1. Kasvatustieteiden tohtorikoulutuksen tavoitteet, tutkinnot ja väitöskirjan muoto

Transkriptio

1 Tohtorikoulutuksen opetussuunnitelma (Hyväksytty kasvatustieteiden tiedekuntaneuvostossa , voimassa saakka) Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunnan (KTK) tohtorikoulu (Doctoral school) on osa Jyväskylän yliopiston tutkijakoulua (University of Jyväskylä Graduate School for Doctoral Studies; JYUGS). Tohtorikoulu järjestää tohtorikoulutusta yliopiston johtosäännön, tutkintosäännön ja yliopiston tutkijakoulun periaatteiden mukaisesti. Tiedekunnassa ei ole omia erillisiä tohtoriohjelmia (Doctoral programmes), mutta opiskelija voi kuulua tiedekunnan tohtorikoulun lisäksi monitieteisiin, valtakunnallisesti ja/tai kansainvälisesti verkottuneisiin tohtoriohjelmiin ja tutkijayhteisöihin. Tutkinnot myöntävän kasvatustieteiden tiedekunnan rinnalla tohtorikoulutukseen osallistuvat Koulutuksen tutkimuslaitos sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tiedekunnalla on tohtorikoulutuksesta vastaava varadekaani. Käytännön asioita hoitaa tiedekunnan tohtorikoulutuksesta vastaava tutkimuskoordinaattori. Tiedekunnan tohtorikoulutusta ohjaa ja valvoo dekaani ja tiedekuntaneuvosto yliopiston johtosäännön mukaisesti. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. päättää opetussuunnitelmista ja opiskelijoiden valintaperusteista, määrätä väitöskirjojen esitarkastajat, myöntää väittelylupa, määrätä vastaväittäjät sekä arvostella väitöskirja (ja lisensiaatintutkimus). Dekaanin tehtävänä on ottaa jatko-opiskelijat, hyväksyä jatko-opintosuunnitelmat, tohtoriopiskelijan ohjaajat ja seurantaryhmä, jakaa tiedekunnalle myönnetyt tohtorikoulutuspaikat, vastata raportoinnista yliopiston tutkijakoululle sekä käsitellä ja ratkaista palaute. Kasvatustieteiden tiedekunnassa edellä mainittujen tehtävien valmistelijana toimii Tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen kehittämisryhmä (Kehry), jonka jäsenet tiedekuntaneuvosto vahvistaa toimikautensa ajaksi. Jäsenet edustavat tiedekunnan kahta laitosta (kasvatustieteiden laitos ja opettajankoulutuslaitos) sekä Koulutuksen tutkimuslaitosta (KTL). Ryhmän puheenjohtajana toimii varadekaani ja sihteerinä tutkimuskoordinaattori. Alla olevassa kuviossa esitetään tiedekunnan tohtorikoulutuksen suunnittelun, ohjauksen ja arvioinnin keskeisimmät prosessit. Opetussuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Ohjausryhmä Seurantaryhmä Arviointilautakunta Tiedekuntatasoiset tohtorikoulutuksen opintovaatimukset Nähtävillä KTK:n verkkosivuilla Tohtori-opintojen henkilökohtainen suunnitelma Laaditaan alustavasti tohtorikoulutuksen haettaessa., hyväksytään 6 kk kuluessa opintooikeuden myöntämisestä Tarkistetaan ohjausryhmän tapaamisissa. Ohjausryhmä: vastuullinen ohjaaja ja muu(t) ohjaaja(t) Seurantaryhmässä lisäksi professori tai dosentti, joka ei ole tohtorikoulutettavan ohjaaja eikä mukana väitöstyön julkaisuissa Vastaväittäjä (t) Väittelijän tutkimusalueen tai käytetyn menetelmän tunteva professori tiedekunnasta tai KTL:sta, joka ei ole ollut tohtorikoulutettavan ohjaaja eikä mukana väitöstyön julkaisuissa Kuvio 1. Kasvatustieteiden tiedekunnan tohtorikoulutuksen suunnittelun, ohjauksen ja arvioinnin prosessit tohtoriopiskelijan näkökulmasta 1. Kasvatustieteiden tohtorikoulutuksen tavoitteet, tutkinnot ja väitöskirjan muoto Tohtorikoulutuksen tavoitteet. Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatko-opiskelijan tulee suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot, osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. (Asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004). Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä eettisesti kestävällä tavalla ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Opiskelija perehtyy tieteenalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.

2 Kasvatustieteiden tiedekunnan tohtoriopiskelijoiden tutkimustyön tulee kohdistua jollekin tutkimusstrategiassa (ks. tiedekunnan verkkosivut) määritellyistä viidestä tutkimus/painoalueesta (l. tutkimusalueista; domains of research strength). Voimassa olevan strategian mukaiset painoalueet ovat seuraavat: (1) Oppimisen, opettamisen ja ohjauksen prosessit; (2) Ammatti-identiteetit, urapolut ja osaaminen työelämän muutoksessa; (3) Lasten ja nuorten hyvinvointi, osallisuus ja kasvuympäristöt; (4) Oppimisen ja osallistumisen erityiskysymykset; (5) Tulevaisuuden koulutus ja yhteiskunnallinen muutos. Painoalueiden lisäksi tiedekunnassa on määritelty kolme tutkimuskärkeä (three key areas of excellence): (1) Oppimisvuorovaikutus, yhteisöllinen oppiminen ja oppimisympäristöt; (2) Lasten ja nuorten osallisuus; (3) Ammatillinen identiteetti ja toimijuus. Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot ja kelpoisuus tohtoriopintoihin. Tutkintosäännön mukaan tieteelliseen jatkokoulutukseen valitulle opiskelijalle myönnetään opiskeluoikeus tohtorin tutkintoon tai poikkeustapauksissa, yksinomaan lisensiaatintutkintoon. Kasvatustieteiden tiedekunnassa on mahdollista suorittaa seuraavat tohtorin tutkinnot: kasvatustieteen tohtorin tutkinto ja filosofian tohtorin (kasvatustiede) tutkinto. Molempien tutkintojen pääaineena on jokin seuraavista: kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka tai varhaiskasvatustiede. Tohtorin tutkinnon kokonaislaajuus on 240 opintopistettä, josta väitöskirjan osuus on 180 opintopistettä ja muiden opintojen osuus on 60 opintopistettä. Tutkinto on päätoimisesti opiskellen tarkoitus suorittaa neljässä vuodessa. Kasvatustieteen tohtorin tutkintoon hyväksytty voi välitutkintona suorittaa 120 opintopisteen laajuisen kasvatustieteen lisensiaatintutkinnon, josta lisensiaatintutkimuksen osuus on 100 opintopistettä ja muiden opintojen 20 opintopistettä. Filosofian tohtorin (kasvatustiede) tutkinto on kasvatustieteiden tiedekunnan tarjoama jatkotutkinto niille, joiden maisterin tutkinnon pääaine ei ole kasvatustieteellinen oppiaine. Sen suorittamisessa noudatetaan soveltuvin osin kasvatustieteen tohtorin tutkinnon suorittamisesta annettuja määräyksiä. Filosofian tohtorin tutkintoon hakevalla täytyy olla suoritettuna joko kasvatustieteen perus- ja aineopinnot tai ohjaajan toimesta kirjallisesti todettu vastaavuus. Lisäksi suositellaan, että opiskelija suorittaa opintojensa aikana kasvatustieteellisiä syventäviä opintoja. Väitöskirjan muoto. Väitöskirjan tulee olla itsenäinen tieteellinen tutkimus kasvatustieteen alalta. Se voi olla monografia tai artikkeli-/kokoomaväitöskirja. 1) Monografia on yhtenäinen ja itsenäinen kirjallinen tieteellinen työ, joka ei sisällä kirjoittajan tekemiä erillisiä artikkeleita eikä artikkelikäsikirjoituksia. 2) Artikkeli-/kokoomaväitöskirja koostuu johdantoluvusta, vähintään 3 artikkelista sekä yhteenvedosta ja pohdinnasta. Artikkeliväitöskirja sisältää yhteenvedon osatutkimuksia yhdistävästä kysymyksenasettelusta, teoreettisista lähestymistavoista ja metodologisista ratkaisuista sekä tutkimuksen kontribuutiosta omalla tutkimusalueella. Kolmesta artikkelista tulee vähintään kaksi olla julkaistu (paper, online, preprint) tai julkaistavaksi hyväksytty (accepted) kansainvälisissä tieteellistä vertaisarviointia käyttävissä (referoiduissa) julkaisuissa (journal, edited book) ja yksi voi olla joko kansainväliseen tieteellistä vertaisarviointia käyttävään lehteen tai kokoomateokseen arvioitavaksi lähetetty (submitted) käsikirjoitus (ei kuitenkaan ns. conference proceedings -julkaisu) tai suomenkielinen vähintään julkaisutason 2 lehdessä oleva julkaistu tai julkaistavaksi hyväksytty artikkeli. Silloin kun artikkeliväitöskirja sisältää arvioitavaksi lähetetyn osan, ohjataan työn esitarkastajia ja vastaväittäjää/vastaväittäjiä kiinnittämään tämän osan laatuun erityistä huomiota. Pelkästään julkaisun toimittajan suorittama arviointi ei täytä tässä tarkoitettua tieteellisen vertaisarvioinnin määritelmää vaan vertaisarvioinnissa käytetään ulkopuolisia arvioijia tai muuta vastaavaa menettelyä. Myös toimitetussa teoksessa julkaistun tai julkaistavaksi hyväksytyn tekstin tulee olla vertaisarvioinnin läpikäynyt. Toimitetun teoksen ollessa julkaisukanavana oikovedosvaihe katsotaan vastaavan julkaistua. Väittelijän tulee olla ensimmäinen kirjoittaja vähintään kolmessa yhteisartikkelissa. Monografiana julkaistua lisensiaatin tutkimusta ei voi sellaisenaan liittää artikkeli/kokoomaväitöskirjaan vaan lisensiaatin

3 tutkimuksen tuloksista jatko-opiskelija voi kirjoittaa väitöskirjaan liitettävän artikkelin. Väitöskirja kirjoitetaan joko suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tiedekunnan suostumuksella jollakin muulla kielellä. 2. Tohtorikoulutuksen valinta, ohjaus ja seuranta Tohtoriopiskelijoiden valintakriteerit Yliopistolain edellyttämä kelpoisuus: Yliopistolain 558/ :n mukaan tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut 1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon; 2) soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; taikka 3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Jyväskylän yliopiston tutkijakoulun edellyttämät vaatimukset: Jyväskylän yliopisto edellyttää, että tohtoriopiskelijaksi valittavalla on riittävät perustiedot tieteenalalta, jolta väitöskirjatyö tehdään, sekä syventäviin opintoihin sisältyvästä opinnäytteestä vähintään arvolause hyvä, 3/5, tai muu vastaavantasoinen arvolause. Poikkeustapauksessa voidaan hyväksyä arvolausetta täydentävät lisäopinnot tai muut tasokkuutta osoittavat suoritukset. Valinnassa noudatetaan tiedekuntien laatimia yksityiskohtaisia valintaperusteita, jotka perustuvat seuraaviin yleisiin valintakriteereihin: Hakijan tiedot ja taidot: menestyminen maisteriopinnoissa tai vastaavissa ulkomaisissa opinnoissa ja opintojen edellyttämä tarkoituksenmukainen kielitaito Tutkimusaihe: tutkimusaiheen sopiminen laitoksen/tiedekunnan tutkimusstrategiaan sekä tutkimussuunnitelman taso ja realistisuus Ohjaus: asiantuntevan ohjauksen saatavuus ja ohjausresurssien riittävyys Sitoutuminen: tohtoriopiskelijan sitoutuminen opintojen suorittamiseen Kasvatustieteiden tiedekunnan tarkennukset: Kasvatustieteen tohtorin ja kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi edeltävinä opintoina edellytetään vähintään arvosanalla hyvä/hyvin tiedoin suoritetut syventävät opinnot aikuiskasvatuksessa, erityispedagogiikassa, kasvatustieteessä tai varhaiskasvatustieteessä. Perustutkintoon sisältyvän pro gradu -tutkielman arvosanan tulee olla hyvää tasoa (vähintään hyvä, 3, tai cum laude approbatur). Mikäli pro gradu -tutkielman arvolause on ollut alhaisempi, edellytetään hakijaa esittämään vastuulliselle ohjaajalle ennen jatko-opintoihin hakemista lisäansioina vertaisarvioinnin läpikäynyt, julkaistu artikkeli tai muu tieteellinen kirjallinen tuotos, kuten julkaistu konferenssiesitys tai tutkimusraportti. Erityistapauksissa voidaan lisäansioksi lukea poikkeuksellisen erinomainen tutkimussuunnitelma. Lisäansioiden osoittamiseksi vastuullisen ohjaajan hyväksymä kirjallinen tuotos tai lausunto tutkimussuunnitelmasta liitetään jatko-opintohakemukseen. Filosofian tohtorin (kasvatustiede) tutkinnon suoritusoikeus kasvatustieteiden tiedekunnassa voidaan myöntää henkilölle, joka on suorittanut edellä mainitun yliopistolain mukaisen tutkinnon taikka jolla tiedekunta muuten toteaa olevan edellä mainittuja tutkintoja vastaavat tiedot ja valmiudet. Filosofian tohtorin (kasvatustiede) tutkintoon hakeutuvalla tulee olla joko suoritetut kasvatustieteelliset perus- ja aineopinnot tai ohjaajan toimesta kirjallisesti todettu vastaavuus. Ennen vuotta 1997 suoritetut aineenopettajan pedagogiset opinnot eivät välttämättä vastaa kasvatustieteen aineopintoja. Tutkimus- ja opintosuunnitelma: Tutkimusaiheen sopiminen laitoksen/ tiedekunnan/ KTL:n tutkimusstrategiaan (kohdennus painoalueille); tutkimus- ja opintosuunnitelman taso (esim. käsitteellistäminen, tutkimuskysymykset, menetelmät, lähteet); tutkimus- ja opintosuunnitelman realistisuus (esim. tutkimusasetelma, aineisto ja otos); hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen (ks. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistus). Ohjaus: Asiantuntevan ohjauksen saatavuus ja ohjausresurssien riittävyys Sitoutuminen: Tohtoriopiskelijan sitoutuminen opintojen suorittamiseen (aikataulu, työskentely- ja rahoitussuunnitelma)

4 Kielitaitovaatimukset: Fluency in Finnish, Swedish, or English is required. Applicants without a good knowledge of Finnish or Swedish must attach an official copy of a document certifying their proficiency in English. Language test is not needed if the applicant has Bachelor s Degree, or high school, or upper secondary school degree, English being the medium of instruction. All the other applicants should prove the required level of English proficiency for the programme by one of the following criteria: 1) a TOEFL (Test of English as a Foreign Language) score of 580 (paper-based) or 92 (internet-based) 2) an IELTS (International English Language Testing System) score of 6.5 3) a Cambridge ESOL s Certificate of Proficiency in English (CPE) or Cambridge ESOL s Certificate in Advanced English (CAE) grade C or above 4) PTE (Pearson Test ot English) 59. Ohjaajia ohjeistetaan kiinnittämään erityistä huomiota tohtoriopinnoista kiinnostuneen ulkomaalaisen henkilön kielitaitoon pitäen erityisesti mielessä akateemisten opintojen haasteellisuuden, jos kielitaidon kanssa tulee ongelmia. Tutkimuskoordinaattori varmistaa kielitaidon tason dokumenteista. Tarvittaessa hakija haastatellaan. Ohjaajat. Jokaisella tohtoriopiskelijalla tulee olla vähintään kaksi ohjaajaa, joista toinen, niin sanottu vastuullinen ohjaaja, on tiedekunnan professori tai tiedekunnassa toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa oleva dosentti (tarkennus tutkintosäännöstä, jonka mukaan vastuullisella ohjaajalla on oltava tohtorin tutkinto ja riittävät tieteelliset ansiot). Toisen ohjaajan tulee olla ainakin tohtoritutkinnon suorittanut. Koulutuksen tutkimuslaitoksen professori voi toimia vastuullisena ohjaajana, jos toisena ohjaajana on tiedekunnan professori. Vastuullinen ohjaaja kantaa vastuun ohjauksesta ja tohtoriopinnoista kokonaisuudessaan. Seurantaryhmä. Jyväskylän yliopiston hallituksen hyväksymien yliopiston tutkijakoulun toimintaperiaatteiden mukaisesti jokaiselle tohtoriopiskelijalle muodostetaan seurantaryhmä. Seurantaryhmässä on ohjaajien lisäksi ainakin yksi ulkopuolinen professori tai dosentti, joka ei kuulu siihen tutkimusryhmään, jossa väitöskirja tehdään. Seurantaryhmän tehtävät kuvataan tarkemmin luvussa Tohtorikoulutuksen hakuvaiheen ja seurannan dokumentit Hakuvaiheen dokumentit Henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma (alustava hakuvaiheen HOPS). Opiskelija kirjaa HOPSiin tohtorin tutkintoon sisällytettävät opinnot opintopistemäärineen ja mahdolliset korvaavat opinnot. Hakuvaiheessa laadittava alustava HOPS tehdään yhteistyössä ohjaajan kanssa, joka tarkistaa opintojen soveltuvuuden. HOPS-lomake sisältää myös ohjaajien ja seurantaryhmän jäsenen allekirjoitukset. Allekirjoituksillaan he sitoutuvat ohjausprosessiin. HOPS on tohtoriopintoja jäsentävä toimintasuunnitelma, jonka suhteen seurantaryhmän tapaamisissa tarkastellaan opintojen ja väitöstyön edistymistä Suunnitelma tulisi laatia mahdollisimman realistiseksi ja siinä tulisi ottaa huomioon yksilöllinen elämäntilanne. Hakuvaiheen alustava HOPS tarkennetaan vähintään puolen vuoden kuluessa opinto-oikeuden saamisesta, jolloin dekaani vahvistaa sen. Tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelma sisältää tutkimuksen perustelun, lähtökohtien ja tavoitteiden ja menetelmällisten ratkaisujen lisäksi aikataulu- ja rahoitussuunnitelman. Tutkimussuunnitelma voi täydentyä ja tarkentua opintojen edetessä ja on hyödynnettävissä myös rahoitushauissa. Tutkimussuunnitelma koostuu kansilehdestä, enintään 5 sivun tekstistä (riviväli 1.5, fontti 11) ja lähdeluettelosta. Tutkimussuunnitelman leipäteksti sisältää seuraavat sisällöt: (1) Tutkimuksen tausta (tutkimusaiheen kuvaus, perustelu, merkittävyys) (2) Teoreettiset lähtökohdat (käsitteet, tietoteoreettiset sitoumukset, aiempi tutkimus), (3) Tutkimustehtävä (tavoite, tutkimusongelmat, mahdolliset hypoteesit); (4) Menetelmät (konteksti ja design, aineisto ja sen keruumenetelmät, analyysimenetelmät; edelliset artikkeliväitöskirjassa osatutkimuksittain eriteltynä esimerkiksi taulukon muodossa); (5) Eettiset kysymykset (esim. menetelmien ja tutkittavien valinta, informointi ja anonymiteetin suojaaminen, tutkimusluvat, aineiston käsittely ja säilyttäminen); (6) Tutkimuksen toteutus sisältäen seuraavat esimerkiksi taulukkona: aikataulu, rahoitussuunnitelma,

5 opiskelun muoto (päätoimisuus vs. osa-aikaisuus vuositasolla), liikkuvuussuunnitelma ja julkaisusuunnitelma (artikkeliväitöskirjassa eriteltynä osatutkimuksittain ts. artikkelien alustavien teemojen mukaan); (7) Tutkimuksen vaikuttavuus (sovellettavuus ja hyödyntämismahdollisuudet). Lähdeluettelo laaditaan joko APA:n tai Kasvatus -lehden ohjeiden mukaisesti. Kansilehdestä käyvät ilmi seuraavat: väitöskirjan nimi, tekijän nimi, väitöskirjan muoto (monografia, artikkeliväitöskirja) väitöskirjan kieli, sijoittuminen tiedekunnan tutkimuksen painoalueille tai tutkimuskärjille, ohjaajat (vastuullinen ohjaaja ensimmäisenä), ohjausryhmän ulkopuolinen seurantaryhmän jäsen ja väitöksen arvioitu valmistumisaika (vuosi). Opintojen aloitusvaiheen dokumentit Saatuaan kirjeitse tiedon opinto-oikeudesta tohtoriopiskelija palauttaa ensin hyväksymiskirjeen mukana tulevan lomakkeen (ns. vihreä lomake, jolla opiskelupaikka otetaan vastaan). Lomake toimitetaan tutkimuskoordinaattorille, joka lähettää lomakkeen opiskelijapalveluihin. Opinto-oikeuden päivityttyä, tohtoriopiskelija täyttää opinnäytettään koskevat tiedot Korppi -järjestelmään käyttäen ilmoittautumislomaketta. Ilmoittautumislomake. Korpissa täytettävä sähköinen ilmoittautumislomake sisältää useita sivuja: (1) Opinnäytteen aiheen tiedot. Aloitussivulle (=yleiset tiedot) täytetään nimi, lyhyt kuvaus, avainsanat. (2) Ilmoittautumiskysely (lukukausikohtainen) löytyy sähköisen ilmoittautumislomakkeen välilehdeltä Kyselyt. Kysymyksiin vastataan joka vuosi ilmoittautumisen yhteydessä. Klikkaamalla kohta kyselyt ja Katso vastaukset, pääsee katsomaan täytettyä kyselyä. (3) Jatko-opiskelijan ohjausasiakirja löytyy ilmoittautumiskyselyn lopusta ja sen viimeisenä osuutena on kohta ohjaajien allekirjoituksille. Vahvistettu henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma (HOPS). Hakuvaiheessa laadittua alustavaa HOPSia työstetään hakijan saatua opinto-oikeuden. Tohtoriopiskelija toimittaa työstetyn HOPSlomakkeen tutkimuskoordinaattorille viimeistään kuuden kuukauden kuluessa jatko-opinto-oikeuden saamisesta. Tutkimuskoordinaattori esittelee työstetyn jatko-opintosuunnitelman dekaanille, jonka vahvistuksen jälkeen HOPS on hyväksytty. Opintojen edetessä täytettävät dokumentit Vuosittainen sähköiseen järjestelmään ilmoittautuminen. Jatko-opinto-oikeuden säilyttäminen aktiivisena edellyttää, että opiskelija ilmoittautuu joka lukuvuosi läsnä- tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla. Ilmoittautuminen läsnä olevaksi tai poissaolevaksi tapahtuu sähköisesti Korppi - järjestelmän kautta mennessä jokaisena opintovuonna. Ohjaajat kuittaavat ilmoittautumisen Korpissa. Vain ilmoittautunut opiskelija voi suorittaa opintoja. Dekaani voi ohjaajan esityksestä päättää opiskelijan opiskeluoikeuden passivoinnista, jolloin opiskelijalla ei ole mahdollisuutta ilmoittautua opiskelijaksi. Ennen päätöksen tekemistä dekaanin tulee kuulla seurantaryhmää ja opiskelijaa. Mikäli jatko-opiskelija, jonka opinto-oikeus on passivoitu, haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen tulee esittää ohjaajalleen hyväksyttävä suunnitelma jatkoopintojen jatkamisesta aikatauluineen sekä laatia ja päivittää ohjausasiakirja. Ohjaajan vahvistettua ohjausasiakirjan dekaani päättää opiskelijan oikeudesta ilmoittautua ja jatkaa opintojaan. Seurantaryhmän tapaamisten muistio. Opiskelija kirjaa seurantatapaamisessa käydyistä tai sovituista asioista muistion sekä lähettää sen ohjaajille, seurantaryhmän jäsenelle ja tutkimuskoordinaattorille. 4. Tohtoriopintojen opintokokonaisuudet ja tutkinnon arviointi Tutkinto koostuu neljästä opintojaksosta (yht. 60 op) ja väitöstutkimuksesta (180 op) Ks Alla tarkemmin kuvattavien opintojaksojen sisältö ja laajuudet neuvotellaan ohjaajan kanssa. Pääsääntönä on, että opinnot ovat vähintään syventävän tasoisia. Poikkeuksena voi olla esimerkiksi menetelmäopintojen täydentäminen ja ajantasaistaminen ensin aineopintojen tasolla. Tohtoritutkinnon osasuoritukset (opintojaksoja KTKJ 110 KTKJ140 koskevat suoritukset) ovat voimassa 10 vuotta. Yli 10 vuotta vanhoja opintosuorituksia voidaan erityistapauksessa hyväksyä tohtoritutkinnon osaksi. Tohtoriopiskelijan aikaisempia opintoja tai muuten hankittua osaamista voidaan lukea hyväksi

6 tohtorintutkintoon Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön mukaisesti. Esityksen hyväksilukemisesta tekee opiskelija yhdessä ohjaajiensa kanssa. Tiedekunnan dekaani päättää hyväksi lukemisesta. Opintojaksojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon perehtyneisyyden hankkiminen aiempaa osaamista tukevalta alueelta ja suoritustapojen monipuolisuus (pääsääntöisesti opintojakson sisällä ei yksipuolisesti pelkästään kontaktiopetukseen osallistumista, tai vain esseesuorituksia tai esitelmiä. Opintojen suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon relevantti kohdentaminen niin, että 60 opintopistettä täyttyy ja kokonaisuus tukee suoraan väitöstutkimusta ja valmistumista odotetussa ajassa. Opintojen toivotaan tukevan opiskelijan kansainvälistymistä sekä yleisiä valmiustaitoja ( jotka tukevat väitöskirjatyötä, tohtoriopintoja tai tutkinnon jälkeistä työllistymistä tieteenalasta riippumatta. Valmiustaitojen opinnot voidaan sisällyttää jatkotutkintoon siltä osin, kun ne on sisällytetty tiedekunnan hyväksymään jatko-opintosuunnitelmaan. Valmiustaitojen opetusta sekä valmiustaitojen kehittymistä tukevia palveluita järjestävät tiedekuntien lisäksi useat Yliopistopalveluiden yksiköt kuten IT-palvelut, Tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatiot sekä Työelämäpalvelut, palvelulaitokset kuten Kirjasto ja Kielikeskus, erillislaitokset kuten Avoin yliopisto ja Kesäyliopisto sekä EduCluster Finland oy. Työelämäinformaation tietopalveluun (TYTTi) on avattu alasivu tohtorikoulutuksesta Ihmistieteiden metodikeskuksen (IHME) ja tiedekuntien (esim. KTK, YTK, HTK) tai osaamiskeskittymien (LaNka) tarjoamien kurssien tarjotin vaihtelee vuosittain. Ihmistieteiden metodikeskuksen järjestämistä opintojaksoista tiedotetaan sekä IHME:n nettisivuilla että tohtoriopiskelijoiden sähköpostilistan kautta. Tohtorikoulutukseen kuuluvia kieliopintoja löytyy esimerkiksi yliopiston kielikeskuksen sivuilta ja muidenkin kuin oman tiedekunnan tarjoamana ja toisten yliopistojen tarjoamana, mutta tällöin tulee varmistaa osallistumisoikeus etukäteen kurssin opettajalta. Esimerkkejä etiikan ja metodologian opintokursseista ovat esimerkiksi seuraavat: IHMJ109 Research Ethics (2, 3 tai 5 ECTS); IHMJ301 Qualitative Research (2014) IHMJ303 Narratiiviset menetelmät (2014); YHT2B Laadulliset menetelmät kevätlukukaudella (2015); IHMJ220 Mplus Course (2014). Esimerkkejä tieteellisen kirjoittamisen kursseista ovat esimerkiksi seuraavat: IHMJ502 Tieteellinen kirjoittaminen - kvalitatiiviset tutkimukset (2012); IHMJ503 Tieteellinen kirjoittaminen - kvantitatiiviset tutkimukset (2012); KTKJ212 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (2014, 4 op), XENA001 Academic Writing Modules (Kielikeskus). Tohtoriopintojen alussa Hopsin työstämisen vaiheessa suositetaan kurssia Orientation Course for Doctoral Students/First Year Skills for Doctoral Students/Starting a Doctorate (2 ECTS), joka perehdyttää tohtorikoulutuksen käytänteisiin. Kurssi on tiedekuntien tohtorikoulujen ja yliopiston tutkijakoulun yhteisesti suunnittelema englanninkielisiin verkkomateriaaleihin perustuva jatkuvasti suoritettavissa oleva johdantojakso tohtoriopintoihin. Kurssimateriaali koostuu kaikkien tohtorikoulujen yhteiskäytössä olevasta verkkomateriaalista, jonka lisäksi tohtorikoulu/-ohjelma voi tuottaa omille opiskelijoilleen tieteenala/oppiainekohtaisia lisämateriaaleja tai vaihtoehtoisia harjoitustehtäviä. Jokainen tohtorikoulu/- ohjelma nimeää omalle kurssilleen vastuuopettajan, laatii tarkennetut ohjeet kurssin suorittamisesta, lisää oman kurssinsa Korppi-järjestelmään ja huolehtii opintosuoritusten viemisestä ROTI-järjestelmään.Kurssin tavoitteina on, että opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee oman tiedekuntansa ja tohtoriohjelmansa tohtorikoulutusprosessin pääpiirteet, tietää mistä saa ohjausta ja tukea prosessin eri vaiheissa ja on muodostanut käsityksen siitä mitä tohtoriopintojen ja väitöskirjatyön menestyksellinen loppuunsaattaminen edellyttää. KTKJ110 Tieteenteorian ja metodologian opinnot Laajuus: op Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee hyvään tieteelliseen käytäntöön liittyvät eettiset ohjeet ja menettelytavat ja kykenee tunnistamaan sekä analysoimaan tutkimuksen eri alueille ja vaiheisiin liittyviä eettisiä ongelmia (pakollinen sisältö) ymmärtää tieteellisen teorian muodostuksen yleisiä lähtökohtia ymmärtää kasvatustieteiden luonteen ja tuntee sen tieteenhistoriallisen kehityksen

7 hallitsee kasvatustieteiden metodologiaa ja omaa joidenkin kvantitatiivisten, kvalitatiivisten, historiallisten tai teoreettisten menetelmien erityisosaamista Sisältö: Opinnot koostuvat tieteellisen tutkimuksen etiikan (kaikille pakollinen sisältö), tieteenfilosofian, tieteenteorian, kvalitatiivisen, kvantitatiivisten tai monimenetelmäisten (mixed methods) tutkimusmenetelmien opintojaksoista. Opintokokonaisuus voi sisältää myös opiskelijan itse suunnittelemia opintojaksoja, jotka ohjaaja hyväksyy HOPS-keskusteluissa. Suoritustavat: Itsenäinen opiskelu (essee, tentti) tai jokin tarjolla oleva opintojakso, kuten metodikurssi. Opiskelija tekee ehdotuksen opintojakson suorittamisesta. Ehdotus sisältää tavoitteet, sisällöt, ajankohdan, opiskelutavat ja arviointitavat. Oppimateriaalit: Ohjaajan kanssa sovittava materiaali Arviointi: Hyväksytty-hylätty KTKJ120 Tieteellinen viestintä Laajuus: op Osaamistavoitteet: Jatko-opintoihin kuuluvien tieteellisen viestinnän opintojen jälkeen tohtoriopiskelija kykenee kirjalliseen ja suulliseen tieteelliseen viestintään sekä suomeksi että ainakin yhdellä vieraalla kielellä Sisältö: Tieteellinen kirjoittaminen ja siihen liittyvä kurssitus tai suulliset tieteelliset esitykset Suoritustavat: Kielikeskuksen tarjoamat kurssit, esitelmät tieteellisissä tapahtumissa, muut kuin väitöskirjan osaksi tulevat tieteelliset artikkelit Esimerkkejä opintosuoritusten mitoitukseksi (saman sisältöisistä suorituksista pienempi mitoitus; mitoitus voi myös muuttua opintovuosien myötä suhteessa työmäärään ja asiantuntijuuden kasvuun siten, että myöhemmässä vaiheessa mitoitus tiukempi); tässä on huomattava, että opintosuoritusrekisteriin voidaan laittaa vain kokonaisia opintopisteitä. 1 op-1.5 op - Ensimmäisenä kirjoittajana väitöskirjan ulkopuolelle jäävässä proceedings -artikkelissa, joka perustuu kongressissa esitettyyn paperiin. Mitoitus riippuen artikkelin kielestä ja haastavuudesta 0.5 op - Mukana kirjoittajana proceedings-artikkelissa kongressissa esitetystä paperista 1 op - Poster, muu kuin suomenkielinen 0.5 op - Poster, suomenkielinen KTKJ130 Pääaineen sisältöopinnot Laajuus:10-20 op Osaamistavoitteet: Suoritettuaan tohtoriopintoihin kuuluvat pääaineen sisältöopinnot tohtoriopiskelija tuntee kasvatustieteellisen tutkimuksen ja tieteellisen keskustelun yleisellä tasolla. hallitsee oman tutkimusaiheensa kannalta keskeisen tutkimuksen ja tieteellisen keskustelun. Sisältö: Tutkimusaiheen keskeinen kirjallisuus tai opinnot, muut tutkimusaiheeseen perustuvat vähintään syventävien tasoiset opinnot, tutkimukseen perustuvat esitelmät tieteellisissä tapahtumissa ja artikkelit tieteellisissä julkaisuissa. Suoritustavat: Opinnot koostuvat esimerkiksi kirjallisuuden tenttimisestä/esseiden kirjoittamisesta, oman tutkimuksen esittelemisestä tieteellisissä tapahtumissa, tieteellisestä julkaisemisesta (ei tarkoiteta artikkeliväitöskirjaan tulevien artikkeleiden julkaisemista) ja jatko-opintotasoiseen koulutukseen osallistumisesta. Esimerkkejä opintosuoritusten mitoitukseksi (huomattava, että opintosuoritusrekisteriin voidaan laittaa vain kokonaisia opintopisteitä): 2 op - Tieteellinen konferenssiesitys: ulkomaisessa konferenssissa oma paper-esitys (vahva oma kontribuutio, hyväksymiskäytäntö abstraktien kautta, sisältää uutta tietoa ); 1 op tieteellinen esitys kotimaisessa konferenssissa 0.5 op osallistuminen tieteelliseen konferenssiin ilman omaa esitystä, suorituksena oppimispäiväkirja ohjaajalle

8 0.5 /1 op - puheenjohtajuus / koordinaatiovastuu kansallisen / kansainvälisen konferenssin symposiumissa / seminaarissa 0.5 op (näitä 4 maksimissaan) - Tieteellisiä esityksiä samasta aihepiiristä seminaareissa, jotka suunnattu ulkopuoliselle yleisölle (ei oman seminaariryhmän tai yhteisseminaarien esitykset) KTKJ140 Tieteellisen asiantuntijuuden opinnot Laajuus: op Osaamistavoitteet: Tieteellisen asiantuntijuuden opinnot suoritettuaan tohtoriopiskelija kykenee tutkimusyhteistyöhön muiden tutkijoiden kanssa. omaa valmiudet toimia oman tutkimusaiheensa asiantuntijana tieteellisissä suunnittelu-, opetus- ja kehittämistehtävissä kykenee tiedeperustaiseen pedagogiseen toimintaan/hänellä on korkeakoulupedagogista osaamista omaa opintojen aikana kartutettuja tai päivitettyjä työelämävalmiuksia (mm. projektinhallintaosaamista, johtamis- ja alaistaitoja, vuorovaikutustaitoja sekä tieto- ja viestintäteknologiataitoja) Sisältö: Aktiivinen osallistuminen tutkijaseminaareihin: opintojen ja tutkimuksen edistäminen. Asiantuntijatehtävät: omaan tutkimukseen perustuva suunnittelu-, opetus- ja kehittämistyö laitoksilla ja projekteissa. Yhteiskunnalliset palvelutehtävät: omaan tutkimukseen perustuva yhteiskunnallisesti merkittävä kehittämistyö ja/tai soveltuvat yliopistotasoiset pedagogiset opinnot) Suoritustavat: Opinnot koostuvat tyypillisesti aktiivisesta osallistumisesta tutkijaseminaareihin (omien ohjaajien järjestämä jatko-opintoseminaari tai yhteiseminaarit). Asiantuntijuutta ja tutkijuuden kehitystä tukevia koulutuksia, tilaisuuksia ja vierailuluentoja, joista kooten voidaan ohjaajan kanssa neuvotella suoritus. Esimerkkejä opintosuoritusten mitoitukseksi (huomattava, että opintosuoritusrekisteriin voidaan laittaa vain kokonaisia opintopisteitä): Maksimissaan 3 op / hanke - Projektitutkijan/tutkimusavustajan tehtävät omaan väitöskirjatutkimukseen suoraan liittyvällä tutkimusalueella op - Uusien tutkimushankkeiden valmistelua ja hakuihin osallistumista Maksimissaan 2 op - Asiantuntijatehtävät oman väitöskirjan teemaan liittyen, esimerkiksi koulutus menetelmästä syventävällä tasolla (ei oman laitoksen opetusvelvoitteeseen liittyvä opetus) KTKJ160 Väitöskirja Laajuus: 180 op Osaamistavoitteet: Väitöskirjatutkimuksen jälkeen opiskelija on kykenevä tekemään itsenäisesti kasvatustieteellistä tutkimusta. Opiskelija pystyy arvioimaan kasvatustieteellistä tutkimusta. Sisältö: Tieteellisen tutkimuksen tekeminen ohjaajien ohjauksessa. Tutkimus kohdentuu tiedekunnan tutkimusstrategian painoalueille. Väitöskirjan arviointi. Tutkintosäännön mukaan lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvostelussa voidaan käyttää asteikkoa 0-5 tai asteikkoa kiittäen hyväksytty-hyväksytty-hylätty. Kasvatustieteiden tiedekunnassa (hyväksytty tiedekuntaneuvostossa) väitöskirja arvostellaan asteikolla 5 erinomainen, 4 kiitettävä, 3 hyvä, 2 tyydyttävä, 1 välttävä ja hylätty. Väitöskirjan arvioinnissa kiinnitetään soveltuvin osin huomiota seuraaviin pääasioihin: 1. Aihe 2. Teoriatausta, tieteenteoreettinen paikantaminen ja tutkittavan ilmiön käsitteellistäminen sekä lähteiden käyttö 3. Tutkimustehtävät ja -ongelmat 4. Tutkimusmenetelmät

9 5. Tutkimusaineisto 6. Tutkimusaineiston analyysi 7. Tulosten esittäminen ja tutkimusongelmiin vastaaminen 8. Tulosten tulkinta ja pohdinta 9. Tutkimuksen luotettavuuden tarkastelu 10. Tutkimuseettinen arviointi 11. Kieliasu ja rakenteen johdonmukaisuus Arvioinnissa tulee ottaa huomioon väitöskirjatutkimusten erilainen suuntautuminen ja soveltaa kriteerejä sen mukaisesti. Välttävässä ja tyydyttävässä arvolauseessa on joitain seuraavissa kuvauksissa mainittuja puutteita. Erinomaiseen arvolauseeseen vaaditaan kansainvälinen, tutkimuksellinen, merkittävä kontribuutio kasvatustieteelliselle alalle. 1 Välttävä. Tutkimus täyttää kasvatustieteellisen alan väitöskirjatutkimuksen vähimmäisvaatimukset, mutta työssä on huomattavan paljon ilmeisiä tai vakavia puutteita. Puutteet voivat olla seuraavankaltaisia: Tutkimuksen tausta on joko liian laaja tai liian suppea. Tutkimuksen tarkoituksen liittyminen taustateorioihin ja aikaisempiin tutkimuksiin sekä kasvatus- ja/tai koulutuskäytäntöön jää selvittämättä. Tutkimusmenetelmien käyttö on epäjohdonmukaista, eikä valittujen menetelmien käyttöä ole asianmukaisesti perusteltu. Tuloksissa tai johtopäätöksissä esiintyy puutteita ja epäjohdonmukaisuutta. Pohdinta on niukkaa eikä yllä yleisemmälle tulkintatasolle. Työn tekijä ei arvioi omaa tutkimustaan. Työn tutkimuseettinen pohdinta on hyvin vähäistä ja toteavaa. Työ on kieliasultaan heikko tai viimeistelemätön. 2 Tyydyttävä. Työssä on selviä tai useita puutteita ilman riittävästi kompensoivia erityisansioita. Puutteet voivat olla seuraavankaltaisia: Tutkimuksen lähtökohtia, tutkimustehtäviä ja ongelmia on pyritty suhteuttamaan aikaisempaan tietoon siinä kuitenkaan täysin onnistumatta. Osa tutkimustehtävistä liittyy vain löyhästi taustaan tai ne jäävät tuloksissa tarkastelematta. Tutkimusmenetelmissä on puutteita. Tulosten esittely on kaavamaista ja yhteys taustaan jää vaatimattomaksi. Tutkija kiinnittää jonkin verran huomiota työhönsä liittyviin eettisiin kysymyksiin, mutta käsittelee kysymyksiä yleisellä tasolla. Työn kieliasu on paikoitellen viimeistelemätön. 3 Hyvä. Työ on käsitteellisesti ja kielellisesti selkeä. Tutkimusongelma, metodit ja tulokset on hyvin perusteltu ja tutkimusaineisto on ongelman kannalta relevantti. Työn erityisansioilla voidaan kompensoida joidenkin arviointikriteerien valossa mahdollisesti ilmenneitä puutteita. Tutkimuksen teoriataustaan on paneuduttu ja se osoittaa aikaisempien tutkimusten tuntemusta. Valittu kirjallisuus on relevanttia tutkimusongelmien kannalta, ja vieraskielistä kirjallisuutta on käytetty oleellisena osana työtä. Tutkielman taustateoria ja tutkimusongelmien perusteet on eksplikoitu, mutta sitä ei ole tehty perusteellisesti. Tutkimusmenetelmän valinta on perusteltu ja menetelmän soveltaminen on pääosin moitteetonta. Tulosten tulkinta ja johtopäätökset ovat hyvätasoisia, ja niissä on pyritty saamaan aikaan teorian ja empirian vuoropuhelua. Pohdinnassa tuloksia arvioidaan sekä esitetään jatkotutkimusehdotuksia tutkimusmenetelmän kehittelystä ja/tai uusista aiheeseen liittyvistä ongelmakokonaisuuksista. Eettisten kysymysten pohdinnassa on mukana omaan työhön kohdistuvia huomioita. Tutkimuksen raportointi on lähes moitteetonta. 4 Kiitettävä. Työssä on useita huomattavia tai selviä ansioita ilman näitä mitätöiviä puutteita. Ansiot voivat olla seuraavankaltaisia: Tutkimuksen ongelmakokonaisuutta on hahmoteltu ja kehitelty ansiokkaasti. Teoriatausta ja lähtökohdat osoittavat hyvää teoreettista perehtyneisyyttä. Tutkimustehtävät/-ongelmat on kuvattu täsmällisesti ja perusteltu monipuolisesti sekä suhteutettu taidokkaasti teoriataustaan. Kotimaista ja ulkomaista tutkimuskirjallisuutta on käytetty monipuolisesti ja kirjallisuuden valinnassa, raportoinnissa ja dokumentoinnissa on tehty kriittistä ja huolellista työtä. Tutkimusmenetelmän valinta perusteluineen on metodologisesti asiantuntevaa. Aineiston keruu- ja analysointimenetelmien käyttö on tavanomaista paremmin hallittua, niiden pätevyys tutkimustehtävän kannalta on arvioitu ja osoitettu. Valittu analyysimenetelmä on sopusoinnussa tutkimustehtävän ja aineiston kanssa. Tulosten tulkinta on johdonmukaista, johtopäätökset ovat perusteltuja ja ne palvelevat tutkimuskokonaisuutta. Eettisten kysymysten tarkastelu on syvällistä ja monipuolista. Työ on kieliasultaan ja rakenteellisesti korkeatasoinen ja johdonmukainen kokonaisuus.

10 5 Erinomainen. Työ on kaikkien keskeisten arviointikriteerien valossa kansainvälisesti vertailtuna ansiokas. Tutkimuksen aihe on selvästi tavanomaista vaativampi tai merkittävämpi. Tutkimuksessa on nähtävissä tekijän syvällinen perehtyneisyys alueensa teoriaan ja metodologisiin ongelmiin. Tutkimus osoittaa kriittistä ja innovatiivista tutkimusotetta sekä kykyä jäsentää teoreettisesti laajoja asia- ja ongelmakokonaisuuksia. Tutkimusmenetelmää on kehitetty ja arvioitu itsenäisesti. Metodologiset analyysit ovat korkeatasoisia, itsenäisiä ja tieteellisesti merkittäviä. Työ osoittaa erinomaista kykyä jäsentää, toteuttaa ja raportoida tieteellistä tutkimusta. Tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä on pohdittu syvällisesti ja monipuolisesti. Tuloksilla on merkittävää kontribuutiota omalle alalle esimerkiksi sovelluksiin johtavina tai teorian ja metodin kehittelyä mahdollistavina löydöksinä. Pohdinnassa tulokset tulkitaan asiantuntevasti ja oivaltavasti sekä metodisia ratkaisuja arvioidaan kriittisesti. Tutkimuksen raportointi on tyylillisesti erinomaista, rakenteeltaan selkeää ja johdonmukaista. 5. Tohtoriopintojen ohjauksen periaatteet ja seurantaryhmän toiminta Jatko-opintojen ohjaajat ja opiskelija keskustelevat ohjaussuhteen alkuvaiheessa yhteistyön periaatteista sopien väitöskirjatyön tavoitteista, aikatauluista, ohjauksen käytännöistä ja suoritettavista opinnoista sekä muista työn etenemisen kannalta keskeisistä kysymyksistä. Alla kuvataan ohjaussuhdetta ohjaajien ja tohtoriopiskelijan vastuiden kautta. Ohjaajan tehtävät Ohjaussuhde: Ylläpitää ohjaussuhdetta ohjattavaan: tukea opiskelijaa tutkimusprosessin alkuvaiheessa, jolloin on tärkeää saada työ liikkeelle; rohkaista opiskelijaa aloitteellisuuteen ja ylläpitää motivaatiota, jotta hän voi saada tutkimuksen valmiiksi; ylläpitää säännöllisten ohjaustapaamisten avulla jatkuvaa keskustelua, sitoutua ohjaussuhteeseen, tuntea opiskelijan tutkimusprosessin etenemisen eri vaiheet Etenemisen tukeminen: Seurata tutkimuksen ja opintojen aikataulujen mukaista etenemistä Rahoitus, osallistuminen ja kansainvälinen liikkuvuus: tukea opiskelijaa hänen hakiessaan tutkimusrahoitusta; rohkaista opiskelijaa osallistumaan ja esittelemään tutkimustaan erilaisilla foorumeilla, tutkijatapaamisissa sekä kansallisissa että kansainvälisissä kongresseissa; tukea kansainvälistymistä Raportointi ja julkaiseminen: lukea opiskelijan tekstejä ja kommentoida niitä suullisesti ja/tai kirjallisesti; tarvittaessa sopia yhdessä opiskelijan kanssa jokaisen kirjoittajan osuudesta yhteisjulkaisuihin Asiantuntijuus ja urakehitys: edistää jatko-opiskelijan tutkijuuden ja asiantuntijuuden rakentumista Tutkinnon valmistuminen: varmistaa väitöskirjakäsikirjoituksen esitarkastuskelpoisuus ja osallistua esitarkastajien ja vastaväittäjien valintaan Tohtoriopiskelijan tehtävät Ohjaussuhde: olla aktiivinen yhteyden pidossa ohjaajiinsa; olla tutkimustyönsä päävastuullinen toimija Eteneminen: olla tietoinen tutkintovaatimuksista ja päivittää henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa; hankkia tutkimuksen eteenpäin viemisessä tarvittavia tietoja ja taitoja; pitää ohjaajat ajan tasalla tutkimuksensa etenemisestä; jatko-opintojen ja/tai väitöstutkimuksen edistymisraportin antaminen sitä pyytäessä esimerkiksi lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä. Rahoitus, osallistuminen ja kansainvälinen liikkuvuus: hakea aktiivisesti tutkimusrahoituksia; edistää kansainvälistymistä ja yhteistyöverkostojen kertymistä Raportointi ja julkaiseminen: toimittaa sovitussa aikataulussa ohjaajille luettavaksi väitöskirjan tekstejä Asiantuntijuus ja urakehitys: osallistua ja esitellä tutkimustaan tiedekunnan ja laitosten seminaareissa, erilaisissa tutkijatapaamisissa sekä kansallisissa ja kansainvälisissä kongresseissa; työsuhteessa olevat tohtorikoulutettavat käyvät (lähi)esimiehensä kanssa myös kehityskeskusteluja ja yliopistojen palkkausjärjestelmään sisältyviä arviointikeskusteluja. Seurantaryhmä ja sen tehtävät Jatko-opintojen ja väitöstutkimuksen edistymisen tueksi nimetään kullekin tohtoriopiskelijalle seurantaryhmä, joka koostuu ohjaajista ja yhdestä ohjausryhmän ulkopuolisesta professorista tai dosentista. Seurantaryhmä hyväksytään samalla kun opiskelija saa jatko-opinto-oikeuden. Seurantaryhmän tehtävä on

11 varmistaa, että opiskelija valmistuu tavoiteajassa (päätoimisesti opiskellen 4 vuodessa). Seurantaryhmän tehtäviä ovat seuraavat: Jatko-opintojen ja väitöstutkimuksen edistymisen tukeminen ja seuranta sekä tarvittaessa opinto- ja/tai tutkimussuunnitelman tarkentamiseen osallistuminen. Tohtoriopiskelijan urasuunnittelun tukeminen ja keskusteleminen tohtoriopiskelijan kanssa tutkinnon jälkeisistä työllistymismahdollisuuksista. Huomion kiinnittäminen siihen, että tohtoriopiskelijan opetuksen ja muiden tehtävien määrä on tarkoituksenmukainen neljän vuoden tavoiteaika huomioiden eikä estä valmistumista tavoiteajassa. Jatko-opintojen edistymisessä tai niiden rahoituksessa mahdollisesti ilmenevistä ongelmista informoiminen annettujen ohjeiden mukaisesti (tohtoriohjelman johtoryhmä tai laitoksen/tiedekunnan tohtorikoulutuksesta vastaavat henkilöt). Ohjausasiakirjaan kirjatun ohjaajatiedon tarkistaminen vuosittaisessa seurantaryhmän ja tohtoriopiskelijan tapaamisessa. Seurantaryhmän tapaamisessa keskustellaan etenemisestä, opinto- ja tutkimussuunnitelman tarkentamisesta, rahoituksesta ja tutkinnon jälkeisistä uramahdollisuuksista. Seurantaryhmä informoi tohtoriopintojen edistymisessä tai niiden rahoituksessa mahdollisesti ilmenevistä ongelmista tiedekunnan tohtorikoulutuksesta vastaavaa varadekaania. Seurantaryhmän erityisenä tehtävänä on myös käsitellä tilanteita, joissa ohjaussuhteen toimivuudessa ilmenee ongelmia ja päädytään ohjaajien vaihtamiseen (dekaanin vahvistamisen kautta). Kasvatustieteiden tiedekunnassa on sovittu seuraavat seurantaryhmän tapaamisia koskevat tarkennukset. Opiskelija ja seurantaryhmä tapaavat vuosittain niiden opiskelijoiden osalta, joilla on päätoiminen rahoitus koko tohtoriopintojen ajaksi (tohtorikoulupaikka, laitoksen budjettirahoista myönnetty tohtorikoulutusrahoitus, täydentävään rahoitukseen pohjaava rahoitus) tai joilla on rahoitus vähintään 1 vuodeksi (esimerkiksi laitoksen myöntämä rahoitus tai säätiöltä saatu apuraha). Kaikki seurantaryhmät kokoontuvat opiskelijan ensimmäisen opintovuoden aikana, Tohtoriopiskelijat, jotka tekevät väitösopintoja sivutoimisesti (ts. ei yhtään päätoimista jatko-opintoihin keskittyvää vuotta opintojen aikana) tavataan seurantaryhmissä harvemmin tarpeen mukaan, mutta vähintään kaksi kertaa opintojen aikana. Seurantaryhmä voi kokoontua myös opiskelijan aloitteesta. Tutkijakoulun johtoryhmä suosittelee ( ), että seurantaryhmätapaamisissa tohtoriopiskelijan etenemistä tarkasteltaisiin erityisesti seuraavista näkökulmista: opiskelijan ammatillisen osaamisen rakentuminen, tutkimusympäristöön integroituminen, riittävän ohjauksen ja itsenäisen työskentelyn välisen tasapainon saavuttaminen. Seurantaryhmissä noudatettaviin toimintaperiaatteisiin kuuluu, että tohtoriopiskelija valmistautuu seurantaryhmän tapaamiseen etukäteen päivittämällä suorituksensa ja väitöstutkimuksen vaiheen sekä valmistautumalla keskustelemaan etenemisestä. Tutkijakoulun johtoryhmän suosituksen pohjalta esitetään seuraavia esimerkkikysymyksiä hyödynnettäviksi seurantaryhmätapaamisissa. Seurantaryhmän ensimmäinen tapaaminen Eteneminen: Oletko pystynyt aloittamaan jatko-opintosi tehokkaasti? Oletko pystynyt käynnistämään tutkimustyösi tehokkaasti? Asiantuntijuuteen liittyvät tavoitteet: Minkälaisten taitojen toivot karttuvan tohtorikoulutuksen aikana ajatellen urasuunnitelmaasi ja työllistymistavoitteitasi? Millaisia taitoja ajattelet väitöskirjan tekemisessä tarvitsevasi? Odotukset: Tiedätkö mitä sinulta tohtoriopiskelijana odotetaan ja mitä sinä voit odottaa ohjaajiltasi ja seurantaryhmältäsi? Ohjaukseen tai aikatauluihin liittyvät toiveesi? Kansainvälistymiseen liittyvät tavoitteet: Millä tavoin kansainvälisyys ja liikkuvuus ilmenee jatkoopinto- ja/tai tutkimussuunnitelmassasi? Rahoitus: Millainen on tohtoriopintojesi rahoitustilanne? Seurantaryhmän tapaaminen Eteneminen: Onko suunnitelmia ollut tarvetta muuttaa tai tarkentaa opintojen aikana? Mitkä asiat ovat edistäneet tai haitanneet suunnitelmien seuraamista tai aikataulussa pysymistä?

12 Asiantuntijuuteen liittyvät tavoitteet: Oletko saanut riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa jatko-opintojesi sisältöön? Ovatko omat tutkijan taitosi kehittyneet opintojesi ja väitöskirjatyösi etenemisen myötä tarkoituksenmukaisella tavalla ajatellen urasuunnitelmaasi ja työllistymistavoitteitasi? Odotukset ja ohjaustoiveet: Oletko saanut riittävästi tukea ja ohjausta esimerkiksi tutkimusmenetelmien, tieteellisen kirjoittamisen, viestinnän ja vuorovaikutuksen, tutkimusetiikan, tutkimushankkeen ja tutkimusaineistojen hallinnan tai pedagogisten taitojesi vahvistamiseen? Haluatko kertoa esimerkkejä asioista, jotka ovat edistäneet tai haitanneet ohjaussuhteen toimivuutta? Tiedätkö mistä saat tarvittaessa tietoa ja neuvontaa esimerkiksi opiskeluun, akateemiseen toimintaan tai yliopistossa työskentelyyn liittyvissä kysymyksissä? Koetko saavasi riittävästi vertaistukea muilta tohtoriopiskelijoilta? Kansainvälistyminen ja yhteistyö: Oletko saanut mahdollisuuden osallistua tutkijayhteistöjen ja yliopistoyhteisön toimintaan? Vastuut: Onko muiden kuin jatko-opintoihin ja väitöskirjaan liittyvien tehtäviesi kuten opetuksen määrä sopiva ajatellen jatko-opinnoille ja väitöstutkimukselle yhdessä ohjaajiesi kanssa asettamaanne aikataulua? Rahoitus: Millainen on tohtoriopintojesi rahoitustilanne? Seurantaryhmän viimeinen tapaaminen Eteneminen: Mitkä asiat ovat edistäneet tai haitanneet suunnitelmien seuraamista tai aikataulussa pysymistä? Asiantuntijuus: Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet käsitykseesi tutkijan ammattitaidosta, akateemisesta asiantuntijatyöstä ja tohtoreiden työllistymismahdollisuuksista? Urasuunnitelmat: Millaisia ovat tutkinnon jälkeiset työllistymissuunnitelmasi? Ovatko urasuunnitelmasi ja työllistymistoiveesi muuttuneet tohtoriopintojesi aikana? 6. Plagiaatintunnistusohjelman käyttö opinnäytteiden tarkistuksessa Alla on otteita menettelytapaohjeista vilpin ja plagioinnin ehkäisemiseksi opiskelussa sekä vilppi- ja plagiointitapausten käsittelemiseksi (Rehtorin tekemä päätös, joka täydentää Jyväskylän yliopiston tutkintosääntöä). Niiden mukaan Plagiaatintunnistusohjelmaa on käytettävä kaikkien opinnäytteiden (kandidaatin-, syventävien opintojen ja lisensiaatintutkielmat sekä väitöskirjat) tarkistukseen seuraavalla tavalla: Työn ohjaaja kehottaa opiskelijaa lähettämään opinnäytteensä plagiaatintunnistusohjelman tarkistukseen viimeistään siinä vaiheessa, kun työ aiotaan jättää arvioitavaksi. Jos ohjaajia on useita, ohjaajien on keskenään sovittava, kuka vastaa siitä, että työ tarkistetaan vähintään kerran plagiaatintunnistusohjelmalla. Opinnäytteen arvioijille (väitöskirjan osalta myös esitarkastajille) on ilmoitettava, että he voivat pyynnöstä saada käyttöönsä ohjelman tuottaman raportin, jotta he voivat halutessaan käyttää raporttia apuna työn arvioinnissa (s. 6). Menettelytapaohjeissa annetaan seuraava määritelmä plagioinnista ja ohjeistus viitteiden ilmaisemiseen: Plagiointia on niin suoraan kuin mukaillen (ml. kääntäminen kielestä toiseen) tehty toisen henkilön tuotoksen kopiointi lähdettä ilmoittamatta. Opiskelijan on selkeästi viitattava käyttämäänsä kirjalliseen materiaaliin, olkoon se julkaisematon tai julkaistu joko perinteisesti paperimuodossa tai internetissä. Kirjoitettaessa on käytettävä riittävän selkeätä lähdeviittausmenetelmää, jonka perusteella lukijalle selviää, mihin opiskelijan oman kirjoituksen tekstikohtaan viite osoittaa ja mikä on viitattu julkaisu tai muu materiaali ja mihin julkaisun tai materiaalin osaan (usein sivunumerot) viittaus kohdistuu. (s. 6). 7. Tohtorikoulutuksen prosessi Kasvatustieteiden tiedekunnan tohtorikoulutuksen keskeiset prosessit on esitetty kuviossa 2.

13 Kuvio 2. Tiedekunnan tohtorikoulutuksen keskeiset prosessit Väitöskirjan tarkastusprosessi. Lisensiaatintutkimus tarkastetaan tutkintosäännössä kuvatulla tavalla. Alla kuvataan väitöskirjan viimeistelyn vaiheita (yksityiskohtaisempi kuvaus löytyy verkkosivuilta 1. Valmistelu Opiskelija jättää väitöskirjan käsikirjoituksen esitarkastukseen neuvoteltuaan ohjaajien kanssa. Väitöskirjan tekijä toimittaa väitöskirjan esitarkastukseen valmiin version käsikirjoituksesta tiedekunnan tutkimuskoordinaattorille sähköisessä muodossa (liitetiedostona). Tutkimuskoordinaattori vie käsikirjoituksen tiedekunnan Tutkimus- ja tutkijankoulutuksen kehittämisryhmän (Kehry) jäsenten nähtäväksi (S-aseman suojattuun kansioon). Kehry ottaa kantaa väitöskirjakäsikirjoitukselle asetettujen vaatimusten täyttymisestä. 2. Esitarkastajien määrääminen Vastuullinen ohjaaja esittää esitarkastajat tutkimuskoordinaattorille, joka toimittaa esityksen Kehry:lle. Tutkimuskoordinaattori toimittaa esityksen esitarkastajista opintoasiainpäällikölle, joka tekee esityksen tiedekuntaneuvostolle (ks. tiedekuntaneuvoston kokouspäivät). Tiedekuntaneuvosto määrää esitarkastajat (esitarkastajien lausunnot 3 kuukauden kuluessa). Väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. 3. Väitöskirjan lähettäminen esitarkastukseen Väitöskirjan tekijä toimittaa esitarkastajille lähetettävän väitöskirjan käsikirjoituksen sähköisessä muodossa (esim. pdf-tiedostona sähköpostin liitteenä tai muistitikulla) kasvatustieteiden tiedekunnan palvelukeskukseen opintoasianpäällikölle.