Puutuotealan tulevaisuusverstas Toimintakehys puutuotealan kansainvälistymiselle ja kasvulle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puutuotealan tulevaisuusverstas Toimintakehys puutuotealan kansainvälistymiselle ja kasvulle 6.6.2011"

Transkriptio

1 Puutuotealan tulevaisuusverstas Toimintakehys puutuotealan kansainvälistymiselle ja kasvulle Tulokset, johtopäätökset ja jatkotoimenpide-ehdotukset Paula Tommila ja Pekka Pokela Gaia Consulting Hannu Kivelä Finpro

2 Puutuotealan tulevaisuusverstas Sisällysluettelo 1 Yhteenveto Johdanto Puutuoteala nyt Kehittyvä toimintaympäristö Toimialan haasteita ja mahdollisuuksia Kasvava ja kansainvälistyvä tulevaisuus Aktivointityön tavoitteet ja keinot Voimaa kasvusta Rajat ylittävät mahdollisuudet Johtopäätökset ja jatkotoimenpide-ehdotukset Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

3 1 Yhteenveto Suomalainen metsäsektori elää murrosta ja kaipaa tuntuvaa rakennemuutosta pärjätäkseen kansainvälistyvillä markkinoilla. Perinteisten metsäteollisuuden suurten alojen, paperin ja sellun tuotannon rinnalle kaivataan uusia innovaatioita ja liiketoimintakonsepteja, uutta kasvua ja toimia, joilla voidaan vahvistaa metsävarojemme kestävää ja kilpailukykyistä käyttöä ja luoda uusia työpaikkoja. Puutuoteala voi osaltaan vastata tähän tarpeeseen, mikäli alaa saadaan aktivoitua ja rohkaistua hakemaan uusia menestyksen eväitä kasvuun ja kansainvälistymiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) on käynnistänyt työn puutuotealan aktivoimiseksi tähtäimenä toimialan kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittaminen. Aktivointiprosessiin kuuluvassa ja kesäkuussa 2011 järjestetyssä Puutuotealan tulevaisuusverstaassa kävi ilmi, että toimijoilla niin perinteisen puutuotealan sisä- kuin ulkopuolellakin on kiinnostusta ja tahtoa ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin puutuotealan kasvun ja kansainvälistymisen vahvistamiseksi. Työpajan tulosten perusteella on selvää, että vain rohkeilla ja kunnianhimoisilla tavoitteilla voidaan tähdätä puutuotealan tuotannon ja viennin nousuun. Toimialalla tarvitaan erityisesti toimijoiden ennakkoluulotonta yhteistyötä uusien ja innovatiivisten ideoiden ja ratkaisujen löytämiseksi ja toteuttamiseksi: perusta on vahva ja mahdollisuudet menestykselle hyvät. Tämä raportti kokoaa Puutuotealan tulevaisuusverstaan tulokset ja ehdottaa jatkotoimenpiteitä puutuotealan aktivoimiseksi. Jatkotoimenpide-ehdotukset kiteytyvät neljään kokonaisuuteen, joiden avulla puutuotealan haasteisiin voidaan vastata hyödyntämällä alan tunnettuja ja tuntemattomampia mahdollisuuksia. 1. Perustetaan yhteinen verkostoitumis- ja keskustelualusta puutuotealan ja luovien alojen toimijoille 2. Luodaan puutuotealan yhteinen brändi sekä markkinointi- ja vientialusta 3. Käynnistetään TEM-konsernin sisällä Puuväylä-kasvuohjelma, jossa koordinoidaan ja kehitetään puutuotealan yritysten kasvua aktivoivaa kannustinjärjestelmää 4. Systematisoidaan ja organisoidaan toimialan uudistumista tukevien standardien, innovaatioiden, osaamisen ja uusien toimintamallien kehittäminen ja tuonti alalle. Puutuotealalla ja sen toimijoilla on potentiaalia ja kiinnostusta kehittää suomalaisen puutuoteteollisuuden jalostusarvoa ja tunnettuutta Suomessa ja maailmalla. Yhteistyömahdollisuuksia kehittämällä, yrityksiä kannustamalla ja luomalla koko puutuotealan kattava brändi voidaan nostaa suomalaisen puutuotealan kilpailukyky kansainvälisestikin menestyvälle tasolle ja sitä kautta uudelle kasvuuralle. 3 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

4 2 Johdanto Osana työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) Metsäalan strategista ohjelmaa (MSO) on käynnistetty selvitystyö puutuotealan kasvun ja viennin aktivoimiseksi. Aktivointityön aluksi järjestettiin kesäkuussa 2011 tulevaisuusverstas puutuotealasta kiinnostuneille toimijoille alan sisä- ja ulkopuolelta. Työpajan tavoitteena oli määritellä toimintakehyksen pohjaa puutuotealan kansainvälistymisen ja kasvun kiihdyttämiseksi. Koko puutuotealan aktivointiprosessin tavoitteena on luoda toimintamalli, jonka puitteissa puutuotealan toimijat suunnittelijoista, valmistajista, tutkijoista ja kehittäjistä rahoittajiin voivat luoda kasvua ja kiihdyttää kansainvälistymistä yhteistyössä ja omista lähtökohdistaan. Selvitystyötä ovat fasilitoineet Gaia Consulting Oy ja Finpro yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Metsäteollisuudella on merkittävä asema Suomen taloudessa ja viennissä, mutta globaali talouskehitys vaatii teollisuudenalan rakenteen muuttumista kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Selluja paperiteollisuudella on perinteisesti ollut tiennäyttäjän rooli metsäteollisuuden viennissä, eikä sen valta-asema ole näillä näkymin muuttumassa radikaalisti. Globaalin rakennemuutoksen takia puupohjaisten tuotteiden jalostusarvon nostaminen on kuitenkin tärkeää. Tässä puutuoteteollisuudella on merkittävä rooli, sillä esim. puurakentamisella ja jalostetuilla puutuotteilla on hyvät mahdollisuudet kasvaa ja kansainvälistyä. Vastauksena metsäalan rakennemuutostarpeille työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) Ohjelman tavoitteena oli käynnistää ja toteuttaa metsäalan strategisia tavoitteita tukevia muutosprosesseja, jotka parantavat koko arvoketjun kannattavuutta ja kilpailukykyä. Ohjelma päättyy elo-syyskuussa MSO seuraa ja ennakoi metsäalalla tapahtuvaa rakennemuutosta ja koordinoi siihen nopeasti vaikuttavien toimenpiteiden valmistelua eri hallinnonaloilla. Lisäksi sen tehtävänä on koordinoida eri hallinnonalojen ja muiden keskeisten toimijoiden toimenpiteet alan rakenteelliseksi kehittämiseksi. MSO:n painopistealueet ovat: 1. Metsätalouden ja metsä- ja puutuoteteollisuuden kotimaisen tuotannon kilpailukyvyn parantaminen 2. Metsäalan yritystoiminnan edellytysten ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen 3. Puumarkkinoiden toiminnan kehittäminen 4. Puuperäisen energiantuotannon laajentaminen 5. Puutuoteteollisuus ja puurakentaminen 6. Alan t&k-toiminta ja ennakointi MSO:n ensimmäisen toteutusvaiheen aikana kartoitettiin tarpeita ja luotiin perustaa myös uudelle MSO:lle. Kesäkuussa 2011 laaditun hallitusohjelmassa linjattiin, että uusi MSO käynnistetään osana hallitusohjelman painopistealuetta Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen, ja että sen tavoitteena on jalostusasteen nostaminen, perusmetsäteollisuuden toimintojen vahvistaminen, puunkäytön ja puurakentamisen lisääminen sekä uuden yritystoiminnan luominen 4 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

5 uusien innovaatioiden ja tuotteiden kautta. Ohjelman puitteissa käydään myös läpi puunhankintaa estävät tai hidastavat tekijät ja tehdään tarvittavat toimenpide-ehdotukset 1. Uuden MSO:n suunnitelmien mukaan ohjelman sisällöllisen fokuksen tulee olla viennissä, markkinoinnissa ja myynnissä sekä niiden osaamisen lisäämisessä. Painopisteisiin sisältyvät arvoketjut käsitellään kokonaisuuksina asiakasnäkökulmasta. Metsäalan fokusta on tarkoitus siirtää lähemmäs markkinoita, jolloin yritysten osallistumistarpeet alan kehitystyöhön korostuvat 2. Aiemmissa puutuotealaan liittyvissä selvityksissä ja MSO:n piirissä on todettu, että alan heikkoja lenkkejä ovat mm. toimialan hajanaisuus ja yhteistyön puute, palveluliiketoiminnan heikkous sekä yritysten osaamisvaje erityisesti kasvuyrittäjyyden ja kansainvälisten asiakkuuksien kentällä 3. Selvitysten mukaan haasteisiin voitaisiin vastata esimerkiksi palvelukonseptoinnin ja puutuotealan yrityskiihdyttämötoiminnan avulla sekä perustamalla pääomarahastoja, jotka panostaisivat puutuotealaan. Puutuotealalle on jo jonkin aikaa toivottu myös yhteistä brändiä, jonka avulla eri toimijoiden työ ja tuotteet voidaan nivoa yhteisen laajalti tunnetun merkin alle. Hyvä brändi antaisi asiakkaalle kuvan tuotteen tai palvelun toimivuudesta, korkeasta laadusta ja identiteetistä. Brändi voidaan nähdä eräänlaiseksi koosteeksi toimialan tuotteiden ja palvelujen identiteetistä. Yhteinen brändi voisi osaltaan tukea yhteistyötä hajanaisen toimialan sisällä. MSO:n kesäkuun alussa järjestetyn puutuotealan aktivointityöpajan tulosten perusteella nyt on aika ryhtyä konkreettisiin toimiin puutuotealan viennin, kansainvälistymisen ja yhteistyön aktivoimiseksi. Tämän raportin tarkoitus on antaa yleiskäsitys puutuotealan nykytilasta ja mahdollisuuksista sekä erityisesti esittää alan toimijoiden näkemyksiä toimialan kehittämiseksi. 3 Puutuoteala nyt 3.1 Kehittyvä toimintaympäristö Vuoden 2009 taantuma heikensi suomalaisen metsäteollisuuden kasvua ja vientiä. Vuonna 2010 Suomen metsäteollisuuden viennin arvo oli 10,8 miljardia, kun se vuosina oli keskimäärin noin 13 miljardia. Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä oli noin 20 % vuonna Massa-, paperi- ja kartonkiteollisuus kattoivat lähes 80 % metsäteollisuuden viennistä puutuoteteollisuuden kattaessa siitä vajaan viidenneksen. Puutuotteiden viennistä yli kolme neljännestä koostui sahatavaran ja vanerin viennistä (kuva 1). Sahatavaran markkinat ovat toipuneet taantumasta muuta 1 Neuvottelutulos hallitusohjelmasta /neuvottelutulos/fi.pdf 2 Sunabacka, Sixten (2011) MSO:n tilanne ja mahdollisen uuden ohjelman painopisteet. Luettavissa: 3 Ks. Esim. MSO:n väliraportti, luettavissa sekä Puuvuoresta kasvuyrityksiä Metsäalan yrityskiihdyttämöselvitys, luettavisa: 5 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

6 puutuoteteollisuutta hitaammin, mutta puurakentamisen liikevaihto on jo kivunnut taantumaa edeltäneelle tasolle 4 (kuva 2). Kuva 1. Metsäteollisuustuotteiden ja puun viennin arvon (10,7 mrd. ) jakautuminen tuoteryhmiin vuonna 2010 (Metla 2011 luettavissa: Kuva 2. Puutuotealan viennin kehittyminen (Tullihallitus/Sixten Sunabackan esitys puutuotealan tulevaisuusverstaassa ). Vaikka saha- ja levyteollisuus kattaa puutuoteteollisuuden viennistä yli kolme neljännestä, se työllistää alle puolet puutuotealalla työskentelevästä henkilöstöstä. Puutuotteiden jalostus puolestaan työllistää yli puolet alan henkilöstöstä, mutta se kattaa viennistä vain alle neljänneksen (kuvat 3 ja 4). 4 Metla Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

7 Sahaus, höyläys, kyllästys Vaneri ja puupanelit Puutalot Keittiökalusteet Puupakkaukset Muu rakennuspuusepä nteoll. Kuva 3. Henkilöstö puutuotealalla, yhteensä n henkeä (Sixten Sunabackan esitys puutuotealan tulevaisuusverstaassa ) Kuva 4. Puutuotteiden viennin jakauma 2010 (Sixten Sunabackan esitys puutuotealan tulevaisuusverstaassa ) Puutuotealan tunnusluvuista nähdään, että jatkojalostuksen osuus toimialan viennistä on varsin pieni. Vaikka Suomi on metsäteollisuudessa globaali toimija, on se puupohjaisten jatkojalosteiden kehittäjänä ja valmistajana kansainvälisesti katsottuna kehitysmaa. Kehittämällä puurakentamisen, puuhuonekalujen ja muiden pitkälle jalostettujen puutuotteiden tuotantoa ja nostamalla puutuotteiden jalostusarvoa yleensä voidaan kasvattaa puutuoteteollisuuden ja koko metsäsektorin vientiä ja lisätä alan työllisyyttä. 3.2 Toimialan haasteita ja mahdollisuuksia Puutuotealan pitkä historia ja perinteikkyys luovat alalle vakaan pohjan, mutta samalla ne voivat vaikuttaa toimialan kehitykseen hidastavasti. Pienet piirit ovat puutuotealalle ominaisia. Vaikka puutuotealan aktivointia on viime vuosikymmeninä pyritty edistämään monin erilaisin keinoin, aktivointiyrityksille ja koko toimialalle on ollut tunnusomaista tietty sisäänpäinkääntyneisyys, jossa vastauksia esiin nousseisiin kysymyksiin on etsitty tutuista omaan toimialaan tiiviisti linkittyvistä ympyröistä. Myös puutuotealan sisäinen toiminta on jakautunut usein pieniin ryhmiin, joille tärkeitä asioita on puitu ilman aktiivisia kontakteja ulkomaailmaan puutuotealan sisä- tai ulkopuolella. Yrittäjien riskinottohalukkuus on ollut puutuotealalla vaisua. Puutuotealan yritysrakenne on pitkälti pienyritysvaltaista, ja monet yritykset ovat perheomistuksessa. Pienillä perheyrityksillä ei välttämättä ole kiinnostusta lähteä kasvattamaan toimintaa jos yritys tarjoaa jo elinkeinon omalle perheelle. Alalla toimii myös useita sellaisia yrityksiä, joita kasvu periaatteessa kiinnosta, mutta joilla ei ole kapasiteettia tai tarmoa etsiä tosissaan kasvun mahdollisuuksia. Monipuolisten ja toimivien yhteistyöverkostojen puute vähentää osaltaan puutuotealan kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia. Suomessa on vahvaa osaamista niin perinteisessä puurakentamisessa kuin suunnittelussa ja muotoilussakin, mutta eri toimijoiden välinen yhteistyö on melko vähäistä. Yhteistyön vähyys ei varsinaisesti johdu kiinnostuksen puutteesta, mutta toimijoiden on vaikea löytää toisiaan ilman helppokäyttöistä yhteistyöalustaa tai muuta foorumia. 7 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

8 Riskirahoituksen saamisen ongelmat ovat hidastaneet alan uudistumista, kasvua ja kansainvälistymistä. Taustalla on sekä alan yritysten riskinoton puute sekä rahoitusinstrumenttien hajanaisuus ja vaikea tavoitettavuus. Kansainvälisten läpimurtojen hakeminen edellyttää aktiivisuutta, rohkeita panostuksia ja kehitysideoita, jotka vastaavasti houkuttelevat alalle riskirahoitusta. Esimerkiksi kaivosala on kehittynyt Suomessa voimakkaasti hyvän mineraalivarannon, teknologian ja hyvän metallien hintakehityksen siivittämänä. Puutuotealalla on useita vastaavia vahvuuksia (esim. raakaaine, teknologia), mutta kansainvälistä läpimurtoa ja kasvua hakevia liikeideoita tarvittaisiin paljon enemmän kasvusysäyksen aikaan saamiseksi. Palveluliiketoimintaa kehittämällä olisi mahdollista luoda puutuotealalle uusia kasvumahdollisuuksia. Esimerkiksi eri toimijoiden tarjoamat valmiit sisustuksen tai rakentamisen kokonaisratkaisut voisivat toimia puutuotealan palveluliiketoiminnan moottoreina. Megatrendit, kuten ilmastonmuutoksen hillintä ja biotuotteet tarjoavat puutuotealalle lukemattomia uusia mahdollisuuksia 5. Puutuotteet sitovat hiiltä koko elinikänsä ajan samalla kun ne voivat korvata uusiutumattomista luonnonvaroista valmistettuja tuotteita. 4 Kasvava ja kansainvälistyvä tulevaisuus 4.1 Aktivointityön tavoitteet ja keinot Puutuotealan tulevaisuusverstaassa eli aktivointityöpajassa kesäkuussa 2011 pohdittiin tavoitteita puutuotealan kehittämiseksi seuraavan neljän vuoden aikana ja määriteltiin keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi työpajassa pohdittiin toimialan kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviä kysymyksiä yritysten ja muiden toimijoiden tarpeiden ja toiveiden näkökulmasta. Aktivointityöpajan aluksi esiteltiin uutta MSO:ta varten suunniteltuja tavoitteita ja pohdittiin tavoitteiden toimivuutta sekä keskeisiä toimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Uuden MSO:n alustavat tavoitteet 1. Puutuotealan viennin kaksinkertaistaminen 2. Puukerrostalojen markkinaosuuden nostaminen 10 % 3. Puolet julkisista rakennuksista puuperustaisia Uutta MSO:ta varten ennalta suunniteltuja tavoitteita ei pidetty varsinaisen huonoina, mutta ne nähtiin liian varovaisiksi. Tavoitteissa toivottiin korostettavan riskinottoa ja riittävän laajoja liiketoimintakonsepteja samalla, kun vientiin liittyvää tavoitetta haluttiin nostaa korkeammalle. Puukerrostalojen markkinoita toivottiin myös kansainvälisiksi siten, että Suomen markkinoita voidaan pitää 5 Puuvuoresta kasvuyrityksiä Metsäalan yrityskiihdyttämöselvitys, luettavissa: 8 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

9 harjoituskenttänä mutta päämarkkinatavoitteen tulee olla ulkomailla. Myös puurakentamisen kannattavuutta ja kilpailukykyä toivottiin korostettavan. Työpajan osallistujat laativat omia ehdotuksiaan puutuotealan tavoitteiksi ja toimiksi tavoitteiden saavuttamiseksi seuraaville vuosille. Kokonaisuuksista äänestettiin kolme parasta kokonaisuutta. Keskeiset toimet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Jalostusarvon nosto pilottivaiheessa kotimaassa, myöhemmin kansainvälisesti 2. Erottautuminen ja toimiva brändi puutuotteiden hyväksi 3. Puu liikkeeseen, puumarkkinoiden toimivuus paremmaksi Monet yritysten toiveet kiteytyvät yhteistyöhön. Yhteistyötä tarvitaan muun muassa toimialan sisällä Suomessa, puu- ja teräsrakentamisen välillä, puutuotealan toimijoiden ja lainsäätäjien välillä sekä kohdealueiden markkinoilla paikallisten kanssa. Tavoitteiden asettamisen jälkeen työpajassa mietittiin tavoitteiden saavuttamisen esteitä. Esteissä korostuivat huoli heikentyneestä kilpailukyvystä, yhteistyökulttuurin puutteesta sekä brändiosaamisen heikkoudesta. Muita esiin nousseita esteitä olivat metsien suojelu, lainsäädännön kankeus, puutuoteollisuuden rakenteeseen ja rahoitukseen liittyvät haasteet, riskinottohalun puute, viennin ja kotimaan tuotannon kasvun taloudelliset resurssit, markkina- ja asiakaslähtöisyyden puute, yrityskulttuurin ongelmat (ml. uskon puute, markkinoinnin osaamattomuus sekä ja hinta- ja tuotantokeskeisyys), materiaalivalintojen ennakkoasenteet sekä monialaisen koulutuksen puute ja koulutuspaikkojen vähyys. 4.2 Voimaa kasvusta Tavoitteiden ja tavoitteiden esteiden pohtimisen jälkeen työpajassa keskityttiin tavoitteisiin pääsemisen keinoihin. Keinot jaoteltiin kasvuun, kansainvälistymiseen ja muihin teemoihin liittyviin keinoihin. Kasvun keinoiksi määriteltiin seuraavat asiat: Riskirahoitus (toimialan uudelleenjärjestely) Asiakaslähtöisyys Uusia osaavia ihmisiä Puun uudet käyttöalueet, muovin korvaaminen puulla Julkisten hankintamenettelyjen avoin ja oikeudenmukainen käyttö Panosten ja tuotosten välisten yhteyksien ymmärtäminen metsätaloudessa Puunkäytön ja asiakaslähtöisten ratkaisujen edistäminen muiden materiaalien rinnalla Myöhemmin työpajassa pohdittiin puutuotealan kasvua tarkemmin kolmelta kannalta: 1) Mitkä ovat uuden kasvun alueet tulevaisuudessa? 2) Miksi puutuoteala tarvitsee kasvua? 3) Mitä tehdä uuden kasvun edistämiseksi? Seuraavissa kappaleissa on koottu työpajan tuloksia näihin teemoihin liittyen. 9 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

10 4.2.1 Mitkä ovat uuden kasvun alueet tulevaisuudessa? Työpajassa käytyjen keskustelujen perusteella puutuotealan uutta kasvua voidaan löytää seuraavilta aloilta: Toimialan laajuiset yhteiset markkinointijärjestelmät Puun yhdistäminen moderniin teknologiaan Uudet liiketoiminta- ja palvelukonseptit (ml. uudet asuinalueet, ekologinen kaupunkisuunnittelu, älykkäät puutalot sekä puukerrostalot) Uudet arvoketjut ja verkostot Puurakentaminen Puurakentamiseen liittyy useita uuden kasvun mahdollisuuksia. Puuta voidaan käyttää rakennusmateriaalina kun halutaan rakentaa kestävän kehityksen asuinalueita, ja sitä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän myös infrastruktuurirakentamisessa. Myös korjausrakentamisessa ja nollaenergiataloissa on tilaa uusille puupohjaisille markkinoille, samoin kuin puumoduuleissa ja - komponenteissa. Uuden kasvun toteuttamiseksi tarvitaan myös koko puutuotetuotannon yhteisbrändi, johon voitaisiin yhdistää innovatiivinen design sekä tarvittaessa tuotteiden taustasta kertova tarina. Puuteollisuuden alihankintajärjestelmiä ehdotettiin myös kehitettäväksi konepajateollisuuden mallin mukaisiksi. Uusia konsepteja luotaessa tärkeintä on pitää mielessä markkinat, joille uusia ratkaisuja luodaan. Uudessa kasvussa lähtökohtana on oltava ennen kaikkea asiakkaan tarpeet Miksi puutuoteala tarvitsee kasvua? Kasvun tarpeita mietittiin työpajassa monelta kannalta. Kasvu nähtiin paitsi taloudellisena kehityksenä, myös uskalluksen kehittymisenä eli henkisenä kasvuna. Merkittävimmät kasvun tarpeet kiteytyvät työpajan osallistujien mukaan seuraaviin teemoihin: Kasvu luo positiivisen kierteen, joka houkuttelee sijoittajia, työntekijöitä ja menestystä Yrityksen myyntihinta määräytyy tulevaisuuden odotusten mukaan ilman kasvua yritys on pieniarvoinen. Kasvu on menestymisen edellytys, ja ilman kasvua yritys näivettyy Metsäsektorin merkitys on suuri, sillä se kattaa Suomen suurimman raaka-ainelähteen hyödyntämisen. Metsää tulee hyödyntää ja siihen liittyvää liiketoimintaa kehittää ja kasvattaa, jotta luonnonvaroista voidaan luoda työpaikkoja hyvinvointia Kasvua tarvitaan kansainvälistymiseen. Jos suomalainen puutuoteala ei kasva, muiden maiden tuotanto kasvaa meidänkin edestämme Vastuu kansantalouden kehityksestä Kasvu edistää arvonluontia, joten tuotantoa täytyy kehittää kuutioista euroihin. 10 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

11 4.2.3 Mitä tehdä uuden kasvun edistämiseksi? Kasvun keinoja ideoitiin ja arvioitiin työpajassa edelleen. Kasvun edistämiseen liittyvä keskustelu keskittyi erityisesti seuraaviin teemoihin: Kasvuhalun nostattaminen yritys- ja kansallisella tasolla Monialaiset ja monipuoliset verkostot toimijoiden ja vaikuttajien kesken Koko alan kattava yhteinen brändi Asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen Yritysrakenteiden kehittäminen ja kehittyminen, riittävän suuret allianssit ja yhteenliittymät Riskirahoitus Puutuotealan kiinnostavuuden lisääminen Muina kasvuun positiivisesti vaikuttavina tekijöinä nähtiin mm. innovaatioiden tuotteistaminen, uusien ajattelutapojen liittäminen kokemuksen rinnalle, päätöksenteon tuki kasvuhalukkuudelle, edunvalvonnan kehittäminen Suomessa ja maailmalla, monialainen koulutus, joka huomioi teknisen osaamisen lisäksi myynnin ja markkinoinnin, riittävän korkeat tavoitteet sekä riittävän kevyt innovaatioympäristö myös pienille yrityksille. 4.3 Rajat ylittävät mahdollisuudet Työpajan viimeisessä osassa pohdittiin puutuotealan kansainvälistymisen mahdollisuuksia, kotimaan markkinoiden rajallisuuden vuoksi kasvavan yrityksen on jossain vaiheessa pakko harkita siirtymistä vientimarkkinoille kasvun jatkamiseksi. Suomalaiset yritykset ovat usein kansainvälisiin kilpailijoihinsa nähden alakynnessä vientiä aloittaessaan: ne ovat pieniä, niillä on vähän resursseja, riskipääomaa on vähän saatavilla eikä ole olemassa sellaista vientimarkkinaa, jolla pärjäisi suomen kielellä. Työpajassa saatiin selkeitä kansainvälistymiseen liittyviä vastauksia sille, kuinka saavuttaa toimialalle asetetut kasvutavoitteet. Kansainvälisyyteen liittyvistä keinoista nousivat esiin seuraavat: Markkinoinnin fokus olisi ulotettava ohi perinteisen jakeluketjun suoraan tuotteen loppukäyttöön Yritysten aito yhteistyö Brändäys o Markkinointi o Koulutusalojen koordinointi (IDBM 6 malliksi kaikilla koulutustasoilla) o PUUSKA 7 ja puurakentaminen design-laaduksi o Korkea kohderyhmä, korkea hinta-laatu-suhde, limited edition 6 International Design Business Management -ohjelma Aalto-yliopistossa. 7 Tekesin puutuote- ja energiapuualan aktivointihanke Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

12 Yllä mainituista erityisesti yhteistyö ja brändäys nousivat toistuvasti esiin koko päivän ajan eri työryhmissä ja keskusteluissa. Tämän perusteella näyttäisi, että tarvetta olisi erityisesti puutuotealan toimijoiden ja suunnittelijoiden ym. luovien alojen yhteistyöalustalle ja keskustelufoorumille sekä puutuotealan yhteiselle brändille. Työryhmissä tuli myös ehdotuksia tehdä nykyisten brändien ja toimijoiden benchmarkkaus sekä kartoittaa toimintatapamalleja ja yhteistyömahdollisuuksia mm. Canada Woodin kanssa. Suomella on seminaarin annin perusteella runsaasti aineksia rakentaa vahva yhteinen imago tai brändi puutuotealalle. Ala ja sen tuotteet ovat arvostettuja ja tunnettuja Suomessa, mutta maailmalla tunnettuus on lähinnä suunnittelijoiden ja arkkitehtien varassa. Tämä tunnettuus tarjoaa kuitenkin hyvän pohjan myös kaupallisten tuotteiden kansainväliselle menestykselle, kunhan se hyödynnetään kunnolla. Myös suomalainen puu tunnetaan ulkomailla ainakin arkkitehtien ja rakenneinsinöörien keskuudessa (Esim. Kertopuu, pohjoisen männyn ominaisuudet tunnustetaan mm. suunnitteluarvojensa puolesta). Yleisesti ottaen kuluttajat eivät kuitenkaan tiedä ja tunne suomalaisia puutuotteita laajana ryhmänä. Yrityksemme osaavat toimia yritysten kesken (b2b) ja pärjäävät siinä. Kuluttajille suuntautuvassa myynnissä (b2c) ja markkinoinnissa suomalaisilla on vielä runsaasti tekemistä, ja tässä apuna voisi olla yhteinen brändäys. Suomalaisten toimijoiden heikkoutena on mm. arvoketjun hallinta ja markkinointi, varsinkin jakeluketjun osalta. Työn lopullinen laatu ei aina ole sitä, mistä asiakkaan kanssa on sovittu. Ongelmia on sekä aikatauluissa, laadussa ja viimeistelyssä että reklamaatioiden hoitamisessa. Monessa Keski- Euroopan maassa korkealla laadulla on erittäin pitkät perinteet. Esimerkiksi sveitsiläinen asiakas haluaa lopuksi vielä sveitsiläisen puusepän viimeistellyn jäljen tuotteeseen. Viime aikoina olemme hukanneet hyvää mainettamme, josta meidät tunnettiin vielä jokunen vuosikymmentä sitten. Seminaarin viimeisessä työpajassa kartoitettiin osallistujien kanssa niitä tarpeita, joiden täyttäminen parhaiten edesauttaisi yritysten kansainvälistymistä. Keskustelua ohjattiin seuraavilla kysymyksillä, joihin vastattiin learning cafe menetelmällä: Kuinka lisätä puutuotealan yritysten tunnettuutta ja imua maailmalla? Minkälaisella yhteistyöllä varmistetaan kansainvälinen menestys? Millaisia keinoja tarvitaan kansainvälistymien edistämiseksi Kuinka lisätä puutuotealan yritysten kansainvälistä tunnettuutta ja imua? Kansainvälisen tunnettuuden lisäämisen keinoiksi esitettiin yhteistyötä ja brändäystä. Kansainvälinen kilpailu on koventunut ja meidän on pyrittävä yhteistyöhön yritysten ja pohjoismaisten toimijoiden kesken sekä markkinakohteessa paikallisten toimijoiden kanssa (esim. puutuoteteollisuuden standardien ja hyväksynnän lobbaaminen vs. kivi, betoni tai lasi jne.). Keskustelu oli hyvin keskittynyt näihin kahteen teemaan ja siinä identifioitiin myös tapoja, joilla puutuotealan yhteistä brändiä tulisi lähteä rakentamaan. Yleisesti ottaen ihmisten mielissä olleen brändiajatuksen ydinsisältö koostuu seuraavista tekijöistä: Kehitetään yksi brändi, joka kattaa sekä yritysten välisen markkinoinnin (b2b) että, rakentamisen ratkaisut ja konseptit, logistiikan, tee se itse -rakentamisen sekä suomalaisen metsän, puun ja puutuoteteollisuuden 12 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

13 Valtion, veturiyritysten ja jo mainetta omaavien yritysten statuksen hyödyntäminen koko sektorin hyväksi Tuodaan puuala mukaan Cleantech Finlandiin omana toimialaryhmänään tai luodaan oma vastaava Woodtech puualalle. Keskusteluissa kyseenalaistettiin myös erillisen puutuotealan brändin tarve, kun kerran Cleantech on jo olemassa Hyödynnetään yrityksiä ja tuotteita, joilla on hyvä tarina ja rakennetaan uusia tarinoita Käytetään hyväksi suomalaisen / skandinaavisen puun imagoa ja puun ekologisuutta Panostetaan designiin ja huomioidaan design koko arvoketjussa ja logistiikassa Minkälaisella yhteistyöllä varmistetaan kansainvälinen menestys? Yhteistyön tapojen pöydissä käytyjen keskustelujen perusteella puutuotealalla kaivataan johdettua yhteistyöalustaa, kansainvälisiä kumppaneita ja yhteisiä projekteja. Keskusteluissa tulivat esiin mm. alla esitetyt aihealueet: Avoimiin ja yhteisiin standardeihin perustuvalla ja toimialarajojen ylittävällä yhteistyöllä, johon kuuluvat sekä design että huonekalut ja rakentamisen järjestelmät Yhteistyöllä tulisi olla selkeä organisaatio tai vetäjä, jonka alla sitä tehdään ja joka pitää toiminnan tavoitteellisena ja fokusoituna Yhteistyökumppaneita tulee etsiä myös ulkomailta, ja on luotava kansainvälisiä verkostoja Yhteinen brändi ja yhteisiä projekteja Asiakaslähtöisyys, luodaan parempi kontakti kuluttajan ja tuottajan välille Uusia liiketoimintastrategioita, konsepteja ja markkinoita Poikkitieteellisyys Tiedon ja osaamisen jakaminen sekä tarpeeseen tehdyt markkinaselvitykset yhteisille kohderyhmille Millaisia keinoja tarvitaan kansainvälistymisen edistämiseksi? Kansainvälisyden edistämisen keinoja käsittelevissä pöydissä saatiin ehkä kaikkein laajin kirjo erityyppisiä ratkaisuja. Jo aikaisemmin esiin tulleiden yhteistyön, koordinoinnin ja brändäyksen rinnalla korostettiin uusien eri aloilta kokemusta keränneiden osaavien ihmisten tarvetta alalle, kokonaisratkaisujen tarjoamista, rohkeutta ja läsnäoloa markkinoilla. Näissä keskusteluissa nousi esiin myös resurssien ja tukien merkitys kansainvälisyyden edistämiseksi. Myös pitkäaikainen poliittinen sitoutuminen ja toimialajärjestelyt nousivat esiin. Edellä lueteltujen lisäksi korostettiin myös seuraavia asioita: Ulkomailla on turha toivoa menestystä, ellei yritys pärjää kotimaassa Suomen edustustoilta lisää panostusta yritysten näkyvyyteen ja yhteyksien luomiseen Lähtökohtana tulee olla kannattavuus. Kilpailutilanne pitää ymmärtää Asiakkuuksien hoitokoneisto pitää olla kunnossa. Kun resurssit perinteiseen markkinointiin ovat vähäiset, muut keinot on otettava käyttöön Verkostoitumista, kykyä alihankintaan, vetureita ja kumppaneita, yhteistyötä ja yhteisbrändejä. 13 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

14 5 Johtopäätökset ja jatkotoimenpide-ehdotukset Toteutetun työn johtopäätökset ovat seuraavat: 1. Sitoutuminen. Alan toimijoilla on vahvaa halua kehittää alan uudistumisen, kehittymisen ja kasvun edellytyksiä. Tämä tarjoaa hyvät edellytykset alan kehittämiselle ja kehitystyön tehostamiselle. 2. Yhteistyöfoorumi. Alan uudistumista vauhdittamaan tarvitaan aktiivinen yhteistyöfoorumi, jossa alan kehittymisestä kiinnostuneet yritykset, organisaatiot, asiantuntijat ja tutkijat kohtaavat. Keskustelufoorumin tulee kattaa sekä laaja-alaisen verkottumisen että teemakohtaiset ja fokusoidut tarpeet. Näin se pystyy synnyttämään uusia, laajoja toimenpide-ehdotuksia alan kehittymiseksi ja tukemaan konkreettisten kehityshankkeiden syntymistä ja toteutusta. 3. Alan kehittymistä tukevien teemaohjelmien rakentaminen. Ohjelmissa huomioidaan yritysten kasvu- ja kansainvälistymistavoitteet niiden kehityksen ja tarpeiden eri vaiheissa. a. Kansainvälisen markkinoinnin ja tunnettuuden kehittäminen, Woodtech. Pienen ja hajanaisen toimialan tunnettuuden lisääminen edellyttää yhteisen brändin luomista. Yhteinen brändi tukee yritysten markkinointia ja myyntiä ja avaa mahdollisuuksia yhteisille, konkreettisille kansainvälistymishankkeille. Se luo myös erinomaisen puitteen koota alan toimijoita ja asiantuntijoita yhteen kehittämään jatkuvasti uusia, konkreettisia keinoja kehittää asiakaslähtöistä markkinointia sekä tuote- ja palvelukehitystä. Se luo myös parempia edellytyksiä vaikuttaa markkinoihin ja markkinoita ohjaaviin standardeihin ja sääntelyyn vahvalla yhteistyöllä. b. Uudistumisen ja kasvun kiihdyttäminen, Puuväylä. Yritykset tarvitsevat kasvun ja riskinoton vahvistamiseksi aktivointia ja koottuja palvelukokonaisuuksia, rahoitus mukaan lukien. Palvelu- ja rahoituskokonaisuuksien tulee kattaa tuoteja palvelukehityksen sekä uudistumista ja kasvua tukevat rahoitusinstrumentit ja riskirahoituksen. Aktivointityön tulee keskittyä tunnistamaan kasvuhaluisia ja - kykyisiä yrityksiä ja yrityskokonaisuuksia sekä rakentamaan niille kunnianhimoisia, strategisia kasvuhankkeita. Aktivointityön tulee tukea riskirahoituksen ja kehityspalveluiden kokoamista näissä hankkeissa ja hakea koko ajan kumppanuusmahdollisuuksia kansainväliselle tutkimus- ja kehitysyhteistyölle. c. Uudet innovaatiot ja osaaminen. Ala tarvitsee nykyistä selvästi virikkeellisemmän ympäristön ja verkoston uusien tuote- ja palveluideoiden synnyttämiseksi ja testaamiseksi. Teemaohjelman tulee tukea uusiutumista edistävien koulutusja tutkimusohjelmien syntymistä. Sen tulee aktivoida innovointia hyvin monipuolisesti ja perinteisiä rajoja rikkoen. Teemaohjelman verkostot ja hankkeet syntyvät haastamaan perinteisiä ja totuttuja ajattelumalleja ja luovat pohjaa, joihin yritykset, yrittäjät ja riskirahoittajat voivat tarttua ja joista voi kasvaa kehitystyön kautta uusia kasvupolkuja. 14 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

15 Seminaarissa tarkennettujen tavoitteiden ja siinä saatujen tulosten perusteella on päädytty seuraaviin toimenpide-ehdotuksiin: 1. Perustetaan yhteinen verkostoitumis- ja keskustelualusta puutuotealan ja luovien alojen toimijoille Tukee kaikkien kolmen muun toimenpiteiden toteutumista ja tuo niihin ideoita Luo verkostoja yhdessä jo toimivien alustojen (esim. Puupäivät) kanssa ja täydentää muiden alustojen toimintaa Voi kattaa myös yhteisten vaikuttamistarpeiden tunnistamisen ja lobbauksen organisoimisen Toimii myös nettipohjaisena sovelluksena Aktivoi keskusteluja teemakohtaisesti: erilaisia osallistumisvaihtoehtoja ja -tasoja Hakee ja välittää tietoa muista toimintamalleista ja hankkeista (esim. Luovimo 8 ) Etsii ja sitouttaa päätoimijat 2. Luodaan puutuotealan yhtenäinen brändi Määrittelee keskeisen sisällön: desing, ekologisuus ja kestävyys Hyödyntää tehokkaasti nykyiset vahvuudet ja luo niihin perustuen uutta Selvittää mahdollisuuden luoda uudenlainen korkeatasoinen markkinointi- ja vientialusta kotimaisille yrityksille, mm.cleaantech-mallin soveltuvuus Etsii brändille omistajan, ja päätoimijat, määritelee tavoitteet, sisällön ja toimintamallin sekä muova strategiaa. Rakentaa ja toteuttaa brändin arvolupausta ja markkinointia ammattimaisesti. 3. Käynnistetään TEM-konsernin sisällä Puuväylä-yrityskiihdyttämö, jossa koordinoidaan ja kehitetään puutuotealan yritysten kasvua aktivoivaa kannustinjärjestelmää Keskittyy olemassa olevien instrumenttien parempaan hyödyntämiseen ja saavutettavuuden parantamiseen Selvittää kannustinten toimivuutta, soveltuvuutta ja vaikuttavuutta yritysten eri kehitysvaiheissa 8 Luovimo on Finpron koordinoima 20 luovan alan yrityksen kansainvälistymisohjelma, joka aktivoi eri toimialojen ja yritysten välistä yhteistyötä ja tukee konkreettisesti kärkiyritysten kansainvälistä kasvua. 15 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

16 Tunnistaa epäjatkuvuuskohdat ja etsii ratkaisuja niiden poistamiseksi Tarjoaa tukea kasvun ongelmakohtiin, esim. kovan liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä palveluliiketoimintaan Toteutetaan TEM-konsernin johdolla. 4. Systematisoidaan ja organisoidaan toimialan uudistumista tukevien standardien, innovaatioiden, osaamisen ja uusien toimintamallien kehittäminen ja tuonti alalle Aktivoi koulutuksen ja uuden osaamisen kehittymistä ja toimintamallien syntymistä alan kehittämiseksi Synnyttää ja aktivoi innovaatioryhmien toimintaa toimialan uudistamiseksi Tehostaa alan kilpailukykyä edistämällä standardien kehitystä Etsii ja sitouttaa päätoimijat Ylläkuvattuja toimenpiteitä koordinoidaan uuden Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) ja Puurakentamisohjelman toimesta, jotka kokoavat ne yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Näiden rinnalla kehitetään kasvun ja kansainvälisyyden tukemiseen liittyviä toimenpiteitä erillisinä, sikäli kuin niille löytyy todellinen yritystarve ja omistajat. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esim. teemakohtaiset pilottihankkeet, joilla voidaan testata konkreettisesti suunnitelmien toimivuutta sekä esimerkiksi erilaisten yrityskiihdyttämöajatusta tukevien ja kehittävien hankkeiden toteuttaminen. Neljän edellä mainitun toimenpiteen toteuttamisen lisäksi olisi tarpeellista vahvistaa Suomen metsäja puutuotealan vaikutusmahdollisuuksia EU:ssa. Tätä tukisi eri sidosryhmien esittämä metsäsektorin asiantuntijan sijoittaminen Brysseliin 9. Konkreettisena seuraavana askeleena toimenpiteiden toteuttamiseksi ehdotamme syksyllä järjestettäväksi jatkotyöpaja, jonka keskeisenä tavoitteena on 1. Tarkentaa esitettyjä toimenpiteitä ja määritellä ohjelma näiden toimenpide-ehdotusten toteuttamiseksi 2. Organisoitua ja sitoutua ryhmiksi, jotka edistävät kasvuun tähtäävää yhteistyön kehittämistä 3. Koota hankkeet ja toimenpiteet tehokkaasti johdettavaksi kokonaisuudeksi sekä koota ja sitouttaa omistajat ja toimijat 4. Sopia roolit, työnjako ja jatkotoimet 9 Puurakentamisen edistäminen kansainvälisesti ilmastopoliittisin perustein. Luettavissa mm: 16 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

17

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta

Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta Sixten Sunabacka, strateginen johtaja Markku Karjalainen, kehittämispäällikkö TEM / MSO / Valtakunnallinen puurakentamisohjelma

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Tutkimuspäivä

Tutkimuspäivä Tutkimuspäivä 31.8.2016 Puutuoteteollisuus Lähtötilanteena hajanainen ryhmittymä (2015) Puuinfo SPY Hirsitaloteollisuus PPK Suomen Sahat Porrasvalmistajat Puutuotejaos Rakennusteollisuus Lämpöpuu Liimapuu

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Team Finland. Aki Parviainen

Team Finland. Aki Parviainen Team Finland Aki Parviainen 15.11.2016 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja, rahoitusta ja verkostoja suomalaisten

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Sahayritysten muuttuvat

Sahayritysten muuttuvat Sahayritysten muuttuvat markkinat Anne Toppinen, Martti Rautanen ja Heli Paatela, HY Tuula Nuutinen ja Leena Kärkkäinen, Metla KRT Loppuseminaari 27.1.2011 Sisältö Tuotannon vaihteluiden ja suhdanneherkkien

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Metallinjalostajien kilpailukyky

Metallinjalostajien kilpailukyky Metallinjalostajien kilpailukyky Petri Peltonen Elinkeino- ja innovaatio-osasto TEM GDP growth in Finland 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet Puheenvuoro PPL:n Ennakointiseminaarissa 5.9.2013 / Sauli Sohlo / MA Instituutti Puheenvuoro perustuu 19.4.2013 julkaistuun raporttiin ICT-alan

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot