WID-verkko Lokakuu 2006

Transkriptio

1 WID-verkko Lokakuu 2006 FinnWID - Naiset kehitystyössä ry. Kvinnor i utveckling rf. Finnish Women in Development PL 877, Helsinki Finn-wid@helsinki.fi MUISTA MAKSAA JÄSENMAKSUSI! Maksuluokat: 16 työssä käyvät 18 ulkomailla oleskelevat 10 opiskelijat ja työttömät Tili: Sampo Viitenumero osoitetarran reunassa Viestiin nimi ja osoite FinnWID Naiset kehitystyössä ry. PL 877, Helsinki, Finn-wid@helsinki.fi,

2 Puheenjohtajan tervehdys! FinnWID aloittaa kuulaan syyskauden 2006 pontevissa merkeissä. Lokakuun 31. päivä järjestetään Helsingin yliopiston tiloissa Naiset ja konflikti ongelmatiikkaa pohtiva paneelikeskustelu. FinnWID:in hallituksen jäseneltä, kulttuuriantropologiaa opiskelevalta Heli Moilaselta tarkastetaan alkusyksystä gradu Suomalaiset naiset kehitystyössä etnografinen organisaatio- ja toimintatutkimus FinnWID-järjestöstä. FinnWID:iin kuuluvan toimittaja Annu Kekäläisen Etelä-Afrikan apartheidin jälkeisiä mielenmaisemia luotaava kirja Valkoista Mustalla on juuri julkaistu. Kirjaa on saatavana kirjakaupoista sekä erityiseen jäsenhintaan suoraan FinnWID:iltä. Toimeliasta syksyä kaikille! FinnWID Naiset Kehitystyössä ry järjestää tiistaina klo paneelikeskustelun otsikolla Naiset konflikteissa. Paikkana on Helsingin yliopiston auditorio XIV (vanha puoli). Puhujakaartissamme on kehitys- gender- ja konfliktiteeman erityisasiantuntijoita: Satu Lassila (UM), Nina Suomalainen (KUA), Anne Palm (KATU) ja Leena Avonius (HYO). Alustava aikataulu näyttäisi seuraavanlaiselta: Tervetuliaissanat, FinnWID Satu Lassila, UM Anne Palm, KATU Kysymyksiä ja keskustelua Kahvitauko Leena Avonius, HYO Nina Suomalainen, KUA Keskustelua Päätössanat, FinnWID

3 WIDE:n vuosikonferenssi kesäkuuta 2006 Varsovassa: What state are we in: Women s lives, changing states, expanding markets Ensimmäistä kertaa WIDE:n historiassa sen vuotuinen konferenssi pidettiin Itä-Euroopassa, Puolassa. Varsovassa pidetyssä konferenssissa puhututti köyhyyden lisääntyvä naisistuminen ja se, kuinka eri puolilla maailmaa työskentelevät naiset selviytyvät geopoliittisten painopisteiden siirtymistä, valtioita ja markkinoita ravistelevista muutoksista. Konferenssissa haluttiin erityisesti nostaa esille naisen työn arvo niin koti- kuin työrintamallakin. Satapäinen osanottajajoukko Länsi-Euroopasta ja kauempaa idästä ja etelästä, mm. Balkanilta, Venäjältä, Georgiasta, Etelä-Afrikasta ja Zanzibarilta keskusteli elämiensä erilaisuuksista, naisen elämän sosiaalisista, kulttuurisista ja taloudellisista eroista. Paneelien ja seminaarien keskiössä olivat epätasa-arvo, kansainväliset kauppasuhteet, rauha ja turvallisuus ja lisääntymisoikeudet. Pyrkimyksenä oli myös jatkaa Lontoon konferenssissa alulle saatua pohdintaa monimutkaisiin valtasuhteisiin liittyvistä taloudellisista, sosiaalisista, poliittisista ja kulttuurisista epäoikeudenmukaisuuksista. Näitä kytkentöjähän pitäisi saada purettua ja avattua. Myös WIDE:n tekemä tärkeä lobbaustyö kauppapolitiikan saralla EU:ssa ja YK:ssa sekä muilla globaaleilla tahoilla huomioitiin. EU:n ja YK:n lisäksi WIDE on ollut viime vuosina aktiivisesti mukana kansainvälisissä aloitteissa kuten Feminist Task Force - ja GCAP, Global Call Against Poverty projekteissa ja Euroopan Sosiaalifoorumilla. WIDE on myös toiminut koordinoivana ryhmänä European Feminist foorumilla (EFF on avoin keskusteluareena, joka pyrkii kehittämään feminististen liikkeiden agendaa ja toimintaa tämän ajan Euroopan tarpeisiin) ja International Feminist Dialogues -ryhmittymän toiminnassa. WIDE:n vuosikonferenssissa painotettiin, että naisten osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon, taloudellinen ja seksuaalinen itsenäisyys, lisääntymisoikeudet ja terveellinen ympäristö ovat läheisesti kytköksissä geopoliittisiin valtasuhteisiin, militaristisiin ja uusliberaalisiin kauppasopimuksiin, joita solmitaan ihmisten turvallisuuden ja kestävän kehityksen kustannuksella. Varsovan konferenssi osoitti, että nämä monikerroksiset yhteen limittyvät todellisuudet asettavat haasteita WIDE:lle ja muille feministisille järjestöille. Järjestöjen tehtävänä on osallistua kriittiseen keskusteluun kokonaisvaltaisesta sukupuolinäkökulmasta. Etelän, idän ja lännen naisten välisen trialogin tärkeys tuli myös todennettua niin järjestävän yhteiskumppanin, puolalaisen naisjärjestö Karat Coalitionin kuin WIDE:nkin toiminnassa. Yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden naisten kanssa tulisi tulevaisuudessa entisestään vahvistaa. WIDE:n Think Tankin jäsen, tutkija Christa Wichterich muistutti, että Peking+10- ja CEDAW sopimuksia pitäisi käyttää hyväksi strategisesti ja nostaa esiin niiden sisältöä muun muassa huolestuttavassa YK:n uudistumisen prosessissa. Myöskään GATS:in vaikutuksia naisten arkielämään ympäri maailmaa ei saa unohtaa. Lisäksi maahanmuuttaja- ja pakolaisnaisten kasvava määrä on huomioitava myös feministisessä keskustelussa ja toimintakentällä. Naisten muuttoliike Itä-Euroopan maista rikkaimpiin Euroopan maihin aiheuttaa muutoksia naisten perhe- ja taloudellisissa rooleissa. Etelän naisten elinkeinoihin kuten tee- ja kahvituotantoon vaikuttavat taas Euroopan kauppasopimukset. Markkinat säätelevät nykyään valtiota enemmän tuottavaan työhön liittyviä olosuhteita. Lisäksi jo mainittu naisten vaillinainen päätäntävalta vaarantaa heidän mahdollisuuttaan huolehtia omasta elannostaan ja pitää kiinni oikeuksistaan. Naisilla on lujuutta kohdata uusliberalismin asettamia haasteita ja etsiä sille vaihtoehtoisia malleja. Tähän tarvitaan kuitenkin oman elämän historian tuntemusta ja sen positiivisten puolien peilaamista tulevaisuuteen. Lopuksi konferenssissa huomioitiin myös isäntämaan viimeaikainen huolestuttava poliittinen kehitys. Kansalaisyhteiskuntaan itsestään selvästi kuuluvien ihmisoikeuksien väheksyminen on jo heikentänyt demokratian pelisääntöjä Puolassa. Siksi haluttiin lausua ääneen, että kaikkien ruohonjuuritahojen työskentely vähemmistön oikeuksien, sukupuolten välisen tasaarvon, homojen ja lesbojen sekä sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien puolesta on merkityksellistä. Päivi Nikkilä FinnWID:in puheenjohtaja Raportissa lainattu osin WIDE:n puheenjohtaja Wendy Harcourtin mietteitä ja Karat Coalitionin konferenssitiedotetta.

4 Pelkoa ja iloa Etelä-Afrikassa Annu Kekäläinen: Valkoista mustalla kertomuksia väristä, väkivallasta ja vaeltamisesta (Pieni Karhu 2006) FinnWID:n jäsen toimittaja Annu Kekäläinen vietti seitsemän kuukautta kierrellen pitkin Etelä- Afrikkaa ja tutustuen tapaamiinsa ihmisiin. Haastattelujen ja kokemustensa pohjalta hän kirjoitti mukaansatempaavan ja koskettavan dokumenttikirjan Valkoista mustalla, joka keskittyy eteläafrikkalaisten kokeman väkivallan ilmapiirin kuvaamiseen. Kuitenkaan kirjoittaja ei ole uponnut synkkään teemaansa; huolimatta järkyttävistä kertomuksista, joiden aiheet vaihtelevat vapaustaistelun aikaisista kidutuksista nykyisiin townshipien jengitappeluihin, kirjasta huokuu myös huumori, jota ilman elämä väkivallan varjossa olisikin mahdotonta. Kirja rakentuu kymmenestä luvusta, jotka punoutuvat yhteen monipuoliseksi tarinasikermäksi. Tarinat antavat Etelä-Afrikalle kasvot monen erilaisen ihmisen - useimmiten naisen - kautta: ääneen pääsevät esimerkiksi apartheidin arkkitehdin Hendrik Verwoerdin tytär, valkoinen maanviljelijäpariskunta, entinen vapaustaistelija, Natalin yliopiston tutkijapsykologi sekä townshipin jengiväkivallan keskellä elävä perheenäiti ja naisaktivisti. Kekäläinen ei etene kronologisesti, vaan hyppelehtii hetkestä toiseen ja taas takaisin, antaen enemmän painoarvoa haastateltaviensa kertomuksille kuin matkansa kuvaamiselle. Toisaalta myös vaeltaminen ja siitä johtuva uupumus ovat läsnä joka hetki. Hän kirjoittaa itsensä pelkoineen, huolineen ja oivalluksineen vahvasti tekstiin mukaan, kirjaa voikin lähestyä myös päiväkirjana. Henkilökohtaisen otteen ansiosta tunnelmat välittyvät voimakkaina lukijalle. Samassa luvussa kirjoittaja saattaa sekä murehtia xhosamekkonsa epäsopivuutta, että pohtia ympärileikkausten problematiikkaa ja naisen asemaa yhteiskunnassa. ovat jättäneet jälkensä, mutta kaikesta väkivallasta ja jatkuvasta, kaikkialla vastaan tulevasta väkivaltapuheesta huolimatta Kekäläinen näkee maan vapaustaistelussa, eri osapuolten neuvotteluissa ja totuuskomissiossa syntyneenä demokratiana, ristiriitaisena ja innostavana ja intohimoisena todellisuutena. Kekäläinen kirjoittaa jännittävästi ja sujuvasti, joskin muutama tyyliseikka jakanee lukijoiden mielipiteitä: aikamuotojen käyttö on toisinaan sekavaa ja liiallinen toisto häiritsee useassa kohtaa. Monesti kirjoittaja kuitenkin tavoittaa jotakin kaunista ja kouriintuntuvaa sanoillaan, kuten kuvaillessaan nuoren pojan initiaatiojuhlan osanottajia, - - sellaisia kuin tämän initiaationpihan isot rehevät brandya si evat mamat, jotka tuntuvat nousevan juurevina suoraan pihan mullasta. Rikas ja värikäs kieli tuo hetken lähelle, tekee siitä toden. Kekäläinen päättää kirjansa lukuun, jossa hän keskustelee Mahatma Gandhin jälkeläisten kanssa väkivallattomuuden olemuksesta ja Etelä-Afrikan pyrkimyksistä kohti ihanteellista sateenkaariyhteiskuntaa, jossa yksilöt, kulttuurit ja uskonnot kukoistaisivat keskinäisessä vuoropuhelussa ja rinnan keskenään. Kaiken kaikkiaan Valkoista mustalla tarjoaa avartavan lukukokemuksen. Kirja avaa ison ikkunan eteläafrikkalaiseen todellisuuteen, sekä Etelä-Afrikan historiaan ja nykyhetkeen, että - kenties valoisampaan - tulevaisuuteen. Katariina Timonen Kekäläisen mukaan väkivalta valikoitui kirjan kantavaksi teemaksi, koska se on yksi osa eteläafrikkalaista sielunmaisemaa ja herättää eteläafrikkalaisissa voimakkaita tunteita. Toki hän olisi voinut kirjoittaa monesta muustakin asiasta, mutta kuten hän itse toteaa kahden Etelä-Afrikkaan suuntautuneen matkansa jälkeen: Ensimmäinen kosketukseni Etelä-Afrikkaan syntyi kuitenkin nimenomaan väkivaltaa vastaan taistelevien kansalaisjärjestöjen ja väkivallan tutkijoiden kautta. Noista lähtökohdista liikuin toisella matkallani tapaamisesta seuraavaan. Siirtomaavalta ja apartheid Toimittaja Annu Kekäläisen juuri ilmestynyttä kirjaa Valkoista Mustalla, kertomuksia väristä, väkivallasta ja vaeltamisesta saa ostaa myös FinnWIDjärjestön kautta. Jäsenmaksun maksaneet jäsenet ja FinnWID:iin liittyvät voivat ostaa kirjan järjestöltä 4 euroa normaalihintaa halvemmalla, 22 euron hintaan.

5 WIRVE

6 Naisten asema ja oikeudet konflikteissa Rohkeimmat arviot väittävät, että jopa kolmannes maailman väestöstä elää akuutilla konfliktialueella - tai joutuu arkielämässään kärsimään väkivaltaisten konfliktien jälkitilanteista. Aseelliset rajaselkkaukset, maidenväliset ja valtionsisäiset avoimet sotatilat, terrorismi sekä eri intensiteetin sissisodat ovat eräitä esimerkkejä näistä. Konfliktien uhreista on tilastojen mukaan siviilejä jopa 90 prosenttia ja heistä valtaosa naisia ja lapsia. Vaikka konfliktitilanne konkretisoituukin usein ensimmäisenä mielikuviin, joissa miehet kohtaavat sotilaan roolissa sodan kauhut, on naisille konflikteissa lankeava osa vähintään yhtä vaikea. Konfliktien aikana naiset ovat lähes aina päävastuussa kotitaloudesta, lasten kasvatuksesta sekä haavoittuneiden hoidosta. He joutuvat konfliktitilanteissa kokemaan loukkauksia niin perhettään, kotiaan kuin usein myös yksityisyyttään kohtaan, sekä monesti myös luopumaan omaisuudestaan ja toimeentulostaan. Sotatila muuttaa perinteisiä sukupuolirooleja naisten ottaessa vastuuta tehtävistä, jotka ennen kuuluivat miehille. Tällaisia ovat esimerkiksi kodin ulkopuolinen päätöksenteko ja perheen elättäminen. Naisten hiljainen taistelu elämän epäjärjestystä vastaan ja kärsimykset siviiliuhreina jäävät helposti näkymättömäksi sodankäynniksi muun sotatoiminnan suuren näyttämön varjoihin. Kuitenkin naiset ovat valitettavan usein uhreja myös silloin, kun sodankäynti on raaimmillaan: Vihollisen halutessa järjestelmällisesti haavoittaa sekä hävittää vastustajansa yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja kulttuurisia rakenteita joutuvat naiset mm. raiskauksien ja silpomisten kohteiksi. He kantavat seurauksina psyykkisten ja fyysisten vammojen lisäksi ei-toivottuja raskauksia, sairastumisia erilaisiin tauteihin kuten HIV/AIDSiin ja usein jopa edellä mainittujen johdosta oman yhteisönsä langettamaa häpeän ja syyllisyyden taakkaa tapahtuneista. Konfliktit luovat maaperää myös naiskaupalle ja naisten ajautumiselle prostituutioon. Suorien humanitääristen vaikutustensa lisäksi konflikteilla on hintansa yhteiskuntien kehitykselle. Aseellisiksi selkkauksiksi eskaloituneiden konfliktien taustalla vaikuttavat usein pitkäaikaiset ja rakenteellistuneet yhteiskunnalliset ongelmat. Tyypillisesti viimein tapahtuva konfliktin puhkeaminen saa aikaan lokaalin ja/tai kansallisen tason hallintorakenteiden osittaisen tai jopa täydellisen luhistumisen. Kun yhteiskunnan perinteiset organisoitumismuodot järkkyvät ja järjestystä ylläpitävät instituutiot menettävät toimintakykynsä, antaa vallitseva epäjärjestyksen tila mahdollisuuden yhä suurempaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden laiminlyöntiin ja rajuihinkin ihmisoikeuksien loukkauksiin. Eri etniset, poliittiset ja uskonnolliset väestöryhmät hyödyntävät tilannetta ja edistävät omia taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia tarkoitusperiään. Naiset heikoimpien väestöryhmien joukossa ovat haavoittuvia tällaisten tapahtumaketjujen seurauksille välittömästi ja välillisesti. Globaalin köyhyyden poistamisen tavoite vaarantuu mikäli väkivaltaiset konfliktit ja turvattomuus lisääntyvät. Konflikteja ei tulekaan pitää muiden kehityskysymysten liitännäisilmiönä, sillä ne ovat useimmiten ongelmavyyhtien keskiössä. Ymmärrystä ja tietoa konflikteista ilmiönä, niiden ehkäisystä, hallinnasta ja jälkihoidosta - kuten myös suhteesta köyhyyteen - tulee kasvattaa ja tukea niiden toimijoiden keskuudessa, jotka työskentelevät kehitysteemojen parissa. Kansainvälinen lainsäädäntö naisten turvana Kansainvälinen laki suojelee siviilejä aseellisissa konflikteissa. Ihmisoikeussopimukset velvoittavat allekirjoittajamaat kunnioittamaan ja suojelemaan kaikkina aikoina, ilman syrjintää, kaikkien ihmisten oikeuksia ja ihmisarvoa. Vuoden 1949 Geneven sopimus (lisäsopimus v. 1980) turvaa naisille ja tytöille saman suojan sotilaina ja siviileinä kuin miehillekin. Geneven sopimus toteaa lisäksi naisten ja tyttöjen tarvitsevan erityiskohtelua heidän sukupuolensa huomioiden. Sopimus vaatii, että naispuolisia siviilejä tulee erityisesti suojella pakotetulta prostituutiolta, raiskauksilta ja miltä tahansa epäkunnioittavalta käytökseltä. Naissotavankeja täytyy kohdella huomioiden heidän sukupuolensa. Euroopan Unioni on toinen suuri Suomeakin osallistava ja naisten asemaan konflikteissa vaikuttava kansainvälinen taho. EU:n turvallisuusopin mukaan Eurooppaa uhkaavat tänään terrorismi, mahdollinen joukkotuhoaseiden leviäminen sekä organisoitunut rikollisuus. Lisäksi uhkana ovat nk. sortuvat valtiot, joiden epävakaus uhkaa myös naapurialueita. Globaali vastuu liittyy myös Unionin politiikassa läheisesti ihmisoikeuksiin. EU onkin yhä enenevässä määrin ottanut vastuuta sotiin liittyvistä ihmisoikeuksien rikkomuksista, mutta paljon työtä on vielä tehtävänä yhteisön turvallisuus- ja ulkopolitiikan, kehitysyhteistyön, kriisinhallinnan ja sen jälkihoidon johdonmukaistamisessa sekä naisten aseman huomioinnin valtavirtaistamisessa ja tehostamisessa konflikteihin liittyvässä päätöksenteossa sekä käytännön työssä.

7 Vuonna 2000 YK:n yleiskokouksessa neuvoteltiin rajat ylittävästä organisoidusta rikollisuudesta ja siihen liittyvistä nais- ja lapsikauppaprotokollasta. YK vaati valtioita kriminalisoimaan tähän liittyvän toiminnan. Yhtaikaa YK:n konventio esittää myös avunantoa nais- ja lapsikaupan uhreille sekä kauppaa ehkäiseviä toimenpiteitä. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma vuodelta 2000 sitoo kaikkia jäsenmaita ja on ensimmäinen turvallisuusneuvostossa hyväksytty erityisesti naisten oikeuksia koskeva päätöslauselma. Sen keskeisimpiä huomioita ja suosituksia koskien konfliktitilanteiden sukupuolittuneisuutta on listattu seuraavasti: 1) Valtaosa nykyisten konfliktien uhreista on siviilejä ja erityisesti naisia ja lapsia. 2) Naisten osallistumisen tärkeyttä tulee korostaa kaikkinaisessa rauhaa ja konflikteja koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa. 3) Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa on korostettava. 4) Sukupuolinäkökulma (gender perspective) on huomioitava kaikissa konflikteja sivuavissa toimissa. 5) Koulutuksen merkitystä on korostettava ja sukupuolinäkökulmaa tehtävä tutuksi. 6) Naisten määrää on lisättävä YK-operaatioissa. 7) Paikallisia naisryhmiä on tuettava osallistumaan ja heidän tarpeensa huomioitava. 8) Rankaisemattomuus on poistettava (impunity) naisiin kohdistuvista ihmisoikeusrikoksista. 9) Myös konfliktinehkäisy, konfliktien jälkihoito ja sodasta toipuminen on nostettava keskustelun keskiöön. Konfliktien ehkäisy ja jälkihoito Konfliktityön eri tason prosesseja arvioiden naiset ovat pienessä roolissa kaikessa päätöksenteossa. Naisten ennen & jälkeen-kokemukset ovat vielä suhteellisen käyttämätön voimavara konfliktien ehkäisytyössä. Usein naisten kokema turvattomuus arkielämässä ja erilaiset ihmisoikeusrikkomukset jo ennen laajojen levottomuuksien käynnistymistä jäävät nykyisten konfliktien ennakkovaroitusjärjestelmien (early warning systems) käytössä huomaamatta. Naisten määrittelemä turvallisuus on hyvä indikaattori koko yhteisön turvallisuuden tasosta. Myös yleinen naisten osallistaminen kaikilla tasoilla tapahtuvaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen edistää rauhantyötä ja yhteiskunnan stabiliteettia. On todettu, että maat, joissa naisten asemaa on tietoisesti ja onnistuneesti tuettu, ovat vähemmän alttiita konflikteille. Voidaan siis sanoa, että naisten yhteiskunnallinen asema korreloi konfliktialttiuden kanssa. Kestävän rauhan rakentamiseksi tarvitaan sekä naisten että miesten osallistumista. Konfliktien jälkeisissä rauhanneuvotteluissa päätetään usein hallinnosta, lainsäädännöstä sekä sosiaalisten rakenteiden uudelleen organisoinnista. Maanomistusolot, talouden ja vallankäytön järjestelmät, ihmisoikeuslainsäädäntö ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen kuuluvat edellä mainittuihin. Naisten osallistuminen neuvotteluihin on ehdoton edellytys demokraattisen yhteiskunnan muotoutumiselle. Naisten kokemukset siviileinä sekä ihmisoikeusrikkomusten uhreina laventavat sitä pohjaa, jolle neuvotteluprosessi rakentuu ja lisäävät sen uskottavuutta ja kestävyyttä. Myös monissa pakolaisia vastaanottavissa maissa on vielä matkaa siihen, että sukupuoleen kohdistuva syrjintä tunnustettaisiin vainoksi, jonka perusteella voidaan myöntää turvapaikka. Edelleen, mikäli miesvirkamies tai tuomari vastaa tapauksen käsittelystä, voi naisen kynnys kertoa kokemuksistaan kasvaa suuremmaksi. Myös naisten mukanaolo rauhanturvaajamaiden sotilasjoukoissa miehistö- ja päällystötehtävissä on tärkeä osa konfliktien ehkäisyä ja jälkihoitoa. Pohdittaessa naisten asemaa konflikteissa ja niiden jälkihoidossa on tärkeää huomioida myös se, että perinteinen käsitys naisista ainoastaan konfliktien uhreina tai rauhanrakentajina ei ole totuudellinen. Tällöin naisten tärkeän roolin rinnalle ruohonjuurityöntekijöinä konfliktien ehkäisemisessä nousevat myös naissotilaiden erityistarpeet aseidenriisunnan ja kotiuttamisen yhteydessä. Jotta kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden asiaa edistettäisiin kestävästi, vaaditaan työntekoa väkivallattoman yhteiskunnan puolesta sekä naisilta että miehiltä. Mia Jokiniva

8 Kuinka tutkia vapaaehtoisjärjestöä? Artikkeli etnografisen organisaatio ja toimintatutkimuksen tekemisestä FinnWID-järjestössä Eräänä joulukuisena iltana tulin ystäväni kutsusta FinnWID:n pikkujoulutapaamiseen erääseen miellyttävään italialaiseen ravintolaan Kruununhaassa. Olin aiemmin kuullut, että FinnWID-järjestö on jonkinlainen kehitys ja naisasioihin keskittynyt asiantuntijajärjestö ja tämä teki ensi tapaamisesta hieman jännittävän, koska koin, että alan opiskelijana en edusta varsinaista asiantuntijuutta. Kiinnostukseni FinnWID:iä kohtaan kannusti kuitenkin paikan päälle ottamaan selvää järjestöstä. Idealistisena luonteeltani olin jo pienestä pitäen haaveillut kehitystyössä toimimisesta ja tuona leppoisan kodikkaana iltana kehitysyhteistyöhön lähtemiseni oli enää nurkan takana. Olin täysin noviisi kehitysyhteistyön suhteen ja järjestötoiminnassa olin ollut aiemmin mukana aivan erilaisissa puitteissa, eli Joensuun ylioppilasteatterin varapuheenjohtajana. Tullessani ensimmäiseen tapaamiseen oli minulla myös pieni ketunhäntä kainalossani. Olin jo jonkin aikaa miettinyt, että haluaisin tehdä kulttuuriantropologian pro gradu -työni kehitysasioiden parissa toimivasta vapaaehtoisjärjestöstä. Otin suunnitelmani pro gradu -tutkimukseni ideasta puheeksi jo ensimmäisessä varsinaisessa kokouksessa. Hieman varautuneesti sain hyväksynnän tutkimuksen tekemiselle. Samalla kuitenkin kokouksessa toivottiin minun työskentelevän itsenäisesti. Tuo toive oli aivan järkevä, koska järjestö toimii vapaaehtoispohjalta, joten toimijoilla ei välttämättä ole energiaa tai aikaa kulutettavaksi ylimääräiseen toimintaan. Toisaalta tuo toive ohjasi graduni painotusta toisaalle, mitä olin aiemmin suunnitellut, koska en halunnut aiheuttaa järjestössä toimijoille ylimääräistä vaivaa. Olin ajatellut aluksi käyttäväni tutkimusmenetelmänäni vain etnografista toimintatutkimusta. Valitsemani tutkimusmuoto vaatii sen, että järjestöllä on yhdessä tutkijan kanssa halu kehittyä, kehittää ja osallistua. Koin, että järjestön kapasiteetti ei ollut riittävä, jotta pystyisin tekemään järjestössä lyhytaikaisen toimintatutkimuksen, joka vaatii tutkittaviltaan paljon osallistumista. Tämän vuoksi otin tutkimuksessani myös antropologisen organisaatiotutkimuksen menetelmiä käyttööni. Tutkimusmenetelmänä antropologinen organisaatiotutkimus edustaa marginaalia. Sen avulla pystyin kuitenkin ymmärtämään paremmin esimerkiksi järjestön rakennetta ja henkilösuhteita. Kokonaisuudessaan tutkimukseni kesti reilun vuoden, koska välillä olin lukukauden opiskelijavaihdossa. Tutkimukseni alussa minulla kesti hieman ymmärtää järjestön työryhmäpohjainen toimintarakenne, koska järjestön työryhmät olivat sellaisessa vaiheessa vuoden 2005 alussa, että niiden toimintaan ei voinut oikein osallistua tai tarkkailla. Tämä osaltaan vaikeutti osallistuvaan tutkimukseen perustuvan toimintatutkimuksen tekoa, koska aluksi toimintani perustui lähinnä hallituksen kokousten ja järjestön sisäisen viestinnän seurantaan. Toimin järjestössä varsin keskeisellä paikalla ollessani tutkimukseni ajan järjestön viestintävastaava. Näin ollen sain muun muassa taittaa WID-verkko -julkaisua ja opetella kotisivujen päivittämistä erään jo aktiivitoiminnasta vetäytyneen FinnWID konkarin kotona. Pystyin myös kehittämään WID-julkaisua. Löysinkin sarjakuvapiirtäjän piristämään lehtemme ilmettä. Tutkimukseni aikana FinnWID:ssä tapahtui paljon muutoksia: vanhoja jäseniä lähti ja varsinkin vuoden 2006 alusta uusia jäseniä liittyi hallitukseen. Aloitimme kolmen muun järjestön jäsenen kanssa tyttöjen koulutusprojektin Ghanassa. Käytännön projektina se oli järjestön historian ensimmäinen kehitysyhteistyöhanke. Yhteistyö kattojärjestön WIDE:n kanssa vahvistui WIDE:n taholta lähteneestä aloitteesta, jossa he halusivat selvittää jokaisen kansallisen toimipaikan toimintaa sekä toiveita kattojärjestön suhteen. Tämän vuoksi meille tarjottiin mahdollisuus keskustella WIDE:n edustajan kanssa toukokuussa Järjestössä etsittiin myös järjestön juuria ja suhdetta menneisyyteen. Tässä työssä pystyin auttamaan kokoamalla eri puolilta haalimistani suullisista ja kirjallisista tiedon murusista järjestölle lyhyen historiikin. Toimintatutkimukseni jäi mielestäni kesken, koska pienellä kapasiteetilla toimivassa järjestössä olisin tarvinnut useita vuosia saavuttaa suurilinjaisia tutkimustuloksia. Mutta koska minulla oli kova halu valmistua yliopistosta, en voinut enkä halunnut jatkaa tutkimustani ikuisesti, vaikka tutkimus jäikin ehkä pintaraapaisuksi kaikesta siitä mitä järjestössä voisi tutkia ja kehittää. Toimintatutkimuksesta sanotaan, että se on myös tutkimuksen tekijälle kasvun ja kehityksen paikka. Tekemäni tutkimus olikin huima oppimiskokemus kehitys- ja naisasioihin keskittyneen järjestön toiminnasta, kehityshankkeen aloittamisesta ja vapaaehtoistyöstä ylipäätään. Heli Moilanen

9 Terveisiä Brysselistä! Olen Jaana Villberg ja FinnWID:in hallituksessa jo useampaa peräkkäistä vuotta. Teen työharjoittelua Brysselissä nyt kolmatta kuukautta FinnWID:in kattojärjestön WIDE:n palveluksessa. Olen kehitysmaatutkimuksen opiskelija ja työkokemuksen keruu WIDE:llä sopi opintosuunnitelmiini loistavasti, sillä aion tehdä myös graduni aiheesta naiset ja kehitys Afrikassa. Olen viihtynyt täällä Brysselissä mitä parhaiten. WIDE:n porukka on pieni, mutta ystävällinen ja minut toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi tiimiin. Toimiston väki on monikulttuurista, sillä tällä hetkellä meitä on Saksasta, Zimbabwesta, Espanjasta ja Belgiasta sekä kaksi Suomesta. Jään tosin pian ainoaksi Suomen edustajaksi, sillä toimistossa ehkä parisen vuotta työskennellyt Katariina lähtee pois lokakuussa. Tarkoitukseni on olla WIDE:n palveluksessa yhteensä 7 kuukautta, josta osan olen työharjoittelijana ja osan hallintoassistentin äitiysloman sijaisena. Belgialainen äitiysloma kun on suomalaiseen verrattuna kovin lyhyt. Olen tehnyt toimistossa kaikenlaista pientä hommaa. Tällä hetkellä suurin projektini on suunnitella WIDE:lle uudet nettisivut yhteistyössä italialaisen suunnittelijan kanssa. Vanhat nettisivut ovat epäkäytännölliset ja niistä on vaikea löytää tietoa. Lisäksi olen kirjoitellut juttuja WIDE:n uutiskirjeeseen, etsinyt tietoa internetistä, osallistunut monenkirjaviin tapaamisiin ja toimiston arkirutiineihin. Olen kokenut oppineeni jo nyt paljon, sillä teen ensimmäistä työharjoitteluani, enkä ennen ole ollut oman alani töissä. Toisaalta olen tyytyväinen, ettei harjoitteluni ollut vain muutaman kuukauden mittainen, sillä parissa kuukaudessa ei loppujen lopuksi ehdi tutustua kuin toimiston arkirutiineihin ja kun lopulta ymmärtää mistä kaikesta on kysymys, harjoittelu jo loppuukin. Aurinkoista syksyä! Jaana Villberg Aloitin työharjoitteluni kun WIDE järjesti keskustelutilaisuuden Euroopan parlamentissa ja minun oli määrä ottaa tapaamisesta muistiinpanoja sekä myöhemmin laatia tilaisuudesta raportti. Aluksi päässäni vain vilisivät akronyymit EPA, SIA, NAMA jne. ja tunsin etten ymmärrä mistään mitään! Selvisin kuitenkin kaikesta kunnialla ja onnistuin kirjoittamaan keskustelusta ihan hyvän raportinkin, joka lopulta päätyi uutiskirjeeseen ja yllätyksekseni myös muidenkin järjestöjen nettisivustoille.

10 WIRVE