Puutuotealan tulevaisuusverstas Toimintakehys puutuotealan kansainvälistymiselle ja kasvulle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puutuotealan tulevaisuusverstas Toimintakehys puutuotealan kansainvälistymiselle ja kasvulle 6.6.2011"

Transkriptio

1 Puutuotealan tulevaisuusverstas Toimintakehys puutuotealan kansainvälistymiselle ja kasvulle Tulokset, johtopäätökset ja jatkotoimenpide-ehdotukset Paula Tommila ja Pekka Pokela Gaia Consulting Hannu Kivelä Finpro

2 Puutuotealan tulevaisuusverstas Sisällysluettelo 1 Yhteenveto Johdanto Puutuoteala nyt Kehittyvä toimintaympäristö Toimialan haasteita ja mahdollisuuksia Kasvava ja kansainvälistyvä tulevaisuus Aktivointityön tavoitteet ja keinot Voimaa kasvusta Rajat ylittävät mahdollisuudet Johtopäätökset ja jatkotoimenpide-ehdotukset Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

3 1 Yhteenveto Suomalainen metsäsektori elää murrosta ja kaipaa tuntuvaa rakennemuutosta pärjätäkseen kansainvälistyvillä markkinoilla. Perinteisten metsäteollisuuden suurten alojen, paperin ja sellun tuotannon rinnalle kaivataan uusia innovaatioita ja liiketoimintakonsepteja, uutta kasvua ja toimia, joilla voidaan vahvistaa metsävarojemme kestävää ja kilpailukykyistä käyttöä ja luoda uusia työpaikkoja. Puutuoteala voi osaltaan vastata tähän tarpeeseen, mikäli alaa saadaan aktivoitua ja rohkaistua hakemaan uusia menestyksen eväitä kasvuun ja kansainvälistymiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) on käynnistänyt työn puutuotealan aktivoimiseksi tähtäimenä toimialan kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittaminen. Aktivointiprosessiin kuuluvassa ja kesäkuussa 2011 järjestetyssä Puutuotealan tulevaisuusverstaassa kävi ilmi, että toimijoilla niin perinteisen puutuotealan sisä- kuin ulkopuolellakin on kiinnostusta ja tahtoa ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin puutuotealan kasvun ja kansainvälistymisen vahvistamiseksi. Työpajan tulosten perusteella on selvää, että vain rohkeilla ja kunnianhimoisilla tavoitteilla voidaan tähdätä puutuotealan tuotannon ja viennin nousuun. Toimialalla tarvitaan erityisesti toimijoiden ennakkoluulotonta yhteistyötä uusien ja innovatiivisten ideoiden ja ratkaisujen löytämiseksi ja toteuttamiseksi: perusta on vahva ja mahdollisuudet menestykselle hyvät. Tämä raportti kokoaa Puutuotealan tulevaisuusverstaan tulokset ja ehdottaa jatkotoimenpiteitä puutuotealan aktivoimiseksi. Jatkotoimenpide-ehdotukset kiteytyvät neljään kokonaisuuteen, joiden avulla puutuotealan haasteisiin voidaan vastata hyödyntämällä alan tunnettuja ja tuntemattomampia mahdollisuuksia. 1. Perustetaan yhteinen verkostoitumis- ja keskustelualusta puutuotealan ja luovien alojen toimijoille 2. Luodaan puutuotealan yhteinen brändi sekä markkinointi- ja vientialusta 3. Käynnistetään TEM-konsernin sisällä Puuväylä-kasvuohjelma, jossa koordinoidaan ja kehitetään puutuotealan yritysten kasvua aktivoivaa kannustinjärjestelmää 4. Systematisoidaan ja organisoidaan toimialan uudistumista tukevien standardien, innovaatioiden, osaamisen ja uusien toimintamallien kehittäminen ja tuonti alalle. Puutuotealalla ja sen toimijoilla on potentiaalia ja kiinnostusta kehittää suomalaisen puutuoteteollisuuden jalostusarvoa ja tunnettuutta Suomessa ja maailmalla. Yhteistyömahdollisuuksia kehittämällä, yrityksiä kannustamalla ja luomalla koko puutuotealan kattava brändi voidaan nostaa suomalaisen puutuotealan kilpailukyky kansainvälisestikin menestyvälle tasolle ja sitä kautta uudelle kasvuuralle. 3 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

4 2 Johdanto Osana työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) Metsäalan strategista ohjelmaa (MSO) on käynnistetty selvitystyö puutuotealan kasvun ja viennin aktivoimiseksi. Aktivointityön aluksi järjestettiin kesäkuussa 2011 tulevaisuusverstas puutuotealasta kiinnostuneille toimijoille alan sisä- ja ulkopuolelta. Työpajan tavoitteena oli määritellä toimintakehyksen pohjaa puutuotealan kansainvälistymisen ja kasvun kiihdyttämiseksi. Koko puutuotealan aktivointiprosessin tavoitteena on luoda toimintamalli, jonka puitteissa puutuotealan toimijat suunnittelijoista, valmistajista, tutkijoista ja kehittäjistä rahoittajiin voivat luoda kasvua ja kiihdyttää kansainvälistymistä yhteistyössä ja omista lähtökohdistaan. Selvitystyötä ovat fasilitoineet Gaia Consulting Oy ja Finpro yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Metsäteollisuudella on merkittävä asema Suomen taloudessa ja viennissä, mutta globaali talouskehitys vaatii teollisuudenalan rakenteen muuttumista kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Selluja paperiteollisuudella on perinteisesti ollut tiennäyttäjän rooli metsäteollisuuden viennissä, eikä sen valta-asema ole näillä näkymin muuttumassa radikaalisti. Globaalin rakennemuutoksen takia puupohjaisten tuotteiden jalostusarvon nostaminen on kuitenkin tärkeää. Tässä puutuoteteollisuudella on merkittävä rooli, sillä esim. puurakentamisella ja jalostetuilla puutuotteilla on hyvät mahdollisuudet kasvaa ja kansainvälistyä. Vastauksena metsäalan rakennemuutostarpeille työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) Ohjelman tavoitteena oli käynnistää ja toteuttaa metsäalan strategisia tavoitteita tukevia muutosprosesseja, jotka parantavat koko arvoketjun kannattavuutta ja kilpailukykyä. Ohjelma päättyy elo-syyskuussa MSO seuraa ja ennakoi metsäalalla tapahtuvaa rakennemuutosta ja koordinoi siihen nopeasti vaikuttavien toimenpiteiden valmistelua eri hallinnonaloilla. Lisäksi sen tehtävänä on koordinoida eri hallinnonalojen ja muiden keskeisten toimijoiden toimenpiteet alan rakenteelliseksi kehittämiseksi. MSO:n painopistealueet ovat: 1. Metsätalouden ja metsä- ja puutuoteteollisuuden kotimaisen tuotannon kilpailukyvyn parantaminen 2. Metsäalan yritystoiminnan edellytysten ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen 3. Puumarkkinoiden toiminnan kehittäminen 4. Puuperäisen energiantuotannon laajentaminen 5. Puutuoteteollisuus ja puurakentaminen 6. Alan t&k-toiminta ja ennakointi MSO:n ensimmäisen toteutusvaiheen aikana kartoitettiin tarpeita ja luotiin perustaa myös uudelle MSO:lle. Kesäkuussa 2011 laaditun hallitusohjelmassa linjattiin, että uusi MSO käynnistetään osana hallitusohjelman painopistealuetta Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen, ja että sen tavoitteena on jalostusasteen nostaminen, perusmetsäteollisuuden toimintojen vahvistaminen, puunkäytön ja puurakentamisen lisääminen sekä uuden yritystoiminnan luominen 4 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

5 uusien innovaatioiden ja tuotteiden kautta. Ohjelman puitteissa käydään myös läpi puunhankintaa estävät tai hidastavat tekijät ja tehdään tarvittavat toimenpide-ehdotukset 1. Uuden MSO:n suunnitelmien mukaan ohjelman sisällöllisen fokuksen tulee olla viennissä, markkinoinnissa ja myynnissä sekä niiden osaamisen lisäämisessä. Painopisteisiin sisältyvät arvoketjut käsitellään kokonaisuuksina asiakasnäkökulmasta. Metsäalan fokusta on tarkoitus siirtää lähemmäs markkinoita, jolloin yritysten osallistumistarpeet alan kehitystyöhön korostuvat 2. Aiemmissa puutuotealaan liittyvissä selvityksissä ja MSO:n piirissä on todettu, että alan heikkoja lenkkejä ovat mm. toimialan hajanaisuus ja yhteistyön puute, palveluliiketoiminnan heikkous sekä yritysten osaamisvaje erityisesti kasvuyrittäjyyden ja kansainvälisten asiakkuuksien kentällä 3. Selvitysten mukaan haasteisiin voitaisiin vastata esimerkiksi palvelukonseptoinnin ja puutuotealan yrityskiihdyttämötoiminnan avulla sekä perustamalla pääomarahastoja, jotka panostaisivat puutuotealaan. Puutuotealalle on jo jonkin aikaa toivottu myös yhteistä brändiä, jonka avulla eri toimijoiden työ ja tuotteet voidaan nivoa yhteisen laajalti tunnetun merkin alle. Hyvä brändi antaisi asiakkaalle kuvan tuotteen tai palvelun toimivuudesta, korkeasta laadusta ja identiteetistä. Brändi voidaan nähdä eräänlaiseksi koosteeksi toimialan tuotteiden ja palvelujen identiteetistä. Yhteinen brändi voisi osaltaan tukea yhteistyötä hajanaisen toimialan sisällä. MSO:n kesäkuun alussa järjestetyn puutuotealan aktivointityöpajan tulosten perusteella nyt on aika ryhtyä konkreettisiin toimiin puutuotealan viennin, kansainvälistymisen ja yhteistyön aktivoimiseksi. Tämän raportin tarkoitus on antaa yleiskäsitys puutuotealan nykytilasta ja mahdollisuuksista sekä erityisesti esittää alan toimijoiden näkemyksiä toimialan kehittämiseksi. 3 Puutuoteala nyt 3.1 Kehittyvä toimintaympäristö Vuoden 2009 taantuma heikensi suomalaisen metsäteollisuuden kasvua ja vientiä. Vuonna 2010 Suomen metsäteollisuuden viennin arvo oli 10,8 miljardia, kun se vuosina oli keskimäärin noin 13 miljardia. Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä oli noin 20 % vuonna Massa-, paperi- ja kartonkiteollisuus kattoivat lähes 80 % metsäteollisuuden viennistä puutuoteteollisuuden kattaessa siitä vajaan viidenneksen. Puutuotteiden viennistä yli kolme neljännestä koostui sahatavaran ja vanerin viennistä (kuva 1). Sahatavaran markkinat ovat toipuneet taantumasta muuta 1 Neuvottelutulos hallitusohjelmasta /neuvottelutulos/fi.pdf 2 Sunabacka, Sixten (2011) MSO:n tilanne ja mahdollisen uuden ohjelman painopisteet. Luettavissa: 3 Ks. Esim. MSO:n väliraportti, luettavissa sekä Puuvuoresta kasvuyrityksiä Metsäalan yrityskiihdyttämöselvitys, luettavisa: 5 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

6 puutuoteteollisuutta hitaammin, mutta puurakentamisen liikevaihto on jo kivunnut taantumaa edeltäneelle tasolle 4 (kuva 2). Kuva 1. Metsäteollisuustuotteiden ja puun viennin arvon (10,7 mrd. ) jakautuminen tuoteryhmiin vuonna 2010 (Metla 2011 luettavissa: Kuva 2. Puutuotealan viennin kehittyminen (Tullihallitus/Sixten Sunabackan esitys puutuotealan tulevaisuusverstaassa ). Vaikka saha- ja levyteollisuus kattaa puutuoteteollisuuden viennistä yli kolme neljännestä, se työllistää alle puolet puutuotealalla työskentelevästä henkilöstöstä. Puutuotteiden jalostus puolestaan työllistää yli puolet alan henkilöstöstä, mutta se kattaa viennistä vain alle neljänneksen (kuvat 3 ja 4). 4 Metla Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

7 Sahaus, höyläys, kyllästys Vaneri ja puupanelit Puutalot Keittiökalusteet Puupakkaukset Muu rakennuspuusepä nteoll. Kuva 3. Henkilöstö puutuotealalla, yhteensä n henkeä (Sixten Sunabackan esitys puutuotealan tulevaisuusverstaassa ) Kuva 4. Puutuotteiden viennin jakauma 2010 (Sixten Sunabackan esitys puutuotealan tulevaisuusverstaassa ) Puutuotealan tunnusluvuista nähdään, että jatkojalostuksen osuus toimialan viennistä on varsin pieni. Vaikka Suomi on metsäteollisuudessa globaali toimija, on se puupohjaisten jatkojalosteiden kehittäjänä ja valmistajana kansainvälisesti katsottuna kehitysmaa. Kehittämällä puurakentamisen, puuhuonekalujen ja muiden pitkälle jalostettujen puutuotteiden tuotantoa ja nostamalla puutuotteiden jalostusarvoa yleensä voidaan kasvattaa puutuoteteollisuuden ja koko metsäsektorin vientiä ja lisätä alan työllisyyttä. 3.2 Toimialan haasteita ja mahdollisuuksia Puutuotealan pitkä historia ja perinteikkyys luovat alalle vakaan pohjan, mutta samalla ne voivat vaikuttaa toimialan kehitykseen hidastavasti. Pienet piirit ovat puutuotealalle ominaisia. Vaikka puutuotealan aktivointia on viime vuosikymmeninä pyritty edistämään monin erilaisin keinoin, aktivointiyrityksille ja koko toimialalle on ollut tunnusomaista tietty sisäänpäinkääntyneisyys, jossa vastauksia esiin nousseisiin kysymyksiin on etsitty tutuista omaan toimialaan tiiviisti linkittyvistä ympyröistä. Myös puutuotealan sisäinen toiminta on jakautunut usein pieniin ryhmiin, joille tärkeitä asioita on puitu ilman aktiivisia kontakteja ulkomaailmaan puutuotealan sisä- tai ulkopuolella. Yrittäjien riskinottohalukkuus on ollut puutuotealalla vaisua. Puutuotealan yritysrakenne on pitkälti pienyritysvaltaista, ja monet yritykset ovat perheomistuksessa. Pienillä perheyrityksillä ei välttämättä ole kiinnostusta lähteä kasvattamaan toimintaa jos yritys tarjoaa jo elinkeinon omalle perheelle. Alalla toimii myös useita sellaisia yrityksiä, joita kasvu periaatteessa kiinnosta, mutta joilla ei ole kapasiteettia tai tarmoa etsiä tosissaan kasvun mahdollisuuksia. Monipuolisten ja toimivien yhteistyöverkostojen puute vähentää osaltaan puutuotealan kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia. Suomessa on vahvaa osaamista niin perinteisessä puurakentamisessa kuin suunnittelussa ja muotoilussakin, mutta eri toimijoiden välinen yhteistyö on melko vähäistä. Yhteistyön vähyys ei varsinaisesti johdu kiinnostuksen puutteesta, mutta toimijoiden on vaikea löytää toisiaan ilman helppokäyttöistä yhteistyöalustaa tai muuta foorumia. 7 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

8 Riskirahoituksen saamisen ongelmat ovat hidastaneet alan uudistumista, kasvua ja kansainvälistymistä. Taustalla on sekä alan yritysten riskinoton puute sekä rahoitusinstrumenttien hajanaisuus ja vaikea tavoitettavuus. Kansainvälisten läpimurtojen hakeminen edellyttää aktiivisuutta, rohkeita panostuksia ja kehitysideoita, jotka vastaavasti houkuttelevat alalle riskirahoitusta. Esimerkiksi kaivosala on kehittynyt Suomessa voimakkaasti hyvän mineraalivarannon, teknologian ja hyvän metallien hintakehityksen siivittämänä. Puutuotealalla on useita vastaavia vahvuuksia (esim. raakaaine, teknologia), mutta kansainvälistä läpimurtoa ja kasvua hakevia liikeideoita tarvittaisiin paljon enemmän kasvusysäyksen aikaan saamiseksi. Palveluliiketoimintaa kehittämällä olisi mahdollista luoda puutuotealalle uusia kasvumahdollisuuksia. Esimerkiksi eri toimijoiden tarjoamat valmiit sisustuksen tai rakentamisen kokonaisratkaisut voisivat toimia puutuotealan palveluliiketoiminnan moottoreina. Megatrendit, kuten ilmastonmuutoksen hillintä ja biotuotteet tarjoavat puutuotealalle lukemattomia uusia mahdollisuuksia 5. Puutuotteet sitovat hiiltä koko elinikänsä ajan samalla kun ne voivat korvata uusiutumattomista luonnonvaroista valmistettuja tuotteita. 4 Kasvava ja kansainvälistyvä tulevaisuus 4.1 Aktivointityön tavoitteet ja keinot Puutuotealan tulevaisuusverstaassa eli aktivointityöpajassa kesäkuussa 2011 pohdittiin tavoitteita puutuotealan kehittämiseksi seuraavan neljän vuoden aikana ja määriteltiin keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi työpajassa pohdittiin toimialan kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviä kysymyksiä yritysten ja muiden toimijoiden tarpeiden ja toiveiden näkökulmasta. Aktivointityöpajan aluksi esiteltiin uutta MSO:ta varten suunniteltuja tavoitteita ja pohdittiin tavoitteiden toimivuutta sekä keskeisiä toimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Uuden MSO:n alustavat tavoitteet 1. Puutuotealan viennin kaksinkertaistaminen 2. Puukerrostalojen markkinaosuuden nostaminen 10 % 3. Puolet julkisista rakennuksista puuperustaisia Uutta MSO:ta varten ennalta suunniteltuja tavoitteita ei pidetty varsinaisen huonoina, mutta ne nähtiin liian varovaisiksi. Tavoitteissa toivottiin korostettavan riskinottoa ja riittävän laajoja liiketoimintakonsepteja samalla, kun vientiin liittyvää tavoitetta haluttiin nostaa korkeammalle. Puukerrostalojen markkinoita toivottiin myös kansainvälisiksi siten, että Suomen markkinoita voidaan pitää 5 Puuvuoresta kasvuyrityksiä Metsäalan yrityskiihdyttämöselvitys, luettavissa: 8 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

9 harjoituskenttänä mutta päämarkkinatavoitteen tulee olla ulkomailla. Myös puurakentamisen kannattavuutta ja kilpailukykyä toivottiin korostettavan. Työpajan osallistujat laativat omia ehdotuksiaan puutuotealan tavoitteiksi ja toimiksi tavoitteiden saavuttamiseksi seuraaville vuosille. Kokonaisuuksista äänestettiin kolme parasta kokonaisuutta. Keskeiset toimet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Jalostusarvon nosto pilottivaiheessa kotimaassa, myöhemmin kansainvälisesti 2. Erottautuminen ja toimiva brändi puutuotteiden hyväksi 3. Puu liikkeeseen, puumarkkinoiden toimivuus paremmaksi Monet yritysten toiveet kiteytyvät yhteistyöhön. Yhteistyötä tarvitaan muun muassa toimialan sisällä Suomessa, puu- ja teräsrakentamisen välillä, puutuotealan toimijoiden ja lainsäätäjien välillä sekä kohdealueiden markkinoilla paikallisten kanssa. Tavoitteiden asettamisen jälkeen työpajassa mietittiin tavoitteiden saavuttamisen esteitä. Esteissä korostuivat huoli heikentyneestä kilpailukyvystä, yhteistyökulttuurin puutteesta sekä brändiosaamisen heikkoudesta. Muita esiin nousseita esteitä olivat metsien suojelu, lainsäädännön kankeus, puutuoteollisuuden rakenteeseen ja rahoitukseen liittyvät haasteet, riskinottohalun puute, viennin ja kotimaan tuotannon kasvun taloudelliset resurssit, markkina- ja asiakaslähtöisyyden puute, yrityskulttuurin ongelmat (ml. uskon puute, markkinoinnin osaamattomuus sekä ja hinta- ja tuotantokeskeisyys), materiaalivalintojen ennakkoasenteet sekä monialaisen koulutuksen puute ja koulutuspaikkojen vähyys. 4.2 Voimaa kasvusta Tavoitteiden ja tavoitteiden esteiden pohtimisen jälkeen työpajassa keskityttiin tavoitteisiin pääsemisen keinoihin. Keinot jaoteltiin kasvuun, kansainvälistymiseen ja muihin teemoihin liittyviin keinoihin. Kasvun keinoiksi määriteltiin seuraavat asiat: Riskirahoitus (toimialan uudelleenjärjestely) Asiakaslähtöisyys Uusia osaavia ihmisiä Puun uudet käyttöalueet, muovin korvaaminen puulla Julkisten hankintamenettelyjen avoin ja oikeudenmukainen käyttö Panosten ja tuotosten välisten yhteyksien ymmärtäminen metsätaloudessa Puunkäytön ja asiakaslähtöisten ratkaisujen edistäminen muiden materiaalien rinnalla Myöhemmin työpajassa pohdittiin puutuotealan kasvua tarkemmin kolmelta kannalta: 1) Mitkä ovat uuden kasvun alueet tulevaisuudessa? 2) Miksi puutuoteala tarvitsee kasvua? 3) Mitä tehdä uuden kasvun edistämiseksi? Seuraavissa kappaleissa on koottu työpajan tuloksia näihin teemoihin liittyen. 9 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

10 4.2.1 Mitkä ovat uuden kasvun alueet tulevaisuudessa? Työpajassa käytyjen keskustelujen perusteella puutuotealan uutta kasvua voidaan löytää seuraavilta aloilta: Toimialan laajuiset yhteiset markkinointijärjestelmät Puun yhdistäminen moderniin teknologiaan Uudet liiketoiminta- ja palvelukonseptit (ml. uudet asuinalueet, ekologinen kaupunkisuunnittelu, älykkäät puutalot sekä puukerrostalot) Uudet arvoketjut ja verkostot Puurakentaminen Puurakentamiseen liittyy useita uuden kasvun mahdollisuuksia. Puuta voidaan käyttää rakennusmateriaalina kun halutaan rakentaa kestävän kehityksen asuinalueita, ja sitä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän myös infrastruktuurirakentamisessa. Myös korjausrakentamisessa ja nollaenergiataloissa on tilaa uusille puupohjaisille markkinoille, samoin kuin puumoduuleissa ja - komponenteissa. Uuden kasvun toteuttamiseksi tarvitaan myös koko puutuotetuotannon yhteisbrändi, johon voitaisiin yhdistää innovatiivinen design sekä tarvittaessa tuotteiden taustasta kertova tarina. Puuteollisuuden alihankintajärjestelmiä ehdotettiin myös kehitettäväksi konepajateollisuuden mallin mukaisiksi. Uusia konsepteja luotaessa tärkeintä on pitää mielessä markkinat, joille uusia ratkaisuja luodaan. Uudessa kasvussa lähtökohtana on oltava ennen kaikkea asiakkaan tarpeet Miksi puutuoteala tarvitsee kasvua? Kasvun tarpeita mietittiin työpajassa monelta kannalta. Kasvu nähtiin paitsi taloudellisena kehityksenä, myös uskalluksen kehittymisenä eli henkisenä kasvuna. Merkittävimmät kasvun tarpeet kiteytyvät työpajan osallistujien mukaan seuraaviin teemoihin: Kasvu luo positiivisen kierteen, joka houkuttelee sijoittajia, työntekijöitä ja menestystä Yrityksen myyntihinta määräytyy tulevaisuuden odotusten mukaan ilman kasvua yritys on pieniarvoinen. Kasvu on menestymisen edellytys, ja ilman kasvua yritys näivettyy Metsäsektorin merkitys on suuri, sillä se kattaa Suomen suurimman raaka-ainelähteen hyödyntämisen. Metsää tulee hyödyntää ja siihen liittyvää liiketoimintaa kehittää ja kasvattaa, jotta luonnonvaroista voidaan luoda työpaikkoja hyvinvointia Kasvua tarvitaan kansainvälistymiseen. Jos suomalainen puutuoteala ei kasva, muiden maiden tuotanto kasvaa meidänkin edestämme Vastuu kansantalouden kehityksestä Kasvu edistää arvonluontia, joten tuotantoa täytyy kehittää kuutioista euroihin. 10 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

11 4.2.3 Mitä tehdä uuden kasvun edistämiseksi? Kasvun keinoja ideoitiin ja arvioitiin työpajassa edelleen. Kasvun edistämiseen liittyvä keskustelu keskittyi erityisesti seuraaviin teemoihin: Kasvuhalun nostattaminen yritys- ja kansallisella tasolla Monialaiset ja monipuoliset verkostot toimijoiden ja vaikuttajien kesken Koko alan kattava yhteinen brändi Asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen Yritysrakenteiden kehittäminen ja kehittyminen, riittävän suuret allianssit ja yhteenliittymät Riskirahoitus Puutuotealan kiinnostavuuden lisääminen Muina kasvuun positiivisesti vaikuttavina tekijöinä nähtiin mm. innovaatioiden tuotteistaminen, uusien ajattelutapojen liittäminen kokemuksen rinnalle, päätöksenteon tuki kasvuhalukkuudelle, edunvalvonnan kehittäminen Suomessa ja maailmalla, monialainen koulutus, joka huomioi teknisen osaamisen lisäksi myynnin ja markkinoinnin, riittävän korkeat tavoitteet sekä riittävän kevyt innovaatioympäristö myös pienille yrityksille. 4.3 Rajat ylittävät mahdollisuudet Työpajan viimeisessä osassa pohdittiin puutuotealan kansainvälistymisen mahdollisuuksia, kotimaan markkinoiden rajallisuuden vuoksi kasvavan yrityksen on jossain vaiheessa pakko harkita siirtymistä vientimarkkinoille kasvun jatkamiseksi. Suomalaiset yritykset ovat usein kansainvälisiin kilpailijoihinsa nähden alakynnessä vientiä aloittaessaan: ne ovat pieniä, niillä on vähän resursseja, riskipääomaa on vähän saatavilla eikä ole olemassa sellaista vientimarkkinaa, jolla pärjäisi suomen kielellä. Työpajassa saatiin selkeitä kansainvälistymiseen liittyviä vastauksia sille, kuinka saavuttaa toimialalle asetetut kasvutavoitteet. Kansainvälisyyteen liittyvistä keinoista nousivat esiin seuraavat: Markkinoinnin fokus olisi ulotettava ohi perinteisen jakeluketjun suoraan tuotteen loppukäyttöön Yritysten aito yhteistyö Brändäys o Markkinointi o Koulutusalojen koordinointi (IDBM 6 malliksi kaikilla koulutustasoilla) o PUUSKA 7 ja puurakentaminen design-laaduksi o Korkea kohderyhmä, korkea hinta-laatu-suhde, limited edition 6 International Design Business Management -ohjelma Aalto-yliopistossa. 7 Tekesin puutuote- ja energiapuualan aktivointihanke Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

12 Yllä mainituista erityisesti yhteistyö ja brändäys nousivat toistuvasti esiin koko päivän ajan eri työryhmissä ja keskusteluissa. Tämän perusteella näyttäisi, että tarvetta olisi erityisesti puutuotealan toimijoiden ja suunnittelijoiden ym. luovien alojen yhteistyöalustalle ja keskustelufoorumille sekä puutuotealan yhteiselle brändille. Työryhmissä tuli myös ehdotuksia tehdä nykyisten brändien ja toimijoiden benchmarkkaus sekä kartoittaa toimintatapamalleja ja yhteistyömahdollisuuksia mm. Canada Woodin kanssa. Suomella on seminaarin annin perusteella runsaasti aineksia rakentaa vahva yhteinen imago tai brändi puutuotealalle. Ala ja sen tuotteet ovat arvostettuja ja tunnettuja Suomessa, mutta maailmalla tunnettuus on lähinnä suunnittelijoiden ja arkkitehtien varassa. Tämä tunnettuus tarjoaa kuitenkin hyvän pohjan myös kaupallisten tuotteiden kansainväliselle menestykselle, kunhan se hyödynnetään kunnolla. Myös suomalainen puu tunnetaan ulkomailla ainakin arkkitehtien ja rakenneinsinöörien keskuudessa (Esim. Kertopuu, pohjoisen männyn ominaisuudet tunnustetaan mm. suunnitteluarvojensa puolesta). Yleisesti ottaen kuluttajat eivät kuitenkaan tiedä ja tunne suomalaisia puutuotteita laajana ryhmänä. Yrityksemme osaavat toimia yritysten kesken (b2b) ja pärjäävät siinä. Kuluttajille suuntautuvassa myynnissä (b2c) ja markkinoinnissa suomalaisilla on vielä runsaasti tekemistä, ja tässä apuna voisi olla yhteinen brändäys. Suomalaisten toimijoiden heikkoutena on mm. arvoketjun hallinta ja markkinointi, varsinkin jakeluketjun osalta. Työn lopullinen laatu ei aina ole sitä, mistä asiakkaan kanssa on sovittu. Ongelmia on sekä aikatauluissa, laadussa ja viimeistelyssä että reklamaatioiden hoitamisessa. Monessa Keski- Euroopan maassa korkealla laadulla on erittäin pitkät perinteet. Esimerkiksi sveitsiläinen asiakas haluaa lopuksi vielä sveitsiläisen puusepän viimeistellyn jäljen tuotteeseen. Viime aikoina olemme hukanneet hyvää mainettamme, josta meidät tunnettiin vielä jokunen vuosikymmentä sitten. Seminaarin viimeisessä työpajassa kartoitettiin osallistujien kanssa niitä tarpeita, joiden täyttäminen parhaiten edesauttaisi yritysten kansainvälistymistä. Keskustelua ohjattiin seuraavilla kysymyksillä, joihin vastattiin learning cafe menetelmällä: Kuinka lisätä puutuotealan yritysten tunnettuutta ja imua maailmalla? Minkälaisella yhteistyöllä varmistetaan kansainvälinen menestys? Millaisia keinoja tarvitaan kansainvälistymien edistämiseksi Kuinka lisätä puutuotealan yritysten kansainvälistä tunnettuutta ja imua? Kansainvälisen tunnettuuden lisäämisen keinoiksi esitettiin yhteistyötä ja brändäystä. Kansainvälinen kilpailu on koventunut ja meidän on pyrittävä yhteistyöhön yritysten ja pohjoismaisten toimijoiden kesken sekä markkinakohteessa paikallisten toimijoiden kanssa (esim. puutuoteteollisuuden standardien ja hyväksynnän lobbaaminen vs. kivi, betoni tai lasi jne.). Keskustelu oli hyvin keskittynyt näihin kahteen teemaan ja siinä identifioitiin myös tapoja, joilla puutuotealan yhteistä brändiä tulisi lähteä rakentamaan. Yleisesti ottaen ihmisten mielissä olleen brändiajatuksen ydinsisältö koostuu seuraavista tekijöistä: Kehitetään yksi brändi, joka kattaa sekä yritysten välisen markkinoinnin (b2b) että, rakentamisen ratkaisut ja konseptit, logistiikan, tee se itse -rakentamisen sekä suomalaisen metsän, puun ja puutuoteteollisuuden 12 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

13 Valtion, veturiyritysten ja jo mainetta omaavien yritysten statuksen hyödyntäminen koko sektorin hyväksi Tuodaan puuala mukaan Cleantech Finlandiin omana toimialaryhmänään tai luodaan oma vastaava Woodtech puualalle. Keskusteluissa kyseenalaistettiin myös erillisen puutuotealan brändin tarve, kun kerran Cleantech on jo olemassa Hyödynnetään yrityksiä ja tuotteita, joilla on hyvä tarina ja rakennetaan uusia tarinoita Käytetään hyväksi suomalaisen / skandinaavisen puun imagoa ja puun ekologisuutta Panostetaan designiin ja huomioidaan design koko arvoketjussa ja logistiikassa Minkälaisella yhteistyöllä varmistetaan kansainvälinen menestys? Yhteistyön tapojen pöydissä käytyjen keskustelujen perusteella puutuotealalla kaivataan johdettua yhteistyöalustaa, kansainvälisiä kumppaneita ja yhteisiä projekteja. Keskusteluissa tulivat esiin mm. alla esitetyt aihealueet: Avoimiin ja yhteisiin standardeihin perustuvalla ja toimialarajojen ylittävällä yhteistyöllä, johon kuuluvat sekä design että huonekalut ja rakentamisen järjestelmät Yhteistyöllä tulisi olla selkeä organisaatio tai vetäjä, jonka alla sitä tehdään ja joka pitää toiminnan tavoitteellisena ja fokusoituna Yhteistyökumppaneita tulee etsiä myös ulkomailta, ja on luotava kansainvälisiä verkostoja Yhteinen brändi ja yhteisiä projekteja Asiakaslähtöisyys, luodaan parempi kontakti kuluttajan ja tuottajan välille Uusia liiketoimintastrategioita, konsepteja ja markkinoita Poikkitieteellisyys Tiedon ja osaamisen jakaminen sekä tarpeeseen tehdyt markkinaselvitykset yhteisille kohderyhmille Millaisia keinoja tarvitaan kansainvälistymisen edistämiseksi? Kansainvälisyden edistämisen keinoja käsittelevissä pöydissä saatiin ehkä kaikkein laajin kirjo erityyppisiä ratkaisuja. Jo aikaisemmin esiin tulleiden yhteistyön, koordinoinnin ja brändäyksen rinnalla korostettiin uusien eri aloilta kokemusta keränneiden osaavien ihmisten tarvetta alalle, kokonaisratkaisujen tarjoamista, rohkeutta ja läsnäoloa markkinoilla. Näissä keskusteluissa nousi esiin myös resurssien ja tukien merkitys kansainvälisyyden edistämiseksi. Myös pitkäaikainen poliittinen sitoutuminen ja toimialajärjestelyt nousivat esiin. Edellä lueteltujen lisäksi korostettiin myös seuraavia asioita: Ulkomailla on turha toivoa menestystä, ellei yritys pärjää kotimaassa Suomen edustustoilta lisää panostusta yritysten näkyvyyteen ja yhteyksien luomiseen Lähtökohtana tulee olla kannattavuus. Kilpailutilanne pitää ymmärtää Asiakkuuksien hoitokoneisto pitää olla kunnossa. Kun resurssit perinteiseen markkinointiin ovat vähäiset, muut keinot on otettava käyttöön Verkostoitumista, kykyä alihankintaan, vetureita ja kumppaneita, yhteistyötä ja yhteisbrändejä. 13 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

14 5 Johtopäätökset ja jatkotoimenpide-ehdotukset Toteutetun työn johtopäätökset ovat seuraavat: 1. Sitoutuminen. Alan toimijoilla on vahvaa halua kehittää alan uudistumisen, kehittymisen ja kasvun edellytyksiä. Tämä tarjoaa hyvät edellytykset alan kehittämiselle ja kehitystyön tehostamiselle. 2. Yhteistyöfoorumi. Alan uudistumista vauhdittamaan tarvitaan aktiivinen yhteistyöfoorumi, jossa alan kehittymisestä kiinnostuneet yritykset, organisaatiot, asiantuntijat ja tutkijat kohtaavat. Keskustelufoorumin tulee kattaa sekä laaja-alaisen verkottumisen että teemakohtaiset ja fokusoidut tarpeet. Näin se pystyy synnyttämään uusia, laajoja toimenpide-ehdotuksia alan kehittymiseksi ja tukemaan konkreettisten kehityshankkeiden syntymistä ja toteutusta. 3. Alan kehittymistä tukevien teemaohjelmien rakentaminen. Ohjelmissa huomioidaan yritysten kasvu- ja kansainvälistymistavoitteet niiden kehityksen ja tarpeiden eri vaiheissa. a. Kansainvälisen markkinoinnin ja tunnettuuden kehittäminen, Woodtech. Pienen ja hajanaisen toimialan tunnettuuden lisääminen edellyttää yhteisen brändin luomista. Yhteinen brändi tukee yritysten markkinointia ja myyntiä ja avaa mahdollisuuksia yhteisille, konkreettisille kansainvälistymishankkeille. Se luo myös erinomaisen puitteen koota alan toimijoita ja asiantuntijoita yhteen kehittämään jatkuvasti uusia, konkreettisia keinoja kehittää asiakaslähtöistä markkinointia sekä tuote- ja palvelukehitystä. Se luo myös parempia edellytyksiä vaikuttaa markkinoihin ja markkinoita ohjaaviin standardeihin ja sääntelyyn vahvalla yhteistyöllä. b. Uudistumisen ja kasvun kiihdyttäminen, Puuväylä. Yritykset tarvitsevat kasvun ja riskinoton vahvistamiseksi aktivointia ja koottuja palvelukokonaisuuksia, rahoitus mukaan lukien. Palvelu- ja rahoituskokonaisuuksien tulee kattaa tuoteja palvelukehityksen sekä uudistumista ja kasvua tukevat rahoitusinstrumentit ja riskirahoituksen. Aktivointityön tulee keskittyä tunnistamaan kasvuhaluisia ja - kykyisiä yrityksiä ja yrityskokonaisuuksia sekä rakentamaan niille kunnianhimoisia, strategisia kasvuhankkeita. Aktivointityön tulee tukea riskirahoituksen ja kehityspalveluiden kokoamista näissä hankkeissa ja hakea koko ajan kumppanuusmahdollisuuksia kansainväliselle tutkimus- ja kehitysyhteistyölle. c. Uudet innovaatiot ja osaaminen. Ala tarvitsee nykyistä selvästi virikkeellisemmän ympäristön ja verkoston uusien tuote- ja palveluideoiden synnyttämiseksi ja testaamiseksi. Teemaohjelman tulee tukea uusiutumista edistävien koulutusja tutkimusohjelmien syntymistä. Sen tulee aktivoida innovointia hyvin monipuolisesti ja perinteisiä rajoja rikkoen. Teemaohjelman verkostot ja hankkeet syntyvät haastamaan perinteisiä ja totuttuja ajattelumalleja ja luovat pohjaa, joihin yritykset, yrittäjät ja riskirahoittajat voivat tarttua ja joista voi kasvaa kehitystyön kautta uusia kasvupolkuja. 14 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

15 Seminaarissa tarkennettujen tavoitteiden ja siinä saatujen tulosten perusteella on päädytty seuraaviin toimenpide-ehdotuksiin: 1. Perustetaan yhteinen verkostoitumis- ja keskustelualusta puutuotealan ja luovien alojen toimijoille Tukee kaikkien kolmen muun toimenpiteiden toteutumista ja tuo niihin ideoita Luo verkostoja yhdessä jo toimivien alustojen (esim. Puupäivät) kanssa ja täydentää muiden alustojen toimintaa Voi kattaa myös yhteisten vaikuttamistarpeiden tunnistamisen ja lobbauksen organisoimisen Toimii myös nettipohjaisena sovelluksena Aktivoi keskusteluja teemakohtaisesti: erilaisia osallistumisvaihtoehtoja ja -tasoja Hakee ja välittää tietoa muista toimintamalleista ja hankkeista (esim. Luovimo 8 ) Etsii ja sitouttaa päätoimijat 2. Luodaan puutuotealan yhtenäinen brändi Määrittelee keskeisen sisällön: desing, ekologisuus ja kestävyys Hyödyntää tehokkaasti nykyiset vahvuudet ja luo niihin perustuen uutta Selvittää mahdollisuuden luoda uudenlainen korkeatasoinen markkinointi- ja vientialusta kotimaisille yrityksille, mm.cleaantech-mallin soveltuvuus Etsii brändille omistajan, ja päätoimijat, määritelee tavoitteet, sisällön ja toimintamallin sekä muova strategiaa. Rakentaa ja toteuttaa brändin arvolupausta ja markkinointia ammattimaisesti. 3. Käynnistetään TEM-konsernin sisällä Puuväylä-yrityskiihdyttämö, jossa koordinoidaan ja kehitetään puutuotealan yritysten kasvua aktivoivaa kannustinjärjestelmää Keskittyy olemassa olevien instrumenttien parempaan hyödyntämiseen ja saavutettavuuden parantamiseen Selvittää kannustinten toimivuutta, soveltuvuutta ja vaikuttavuutta yritysten eri kehitysvaiheissa 8 Luovimo on Finpron koordinoima 20 luovan alan yrityksen kansainvälistymisohjelma, joka aktivoi eri toimialojen ja yritysten välistä yhteistyötä ja tukee konkreettisesti kärkiyritysten kansainvälistä kasvua. 15 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

16 Tunnistaa epäjatkuvuuskohdat ja etsii ratkaisuja niiden poistamiseksi Tarjoaa tukea kasvun ongelmakohtiin, esim. kovan liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä palveluliiketoimintaan Toteutetaan TEM-konsernin johdolla. 4. Systematisoidaan ja organisoidaan toimialan uudistumista tukevien standardien, innovaatioiden, osaamisen ja uusien toimintamallien kehittäminen ja tuonti alalle Aktivoi koulutuksen ja uuden osaamisen kehittymistä ja toimintamallien syntymistä alan kehittämiseksi Synnyttää ja aktivoi innovaatioryhmien toimintaa toimialan uudistamiseksi Tehostaa alan kilpailukykyä edistämällä standardien kehitystä Etsii ja sitouttaa päätoimijat Ylläkuvattuja toimenpiteitä koordinoidaan uuden Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) ja Puurakentamisohjelman toimesta, jotka kokoavat ne yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Näiden rinnalla kehitetään kasvun ja kansainvälisyyden tukemiseen liittyviä toimenpiteitä erillisinä, sikäli kuin niille löytyy todellinen yritystarve ja omistajat. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esim. teemakohtaiset pilottihankkeet, joilla voidaan testata konkreettisesti suunnitelmien toimivuutta sekä esimerkiksi erilaisten yrityskiihdyttämöajatusta tukevien ja kehittävien hankkeiden toteuttaminen. Neljän edellä mainitun toimenpiteen toteuttamisen lisäksi olisi tarpeellista vahvistaa Suomen metsäja puutuotealan vaikutusmahdollisuuksia EU:ssa. Tätä tukisi eri sidosryhmien esittämä metsäsektorin asiantuntijan sijoittaminen Brysseliin 9. Konkreettisena seuraavana askeleena toimenpiteiden toteuttamiseksi ehdotamme syksyllä järjestettäväksi jatkotyöpaja, jonka keskeisenä tavoitteena on 1. Tarkentaa esitettyjä toimenpiteitä ja määritellä ohjelma näiden toimenpide-ehdotusten toteuttamiseksi 2. Organisoitua ja sitoutua ryhmiksi, jotka edistävät kasvuun tähtäävää yhteistyön kehittämistä 3. Koota hankkeet ja toimenpiteet tehokkaasti johdettavaksi kokonaisuudeksi sekä koota ja sitouttaa omistajat ja toimijat 4. Sopia roolit, työnjako ja jatkotoimet 9 Puurakentamisen edistäminen kansainvälisesti ilmastopoliittisin perustein. Luettavissa mm: 16 Puutuotealan aktivointi - loppuraportti

17

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää hyvinvointia metsävarojen Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsäala ja sen työvoimatarve 2022 Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalolla. 1.10.2021 Sixten Sunabacka

Metsäala ja sen työvoimatarve 2022 Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalolla. 1.10.2021 Sixten Sunabacka Metsäala ja sen työvoimatarve 2022 Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalolla 1.10.2021 Sixten Sunabacka Sisältö Erilaisia tulevaisuuden skenaarioita Erään realistisen ja tavoitteellisen skenaarion tulokset

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi

Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi KAINUUN METSÄ- JA PUUTALOUDEN TEEMAOHJELMAN KOORDINAATIOHANKE II, 1.3.2011 28.2.2014 Tavoitteet ja toimenpiteet: Lisätä Kainuun metsä- ja puutalouden toimijoiden

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma. tilannekatsaus 24.11.2009. Juha Ojala

Metsäalan strateginen ohjelma. tilannekatsaus 24.11.2009. Juha Ojala Metsäalan strateginen ohjelma tilannekatsaus 24.11.2009 Juha Ojala Metsäteollisuuden jalostusarvo on pudonnut 40% 2000-luvulla Metsäalan strategisen ohjelman ydin: Käynnistää ja toteuttaa metsäalan strategisia

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Ajankohtaista työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä MSO:sta. SISÄ-SUOMEN METSÄPÄIVÄ 2012 JÄMSÄSSÄ Sixten Sunabacka 31.8.2012

Ajankohtaista työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä MSO:sta. SISÄ-SUOMEN METSÄPÄIVÄ 2012 JÄMSÄSSÄ Sixten Sunabacka 31.8.2012 Ajankohtaista työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä MSO:sta SISÄ-SUOMEN METSÄPÄIVÄ 2012 JÄMSÄSSÄ Sixten Sunabacka 31.8.2012 Sisältö TEM:in t ja metsäala Metsäalan strategisen n tilanne Puutuote- ja sahateollisuuden

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010 PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Voimavarojen suuntaaminen avainosaamisalueille PuuSuomi-laatuohjelma

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Haemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle.

Haemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Tapio Sivula PL 156 60101 SEINÄJOKI Muutoshakemus Palvelevat puuyritykset -hanke Hankenumero 9915, päätösnumero 24486, Dnro 1875/3560-2010 Haemme 31.12.2014 saakka kestävää

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden edunvalvonta. Matti Mikkola

Puutuoteteollisuuden edunvalvonta. Matti Mikkola Puutuoteteollisuuden edunvalvonta Matti Mikkola Neljä numeroa Puutuoteteollisuudesta Tuotannon bruttoarvo 6,5 Mrd Työllisyys 30 000 Viennin arvo 2,5 Mrd Puun käyttö 26 Mm 3 Kolme yhtälöä Biotaloudesta

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Mitä apua arvoketjuajattelusta

Mitä apua arvoketjuajattelusta Missä arvoketjuissa puu voi menestyä tulevaisuudessa? Taru Peltola taru.peltola@joensuu.fi 1 Mitä apua arvoketjuajattelusta? 2 Tulevaisuusfoorumin arvoketjuselvitys 3 Konkreettisia esimerkkejä ja tuloksia

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Sahayritysten muuttuvat

Sahayritysten muuttuvat Sahayritysten muuttuvat markkinat Anne Toppinen, Martti Rautanen ja Heli Paatela, HY Tuula Nuutinen ja Leena Kärkkäinen, Metla KRT Loppuseminaari 27.1.2011 Sisältö Tuotannon vaihteluiden ja suhdanneherkkien

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012. Erkki Salmirinne

Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012. Erkki Salmirinne Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012 Erkki Salmirinne Kainuun kuntien omistama maakunnallinen voittoa tavoittelematon elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa

Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa vt. kaupunkikehitysjohtaja Aimo Ahti 17.3.2011 Aimo Ahti 0 Suomen tie! 17.3.2011 Aimo Ahti 1 Rakennemuutoksen ja ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimuksen agenda - Edellinen tutkimusagenda on tehty 2008 - Hyvä, mutta edellyttää päivitystä

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

KMO t&k-työryhmän biotaloustyöpaja 26.11.2012, Säätytalo

KMO t&k-työryhmän biotaloustyöpaja 26.11.2012, Säätytalo KMO t&k-työryhmän biotaloustyöpaja 26.11.2012, Säätytalo World café pöytä 1: Miten suomalaisten osaamista pitää parantaa, jotta vihreä talous voi toteutua? Ehdotettavat toimenpiteet: Perustetaan biotalousohjelmien

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot