Luento 8. Uusiutuva energia ja ympäristölainsäädäntö

Transkriptio

1 BL20A1200 TUULI- JA AURINKOVOIMATEKNOLOGIA JA LIIKETOIMINTA Wind Power and Solar Energy Technology and Business Luento 8. Uusiutuva energia ja ympäristölainsäädäntö Sari Janhunen, FM Ympäristötarkastaja

2 Luento 10. Sisältö I II III IV Ympäristölainsäädännön yleiset tavoitteet Keskeiset viranomaiset ja säädökset Tuulipuistojen lupaprosessit viranomaisen kannalta Keskeiset tekniset vaatimukset tuulipuiston rakennusluvassa

3 I Ympäristölainsäädännön yleiset tavoitteet - ympäristöoikeus Ympäristölainsäädäntö ja ympäristönsuojelulainsäädäntö ovat eri asioita. Ympäristönsuojelulainsäädäntö= ihmisen toiminnasta johtuvan ympäristön pilaantumisen torjuntaa koskevaa säädöskokonaisuus Ympäristölainsäädäntö= pilaantumisen torjuntasäännöstön lisäksi luonnonsuojelua ja luonnonvaroja sekä ympäristön käyttöä sääntelevää lainsäädäntöä. EU laajentaa tulkintaa: ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen, ihmisten terveyden suojelu, luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö ja sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin

4 I Ympäristölainsäädännön yleiset tavoitteet Ympäristönsuojeluhallintoa koskevaa lainsäädäntöä: Jätelaki (646/2011) Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Kemikaalilaki (599/2013) Kuntalaki (365/1995) Laki ajoneuvojen siirtämisestä ja romuajoneuvojen hävittämisestä (151/1975) Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Maa-aineslaki(555/1981) Maastoliikennelaki (1710/1995) Terveydensuojelulaki (763/1994) Ulkoilulaki (606/1973) Vesilaki (587/2011) Vesiliikennelaki (463/1996) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) Hallintolaki (434/2003) Hallintolainkäyttölaki (586/1996) Kuntalaki (365/1995)

5 I Ympäristölainsäädännön yleiset tavoitteet - ympäristöoikeus - Käsittelee maa- ja vesialueiden käytön ja suunnittelun sekä ympäristön- ja luonnonsuojelun lainsäädäntöä ja säädöksiä. - Pääosin julkisoikeutta, mutta sisältää myös yksityisoikeutta. - Ainakin seuraavia sääntelykokonaisuuksia: ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen (ympäristönsuojelu), luonnon monimuotoisuuden suojelu (luonnonsuojelu), ympäristöön liittyvien kulttuuriarvojen suojelu (mm. rakennussuojelu ja muinaismuistojen suojelu), ympäristönkäytön suunnittelu (mm. kaavoitus, tiesuunnittelu ja luonnonsuojelusuunnittelu), ympäristön muuttamisen kontrolli (mm. rakentaminen, vesirakentaminen, teiden rakentaminen, maa-ainesten ottaminen), uusiutuvien luonnonvarojen käytön sääntely (mm. metsien käsittely, kalastus ja metsästys), ympäristönkäytön taloudellisen ohjauksen sääntely, ympäristövahingot, ympäristörikokset sekä kiinteistönmuodostamis- ja lunastuslainsäädäntö

6 I Ympäristölainsäädännön yleiset tavoitteet

7 I Ympäristölainsäädännön yleiset tavoitteet Teksti 527/2014

8 I Ympäristölainsäädännön yleiset tavoitteet Teksti

9 I Ympäristölainsäädännön yleiset tavoitteet Teksti

10 II Keskeiset viranomaiset ja säädökset Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön visiona ympäristövastuullinen, osallisuutta tukeva yhteiskunta monimuotoinen luonto hyvinvointia edistävä ympäristö. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen vastaa ympäristön- ja luonnonsuojeluasioista sekä ministeriön toimialan muista asioista lukuun ottamatta asumista, rakentamista ja kaavoitusta, joista vastaa kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen. Ministeriön ylimpänä virkamiehenä toimii kansliapäällikkö Hannele Pokka. Asiat valmistellaan osastoissa ja yksiköissä, joita ovat luontoympäristöosasto, rakennetun ympäristön osasto, ympäristönsuojeluosasto, hallintoyksikkö, kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö ja viestintäyksikkö.

11 YM:n Strategia 2022 Parempi ympäristö tuleville sukupolville Lähde:

12 III Tuulipuistojen lupaprosessit viranomaisen kannalta Kansalliset tavoitteet numeroina EU:n ilmasto- ja energiapaketin mukaisesti Suomi on hyväksynyt EU-tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomen maakohtaiset tavoitteet ovat: Vähentää päästökauppasektorilla päästöjä EU:n tasolla 21 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen Vähentää päästöjä 16 prosentilla päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla (esimerkiksi rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne ja jätehuolto sekä teollisuuden fluoratut kasvihuonekaasut). Nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta. Suomen energia- ja ilmastostrategiassa tuulivoimatuotannon tavoitteeksi vuoteen 2025 mennessä on asetettu 9 terawattituntia (TWh). Tämä vastaa noin 3750 megawatin tehoa ja edellyttää noin 1000 uuden tuulivoimalan rakentamista vuoteen 2025 mennessä.

13 II Keskeiset viranomaiset ja säädökset Suomen ympäristökeskus (SYKE) Suomen ympäristökeskus (SYKE) on monitieteinen ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. SYKE tuottaa palveluja, julkaisuja ja koulutusta tutkijoille ja asiantuntijoille, päättäjille, yrityksille sekä laboratorion asiakkaille. Kansainvälinen yhteistyö tuo vaikuttavuutta palveluidemme ja aineistojemme tuotantoon. Kansalaisille ajankohtaista tietoa ja palveluja ympäristöstä löytyy ymparisto.fi-verkkopalvelussa.

14 II Keskeiset viranomaiset ja säädökset Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) vastaa keskeisesti valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. ARA kuuluu ympäristöministeriön hallinnon alaan. ARA myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARAasuntokannan käyttöä. ARA on myös mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa ja tuottaa alan tietopalvelua.

15 II Keskeiset viranomaiset ja säädökset Aluehallintovirastot (AVI) Käsittelevät ja ratkaisevat ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaiset lupa-asiat, vesilain mukaiset hallintopakkoasiat sekä pääosan vesien pilaantumisesta aiheutuvista korvausasioista. Ympäristöministeriö ohjaa aluehallintovirastojen toimintaa omalla toimialallaan. Ympäristölupavastuualue on neljässä aluehallintovirastossa: Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Pohjois- Suomen aluehallintovirastossa. Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle.

16 II Keskeiset viranomaiset ja säädökset aluehallintoviranomainen Aluehallintovirastoissa on viisi vastuualuetta: peruspalvelut, oikeusturva ja luvat pelastustoimi ja varautuminen poliisi työsuojelu ympäristöluvat sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja valvonta yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien ohjaus, luvat ja valvonta alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyyntiluvat ja valvonta, alkoholihaittojen ehkäisy eläinlääkintähuollon sekä eläinsuojelun ohjaus ja valvonta elintarviketurvallisuuden ohjaus ja valvonta oppilaan oikeusturvan edistäminen kilpailuvalvonta ja kuluttajien aseman turvaaminen työsuojelun valvonta ja kehittäminen ympäristöterveydenhuollon ohjaus ja valvonta opetus-, nuoriso-, liikunta- ja kirjastopalvelujen henkilöstön täydennyskoulutus nuoriso-, liikunta- ja kirjastotoimen hankkeiden valtionavustukset sekä osaamisen kehittäminen (Osaava-ohjelma) ympäristönsuojelu- ja vesilain mukaiset lupa- ja korvausasiat pelastustoimen, varautumisen ja sisäisen turvallisuuden kehittäminen peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi tupakka- ja terveydensuojeluviranomaisten ohjaus, valvonta ja arviointi kunnallis-

17 II Keskeiset viranomaiset ja säädökset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) Ympäristöministeriö ohjaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ELY-keskukset) ministeriön toimialaan kuuluvissa tehtävissä. ELY-keskusten ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueet vastaavat alueensa ympäristön- ja luonnonsuojelusta alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksesta kulttuuriympäristön hoidosta vesivarojen käytöstä ja hoidosta ympäristön tilan seurannasta.

18 II Keskeiset viranomaiset ja säädökset ELY -keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ELY-keskus) on 15 ja niillä on kolme vastuualuetta: elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri liikenne ja infrastruktuuri ympäristö ja luonnonvarat

19 II Keskeiset viranomaiset ja säädökset

20 II Keskeiset viranomaiset ja säädökset Valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä sekä maisematyölupa- ja purkamislupapäätöksestä Valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä on: 1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla; 2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa; 3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa; sekä 4) kunnalla. Valitusoikeus maisematyölupaa ja rakennuksen purkamislupaa koskevasta päätöksestä on: 1) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa; 2) kunnan jäsenellä; 3) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa; sekä 4) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella. Jos rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän rakennuksen purkamista, valitusoikeus rakennusluvasta on myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella.

21 II Keskeiset viranomaiset ja säädökset Päätöksenteon tulee perustua lakiin. Perustuslaki 2, Hallintolaki 6. Hyvän hallinnon periaate: yhdenvertaisuusperiaate, joka velvoittaa tasapuoliseen kohteluun, johdonmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen tarkoitussidonnaisuuden periaate, jonka mukaan viranomaisella ei saa olla toiminnassaan vääriä vaikuttimia eikä harkintavaltaa saa käyttää väärin objektiviteettiperiaate, joka edellyttää viranomaisilta asiallista ja puolueetonta toimintaa suhteellisuusperiaate, joka velvoittaa mitoittamaan keinot niin, ettei kenenkään oikeuksia tai etuja rajoiteta enempää kuin haitan tai vaaran poistaminen edellyttää luottamuksensuojaperiaate, joka on ennen muuta yksilön suojaa julkista valtaa vastaan ja antaa yksityiselle oikeuden luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen. Perusteisiin kuuluvat myös palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus, neuvontavelvollisuus, hyvän kielenkäytön vaatimus ja viranomaisten yhteistyövelvoite.

22 III Tuulipuistojen lupaprosessit viranomaisen kannalta Selvitettävät vaikutukset alueidenkäyttöön ja rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja kulttuuriympäristöön, ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja turvallisuuteen (erityisesti ääni ja välke), luonnonarvoihin (erityisesti linnusto), liikenteeseen (erityisesti lentoliikenne), elinkeinoihin (maa- ja metsätalous, kalastus, poronhoito, matkailu jne.), puolustusvoimien toimintaan sekä tutkajärjestelmiin ja tietoliikenteeseen. Esimerkki, Kotkan tuulivoimahankkeiden eteneminen, stonsuojelu/yva/vireilla/energia/documents/kotkantuuli voimahankkeetympäristövaikutustenarviointiselostus.pdf

23 Lähde: Tuulivoimalahankkeen vaiheet (Mäkeläinen & Määttä 2014).

24 Luonto Tutkavaikutukset Maisema Tuulipuiston perustaminen Melu, välke Maankäyttö

25 III Tuulipuistojen lupaprosessit viranomaisen kannalta

26 III Tuulipuistojen lupaprosessit viranomaisen kannalta Tuulivoimaloiden ääni - Tuulivoimaloiden melu voi sisältää pienitaajuista, impulssimaista, kapeakaistaista tai merkityksellisesti sykkivää ääntä, mikä lisää sen häiritsevyyttä. - Mallinnus- ja mittausohjeet tulivat voimaan helmikuussa Tuulivoimaloiden melutasoista on valmisteilla valtioneuvoston asetus.

27 III Tuulipuistojen lupaprosessit viranomaisen kannalta Tuulivoimamelu YM:n tuulivoimamelun ohjearvot (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012)

28 III Tuulipuistojen lupaprosessit viranomaisen kannalta Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Sovelletaan toimintaan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista (YSL 2 ) Tuulivoimala ei ole ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n laitosluettelossa Tuulivoimala vaatii ympäristöluvan, jos sen toiminnasta saattaa ympäristössä aiheutua naapuruussuhdelain 17.1 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta Ympäristöluvanvaraisuus on tapauskohtaista harkintaa - lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

29 YMPÄRISTÖLUPAMENETTELY Hakemus vireille Neuvottelut Tarkastuskäynnit Tiedottaminen Lausunnot Muistutukset Mielipiteet Toiminnanharjoittajan kuuleminen Lupaharkinta PÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Päätöksestä tiedottaminen ja julkipano Muutoksenhaku Lainvoimainen päätös Mahdollinen täytäntöönpanomääräys Valvonta ja tarkkailu

30 III Tuulipuistojen lupaprosessit viranomaisen kannalta Ympäristölupapäätös - Oikeusharkintaa - Luvan myöntämisen esteiden ja edellytysten tutkiminen ja lupamääräysten asettamisharkinta. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa; 3) :ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta; 6) olennaista heikennystä edellytyksiin harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria taikka olennaista heikennystä kolttien elinolosuhteisiin tai mahdollisuuksiin harjoittaa kolttalaissa tarkoitettuja luontaiselinkeinoja koltta-alueella.

31 III Tuulipuistojen lupaprosessit viranomaisen kannalta Lupapäätöksessä voidaan käsitellä vain niitä asioita, jotka perustuvat kyseiseen lainsäädäntöön - Esim. Ympäristölupapäätöksessä ympäristönsuojelulaki, jätelaki Esimerkki tuulipuiston ympäristölupapäätöksestä isu/testi/embeds/testiwwwstructure/20151_ymparisto lupapaatos_ra_09_2013.pdf

32 III Tuulipuistojen lupaprosessit viranomaisen kannalta Vesilaki (587/2011) - Vaatii vesilain mukaisen luvan (vesilupa), jos hanke voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos aiheuttaa VL 3 luvun 2 :n mukaisia seurauksia, kuten luonnon vahingollista muuttumista, vesistön tilan huonontumista, vaaraa terveydelle tai vahinkoa tai haittaa kalastukselle, kalakannoille tai vesiliikenteelle. Tuulivoimalan rakentaminen vaatii vesiluvan myös, jos sen aiheuttama muutos melkoisesti vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä tai kulttuuriarvoja taikka vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Lisäksi vesilupa tarvitaan VL 3 luvun 3 :n mukaan edellä mainituista seurauksista riippumatta aina, jos hanke koskee esimerkiksi valtaväylän sulkemista tai supistamista sekä väylän käyttämistä vaikeuttavan laitteen tai muun esteen asettamista, voimajohdon tekemistä yleisen kulku- tai valtaväylän ali tai vesialueen ruoppaamista, kun ruoppausmassan määrä ylittää 500 kuutiometriä. - Vesilupaa haetaan aluehallintovirastolta. - Tuulivoimalan vesiluvan harkinta perustuu vertailuun ja VL 3. luvun 4 mukaisesti lupa hankkeelle myönnetään, jos se ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.

33 III Tuulipuistojen lupaprosessit viranomaisen kannalta Lentoestelupa - Luvan tarve määritellään Ilmailulain 165 :ssä. - Kaikki yli 30 m korkeat rakennelmat lähellä lentoasemia tai yli 60 m korkeat kaikkialla Suomessa edellyttävät lentoesteluvan hakemista Liikenteen turvallisuusvirastolta. - Hakemukseen tulee liittää Finavian lausunto. Maantielaki ja ratalaki - Liittymäluvat - Suoja-alueet, etäisyysvaatimukset Liikenneviraston ohjeessa 8/2012. Sähkömarkkinalaki ja lunastuslaki Laki puolustusvoimista ja aluevalvontalaki - Puolustusvoimien lausunto pyydetään Pääesikunnalta

34 III Tuulipuistojen lupaprosessit viranomaisen kannalta Laki tuulivoiman kompensaatioalueista (490/2013) 4 Tuulivoimalan rakentaminen tuulivoiman kompensaatioalueelle Tuulivoiman kompensaatioalueella puolustusvoimien valvontajärjestelmää on kehitetty teknisillä tai muilla ratkaisuilla siten, että tuulivoimalan rakentaminen ja käyttöön otto alueella ei edellytä, että puolustusvoimat selvittää enää erikseen tuulivoimalan vaikutuksia Suomen aluevalvontaan, puolustusvoimien alueellisiin toimintaedellytyksiin ja sotilasilmailuun. Perämeren tuulivoima-alue on tässä laissa tarkoitettu tuulivoiman kompensaatioalue. 8 Perämeren tuulivoima-alueella tuulivoimamaksu on euroa ja kompensaatiosumma euroa.

35 III Tuulipuistojen lupaprosessit viranomaisen kannalta Luonnon- ja maisemansuojelu - Luonnonsuojelulliset näkökohdat on otettava huomioon tuulivoima-alueita suunniteltaessa ja tuulivoima-alueita rakennettaessa - Luonnonsuojelualueet ja ohjelmat - Natura 2000 verkosto - Maisemansuojelu - Muinaismuistolaki

36 III Tuulipuistojen lupaprosessit viranomaisen kannalta YVA laki (Laki ympäristövaikutusten arvioinnista (468 /1994) - Tuulivoimahanke vaatii YVA-lain mukaisen menettelyn soveltamista aina, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia. Hankkeeseen kuuluvat myös rakentamiseen, käyttöön ja huoltoon tarvittavat rakenteet. - YVA-menettelyn avulla pyritään - vähentämään tai ehkäisemään hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia. - edistämään ympäristövaikutusten yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. - lisäämään kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. - YVA-menettely on kaksivaiheinen.

37 Esimerkki, Kotkan tuulivoimahankkeiden YVA:n eteneminen, u/yva/vireilla/energiansiirto/documents/tuulivoimakotkamillsvent usvisfinalosa1arviointiohjelma.pdf

38 III Tuulipuistojen lupaprosessit viranomaisen kannalta - Esimerkki YVA arviointiselostuksesta YVA/Vireilla/energia/Documents/Kotkantuulivoimahankkeetympärist övaikutustenarviointiselostus.pdf - Esimerkki yhteysviranomaisen lausunnosta edelliseen arviointiselostukseen Documents/lausuntoarviointiohjelmasta160512%20(2).pdf

39 IV Keskeiset tekniset vaatimukset tuulipuiston rakennusluvassa Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999, MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (tarkistettu ): Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Kaavoitus - Maakuntakaava - Yleiskaava - Asemakaava - Suunnittelutarvealue Rakennuslupa ja toimenpidelupa -Tuulivoimalan rakentaminen vaatii koosta ja sijainnista riippuen joko toimenpideluvan (MRL 126 ) tai rakennusluvan (MRL 125 )

40 IV Keskeiset tekniset vaatimukset tuulipuiston rakennusluvassa Maankäyttö- ja rakennuslaki, muutokset 2013 tuulivoimarakentamisen edistämiseksi: MRL 172 :ään on lisätty uusi kolmas momentti, jonka mukaan vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena ei pidettäisi tuulivoimalan rakentamista. MRL 201a :ään on lisätty uusi toinen momentti, jonka mukaan rakennuslupa voitaisiin myöntää valitusajan kuluttua umpeen, lainvoimaa vailla olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan perusteella, kun kyse on MRL 77 a :ssä tarkoitetusta rakennusluvan myöntämisestä tuulivoimalan rakentamiseen yleiskaavan perusteella.

41 Tarkentuva suunnittelu - kaavahierarkia VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA -laadittaessa otetaan huomioon VAT:t -maakunnan liitto laatii ja hyväksyy, YM vahvistaa YLEISKAAVA -maakuntakaava ohjeena laadittaessa, voimaantultuaan syrjäyttää maakuntakaavan -kunta laatii ja hyväksyy ASEMAKAAVA -yleiskaava ohjeena laadittaessa, voimaantultuaan syrjäyttää yleiskaavan -kunta laatii ja hyväksyy 41 Ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio, YM; Ampumaratojen ympäristönsuojeluhaasteet, power point-esitys SW2010

42 Esimerkki: Tuulivoimarakentamista koskevan maakuntakaavan merkintöjä ja määräyksiä,

43 IV Keskeiset tekniset vaatimukset tuulipuiston rakennusluvassa Tuulivoimayleiskaavan erityiset sisältövaatimukset MRL:ssä 77 a ( /134) Yleiskaavan käyttö tuulivoimalan rakennusluvan perusteena Rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. 77 b ( /134) Tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset Laadittaessa 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. 77 c ( /134) Tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan laatimiskustannukset Jos 77 a :n mukainen tuulivoimarakentamista ohjaava yleiskaava laaditaan pääasiallisesti yksityisen edun vaatimana ja tuulivoimahankkeeseen ryhtyvän taikka maanomistajan tai haltijan aloitteesta, kunta voi periä tältä yleiskaavan laatimisesta aiheutuneet kustannukset kokonaan tai osaksi. Kunta hyväksyy kaava-aluekohtaisesti perittävän maksun periaatteet ja maksun perimistavan sekä -ajan.

44 Lähde:

45 IV Keskeiset tekniset vaatimukset tuulipuiston rakennusluvassa Jos tuulivoimahanke sijoittuu suunnittelutarvealueelle, hankkeen toteuttaminen edellyttää sen laadusta ja sijaintipaikasta riippuen joko kaavallista suunnittelua tai suunnittelutarveratkaisua. MRL 16 :n mukaan suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Suunnittelutarpeen osoittajaksi riittää siten pelkästään rakennushankkeen ympäristövaikutusten merkittävyys.

46 Alueen sijainti Suuntaa-antava luokittelu suunnittelutarveratkaisun käyttömahdollisuuksista Alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi yleispiirteisessä kaavassa Aluetta ei ole osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi yleispiirteisessä kaavassa Alueet, joilla on merkittävää yhteensovittamisen tarvetta, tai jotka ovat herkkiä tuulivoimarakentamisen vaikutuksille esimerkiksi luonnonarvojen tai maiseman kannalta. Alueet, joilla ei ole merkittävää alueidenkäytön yhteensovittamisen tarvetta, esimerkiksi maa- ja metsätalousvaltaiset alueet. Suunnittelutarveratkaisun perusteella voidaan toteuttaa korkeintaan 2 4 voimalaa. Suunnittelutarveratkaisun perusteella voidaan toteuttaa korkeintaan 5 6 voimalaa. Lähde: Ei voida toteuttaa suunnittelutarveratkaisun perusteella. Suunnittelutarveratkaisun perusteella voidaan toteuttaa korkeintaan 3 4 voimalaa.

47 IV Keskeiset tekniset vaatimukset tuulipuiston rakennusluvassa Esimerkkejä suunnitteluratkaisuista: Muukonkankaan tuulivoimalat Lemin tuulivoimatuotantoalue Esimerkkipäätöstä tuulivoimapuistojen rakennusluvista: Summan tuulivoimalat, Hamina Muukon tuulipuisto, Lappeenranta

48 Uusiutuva energia ja ympäristölainsäädäntö Luennot perustuvat: Weckman, E Tuulivoimalat ja maisema. Ympäristö 5. Ympäristöministeriö. Helsinki. Liikenneviraston ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen Dnro 1816/065/2012. Liikenneviraston ohjeita 8/2012. Torvinen, Tuulivoimapuiston perustaminen. Opinnäytetyö. Lapin AMK. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöministeriö, Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Tuulivoiman edistämistyöryhmän loppuraportti, TEM, Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melupäästön todentaminen mittaamalla. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2014 Tuulivoimaloiden melupäästön mittaaminen altistuvassa kohteessa. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2014

49 Tehtävä Sisämaan tuulipuiston perustaminen - Ympäristölainsäädännön mukaiset luvat Suomessa Kuvittele olevasi tuulipuistohankkeen projektipäällikkö. Suunnitteilla oleva tuulipuisto sisältäisi kymmenen (10) nimellisteholtaan 3 MW tuulivoimalaa. Mitä ympäristölainsäädännön mukaisia ratkaisuja sisämaan tuulipuiston perustaminen vaatii Suomessa? Esittele tärkeimmät ympäristölainsäädännön vaatimukset ja niiden edellytykset. Käytä hyväksesi luentojen valmisteluaineistona mainittuja aineistoja.