WID-verkko Lokakuu 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "WID-verkko Lokakuu 2006"

Transkriptio

1 WID-verkko Lokakuu 2006 FinnWID - Naiset kehitystyössä ry. Kvinnor i utveckling rf. Finnish Women in Development PL 877, Helsinki MUISTA MAKSAA JÄSENMAKSUSI! Maksuluokat: 16 työssä käyvät 18 ulkomailla oleskelevat 10 opiskelijat ja työttömät Tili: Sampo Viitenumero osoitetarran reunassa Viestiin nimi ja osoite FinnWID Naiset kehitystyössä ry. PL 877, Helsinki,

2 Puheenjohtajan tervehdys! FinnWID aloittaa kuulaan syyskauden 2006 pontevissa merkeissä. Lokakuun 31. päivä järjestetään Helsingin yliopiston tiloissa Naiset ja konflikti ongelmatiikkaa pohtiva paneelikeskustelu. FinnWID:in hallituksen jäseneltä, kulttuuriantropologiaa opiskelevalta Heli Moilaselta tarkastetaan alkusyksystä gradu Suomalaiset naiset kehitystyössä etnografinen organisaatio- ja toimintatutkimus FinnWID-järjestöstä. FinnWID:iin kuuluvan toimittaja Annu Kekäläisen Etelä-Afrikan apartheidin jälkeisiä mielenmaisemia luotaava kirja Valkoista Mustalla on juuri julkaistu. Kirjaa on saatavana kirjakaupoista sekä erityiseen jäsenhintaan suoraan FinnWID:iltä. Toimeliasta syksyä kaikille! FinnWID Naiset Kehitystyössä ry järjestää tiistaina klo paneelikeskustelun otsikolla Naiset konflikteissa. Paikkana on Helsingin yliopiston auditorio XIV (vanha puoli). Puhujakaartissamme on kehitys- gender- ja konfliktiteeman erityisasiantuntijoita: Satu Lassila (UM), Nina Suomalainen (KUA), Anne Palm (KATU) ja Leena Avonius (HYO). Alustava aikataulu näyttäisi seuraavanlaiselta: Tervetuliaissanat, FinnWID Satu Lassila, UM Anne Palm, KATU Kysymyksiä ja keskustelua Kahvitauko Leena Avonius, HYO Nina Suomalainen, KUA Keskustelua Päätössanat, FinnWID

3 WIDE:n vuosikonferenssi kesäkuuta 2006 Varsovassa: What state are we in: Women s lives, changing states, expanding markets Ensimmäistä kertaa WIDE:n historiassa sen vuotuinen konferenssi pidettiin Itä-Euroopassa, Puolassa. Varsovassa pidetyssä konferenssissa puhututti köyhyyden lisääntyvä naisistuminen ja se, kuinka eri puolilla maailmaa työskentelevät naiset selviytyvät geopoliittisten painopisteiden siirtymistä, valtioita ja markkinoita ravistelevista muutoksista. Konferenssissa haluttiin erityisesti nostaa esille naisen työn arvo niin koti- kuin työrintamallakin. Satapäinen osanottajajoukko Länsi-Euroopasta ja kauempaa idästä ja etelästä, mm. Balkanilta, Venäjältä, Georgiasta, Etelä-Afrikasta ja Zanzibarilta keskusteli elämiensä erilaisuuksista, naisen elämän sosiaalisista, kulttuurisista ja taloudellisista eroista. Paneelien ja seminaarien keskiössä olivat epätasa-arvo, kansainväliset kauppasuhteet, rauha ja turvallisuus ja lisääntymisoikeudet. Pyrkimyksenä oli myös jatkaa Lontoon konferenssissa alulle saatua pohdintaa monimutkaisiin valtasuhteisiin liittyvistä taloudellisista, sosiaalisista, poliittisista ja kulttuurisista epäoikeudenmukaisuuksista. Näitä kytkentöjähän pitäisi saada purettua ja avattua. Myös WIDE:n tekemä tärkeä lobbaustyö kauppapolitiikan saralla EU:ssa ja YK:ssa sekä muilla globaaleilla tahoilla huomioitiin. EU:n ja YK:n lisäksi WIDE on ollut viime vuosina aktiivisesti mukana kansainvälisissä aloitteissa kuten Feminist Task Force - ja GCAP, Global Call Against Poverty projekteissa ja Euroopan Sosiaalifoorumilla. WIDE on myös toiminut koordinoivana ryhmänä European Feminist foorumilla (EFF on avoin keskusteluareena, joka pyrkii kehittämään feminististen liikkeiden agendaa ja toimintaa tämän ajan Euroopan tarpeisiin) ja International Feminist Dialogues -ryhmittymän toiminnassa. WIDE:n vuosikonferenssissa painotettiin, että naisten osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon, taloudellinen ja seksuaalinen itsenäisyys, lisääntymisoikeudet ja terveellinen ympäristö ovat läheisesti kytköksissä geopoliittisiin valtasuhteisiin, militaristisiin ja uusliberaalisiin kauppasopimuksiin, joita solmitaan ihmisten turvallisuuden ja kestävän kehityksen kustannuksella. Varsovan konferenssi osoitti, että nämä monikerroksiset yhteen limittyvät todellisuudet asettavat haasteita WIDE:lle ja muille feministisille järjestöille. Järjestöjen tehtävänä on osallistua kriittiseen keskusteluun kokonaisvaltaisesta sukupuolinäkökulmasta. Etelän, idän ja lännen naisten välisen trialogin tärkeys tuli myös todennettua niin järjestävän yhteiskumppanin, puolalaisen naisjärjestö Karat Coalitionin kuin WIDE:nkin toiminnassa. Yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden naisten kanssa tulisi tulevaisuudessa entisestään vahvistaa. WIDE:n Think Tankin jäsen, tutkija Christa Wichterich muistutti, että Peking+10- ja CEDAW sopimuksia pitäisi käyttää hyväksi strategisesti ja nostaa esiin niiden sisältöä muun muassa huolestuttavassa YK:n uudistumisen prosessissa. Myöskään GATS:in vaikutuksia naisten arkielämään ympäri maailmaa ei saa unohtaa. Lisäksi maahanmuuttaja- ja pakolaisnaisten kasvava määrä on huomioitava myös feministisessä keskustelussa ja toimintakentällä. Naisten muuttoliike Itä-Euroopan maista rikkaimpiin Euroopan maihin aiheuttaa muutoksia naisten perhe- ja taloudellisissa rooleissa. Etelän naisten elinkeinoihin kuten tee- ja kahvituotantoon vaikuttavat taas Euroopan kauppasopimukset. Markkinat säätelevät nykyään valtiota enemmän tuottavaan työhön liittyviä olosuhteita. Lisäksi jo mainittu naisten vaillinainen päätäntävalta vaarantaa heidän mahdollisuuttaan huolehtia omasta elannostaan ja pitää kiinni oikeuksistaan. Naisilla on lujuutta kohdata uusliberalismin asettamia haasteita ja etsiä sille vaihtoehtoisia malleja. Tähän tarvitaan kuitenkin oman elämän historian tuntemusta ja sen positiivisten puolien peilaamista tulevaisuuteen. Lopuksi konferenssissa huomioitiin myös isäntämaan viimeaikainen huolestuttava poliittinen kehitys. Kansalaisyhteiskuntaan itsestään selvästi kuuluvien ihmisoikeuksien väheksyminen on jo heikentänyt demokratian pelisääntöjä Puolassa. Siksi haluttiin lausua ääneen, että kaikkien ruohonjuuritahojen työskentely vähemmistön oikeuksien, sukupuolten välisen tasaarvon, homojen ja lesbojen sekä sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien puolesta on merkityksellistä. Päivi Nikkilä FinnWID:in puheenjohtaja Raportissa lainattu osin WIDE:n puheenjohtaja Wendy Harcourtin mietteitä ja Karat Coalitionin konferenssitiedotetta.

4 Pelkoa ja iloa Etelä-Afrikassa Annu Kekäläinen: Valkoista mustalla kertomuksia väristä, väkivallasta ja vaeltamisesta (Pieni Karhu 2006) FinnWID:n jäsen toimittaja Annu Kekäläinen vietti seitsemän kuukautta kierrellen pitkin Etelä- Afrikkaa ja tutustuen tapaamiinsa ihmisiin. Haastattelujen ja kokemustensa pohjalta hän kirjoitti mukaansatempaavan ja koskettavan dokumenttikirjan Valkoista mustalla, joka keskittyy eteläafrikkalaisten kokeman väkivallan ilmapiirin kuvaamiseen. Kuitenkaan kirjoittaja ei ole uponnut synkkään teemaansa; huolimatta järkyttävistä kertomuksista, joiden aiheet vaihtelevat vapaustaistelun aikaisista kidutuksista nykyisiin townshipien jengitappeluihin, kirjasta huokuu myös huumori, jota ilman elämä väkivallan varjossa olisikin mahdotonta. Kirja rakentuu kymmenestä luvusta, jotka punoutuvat yhteen monipuoliseksi tarinasikermäksi. Tarinat antavat Etelä-Afrikalle kasvot monen erilaisen ihmisen - useimmiten naisen - kautta: ääneen pääsevät esimerkiksi apartheidin arkkitehdin Hendrik Verwoerdin tytär, valkoinen maanviljelijäpariskunta, entinen vapaustaistelija, Natalin yliopiston tutkijapsykologi sekä townshipin jengiväkivallan keskellä elävä perheenäiti ja naisaktivisti. Kekäläinen ei etene kronologisesti, vaan hyppelehtii hetkestä toiseen ja taas takaisin, antaen enemmän painoarvoa haastateltaviensa kertomuksille kuin matkansa kuvaamiselle. Toisaalta myös vaeltaminen ja siitä johtuva uupumus ovat läsnä joka hetki. Hän kirjoittaa itsensä pelkoineen, huolineen ja oivalluksineen vahvasti tekstiin mukaan, kirjaa voikin lähestyä myös päiväkirjana. Henkilökohtaisen otteen ansiosta tunnelmat välittyvät voimakkaina lukijalle. Samassa luvussa kirjoittaja saattaa sekä murehtia xhosamekkonsa epäsopivuutta, että pohtia ympärileikkausten problematiikkaa ja naisen asemaa yhteiskunnassa. ovat jättäneet jälkensä, mutta kaikesta väkivallasta ja jatkuvasta, kaikkialla vastaan tulevasta väkivaltapuheesta huolimatta Kekäläinen näkee maan vapaustaistelussa, eri osapuolten neuvotteluissa ja totuuskomissiossa syntyneenä demokratiana, ristiriitaisena ja innostavana ja intohimoisena todellisuutena. Kekäläinen kirjoittaa jännittävästi ja sujuvasti, joskin muutama tyyliseikka jakanee lukijoiden mielipiteitä: aikamuotojen käyttö on toisinaan sekavaa ja liiallinen toisto häiritsee useassa kohtaa. Monesti kirjoittaja kuitenkin tavoittaa jotakin kaunista ja kouriintuntuvaa sanoillaan, kuten kuvaillessaan nuoren pojan initiaatiojuhlan osanottajia, - - sellaisia kuin tämän initiaationpihan isot rehevät brandya si evat mamat, jotka tuntuvat nousevan juurevina suoraan pihan mullasta. Rikas ja värikäs kieli tuo hetken lähelle, tekee siitä toden. Kekäläinen päättää kirjansa lukuun, jossa hän keskustelee Mahatma Gandhin jälkeläisten kanssa väkivallattomuuden olemuksesta ja Etelä-Afrikan pyrkimyksistä kohti ihanteellista sateenkaariyhteiskuntaa, jossa yksilöt, kulttuurit ja uskonnot kukoistaisivat keskinäisessä vuoropuhelussa ja rinnan keskenään. Kaiken kaikkiaan Valkoista mustalla tarjoaa avartavan lukukokemuksen. Kirja avaa ison ikkunan eteläafrikkalaiseen todellisuuteen, sekä Etelä-Afrikan historiaan ja nykyhetkeen, että - kenties valoisampaan - tulevaisuuteen. Katariina Timonen Kekäläisen mukaan väkivalta valikoitui kirjan kantavaksi teemaksi, koska se on yksi osa eteläafrikkalaista sielunmaisemaa ja herättää eteläafrikkalaisissa voimakkaita tunteita. Toki hän olisi voinut kirjoittaa monesta muustakin asiasta, mutta kuten hän itse toteaa kahden Etelä-Afrikkaan suuntautuneen matkansa jälkeen: Ensimmäinen kosketukseni Etelä-Afrikkaan syntyi kuitenkin nimenomaan väkivaltaa vastaan taistelevien kansalaisjärjestöjen ja väkivallan tutkijoiden kautta. Noista lähtökohdista liikuin toisella matkallani tapaamisesta seuraavaan. Siirtomaavalta ja apartheid Toimittaja Annu Kekäläisen juuri ilmestynyttä kirjaa Valkoista Mustalla, kertomuksia väristä, väkivallasta ja vaeltamisesta saa ostaa myös FinnWIDjärjestön kautta. Jäsenmaksun maksaneet jäsenet ja FinnWID:iin liittyvät voivat ostaa kirjan järjestöltä 4 euroa normaalihintaa halvemmalla, 22 euron hintaan.

5 WIRVE

6 Naisten asema ja oikeudet konflikteissa Rohkeimmat arviot väittävät, että jopa kolmannes maailman väestöstä elää akuutilla konfliktialueella - tai joutuu arkielämässään kärsimään väkivaltaisten konfliktien jälkitilanteista. Aseelliset rajaselkkaukset, maidenväliset ja valtionsisäiset avoimet sotatilat, terrorismi sekä eri intensiteetin sissisodat ovat eräitä esimerkkejä näistä. Konfliktien uhreista on tilastojen mukaan siviilejä jopa 90 prosenttia ja heistä valtaosa naisia ja lapsia. Vaikka konfliktitilanne konkretisoituukin usein ensimmäisenä mielikuviin, joissa miehet kohtaavat sotilaan roolissa sodan kauhut, on naisille konflikteissa lankeava osa vähintään yhtä vaikea. Konfliktien aikana naiset ovat lähes aina päävastuussa kotitaloudesta, lasten kasvatuksesta sekä haavoittuneiden hoidosta. He joutuvat konfliktitilanteissa kokemaan loukkauksia niin perhettään, kotiaan kuin usein myös yksityisyyttään kohtaan, sekä monesti myös luopumaan omaisuudestaan ja toimeentulostaan. Sotatila muuttaa perinteisiä sukupuolirooleja naisten ottaessa vastuuta tehtävistä, jotka ennen kuuluivat miehille. Tällaisia ovat esimerkiksi kodin ulkopuolinen päätöksenteko ja perheen elättäminen. Naisten hiljainen taistelu elämän epäjärjestystä vastaan ja kärsimykset siviiliuhreina jäävät helposti näkymättömäksi sodankäynniksi muun sotatoiminnan suuren näyttämön varjoihin. Kuitenkin naiset ovat valitettavan usein uhreja myös silloin, kun sodankäynti on raaimmillaan: Vihollisen halutessa järjestelmällisesti haavoittaa sekä hävittää vastustajansa yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja kulttuurisia rakenteita joutuvat naiset mm. raiskauksien ja silpomisten kohteiksi. He kantavat seurauksina psyykkisten ja fyysisten vammojen lisäksi ei-toivottuja raskauksia, sairastumisia erilaisiin tauteihin kuten HIV/AIDSiin ja usein jopa edellä mainittujen johdosta oman yhteisönsä langettamaa häpeän ja syyllisyyden taakkaa tapahtuneista. Konfliktit luovat maaperää myös naiskaupalle ja naisten ajautumiselle prostituutioon. Suorien humanitääristen vaikutustensa lisäksi konflikteilla on hintansa yhteiskuntien kehitykselle. Aseellisiksi selkkauksiksi eskaloituneiden konfliktien taustalla vaikuttavat usein pitkäaikaiset ja rakenteellistuneet yhteiskunnalliset ongelmat. Tyypillisesti viimein tapahtuva konfliktin puhkeaminen saa aikaan lokaalin ja/tai kansallisen tason hallintorakenteiden osittaisen tai jopa täydellisen luhistumisen. Kun yhteiskunnan perinteiset organisoitumismuodot järkkyvät ja järjestystä ylläpitävät instituutiot menettävät toimintakykynsä, antaa vallitseva epäjärjestyksen tila mahdollisuuden yhä suurempaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden laiminlyöntiin ja rajuihinkin ihmisoikeuksien loukkauksiin. Eri etniset, poliittiset ja uskonnolliset väestöryhmät hyödyntävät tilannetta ja edistävät omia taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia tarkoitusperiään. Naiset heikoimpien väestöryhmien joukossa ovat haavoittuvia tällaisten tapahtumaketjujen seurauksille välittömästi ja välillisesti. Globaalin köyhyyden poistamisen tavoite vaarantuu mikäli väkivaltaiset konfliktit ja turvattomuus lisääntyvät. Konflikteja ei tulekaan pitää muiden kehityskysymysten liitännäisilmiönä, sillä ne ovat useimmiten ongelmavyyhtien keskiössä. Ymmärrystä ja tietoa konflikteista ilmiönä, niiden ehkäisystä, hallinnasta ja jälkihoidosta - kuten myös suhteesta köyhyyteen - tulee kasvattaa ja tukea niiden toimijoiden keskuudessa, jotka työskentelevät kehitysteemojen parissa. Kansainvälinen lainsäädäntö naisten turvana Kansainvälinen laki suojelee siviilejä aseellisissa konflikteissa. Ihmisoikeussopimukset velvoittavat allekirjoittajamaat kunnioittamaan ja suojelemaan kaikkina aikoina, ilman syrjintää, kaikkien ihmisten oikeuksia ja ihmisarvoa. Vuoden 1949 Geneven sopimus (lisäsopimus v. 1980) turvaa naisille ja tytöille saman suojan sotilaina ja siviileinä kuin miehillekin. Geneven sopimus toteaa lisäksi naisten ja tyttöjen tarvitsevan erityiskohtelua heidän sukupuolensa huomioiden. Sopimus vaatii, että naispuolisia siviilejä tulee erityisesti suojella pakotetulta prostituutiolta, raiskauksilta ja miltä tahansa epäkunnioittavalta käytökseltä. Naissotavankeja täytyy kohdella huomioiden heidän sukupuolensa. Euroopan Unioni on toinen suuri Suomeakin osallistava ja naisten asemaan konflikteissa vaikuttava kansainvälinen taho. EU:n turvallisuusopin mukaan Eurooppaa uhkaavat tänään terrorismi, mahdollinen joukkotuhoaseiden leviäminen sekä organisoitunut rikollisuus. Lisäksi uhkana ovat nk. sortuvat valtiot, joiden epävakaus uhkaa myös naapurialueita. Globaali vastuu liittyy myös Unionin politiikassa läheisesti ihmisoikeuksiin. EU onkin yhä enenevässä määrin ottanut vastuuta sotiin liittyvistä ihmisoikeuksien rikkomuksista, mutta paljon työtä on vielä tehtävänä yhteisön turvallisuus- ja ulkopolitiikan, kehitysyhteistyön, kriisinhallinnan ja sen jälkihoidon johdonmukaistamisessa sekä naisten aseman huomioinnin valtavirtaistamisessa ja tehostamisessa konflikteihin liittyvässä päätöksenteossa sekä käytännön työssä.

7 Vuonna 2000 YK:n yleiskokouksessa neuvoteltiin rajat ylittävästä organisoidusta rikollisuudesta ja siihen liittyvistä nais- ja lapsikauppaprotokollasta. YK vaati valtioita kriminalisoimaan tähän liittyvän toiminnan. Yhtaikaa YK:n konventio esittää myös avunantoa nais- ja lapsikaupan uhreille sekä kauppaa ehkäiseviä toimenpiteitä. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma vuodelta 2000 sitoo kaikkia jäsenmaita ja on ensimmäinen turvallisuusneuvostossa hyväksytty erityisesti naisten oikeuksia koskeva päätöslauselma. Sen keskeisimpiä huomioita ja suosituksia koskien konfliktitilanteiden sukupuolittuneisuutta on listattu seuraavasti: 1) Valtaosa nykyisten konfliktien uhreista on siviilejä ja erityisesti naisia ja lapsia. 2) Naisten osallistumisen tärkeyttä tulee korostaa kaikkinaisessa rauhaa ja konflikteja koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa. 3) Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa on korostettava. 4) Sukupuolinäkökulma (gender perspective) on huomioitava kaikissa konflikteja sivuavissa toimissa. 5) Koulutuksen merkitystä on korostettava ja sukupuolinäkökulmaa tehtävä tutuksi. 6) Naisten määrää on lisättävä YK-operaatioissa. 7) Paikallisia naisryhmiä on tuettava osallistumaan ja heidän tarpeensa huomioitava. 8) Rankaisemattomuus on poistettava (impunity) naisiin kohdistuvista ihmisoikeusrikoksista. 9) Myös konfliktinehkäisy, konfliktien jälkihoito ja sodasta toipuminen on nostettava keskustelun keskiöön. Konfliktien ehkäisy ja jälkihoito Konfliktityön eri tason prosesseja arvioiden naiset ovat pienessä roolissa kaikessa päätöksenteossa. Naisten ennen & jälkeen-kokemukset ovat vielä suhteellisen käyttämätön voimavara konfliktien ehkäisytyössä. Usein naisten kokema turvattomuus arkielämässä ja erilaiset ihmisoikeusrikkomukset jo ennen laajojen levottomuuksien käynnistymistä jäävät nykyisten konfliktien ennakkovaroitusjärjestelmien (early warning systems) käytössä huomaamatta. Naisten määrittelemä turvallisuus on hyvä indikaattori koko yhteisön turvallisuuden tasosta. Myös yleinen naisten osallistaminen kaikilla tasoilla tapahtuvaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen edistää rauhantyötä ja yhteiskunnan stabiliteettia. On todettu, että maat, joissa naisten asemaa on tietoisesti ja onnistuneesti tuettu, ovat vähemmän alttiita konflikteille. Voidaan siis sanoa, että naisten yhteiskunnallinen asema korreloi konfliktialttiuden kanssa. Kestävän rauhan rakentamiseksi tarvitaan sekä naisten että miesten osallistumista. Konfliktien jälkeisissä rauhanneuvotteluissa päätetään usein hallinnosta, lainsäädännöstä sekä sosiaalisten rakenteiden uudelleen organisoinnista. Maanomistusolot, talouden ja vallankäytön järjestelmät, ihmisoikeuslainsäädäntö ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen kuuluvat edellä mainittuihin. Naisten osallistuminen neuvotteluihin on ehdoton edellytys demokraattisen yhteiskunnan muotoutumiselle. Naisten kokemukset siviileinä sekä ihmisoikeusrikkomusten uhreina laventavat sitä pohjaa, jolle neuvotteluprosessi rakentuu ja lisäävät sen uskottavuutta ja kestävyyttä. Myös monissa pakolaisia vastaanottavissa maissa on vielä matkaa siihen, että sukupuoleen kohdistuva syrjintä tunnustettaisiin vainoksi, jonka perusteella voidaan myöntää turvapaikka. Edelleen, mikäli miesvirkamies tai tuomari vastaa tapauksen käsittelystä, voi naisen kynnys kertoa kokemuksistaan kasvaa suuremmaksi. Myös naisten mukanaolo rauhanturvaajamaiden sotilasjoukoissa miehistö- ja päällystötehtävissä on tärkeä osa konfliktien ehkäisyä ja jälkihoitoa. Pohdittaessa naisten asemaa konflikteissa ja niiden jälkihoidossa on tärkeää huomioida myös se, että perinteinen käsitys naisista ainoastaan konfliktien uhreina tai rauhanrakentajina ei ole totuudellinen. Tällöin naisten tärkeän roolin rinnalle ruohonjuurityöntekijöinä konfliktien ehkäisemisessä nousevat myös naissotilaiden erityistarpeet aseidenriisunnan ja kotiuttamisen yhteydessä. Jotta kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden asiaa edistettäisiin kestävästi, vaaditaan työntekoa väkivallattoman yhteiskunnan puolesta sekä naisilta että miehiltä. Mia Jokiniva

8 Kuinka tutkia vapaaehtoisjärjestöä? Artikkeli etnografisen organisaatio ja toimintatutkimuksen tekemisestä FinnWID-järjestössä Eräänä joulukuisena iltana tulin ystäväni kutsusta FinnWID:n pikkujoulutapaamiseen erääseen miellyttävään italialaiseen ravintolaan Kruununhaassa. Olin aiemmin kuullut, että FinnWID-järjestö on jonkinlainen kehitys ja naisasioihin keskittynyt asiantuntijajärjestö ja tämä teki ensi tapaamisesta hieman jännittävän, koska koin, että alan opiskelijana en edusta varsinaista asiantuntijuutta. Kiinnostukseni FinnWID:iä kohtaan kannusti kuitenkin paikan päälle ottamaan selvää järjestöstä. Idealistisena luonteeltani olin jo pienestä pitäen haaveillut kehitystyössä toimimisesta ja tuona leppoisan kodikkaana iltana kehitysyhteistyöhön lähtemiseni oli enää nurkan takana. Olin täysin noviisi kehitysyhteistyön suhteen ja järjestötoiminnassa olin ollut aiemmin mukana aivan erilaisissa puitteissa, eli Joensuun ylioppilasteatterin varapuheenjohtajana. Tullessani ensimmäiseen tapaamiseen oli minulla myös pieni ketunhäntä kainalossani. Olin jo jonkin aikaa miettinyt, että haluaisin tehdä kulttuuriantropologian pro gradu -työni kehitysasioiden parissa toimivasta vapaaehtoisjärjestöstä. Otin suunnitelmani pro gradu -tutkimukseni ideasta puheeksi jo ensimmäisessä varsinaisessa kokouksessa. Hieman varautuneesti sain hyväksynnän tutkimuksen tekemiselle. Samalla kuitenkin kokouksessa toivottiin minun työskentelevän itsenäisesti. Tuo toive oli aivan järkevä, koska järjestö toimii vapaaehtoispohjalta, joten toimijoilla ei välttämättä ole energiaa tai aikaa kulutettavaksi ylimääräiseen toimintaan. Toisaalta tuo toive ohjasi graduni painotusta toisaalle, mitä olin aiemmin suunnitellut, koska en halunnut aiheuttaa järjestössä toimijoille ylimääräistä vaivaa. Olin ajatellut aluksi käyttäväni tutkimusmenetelmänäni vain etnografista toimintatutkimusta. Valitsemani tutkimusmuoto vaatii sen, että järjestöllä on yhdessä tutkijan kanssa halu kehittyä, kehittää ja osallistua. Koin, että järjestön kapasiteetti ei ollut riittävä, jotta pystyisin tekemään järjestössä lyhytaikaisen toimintatutkimuksen, joka vaatii tutkittaviltaan paljon osallistumista. Tämän vuoksi otin tutkimuksessani myös antropologisen organisaatiotutkimuksen menetelmiä käyttööni. Tutkimusmenetelmänä antropologinen organisaatiotutkimus edustaa marginaalia. Sen avulla pystyin kuitenkin ymmärtämään paremmin esimerkiksi järjestön rakennetta ja henkilösuhteita. Kokonaisuudessaan tutkimukseni kesti reilun vuoden, koska välillä olin lukukauden opiskelijavaihdossa. Tutkimukseni alussa minulla kesti hieman ymmärtää järjestön työryhmäpohjainen toimintarakenne, koska järjestön työryhmät olivat sellaisessa vaiheessa vuoden 2005 alussa, että niiden toimintaan ei voinut oikein osallistua tai tarkkailla. Tämä osaltaan vaikeutti osallistuvaan tutkimukseen perustuvan toimintatutkimuksen tekoa, koska aluksi toimintani perustui lähinnä hallituksen kokousten ja järjestön sisäisen viestinnän seurantaan. Toimin järjestössä varsin keskeisellä paikalla ollessani tutkimukseni ajan järjestön viestintävastaava. Näin ollen sain muun muassa taittaa WID-verkko -julkaisua ja opetella kotisivujen päivittämistä erään jo aktiivitoiminnasta vetäytyneen FinnWID konkarin kotona. Pystyin myös kehittämään WID-julkaisua. Löysinkin sarjakuvapiirtäjän piristämään lehtemme ilmettä. Tutkimukseni aikana FinnWID:ssä tapahtui paljon muutoksia: vanhoja jäseniä lähti ja varsinkin vuoden 2006 alusta uusia jäseniä liittyi hallitukseen. Aloitimme kolmen muun järjestön jäsenen kanssa tyttöjen koulutusprojektin Ghanassa. Käytännön projektina se oli järjestön historian ensimmäinen kehitysyhteistyöhanke. Yhteistyö kattojärjestön WIDE:n kanssa vahvistui WIDE:n taholta lähteneestä aloitteesta, jossa he halusivat selvittää jokaisen kansallisen toimipaikan toimintaa sekä toiveita kattojärjestön suhteen. Tämän vuoksi meille tarjottiin mahdollisuus keskustella WIDE:n edustajan kanssa toukokuussa Järjestössä etsittiin myös järjestön juuria ja suhdetta menneisyyteen. Tässä työssä pystyin auttamaan kokoamalla eri puolilta haalimistani suullisista ja kirjallisista tiedon murusista järjestölle lyhyen historiikin. Toimintatutkimukseni jäi mielestäni kesken, koska pienellä kapasiteetilla toimivassa järjestössä olisin tarvinnut useita vuosia saavuttaa suurilinjaisia tutkimustuloksia. Mutta koska minulla oli kova halu valmistua yliopistosta, en voinut enkä halunnut jatkaa tutkimustani ikuisesti, vaikka tutkimus jäikin ehkä pintaraapaisuksi kaikesta siitä mitä järjestössä voisi tutkia ja kehittää. Toimintatutkimuksesta sanotaan, että se on myös tutkimuksen tekijälle kasvun ja kehityksen paikka. Tekemäni tutkimus olikin huima oppimiskokemus kehitys- ja naisasioihin keskittyneen järjestön toiminnasta, kehityshankkeen aloittamisesta ja vapaaehtoistyöstä ylipäätään. Heli Moilanen

9 Terveisiä Brysselistä! Olen Jaana Villberg ja FinnWID:in hallituksessa jo useampaa peräkkäistä vuotta. Teen työharjoittelua Brysselissä nyt kolmatta kuukautta FinnWID:in kattojärjestön WIDE:n palveluksessa. Olen kehitysmaatutkimuksen opiskelija ja työkokemuksen keruu WIDE:llä sopi opintosuunnitelmiini loistavasti, sillä aion tehdä myös graduni aiheesta naiset ja kehitys Afrikassa. Olen viihtynyt täällä Brysselissä mitä parhaiten. WIDE:n porukka on pieni, mutta ystävällinen ja minut toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi tiimiin. Toimiston väki on monikulttuurista, sillä tällä hetkellä meitä on Saksasta, Zimbabwesta, Espanjasta ja Belgiasta sekä kaksi Suomesta. Jään tosin pian ainoaksi Suomen edustajaksi, sillä toimistossa ehkä parisen vuotta työskennellyt Katariina lähtee pois lokakuussa. Tarkoitukseni on olla WIDE:n palveluksessa yhteensä 7 kuukautta, josta osan olen työharjoittelijana ja osan hallintoassistentin äitiysloman sijaisena. Belgialainen äitiysloma kun on suomalaiseen verrattuna kovin lyhyt. Olen tehnyt toimistossa kaikenlaista pientä hommaa. Tällä hetkellä suurin projektini on suunnitella WIDE:lle uudet nettisivut yhteistyössä italialaisen suunnittelijan kanssa. Vanhat nettisivut ovat epäkäytännölliset ja niistä on vaikea löytää tietoa. Lisäksi olen kirjoitellut juttuja WIDE:n uutiskirjeeseen, etsinyt tietoa internetistä, osallistunut monenkirjaviin tapaamisiin ja toimiston arkirutiineihin. Olen kokenut oppineeni jo nyt paljon, sillä teen ensimmäistä työharjoitteluani, enkä ennen ole ollut oman alani töissä. Toisaalta olen tyytyväinen, ettei harjoitteluni ollut vain muutaman kuukauden mittainen, sillä parissa kuukaudessa ei loppujen lopuksi ehdi tutustua kuin toimiston arkirutiineihin ja kun lopulta ymmärtää mistä kaikesta on kysymys, harjoittelu jo loppuukin. Aurinkoista syksyä! Jaana Villberg Aloitin työharjoitteluni kun WIDE järjesti keskustelutilaisuuden Euroopan parlamentissa ja minun oli määrä ottaa tapaamisesta muistiinpanoja sekä myöhemmin laatia tilaisuudesta raportti. Aluksi päässäni vain vilisivät akronyymit EPA, SIA, NAMA jne. ja tunsin etten ymmärrä mistään mitään! Selvisin kuitenkin kaikesta kunnialla ja onnistuin kirjoittamaan keskustelusta ihan hyvän raportinkin, joka lopulta päätyi uutiskirjeeseen ja yllätyksekseni myös muidenkin järjestöjen nettisivustoille.

10 WIRVE

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä - TASE - projekti Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Mikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen.

Mikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. 2 3 Mikä kampanja? Kirkon Ulkomaanavun vuoden 2015 Tekoja-kampanjan teemana ovat nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. Kampanjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä väkivaltaisiin ääriryhmiin liittymisen

Lisätiedot

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 I Taustaa ja ajankohtaista Helsingissä syyskuussa 2006 pidetyssä Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumissa AEPF 6 korostettiin tarvetta vahvistaa AEPF -verkoston

Lisätiedot

Valoa pakolaisleirien asukkaille

Valoa pakolaisleirien asukkaille UUTISKIRJE Valoa pakolaisleirien asukkaille Brighter Lives for Refugees -kampanjan myötä IKEA Foundation lahjoittaa jokaisesta 3.2. 29.3.2014 myydystä led-lampusta yhden euron pakolaisleirien valaisemiseen.

Lisätiedot

Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2.

Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2. Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2.2015 Merja Hovi Nuorisoasiainkeskus Visio: Koko Helsinki on nuorille kiva

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Juridinen tulkinta Malin tilanteesta Malin hallituksen ja YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntä ulkomaisten sotilasjoukkojen voimankäytölle

Lisätiedot

Kepan jäsenanomuslomake

Kepan jäsenanomuslomake Kepan jäsenanomuslomake Haemme varsinaiseksi jäseneksi kannatusjäseneksi Yhteystiedot: (*-merkityt tiedot tulevat näkyviin Kepan verkkosivuille) 1. Järjestönne virallinen nimi*: 2. Lyhennelmä nimestä*:

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Parlamentti: Poliittinen (äänestäjien) intressi: - 754 jäsentä + kroaatit 12 vaaleissa

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

Tarvitsetko projektiisi uuden vaihteen tai palikat järjestykseen? Tule saamaan oivalluksia ja kipinöitä!

Tarvitsetko projektiisi uuden vaihteen tai palikat järjestykseen? Tule saamaan oivalluksia ja kipinöitä! Sivu 1/5 Lue viesti selaimessa täältä www.vates.fi Uutiskirje 14.8.2014 Vielä ehtii! Vaikuta ja verkostoidu -iltapäivä 20.8. Tilaisuudessa on tarjolla asiaa hyvistä viestintäkäytänteistä ja kokemuksia

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

NAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009

NAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009 NAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009 Naisten Pankki sai alkunsa 12 suomalaisnaisen Liberian matkasta 1/2007: Ellen Sirleaf Johnson I would like You to tell the Story of hope Liberialaisen naisyhteisön

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 25. kesäkuuta 2001 LAUSUNTO Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6.

Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6. Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6.2012 Sisältö Kunnat muutoksessa ajankohtaista Kuntien vaikutukset sukupuolten

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia Yleistä lasten oikeuksista Kaikilla ihmisillä on oikeuksia. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on lisäksi omia erityisoikeuksiaan.

Lisätiedot

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN JÄRJESTÖPÄIVÄT 23.-24.9.2008 RANTASIPI AULANKO, HÄMEENLINNA RAIJA MATTILA EU-yhteistyön taustaa Liikuntasektorin

Lisätiedot

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Euroopan kirkkojen konferenssin kirkko ja yhteiskunta-komissio järjesti yhdessä Suomen ortodoksien kirkon ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon sekä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

LUONNOS PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEKSI

LUONNOS PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEKSI Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja 7.7.2015 B8-0000/2015 LUONNOS PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEKSI suullisesti vastattavan kysymyksen B8-0000/2015 johdosta työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti

Lisätiedot

Perinteinen afrikkalainen oikeuskäytäntö

Perinteinen afrikkalainen oikeuskäytäntö 1 Perinteinen afrikkalainen oikeuskäytäntö Johdanto Länsimaiseen kulttuuriin kuuluu vahvasti kirjoitettu laki, olemmehan eläneet erilaisten lakikäsitysten alla jo muutaman vuosituhannen, vaikka nykyaikaisten

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin 5.11.2012 Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin Miksi Pro-tukipiste ry vastustaa seksuaalipalveluiden oston kriminalisointia? 1. Pro-tukipiste ry vastustaa kaikkia sellaisia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

ON SAATAVA AIKAAN MUUTOS!

ON SAATAVA AIKAAN MUUTOS! JOKU RAJA! TYÖVALIOKUNNAN JULKILAUSUMA 2009 ON SAATAVA AIKAAN MUUTOS! Tasavallan presidentti Tarja Halonen totesi uudenvuodenpuheessaan seuraavasti: Henkirikollisuus on suurelta osin miesten keskinäistä

Lisätiedot

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Veera Hämäläinen 7.11.213 2 Tunnettuudesta brändiin Jotta voi rakentaa brändiä, järjestö pitää tuntea. Paranna siis järjestösi tunnettuutta. Rakenna

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot