Lähes yhtä pitkään, kun olen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähes yhtä pitkään, kun olen"

Transkriptio

1 Highland Cattle tekee arvokasta luonnonhoitotyötä Seitsemän vuoden kokemukset Turun Ruissalosta osoittavat, että luonnonlaitumien hoito onnistuu eläimiltä loistavasti. Karjankasvattaja Pauliina Ukkonen on tehnyt luonnonlaitumien hoidossa pitkäjänteistä työtä. Lähes yhtä pitkään, kun olen aviomieheni kanssa kasvattanut Highland Cattle -nautakarjaa, on karjamme tehnyt luonnonhoitotyötä eri puolilla eteläistä Suomea, säkyläläinen karjankasvattaja Pauliina Ukkonen kertoo. Yhden kesän kokeilu alkoi muutamalla hieholla Espoossa. Sitä seurasi viiden vuoden kausi Hangossa, jonne naudat palasivat lähes neljänkymmenen vuoden jälkeen. Viimeiset seitsemän vuotta on osa karjasta tehnyt raivaustöitä kahdella Ruissalon laitumella Turussa. Kesälaidunnustyö jatkuu vielä ainakin muutaman vuoden Turussa. Kun hain karjaa talviteloille Säkylään, saatoin todeta, miten hyvinvoivia eläimet olivatkaan, Ukkonen sanoo. Highland Cattle -karjalle (Ylämaan Pauliina Ukkonen on toiminut yli kymmenen vuotta karjankasvattajana ja vastannut lihan suoramyynnistä. 26 MAASEUTUplus 1/2011

2 karja) luonnonlaitumien hoito sopii loistavasti, sillä sen kyky hyödyntää laitumien monipuolista antia on vertaansa vailla. Kasvattajalle ja karjalle luonnonlaitumet ovat erinomainen kesäkohde. Eläinten laiduntamisesta seuraa myös monia muita hyötyjä ihmisille ja maisemille. Maisema avartui Ruissalossa Ruissalon laitumet vaativat kaksi seikkaa ennen eläinten tuloa: puiden raivausta ja aitalinjan tekoa. Alueen oli annettu olla pitkään luonnontilaisena eikä raivaustöitä oltu tehty. Seurauksena oli voimakas pusikoituminen ja umpeenkasvu. Ensin paksuja puita kaadettiin ja raivattiin reitti aitalinjalle. Sähkön kulkeminen aidassa takasi sen, että eläimet pysyivät aitalinjan sisä- ja ihmiset ulkopuolella. Karjamme havaitseminen ensimmäisinä kesinä oli hyvin sattumanvaraista, sillä ne piiloutuivat ryteikköön, ja koska järviruoko on eläinten suurta herkkua, katosivat eläimet parimetrisen kasvillisuuden sekaan, Ukkonen naurahtaa. Kesä kesän perään tehty laiduntaminen alkoi kuitenkin tuottaa tulosta. Sekä eläimet että meri alkoivat näkyä. Laiduntava karja tuottaa näkyvää tulosta ja maisema muuttuu ihmissilmää miellyttäväksi. Karja tuottaa mielihyvää Ruissalossa liikkuvat kertoivat kokevansa mielihyvää sekä avartuvasta maisemista että eläinten näkemisestä. Karjankasvattajan mukaan ihminen haluaa kohdata karjaa, lampaita, hevosia. Voisikin sanoa, että meillä on verissä halu toimia yhdessä eläinten kanssa. Kaupungistumisen myötä tämä luontainen tarve on vaikeutunut, mutta karjan tuominen näille luonnonhoidollisesti merkittäville alueille on tehnyt uudelleen mahdolliseksi kohdata tuotantoeläimiä, Ukkonen toteaa. Keväällä kuljetusautosta nautoja purettaessa karjankasvattajan sydäntä lämmitti erään katselijan kommentti, että nyt hänen kesänsä alkaa. Lapset tutustuvat karjatilaan Ylämaan karja viihtyy ulkona ympäri vuoden. Osa karjasta palaa Turusta Säkylään syksyllä ja osa on ollut kesän jo Säkylässä. Läheinen ala-aste järjestää syksyisin tutustumiskäynnin tilalle. Nämä hetket ovat niin tärkeitä lapsille ja nuorille, että he saattavat jonkun päivän päästä tuoda vielä oman perheensäkin karjaa katsastamaan, Ukkonen sanoo. Välillä onkin mielessä pyörinyt ajatus, että pitäisi järjestää "karjaleirejä", jolloin kasvattajan opastuksella perehdyttäisiin tekemäämme työhön. Tiedä vaikka nämä nuoret sitten tulevaisuudessa innostuisivat uraan maatalouden puolella. Vaikutus ympäröivään luontoon Ukkosen karja on laiduntanut yli kymmenellä eri laitumella. Kasvi- ja eläinkunnan lajikirjo on selkeästi monipuolistunut laiduntamisen aikana. Lukuisat lintulajit etsivät muuttomatkoillaan aukeita levähdyspaikkoja laitumilta. Eri perhos- ja hyönteislajit tarvitsevat niittykasveja, joiden määrä lisääntyy laidunnuksen myötä. Aiheesta on tehty myös lukuisia tutkimuksia. Kunnalle vetovoimaa laidunnuksesta Suomalainen kuntakenttä on kokenut muutoksia viime vuosina. Oma paikal- linen identiteetti säilyy, vaikka rajoja määritelläänkin uudelleen. Vetovoimaa uusien asukkaiden houkuttelemiseen tarvitaan, jotta väestön ikääntyminen ei käännä asukaslukua pysyvästi laskusuuntaan. Mitä kunta kertoo ulospäin tuomalla alueitaan laidunnuksen piiriin? Vähintäänkin sen, että kyseisessä kunnassa halutaan elää ajan hermolla tuomalla kauniisti hoidettua luonnonlaidunta ihmisten silmiin ja saattamalla näkyviin todellista lähiruokaa, Ukkonen sanoo. Pirja Peltomäki Kuvat: Jari Ukkonen Lisätietoja: FM, karjankasvattaja Pauliina Ukkonen YTR/Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmän jäsen Puh , Ylämaan karja viihtyy ulkona ympäri vuoden kaksinkertaisen karvapeitteen ja erittäin paksun nahkan ansiosta. MAASEUTUplus 1/

3 Uusi juttusarja kyläasiamiehistä Maaseutu Plus-lehti aloittaa uuden juttusarjan. Teemana on Mitä kuuluu kyläasiamies? Jokaisessa lehdessä esitellään yksi tai useampi kylien maakunnallisten yhteenliittymien kyläasiamiehistä. Juttusarjan aloittaa SataKylät ry:n kyläasiamies Hanna Ruohola. Juttuvinkkejä ja ehdotuksia haastateltavista saa lähettää osoitteella SataKylien kyläasiamies tarjoaa jokaiselle jotakin SataKylien kyläasiamies Hanna Ruohola on tarttunut härkää sarvista. Nuori maaseudun kehittäjä ryhtyi kylähommiin viime vuoden marraskuussa. Yhteydenotoista ilahtuva kyläkehittäjä on innolla mukana hankemaailmassa. SataKylien kyläasiamies Hanna Ruohola on innostunut kylien kehittämisestä. Tunnen olevani kotoisin maalta, vaikka olenkin kasvanut kaupungissa. Minulla on kylien kehittämisessä noviisitausta, Hanna Ruohola, 29, kertoo. Ruohola on kotoisin Harjavallasta, mutta asuu nykyisin Luvialla. Reipas metsänhoitaja ja pienten lasten äiti lähti etsimään viime syksynä uusia haasteita. Käsiin osui SataKylien hakuilmoitus ja siihen Ruohola tarttui. Satakunta ei ole metsänhoitajan luvattu maa, joten piti miettiä jotain muuta. Uuden oppimista, verkostoitumista ja kylien kiertämistä on uudella kyläasiamiehellä riittänyt. Vielä maakunnan kenttä ei ole täysin hallussa, mutta aikaa on syyskuun loppuun saakka. Siihen asti Ruohola toimii kyläasiamies Sanna Paalan äitiyslomasijaisena. Yhteydenottoja kyliltä Nuori kyläasiamies on jo saanut yhteydenottoja kyliltä, mutta lisääkin saisi tulla. Ihmisiä askarruttavat projektiasiat, sähköinen viestintä ja yhdistystoiminnan säädökset. Esimerkiksi eilen kyseltiin yhdistyslaista ja miten toimitaan yhdistyksissä. Olen miettinyt, että ehkä meidän Jatkishanke voisi järjestää aiheesta koulutusta. SataKylien Jatkis-hanke kestää tämän vuoden loppuun saakka. Se tarjoaa kyläyhdistyksille koulutusta ja opastusta muun muassa kotisivujen tekemisessä. Meillä on ollut mahtavasti osallistujia. Ihmiset ovat löytäneet koulutuksen ja seitsemät uudet kotisivut on jo perustettu, Ruohola iloitsee. Kyläasiamies on koko maakunnan yhteinen tietopankki, jolta odotetaan myös näkyvyyttä. Ruohonjuuritason koulutukset ovat parasta antia. Parasta työssäni on, kun kierrän kentällä. Kyläläiset ovat todella mukavia ja heillä on paljon ajatuksia, miten maaseutua voisi kehittää. Jos voin auttaa ihmisiä tämän aseman kautta, se on parasta mitä voin tarjota. SataKylät edistää maaseudun elinvoimaa SataKylät ry on yksi Suomen yhdeksästätoista kylien maakunnallisesta yhteenliittymästä. Se edistää maaseudun asukkaiden omatoimisuutta ja alueen elinvoimaisuutta. SataKylät ry on perustettu vuonna Yhdistys toimii kylä- ja asukastoimintaan liittyvien asioiden edunvalvojana ja ajatusten välittäjänä. Kyläasiamiehen työpaikka sijaitsee Porin ydinkeskustassa linja-autoasemaa vastapäätä. Yläkerrassa on toimintaryhmä Karhuseudun toimisto. Kannattaa poiketa käymään tai ottaa rohkeasti yhteyttä. Teitä varten minä täällä olen, Ruohola kannustaa. Voimistuvat kylät Karviassa SataKylien kevät on täynnä tapahtumia. Jatkis-hanke jatkuu koulutuksilla, Vuoden kylätoimija ja Vuoden Kylä -kilpailut käynnistyvät sekä Voimistuvat kylät -kampanjan aluetilaisuus järjestetään maaliskuuta Karviassa. Olen saanut ohjeeksi, että tee sitä mikä tuntuu hyvältä. Tavoitteeni on, että jos saisin jokaiselle jotakin. Jos joku kylä ei innostu markkinoinnista, olisi tarjota jotakin muuta, Ruohola pohtii. Porin Kirjurinluoto Arenalla järjestetään heinäkuuta Farmari-maatalousnäyttely. Näyttelyyn osallistuvat Satakuntaliitto, ely-keskus, ProAgria ja SataKylät ry yhteisosastolla. Jos lähdetään niin lähdetään kunnolla! Näin me saamme parhaiten näkyvyyttä. Pirja Peltomäki 28 MAASEUTUplus 1/2011

4 Kyläläisten ja maaseudun kehittäjien oma lehti Maaseutu L A N D S B Y G D Nyt tasarahalla! plus Asutko kylässä, korttelissa vai kaupunginosassa? Maaseutu Plus tarjoaa muhevaa maaseutuasiaa kylänraiteilta kabinetteihin ja antaa laajan kuvan maaseudun elinvoimasta ja sen toimijoista. Lue, keskustele ja osallistu! kuusi * värikästä ja monipuolista numeroa vuodessa *) yksi numeroista on englanninkielinen Monitieteinen Maaseudun UUSI AIKA MAASEUTUTUTKIMUKSEN JA -POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI pureutuu tutkimuksen näkökulmasta, selvällä suomen kielellä ** maaseudun elämään nyt ja tulevaisuudessa. Osansa saavat arki, yrittäminen ja kulttuuri siinä missä visiot ja politiikkaohjelmien toteutuminen. **) englanninkielinen erikoisnumero parin vuoden välein Leikkaa tästä Tilaa MUA-lehti, niin pysyt ajan rattailla! Tuhti tietopaketti eri toimintakenttien maaseutuasiantuntijoille ilmestyy kolme kertaa vuodessa Tee tilauksesi jo tänään! Kyllä kiitos! Maksamme postimaksun puolestasi! Tilaan MaaseutuPlus ja Maaseudun uusi aika -lehdet yhteishintaan 50 euroa (norm. 60 ) tarjoustunnus: muaplus Olen MaaseutuPlus-lehden tilaaja. Tilaan MUA-lehden hintaan 25 euroa/vuosikerta/ 3 numeroa (norm. 30 ) tarjoustunnus: muatarjous Olen Maaseudun uusi aika -lehden tilaaja. Tilaan MaaseutuPlus-lehden hintaan 25 euroa / 6 numeroa (norm. 30 ) tarjoustunnus: plustarjous Nimi: Yhteishintaan 50 :- Toinen lehti tulee jo? Saat toisen lehden edullisesti vain 25 eurolla! (kestotilauksen ensimmäinen vuosi) Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Katuosoite: Postinumero ja -toimipaikka: MUAplus-kampanja Puhelin: Sähköpostiosoite: Voit tehdä molempien lehtien tilauksen helposti myös netissä: (merkitse viestikenttään valitsemasi tarjouksen tunnus), tai sähköpostitse osoitteeseen: Merkitse otsikoksi Tilaus ja tarjoustunnus (ks. vaihtoehdot yllä). Tarjous voimassa asti. Tunnus VASTAUSLÄHETYS

5 KYLÄTOIMINTA Kyläsuunnitelma on muutosten edessä Kylätoimintaväki kokoontui marraskuun lopulla Forssaan pohtimaan kyläsuunnitelman olemusta. Onko kyse oikeasta paikallisen vaikuttamisen välineestä vai syntyykö lopputuloksena vain pino paperia? Kuutisenkymmentä ympäri Suomea saapunutta kylätoimijaa määritteli hyvää kyläsuunnitelmaa, sen keskeisiä elementtejä ja pohdiskeli sen vaikuttavuutta ja lopputuloksena todettiin, että keskustelua on syytä jatkaa. Kyläsuunnitelma välineenä ja prosessina on murroksessa. Kyläsuunnitelma on eräänlainen itsestäänselvyys, jonka olemuksesta on kuitenkin monenlaisia tulkintoja; yksille kyse on kyläyhdistyksen monivuotisesta toimintasuunnitelmasta, toisille kylän maankäytön ohjaamisesta, jotkut kaipaavat enemmän paikallistalouden ohjaamista. Uusia haasteita tulee muun muassa turvallisuusasioiden liittämisestä suunnitelmiin ja uusien välineiden kuten sosiaalisen median soveltamisesta tekoprosessiin. Maaseutupolitiikan ja lähidemokratian väline on kuitenkin kyseessä vai onko? Kunta- ja palvelurakenneuudistus luo lisätarpeita kyläsuunnitelmille, sillä nyt jos koskaan tarvitaan välineitä, joiden avulla kuntien osa-alueiden asiat tulevat huomioon otetuiksi kunnan päätöksenteossa. Toisaalta valtaosa seminaariväestä oli sitä mieltä, että tällä hetkellä aivan liian monessa kunnassa kylien ajatuksia ei huomioida juuri lainkaan. Miten kyläsuunnitelman vaikuttavuutta siis tulisi kehittää? Raskasta vai ei? Kylätoimijat kokevat monesti kyläsuunnitelman kirjoitusprosessin raskaaksi. Tähän toivat Hämeen kyläsuunnittelijat lääkkeeksi kyläsuunnitelman kevytversiot. Hämeen Kylien Elina Leppänen esitteli monille jo tutun taulukkomallisen suunnitelman, jossa kehittämistarpeet ja toimenpiteet mahtuvat yhdelle Pohjois-Karjalan Kylien Tuomo Eronen pohdiskeli kyläsuunnittelun tuotteistamista: voiko kyläsuunnitteluprosessia myydä Ostos-tv:ssä? tai kahdelle sivulle taulukon muotoon. Linnaseudun Johanna Henttinen puolestaan esitteli pitäjäsuunnitelmaa, jossa lopputuloksena on esite. Maaseudun Sivistysliiton edustajat toivat näytille monenlaisia malleja ja välineitä kyläläisten innostamiseen. Yksi mielenkiintoisimmista oli Osvi eli osallistava video. Siinä esimerkiksi yhden viikonlopun aikana käydään läpi kylän kehittämisajatuksia ja tehdään sitten kameralla näiden ideoiden pohjalta kylävideo. Lopputulos näytetään sitten kylän oman väelle ja vaikka koko maailmalle Youtuben välityksellä. Kevytmallien esittäjät korostivat itse kyläsuunnitteluprosessin olevan perusteellinen ja että kyse on vain esitystavan keveydestä. Forssan kokousväki olikin melko lailla yksimielinen siitä, että kyläläisten kuulemisen perusteellisuudessa ei oikoteitä juurikaan ole. Monet vannoivat vanhan perinteisen tulevaisuusverstaan nimeen. Uusia avauksia Päivien aikana suurinta mielenkiintoa herättivät epäilemättä sosiaalisen median hyväksikäyttö ja Walesista tuotu ajatus kestävän kehityksen kyläsuunnittelusta. Hämeen AMK:n Outi Vahtila laski monen vanhan kaartin kyläsuunnittelijan kynnystä sosiaalisen median välineiden suhteen esittelemällä erilaisia tapoja tehdä kyläsuunnittelusta niiden avulla ajantasainen ja entistä osallistavampi prosessi. Puhuttiin jopa kyläsuunnittelun wiki-alustasta. Nykyistä varttunutta kyläväkeä voi olla tälle tielle vaikea houkutella, mutta ensiaskeleet on otettu, ja kokousväkeä askarruttanut nuorten mukaan saaminen kylien kehittämiseen saattaa olla näillä välineillä helpompaa. Kestävän kehityksen kortit Walesin Pembrokeshiressä toimiva maaseudun kehittämissäätiö PLANED luottaa puolestaan manuaaliseen toimintaan kylien kestävää kehitystä edistäessään. Sarah Hughes esitteli organisaationsa kehittämiä kestävän kehityksen kortteja, joiden tarkoituksena on saada kyläväki ryhmissä prosessoimaan omaa yhteisöään osana suurempaa kokonaisuutta ja toisaalta heijastamaan sitten näitä ajatuksia omaan paikalliseen kehittämistyöhön. Seminaariväki oli vakaasti sitä mieltä, että kestävän kehityksen kortit on saatava myös suomalaiseen kylätoimintaan. Pino paperia vai aitoa vaikuttamista? Kyläsuunnittelutreffit seminaarin järjesti neljän maakunnan yhteinen Kylä välittää hanke yhdessä Maaseutuverkostoyksikön ja SYTY:n kanssa. Toiset kyläsuunnittelutreffit järjestettiin helmikuun alussa Salossa. Teemana oli Kylä ja kunta - samaan suuntaan suunnitellen? Osallistujia oli noin kahdeksankymmentä henkilöä. Tauno Linkoranta Kuva: Liisa Helanto 30 MAASEUTUplus 1/2011

6 KYLÄTOIMINTA Koulukeskustelu kaipaa avoimuutta Kouluverkon suunnittelussa on usein liian kiire. Koulujen lakkauttamista käsitellään monessa kunnassa vuosittain. Se heikentää kuntien uskottavuutta. Pirkan Kylät järjesti marraskuussa Hämeenkyrössä kyläkouluseminaarin. Kansanedustaja Arto Satonen (kok) kertoi tilaisuudessa lähiseudun kuntien kaavoituspolitiikasta ja sen vaikutuksista. Tampereen lähialueen kunnat ha - luavat rajoittaa haja-asutusalueille muuttamista kustannussyistä. Hiukan kauempana olevat kunnat taas mieluusti ottavat kaikki tulijat. Tämä näkyy tilastoissa. Haja-asutusalueille muutetaan siellä missä se on mahdollista. Satonen kaipaisi pitkäjänteisyyttä ja järjestelmällisyyttä päätöksentekoon. Usein käy niin, että koulujen lakkauttamista käsitellään vuosittain. Se aiheuttaa tilanteen, jossa samat koulut ovat lakkauttamisuhan alla vuosittain. Asianosaiset joutuvat kärsimään tilanteesta. Se syö myös kunnan uskottavuutta, kun epävarmuus jatkuu vuodesta toiseen. Päätöksenteossa liian kiire Suunnittelija Sami Tantarimäen mukaan kouluverkkosuunnittelussa ja päätöksenteossa on liian kiire. Usein ajatellaan, että jos asiat hoidetaan nopeasti pois alta, niin ei synny keskustelua. Se vaan ei mene niin, ihmiset eivät ole tyhmiä. Tämänkaltainen menettely johtaa vain aikalisiin ja valituskierteeseen. Valmistelun salaamisella aiheutetaan negatiivista julkisuutta. Riitely vaikuttaa mielikuvaan kunnasta. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia pitäisi parantaa. Tällä hetkellä pääsee osallistumaan vasta siinä tilanteessa, kun valmistelu on pitkälti tehty. Osallistumisesta ei tule osa prosessia vaan pikemminkin vastareaktio. Ristiriitatilanne on valmiina. Tuoko sulkeminen säästöä? Kyläkoulun sulkemisesta ei välttämättä seuraa säästöjä. Tantarimäen mukaan on mahdotonta toteuttaa laskentamallia, jossa kaikki asiat pystyttäisiin laskemaan ja ennakoimaan. Kylien ja kuntien erilaiset laskentamallit usein kumoavat toisensa. Säästöarvioihin vaikuttavat usein uudelleenjärjestelyjen odottamattomat kulut. Kun ne huomioidaan, voi säästäminen käydä kalliiksi. Tantarimäen tutkimuksen mukaan lakkautukset tuovat lähes poikkeuksetta kertasäästön, jos virkoja on samalla lakkautettu ja kiinteistöt saatu myytyä. Usein parissa vuodessa säästöt on syöty. Tärkeää kunnissa olisi tehdä rehellinen jälkiarviointi koulujen lakkauttamisesta. Tästä olisi hyötyä tulevaisuuden kouluverkkotarkistuksissa. Kylien yhdistyksellä merkitystä Virtain kylien kehittämisyhdistyksen edustaja Vesa Postinen korosti seminaarissa, että kylien yhteisellä yhdistyksellä voidaan vaikuttaa kyläkoulujen tulevaisuuteen. Silloin kun kylät toimivat yhteistyössä toistensa kanssa ja yhteisiä asioita ajetaan yhdessä, ovat tulokset kylien kehittämisessä ihan eri luokkaa. Yhdistyksen pitkäjänteisellä työllä on Virroilla saatu aikaan muun muassa kyläkoulurauha 2014 saakka. Seminaarin järjesti Pirkan Kylät ry:n kyläasiamieshanke. Marja Vehnämaa Pirkan Kylät ry Pirkanmaan kyläasiamies Vuoden Kylä kilpailu käynnissä Suomen Kylätoiminta ry on käynnistänyt Vuoden Kylä 2011, Kylätoiminnan tiennäyttäjä ja Vuoden maaseututoimija -valintakierroksen. Tavoitteena on löytää aktiivisia kyliä, tuloksellista kylätoimintaa ja saada hyviä esimerkkejä kylien toiminnasta. Maakunnallinen kylien yhteenliittymä valitsee oman maakuntansa Vuoden Kylän. Kylien yhteenliittymä valitsee yhteistyössä LEADER-ryhmien kanssa Kylätoiminnan tiennäyttäjän ja Vuoden Maaseututoimijan. Ehdotukset liiteaineistoineen toimitetaan Suomen Kylätoiminta ry/ Sylvia Manninen 4.5. mennessä. SYTYn hallitus valitsee kokouksessaan Vuoden Kylän 2011 ja muut palkitut. Parhaat palkitaan LOKAALIssa Raaseporissa. Hakulomakkeet: Suomen Kylätoiminta ry Sylvia Manninen puh. (02) MAASEUTUplus 1/

7 Voimistuvat kylät kampanjan kevätkausi käynnistyi Kylät aktivoituivat Kalajoella Vuoden 2011 ensimmäinen Voimistuvat kylät -kampanjan tilaisuus järjestettiin Kalajoella tammikuuta. Kuntaliitokset nousivat keskeiseksi puheenaiheeksi. Kyläpäivien aikana kantaa otettiin punaisilla ja vihreillä lapuilla. Mallia näyttävät Keskipohjalaiset Kylät ry:n Esa Erkkilä (vas.) ja Matti Mustajärvi. Toimintaryhmä Rieska-Leaderin alueella järjestetyn tilaisuuden painopisteenä olivat alueen kuntaliitokset. Vuonna 2009 Kokkolan kaupunkiin liittyivät Lohtajan ja Kälviän kunnat. Kalajoen maaseutukaupungin ja Himangan kunnat yhdistyivät vuodenvaihteessa Kalajoen kaupungissa on kuntaliitoksen jälkeen haluttu jättää resursseja myös tulevalle kehittämiselle. Kehittämisen määrärahat on pidetty kaupungin taloudessa samankokoisina kuin aikaisempina vuosina, Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari kertoi. Ongelmana on, että kuntaliitoksissa alueen asukkaat eivät koe osallisuutta vaan saavat vain tietoa jo tehdyistä päätöksistä, kyläaktiivi Sirpa Nevasaari vastasi. Voimistuvat kylät -kampanja etenee: Satakunta, Karvia Etelä-Karjala, Ruokolahti Keski-Suomi, Jyväskylä Kanta-Häme, Hämeenlinna Varsinais-Suomi, Länsi-Turunmaa Lappi, Pyhä-Luosto Voimistuvat kylät läheltä enemmän. Kalajoen tilaisuus kiinnosti suurta yleisöä. Osallistujia oli kahden päivän aikana lähes sata henkilöä. Kuntaliitokset tulevat asukasta lähelle. Ihmisten tulisi saada kuntaliitoksista huolimatta toteuttaa omaa arkeaan eikä tästä tulisi tehdä kohtuuttoman vaikeaa, Nevasaari korosti. Alavieskan kunta ostaa urheilupalvelut Sopimuksellisuudesta saatiin lauantaina rautaisannos paikallistason esimerkeillä höystettynä. Alavieskan kunta on ostanut urheiluseuralta kaikki liikuntapalvelut vuosikymmenten ajan. Niihin kuuluvat muun muassa jääalueet, liikuntakentät, kuntoradat ja voimailutilat. Seura järjestää urheilukilpailuja, uimakouluja ja maakuntaviestin. Kuntosali on kuntalaisten käytössä maksutta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uuden julkaisun Missä on lähipalvelu? 32 MAASEUTUplus 1/2011

8 esitteli YTR/Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän määräaikainen tiedottaja Aino Ässämäki. Lähipalvelulla tarkoitetaan päivittäin tai toistuvasti käytettävää palvelua, joka tuotetaan lähiympäristössä, tuodaan kotiin tai on muuten helposti saatavilla. Ässämäen mukaan lähipalveluiden tulee koskea merkittävää ihmisjoukkoa eikä vain yksittäisiä henkilöitä. Tarjoajana voi olla kunta, kolmas sektori, yritys tai näiden yhdistelmä. Kylät puhaltavat yhteen hiileen Rieska-Leaderin alueella jatkoa seuraa kampanjan merkeissä. Kalajoella on nykyisin kaksikymmentäyksi kylää. Jokaisessa on jonkinlainen kylätoimintaa aktivoiva yhdistys, mikä tarkoittaa nuorisoseuroja, metsästysseuroja, maa- ja kotitalousnaisia ja perinteisiä kyläyhdistyksiä. Raution kylä, joka liitettiin jo vuonna 1973 Kalajokeen, otti asiassa vetovastuun. Se kutsuu kaikki kylien edustajat "Yhteen hiileen" -projektipäivään. Silloin pohditaan kuinka kylien tulisi yhteisesti viedä viestiä kaupungin suuntaan eikä sanoma tulisi joka kylältä hajanaisesti esitettynä. Tällaisten tapahtumien parasta antia on, että päästään konkreettisesti tekemään jotain eikä vain puhumaan. Asioita tulee siis viedä lokaalista toiminnasta kohti globaalia toimintaa, maaseutuprofessori HYMY-hankkeen vetäjän Kai-Eerik Känsälän kanssa ajatuksia vaihtavat Kalajoen Hillilän kyläyhdistyksen Raija Virta (vas.) ja Riia Määttänen-Ojatalo. Eero Uusitalo sanoi. Mutta ensin tulee paikallistason toiminnan olla kunnossa, jotta ääni kuuluu omaa kylää tai kuntaa pidemmälle. Tämä vaatii organisoitumista. Kyläläisille koulutusta Tilaisuudessa tuli esille, että kyläläiset haluaisivat koulutusta esimerkiksi aloitteiden tekemisessä ja esiintymisvalmiuksien vahvistamisessa. Moni kaipaa tietoa siitä, miten asia esitellään kuntapäättäjille. Näihin on luvassa koulutusta Maaseudun Sivistysliiton kautta. Kylät ovat eläviä facebuukkeja, totesi Rieska-Leader ry:n puheenjohtaja Tuula Aitto-oja päätössanoissaan. Heidi Pasanen Rieska-Leader ry Hankeneuvoja Alavieskan kunnanjohtaja Tapani Vierimaa kertoi kuinka sopimuksellisuus toimii Alavieskassa. Tilaisuuden loppukoosteen antoi Rieska-Leaderin puheenjohtaja Tuula Aitto-oja (vas.). Maaseudun Sivistysliiton tehonaiset Elina Vehkala ja Katja Ojakangas osallistuivat arviointiin. MAASEUTUplus 1/

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015

POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä,

Lisätiedot

Jäsentiedote 1/2013. Pohjois-Savon Kylät ry:n uusi kyläasiamies on JARKKO PITKÄNEN. Siilinjärvellä asuva Jarkko aloitti työt helmikuussa.

Jäsentiedote 1/2013. Pohjois-Savon Kylät ry:n uusi kyläasiamies on JARKKO PITKÄNEN. Siilinjärvellä asuva Jarkko aloitti työt helmikuussa. Jäsentiedote 1/2013 Pohjois-Savon Kylät ry:n uusi kyläasiamies on JARKKO PITKÄNEN. Siilinjärvellä asuva Jarkko aloitti työt helmikuussa. Yhteystiedot löytyvät sivulta 6. Paitoja ja liivejä on nyt mahdollista

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Palveluratkaisujen kehittäjä Heli Laurikainen, Hämeen Kylät ry

Lisätiedot

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen

Lisätiedot

Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala

Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala - millainen on hyvä kyläsuunnitelma? - onko tarpeen määritellä hyvän suunnittelun laatukriteereitä? - mitkä ovat keskeiset elementit kyläsuunnittelusta? Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala Millainen

Lisätiedot

1. Toteuttajan nimi. 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus. 3. Yhteenveto hankkeesta. Tiivistelmä hankkeen keskeisestä toiminnasta

1. Toteuttajan nimi. 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus. 3. Yhteenveto hankkeesta. Tiivistelmä hankkeen keskeisestä toiminnasta Pirkanmaan kylätoimintahanke 2011-2013 Loppuraportti 1.1.2011 30.9.2014 1. Toteuttajan nimi Pirkan Kylät ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pirkanmaan Kylätoimintahanke 2011-2013, hankenumero 10541 3.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Yhteiseksi ja alueen hyväksi

Yhteiseksi ja alueen hyväksi OSALLISTUVA KYLÄ Yhteiseksi ja alueen hyväksi Eija Koski 20.11.2009 Vaasan yliopisto Kuusa YHTEISÖ PAIKKA - Maantieteellisesti rajattu alue PROSESSI - Yhteenkuuluvuus rajaavana tekijänä (esim. työpaikka,

Lisätiedot

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi?

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi? 23.8.2011 Vähäisen ilmoittautujamäärän vaivaama Kesäpäivä aloitettiin tavan mukaan aamukahvilla. Vaikka järjestäjien tunnelma ennen päivien alkua olikin ollut alavireinen, nousi tunnelma nopeasti, kun

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta. Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus

HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta. Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus FAQ Yksityishenkilöiden hanke, joten täysin vapaamuotoinen tarjouspyyntö Muutama kuntakin mahtui mukaan HINKU-toimijat tekivät työn

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Toivon, että näemme edelleen mukavissa kylätoiminnan merkeissä ympäri Satakuntaa! Hanna Ruohola, kyläasiamies

Toivon, että näemme edelleen mukavissa kylätoiminnan merkeissä ympäri Satakuntaa! Hanna Ruohola, kyläasiamies Kausien va lissa...... Elämänvirtaa... kylille... Jäsentiedote 1/2015 Yhdistystoiminta on jatkuvaa aaltoliikettä ja EU:n rahoituskausien vaihtuminen on aiheuttanut aaltoliikettä myös SataKylille. Osallistava

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 YLEISIMMÄT VASTAUKSET TEEMOITTAIN 1. Klusterin vahvuudet Innostunut, eteenpäin katsova yhteinen toiminta - Innostunut ilmapiiri

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Maakunnallinen kyläyhdistys

Maakunnallinen kyläyhdistys Maakunnallinen kyläyhdistys V U O S I K E R T O M U S 2011 1 Lappilaiset Kylät ry toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten ja Lapin maaseudun etua ajavien järjestöjen yhteistoimintaelimenä,

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia Riia Metsälä Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia 19.8.2011 Aluetiede Filosofinen tiedekunta Johdanto Kuntarakenteessa tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten seurauksena

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 2012-2020

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 2012-2020 JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Hyväksytty syyskokouksessa 17.11.2012 Johdanto Järvi-Suomen kylät ry (Jäsky) toimii Etelä-Savon paikalliskehittäjien yhteistyöelimenä sekä kylätoiminnan

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Maaseututoimija 2007: Riitta Bagge (Parikkala, Etelä-Karjala)

Maaseututoimija 2007: Riitta Bagge (Parikkala, Etelä-Karjala) Suomen Kylätoiminta ry c/o Willa Elsa, Meijeritie 2, 25410 Suomusjärvi Puh. (02) 738 1761, fax (02) 738 1763 S-posti: info@kylatoiminta.fi www.maaseutuplus.net 1 (4) TIEDOTE Julkaistavissa 21.9.2007 klo

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 5.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 8.11.2013 Esityksen sisältö 1) Maaseutuverkoston vuosi 2014 2) Laatukoulutus 3) Maaseutuverkostoyksikkö

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista - Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten

Lisätiedot

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Kyllä kylä kuuluu, kun Miten välitetään kylän tahto päättäjille /perjantain lörning kafeen tulokset: TEEMA NÄKYVYYS : Alueen tapahtumat oltava mukana

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla

Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla Luento Helsingin yliopistossa 20.4.2011 Palveluyrittäjyys maaseudulla -kurssi Airi Matila Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015

Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015 Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015 ESKON PUUMERKIT Parhaat Yrittäjät Nuoret Duuniin 2017 -hanke on käynnissä. Nyt jos koskaan on otollinen aika harkita nuorta työntekijää

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja MASSIVE Helsinki / TrueStory 9.9.2015 Copyright 2015 Esipuhe Tämä käsikirja on tehty videotuotantojen ostajalle, jotta ostaja saisi itselleen juuri sitä mitä haluaa:

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 12.5.2007. Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 12.5.2007. Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6 1(6) Aika 8.5.2007 Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6 Läsnä Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja; toimi puheenjohtajana kohtaan 11 asti Olli Kärkkäinen, varapuheenjohtaja; kokouksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Jyväskylä tarvitsee sinua!

Jyväskylä tarvitsee sinua! Jyväskylä tarvitsee sinua! Kuntalaisten kansalaisraati uusi tapa olla mukana 28.3.2012 Jukka Laukkanen Kansalaisraati osallistumisen ja vaikuttamisen keinona - Menetelmän taustalla on ajatus deliberatiivisesta

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2012 (Sääntömääräiselle syyskokoukselle 17.11.2011) Toiminnan tarkoitus Maaseudun uusi aika -yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kuntalaiskysely 2008 ja 2011. Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & 2011. 2008 ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40)

Kuntalaiskysely 2008 ja 2011. Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & 2011. 2008 ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40) Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 0 & Sipoo Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Sipoo 0 ARTTU kunnat (N=6) Otos, lkm Vastanneet,

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot