ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 20. PÄIVÄNÄ KESÄKUUTA 2011 PÄIVÄT- TYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA. Asemakaavan muutos koskee: Asemakaavalla muodostuu:

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 20. PÄIVÄNÄ KESÄKUUTA 2011 PÄIVÄT- TYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Lohjan kaupungin Jönsbölen kaupunginosan kortteleita 305, , 324, 350, osia kortteleista 323 ja 325, palloilu-, leikkikenttä-, puisto- ja pysäköimisaluetta sekä niihin liittyviä katualueita. Asemakaavalla muodostuu: Lohjan kaupungin Jönsbölen kaupunginosan korttelit 314, 315, 324, osat kortteleista 323, 325, 347 sekä niihin liittyää virkistys-, suojaviher- ja katualuetta. Asemakaavoituksen vireille tulosta ilmoitettiin alustavan kuulemisen yhteydessä. Asemakaava on laadittu Lohjan kaupunkisuunnittelukeskuksessa: - ympäristölautakunta MRL 62 :n mukainen tiedottaminen ympäristölautakunta kaupunginhallitus julkisesti nähtävillä MRA ympäristölautakunta kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto Asemakaavan muutosluonnoksesta pyydettiin kunnallistekniikan, kiinteistötoimen, ympäristöyksikön, Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden, Lohjan museon, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon, Uudenmaan Ely-keskuksen (ympäristön ja liikenteen vastuualueet), Fortum Sähkönsiirto Oy:n, DNA Palveluiden ja Kirkniemi-Jönsbölen asukasyhdistyksen lausunnot. Muutosehdotuksesta pyydettiin lausunnot Lohjan Palolaitokselta, johtavalta rakennustarkastajalta, kunnallistekniseltä suunnittelulta ja kiinteistö- ja kartastotoimelta sekä Kirkniemi-Jönsbölen asukasyhdistykseltä.

2 Kaavan laatija: kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen puh. (050) Kaavanmuutosalueen sijainti 1.3 Kaavanmuutoksen tarkoitus Kaavanmuutosalue sijaitsee Etelä-Lohjalla Jönsbölen kaupunginosassa n. 4 kilometrin etäisyydellä Virkkalan keskuksesta. Laajempi yhtenäinen suunnittelualue sijoittuu Lohjansaarentien ja Keinumäentien väliin ja erillinen pienempi muutosalue Muutosalueen asemakaava on vanhentunut ja alue on asetettu rakennuskieltoon asemakaavan muuttamista varten. Alueen rakennusoikeus on tarkoitus sijoitella kunnallistekniikan järjestämisen kannalta järkevämmällä tavalla. Samalla poistetaan rakennusoikeus Lohjansaarentien ja pistoraiteen melun ja tärinän vaikutusalueelta. Muutosalueen pinta-ala on yhteensä 12, 421 ha. 1.4 Liitteet - Sijaintikartta - Ote voimassa olevasta asemakaavasta - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - lausunnot ja mielipiteet 1.5 Muut kaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaali - Hiiden kartasto (luontoarvot) - M-real Oyj:n Kirkniemen tehtaan ympäristömeluselvityksen päivitys Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 94 / 2006 (Haahla, A., Pirkola, T. 2006) - Raideliikenteestä välittyvän tärinän kartoitusmittaus rata-alueen ympäristössä, Lohjan kaupunki, Immulan ja Vienolan kaavoitusalueet (Finnrock Consulting ) - Pistoraiteen liikennöintitiedot 2011 (Rauli Hirviniemi, VRtranspoint ) - Ohjeita liikennetärinän arviointiin (Asko Talja, VTT 2011) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet

3 Ympäristölautakunta päätti ( 212) varata osallisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen asettamalla kaavanmuutosluonnoksen ja siihen liittyvän muun valmisteluaineiston alustavaa kuulemista varten nähtäville (MRA 30 ). Asemakaavan muutosluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Muutosluonnoksesta saatiin kunnallistekniikan, kiinteistötoimen, ympäristöyksikön, Uudenmaan ELY-keskuksen, Museoviraston, Uudenmaan maakuntamuseon, Lohjan museon, Fortum Sähkönsiirto Oy:n ja Kirkniemen-Jönsbölen kyläyhdistyksen lausunnot. Ympäristölautakunta esitti asemakaavan muutosluonnoksen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi sekä asetettavaksi julkisesti nähtäville. Asemakaavan muutosluonnosta tarkistettiin ympäristölautakunnan kokouksen jälkeen tilojen RN:ot 1:277 ja 1:278 omistajien toivomuksesta siten, että olemassa olevat pihapiirit on paremmin otettu huomioon. Hagantie (ent. Hagankatu) on otettu kokonaisuudessaan kaavan muutokseen ja tila RN:o 1:163 on otettu katualueen viisteen muodostamisen takia myös mukaan kaavaan. Tilojen omistajat RN:ot 1:1:517 ja 1:515 (Lasitehtaantien ja Marsintien kulmassa) esittävät, että korttelissa 350 oleva kevyenliikenteen tien varaus poistetaan kaavasta. Kaupunginhallitus päätti asettaa asemakaavan muutosehdotuksen julkisesti nähtäville. Muutosehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Ympäristölautakunta esitti asemakaavan muutosehdotuksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi sekä edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen ja esitti sen edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1

4 Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta peltoaluetta Jönsbölen rakennetun pientaloalueen ja Lohjansaarentien välissä. Suunnittelualueesta kilometri luoteeseen sijoittuu SAPPI Finland I Oy:n Kirkniemen paperitehdas (ent. M- Real). Muutosalueen maaperä on pääosin savea. Peltoalueen keskelle sijoittuu laaja kostea alava alue (36 mmpy). Muutosalueen pohjoisosa on osa moreenikumparetta, jolla korkeuserot vaihtelevat n. +38 mmpy ja + 46 mmpy välillä. Alueelta ei ole todettu tai rekisteröity uhanalaisia tai suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja Rakennettu ympäristö Rakennukset Alueen pohjoisosaan Keinumäentien varteen sijoittuu vanha maatilan talouskeskus ja alueen eteläosaan asuinrakennus Kuokkakujan varteen. Maatilan talouskeskuksen päärakennus on v rakennettu mansardikattoinen kaksikerroksinen kivitalo. Muita talouskeskuksen rakennuksia ovat autoverstaana toimiva navetta/tallirakennus (mm. rasvamonttu), lato ja liiteri. Korttelinosat 323, 325 ja 347 ovat osittain rakentuneet. Palvelut ja työpaikat Muutosalueella ei ole palveluja tai työpaikkoja. Lähimmät palvelut sijaitsevat Virkkalan keskuksessa n. 4 km:n päässä. Suunnittelualueesta n. 1 km luoteeseen sijaitsee SAPPI Finland I Oy:n Kirkniemen paperitehdas, joka työllistää n. 600 henkilöä. Virkistys Kaava-alueelle varatut urheilu- ja leikkikenttäalueet eivät ole toteutuneet. Muinaismuistot Alueelta ei ole todettu muinaismuistokohteita. Kulttuurimaisemat Alueelle ei ulotu arvokkaita kulttuurimaisema-alueita. Liikenne Muutosaluetta rajaa lännessä Lohjansaarentien suuntaisesti Sappi Finland I Oy:n Kirkniemen paperitehtaalle johtava pistorata Hanko-Hyvinkää -rauta-

5 tieltä. Muutosalueen itäpuolella kulkeva Keinumäentie yhtyy Lohjansaarentiehen muutosalueen pohjoispuolella. Muutosalueen eteläosaan Haagantielle on yhteys sekä Keinumäentien että Marskintien kautta. Kirkniemen tehdasalueelle on liikennöinyt maanteitse (M-real Oyj:n Kirkniemen tehtaan ympäristömeluselvityksen päivitys 2006) vuorokaudessa noin 150 rekkaa (pääosin klo 7-22). Henkilö- ja pakettiautoliikennettä on noin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa ja työmatkaliikennettä noin 600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kirkniemen tehtaalla käydään maanantaista perjantaihin pääsääntöisesti neljä kertaa päivässä viemässä ja hakemassa kuormattuja ja purettuja tavarajunanvaunuja (tiedot 5/2011, VRtranspoint). Aamulla n välillä haetaan yöllä kuormatut ja tyhjentyneet ja klo 9.00 jälkeen viedään saapuneet kuormat. Ennen klo haetaan aamupäivällä kuormatut ja illalla n haetaan iltapäivällä kuormatut vaunut. Vietävien ja haettavien vaunuryhmien painot vaihtelevat tonnin välillä. Junien nopeus on vaihtotyönopeus eli 35 km/h. Ympäristöhäiriöt M-real Oyj:n (nyk. Sappi) Kirkniemen tehtaan ympäristömeluselvityksen päivityksen (2006) mukaan tehtaan melu ei ulotu suunnittelualueelle. 45 db(a):n meluvyöhyke ulottui vuonna 2005 tehtaalta etelän suunnassa Brotorpin alueelle n. 300 metriä pohjoiseen Keinumäentien ja Lohjansaarentien risteyksestä ja 50 db(a):n alue n. 600 metriä pohjoiseen risteyksestä. Suunnittelualueen länsireunassa kulkee suurjännitejohtolinja. Raideliikenteestä välittyvää melua ja tärinää on Lohjalla selvitetty mm. Immulan ja Vienolan kaavoituksen yhteydessä v (Finnrock Consulting ). Selvityksessä todetaan, että "uusille rakennuksille määritellyt ohjearvot ovat tutkimusalueilla saavutettavissa, kun uudisrakennuksen etäisyys radasta on vähintään: - Immulassa 35 m (I-kerroksiset) tai 60 m (II-kerroksiset maavaraiset) - Vienolassa 40 m (I-kerroksiset) tai 100 m (II-kerroksiset maavaraiset). VTT:n suosituksen mukainen ohjearvo (0,60 mm/s) vanhoille asuinalueille ei ylity Immulassa olemassa olevien rakennusten kohdalla (R>30 m)." Vienolan ja Immulan kohdilla Hanko-Hyvinkää -radalla on 80 km/h nopeusrajoitus, mittausajankohtana junia kulki keskimäärin 7 kpl/vrk ja suurin kokonaispaino oli 1884 t. Rautatieliikenteen meluselvityksessä (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, ) laskennallinen Hanko-Hyvinkää -radan 55 db:n meluvyöhyke ulottui Keskilohjalla ja Vienolassa päivällä n. 20 metrin päähän radasta ja 50 db:n vyöhyke n. 40 metrin päähän radasta. Rataosuudella nopeusrajoitus on 80 km/h. Kirkniemen pistoraiteella kulkevien tavarajunien nopeus on ainoastaan 35 km/h.

6 Sappi Finland I Kirkniemi -tehdas kuuluu Turvatekniikan keskuksen laatimaan luetteloon mahdollisista suuronnettomuusvaaraa aiheuttavista kohteista (Seveso II direktiivi). Näitä kohteita ympäröivät ns. konsultointivyöhykkeet, joilla tapahtuvista kaavoitusmuutoksista tai merkittävämmästä rakentamisesta on pyydettävä TUKES:n lausunto. Kirkniemen tehtaan konsultointivyöhykkeeksi on määritetty 1,5 km, joka mitataan tehdasalueen tai tontin rajalta. Kaavanmuutosalueen ja tehdasalueen väli on n. 600 metriä Maanomistus Muutosalueilla on viisi maanomistajaa. Tilan RN:o 1:123 omistajan kanssa on sovittu laadittavaksi maankäyttösopimus. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava- aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan v Asemakaavan muutoksen ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden suhde: 1) Toimiva aluerakenne; Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa toimivan aluerakenteen tavoitteen kanssa. 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa eheytyvän yhdyskuntarakenteen tai elinympäristön laatua koskevan tavoitteen kanssa. 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; Alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuri- tai luonnonperinnön kohteita, luonnonvaroja tai merkittävää virkistyskäyttöarvoa. Asuntoalueen virkistystarpeet kohdentuvat suunnittelualueen puistoalueita laajemmalle alueelle. 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta yhteysverkostoihin tai energiahuoltoon.

7 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä ) alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Yleiskaava Lohjan yleiskaavassa (oikeusvaikutukseton, hyväksytty kunnanvaltuustossa 1992) muutosalueelle on varattu asuinpientalojen aluetta (AP1) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Muutosalueen länsireunassa kulkee suurjännitejohtolinja. Taajamaosayleiskaavaluonnos Taajamaosayleiskaavaluonnoksessa (nähtävillä ) muutosalue on pääosin varattu suojaviheralueeksi (EV) sekä pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Muutosalueen länsireunassa kulkee suurjännitejohtolinja. Asemakaava Alueella on voimassa Uudenmaan lääninhallituksen hyväksymä asemakaava (hyväksytty rakennuslain mukaisena rakennuskaavana). Rakennusjärjestys Lohjan kaupungin nykyinen rakennusjärjestys on ollut voimassa v lähtien. Rakennusjärjestyksen uudistaminen on vireillä. Rakennuskiellot Kaupunginhallitus päätti määrätä MRL 53 :n mukaisesti Keinumäenpuiston lähiympäristön vanhentuneelle asemakaava-alueelle rakennuskiellon asemakaavan muuttamista varten. Kielto on voimassa kaksi vuotta. Tonttijako ja -rekisteri Alueella ei ole vahvistettua tonttijakoa. Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueen asemakaava on vanhentunut ja alue on asetettu rakennuskieltoon ase-

8 makaavan muuttamista varten. Alkuperäinen suunnittelualue asetettiin rakennuskieltoon tilan 1:123 omistajan aloitettua tonttien myynnin alueella. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Osalliset Vireille tulo Osalliset on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavan muutoksesta ilmoitetaan osallisille kirjeitse Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallistuminen ja vuorovaikutus on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutosluonnoksesta pyydettiin Uudenmaan ELY-keskuksen ja Museoviraston lausunnot. 4.4 Asemakaavanmuutoksen tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet - Taloudellisesti järkevät kunnallistekniset ratkaisut alueen huono rakennettavuus huomioon ottaen; rakennusoikeuden poistaminen pehmeikköalueelta. - Suojaviheralueen varaaminen Lohjansaarentien ja pistoraiteen viereen; rakennusoikeuden poistaminen liikennealueiden vierestä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja valinta Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaavaluonnoksesta ei valmisteltu vaihtoehtoja.

9 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusten arviointi Kaavanmuutoksen vaikutukset on arvioitu selostuksen kohdassa 5.4. Vertailukohtina on käytetty voimassa olevaa asemakaavaa. Muutosluonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet Kunnallistekniikan lausunnossa ( ) esitettiin tarkennustarpeita katualueiden liittymisessä vanhaan kaavaan. Vastine: Lausunto on otettu huomioon, ja katualueita on tarkistettu. Kiinteistötoimen lausunnossa ( ) esitettiin tarkennuksia mm. puisto- ja katualueiden rajauksiin. Vastine: Lausunto on otettu huomioon, ja katu- sekä puistoalueita on tarkistettu. Ympäristöyksikön lausunnon ( ) mukaan alueelta ei ole tiedossa sellaisia luontoarvoja, jotka kaavassa vaatisivat erityishuomiota. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa ( ) esitettiin suojelumerkintöjen lisäämistä vanhalle maatilan talouskeskukselle sekä radan liikennöinnistä aiheutuvien tärinävaikutusten selvittämistä. Vastine: Suojelumerkintöjä on lisätty ja radan tärinävaikutusten arviointia täydennetty aiemmilla selvityksillä sekä ajantasaisilla liikennöintitiedoilla. Museovirastolla ei ollut lausunnossaan ( ) huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo ( ) ja Lohjan museo ( ) esittivät lausunnoissaan maatilan talouskeskuksen maiseman huomioimista sekä tarkempien ohjeiden antamista alueen uudisrakentamiselle. Vastine: Lausunnot on otettu huomioon. Fortum Sähkönsiirto Oy ( ) toi esille lausunnossaan uuden muuntamon sijoittamisen sekä Hagantien varren ilmajohtojen mahdollisen siirto- /korvaustarpeen maakaapelilla. Vastine: Lausunto on otettu huomioon. Uudelle puistomuuntamolle on esitetty paikka Keinumäentien varteen. Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistys ry:llä ( ) ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta.

10 Muutosehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistys ry:llä ei huomautettavaa. Kunnallistekniikka ei huomautettavaa. Kiinteistö- ja kartastotoimi Keinumäentien ja Marskintien välinen katu on nimettävä omaksi kadukseen. Korttelin 325 itäpuolella oleva katu on voimassa olevassa kaavassa Taimikuja, Ko. katu on käytössä nimellä Kuokkakuja. Kuokkakuja olisi syytä ottaa kaavaan mukaan ja nimetä ko. katu käytössä olevan nimen mukaisesti Kuokkakujaksi. Haganpuiston ruotsinkielinen nimi puuttuu. Muistutuksissa esitetään korttelissa 350 olevan kevyenliikenteen tien poistamista ja Kuokkakujan tien kaventamista. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kortteli/ Käyttötarkoitus Pinta-ala m²/ Tontteja kpl Tehokkuusluku Rakennusoikeus k- m² AP/s 6639/1 0, /AO 7248/5 0, /AO 2361/2 0, /AO 6207/4 0, /AO 7507/4 0, /AO 3163/3 0, Katualue VL EV Yhteensä , Alueen teoreettin asukasmäärä on 76, kun mitoitusperusteena käytetään 4 asukasta/tontti Palvelut Alue tukeutuu lähinnä Virkkalan palveluihin. Ristin alakoululle on matkaa n. 2,5 km. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Asuinpientalojen korttelialue (AP/s)

11 Alue, jolla rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään. Alueen pinta-ala 6639 m² on ja rakennusoikeus 664 k-m². Alue muodostaa yhden tontin. Korttelialueen tehokkuusluku on 0,10 ja kerrosluku I. Korttelialueelle on osoitettu osa-alueen raja, jolle rakennusryhmä sijoittuu sekä nykyisen päärakennuksen rakennusala. Nykyinen päärakennus on osoitettu sr-merkinnällä: Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa ilman syytä. Purkamisesta on hankittava museon lausunto. Rakennuksessa tehtävien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne säilyy. Kulku kortteliin tapahtuu Keinumäentieltä. Kortteleihin on laadittava erillinen sitova tonttijako. Erillispientalojen korttelialue (AO) Alueen pinta-ala on m² ja rakennusoikeus 5157 k-m². Korttelissa 314 kerrosluku on ½ k I (e=0,20), korttelissa 323 kerrosluku on I (e=0,25) ja kortteleissa I u ½ (324: e=0,20 ja 325: e=0,25). Korttelissa 347 kerrosluku on lu1/2 (e=0,25). AO-tontteja muodostuu yhteensä 18 kpl ja ne sijoittuvat Keinumäentien, Hagankadun ja Kuokkakujan varsille sekä Marskintien ja Lasitehtaantien varsille. Korttelialueilla 314, 324 ja 325 (yhtä tonttia lukuunottamatta) on osoitettu rakennusalojen sivut, joihin rakennus on rakennettava kiinni Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Alueelle muodostuu kaksi lähivirkistysaluetta. Laajempi Keinumäenpuisto on pinta-alaltaan m² ja pienempi alue Hagankadun eteläpuolella 3821 m². Keinumäenpuistoon Keinumäentien varteen on osoitettu ohjeellinen muuntoaseman (et) paikka. Haganpuistoon on osoitettu johtoa varten varattu alueen osa.

12 5.4 Kaavan vaikutukset Suojaviheralue (EV) Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kirkniemen tehtaalle johtavan pistoradan varteen varataan suojaviheraluetta m². Suojaviheralueelle Hagantien päähän on varattu rakennusala, jolle saa sijoittaa pumppaamon (pmo). Vaikutukset voidaan arvioida suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan. Rakentaminen Muutosalueelle muodostuu 18 AO-tonttia ja yksi AP/s-tontti. AO-tonttien lukumäärä laskee noin puoleen Keinumäenpuiston/suojaviheralueen ympäristössä; voimassa olevassa asemakaavassa AO-tontteja on osoitettu alueelle 22 kpl, kaavaehdotuksessa 9 kpl (+AP/s 1 tontti). AP/s-tontilla on olemassa olevat rakennukset, joista päärakennus on osoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi (sr) ja koko korttelialueen rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytettäväksi /s-merkinnällä. Korttelit 323, 325 ja 347 ovat osittain rakentuneet. AL-tontin varaus poistuu. Rakentamattomien urheilu- ja leikkipuistojen aluevaraukset (UP, UL) poistuvat. Liikenne ja liikennemelu Hagankadun pohjoispuolelta poistetaan Pihlajamäentien aluevaraus. Hagankadun länsipäästä säilytetään yhteysmahdollisuus etelään Kirkniementielle. Lohjansaarentien ja pistoraiteen aiheuttamiin meluhaittoihin varaudutaan osoittamalla näiden itäpuolelle laaja suojaviheralue. Hagankadun varteen osoitettu LP-aluevaraus poistetaan ja Hagankatu oikaistaan voimassa olevan asemakaavan mukaisen korttelin 324 halki. Raideliikenteestä välittyvä tärinä Voimassa olevan asemakaavan mukaiset tontit radan läheltä on poistettu. Jönsbölen asemakaavanmuutosalueella rataa lähimmän uuden tontin kulma sijoittuu n.150 metrin ja etäisimmän n. 320 metrin etäisyydelle radasta. Vanhan maatilan talouskeskuksen asuinrakennus sijoittuu n. 110 metrin

13 etäisyydelle radasta. Lohjansaarentien vieressä kulkevan pistoraiteen tavarajunien nopeus on vain 35 km/h, junia pääsääntöisesti 4 kpl/vrk ja vaunuryhmän suurin paino 2000 tonnia. VTT:n (2011) arvio etäisyydestä, jota kauempana tarkempi liikennetärinän tarkastelu ei ole tarpeellinen (kun väylän perustamistapa on maanvarainen): 250 m / < 2-kerroksiset rakennukset / liikennetyyppi yöaikaan: tavarajunaliikenne 3500 tonnia, 90 km/h / pehmein maalaji väylän alla: pehmeä maa. Jönsbölessä vaunuryhmien enimmäispaino ja junien nopeus jäävät reilusti alle VTT:n etäisyysarviossa käytetyn painon ja nopeuden. Palvelut ja työpaikat Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Alueelle ei muodostu palveluita tai työpaikkoja. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna rakentamattoman ympäristön aluevaraukset kasvavat. Kaava-alueelta ei ole todettu erityisiä luonnonarvoja. Toteuttaminen riippuu maanomistajista. Alueen osalle laaditaan maankäyttösopimus. Lohjalla , LOHJAN KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS MAANKÄYTTÖ Heikki Rouvinen kaavoitusjohtaja Teija Liuska

14 kaavasuunnittelija