ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANKKEEN TYÖRYHMÄRAPORTTEJA VII

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANKKEEN TYÖRYHMÄRAPORTTEJA VII"

Transkriptio

1 ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANKKEEN TYÖRYHMÄRAPORTTEJA VII

2 Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhanke Toimituskunta: laamanni Harri Mäkinen, käräjätuomari Juha Tervo ja käräjätuomari, laatukoordinaattori Antti Savela Toimittaja: Antti Savela Kannen suunnittelu ja taiton toteutus: Studio Ilpo Okkonen Oy ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISBN (HTML) ISSN Gummerus Kirjapaino Oy Saarijärvi 2006

3 SISÄLTÖ Lukijalle LAATUPÄIVIEN TERVEHDYKSET Avaussanat (Esko Oikarinen) Syyttäjälaitos tänään matkalla kohti uutta kehitysvaihetta (Matti Kuusimäki) Laadun parantaminen on joukkuepeliä (Kari Lautjärvi) AMMATTIETIIKKA JA LAKI ASIANAJOTOIMINNAN PERUSTANA (Jukka Peltonen) Johdanto Asianajotoiminta ja asianajotehtävät Asianajajaoikeus Asianajotoiminnan ammattieettinen perusta, hyvä asianajajatapa Laki asianajotoiminnan perustana Asianajajan ammatilliset velvollisuudet ja vapausoikeudet Tuomarit asianajajien velvollisuuksien ja vapausoikeuksien vartijoina Asianajajan esteettömyys Asianajajan sanan- ja arvostelunvapauden käyttäminen Asianajajan toimimisvelvollisuuden täyttäminen Asianajajan rehellisyys- ja totuusvelvollisuuden täyttäminen Asianajajan salassapitovelvollisuus ja salassapito-oikeus Asianajajan vastuu Minulle esitettyjä ja keskustelun herättämiä kysymyksiä Lainkäyttötoiminnan laadun merkitys kilpailun näkökulmasta 53

4 2.8.2 Asianajajien sidottuisuus päämiehen toimiohjeisiin ja menettelyvaatimuksiin Asianajajien velvollisuus myötävaikuttaa oikeudenkäyntimenettelyn toteuttamiseen Jääkö tuomarien toiminnan perusteissa sijaa ammattietiikalle? 55 Liite 1 Asianajotoiminnan käsitesisältö 57 Liite 2 Asianajajaoikeuden määritelmä 58 Liite 3 Helsingin yliopiston asianajajaoikeuden luentorunko 59 Liite 4 Asianajajan velvollisuuksien ja vapausoikeuksien analyysi 60 Liite 5 Asianajajan esteettömyyttä koskevia normeja 64 Liite 6 Asianajan salassapitovelvollisuutta ja -oikeutta koskevia säännöksiä NÄYTTÖRATKAISUN PERUSTELEMINEN RIITA- JA RIKOSASIOISSA SEKÄ RIITA-ASIOIDEN HAASTEHAKEMUSTEN JA -VASTAUSTEN SISÄLLÖLLISEN LAADUN PARANTAMINEN (seurantaraportti) Työryhmän tehtävä ja sen toteuttaminen Näyttöratkaisun perusteleminen Haastehakemusten ja vastausten sisällöllisen laadun parantaminen Näyttöratkaisun perusteleminen riita- ja rikosasioissa Tutkimustulokset Yhteenveto Riita-asioiden haastehakemusten ja -vastausten sisällöllisen laadun parantaminen Tutkimustulokset Yhteenveto Tiivistelmä Näyttöratkaisun perusteleminen riita- ja rikosasioissa Riita-asioiden haastehakemusten ja -vastausten sisällöllisen laadun parantaminen 85

5 4. KÄYTÄNTÖJEN YHTENÄISTÄMINEN RANGAISTUSLAJIN VALINNASSA JA EHDOLLISEN RANGAISTUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSSA (seurantaraportti) Johdanto Käytäntöjen yhtenäistäminen rangaistuslajin valinnassa Seurannan toteutustapa ja vastaukset Rikoslajeittain tuomitut rangaistukset Varkaus Kavallus Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus Törkeät rattijuopumukset ja rattijuopumukset Pahoinpitelyrikokset Huumausainerikokset Valinta ehdollisen ja ehdottoman vankeusrangaistuksen välillä Ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisseuraamukset Oheissakko Yhdyskuntapalvelu Valvonta Yhdyskuntapalveluun tuomitseminen Yhteenveto Suositukset Käytäntöjen yhtenäistäminen ehdollisen vankeusrangaistuksen täytäntöönpanossa Seurannan toteutustapa ja vastaukset Suositukset Seurannan tulokset Johtopäätökset Suositukset 106

6 5. TUOMAREIDEN YHTEISTYÖ JUTTUJEN HALLINNOINNISSA RIITA-ASIOISSA JA KOLMEN TUOMARIN KOKOONPANON KÄYTTÖ RIITA-ASIOISSA Yleistä Johdanto Alioikeusuudistuksen yhteydessä voimaan tulleet säännökset kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpanosta Kolmen tuomarin kokoonpanon käyttöä koskevat säädösmuutokset Lainsäädännön antamat mahdollisuudet ja asettamat rajoitukset Työryhmän tehtävä, työlle asetettavat tavoitteet sekä tehtävän suorittamistapa Kolmen tuomarin kokoonpanon käyttö Työryhmän suorittama selvitystyö Selvitystyön tulokset Kolmen tuomarin kokoonpanossa käsiteltäviksi menevät asiat Aloite kolmen tuomarin kokoonpanon käyttämiseen Kolmen tuomarin kokoonpanon käyttöä koskevan pyynnön epääminen Kokoonpanon merkitys muutoksenhakuhalukkuuden kannalta Kokoonpanon merkitys lopputuloksen pysyvyyden kannalta Kolmen tuomarin kokoonpanon käytön lisäämistarve Johtopäätökset Kolmen tuomarin kokoonpanon käyttö juttujen hallinnoinnin kannalta Alioikeuden kokoonpanojen kehittäminen Käräjäoikeuden kokoonpanot tuomioistuimen toiminnan uskottavuuden kannalta Työryhmän esitykset 137

7 5.7.1 Esitykset voimassa olevan lain kannalta Esitykset säädettävän lain kannalta RIKOSASIOIDEN MENETTELYTAPOJEN YHDENMUKAISTAMINEN 141 Esipuhe Esitutkinta Menettely syyttäjänvirastossa Yhteistyö syyttäjät / käräjäoikeus Asiakirjojen saapuminen käräjäoikeuteen Asianomistajan ym. vaatimusten selvittäminen Vastaajan haastaminen Esitutkinnan ja asiakirjojen täydennyttäminen Istuntokäsittelyn suunnitteleminen ja määrääminen Valmisteluistunto Kutsut ja tiedoksiannot Pääkäsittelyn peruuttaminen etukäteen Käräjäsihteerin toimenpiteet ennen istuntoa Tuomarin toimenpiteet ennen istuntoa Toimenpiteet istunnossa ennen pääkäsittelyn aloittamista Pääkäsittelyn este Pääkäsittelyn lykkääminen Pääkäsittelyn keskeyttäminen Alkukeskustelu Prosessinjohto Todistelu Loppukeskustelu Pöytäkirjan laatiminen Tuomion laatiminen Tuomion julistaminen ja antaminen Käräjäsihteerin toimenpiteet rikosasian pääkäsittelyn jälkeen Tuomarin toimenpiteet rikosasian pääkäsittelyn jälkeen 180

8 7. SEURAAMUSTEN MÄÄRÄÄMINEN RATTIJUOPUMUSRIKOKSISSA Seuraamussuositustaulukko ns. tyyppitapauksessa Taulukon soveltamisohjeet Rangaistuslajin valinta ja rangaistuksen mittaaminen Vankeusrangaistuksen ehdollisuus Aiemmin tuomitun ehdollisen vankeusrangaistuksen täytäntöönpano Oheisseuraamukset Ajokielto VÄITTÄMISTAAKASTA JA YLIPAINO- PERIAATTEESTA DISPOSITIIVISISSA RIITA-ASIOISSA (Timo Saranpää) Johdatusta aiheeseen Väittämistaakasta Oikeudellisesta ratkaisutoiminnasta ja todistelusta Täyden näytön kritiikki Ekelöfin todistusteoria Ylipainoperiaate Johdatus aiheeseen Ylipainoperiaate ja dispositiiviset riita-asiat Syy-yhteysvaatimuksesta vahingonkorvausoikeudessa KKO 1995: KKO 1993: Korkeimman oikeuden ratkaisujen vertailu ja arviointi Lopuksi 217

9 9. QUALITY PROJECT IN THE COURTS IN THE JURISDICTION OF THE COURT OF APPEAL OF ROVANIEMI, FINLAND Description of the scheme Description of the effects of the scheme on the workings of the court The Quality Benchmarks Recognitions for the quality project 228 Summary 230

10 10 Lukijalle Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhanke aloitettiin vuonna Hankkeen tavoitteena on parantaa ja kehittää tuomioistuinten työtä niin, että oikeudenmukaisuus toteutuu, oikeudenkäynti on reilua, ratkaisut ovat lainmukaisia ja hyvin perusteltuja ja tuomioistuinten palvelut ovat myös kustannustensa puolesta ihmisten saatavissa. Vuosi 2005 oli laatuhankkeen seitsemäs toimintavuosi. Se toteutettiin aikaisempina vuosina hyviksi koetuin työtavoin. Laatutyöryhmät työstivät valittuja kehittämisteemoja. Rovaniemen hovioikeuspiirin seitsemänsillä laatupäivillä Rovaniemellä laatutyöryhmien työt esiteltiin, niistä käytiin keskustelua ja asetettiin laatutavoitteet vuodelle Täydennyskoulutusosiossa päivitettiin vahingonkorvausoikeudellista osaamista. Toimintavuotta leimasi laatumittaristoehdotuksen valmistuminen ja siitä lausuntokierroksella ja laatupäivillä käyty keskustelu. Käsillä oleva julkaisu sisältää vuonna 2005 toimineiden laatutyöryhmien loppuraportit. Ne perustuvat tuomareiden ja työryhmissä mukana olleiden syyttäjien, julkisten oikeusavustajien ja asianajajien työryhmissä ja laatupäivillä kustakin teemasta käymiin keskusteluihin. Siten kysymyksessä ei ole oikeustieteellinen tutkimus. Julkaisu sisältää myös jo aikaisemmin laaditun mutta

11 11 korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2005:132 johdosta päivitetyn suosituksen seuraamusten määräämisestä rattijuopumusrikoksissa, laatupäivillä pidettyjä tervehdyksiä, asianajaja Jukka Peltosen laatupäivillä pitämän esitelmän ja tutkija Timo Saranpään laatuhankkeen koulutusosioissa pitämän luennon. Vielä julkaisu sisältää rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn yhdenmukaistamiseen tähdänneessä projektissa laaditun muistion. Laatuhanketta kohtaan on osoitettu kansainvälistä kiinnostusta etenkin sen jälkeen, kun hanke voitti syksyllä 2005 Euroopan unionin komission ja Euroopan neuvoston järjestämän The Crystal Scales of Justice Award -kilpailun. Tämän vuoksi julkaisuun on liitetty laatuhankkeen englanninkielinen kuvaus. Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhankkeen aiempia julkaisuja on saatavilla Oulun käräjäoikeudesta. Kiitän kaikkia vuonna 2005 laatutyöryhmien puheenjohtajina ja jäseninä toimineita hyvästä työstä lainkäytön laadun edistämiseksi. Lisäksi kiitän Esko Oikarista, Matti Kuusimäkeä, Kari Lautjärveä, Jukka Peltosta ja Timo Saranpäätä luvasta julkaista heidän esityksensä laaturaporttikirjassa. Vielä kiitokset kuuluvat kirjan toimitustyöhön osallistuneille laamanni Harri Mäkiselle ja käräjätuomari Juha Tervolle. Antti Savela käräjätuomari, laatukoordinaattori

12

13 13 1. LAATUPÄIVIEN TERVEHDYKSET (Rovaniemen hovioikeuspiirin laatupäivät pidettiin Rovaniemen hovioikeudessa)

14

15 AVAUSSANAT (hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen) Arvoisat laatupäivien osanottajat, naiset ja herrat Kunnioitetut kutsuvieraat Mieli kiitollisena, mutta nöyränä, juhlatunnelmissa minulla on ilo toivottaa Teidät kaikki sydämellisesti tervetulleiksi näille hovioikeuspiirin laatupäiville. Auditoriossa ovat palkitun laatuhankkeen tekijät: hovioikeuspiirin tuomioistuinten, käräjäoikeuksien ja hovioikeuden tuomarit, esittelijät ja muut edustajat; tärkeimpien sidosryhmien, syyttäjien, asianajajien ja yliopiston edustajat; sekä oikeusministeriön vahva edustus. Samalla kun onnittelen ja lausun parhaimmat kiitokset kaikille laatuhankkeeseen osallistuneille koko oikeudenhoidon ketjussa, haluan korostaa sitä menestystekijää, että ilman kaikkien sitoutumista ja kehitysmyönteisyyttä laatuhankkeen toteutus ja sitä kautta myönteiset tulokset eivät olisi olleet mahdollisia. Tuomioistuimet ja niiden tärkeimmät sidosryhmät, syyttäjä- ja asianajajakunta, yliopisto ja oikeusministeriö ovat alusta pitäen nähneet laatutyön ja sitä tukevan korkealuokkaisen koulutuksen oikeaksi ja välttämättömäksi tavaksi vastata yhteiskunnan ja sen kansalaisten koko ajan kasvaviin oikeusturvaodotuksiin ja eurooppalaisen oikeusvaltion tuomioistuinten toiminnalle asettamiin uusiin osaamis- ja ammattitaitovaatimuksiin. Hovioikeuspiirin laatuhankkeelle tänä vuonna myönnetyt merkittävät tunnustukset ja huomionosoitukset, ensin Suomen Asianajajaliiton Oikeusteko -palkinto 2005 ja sitten lokakuussa 2005 Euroopan Unionin ja Euroopan Neuvoston The Chrystal Scales of Justice -palkinto, muuten molemmat palkinnot järjestyksessään ensimmäiset, osoittavat, että Pohjoinen laatuhanke koulutuksineen nähdään sekä kotimaisessa että kansainvälisessä oikeusyhteisössä hyödylliseksi ja uusia uria aukovaksi. Kunnia ja kiitos näistä arvokkaista palkinnoista kuuluu koko Pohjoisen oikeusyhteisölle, tuomioistuimille, niiden henkilöstölle, sidosryhmillemme ja kaikille niille, jotka vuosien saatossa ovat tukeneet hankettamme niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Erityisen rintamavastuun ovat kantaneet laatuhankkeen kehittämis-

16 16 työryhmän puheenjohtaja, laamanni Harri Mäkinen ja laatukoordinaattori, käräjätuomari Antti Savela, joiden käsialaa on näilläkin päivillä käsiteltävä, paljon huomiota osakseen saanut laatumittaristo (Lainkäytön laadun mittaaminen tuomioistuimessa). Tässä työssä myös käräjätuomari Juha Tervon panos on ollut tärkeä. Eurooppalaisen laatupalkinnon kävivät Edinburghista hakemassa Harri Mäkinen ja Antti Savela. Siellä he myös esittelivät laatuhankettamme hyvin arvovaltaiselle kuulijajoukolle in english. Kuvaannollisesti voimme nyt sanoa professori Aulis Aarnion paljon lainatuin sanoin: Pohjoisen tuomarit voivat mennä takki auki Eurooppaan. Arvostamme sitä, että laatupäivillä puheenvuoron käyttävät syyttäjäkunnan ja asianajajakunnan ykkösnimet, valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki ja Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja Kari Lautjärvi. Arvostamme myös sitä, että oikeusministeriön edustajina puheenvuoron käyttävät tuomioistuinyksikön johtaja, hallitusneuvos Heikki Liljeroos ajankohtaisista asioista ja lainvalmistelu- ja strategiayksikön johtaja, kehittämispäällikkö Sakari Laukkanen tuomioistuinten haasteista. Huomenna pitää tärkeän esitelmän asianajaja Jukka Peltonen aiheesta Ammattietiikka ja laki asianajotoiminnan perustana. Asianajaja Peltonen on syvällisesti perehtynyt asianajajien toiminnan ja työn ammattieettisiin kysymyksiin ja arvoperustaan. Toivotan vieraamme tervetulleiksi tilaisuuteen. Laatuteemat on pitkin vuotta työstetty ja ne esitellään ja käsitellään näillä päivillä sekä auktorisoidaan vuoden 2006 lainkäytön laatutavoitteiksi. Jo tässä yhteydessä laatutyöryhmien puheenjohtajille ja jäsenille parhaimmat kiitokset hyvin ja ahkerasti tehdystä työstä. Laaturyhmissä ovat olleet edustettuina myös hovioikeuspiirin syyttäjät ja asianajajat, millä korostetaan laatutyön tekemisen tarpeellisuutta koko oikeudenhoidon ketjussa. Hovioikeuspiirin laatutyön keskeiset avainsanat ovat yhteisöllisyys ja verkottuminen uusine keskustelukulttuureineen. Kehittäminen ja kehittyminen on tuloksellisempaa, kun nähdään menestyminen joukkuelajina. Huippupelaaja tietää, mitä hän itse osaa ja missä hänen pitää kehittyä, mutta ennen muuta hän arvostaa, mitä kanssapelaaja osaa. Näinhän se on myös korkeatasoisen oikeusturvan tuottamisessa.

17 Keskeisenä asiana päivillä on laatumittariston lausuntopalautteen esittely ja laatumittariston pilotoinnin esittely sekä pilotointiin liittyvien alustavien päätösten tekeminen. Käsissämme on niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin ainutlaatuinen tuote. Päivien lopuksi vilkaisemme vuoden 2006 ohjelmaa. Ja lopuksi. Tänä päivänä mieltämme painaa huoli oikeusvaltion perustan murenemisesta. Negatiiviseen kehitykseen ovat vaikuttamassa niukkenevasta taloudesta johtuvat tuomioistuinlaitoksen henkilöstöleikkaukset ja erilaiset tuottavuusohjelmat, joiden seurauksena tuomioistuimet ruuhkautuvat ja käsittelyajat pidentyvät. Liian pitkistä käsittelyajoista Suomi on viime aikoina saanut useita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavia tuomioita. Tässä tilanteessa tarvitaan keskustelua oikeusvaltion puolustamiseksi. Tuomarin työ on käsityötä, asioiden harkintaa ja punnintaa yhä vaikeammaksi käyvissä asioissa. Tätä tuomarin työtä ei voida korvata millään vippaskonsteilla. Valtiovallan on turvattava tuomioistuimille oikeusvaltion ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellyttämät voimavarat. Kirjailija Veikko Huovisen sanoin (Havukka-ahon ajattelija, 1952) on aiheellista peräänkuuluttaa kaukoviisautta: Se tarkoittaa sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, niin pitäkööt hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se tapahtuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa tämänkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää... Meidän tulee löytää selvät reitit, jotta tuo maailmanranta on kevyt kiertää. Antoisia ja hyödyllisiä päiviä. Vielä kerran tervetuloa. Kiitokset kaikille mukana oleville jo etukäteen. 17

18 SYYTTÄJÄLAITOS TÄNÄÄN MATKALLA KOHTI UUTTA KEHITYSVAIHETTA (valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki) Vilkaisu taaksepäin Uusimuotoisen syyttäjälaitoksen kahdeksas toimintavuosi on umpeutumassa ja paljon yhteisiä uutta luovia ponnistuksia takanamme. Runsaasti on saatu aikaankin. Ilman avain- ja erikoissyyttäjäjärjestelmää mentorointeineen, apulaissyyttäjistä muodostunutta tehokasta laitoksen rekrytointikanavaa, alueryhmätoiminnan puitteissa syntyvää sosiaalista vireyttä, laajaa ja monipuolista valtakunnallista koulutusta, tehokasta integroitumista syyttäjäntoimen piiriin kuuluviin kansainvälisiin yhteisöihin ja toimistohenkilökunnan toimenkuvan monipuolistamista ja sen kautta vastuun lisäämistä, ei syyttäjälaitos olisi kyennyt vastaamaan sille asetettuihin uusiin vaatimuksiin. Monipuolisen sidosryhmäyhteistyön luomisessa on syyttäjistö uuden prosessuaalisen roolinsa myötä ollut aktiivinen osapuoli. Voimme hyvin syin todeta eräänlaisen jakson syyttäjälaitoksessa olevan päättymässä ja uuden alkamassa. Yhtään merkittävämpää hanketta ei ole tarvinnut keskeyttää, joten lienemme ainakin tähän asti onnistuneet. Toivottavasti onni on myötä vastakin, vaikka emme sen varaan voikaan heittäytyä. Syyttäjälaitoksen ensi jakson tärkeitä asioita olivat syyttäjistön perustuslaillisen riippumattomuusaseman vakiinnuttaminen ja syyttäjien sopeutuminen runsaasti uusia tehtäviä ja osaamisvaatimuksia asettaneen rikosprosessiuudistuksen kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Tiukkaa on tehnyt pitäytyä syytesidonnaisuuden ja sen pohjana olevan vetoamisvelvollisuuden raameihin. Perinteitä kehityksen jarruna Oikeusministeriön julkaisussa Oikeuspolitiikan strategia ja kehitysnäkymiä vuosiksi korostettiin tavoitetta vahvistaa syyttäjien kokonaisotetta rikosvastuun toteuttamisessa. Sen jälkeen sama on ilmaistu kaikissa ministeriön oikeuspoliittisissa linjauksissa. Viimeisin sisältyy päivättyyn oikeusministeriön johdon ja kriminaalipoliittisen osaston väliseen tulossopimukseen vuodelle 2006.

19 Kehitys näkyykin jo viime vuosien lainsäädännössä. Esimerkiksi huumausaineiden käyttörikosta säänneltäessä eduskunta asetti valtakunnansyyttäjälle jyrkkiä vaatimuksia uuden lain johdonmukaiselle ja yhdenvertaiselle soveltamiselle koko maassa. Oli ryhdyttävä yhdessä poliisin kanssa laajoihin toimiin muun muassa yhdenmukaisen syyttämättäjättämiskäytännön aikaansaamista varten. Tutkitut tulokset siitä, mitä saatiin aikaan, eivät ikävä kyllä erityisemmin rohkaise. Pääasiassa näytettiin toimitun niin kuin ennenkin eli oman käsityksen mukaan. Tämä on yleisemminkin muutoin erinomaiseksi tunnustetun koulutuksemme epäkohta. Koulutus ei ole sitouttanut työssä läheskään toivotulla tavalla ja on mennyt siten osaksi hukkaan. Tämä on hyvin valitettavaa, koska syyttäjälaitoksen tiukasti omissa käsissä pidetyn koulutuksen on tarkoitus olla myös valtakunnansyyttäjän keskeisin kentän ohjauskeino. Osoittakoon tämä yleiselläkin tasolla sen, mikä on laitoksemme toista kehitysjaksoa ajatellen suurin haaste. Jotta syyttäjistö selviäisi organisaationa jatkuvasti lisääntyvistä uusista tehtävistään, on syyttäjien myös henkilökohtaisesti kyettävä asennoitumaan työhönsä uudella tavalla. On eri tavoin vahvistettava yhteisöllisyyttä. Yksinäisen suden tapaan toimiva taitavinkaan syyttäjä ei pysty enää tänä päivänä oikealla tavalla edustamaan ammattitaitoista syyttäjäkuntaa. Tämä ei tietenkään merkitse muutosta yksittäisten lainkäyttötehtävien ratkaisutoiminnan edellyttämään riippumattomuuteen. Mutta onkin kyettävä paremmin sisäistämään väärän riippumattomuusajattelun vaarat. Yhdenmukaisen syyttäjäkäytännön vaaliminen korkeana ammatillisena hyveenä edellyttää paikallisten kollegojen ja koko laitoksen ratkaisutoiminnan seurantaa ja yleisen tason neuvonpitoa monista asioista myös yksiköissä. Pohjalainen Minoon oikias, tootta vääräs -tokaisu ei ole hyvä ohjenuora. Vertaus tuomarityöhön Tuomarikin on velvollinen ottamaan työssään tarkoin varteen ylempien oikeusasteiden kannanotot, vaikka ne eivät anglosaksiseen tapaan muodollisesti sidokaan. Lain antamin valtuutuksin annettujen valtakunnansyyttäjän yleisten ohjeiden ja määräysten 19

20 20 sekä kanteluratkaisujen on tarkoitus syyttäjäntoimen osalta toimia samaan tapaan. Tämä ilmenee erittäin selvästi myös syyttäjälakien valmistelutöistä. Valitettavasti näin ei näytä läheskään aina käyneen. Olemme juuri vahvistaneet laitoksemme arvoiksi oikeudenmukaisuuden, ammattitaidon ja työhyvinvoinnin. Ajatelkaamme siis näiden käsitteiden luonnetta nimenomaan tämän päivän vaatimusten valossa, ei taakse jääneiden työtapojen nostalgiana. Uuden palkkausjärjestelmän tarjoamien mahdollisuuksien myötä tähän ajatteluun on laitoksemme väellä konkreettinenkin syy mukautua. On toisin sanoen vahvistettava laitoksemme ammatillista keskustelukulttuuria, joka perinteisen syyttäjäntyön luonteen vuoksi on jäänyt ohuemmaksi kuin tuomioistuinpuolella. Tuomareista suurin osa on saanut koulutuksensa hovioikeuksissa tai muinoisissa raastuvanoikeuksissa, joissa molemmissa kollegiaalinen keskustelu, myös enemmän tai vähemmän terävä ajatusten keskinäinen kritisointikin on ollut arkipäivää. Toinen tuomioistuinten työstä opittava asia olisi ns. hiljaisen tiedon siirtäminen sukupolvelta toiselle. Keskiajalta tutun ammattikuntalaitoksen perusperiaatteet kun ovat täyttä valuuttaa tänäänkin. Mestari / kisälli - perinteen soisin eri tavoin vahvistuvan laitoksemme toisella kehitysjaksolla. Jokaisella kokeneella syyttäjällä on ammatillista annettavaa nuoremmilleen - siitäkin huolimatta, että nämä olisivat perusteellisemmin ja modernimmin peruskoulutettuja. Sen vuoksi esimerkiksi syyttäjien parityöskentelyä on syytä voimakkaasti tehostaa. Ajankohtaista esitutkinnasta Uusi rikosprosessi voi toimia parhaalla tavalla vain kokonaisuutena, johon olennaisena osana kuuluu pääkäsittelyn huolellinen valmistelu. Sen on määrä tapahtua esitutkinnan yhteydessä ja syyttäjän vastuulla. Tähän ei ole kuitenkaan käytännössä ikävä kyllä vielä päästy. Tavoitteeseen pyritään ensi vuoden alkupuolella toteutettavalla kaikkiin kihlakuntiin suunnattavalla yhteisellä koulutuksella. Kouluttajien koulutus on alkamassa ja muukin valmistelu sekä poliisin että syyttäjälaitoksen osalta loppusuoralla. Toivon todella

21 tämän panostuksen saavan aikaan lopultakin sen, että syyttäjämme ottaisivat entisten tehtäviensä ohella nykyistä selkeämmin myös rikosvastuun aktiivisen toteuttajan, eräänlaisen tutkintatuomarin roolin. Onhan oma poliisin ja syyttäjän yhteistyöhön, ei toisen johdonalaisuuteen, rakentuva järjestelmämme oikeusturvan kannalta siinä suhteessa parempikin kuin naapurin, että tutkintaja syytekynnyksen ylittymistä koskeva harkinta kuuluu eri viranomaisille. Normatiivisiin muutoksiin ei siis mielestäni ole aihetta, kun vain siirrytään uuteen työkulttuuriin ja ryhdytään kunnolla toimimaan laissa selvästi ilmaistuin tavoin. Uutta sävyä johtamiseen Tavoitteet eivät voi toteutua pelkästään niitä ajattelemalla ja niistä kirjoittelemalla. Moniin toimiin onkin jo ryhdytty. Koska suunnitelmista on eri yhteyksissä jo varmaan kerrottu hajanaista tietoa, koetan nyt, alkavan uuden kehitysvaiheen kynnyksellä lyhyesti mutta kokoavasti kertoa, mihin konkreettisiin toimenpiteisiin valtakunnansyyttäjän aloitteesta on tavoitteiden saavuttamiseksi ryhdytty. Yhteistoiminta-alueiden kaikelle tälle luomista ratkaisevan tärkeistä uusista toimintaedellytyksistä meillä on jo kokemusta. Entä sitten tästä eteenpäin? Oikeusministeriön toimesta valmistellaan parhaillaan lakiesitystä itsenäiseen syyttäjäyksikköön siirtymisen edellyttämistä lainsäädäntömuutoksista. Paikallistasolle voidaan siirtää jatkossa nykyistä enemmän vastuuta ja ohjausjärjestelmän päällekkäisyyksiä purkaa. Ohjausjärjestelmää tulee kuitenkin selkiinnyttää ja tehostaa testausluonteisesti jo olevan YT-aluejärjestelmän puitteissa, vaikka syyttäjäyksiköitä koskeva organisaatiouudistus ei vielä aivan tähän hätään ehdikään. Tarkoitus on myös sisällöllisesti hieman puuttua valtionsyyttäjien aluevastuutoimintaan ja siirtää valtionsyyttäjien tehtävänkuvan painotusta koko syyttäjälaitoksen laatuohjauksen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Koulutuksellisia ja sosiaalisen kanssakäymisen tarpeita varten luotu tuloksekas alueryhmätoiminta jatkuu edelleen. Sen mahdollisia kehittämistarpeitakin harkitaan. Syyttäjälaitoksen johtaminen ja siihen liittyvä päätöksenteko säilyvät entisellään valtakunnansyyttäjän tehtävänä. Tätä johtamisotet- 21

22 22 ta tulee itse asiassa entisestään tiivistää, mutta se voidaan toteuttaa aikaisemmasta jonkin verran poikkeavan työnjaon avulla. Ohjausotteen tiivistämisen tarvetta on korostanut myös syyttäjälaitosta koskevassa ulkopuolisessa arviossaan Valtiontalouden tarkastusvirasto. Paikallistason parempi sitouttaminen valtakunnansyyttäjän päätöksentekoon on tämän tavoitteen kannalta tarpeen. Organisaatiouudistus antaa toteutuessaan siihen olennaisesti aiempaa paremmat mahdollisuudet. Tähän nähden harkittavana on aiempaa tiiviimmän vuoropuhelun toteuttamiseksi syyttäjälaitoksen johdon ja kentän välillä syyttäjälaitoksen ohjausryhmän perustaminen. Säännöllisesti kokoontuvaan ryhmään kuuluisi valtakunnansyyttäjän, apulaisvaltakunnansyyttäjän ja muiden Valtakunnansyyttäjänviraston edustajien lisäksi joitakin yhteistoiminta-alueen / uuden itsenäisen suuremman syyttäjäyksikön päälliköitä. Paikallistason edustajien toimikautena voisi olla kalenterivuosi, jolloin kaikki päälliköt pääsisivät verraten ripeällä kierrolla vuorollaan mukaan. Ohjausryhmän avulla kentän näkemykset saadaan päätöksenteossa otettua huomioon paremmin ja kattavammin jo valmisteluvaiheessa. Toisaalta sen avulla voidaan myös edistää tiedonkulkua kentälle sekä siten toivottavasti myös tehtyihin päätöksiin sitoutumista ja niiden toteutumisen seurantaa. Valtakunnansyyttäjänviraston alkuperäinen johtoryhmä jatkaisi toimintaansa suppeammalla, viraston sisäisiin asioihin keskittyvällä toimenkuvalla. Avainsyyttäjien avainasema Avainsyyttäjäjärjestelmällä on jo pitkät toimintaperinteet ja oikeuskirjallisuudessakin tunnustettu asema syyttäjien erikoistumisjärjestelmänä. Siihen on sitoutunut Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstön ohella merkittävä määrä kentän syyttäjistöä. Myös rajanveto tulosohjaukseen on loogisemmin tehtävissä asiajaon kuin maantieteellisen jaon pohjalta. Näistä syistä vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta rakentaa parannettu laadullinen ohjausjärjestelmä asiajakoon perustuen nykyistä avainsyyttäjäjärjestelmää hyödyntäen. Olemassa olevan järjestelmän muuttamiseen ei ole syytä laajemmin kuin mitä tavoite tehostaa toimintaa ja saavuttaa pitkällä tähtäimellä voimavarojen

23 säästöä edellyttää. Sellaisenaan nykyinen avainsyyttäjäjärjestelmä ei kuitenkaan sovellu uusiin tarpeisiin. Osin varsin pieniin aihealueisiin perustuvaa jakoa tulee tiivistää ja lisätä siihen joitakin uusia aihealueita. Avainsyyttäjätehtävät asetetaan tässä yhteydessä valtakunnallisesti kokonaisuudessaan uudelleen haettaviksi. Tällainen selkiyttävä uudelleenjärjestely on välttämätön, mutta nykyisten avainsyyttäjien toivon toki aktiivisesti hakeutuvan edelleen näihin tehtäviin. Uudessa palkkausjärjestelmässä avainsyyttäjätehtävät otetaan huomioon selvinä seteleinä, minkä otaksun myös lisäävän kiinnostusta. Uralla etenemisen kannalta avainsyyttäjäkokemus tulee olemaan entistä merkittävämpi etu. Valtionsyyttäjien rooli uusien avainsyyttäjäryhmien vetäjinä tehostuu aluevastuun tehtävien vähentyessä alueellisen laatuohjauksen osalta. Ryhmät kantavat nykyistä suuremman vastuun koko syyttäjälaitoksen laatuohjauksesta ja laadunvalvonnasta. Tämä tarkoittaisi mm. kultakin asia-alueelta pääsääntöisesti syyttäjälaitoksen ohjausryhmän kautta päätöksentekoon saatettavien asioiden valikointia ja valmistelua. Asia-alueen oikeudellisen kehityksen seurannan tulisi vastaavasti syventyä. Kaikkeen edellä olevaan liittyen on ensi vuoden alusta myös tarkoitus siirtää erityisesti toimintaa ohjaavaksi tarkoitetun kiireellisen koulutuksen painopistettä akatemiasta alueille. Sen jälkeen kun on varmistettu, että kaikilla YT-alueilla on asianmukaiset DVD- ja muut audiovisuaaliset laitteet joita nykyisin myös yhä enemmän tarvitaan alueella apuna pääkäsittelyissä tietoa ja ohjeita voidaan jakaa asiasta riippuen samanaikaisesti koko henkilökunnalle tai sen tietyille ryhmille. Toteutus on kehittämisyksikössä koulutussuunnittelija Pia Meren valmisteltavana. Tällä hankkeella voimme samalla säästää sievoisen määrän euroja muihin tarkoituksiimme. Leijonanosa koulutuskustannuksistahan on matka- ja majoituskuluja. 23

24 LAADUN PARANTAMINEN ON JOUKKUEPELIÄ (Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja Kari Lautjärvi) Arvoisat oikeudenhoidon ammattilaiset, Suomen Asianajajaliiton puolesta kiitän mahdollisuudesta osallistua laatupäivillenne. Asianajajaliitto edustaa, riippumattomana ja ammattikuntaamme itsesääntelevänä julkisoikeudellisena yhdistyksenä, yli asianajajaa. Kuten tiedätte, ammattikunnallamme on omat ammattieettiset, hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet. Panostamme jatkuvasti ammatilliseen ja eettiseen koulutukseemme. Asianajajatutkintoon on liitetty vuosi sitten erityinen asianajotoiminnan eettisiä kysymyksiä käsittelevä käytännön kurssi. Asianajajien jatkokoulutusvaatimukset on juuri uudistettu. Asianajajaliitolla on vakiintunut ja edelleen kehittyvä koulutusyhteistyö yliopistojen ja muiden oikeudenhoidon osapuolten kanssa. Asianajajaliitossa suunnitellaan myös erityisen prosessikoulutuksen aloittamista. Suomalaisella asianajajalla on lukuisia ammatillisia ja eettisiä velvollisuuksia päämiestään kohtaan. Riippumattomuus-, lojaliteetti-, salassapito- ja esteettömyysvelvoitteet todetaan usein myös ammattikuntamme perusarvoina. Asianajaja Jukka Peltonen alustaa laatupäivillänne huomenna enemmän ammattietiikastamme. Ammattikuntaamme eivät pidä koossa jäsenyyden mukanaan tuomat erioikeudet vaan halu asianajajina kuulua eettisesti korkeatasoiseen ja ammatillisesti laadukkaaseen ammattikuntaan, joka tehokkaasti ja avoimesti suorittaa myös jäsentensä ammatillista ja eettistä valvontaa. Miten tämä asianajajakuntaa koskeva mainospala liittyy Rovaniemen hovioikeuden laatupäiviin? Asianajaja on oikeudellisten palvelujen tarjoajan laatumerkki. Suomen Asianajajaliitolla on haastava ja alituisesti jatkuva tehtävä monin tavoin edistää laatumerkkinsä, brändinsä, yleistä luottamusta ja arvostusta.

LAATUHANKKEEN TYÖSUUNNITELMA VUOSIKSI 2013-2015

LAATUHANKKEEN TYÖSUUNNITELMA VUOSIKSI 2013-2015 ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANKE LAATUHANKKEEN TYÖSUUNNITELMA VUOSIKSI 2013-2015 1. Laatuhankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Rovaniemen hovioikeuspiirin lainkäytön laatuhanke aloitettiin

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeen kehittämistyöryhmän kokouspöytäkirja

Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeen kehittämistyöryhmän kokouspöytäkirja 1 Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeen kehittämistyöryhmän kokouspöytäkirja Aika ja paikka Keskiviikko 20.2.2013 videoneuvotteluna Oulun käräjäoikeus - Lapin käräjäoikeus - Kemi-Tornion

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus?

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeustieteellisen tiedekunnan yhteinen tutkijaseminaari 26.2.2007 Teija Suonpää ja Juuli

Lisätiedot

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten lainkäytön laadunparannushanke. - Tuomarien aktiivista toimintaa oikeudenhoidon tason nostamiseksi

Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten lainkäytön laadunparannushanke. - Tuomarien aktiivista toimintaa oikeudenhoidon tason nostamiseksi Laamanni Harri Mäkinen Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten lainkäytön laadunparannushanke - Tuomarien aktiivista toimintaa oikeudenhoidon tason nostamiseksi 1. Johdannoksi Tulosohjaus otettiin

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 OIKEUSAPU JA JULKINEN PUOLUSTUS B 14.2 ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa

Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa Heikki Kanninen Varapresidentti Euroopan unionin yleinen tuomioistuin Hallintotuomioistuinpäivä 30.1.2015 Helsingin

Lisätiedot

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks 1. TAUSTAA Tavoitteena teollisoikeuksien myöntämisen ja käyttämisen tehostaminen Lisää teollis- ja tekijänoikeuksien

Lisätiedot

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN ASETTAMISPÄÄTÖS 14.9.2016 OM 8/41/2015 Jakelussa mainituille OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN Työryhmän asettaminen Toimikausi Tausta Oikeusministeriö on tänään asettanut työryhmän kehittämään keinoja oikeusprosessien

Lisätiedot

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta Ann-Mari Pitkäranta, kehittämispäällikkö OM, oikeushallinto-osasto Mittarit arjen tuomioistuintyössä - tuholaisia

Lisätiedot

Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013

Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013 Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013 Aktuaarien eettiset periaatteet Eettiset periaatteet mitä ne ovat? Jari Niittuinperä: Aktuaarien eettiset periaatteet Groupe Consultatifin eettiset periaatteet muuttuvat,

Lisätiedot

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN JULKAISUJA

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN JULKAISUJA HELSINGIN HOVIOIKEUDEN JULKAISUJA HELSINGIN HOVIOIKEUS HELSINKI Toimittaneet Pekka Koponen Raimo Lahti Timo Ojala Kirjoituksia talousrikosoikeudesta HELSINGIN HOVIOIKEUS HELSINKI copyright: Helsingin

Lisätiedot

1 (7) SUOMEN ASIANAJAJALIITTO 13.1.2012 ASIANAJAJAPÄIVIEN 2012 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYSPUHE. Arvoisat kutsuvieraat, kära vänner, 1 Puheen sisältö

1 (7) SUOMEN ASIANAJAJALIITTO 13.1.2012 ASIANAJAJAPÄIVIEN 2012 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYSPUHE. Arvoisat kutsuvieraat, kära vänner, 1 Puheen sisältö ASIANAJAJAPÄIVIEN 2012 ENJOHTAJAN TERVEHDYS 1 Puheen sisältö 2 Asianajajakunta 2.1 Tarkoitus Arvoisat kutsuvieraat, kära vänner, Hyvät asianajajakollegat, Mikä on työmme tarkoitus? Mikä on tavoitteemme?

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela HOVIOIKEUS- MENETTELY Antti Jokela TALENTUM Helsinki 2010 2., uudistettu painos 2010 Antti Jokela ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1408-4

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten lainkäytön laatuhanke vuonna 2012 toimintakertomus

Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten lainkäytön laatuhanke vuonna 2012 toimintakertomus Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten lainkäytön laatuhanke vuonna 2012 toimintakertomus 1. Yleistä Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhanke aloitettiin vuonna 1999. Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

VALVONTAVIRANOMAISTEN

VALVONTAVIRANOMAISTEN VALVONTAVIRANOMAISTEN ROOLI OIKEUKSIEN TOTEUTTAMISESSA Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin I 15.5.2014 Sanna Hyttinen VÄITÄN, ETTÄ Valvontaviranomaisilla on suurempi ja monipuolisempi rooli yksilön

Lisätiedot

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Asianajotoimisto Ahtola Oy hinnasto (päivitetty 05.08.2011)

Asianajotoimisto Ahtola Oy hinnasto (päivitetty 05.08.2011) Asianajotoimisto Ahtola Oy hinnasto (päivitetty 05.08.2011) Perustuntiveloitus... 1 Toimenpidelaskutus... 2 Puhelut, neuvottelut ja kirjeenvaihto... 2 Asiakirjat... 2 Yhtiöiden perustaminen ja yhtiösopimusten

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2008

Syyttäjän ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Syyttäjän ratkaisut 2008 Syyttäjä ratkaisi 81 000 asiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 80 995 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 2 552 enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET. Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti

Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET. Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti Talentum Helsinki 2009 Juridica-kirjasarjassa ilmestyneet teokset: 1. Hallintomenettelyn

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Käräjänotaarin harjoittelusuunnitelma Lapin käräjäoikeudessa

Käräjänotaarin harjoittelusuunnitelma Lapin käräjäoikeudessa Käräjänotaarin harjoittelusuunnitelma Lapin käräjäoikeudessa TAVOITTEET 1.1 Jatkokoulutus Tuomioistuinharjoittelun päätarkoituksena käräjäoikeudessa on oikeustieteen kandidaatin/maisterin tutkinnon jälkeinen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Toimeksiantosopimuksen muotovaatimukset on säädetty laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä. Toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, ettei sopimusehtoja

Lisätiedot

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Luennoitsijan nimi Mikä on asianajaja? Kaikki asianajajat ovat lakimiehiä Mutta kaikki lakimiehet eivät ole asianajajia Siis mitä? Sekava nimikkeistö (1/2) Lakimies

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ 3 Hallituksen koko 3 Riippumattomuus 3 Jäsenten valinta 4 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 2 Sampo Oyj:n hallituksen monimuotoisuuspolitiikka

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖN VASTAUS GRECOLLE 29.9.2014 (käännös englanninkielisestä tekstistä)

OIKEUSMINISTERIÖN VASTAUS GRECOLLE 29.9.2014 (käännös englanninkielisestä tekstistä) OIKEUSMINISTERIÖN VASTAUS GRECOLLE 29.9.2014 (käännös englanninkielisestä tekstistä) NELJÄS ARVIOINTIKIERROS (SUOMI) SUOSITUKSET: Kansanedustajia koskevat suositukset i. (i) Kansanedustajille laaditaan

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSASIOIDEN KESKITTÄMINEN MARKKINAOIKEUTEEN

TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSASIOIDEN KESKITTÄMINEN MARKKINAOIKEUTEEN 1 HELSINGIN HOVIOIKEUS Salmisaarenranta 7 I PL 132 00181 Helsinki Puhelin 0103640500, Telefax 0103640512 kirjaamo Sähköpostiosoite helsinki.ho@oikeus.fi 16.6.2010 Oikeusministeriö Lainvalmisteluosasto

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI WWW.OFM.FI Kertomus 2014: Ydinkohdat ja suositukset Ylitarkastaja, oikeustieteen tohtori Venla Roth WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija Tehtävänä on: seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä,

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Iisa Vepsä Oikeuden hakijat Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään

Lisätiedot

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 22.4.2014, OM 13/31/2011, OM036:00/2011

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 22.4.2014, OM 13/31/2011, OM036:00/2011 1 (5) ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS Kuopio 16.6.2014 Nro 48 Oikeusministeriölle Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 22.4.2014, OM 13/31/2011, OM036:00/2011 Asia: Lausunto tuomioistuinlakia valmistelleen työryhmän

Lisätiedot

HYVÄÄ ASIAMIESTAPAA KOSKEVAT OHJEET (hyväksytty teollisoikeusasiamieslautakunnan kokouksessa 13.5.2015 )

HYVÄÄ ASIAMIESTAPAA KOSKEVAT OHJEET (hyväksytty teollisoikeusasiamieslautakunnan kokouksessa 13.5.2015 ) 1 HYVÄÄ ASIAMIESTAPAA KOSKEVAT OHJEET (hyväksytty teollisoikeusasiamieslautakunnan kokouksessa 13.5.2015 ) 1 JOHDANTO Auktorisoidun asiamiehen tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut

Lisätiedot

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O Eettisyys järjestötoiminnassa Hanasaari 23.11.2012 Eettinen ja aatteellinen yhdistys Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se ei saa tehdä? Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 REKISTERÖINTI JA VALVONTA Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki Lakia sovelletaan julkista tehtävää hoitavan yhteisön yksityisen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

(B 2) E U R O O P A N U N I O N I N A S I A N A J A J I E N T A P A O H J E E T

(B 2) E U R O O P A N U N I O N I N A S I A N A J A J I E N T A P A O H J E E T (B 2) E U R O O P A N U N I O N I N A S I A N A J A J I E N T A P A O H J E E T Vahvistettu yksimielisesti 28.11.1998 CCBE:n yleiskokouksessa, jossa 18 valtuuskuntaa edusti Euroopan Unionin asianajajaliittoja.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Oikeustapauksia verkossa

Oikeustapauksia verkossa Oikeustapauksia verkossa Tietoasiantuntijat Mirja Pakarinen ja Marja Autio Eduskunnan kirjasto 10.3.2015 Koulutuksen sisältö Oikeustapaukset oikeuslähteenä Kansalliset tuomioistumet Kuinka löydän näiden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö. Columbus- palkkausjärjestelmä. Osa I: Vaativuusarviointi

Maa- ja metsätalousministeriö. Columbus- palkkausjärjestelmä. Osa I: Vaativuusarviointi Maa- ja metsätalousministeriö Columbus- palkkausjärjestelmä Osa I: Vaativuusarviointi 2004 28.1.2014 muutettu kohtaa 3.2., voimaan 1.4.2014 Sisällysluettelo Ydinosaaminen Osaamisen monipuolisuus tai laajuus

Lisätiedot

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu?

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Riidanratkaisu Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Technopolis / Amica Smarthouse 4.10.2013 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Asianajaja Juha Ryynänen Oy LÄHTÖKOHTA SOPIMISEEN 2 PÄÄSÄÄNTÖ:

Lisätiedot

OSTAJAN VELVOLLISUUDET JA NIIDEN VAIKUTUS RISKINJAKOON... 313 1 Tämän luvun tutkimuskohde... 313 2 Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus...

OSTAJAN VELVOLLISUUDET JA NIIDEN VAIKUTUS RISKINJAKOON... 313 1 Tämän luvun tutkimuskohde... 313 2 Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XIII Lyhenteet... XXXI I JOHDANTO... 1 1 Tutkimuskohde... 1 2 Tutkimuskohteen valinnan perustelut... 8 3 Tutkimuksen tavoitteet ja merkitys... 10 4 Tutkimusmenetelmä

Lisätiedot

LAATUMITTARISTON PILOTOINNIN LOPPURAPORTTI

LAATUMITTARISTON PILOTOINNIN LOPPURAPORTTI LAATUMITTARISTON PILOTOINNIN LOPPURAPORTTI Jarkko Mannerhovi Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten lainkäytön laatuhanke Kesäkuu 2008 Toimitus Harri Mäkinen, Antti Savela ja Jarkko Mannerhovi Taitto

Lisätiedot

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa 25.1.2013 Ylituomari Heikki Jukarainen Hämeenlinnan hallinto-oikeus Asiakasnäkökulma Hallinto-oikeuksien olisi syytä kiinnittää

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 1.1 Soveltaminen... 2 1.2 Työmenetelmät... 2 2 TOIMITTAJAN VELVOLLISUUDET... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Tiedottaminen palvelun edistymisestä... 2 3 TILAAJAN

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Vaihtoehtoinen riidanratkaisu OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Muuttuva tuomioistuinkulttuuri Taustaa: - Siviilijuttujen määrä käräjäoikeuksisissa ja ylemmissä tuomioistuimissa laskee -

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Agenda Konfliktin ratkaisuun liittyviä kysymyksiä Tuomioistuinsovittelu Yleiset tuomioistuimet Välimiesmenettelyt

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Suomen Asianajajaliiton strategia 2015 2024

Suomen Asianajajaliiton strategia 2015 2024 Suomen Asianajajaliiton strategia 2015 2024 Asianajajakunnan perusarvot: lojaalisuus, riippumattomuus, esteettömyys, luottamuksellisuus ja kunniallisuus Asianajajakunnan missio eli olemassaolon tarkoitus:

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet.

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet. VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? 1) Mitä eduskunnan oikeusasiamies tekee? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hän valvoo muita julkista

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Hovioikeuden presidentti. Esko Oikarinen

Hovioikeuden presidentti. Esko Oikarinen Hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeet osoittaneet uuden keskustelukulttuurin tarpeellisuuden - Laatutyötä koko oikeudenhoidon ketjussa 1. Osaaminen,

Lisätiedot