WID-verkko Lokakuu 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "WID-verkko Lokakuu 2006"

Transkriptio

1 WID-verkko Lokakuu 2006 FinnWID - Naiset kehitystyössä ry. Kvinnor i utveckling rf. Finnish Women in Development PL 877, Helsinki MUISTA MAKSAA JÄSENMAKSUSI! Maksuluokat: 16 työssä käyvät 18 ulkomailla oleskelevat 10 opiskelijat ja työttömät Tili: Sampo Viitenumero osoitetarran reunassa Viestiin nimi ja osoite FinnWID Naiset kehitystyössä ry. PL 877, Helsinki,

2 Puheenjohtajan tervehdys! FinnWID aloittaa kuulaan syyskauden 2006 pontevissa merkeissä. Lokakuun 31. päivä järjestetään Helsingin yliopiston tiloissa Naiset ja konflikti ongelmatiikkaa pohtiva paneelikeskustelu. FinnWID:in hallituksen jäseneltä, kulttuuriantropologiaa opiskelevalta Heli Moilaselta tarkastetaan alkusyksystä gradu Suomalaiset naiset kehitystyössä etnografinen organisaatio- ja toimintatutkimus FinnWID-järjestöstä. FinnWID:iin kuuluvan toimittaja Annu Kekäläisen Etelä-Afrikan apartheidin jälkeisiä mielenmaisemia luotaava kirja Valkoista Mustalla on juuri julkaistu. Kirjaa on saatavana kirjakaupoista sekä erityiseen jäsenhintaan suoraan FinnWID:iltä. Toimeliasta syksyä kaikille! FinnWID Naiset Kehitystyössä ry järjestää tiistaina klo paneelikeskustelun otsikolla Naiset konflikteissa. Paikkana on Helsingin yliopiston auditorio XIV (vanha puoli). Puhujakaartissamme on kehitys- gender- ja konfliktiteeman erityisasiantuntijoita: Satu Lassila (UM), Nina Suomalainen (KUA), Anne Palm (KATU) ja Leena Avonius (HYO). Alustava aikataulu näyttäisi seuraavanlaiselta: Tervetuliaissanat, FinnWID Satu Lassila, UM Anne Palm, KATU Kysymyksiä ja keskustelua Kahvitauko Leena Avonius, HYO Nina Suomalainen, KUA Keskustelua Päätössanat, FinnWID

3 WIDE:n vuosikonferenssi kesäkuuta 2006 Varsovassa: What state are we in: Women s lives, changing states, expanding markets Ensimmäistä kertaa WIDE:n historiassa sen vuotuinen konferenssi pidettiin Itä-Euroopassa, Puolassa. Varsovassa pidetyssä konferenssissa puhututti köyhyyden lisääntyvä naisistuminen ja se, kuinka eri puolilla maailmaa työskentelevät naiset selviytyvät geopoliittisten painopisteiden siirtymistä, valtioita ja markkinoita ravistelevista muutoksista. Konferenssissa haluttiin erityisesti nostaa esille naisen työn arvo niin koti- kuin työrintamallakin. Satapäinen osanottajajoukko Länsi-Euroopasta ja kauempaa idästä ja etelästä, mm. Balkanilta, Venäjältä, Georgiasta, Etelä-Afrikasta ja Zanzibarilta keskusteli elämiensä erilaisuuksista, naisen elämän sosiaalisista, kulttuurisista ja taloudellisista eroista. Paneelien ja seminaarien keskiössä olivat epätasa-arvo, kansainväliset kauppasuhteet, rauha ja turvallisuus ja lisääntymisoikeudet. Pyrkimyksenä oli myös jatkaa Lontoon konferenssissa alulle saatua pohdintaa monimutkaisiin valtasuhteisiin liittyvistä taloudellisista, sosiaalisista, poliittisista ja kulttuurisista epäoikeudenmukaisuuksista. Näitä kytkentöjähän pitäisi saada purettua ja avattua. Myös WIDE:n tekemä tärkeä lobbaustyö kauppapolitiikan saralla EU:ssa ja YK:ssa sekä muilla globaaleilla tahoilla huomioitiin. EU:n ja YK:n lisäksi WIDE on ollut viime vuosina aktiivisesti mukana kansainvälisissä aloitteissa kuten Feminist Task Force - ja GCAP, Global Call Against Poverty projekteissa ja Euroopan Sosiaalifoorumilla. WIDE on myös toiminut koordinoivana ryhmänä European Feminist foorumilla (EFF on avoin keskusteluareena, joka pyrkii kehittämään feminististen liikkeiden agendaa ja toimintaa tämän ajan Euroopan tarpeisiin) ja International Feminist Dialogues -ryhmittymän toiminnassa. WIDE:n vuosikonferenssissa painotettiin, että naisten osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon, taloudellinen ja seksuaalinen itsenäisyys, lisääntymisoikeudet ja terveellinen ympäristö ovat läheisesti kytköksissä geopoliittisiin valtasuhteisiin, militaristisiin ja uusliberaalisiin kauppasopimuksiin, joita solmitaan ihmisten turvallisuuden ja kestävän kehityksen kustannuksella. Varsovan konferenssi osoitti, että nämä monikerroksiset yhteen limittyvät todellisuudet asettavat haasteita WIDE:lle ja muille feministisille järjestöille. Järjestöjen tehtävänä on osallistua kriittiseen keskusteluun kokonaisvaltaisesta sukupuolinäkökulmasta. Etelän, idän ja lännen naisten välisen trialogin tärkeys tuli myös todennettua niin järjestävän yhteiskumppanin, puolalaisen naisjärjestö Karat Coalitionin kuin WIDE:nkin toiminnassa. Yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden naisten kanssa tulisi tulevaisuudessa entisestään vahvistaa. WIDE:n Think Tankin jäsen, tutkija Christa Wichterich muistutti, että Peking+10- ja CEDAW sopimuksia pitäisi käyttää hyväksi strategisesti ja nostaa esiin niiden sisältöä muun muassa huolestuttavassa YK:n uudistumisen prosessissa. Myöskään GATS:in vaikutuksia naisten arkielämään ympäri maailmaa ei saa unohtaa. Lisäksi maahanmuuttaja- ja pakolaisnaisten kasvava määrä on huomioitava myös feministisessä keskustelussa ja toimintakentällä. Naisten muuttoliike Itä-Euroopan maista rikkaimpiin Euroopan maihin aiheuttaa muutoksia naisten perhe- ja taloudellisissa rooleissa. Etelän naisten elinkeinoihin kuten tee- ja kahvituotantoon vaikuttavat taas Euroopan kauppasopimukset. Markkinat säätelevät nykyään valtiota enemmän tuottavaan työhön liittyviä olosuhteita. Lisäksi jo mainittu naisten vaillinainen päätäntävalta vaarantaa heidän mahdollisuuttaan huolehtia omasta elannostaan ja pitää kiinni oikeuksistaan. Naisilla on lujuutta kohdata uusliberalismin asettamia haasteita ja etsiä sille vaihtoehtoisia malleja. Tähän tarvitaan kuitenkin oman elämän historian tuntemusta ja sen positiivisten puolien peilaamista tulevaisuuteen. Lopuksi konferenssissa huomioitiin myös isäntämaan viimeaikainen huolestuttava poliittinen kehitys. Kansalaisyhteiskuntaan itsestään selvästi kuuluvien ihmisoikeuksien väheksyminen on jo heikentänyt demokratian pelisääntöjä Puolassa. Siksi haluttiin lausua ääneen, että kaikkien ruohonjuuritahojen työskentely vähemmistön oikeuksien, sukupuolten välisen tasaarvon, homojen ja lesbojen sekä sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien puolesta on merkityksellistä. Päivi Nikkilä FinnWID:in puheenjohtaja Raportissa lainattu osin WIDE:n puheenjohtaja Wendy Harcourtin mietteitä ja Karat Coalitionin konferenssitiedotetta.

4 Pelkoa ja iloa Etelä-Afrikassa Annu Kekäläinen: Valkoista mustalla kertomuksia väristä, väkivallasta ja vaeltamisesta (Pieni Karhu 2006) FinnWID:n jäsen toimittaja Annu Kekäläinen vietti seitsemän kuukautta kierrellen pitkin Etelä- Afrikkaa ja tutustuen tapaamiinsa ihmisiin. Haastattelujen ja kokemustensa pohjalta hän kirjoitti mukaansatempaavan ja koskettavan dokumenttikirjan Valkoista mustalla, joka keskittyy eteläafrikkalaisten kokeman väkivallan ilmapiirin kuvaamiseen. Kuitenkaan kirjoittaja ei ole uponnut synkkään teemaansa; huolimatta järkyttävistä kertomuksista, joiden aiheet vaihtelevat vapaustaistelun aikaisista kidutuksista nykyisiin townshipien jengitappeluihin, kirjasta huokuu myös huumori, jota ilman elämä väkivallan varjossa olisikin mahdotonta. Kirja rakentuu kymmenestä luvusta, jotka punoutuvat yhteen monipuoliseksi tarinasikermäksi. Tarinat antavat Etelä-Afrikalle kasvot monen erilaisen ihmisen - useimmiten naisen - kautta: ääneen pääsevät esimerkiksi apartheidin arkkitehdin Hendrik Verwoerdin tytär, valkoinen maanviljelijäpariskunta, entinen vapaustaistelija, Natalin yliopiston tutkijapsykologi sekä townshipin jengiväkivallan keskellä elävä perheenäiti ja naisaktivisti. Kekäläinen ei etene kronologisesti, vaan hyppelehtii hetkestä toiseen ja taas takaisin, antaen enemmän painoarvoa haastateltaviensa kertomuksille kuin matkansa kuvaamiselle. Toisaalta myös vaeltaminen ja siitä johtuva uupumus ovat läsnä joka hetki. Hän kirjoittaa itsensä pelkoineen, huolineen ja oivalluksineen vahvasti tekstiin mukaan, kirjaa voikin lähestyä myös päiväkirjana. Henkilökohtaisen otteen ansiosta tunnelmat välittyvät voimakkaina lukijalle. Samassa luvussa kirjoittaja saattaa sekä murehtia xhosamekkonsa epäsopivuutta, että pohtia ympärileikkausten problematiikkaa ja naisen asemaa yhteiskunnassa. ovat jättäneet jälkensä, mutta kaikesta väkivallasta ja jatkuvasta, kaikkialla vastaan tulevasta väkivaltapuheesta huolimatta Kekäläinen näkee maan vapaustaistelussa, eri osapuolten neuvotteluissa ja totuuskomissiossa syntyneenä demokratiana, ristiriitaisena ja innostavana ja intohimoisena todellisuutena. Kekäläinen kirjoittaa jännittävästi ja sujuvasti, joskin muutama tyyliseikka jakanee lukijoiden mielipiteitä: aikamuotojen käyttö on toisinaan sekavaa ja liiallinen toisto häiritsee useassa kohtaa. Monesti kirjoittaja kuitenkin tavoittaa jotakin kaunista ja kouriintuntuvaa sanoillaan, kuten kuvaillessaan nuoren pojan initiaatiojuhlan osanottajia, - - sellaisia kuin tämän initiaationpihan isot rehevät brandya si evat mamat, jotka tuntuvat nousevan juurevina suoraan pihan mullasta. Rikas ja värikäs kieli tuo hetken lähelle, tekee siitä toden. Kekäläinen päättää kirjansa lukuun, jossa hän keskustelee Mahatma Gandhin jälkeläisten kanssa väkivallattomuuden olemuksesta ja Etelä-Afrikan pyrkimyksistä kohti ihanteellista sateenkaariyhteiskuntaa, jossa yksilöt, kulttuurit ja uskonnot kukoistaisivat keskinäisessä vuoropuhelussa ja rinnan keskenään. Kaiken kaikkiaan Valkoista mustalla tarjoaa avartavan lukukokemuksen. Kirja avaa ison ikkunan eteläafrikkalaiseen todellisuuteen, sekä Etelä-Afrikan historiaan ja nykyhetkeen, että - kenties valoisampaan - tulevaisuuteen. Katariina Timonen Kekäläisen mukaan väkivalta valikoitui kirjan kantavaksi teemaksi, koska se on yksi osa eteläafrikkalaista sielunmaisemaa ja herättää eteläafrikkalaisissa voimakkaita tunteita. Toki hän olisi voinut kirjoittaa monesta muustakin asiasta, mutta kuten hän itse toteaa kahden Etelä-Afrikkaan suuntautuneen matkansa jälkeen: Ensimmäinen kosketukseni Etelä-Afrikkaan syntyi kuitenkin nimenomaan väkivaltaa vastaan taistelevien kansalaisjärjestöjen ja väkivallan tutkijoiden kautta. Noista lähtökohdista liikuin toisella matkallani tapaamisesta seuraavaan. Siirtomaavalta ja apartheid Toimittaja Annu Kekäläisen juuri ilmestynyttä kirjaa Valkoista Mustalla, kertomuksia väristä, väkivallasta ja vaeltamisesta saa ostaa myös FinnWIDjärjestön kautta. Jäsenmaksun maksaneet jäsenet ja FinnWID:iin liittyvät voivat ostaa kirjan järjestöltä 4 euroa normaalihintaa halvemmalla, 22 euron hintaan.

5 WIRVE

6 Naisten asema ja oikeudet konflikteissa Rohkeimmat arviot väittävät, että jopa kolmannes maailman väestöstä elää akuutilla konfliktialueella - tai joutuu arkielämässään kärsimään väkivaltaisten konfliktien jälkitilanteista. Aseelliset rajaselkkaukset, maidenväliset ja valtionsisäiset avoimet sotatilat, terrorismi sekä eri intensiteetin sissisodat ovat eräitä esimerkkejä näistä. Konfliktien uhreista on tilastojen mukaan siviilejä jopa 90 prosenttia ja heistä valtaosa naisia ja lapsia. Vaikka konfliktitilanne konkretisoituukin usein ensimmäisenä mielikuviin, joissa miehet kohtaavat sotilaan roolissa sodan kauhut, on naisille konflikteissa lankeava osa vähintään yhtä vaikea. Konfliktien aikana naiset ovat lähes aina päävastuussa kotitaloudesta, lasten kasvatuksesta sekä haavoittuneiden hoidosta. He joutuvat konfliktitilanteissa kokemaan loukkauksia niin perhettään, kotiaan kuin usein myös yksityisyyttään kohtaan, sekä monesti myös luopumaan omaisuudestaan ja toimeentulostaan. Sotatila muuttaa perinteisiä sukupuolirooleja naisten ottaessa vastuuta tehtävistä, jotka ennen kuuluivat miehille. Tällaisia ovat esimerkiksi kodin ulkopuolinen päätöksenteko ja perheen elättäminen. Naisten hiljainen taistelu elämän epäjärjestystä vastaan ja kärsimykset siviiliuhreina jäävät helposti näkymättömäksi sodankäynniksi muun sotatoiminnan suuren näyttämön varjoihin. Kuitenkin naiset ovat valitettavan usein uhreja myös silloin, kun sodankäynti on raaimmillaan: Vihollisen halutessa järjestelmällisesti haavoittaa sekä hävittää vastustajansa yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja kulttuurisia rakenteita joutuvat naiset mm. raiskauksien ja silpomisten kohteiksi. He kantavat seurauksina psyykkisten ja fyysisten vammojen lisäksi ei-toivottuja raskauksia, sairastumisia erilaisiin tauteihin kuten HIV/AIDSiin ja usein jopa edellä mainittujen johdosta oman yhteisönsä langettamaa häpeän ja syyllisyyden taakkaa tapahtuneista. Konfliktit luovat maaperää myös naiskaupalle ja naisten ajautumiselle prostituutioon. Suorien humanitääristen vaikutustensa lisäksi konflikteilla on hintansa yhteiskuntien kehitykselle. Aseellisiksi selkkauksiksi eskaloituneiden konfliktien taustalla vaikuttavat usein pitkäaikaiset ja rakenteellistuneet yhteiskunnalliset ongelmat. Tyypillisesti viimein tapahtuva konfliktin puhkeaminen saa aikaan lokaalin ja/tai kansallisen tason hallintorakenteiden osittaisen tai jopa täydellisen luhistumisen. Kun yhteiskunnan perinteiset organisoitumismuodot järkkyvät ja järjestystä ylläpitävät instituutiot menettävät toimintakykynsä, antaa vallitseva epäjärjestyksen tila mahdollisuuden yhä suurempaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden laiminlyöntiin ja rajuihinkin ihmisoikeuksien loukkauksiin. Eri etniset, poliittiset ja uskonnolliset väestöryhmät hyödyntävät tilannetta ja edistävät omia taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia tarkoitusperiään. Naiset heikoimpien väestöryhmien joukossa ovat haavoittuvia tällaisten tapahtumaketjujen seurauksille välittömästi ja välillisesti. Globaalin köyhyyden poistamisen tavoite vaarantuu mikäli väkivaltaiset konfliktit ja turvattomuus lisääntyvät. Konflikteja ei tulekaan pitää muiden kehityskysymysten liitännäisilmiönä, sillä ne ovat useimmiten ongelmavyyhtien keskiössä. Ymmärrystä ja tietoa konflikteista ilmiönä, niiden ehkäisystä, hallinnasta ja jälkihoidosta - kuten myös suhteesta köyhyyteen - tulee kasvattaa ja tukea niiden toimijoiden keskuudessa, jotka työskentelevät kehitysteemojen parissa. Kansainvälinen lainsäädäntö naisten turvana Kansainvälinen laki suojelee siviilejä aseellisissa konflikteissa. Ihmisoikeussopimukset velvoittavat allekirjoittajamaat kunnioittamaan ja suojelemaan kaikkina aikoina, ilman syrjintää, kaikkien ihmisten oikeuksia ja ihmisarvoa. Vuoden 1949 Geneven sopimus (lisäsopimus v. 1980) turvaa naisille ja tytöille saman suojan sotilaina ja siviileinä kuin miehillekin. Geneven sopimus toteaa lisäksi naisten ja tyttöjen tarvitsevan erityiskohtelua heidän sukupuolensa huomioiden. Sopimus vaatii, että naispuolisia siviilejä tulee erityisesti suojella pakotetulta prostituutiolta, raiskauksilta ja miltä tahansa epäkunnioittavalta käytökseltä. Naissotavankeja täytyy kohdella huomioiden heidän sukupuolensa. Euroopan Unioni on toinen suuri Suomeakin osallistava ja naisten asemaan konflikteissa vaikuttava kansainvälinen taho. EU:n turvallisuusopin mukaan Eurooppaa uhkaavat tänään terrorismi, mahdollinen joukkotuhoaseiden leviäminen sekä organisoitunut rikollisuus. Lisäksi uhkana ovat nk. sortuvat valtiot, joiden epävakaus uhkaa myös naapurialueita. Globaali vastuu liittyy myös Unionin politiikassa läheisesti ihmisoikeuksiin. EU onkin yhä enenevässä määrin ottanut vastuuta sotiin liittyvistä ihmisoikeuksien rikkomuksista, mutta paljon työtä on vielä tehtävänä yhteisön turvallisuus- ja ulkopolitiikan, kehitysyhteistyön, kriisinhallinnan ja sen jälkihoidon johdonmukaistamisessa sekä naisten aseman huomioinnin valtavirtaistamisessa ja tehostamisessa konflikteihin liittyvässä päätöksenteossa sekä käytännön työssä.

7 Vuonna 2000 YK:n yleiskokouksessa neuvoteltiin rajat ylittävästä organisoidusta rikollisuudesta ja siihen liittyvistä nais- ja lapsikauppaprotokollasta. YK vaati valtioita kriminalisoimaan tähän liittyvän toiminnan. Yhtaikaa YK:n konventio esittää myös avunantoa nais- ja lapsikaupan uhreille sekä kauppaa ehkäiseviä toimenpiteitä. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma vuodelta 2000 sitoo kaikkia jäsenmaita ja on ensimmäinen turvallisuusneuvostossa hyväksytty erityisesti naisten oikeuksia koskeva päätöslauselma. Sen keskeisimpiä huomioita ja suosituksia koskien konfliktitilanteiden sukupuolittuneisuutta on listattu seuraavasti: 1) Valtaosa nykyisten konfliktien uhreista on siviilejä ja erityisesti naisia ja lapsia. 2) Naisten osallistumisen tärkeyttä tulee korostaa kaikkinaisessa rauhaa ja konflikteja koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa. 3) Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa on korostettava. 4) Sukupuolinäkökulma (gender perspective) on huomioitava kaikissa konflikteja sivuavissa toimissa. 5) Koulutuksen merkitystä on korostettava ja sukupuolinäkökulmaa tehtävä tutuksi. 6) Naisten määrää on lisättävä YK-operaatioissa. 7) Paikallisia naisryhmiä on tuettava osallistumaan ja heidän tarpeensa huomioitava. 8) Rankaisemattomuus on poistettava (impunity) naisiin kohdistuvista ihmisoikeusrikoksista. 9) Myös konfliktinehkäisy, konfliktien jälkihoito ja sodasta toipuminen on nostettava keskustelun keskiöön. Konfliktien ehkäisy ja jälkihoito Konfliktityön eri tason prosesseja arvioiden naiset ovat pienessä roolissa kaikessa päätöksenteossa. Naisten ennen & jälkeen-kokemukset ovat vielä suhteellisen käyttämätön voimavara konfliktien ehkäisytyössä. Usein naisten kokema turvattomuus arkielämässä ja erilaiset ihmisoikeusrikkomukset jo ennen laajojen levottomuuksien käynnistymistä jäävät nykyisten konfliktien ennakkovaroitusjärjestelmien (early warning systems) käytössä huomaamatta. Naisten määrittelemä turvallisuus on hyvä indikaattori koko yhteisön turvallisuuden tasosta. Myös yleinen naisten osallistaminen kaikilla tasoilla tapahtuvaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen edistää rauhantyötä ja yhteiskunnan stabiliteettia. On todettu, että maat, joissa naisten asemaa on tietoisesti ja onnistuneesti tuettu, ovat vähemmän alttiita konflikteille. Voidaan siis sanoa, että naisten yhteiskunnallinen asema korreloi konfliktialttiuden kanssa. Kestävän rauhan rakentamiseksi tarvitaan sekä naisten että miesten osallistumista. Konfliktien jälkeisissä rauhanneuvotteluissa päätetään usein hallinnosta, lainsäädännöstä sekä sosiaalisten rakenteiden uudelleen organisoinnista. Maanomistusolot, talouden ja vallankäytön järjestelmät, ihmisoikeuslainsäädäntö ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen kuuluvat edellä mainittuihin. Naisten osallistuminen neuvotteluihin on ehdoton edellytys demokraattisen yhteiskunnan muotoutumiselle. Naisten kokemukset siviileinä sekä ihmisoikeusrikkomusten uhreina laventavat sitä pohjaa, jolle neuvotteluprosessi rakentuu ja lisäävät sen uskottavuutta ja kestävyyttä. Myös monissa pakolaisia vastaanottavissa maissa on vielä matkaa siihen, että sukupuoleen kohdistuva syrjintä tunnustettaisiin vainoksi, jonka perusteella voidaan myöntää turvapaikka. Edelleen, mikäli miesvirkamies tai tuomari vastaa tapauksen käsittelystä, voi naisen kynnys kertoa kokemuksistaan kasvaa suuremmaksi. Myös naisten mukanaolo rauhanturvaajamaiden sotilasjoukoissa miehistö- ja päällystötehtävissä on tärkeä osa konfliktien ehkäisyä ja jälkihoitoa. Pohdittaessa naisten asemaa konflikteissa ja niiden jälkihoidossa on tärkeää huomioida myös se, että perinteinen käsitys naisista ainoastaan konfliktien uhreina tai rauhanrakentajina ei ole totuudellinen. Tällöin naisten tärkeän roolin rinnalle ruohonjuurityöntekijöinä konfliktien ehkäisemisessä nousevat myös naissotilaiden erityistarpeet aseidenriisunnan ja kotiuttamisen yhteydessä. Jotta kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden asiaa edistettäisiin kestävästi, vaaditaan työntekoa väkivallattoman yhteiskunnan puolesta sekä naisilta että miehiltä. Mia Jokiniva

8 Kuinka tutkia vapaaehtoisjärjestöä? Artikkeli etnografisen organisaatio ja toimintatutkimuksen tekemisestä FinnWID-järjestössä Eräänä joulukuisena iltana tulin ystäväni kutsusta FinnWID:n pikkujoulutapaamiseen erääseen miellyttävään italialaiseen ravintolaan Kruununhaassa. Olin aiemmin kuullut, että FinnWID-järjestö on jonkinlainen kehitys ja naisasioihin keskittynyt asiantuntijajärjestö ja tämä teki ensi tapaamisesta hieman jännittävän, koska koin, että alan opiskelijana en edusta varsinaista asiantuntijuutta. Kiinnostukseni FinnWID:iä kohtaan kannusti kuitenkin paikan päälle ottamaan selvää järjestöstä. Idealistisena luonteeltani olin jo pienestä pitäen haaveillut kehitystyössä toimimisesta ja tuona leppoisan kodikkaana iltana kehitysyhteistyöhön lähtemiseni oli enää nurkan takana. Olin täysin noviisi kehitysyhteistyön suhteen ja järjestötoiminnassa olin ollut aiemmin mukana aivan erilaisissa puitteissa, eli Joensuun ylioppilasteatterin varapuheenjohtajana. Tullessani ensimmäiseen tapaamiseen oli minulla myös pieni ketunhäntä kainalossani. Olin jo jonkin aikaa miettinyt, että haluaisin tehdä kulttuuriantropologian pro gradu -työni kehitysasioiden parissa toimivasta vapaaehtoisjärjestöstä. Otin suunnitelmani pro gradu -tutkimukseni ideasta puheeksi jo ensimmäisessä varsinaisessa kokouksessa. Hieman varautuneesti sain hyväksynnän tutkimuksen tekemiselle. Samalla kuitenkin kokouksessa toivottiin minun työskentelevän itsenäisesti. Tuo toive oli aivan järkevä, koska järjestö toimii vapaaehtoispohjalta, joten toimijoilla ei välttämättä ole energiaa tai aikaa kulutettavaksi ylimääräiseen toimintaan. Toisaalta tuo toive ohjasi graduni painotusta toisaalle, mitä olin aiemmin suunnitellut, koska en halunnut aiheuttaa järjestössä toimijoille ylimääräistä vaivaa. Olin ajatellut aluksi käyttäväni tutkimusmenetelmänäni vain etnografista toimintatutkimusta. Valitsemani tutkimusmuoto vaatii sen, että järjestöllä on yhdessä tutkijan kanssa halu kehittyä, kehittää ja osallistua. Koin, että järjestön kapasiteetti ei ollut riittävä, jotta pystyisin tekemään järjestössä lyhytaikaisen toimintatutkimuksen, joka vaatii tutkittaviltaan paljon osallistumista. Tämän vuoksi otin tutkimuksessani myös antropologisen organisaatiotutkimuksen menetelmiä käyttööni. Tutkimusmenetelmänä antropologinen organisaatiotutkimus edustaa marginaalia. Sen avulla pystyin kuitenkin ymmärtämään paremmin esimerkiksi järjestön rakennetta ja henkilösuhteita. Kokonaisuudessaan tutkimukseni kesti reilun vuoden, koska välillä olin lukukauden opiskelijavaihdossa. Tutkimukseni alussa minulla kesti hieman ymmärtää järjestön työryhmäpohjainen toimintarakenne, koska järjestön työryhmät olivat sellaisessa vaiheessa vuoden 2005 alussa, että niiden toimintaan ei voinut oikein osallistua tai tarkkailla. Tämä osaltaan vaikeutti osallistuvaan tutkimukseen perustuvan toimintatutkimuksen tekoa, koska aluksi toimintani perustui lähinnä hallituksen kokousten ja järjestön sisäisen viestinnän seurantaan. Toimin järjestössä varsin keskeisellä paikalla ollessani tutkimukseni ajan järjestön viestintävastaava. Näin ollen sain muun muassa taittaa WID-verkko -julkaisua ja opetella kotisivujen päivittämistä erään jo aktiivitoiminnasta vetäytyneen FinnWID konkarin kotona. Pystyin myös kehittämään WID-julkaisua. Löysinkin sarjakuvapiirtäjän piristämään lehtemme ilmettä. Tutkimukseni aikana FinnWID:ssä tapahtui paljon muutoksia: vanhoja jäseniä lähti ja varsinkin vuoden 2006 alusta uusia jäseniä liittyi hallitukseen. Aloitimme kolmen muun järjestön jäsenen kanssa tyttöjen koulutusprojektin Ghanassa. Käytännön projektina se oli järjestön historian ensimmäinen kehitysyhteistyöhanke. Yhteistyö kattojärjestön WIDE:n kanssa vahvistui WIDE:n taholta lähteneestä aloitteesta, jossa he halusivat selvittää jokaisen kansallisen toimipaikan toimintaa sekä toiveita kattojärjestön suhteen. Tämän vuoksi meille tarjottiin mahdollisuus keskustella WIDE:n edustajan kanssa toukokuussa Järjestössä etsittiin myös järjestön juuria ja suhdetta menneisyyteen. Tässä työssä pystyin auttamaan kokoamalla eri puolilta haalimistani suullisista ja kirjallisista tiedon murusista järjestölle lyhyen historiikin. Toimintatutkimukseni jäi mielestäni kesken, koska pienellä kapasiteetilla toimivassa järjestössä olisin tarvinnut useita vuosia saavuttaa suurilinjaisia tutkimustuloksia. Mutta koska minulla oli kova halu valmistua yliopistosta, en voinut enkä halunnut jatkaa tutkimustani ikuisesti, vaikka tutkimus jäikin ehkä pintaraapaisuksi kaikesta siitä mitä järjestössä voisi tutkia ja kehittää. Toimintatutkimuksesta sanotaan, että se on myös tutkimuksen tekijälle kasvun ja kehityksen paikka. Tekemäni tutkimus olikin huima oppimiskokemus kehitys- ja naisasioihin keskittyneen järjestön toiminnasta, kehityshankkeen aloittamisesta ja vapaaehtoistyöstä ylipäätään. Heli Moilanen

9 Terveisiä Brysselistä! Olen Jaana Villberg ja FinnWID:in hallituksessa jo useampaa peräkkäistä vuotta. Teen työharjoittelua Brysselissä nyt kolmatta kuukautta FinnWID:in kattojärjestön WIDE:n palveluksessa. Olen kehitysmaatutkimuksen opiskelija ja työkokemuksen keruu WIDE:llä sopi opintosuunnitelmiini loistavasti, sillä aion tehdä myös graduni aiheesta naiset ja kehitys Afrikassa. Olen viihtynyt täällä Brysselissä mitä parhaiten. WIDE:n porukka on pieni, mutta ystävällinen ja minut toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi tiimiin. Toimiston väki on monikulttuurista, sillä tällä hetkellä meitä on Saksasta, Zimbabwesta, Espanjasta ja Belgiasta sekä kaksi Suomesta. Jään tosin pian ainoaksi Suomen edustajaksi, sillä toimistossa ehkä parisen vuotta työskennellyt Katariina lähtee pois lokakuussa. Tarkoitukseni on olla WIDE:n palveluksessa yhteensä 7 kuukautta, josta osan olen työharjoittelijana ja osan hallintoassistentin äitiysloman sijaisena. Belgialainen äitiysloma kun on suomalaiseen verrattuna kovin lyhyt. Olen tehnyt toimistossa kaikenlaista pientä hommaa. Tällä hetkellä suurin projektini on suunnitella WIDE:lle uudet nettisivut yhteistyössä italialaisen suunnittelijan kanssa. Vanhat nettisivut ovat epäkäytännölliset ja niistä on vaikea löytää tietoa. Lisäksi olen kirjoitellut juttuja WIDE:n uutiskirjeeseen, etsinyt tietoa internetistä, osallistunut monenkirjaviin tapaamisiin ja toimiston arkirutiineihin. Olen kokenut oppineeni jo nyt paljon, sillä teen ensimmäistä työharjoitteluani, enkä ennen ole ollut oman alani töissä. Toisaalta olen tyytyväinen, ettei harjoitteluni ollut vain muutaman kuukauden mittainen, sillä parissa kuukaudessa ei loppujen lopuksi ehdi tutustua kuin toimiston arkirutiineihin ja kun lopulta ymmärtää mistä kaikesta on kysymys, harjoittelu jo loppuukin. Aurinkoista syksyä! Jaana Villberg Aloitin työharjoitteluni kun WIDE järjesti keskustelutilaisuuden Euroopan parlamentissa ja minun oli määrä ottaa tapaamisesta muistiinpanoja sekä myöhemmin laatia tilaisuudesta raportti. Aluksi päässäni vain vilisivät akronyymit EPA, SIA, NAMA jne. ja tunsin etten ymmärrä mistään mitään! Selvisin kuitenkin kaikesta kunnialla ja onnistuin kirjoittamaan keskustelusta ihan hyvän raportinkin, joka lopulta päätyi uutiskirjeeseen ja yllätyksekseni myös muidenkin järjestöjen nettisivustoille.

10 WIRVE

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 6.11.2013 2013/2103(INI) TARKISTUKSET 1-10 Corina Creţu (PE519.580v01-00) seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten

Lisätiedot

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta 11.6.2013 B7-0254/1 1 Johdanto-osan 7 viite ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 ja 18. helmikuuta 2013 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Malista, ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013, 18. helmikuuta

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2003/2146(INI) 4. marraskuuta 2003 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, Helsinki Puh. (09)

Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, Helsinki Puh. (09) YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportointi YK:n lapsenoikeuksien komitealle ja lapsen oikeuksien sopimuksen vaihtoehtoinen raportti Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen 9.11.2016 Lastensuojelun

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

PUBLIC 16890/14 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto. (OR. en) 16890/14 LIMITE PV/CONS 71 RELEX EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia:

PUBLIC 16890/14 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto. (OR. en) 16890/14 LIMITE PV/CONS 71 RELEX EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. joulukuuta 2014 (OR. en) 16890/14 LIMITE PUBLIC PV/CONS 71 RELEX 1065 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3359. istunto (ULKOASIAT),

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

Tarvitsetko projektiisi uuden vaihteen tai palikat järjestykseen? Tule saamaan oivalluksia ja kipinöitä!

Tarvitsetko projektiisi uuden vaihteen tai palikat järjestykseen? Tule saamaan oivalluksia ja kipinöitä! Sivu 1/5 Lue viesti selaimessa täältä www.vates.fi Uutiskirje 14.8.2014 Vielä ehtii! Vaikuta ja verkostoidu -iltapäivä 20.8. Tilaisuudessa on tarjolla asiaa hyvistä viestintäkäytänteistä ja kokemuksia

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Miksi tämä tuntuu niin vanhanaikaiselta? Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.5.2012 COM(2012) 211 final 2012/0106 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta elintarvikeapua koskevan vuoden

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 25. kesäkuuta 2001 LAUSUNTO Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa t European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP Finland ry Melkonkatu 24 00210 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org Sisältö

Lisätiedot

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä MTS:n Suuntaviivoja tiedustelulle -seminaari 21.9.2016 Pikkuparlamentin auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa seminaariyleisö, hyvät naiset ja herrat MTS:n puheenjohtajana

Lisätiedot

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA Seinäjoki 30.9.2009 Sirkka Perttu Projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sirkka.perttu@helsinki.fi Homofobia / syrjintä

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2001(BUD) 12. elokuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta 8.2.2017 A8-0026/9 9 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvosto on ryhtynyt käsittelemään Bosnia ja Hertsegovinan EUjäsenyyshakemusta ja että sille on toimitettu asiasta kysely, ja odottaa

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että uskonnollisiin ryhmiin, muun muassa kristittyihin, kaikkialla maailmassa kohdistuvien hyökkäysten määrä on kasvanut valtavasti viime kuukausien

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi 1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, 9.10.2014, Salo Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Osallistujia ja vaikuttajia? Perustuu artikkeliin Sireni, Maarit (2014) Feminism in rural Finland. A

Lisätiedot

Perinteinen afrikkalainen oikeuskäytäntö

Perinteinen afrikkalainen oikeuskäytäntö 1 Perinteinen afrikkalainen oikeuskäytäntö Johdanto Länsimaiseen kulttuuriin kuuluu vahvasti kirjoitettu laki, olemmehan eläneet erilaisten lakikäsitysten alla jo muutaman vuosituhannen, vaikka nykyaikaisten

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä,

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle,

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyösiipi on jatkuvasta 0,7 -kohteesta luopumisen jälkeen päivittänyt 0,7 % -kohteet vuodelle 2015. Kehitysyhteistyösiiven

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki 17.1.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 18.1.2013 Turvallisuudesta ja turvallisuuspuheesta subjektiivisia havaintoja parilta vuosikymmeneltä 18.1.2013 2 Mitä

Lisätiedot

Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns

Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä 23.10.2015 Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns Ajatuksia herättämään Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä (Mahatma

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,

Lisätiedot

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? 17.11.2016 I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Mitkä ovat keskeisimmät Venäjän turvallisuuden kehitystrendit

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) Ympäristövaliokunta Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM

Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) Ympäristövaliokunta Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) ja arktiset meret Ympäristövaliokunta 17.6.2016 Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM Aava meri ja sen suojelun nykytila - YK:n merioikeusyleissopimus

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Euroopan unionin ulkopolitiikka. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

Euroopan unionin ulkopolitiikka. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Euroopan unionin ulkopolitiikka Yhteinen ulko- ja Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 1 Euroopan unionin ulkopolitiikka Yhteinen ulko- ja 2 Hanke Euroopan puolustusyhteisön perustamiseksi jo

Lisätiedot

Kotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille.

Kotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille. KOTO PORTFOLIO Kotoportfolio on teemoitettu ohjauksen työväline opiskelijan kotoutumisprosessin ja oman osaamisen näkyväksi tekemiseen. Se tukee maahanmuuttajan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot