ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA. Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Ranua Salla Savukoski KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

Transkriptio

1 ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Ranua Salla Savukoski KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

2 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN KULTTUURIYMPÄRISTÖÄ KOSKEVAT MERKINNÄT SR Merkinnän selitys: Rakennussuojelukohde/-alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kirkkolailla, rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla tai maankäyttö- ja rakennuslain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita tai kohteita. Kaavamääräys: Suunnittelussa on turvattava kohteen/alueen kulttuurihistorialliset arvot. Uudis- ja lisärakentaminen tulee sovittaa sijainniltaan, mittakaavaltaan ja rakennustavaltaan arvokkaaseen rakennuskantaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön. SR1 Merkinnän selitys: Rakennussuojelukohde/-alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kirkkolailla tai rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita tai kohteita. Kaavamääräys: Suojelukohteen kulttuurihistoriallisten arvojen heikentäminen on kielletty. Uudis- ja lisärakentaminen tulee sovittaa sijainniltaan, mittakaavaltaan ja rakennustavaltaan arvokkaaseen rakennuskantaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön. mav Merkinnän selitys: Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue tai kohde. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Kaavamääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ja maiseman ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Kohteisiin tai alueisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. ma Merkinnän selitys: Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue tai kohde.

3 Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet. Kaavamääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ja maiseman ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. mas Merkinnän selitys: Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä II maailmansodan aikainen sotahistoriakohde tai -alue. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä II maailmansodan aikainen sotahistoriakohde tai -alue. Kaavamääräys: Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon kohteen tai alueen historialliset erityispiirteet. Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan tiehallinnon museoteitä ja muita kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittäviä tieosuuksia. Kaavamääräys: Suunnittelussa on turvattava tien tai reitin kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot.

4 KEMIJÄRVEN KOHTEET Rakennussuojelukohteet SR1 merkintä KEMIJÄRVEN KIRKON TAPULI (SR1 3121) KEMIJÄRVEN KIRKKO (SR1 3121) Valtakunnalliset kohteet merkintä mav KEMIJOEN JOKIVARSIASUTUS JA KIRKKOMAISEMAT: JUUJÄRVEN KYLÄ (mav 8145) KEMIJOEN JOKIVARSIASUTUS JA KIRKKOMAISEMAT: OINAS TAPIONNIEMI (mav 8145) PUIKKOLAN TALORYHMÄ (mav 4612) Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä II maailmansodan aikainen sotahistoriakohde tai -alue merkintä: mas SALPALINJA: JOUTSIJÄRVI (mas 4611) MÄNTYVAARAN TAISTELUPAIKKA (mas 4615) SOTAVANKIEN JOUKKOHAUTA PUIKKOLASSA (mas 4843) Maakunnalliset kohteet merkintä ma HALOSENRANNAN KYLÄ (ma 5917) SOPPELAN KYLÄ (ma 5919) LEVÄRANNAN KYLÄ KUMMUNKYLÄ KOSTAMON KYLÄ (ma 5921) LUUSUAN KYLÄ (ma 5922) TUNTURIKYLÄ (ma 5923) KELLONIEMI (ma 5918) ISOKYLÄ (ma 5920)

5 JAVARUKSEN KYLÄ (ma 5902) KEMIJÄRVEN KESKUSTAN KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET (VR:n rakennuskokonaisuus, VPK:n talo ja vapaudenkadun akseli, Kuumaniemen koulu, toriaukio ja meijeri sekä Seminaarin rakennuskokonaisuus) (ma 5916) KAAKKURIVAARA AUTIONIEMI (ma 4831) RÄISÄLÄN KYLÄ (ma 4830)

6 PELKOSENNIEMEN KOHTEET Rakennussuojelukohteet SR merkintä PELKOSENNIEMEN KIRKKO (SR 3161) NIMISMIEHEN PUUSTELLI (SR 3162) METSÄNHOITAJAN PUUSTELLI (SR 3162) Valtakunnalliset kohteet merkintä mav KEMIJOEN JOKIVARSIASUTUS JA KIRKKOMAISEMAT: KAIRALAN KYLÄ LUIRON KYLÄ (mav 4819) KEMIJOEN JOKIVARSIASUTUS JA KIRKKOMAISEMAT: KIEMUNKIVAARAN KYLÄ (mav 8145) KEMIJOEN JOKIVARSIASUTUS JA KIRKKOMAISEMAT: SAUNAVAARA-ARVOSPUOLI (mav 8145) KEMIJOEN JOKIVARSIASUTUS JA KIRKKOMAISEMAT: PELKOSENNIEMEN KIRKONKYLÄ (mav 8145) SUVANNON KYLÄ (mav 4614) Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä II maailmansodan aikainen sotahistoriakohde tai -alue merkintä: mas PELKOSENNIEMEN TAISTELUPAIKKA (mas 4820) Maakunnalliset kohteet merkintä ma PYHÄTUNTURI (ma 5904)

7 POSION KOHTEET Rakennussuojelukohteet SR1 merkintä LAPIN UITTO- JA SAVOTTATUKIKOHDAT: KITKA-LIVON TUKINSIIRTOLAITE (SR1 3123) SR merkintä POSION KIRKKO (SR 3163) Valtakunnalliset kohteet merkintä mav NAUMANNIEMEN TALO (mav 4609) SIRNIÖN KYLÄ (mav 4610) Maakunnalliset kohteet merkintä ma TOLVAN KYLÄ (ma 5923) LOHIRANNAN KYLÄ (ma 5933) KOROUOMA (ma 5905) ANETJÄRVEN KYLÄ (ma 5934) KARJALAISENNIEMI (ma 5930)

8 SALLAN KOHTEET Rakennussuojelukohteet SR1 merkintä SALLAN KIRKKO (SR1 3129) HAAGIN KOHDE SUOLTIJOEN PIRTTI (SR1 3130) Valtakunnalliset kohteet merkintä mav KIVELÄN RAKENNUSRYHMÄ (mav 4618) Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä II maailmansodan aikainen sotahistoriakohde tai -alue merkintä: mas SALPALINJA: RUUHIJÄRVI (mas 4611) TALVISODAN TAISTELUPAIKAT: PAIKANSELKÄ (mas 4613) SUOMALAISTEN JUOKSUHAUTOJA SAIJALLA (mas 4840) SAKSALAISTEN KENTTÄVARTIO SAATTOVAARASSA (mas 4841) Maakunnalliset kohteet merkintä ma AHOLANVAARAN KYLÄ (ma 5929) SAIJAN KYLÄ (ma 5926) SALMIVAARAN KYLÄ (ma 4824) KURSUN KYLÄ (ma 5928) RIUTUKAN UITTOTUKIKOHTA (ma 5935) PALOPERÄN KULTTUURIMAISEMA (ma 4825)

9 SAVUKOSKEN KOHTEET Rakennussuojelukohteet SR1 -merkintä SAARIVAARAN POROEROTUSPAIKKA (SR1 3131) TARKKALAN ERÄMAATILA (SR1 3132) Valtakunnalliset kohteet merkintä mav LAPIN UITTO- JA SAVOTTATUKIKOHDAT: TULPPIO (mav 4616) LAPIN UITTO- JA SAVOTTATUKIKOHDAT: REUTUVAARA (mav 4616) KUOSKUN KYLÄ (mav 5915) Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä II maailmansodan aikainen sotahistoriakohde tai -alue merkintä: mas SALPALINJA: ISO SARVILAMPI (mas 4611) SAUNAKANKAAN VARUSKUNTAPAIKKA (mas 4822) MARJAVAARAN SAKSALAISTEN ASEMAT (mas 4842) Maakunnalliset kohteet merkintä ma SAVUKOSKEN KIRKONKYLÄN JOKIMAISEMA (ma 4826) MARTIN KYLÄ (ma 5924) SEITAJÄRVEN JA ARAJÄRVEN KYLÄT (ma 5925) PYHÄJOEN ALATAMMI JA KÄMPPÄ (ma 5937) KUUSIKKO-OJAN PIRTTI (ma 5938) SAVUKOSKEN PALOVARTIJAN MAJAT : LATTUNAN PALOVARTIJAN MAJA, NIVATUNTURIN PALOVARTIJAN MAJA JA ANGELVAARAN PALOVARTIJAN MAJA (ma 4827) VANHA VINTILÄN POROEROTUSPAIKKA (ma 5936)

10 Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti SEITAJÄRVEN MUSEOTIE

11 RANUAN KOHTEET Rakennussuojelukohteet SR1 merkintä RANUAN KIRKKO (SR1 3124) SALMILEHDON ALUEMETSÄNHOITAJAN VIRKATALO (SR1 3124) Valtakunnalliset kohteet merkintä mav KUHAN KYLÄ (mav 4601) NUUPASJÄRVEN TALO (mav 4602) PUTKIVAARAN KYLÄ (mav 4617) Maakunnalliset kohteet merkintä ma KUUKASJÄRVEN KYLÄ (ma 4800) SIMOJÄRVEN ERÄNKÄYNTIMAISEMA (ma 4802) RANUAN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET (pappila- ja pitäjänmuseo, poliisiasema, vanha sairaala) (ma 4832)

12 ROVANIEMEN KOHTEET Rakennussuojelukohteet SR1 -merkintä HIRVAAN RAUTATIEPYSÄKKI (SR1 3125) KENTTÄLÄN TALORYHMÄ (SR1 3126) MUUROLAN RAUTATIEASEMA (SR1 3128) ROVANIEMEN KIRKKO (SR1 3127) UITTOYHDISTYKSEN TALO (SR1 3127) SR -merkintä ALVAR AALLON MAISON AHO JA AHON ASUINLIIKETALOT (SR 3164)(RKY+kaavasuojelu) F. SALOKANKAAN JÄLLEENRAKENNUSAJAN ARKKITEHTUURI ROVANIEMELLÄ: KAUPPALAN TALO (SR 3164)( (RKY+kaavasuojelu) F. SALOKANKAAN JÄLLEENRAKENNUSAJAN ARKKITEHTUURI ROVANIEMELLÄ: F. SALOKANKAAN ATELJEE- JA ASUINTALO (SR 3164)( (RKY+kaavasuojelu) LAPIN KESKUSPAIKKOJEN LINJA-AUTOASEMAT: ROVANIEMEN LINJA-AUTOASEMA (SR 3164) (RKY+kaavasuojelu) KORKALONRINNE JA EVAKKOTIEN RIVITALOT (SR 3165) (RKY+kaavasuojelu) ROVANIEMEN HALLINTO- JA KULTTUURIKESKUS (SR 3164)( (RKY+kaavasuojelu) Valtakunnalliset kohteet merkintä mav F. SALOKANKAAN JÄLLEENRAKENNUSAJAN ARKKITEHTUURI ROVANIEMELLÄ: ROVANIEMEN PALOASEMA (mav 8151) F. SALOKANKAAN JÄLLEENRAKENNUSAJAN ARKKITEHTUURI ROVANIEMELLÄ: RANTAVITIKAN AMMATTIKOULU (mav 8152) F. SALOKANKAAN JÄLLEENRAKENNUSAJAN ARKKITEHTUURI ROVANIEMELLÄ: INAPOLKU 3 (mav 8151) F. SALOKANKAAN JÄLLEENRAKENNUSAJAN ARKKITEHTUURI ROVANIEMELLÄ: KANSALAISKOULU JA OPETTAJIEN ASUINTALO (Rovakatu) (mav 8151) F. SALOKANKAAN JÄLLEENRAKENNUSAJAN ARKKITEHTUURI ROVANIEMELLÄ: KANSAKOULUN OPETTAJIEN ASUINTALO (Kansankatu 4-kerroksinen kerrostalo) (mav 8151)

13 JÄÄMERENTIEN TIEHISTORIALLISET KOHTEET: SAARENPUTAAN SILTA (mav 8153) KEMIJOEN JOKIVARSIASUTUS JA KIRKKOMAISEMAT: RUIKAN KYLÄ (mav 8145) KEMIJOEN JOKIVARSIASUTUS JA KIRKKOMAISEMAT: KÖRKÖN TALORYHMÄ (mav 8145) KEMIN JA TORNION VANHAN RAJAN RAJAPYYKIT: RAJAKIRAKKA (SM 3617) LAPIN UITTO- JA SAVOTTATUKIKOHDAT: AUTTIKÖNGÄS (mav 4616) LAPIN UITTO- JA SAVOTTATUKIKOHDAT: KOTISAARI (mav 4616) LAPIN UITTO- JA SAVOTTATUKIKOHDAT: TALJASUVANTO (mav 4616) MARRASJÄRVEN KYLÄ (mav 4607) PIRTTIKOSKEN VOIMALAITOSYHDYSKUNTA (mav 4600) OUNASJOKIVARSI (mav 4816) Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä II maailmansodan aikainen sotahistoriakohde tai -alue merkintä: mas JATKOSODAN TAPAHTUMA- JA MUISTOPAIKAT: NORVAJÄRVEN KAPPELI (mas 4606) LENTOKENTÄN ALUE JA NAPAPIIRIN PAJAKYLÄ (mas 4833) NIVAVAARAN POLTTOAINEVARIKKO JA BUNKKERI (mas 4834) ROMMELIN KENTTÄ JA OUNASVAARAN LÄNSIRINNE (mas 4835) HIRTTIÖNIEMI JA AHKIOMAANTIE (mas 4836) OLKKAVAARAN TIEN LÄNSIPUOLEN ALUE (mas 4837) KURSUNKIJÄRVEN LAPPLANDSENDER ALUE (mas 4838) LAUTAVAARAN ALUE (mas 4839) Maakunnalliset kohteet merkintä ma JAATILANSAAREN KYLÄ (ma 4810) PÖYKKÖLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET (Pöykkölän kotiseutumuseo, Lapin metsämuseo ja Pöyliön mylly) (ma 4818) VIIRINKYLÄ (ma 4803)

14 AUTTIN KYLÄ (ma 4804) OUNASVAARAN MAISEMA-ALUE (ma 4811) ROVANIEMEN KESKUSTAN KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET (vanhan rautatieaseman kokonaisuus, Ala- Ruokasen talo, Korundi, Marttiinin entinen puukkotehdas, Lyseonpuiston lukio)(ma 4823)

15 KOHTEET JA ALUEKUVAUKSET KEMIJÄRVEN KOHTEET Rakennussuojelukohteet SR1 merkintä KEMIJÄRVEN KIRKON TAPULI Merkintä: SR Alueen nimi: Kemijärven kirkon tapuli Aluekuvaus: Kemijärven jälleenrakennuskaudelta olevan kirkon vieressä on ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama pohjalaistyylinen renessanssitapuli. Se on valmistunut Kemijärven järjestyksessä toisen, 1694 rakennetun puukirkon tapuliksi. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Kirkko, tapuli ja pappila muodostavat yhdessä kauniin kulttuurihistoriallisen portin Kemijärven keskustan itäiselle laidalle. Varausperuste: Kirkkolaki. Sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat.) Kehittämisperiaate: Turvataan rakennussuojelukohteen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Uudis- ja KEMIJÄRVEN KIRKKO Merkintä: SR Alueen nimi: Kemijärven kirkko Aluekuvaus: Kemijärvellä arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta muodostavat jälleenrakennuskauden näyttävän monumentin. Kemijärven kirkko korkeine torneineen on kauas näkyvä maamerkki. Kirkon vieressä on säilynyt ylikiiminkiläisen kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 rakentama tapuli. Kolminivelisen tapulin tunnusmerkkejä ovat barokin tyyliin kaartuvat paanukatot. Tien toisella puolella on Kemijärven pappila ja kirkkoaukion laidalla entinen apteekki. Varausperuste: Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat).

16 Kehittämisperiaate: Turvataan kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Uudis- ja Valtakunnalliset kohteet merkintä mav JUUJÄRVEN KYLÄ Merkintä: mav 8145 Alueen nimi: Juujärven kylä Aluekuvaus: Juujärven kylä sijaitsee Kemijärven keskustasta noin 37 kilometriä etelään Kemijoen jyrkkään mutkaan pistävässä niemessä. Juujärven kylä Kemijoen länsirannan niemellä Kemijärvellä on tiiviiksi ryhmäksi rakentunut ja kylässä on säilynyt jokivarren vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa. Perinteistä rakennuskantaa on mm. Heimolan, Mäkiniemen, Heikkilän ja Ylijuujärven tiloilla, jonka päärakennus on vuodelta 1888 on kylän vanhimpia. Juujärven vanha koulurakennus on vuodelta Vanhoja hirsiaittoja, saunoja ja vajoja kylässä on säilynyt runsaasti. Pihapiireistä löytyy myös pyramidikattoisia kesänavettoja. Rantapellot ja niityt kylän ympärillä ovat osa jokivarren kulttuurimaisemaa. Varausperuste: Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat). Kehittämisperiaate: Kylän kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina. OINAAN KYLÄ TAPIONNIEMEN KYLÄ Merkintä: mav 8145 Alueen nimi: Oinaan kylä Tapionniemen kylä Aluekuvaus: Tapionniemi sijaitsee noin 25 kilometriä pohjoiseen Kemijärven keskustasta. Tapionniemi on Kemijoen länsirannalla ja Oinas samoilla kohdilla joen itäpuolella. Tapionniemen länsipuolella kohoaa Airosvaara. Kylän asutus on keskittynyt pääosin Kemijärvi Sodankylä tien ja Kemijoen väliselle alueelle. Tapionniemessä on säilynyt muutama varsin komea pihapiiri rannan tuntumassa. Alueella on runsaasti kartoitettuja muinaisjäännöksiä. Oinaan kylän rakennuskanta on hyvin säilynyt, koska kylä jäi Lapin sodan aikana polttamatta tieyhteyksien puuttuessa. Kylän peräpohjalaiset pihapiirit sijaitsevat melko harvakseltaan jokivarren törmän laella aukeiden peltojen ja niittyjen ympäröimänä, joista osa on tosin jo pahoin metsittyneitä. Varausperuste: Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat.)

17 Kehittämisperiaate: Kylien kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina. PUIKKOLAN TALORYHMÄ Merkintä: mav 4612 Alueen nimi: Puikkolan taloryhmä Aluekuvaus: Puikkolan kylä sijaitsee hyvin matalan Puikonjärven pohjois- ja itäpuolen ranta-alueella. Kylä koostuu Pajarin, Rantaharjun ja Pekkalan peräpohjalaisista pihapiireistä, jotka sijaitsevat avoimien peltoaukeiden keskellä tai reunamilla. Puikkolan tila perustettiin Puikkolan Pekkalan päärakennus rakennettiin Rakennus toimi kylän kouluna Pajarin päärakennus rakennettiin 1850-luvulla. Puikkolan talot on rakennettu mäenkumpareelle avoimeen maanviljelysmaisemaan. Taloryhmä kuvastaa Kemijokivarren jokivarsiasutuksen ulkopuolelle 1700-luvun puolivälissä syntynyttä kyläasutusta. Puikkolan rakennuskanta on hyvin säilynyttä peräpohjalaista maaseuturakentamista 1800-luvulta. Toisen maailmansodan aikana tuhoutui noin 70 % Kemijärven alueen rakennuksista. Puikkolan hieman pääkulkuväylistä sivussa sijainneen kylän rakennuskanta säästyi sodan tuhoilta. Varausperuste: Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kehittämisperiaate: Turvataan alueen kohteiden kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Uudis- ja Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä II maailmansodan aikainen sotahistoriakohde tai -alue merkintä: mas SALPALINJA: JOUTSIJÄRVI Merkintä: mas 4611 Alueen nimi: Salpalinja: Joutsijärvi Aluekuvaus: Joutsijärvi sijaitsee valtatie 5 ja kantatie 82 risteyskohdassa noin 25 kilometriä Kemijärven keskustasta itään päin. Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Suomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti. Valtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet,

18 jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle. Varausperuste: Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Salpalinja). Kehittämisperiaate: Turvataan kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Kehitetään opastettuna matkailukohteena. MÄNTYVAARAN TAISTELUPAIKKA Merkintä: mas 4615 Alueen nimi: Mäntyvaaran taistelupaikka Aluekuvaus: Mäntyvaaran taistelun muistomerkki on Vilho Aallon suunnittelema ja se sijaitsee Kemijärvi Kuusamo tien pohjoispuolella noin 20 kilometrin päässä Kemijärven keskustasta. Mäntyvaaran taistelu käytiin Neuvostoliittolainen pataljoona hyökkäsi yllättäen klo 14 erämaan kautta suomalaisten selustaan tavoitteenaan Kuusamo Kemijärvi -tien katkaiseminen Mäntyvaaran kohdalla. Lepäämästä yllätetyt suomalaiset komppaniat aloittivat vastahyökkäyksen kiivaassa tulessa. Taistelu ratkesi klo 20 mennessä suomalaisten eduksi. Neuvostojoukkojen eteneminen Kemijärven suuntaan tyrehtyi tämän taistelun jälkeen. Mäntyvaaran luoteisrinteellä on punaisella kartiolla merkitty venäläisten joukkohauta, jossa on 380 vainajaa. Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä II maailmansodan aikainen kohde. Kehittämisperiaate: Turvataan kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Kehitetään opastettuna matkailukohteena. SOTAVANKIEN JOUKKOHAUTA PUIKKOLASSA Merkintä: mas 4843 Alueen nimi: Sotavankien joukkohauta Puikkolassa Aluekuvaus: Venäläisten sotavankien joukkohauta Puikkolassa. Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä II maailmansodan aikainen kohde. Kehittämisperiaate: Turvataan kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Maakunnalliset kohteet merkintä ma

19 HALOSENRANNAN KYLÄ Merkintä: ma 5917 Alueen nimi: Halosenrannan kylä Aluekuvaus: Halosenniemi on Kemijärven vanhinta suomalaisasutuksen seutua, mistä kertoo myös niemelle pystytetty muistomerkki. Niemi onkin Halosenrannan kylän arvokkainta seutua niin kulttuurihistoriallisesti kuin rakennetun ympäristön puolesta. Niemessä sijaitsee kaksi peräpohjalaista maalaistaloa, jotka hallitsevat alueen avointa viljelysmaisemaa ja maaseutuympäristöä. Halosenrannan rakennetun ympäristön ominaispiirteitä on väljä rakentaminen maisematilaltaan avoimessa, peltoviljelmien ja laajojen järvinäkymien luonnehtimassa ympäristössä. Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Kehittämisperiaate: Kylän kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina. SOPPELAN KYLÄ Merkintä: ma 5919 Alueen nimi: Soppelan kylä Aluekuvaus: Perä-Posiolle menevän maantien ja Soppelan seurantalon väliin jäävä osa kylää muodostaa edustavan perinteisen kulttuurimaiseman, jonne on jonkin verran noussut myös uudempaa omakotirakentamista. Kylän edustavinta rakennuskantaa on vuonna 1928 rakennettu Soppelan koulu, joka kuuluu Jussi ja Toivo Paatelan tyyppipiirustuksilla rakennettuihin kouluihin. Muut samoilla piirustuksilla rakennetut koulut sijaitsevat Muuskossa, Javaruksella, Tohmossa, Luusuassa ja Juujärvellä. Myös seurantalo samalta ajanjaksolta on hyvä esimerkki maaseutukylän julkisesta rakentamisesta. Keskisoppelan, Uutelan ja Kankaanrinteen pihapiirit ovat suojeltu yleiskaavassa. Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Kehittämisperiaate: Kylän kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina. LEVÄRANNAN KYLÄ KUMMUNKYLÄ KOSTAMON KYLÄ Merkintä: ma 5921 Alueen nimi: Levärannan kylä Kummunkylä Kostamon kylä Aluekuvaus: Levärannan, Kummunkylän ja Kostamon kylät muodostavat vanhan asutustihentymän Kemijoen Kemijärven suistoalueella. Kyliä ympäröi laajat matalat suoalueet. Kaukomaisemassa horisonttia rajaavat vaara- ja tunturimaisemat.

20 Leväranta joen länsipuolella on elävää nykymaaseutua, missä on karjaa ja hevosia. Rannan tuntumassa on vielä muutamia vanhempia pihapiirejä avoimessa rantamaisemassa. Maisema avautuu Kemijoelle loivien pelto- ja niittyaukeiden yli. Kummunkylä joen itärannalla on muodostunut nimensä mukaisesti pienen kummun päälle ja sen liepeille. Eteläpuolen viljelykset laskeutuvat pienen Kostamojärven puolelle. Asutus on keskittynyt tien varteen. Voimalaitospenkkojen rakentaminen ja Kemijoen säännöstely on muuttanut jokirannan maisemakuvaa merkittävästi. Joen rannasta on näkymät Levärannan avoimille rantaniityille. Kostamo on rakentunut Kostamojärven rannalle, Kostamovaaran lounaisrinteelle. Kylärakenne on varsin tiivis. Kostamon kylässä on eheänä säilyneitä peräpohjalaisia pihapiirejä. Kylällä on myös uudempaa, osin taajamatyyppistä omakotirakentamista. Kylät muodostavat vanhan Kemijoen varren kulttuurimaisemakokonaisuuden, jossa on runsaasti hyvin säilyneitä vanhoja peräpohjalaisia pihapiirejä ja edelleen aktiivista maataloustoimintaa. Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Kehittämisperiaate: Kylien kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina. LUUSUAN KYLÄ Merkintä: ma 5922 Alueen nimi: Luusuan kylä Aluekuvaus: Luusuan kylä sijaitsee Kemijärven etelärannalla Kemijoen alkukohdassa eli luusuassa. Kylän maisemaa hallitsee voimalaitoskanava, joka kulkee koko Luusuan kylän läpi. Voimalaitoskanavasta on muodostunut tärkeä osa Luusualaista maisemakuvaa ja kylän identiteettiä. Penkat nähdään nykyään myös tärkeänä virkistysreittimahdollisuutena. Alueen eteläosassa on harjumaisema, jossa kohoaa kaksi maisemassa merkittävää vaaraa: Neitivaara ja Seitavaara. Kylän vanhin osa, Luusuansaari, on jäänyt osittain voimalaitoskanavan alle. Suurin osa Luusuansaaren vanhoista rakennuksista on siirretty muualle vain kylämuseona toimiva Alimmainen on alkuperäisellä paikallaan. Luusua säästyi Lapin sodan tuhoilta hyvin. Jälleenrakennustoimintaa oli sodan jälkeen jonkun verran ja myös vanhoja päärakennuksia on korvattu uusilla. Asutus on tyypillistä järvenranta-asutusta, talot sijaitsevat rantaan viettävillä rinteillä, joiden alapuolelle levittäytyvät pienialaiset viljelykset. Pääelinkeinoina ovat olleet kalastus, karjatalous ja maanviljely. Laajat rantaniityt olivat karjanhoidon perusta. Nykyisin porotalous auttaa ylläpitämään peltoja. Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Kehittämisperiaate: Kylän kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina.

21 TUNTURIKYLÄ Merkintä: ma 5923 Alueen nimi: Tunturikylä Aluekuvaus: Vuostimon kylästä Pyhätunturille vievän maantien Pyhätunturin puoleisessa päässä sijaitsee Tunturikylän asutusalue, joka sijoittuu jälleenrakennuskaudelle tyypilliselle tapaan tien varteen. Tieltä avautuu komeita näkymiä kohti Pyhätunturia. Tunturikylä on hyvä esimerkki jälleenrakennuskauden asutusalueesta ja se edustaa koko Lapinkin mittakaavassa poikkeuksellisen hyvin säilynyttä jälleenrakennuskauden asutusaluetta ja kuvastaa hyvin asutustoiminnan periaatteita näyttämällä millaisia kyläkokonaisuuksia asutustoiminta tuotti. Tunturikylän asutus on rakentunut pääosin vuosina Tiloihin kuului asuinrakennuksen lisäksi navettarakennus, pieni saunarakennus ja pellonraivausvelvoite. Viljelyn historia oli kuitenkin lyhyt, sillä jo 1960-luvulla karjataloutta ja viljelyä ruvettiin rajoittamaan ja peltoja laitettiin pakettiin. Tunturikylän rakennuskanta on yhtenäistä ja säilyttänyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisen jälleenrakennuskauden muodon ja tyylin. Viime vuosina alueelle on jälleenrakennuskauden pihapiirien lomaan noussut myös uutta lomarakentamista. Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Kehittämisperiaate: Kylän kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. KELLONIEMI Merkintä: ma 5918 Alueen nimi: Kelloniemi Aluekuvaus: Kelloniemi on maisemiltaan avoin, voimakkaasti vesirajasta nouseva niemeke, jonka rinnepellot reunustavat kummun rinteillä sijaitsevia eri-ikäisiä talouskeskuksia. Kelloniemen rakennetun ympäristön ominaispiirteitä on väljä rakentaminen maisematilaltaan avoimessa, peltoviljelmien ja laajojen järvinäkymien luonnehtimassa ympäristössä. Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Kehittämisperiaate: Kylän kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina. ISOKYLÄ Merkintä: ma 5920 Alueen nimi: Isokylä

22 Aluekuvaus: Isokylässä on säilynyt varsin runsaasti vanhaa peräpohjalaista rakennuskantaa kauniissa perinteisen avoimessa viljelysmaisemassa. Erityisesti Jaakkolanlahden pohjoispuolen niemessä sijaitsee neljä varsin eheän peräpohjalaisen pihapiirin muodostama kokonaisuus. Isokylällä on suhteellisen pitkä asutushistoria, sijaintinsa ja monipuolisten luonnonelementtien kuten tulvaniittyjen vuoksi. Isokylän alueelta tunnetaan useita muinaisjäännöksiä. Kulttuuriympäristön arvot muodostuvat pääosin vanhan peräpohjalaisen rakennuskannan omaleimaisuudesta sekä sijoittumisesta avoimeen viljelymaisemaan. Rakennukset viljelyksineen sijoittuvat rehevämmälle jokisuiston rantatasanteelle loiville ja laakeille kumpareille. Pääosa pelloista sijaitsee rantavyöhykkeen asutuskeskittymien välittömässä yhteydessä ja rajoittuu soistuneisiin metsämaihin. Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Kehittämisperiaate: Kylän kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina. JAVARUKSEN KYLÄ Merkintä: ma 5902 Alueen nimi: Javaruksen kylä Aluekuvaus: Javaruksen kylä sijaitsee Javarusjärven ja Suopankijärven väliin jäävällä hiekkaisella kannaksella, kahden järven rannalla. Kylä avautuu pääosin Javarusjärven puolelle. Peltojen yli on näkymät järvelle ja kaukomaisemassa häämöttäville vaaroille. Läheinen Komiovaara erottuu selväpiirteisenä kylän maisemakuvassa. Kaukomaisemaa hallitsevat Pyhä-Luoston tunturit. Nykyinen rakennuskanta on pääosin sotien jälkeen rakennettua. Muutamia vanhoja rakennuksia on myös jäljellä. Merkittävin pihapiiri on Kemilän pihapiiri useine rakennuksineen. Kemilän päärakennus on kylän vanhin talo 1800-luvun loppupuolelta. Javaruksen kylällä on useita pyramidikattoisia kesänavettoja. Porotalouden ansiosta avoin peltomaisema on säilynyt. Kaavasuojeltuja kohteita ovat Javaruksen koulu ja Rantalan pihapiiri. Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Kehittämisperiaate: Kylän kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina. KEMIJÄRVEN KESKUSTAN KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET Merkintä: ma 5916 Alueen nimi: Kemijärven keskustan kulttuuriympäristökohteet

23 Aluekuvaus: Alueeseen kuuluvat Kemijärven keskustan kulttuuriympäristökohteet: VR:n rakennuskokonaisuus; Kemijärven VPK:n talo ja Vapaudenkadun akseli; Kuumaniemen koulu, toriaukio ja meijeri sekä Seminaarin rakennuskokonaisuus. Rautatieaseman alue sijaitsee Särkikankaan itäisen rinteen alaosissa Kemijärven rannan tuntumassa muodostaen hyvin säilyneen kokonaisuuden, jolla on paikallishistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa. Alueen eteläosassa on asemarakennus ja varasto. Pohjoisosassa on puutavaran varasto- ja kuormausalue sekä kaartuva entinen veturitalli. Asematien varressa on 1940-luvun loppupuolella rakennettu rautatieläisten asuntoalue, johon kuuluu asemapäällikön asunto, ratamestarin asunto ja toimisto, neljä asuinrivitaloa, kaksi paritaloa ja 16 talousrakennusta. VPK:n talolla on keskeinen sijainti Kemijärven kaupunkirakenteessa Vapaudenkadun katupäätteenä ja lisäksi sillä on merkittävä kulttuurihistoriallinen arvo keskeisenä kemijärveläisten vuosikymmenisenä kokoontumispaikkana. Kuumaniemen koulu sijaitsee kulmittain meijerirakennusta vastapäätä Kuumaniemenkadun ja Patakadun risteyksen toisella puolella. Koulu on varsin kookas, kolmikerroksinen, harjakattoinen ja vaaleaksi rapattu jälleenrakennuskauden rakennuskokonaisuus. Koulun länsipuolella sijaitsee Kimmo Kuismasen suunnittelema toriaukio. Seminaarin rakennuskokonaisuus on kahden koulurakennuksen, asuntolarakennuksen, rehtorin asuinrakennuksen ja opettajien asuintalon sekä seminaariin liittyvän puiston muodostama kokonaisuus. Rakennukset ovat 1950-luvulta ja ovat edustava esimerkki Lapin jälleenrakennuskauden julkisesta arkkitehtuurista. Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Kehittämisperiaate: Turvataan alueen kohteiden kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Uudis- ja KAAKKURIVAARA AUTIONIEMI Merkintä: ma 4831 Alueen nimi: Kaakkurivaara -Autioniemi Aluekuvaus: Kemijokivarsi välillä Tapionniemen Kaakkurivaaran ja Autioniemen välillä on varsin näyttävää Kemijokivarren kulttuurimaisemaa, jossa perinteinen talonpoikaisrakentaminen avoimine viljelysaukeineen vuorottelee jylhän, metsäisen luonnonympäristön kanssa. Vuostimo on Kemijärven pohjoisin kylä ja sen kulttuuriympäristöarvot muodostuvat perinteisen jokivarren kulttuurimaiseman lisäksi vaikuttavista luonnonmaisemista, joista edustavimpia ovat kylän eteläosista avautuvat näkymät Pyhätunturille. Vuostimon kylän kohdalla Kemijoessa sijaitsee Vuostimosaari, Sahasaari ja Raudastensaaret. Pyhäjoki laskee Vuostimosaaren yläpuolella Kemijokeen. Pääosa kylän asutuksesta sijoittuu 5-tien varteen tien ja Kemijoen väliselle alueelle. Asutus on sijoittunut joko yhden pihapiirin

24 kokonaisuuksiin tai useamman pihapiirin rykelmiksi. Sahasaareen johtava Sahantie on vanha kulkureitti, jolla on kulttuurihistoriallista arvoa. Kylässä on pääosin jälleenrakennuskauden rakennuskantaa, mutta myös useita sodalta säästyneitä rakennuksia. Pyhäjoki ja sen pohjoispuolelle sijoittuva kyläasutus muodostaa arvokkaan kokonaisuuden, vaikkakin Pyhäjoen eteläpuolella sijainneet pellot ovat osittain pajuttuneet maatalouden vähentymisen myötä. Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Kehittämisperiaate: Turvataan alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Uudis- ja lisärakentaminen kohteen lähiympäristössä sovitetaan sijainniltaan, mittakaavaltaan ja rakennustavaltaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina. RÄISÄLÄ Merkintä: ma 4830 Alueen nimi: Räisälä Aluekuvaus: Räisälän kylä sijaitsee Kemijärven rannalla Suomulahdessa noin 40 kilometrin päässä Kemijärven keskustasta. Räisälän kylä on säilyttänyt perinteisen mittakaavansa sekä kylän kokoon nähden varsin suuren määrän vanhoja sodalta säästyneitä rakennuksia. Vanha kyläkeskus on melko tiiviinä kappelin ja kaupan ympärillä. Kylässä sijaitsee seurantalo Suomulinna. Räisälän kylä muodostaa ehjän, maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Räisälän kylällä on Lapin ainoa toiminnassa oleva lossi. Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Kehittämisperiaate: Kylän kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina.

25 PELKOSENNIEMEN KOHTEET Rakennussuojelukohteet SR merkintä PELKOSENNIEMEN KIRKKO Merkintä: SR 3161 Alueen nimi: Pelkosenniemen kirkko Aluekuvaus: Pelkosenniemen puukirkko on rakennettu vuonna 1929 ja sen on suunnitellut arkkitehti Yrjö Sadeniemi. Kirkko on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko. Kirkko ulkovuorattiin ja sisälaudoitettiin vuonna Alttaritaulu kuvaa ristiltä alas otettavaa Kristusta ja sen on maalannut taiteilija Aale Hakava. Kirkon pihalla on sankarihauta-alue ja vuonna 1958 pystytettiin sankarivainajien muistomerkki. Pelkosenniemen kirkko edustaa Lapin kirkkorakentamisessa ainutlaatuista ja tyylipuhdasta 1920-luvun klassismia. Varausperuste: Sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat: Pelkosenniemen kirkonkylä). Kehittämisperiaate: Turvataan kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Uudis- ja NIMISMIEHEN PUUSTELLI Merkintä: SR 3162 Alueen nimi: Nimismiehen puustelli Aluekuvaus: Entisen nimismiehen puustelli sijaitsee Pelkosenniemen kirkonkylän pohjoispäässä Sodankylän tien varressa. Puustelli on rakennettu vuonna 1930 arkkitehti Lankisen piirustusten mukaan. Puustelli on ollut virkakäytössä 1980-luvulle asti. Entinen puustelli on hirsirunkoinen, keltaisella pystyrimalaudoituksella vuorattu rakennus, jossa on vihreä saumapeltikatto. Nurkka- ja ikkunalaudat ovat valkoiset. Kuisti on koristeellinen. Ikkunat on uusittu vanhanmallisiksi. Varausperuste: Sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat: Pelkosenniemen kirkonkylä). Kaavasuojeltu. Kehittämisperiaate: Turvataan kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Uudis- ja

26 METSÄHALLITUKSEN PUUSTELLI Merkintä: SR 3162 Alueen nimi: Metsähallituksen puustelli Aluekuvaus: Metsähallituksen puustelli on 1900-luvun alkupuolella rakennettu rakennusryhmä, johon kuuluvat päärakennus, sodan jälkeen korjattu ja jatkettu ulkorakennus sekä sauna ja autotalli. Päärakennuksessa on ollut pohjoispäässä Metsähallituksen toimisto ja eteläpäässä metsänhoitajan asunto. Puustelli on puolitoistakerroksinen hirsirunkoinen rakennus, jonka pohjoispäässä on luonnonkivestä muurattu kellari. Rakennuksessa on lohkokivisokkeli ja harjakatto on ruskeaa profiilipeltiä. Rakennuksen pohjoispäässä on puurakenteinen avokuisti, jossa on pulpettikatto. Rakennuksen kaakkoisnurkassa on avokuisti. Varausperuste: Sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat: Pelkosenniemen kirkonkylä). Kaavasuojeltu. Kehittämisperiaate: Turvataan kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Uudis- ja Valtakunnalliset kohteet merkintä mav KAIRALAN KYLÄ LUIRON KYLÄ Merkintä: mav 4819 Alueen nimi: Kairalan kylä Luiron kylä Aluekuvaus: Kairala on nauhamaisesti Kemijoen yläjuoksulla Kitisen molemmin puolin rakentunut maatalouskylä. Rakennettua maisemaa rajaavat laajat suoalueet ja kylän liepeillä kulkeva harjujakso. Maisemakuva näyttäytyy parhaiten sillalta avautuvilla joki- ja rantanäkymillä. Lapin sodan aikana itärannan asutus tuhoutui täysin kun taas hävitykseltä välttyneellä länsirannalla on säilynyt useita kymmeniä vanhoja perinteisiä hirsirakennuksia. Pihapiirit, jotka ovat sijoittuneet Sodankylään vievän tien molemmin puolin, on yleisesti rakennettu kolmelta sivustaltaan umpeen. Osa kylän taloista, kuten Talvensaari, Marttiini ja Pelkola ovat koristelultaan rikkaita. Luiron kylä sijaitsee päätaajamasta noin 10 kilometriä pohjoiseen. Kylä on muodostunut Luirojoen varrella nauhamaisesti pitkälle joen varren kannakselle. Kylää ympäröivät laajat rimpisuoalueet. Rakennuskanta on kerroksellista, vanhat hyvin säilyneet peräpohjalais- ja jälleenrakennusajan pihapiirit muodostavat kylämaiseman perustan. Ympäröivät laajat suot ja metsämaat ovat olennainen osa maisemaa. Kairalan ja Luiron kyliä yhdistävä Kairanaapa on merkittävä luontokohde, joka on kaukaisempien soiden ohella ollut muinaisista ajoista lähtien kylien tärkeää riista- ja marjamaata.

27 Luiron kylä on tyypillinen Sompion Lapin peräpohjalaiskylä, joka on saanut asutuksensa jo 1600-luvulla. Varausperuste: Kairala: Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat). Valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus. Kairala Luiro: valtakunnallisesti merkittävä maisemanhoitoalue. Kehittämisperiaate: Kylän kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina. KIEMUNKIVAARAN KYLÄ Merkintä: mav 8145 Alueen nimi: Kiemunkivaaran kylä Aluekuvaus: Kiemunkivaaran kylä sijaitsee Kemijärvi Sodankylä tien varrella, Kemijoen länsirannalla Pelkosenniemen kunnan ja Kemijärven kaupungin rajalla. Kylän rakennuskanta sijaitsee pääosin Kemijoen rannan puolella, mutta asutusta on myös tien länsipuolella. Rakennuskanta koostuu muutamasta sodalta säästyneestä asuin- ja talousrakennuksesta sekä jälleenrakennusajan ja sitä uudemmista rakennuksista. Kylässä on myös venehuoneita. Varausperuste: Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat). Kehittämisperiaate: Kylän kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina. SAUNAVAARAN KYLÄ ARVOSPUOLEN KYLÄ Merkintä: mav 8145 Alueen nimi: Saunavaaran kylä Arvospuolen kylä Aluekuvaus: Saunavaaran kylä sijaitsee Kemijärvi Sodankylä tien varrella Kemijoen rannalla. Kylän rakennuskanta sijaitsee sekä Kemijoen rannalla, että tien varressa. Rakennuskanta koostuu muutamista sodalta säästyneistä asuin- ja talousrakennuksista, jälleenrakennusajan pihapiireistä sekä muutamista uudisrakennuksista. Arvospuolen kylä sijaitsee Pelkosenniemen kirkonkylältä noin seitsemän kilometriä etelään Kemijoen itäpuolella. Kylä muodostaa ympäröivine rantapeltoineen ja niittyineen arvokkaan kulttuurimaiseman. Arvospuolen pienen kyläkummun edustalla voimakkaasti mutkitteleva Arvosjoki laskee Kemijokeen. Avoimella, viljellyllä kyläkummulla sijaitsee muutama peräpohjalaispihapiiri, joista avautuu komeat jokivarsimaisemat taustalla siintävine Pyhätuntureineen. Saunavaaran-Arvospuolen kohdalla on joen molemmilla rannoilla hyvin säilynyttä rakennuskantaa.

28 Varausperuste: Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat). Kehittämisperiaate: Kylien kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina. PELKOSENNIEMEN KIRKONKYLÄ Merkintä: mav 8145 Alueen nimi: Pelkosenniemen kirkonkylä Aluekuvaus: Pelkosenniemellä on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö kirkkoineen, pappiloineen, matkustajakoteineen ja paloasemineen, sairaaloineen ja virkataloineen. Pelkosenniemen puukirkko on rakennettu vuonna 1929 ja se on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko. Kirkon länsipuolella sijaitseva pappila on rakennettu vuosina Varausperuste: Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat). Kehittämisperiaate: Kylän kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina. SUVANNON KYLÄ Merkintä: mav 4614 Alueen nimi: Suvannon kylä Aluekuvaus: Suvannon erämaakylä Kemijoesta haarautuvan Kitisenjoen varressa on Lapin pohjoisimpia talonpoikaiseen omavaraistalouteen perustuvia kyliä 1600-luvun pysyvän uudisasutuksen äärilaidalla. Syrjäisen Suvannon kylän rakennuskanta on kokonaisuudessaan säästynyt toisen maailmansodan tuhoilta. Kyläkummulle ryhmittynyt, poikkeuksellisen yhtenäisenä säilynyt rakennuskanta on suureksi osaksi peräisin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alusta, niittytalouden kukoistuskaudelta. Eheinä säilyneissä pihapiireissä on runsaasti eriaikaisia talousrakennuksia. Kylän rakennuskanta on tutkittu tarkkaan. Syrjäinen Suvannon kylä on ainutlaatuisen hyvin säilynyt Lapin kylä. Sen rakennuskanta sijaitsee metsän reunustamalla viljelyaukealla Kitisen rannassa. Kyläasutus on sijoittunut vanhan raitin ja siltä erkanevien teiden varsille. Kaikkiaan Suvannossa on säilynyt toista sataa ennen sotia rakennettua hirsirakennusta, näistä kaksikymmentä on asuinrakennuksia. Useimmat punamullatuista asuinrakennuksista ovat luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Vanhin on Hiltusen 1700-luvulla rakennettu päärakennus. Perinteisiä pihapiirejä on lisäksi mm. Junttilan, Saunalan, Mettiäisen, Harjulan, Mattilan, Simunan ja Joopilan tiloilla. Suvannon kaksikerroksinen koulu on vuodelta Varausperuste: Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus.

29 Kehittämisperiaate: Kylän kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä II maailmansodan aikainen sotahistoriakohde tai -alue merkintä: mas PELKOSENNIEMEN TAISTELUPAIKKA Merkintä: mas 4820 Alueen nimi: Pelkosenniemen taistelupaikka Aluekuvaus: Pelkosenniemen taistelu on joulukuuta 1939 käyty talvisodan taistelu. Neuvostojoukkojen oli tarkoitus vallata Pelkosenniemi ja jatkaa Kemijärvelle, jossa niiden oli määrä yhdistyä Sallasta Kemijärvelle etenevien joukkojen kanssa. Tämän jälkeen yhdistyneet joukot olisivat jatkaneet kohti Rovaniemeä ja Kemiä. Taistelu sai alkunsa, kun Savukoskelta edenneet puna-armeijan joukot törmäsivät Kenttätäydennysprikaatin 8. pataljoonaan 16. joulukuuta Kitisen lossin luona. Taistelu päättyi suomalaisten voittoon ja puna-armeijan perääntymiseen. Taistelut jatkuivat 18. päivän vastaisena yönä. Vesisateessa alkanut taistelu päättyi liki 40 pakkasasteessa suomalaisten eduksi ja neuvostojoukot jättivät Pelkosenniemen 19. joulukuuta yöllä paeten kohti Savukoskea. Vihollisella jäi Pelkosenniemen lossille koko kalusto ja soittokunnan puhaltimet, joilla oli tarkoitus juhlistaa Lapin valtausta. Taistelussa kaatui 117 suomalaista, katosi 50 ja haavoittui 103. Neuvostoliiton tappiot olivat meistä, 40 autoa, kahdeksan hyökkäysvaunua, kolme kenttätykkiä ja 200 hevosta. Pelkosenniemen taistelusta kertova muistomerkki sijaitsee Sodankylän tien varrella Pelkosenniemen kirkonkylän pohjoispuolella. Muistomerkin on suunnitellut professori Ensio Seppänen ja se on paljastettu vuonna Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä II maailmansodan aikainen sotahistoriakohde tai alue. Kehittämisperiaate: Turvataan kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Kehitetään opastettuna matkailukohteena. Maakunnalliset kohteet merkintä ma PYHÄTUNTURI Merkintä: ma 5904 Alueen nimi: Pyhätunturi Aluekuvaus: Pyhätunturin kallioperä on pääosin muinaismeren ranta- ja pohjahietikoista muodostunutta kivilajia, kvartsiittia. Pyhätunturin erikoisuutena ovat jyrkät rinteet, huippuja erottavat syvät kurut ja karut

30 kvartsiittilouhikot ja rakat. Kuruista suurin on 220 metriä syvä Isokuru, joka on alueen tunnetuimpia nähtävyyksiä. Pyhätunturi näkyy moniin ympäröiviin kyliin keskeisenä kaukomaiseman kiinnekohtana ja maamerkkinä. Korkein tunturihuippu on Noitatunturi (540 m). Noitatunturi, aiemmalta nimeltään Seitatunturi, on ollut yksi metsäsaamelaisten palvontapaikoista. Alue on ollut merkittävää peuran metsästys- ja pyyntialuetta ja myöhemmin tärkeä poronhoitoalue. Pyhätunturi on yksi Lapin vanhimmista tunturimatkailukohteista. Lisäksi Pyhätunturi on merkittävä luontoja virkistyskohde, jolla on myös kansanperinteeseen ja uskomuksiin liittyviä arvoja. Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Etelä- ja Keski-Lapin arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Kehittämisperiaate: Turvataan kohteen kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilyminen. Kehitetään virkistys- ja matkailukohteena.

31 POSION KOHTEET Rakennussuojelukohteet SR1 merkintä LAPIN UITTO- JA SAVOTTATUKIKOHDAT: KITKA-LIVON TUKINSIIRTOLAITE Merkintä: SR Alueen nimi: Lapin uitto- ja savottatukikohdat: Kitka-Livo Aluekuvaus: Kohde sijaitsee Posion kirkonkylästä noin 15 kilometriä itäkaakkoon. Vedenjakajaseudulla oleva Kitka- ja Livojärvien välinen tukinsiirtolaitteisto Posiolla on rakennettu luvun alussa ja viimeksi se on ollut käytössä 1950-luvulla. Siirtolaiterakennus on hirsirunkoinen. Alkuperäinen rautakiskoinen siirtolaite muutettiin nykyiseen asuunsa 1930-luvulla. Vesikouru uitti tukit Livojärvelle saakka, kun ne ensin oli nostettu 6-7 metrin korkeuteen höyrykoneen avulla. Kookas yli kaksi kilometriä pitkä uittoruuhi on katkaistu Yli-Kitkan eteläpuolella kulkevan maantien kohdalla. Ruuhi on Metsähallituksen kunnostama samoin kuin itse tukinsiirtolaite. Varausperuste: Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Lapin uitto- ja savottatukikohdat). Kehittämisperiaate: Turvataan kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Uudis- ja SR merkintä POSION KIRKKO Merkintä: SR 3163 Alueen nimi: Posion kirkko Aluekuvaus: Ensimmäinen rukoushuone Posiolle rakennettiin vuonna Rakennuksessa oli taitekatto, ja kellotorni sijaitsi katolla. Vuosina kattomuoto muutettiin nykyiseksi harjakatoksi. Myöhemmin rakennettiin erillinen kellotorni arkkitehti Paavo Riihimäen piirustusten mukaisesti. Posion kirkon alttaritaulun on maalannut kemijärveläinen taiteilija Uuno Särkelä. Vuonna 1976 kirkon edustalla paljastettiin Evakkokivi muistoksi evakkotaipaleella kuolleille ja muualle haudatuille posiolaisille. Posion kirkko on puinen pitkäkirkko, jossa on jyrkkä harjakatto ja valkea pystylaudoitettu julkisivu. Ikkunat ovat 4- ja 6-ruutuiset kaari-ikkunat. Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö.

32 Kehittämisperiaate: Turvataan kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Uudis- ja Valtakunnalliset kohteet merkintä mav NAUMANNIEMEN TALO Merkintä: mav 4609 Alueen nimi: Naumanniemen talo Aluekuvaus: Runsassaarisen Yli-Suolijärven rannalla sijaitsevalla luonnonkauniilla Naumanniemellä on samannimisen tilan talouskeskus, joka koostuu pääosin harmaista hirsirakennuksista. Monipuolisieen rakennuskantaan kuuluu päärakennuksen lisäksi kesäkeittiö, navetta, liiteri, kellari, sauna, paja, riihi, olkilato, venevaja sekä malkakattoisia aittoja. Niemen pohjoistyvessä on myös mylly ja saha järveen laskevan puron varrella. Naumanniemi on Lapin metsäseudulle 1800-luvun jälkipuoliskolla perustettu omavarainen yksinäistila, jonka pihapiiri antaa hyvän kuvan rakennusaikansa rakennustavasta ja elinolosuhteista harvaanasutulla syrjäseudulla. Varausperuste: Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kehittämisperiaate: Turvataan kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Uudis- ja Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina. SIRNIÖN KYLÄ Merkintä: mav 4610 Alueen nimi: Sirniön kylä Aluekuvaus: Sirniön kylä sijaitsee päätaajamasta 27 kilometriä etelään. Sirniön kylä on sekä maisemaltaan että rakennuskannaltaan yhtenäinen kokonaisuus. Kylän keskinen alue on Lapin muihin maatalouskyliin verrattuna tiiviisti rakennettu. Vaaran rinteeseen on raivattu avarat viljelysalat. Kylä on Posion vanhimpia ja sen kyläkuvaa leimaa perinteinen rakentaminen. Päärakennusten lomassa on runsaasti talousrakennuskantaa kylätien mutkitellessa niiden lomitse avaten välillä näkymiä alarinteiden latojen täyttämille viljelysaukeille. Vanhimmat kylän ulkorakennuksista periytyvät 1700-luvulta ja asuinrakennuksista 1800-luvun alkupuolelta. Varausperuste: Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

33 Kehittämisperiaate: Kylän kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina. Maakunnalliset kohteet merkintä ma TOLVAN KYLÄ Merkintä: ma 5932 Alueen nimi: Tolvan kylä Aluekuvaus: Tolvan kylä sijaitsee Posion kunnan itärajan tuntumassa Yli-Kitkan luoteisrannalla. Maantie kulkee kylän lävitse ja jakaa rakennukset ylemmäksi rinteelle sekä rannan puoleiselle laakealle alueelle. Kylän asuinrakennukset ovat pääosin sodan jälkeen rakennettuja ja yleisilmeeltään ja mittakaavaltaan vaihtelevia. Maisemassa merkittäviä rakennuksia ovat entinen Tolvan kansakoulu mäen päällä sekä Tolvan tila aittoineen. Tolvan kylä on tyypillinen järvikylä, missä viljelykset viettävät järvelle ja asuinrakennukset sijaitsevat ylempänä rinteessä. Mäeltä aukeaa kauniit maisemat järvelle sekä järven takana ympäröivään vaaramaisemaan. Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Etelä- ja Keski-Lapin arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Kehittämisperiaate: Kylän kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina. LOHIRANNAN KYLÄ Merkintä: ma 5933 Alueen nimi: Lohirannan kylä Aluekuvaus: Yli-Kitkan kaakkoisrannalla sijaitseva Lohirannan kylä on hyvin säilynyt perinteinen järvikylä. Kylä sijoittuu pitkänomaisen kummun päälle. Avoin viljelty alue avautuu ranta-asutukselle poikkeuksellisesti mantereen puolelle. Rannassa on kapea lehtipuuvaltainen metsävyöhyke. Lohirannan eteläpuolella maasto kohoaa jyrkästi kuusivaltaiseksi Lohisaloksi, jonka rinteellä kulkee Yli-Kitkan eteläpuolinen maantie. Maantien varrelta avautuu kuusikon välistä paikoitellen näkymiä, jotka tuovat kylärakenteen hyvin esille. Kaukomaisemassa kylän taustalla järven takana näkyvät korkeat vaarajaksot ja Riisitunturi. Lohirannan asuinrakennukset ovat lähes kaikki sotien jälkeiseltä ajalta, osa uudempia omakotitaloja. Kylässä on säilynyt muutama peräpohjalaistyylinen päärakennus. Vanhoja perinteisiä talousrakennuksia on runsaasti. Kyläkuvaa hallitsee aittojen, riihien ja latojen paljous.

34 Posion kotiseutumuseo, Lohi-Päätalo on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä peräpohjalaistalo vuodelta Museo on avattu vuonna Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Etelä- ja Keski-Lapin arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Kehittämisperiaate: Kylän kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään ja uudisrakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina. KOROUOMA Merkintä: ma 5905 Alueen nimi: Korouoma Aluekuvaus: Korouoma on noin 30 kilometriä pitkä luode-kaakkoissuuntainen ruhjelaakso Posion ja Ranuan kuntien rajalla. Se on satoja miljoonia vuotta vuosia vanhaa kallioperän ruhjevyöhykettä, joka kulkee Rovaniemeltä Kemijokilaaksoa seuraten Auttiin ja Auttikönkäälle ja Korouoman kautta Kuusamoon. Rotkokanjoni on yksi Euroopan syvimmistä hautavajoamista, sen pystysuorat seinämät ovat paikoin jopa 100 metriä korkeat. Uoma on maastonmuodoiltaan ja maisemaltaan ainutlaatuisen jylhä. Ympäristö on vaihtelevaa, vanhojen metsien peittämää vaaramaisemaa. Uoman pohjalla kulkee kapea ja mutkitteleva Korojoki, jonka rannoilla on paikoin reheviä tulvaniittyjä ja lehtomaisia metsiä. Korouoman alueella on näkyvissä ihmisen toiminnan jälkiä 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Uiton aikaisia jäänteitä ja vanhoja ladon pohjia on vielä näkyvissä. Korouomalla on myös matkailullista merkitystä ja se on yksi merkittävimmistä Etelä-Lapin luontokohteista yhdessä Riisitunturin kanssa. Varausperuste: Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Etelä- ja Keski-Lapin arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Kehittämisperiaate: Turvataan kohteen kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilyminen. Kehitetään virkistys- ja matkailukohteena. ANETJÄRVEN KYLÄ Merkintä: ma 5934 Alueen nimi: Anetjärven kylä Aluekuvaus: Anetjärven kylä sijaitsee Posion kunnan eteläosissa. Kylä on rakentunut Anetjärven etelärannalle pitkänomaisesti hieman varsinaisen ranta-alueen ulkopuolelle järveen viettävän rinteen yläja lakialueelle. Kylän vanhimmat talonpoikaispihapiirit sijaitsevat parinsadan metrin päässä Anetjärven rannasta viljelysten ympäröimänä. Ranta-alueen ja pihapiirien väliin jää metsävyöhyke, jonka valtapuulajeina ovat kuusi ja koivu. Kylätie kulkee pihapiirien sivuitse.