NORTH-SOUTH-SOUTH. Higher Education Institution Network Programme

Transkriptio

1 NORTH-SOUTH-SOUTH Higher Education Institution Network Programme Hakuinfo 30.9., Paasitorni, Helsinki Alva Bruun

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA NSS- OHJELMA 2. OHJELMAN YLEISET TAVOITTEET 3. OHJELMASSA MUKANA OLEVAT MAAT 4. TUETTAVAT TOIMINNOT 5. HANKESUUNNITELMA 6. VALINNAT JA ARVIOINTI 7. HAKUKIERROKSEN BUDJETTI JA AIKATAULU 8. HAKEMUS JA SEN LIITTEET 9. SÄHKÖINEN HAKUJÄRJESTELMÄ 10/4/

3 1. KEHITYSPOLITIIKKA JA NORTH-SOUTH- SOUTH -OHJELMA Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet / globaalit haasteet Suomen kehityspoliittista ohjelmaa valmistellaan syksyllä Kehityspolitiikka hallitusohjelmassa 06/: Kehityspolitiikka keskeinen osa johdonmukaista ja laaja-alaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Köyhyyden vähentäminen ja YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen kumppanimaiden tarpeita ja omistajuutta korostaen ovat tärkeimmät tavoitteet Hallitus uudistaa kehityspolitiikkaa vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Painopistealueita ovat koulutus, ihmisarvoinen työ, nuorisotyöttömyyden vähentäminen sekä naisten ja lasten aseman parantaminen.toiminnassa hyödynnetään Suomen vahvuudet koulutuksessa, terveyden edistämisessä, viestintä- ja ympäristöteknologiassa sekä hyvässä hallinnossa. 10/4/

4 1. KEHITYSPOLITIIKKA JA NORTH-SOUTH- SOUTH -OHJELMA Hallitusohjelma: Tavoitteena tasainen määrärahakehitys (0,71 % BKTL:stä) Kehitysyhteistyö osa kehityspolitiikkaa Kehitysyhteistyötä ohjaa: -Vuosituhattavoitteet -Läpileikkaavat teemat (naisten ja tyttöjen oikeudet ja aseman parantaminen, syrjäntyvien ryhmien ja vammaisten oikeuksien turvaaminen ja aseman parantaminen, HIV/AIDS:in vastainen työ) ks. -Keskeiset periaatteet: johdonmukaisuus, täydentävyys, vaikuttavuus 10/4/

5 2. OHJELMAN YLEISET TAVOITTEET Ohjelma tukee YK:n vuosituhatjulistuksen sekä Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden saavuttamista köyhyyden vähentämiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Keskiössä vuosituhatjulistuksen tavoite 8 (globaali kumppanuus kehitykselle). Perustana vuorovaikutus, liikkuvuus, keskinäinen oppiminen sekä kehitysmaiden kapasiteetin vahvistaminen North-South-South -ohjelmalla on myös tärkeä rooli korkeakoulujen kansainvälisyysstrategioiden tavoitteiden saavuttamisessa.

6 2. OHJELMAN YLEISET TAVOITTEET Ohjelmalla edistetään myös ohjelmaan osallistuvien Etelän korkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä (Etelä-Eteläulottuvuus). Tuetaan kumppanimaiden kansalaisten mahdollisuuksia osallistua omaan taloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen kehitykseen Avainasemassa suomalaisen osaamisen hyödyntäminen 10/4/

7 3. OHJELMASSA MUKANA OLEVAT MAAT Lähtökohtaisesti kelpoisia kaikki ODA-kelpoiset maat Valinnoissa priorisoidaan yhteistyötä seuraavien maiden ja alueiden kanssa: Suomen pitkäaikaiset yhteistyömaat Tansania, Sambia, Etiopia, Kenia, Nepal, Nicaragua, Mosambik, Vietnam Suomen muista yhteistyömaista seuraavat ns. siirtymävaiheen maat Egypti, Peru, Etelä-Afrikka, Namibia Suomen alueellisen kehitysyhteistyön painopistealueista Mekongin alue: Thaimaa, Laos, Kambodza, Vietnam Keski-Amerikka: Nicaragua, Honduras, Costa Rica, El Salvador, Guatemala, Panama Andien alue: Peru, Ecuador, Kolumbia, Bolivia Eteläinen Afrikka: Angola, Botswana, Etelä-Afrikka, Kongon demokraattinen tasavalta, Lesotho, Malawi, Mauritius, Mosambik Namibia, Sambia, Seychellit, Swasimaa, Tansania ja Z Zimbabwe Afrikan sarvi: Eritrea, Somalia, Sudan, Tshad, Keski-Afrikan tasavalta, Djibouti Länsi-Afrikka: Mauritania, Mali, Niger, Nigeria, Benin, Togo, Ghana, Burkina Faso, Norsunluurannikko, Liberia, Sierra Leone, Guinea, Guinea-Bissau, Senegal, Gambia Laajemman Euroopan Aloitteen (Wider European Initiative) maat: Ukraina, Moldova, Valko- Venäjä, Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Kazakstan, Kirgistan, Tadzhikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan Länsi-Balkan: Albania, Bosnia-Hertsegovina, Kosovo, Kroatia, Makedonia, Montenegro ja Serbia

8 4. TUETTAVAT TOIMINNOT Tukea korkeakoulujen verkostoille, joissa yksi suomalainen korkeakoulu toimii hakijana ja verkoston koordinaattorina. joilla kumppaneita Suomesta ja Etelästä (verkoston muodostaa vähintään yksi korkeakoulu Suomesta ja Etelästä, muita toimijoita voi olla partnereina mutta toimintaa ei voi rahoittaa ohjelmarahoituksella) joilla on aina sekä akateeminen että hallinnollinen koordinaattori kussakin kumppanikorkeakoulussa. jotka ovat sopineet vastuut ja menettelytavat verkoston sisällä erillisellä sopimuksella Tukea myönnetään opettaja- ja opiskelijavaihtoon (2/3), intensiivikursseille sekä verkostoitumista tukeville toimille (1/3) (valmistelevat ja hallinnolliset vierailut sekä verkostotapaamiset). Osallistuvien korkeakoulujen tulee noudattaa hyvään hallintoon ja korruption vastaiseen toimintaan liittyviä periaatteita

9 Opettajavaihto Opettajavaihdon kesto vaihtelee 1 viikosta kuuteen (6) kuukauteen. Opettajavaihdossa tulee pyrkiä siihen, että yhteistyöverkoston sisällä mahdollisimman moni eri opettaja osallistuu opettajavaihtoon. Vaihtojakson aikana annettavan opetuksen tulee olla osa vastaanottavan korkeakoulun opetussuunnitelmaa. Vaihtoon osallistuu aina suomalainen korkeakoulu joko lähettävänä tai vastaanottavana osapuolena. Opettajavaihdon tulee olla vastavuoroista Opettaja-apurahalla korvataan vaihdosta aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia (matkat, ylläpito). (ei palkkakustannuksia!) Koordinoiva korkeakoulu määrittää yksittäisen apurahan suuruuden suhteuttaen sen vaihdon pituuteen. Vuonna keskimääräinen myönnetty opettajavaihdon apuraha oli n euroa.

10 Opiskelijavaihto Opiskelijavaihto on 3-12 kuukautta. Vaihto-opiskelu on päätoimista ja suoritetut opinnot sisällytetään kotikorkeakoulussa suoritettavaan tutkintoon. Opiskelijat osallistuvat vastaanottavan korkeakoulun tarjoamaan opetukseen. Vaihtojaksoon voi sisältyä käytännön harjoittelua tai tutkimusaineiston keruuta mutta jakso ei saa koostua pelkästä harjoittelusta tai tutkimustyöstä. Vaihtoon osallistuvilta ei saa periä lukukausimaksuja. Opiskelija voi osallistua vaihtoon vain kerran (kuitenkin osallistuminen sekä opiskelijavaihtoon että intensiivikurssille on mahdollista).

11 Perustutkinto- opiskelijat Opiskelijavaihto on tarkoitettu perustutkinto-opiskelijoille, jotka ovat kirjoilla jossain verkoston kumppanikorkeakouluista ja joilla on takana vähintään ensimmäisen vuoden korkeakouluopinnot. Opiskelijavaihto on vastavuoroista. Vaihtoon osallistuu aina suomalainen korkeakoulu joko lähettävänä tai vastaanottavana osapuolena. Ennen vaihtoon lähtöä tehdään opintosuunnitelma ja sovitaan opintojen hyväksilukemisesta. Verkostojen huolehdittava opiskelijoiden lähtö-, paluu- ja tulovalmennuksesta, sekä siitä, että opiskelijan vakuutusasiat ovat kunnossa.

12 Jatkotutkinto-opiskelijat Apurahoja on mahdollista hakea myös jatkotutkintoopiskelijalle Etelästä Suomeen kohdistuvaan vaihtoon. Apurahojen laskentatapa ja ehdot samat kuin perustutkintoopiskelijoilla. + Jatko-opiskelijalle nimettävä ohjaaja + Opiskelijan tulee osallistua vastaanottavan korkeakoulun antamaan tutkijakoulutukseen. Jatko-opiskelijoiden osuus Suomeen saapuvista opiskelijoista voi olla korkeintaan puolet. Jatkotutkinto-opiskelijoiden liikkuvuus tapahtuu osana verkostoyhteistyötä eikä se voi olla verkoston ainut toiminto.

13 Apurahan muodostuminen Opiskelija-apuraha on tarkoitettu vaihdosta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Apurahaan voi sisällyttää myös luvista aiheutuvia kustannuksia sekä Suomeen tulevien opiskelijoiden osalta myös vakuutuksista aiheutuvia kustannuksia. Hakemuksessa laaditaan realistinen arvio opiskelijan matkakustannuksista, majoitus- ja elinkustannuksista sekä vakuutuskustannuksista. Vuonna keskimääräinen - myönnetty opiskelija-apuraha oli n euroa. - raportoitu opiskelija-apuraha oli n euroa.

14 Intensiivikurssit Kurssin tarkoituksena on järjestää yhteistä opetusta verkoston korkeakoulujen opiskelijoille. Kesto1-10 viikkoa. Järjestetään aina Etelän kumppanikorkeakouluissa. Osallistujilta ei saa periä osallistumismaksuja. Verkostot voivat järjestää yhteisiä intensiivikursseja. Mahdollista saada tukea max. 1 kurssiin /lukuvuosi. Tuki on pääsääntöisesti enintään euroa / kurssi. - sis. osallistujien matkat, majoitus ja elinkustannukset sekä vakuutuskustannukset - tila- ja toimistokulut, materiaalikulut sekä verkko opetuksen järjestäminen. - EI palkkakustannuksia Tukea voidaan kanavoida myös etelään.

15 Verkostoituminen Valmistelevat / Hallinnolliset vierailut Vierailujen tarkoituksena on sopia yhteistyön sisällöstä sekä yhteistyön seurannasta ja kehittämisestä. Vierailuapurahat on tarkoitettu sekä opettajille että korkeakoulujen muulle yhteistyöhön osallistuvalle henkilökunnalle. Tuki max euroa vierailua kohti, Jos useammassa maassa; max euroa vierailua kohti. Kattaa matka-, majoitus ja oleskelusta aiheutuvia kuluja.

16 Verkostoituminen Verkostotapaamiset Tavoitteena on yhteistyön kehittäminen, arviointi ja tulosten levittäminen Voi osallistua opettajat ja korkeakoulujen muu yhteistyöhön osallistuva henkilökunta. Myös opiskelijoiden osallistumista voidaan tukea. Kannustetaan järjestämään verkostotapaamisia Etelän kumppanikorkeakouluissa. Voi järjestää useamman North-South-South -verkoston yhteistyönä. Tukea voidaan käyttää osallistujien matkoista, majoituksesta ja oleskelusta aiheutuviin kuluihin sekä tapaamisen järjestelystä aiheutuviin kuluihin ml. tilakustannukset. Ohjelman tuki verkosto-tapaamisille on pääsääntöisesti max euroa tapaamista kohti.

17 Verkostotoiminta kokonaisuutena, eri tukimuotojen yhdistäminen Verkostoja rohkaistaan hyödyntämään myös muita rahoituslähteitä. North-South-South ohjelma tukee osaltaan myös muita ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroin rahoittamia korkeakouluyhteistyön ohjelmia, kuten korkeakoulujen kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelmaa (ns. korkeakoulu-iki). Jatkossa synergioita näiden ohjelmien välillä pyritään vahvistamaan.

18 Esteettömyystuki ohjelmassa Verkostojen on mahdollista hakea esteettömyystukea Tukimahdollisuus koskee hallinnollista henkilökuntaa, opettajia sekä opiskelijoita ja kaikkia ohjelman toimintoja Kyseessä voi olla psyykkinen tai fyysinen vamma Tukea voi hakea verkostohakemuksen yhteydessä perustelemalla tuen määrän hankesuunnitelmassa (esim. perustelemalla intensiivikurssin järjestämiseen tarvittavia resursseja jos useampi vammainen henkilö osallistuu, tiedot vamman laadusta) Tukea voi myös hakea myöhemmin jatkuvalla hakuajalla Maksimitukimäärää ei ole määritelty, hakemukset käsitellään tapauskohtaisesti CIMOssa 10/4/

19 5. HANKESUUNNITELMA Tehdään englanniksi Kahdeksi lukuvuodeksi ja Pituus max. noin 15 sivua. Perustuu ongelma- ja tarvelähtöisyyteen. Suunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota tavoitteiden selkeyteen, suunnitelman logiikkaan, lähtötilanteen analyysiin sekä myös riskeihin. Perustuu Logical framework (Looginen viitekehys) suunnittelutyökalun mukaiseen kysymyksenasetteluun. Hankesuunnittelun opas- Ulkoministeriön kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeiden hanketuen käsikirja: entlan=1&culture=fi-fi 10/4/

20 Hankesuunnitelman sisältö 1. Yhteenveto Tiivis yhteenveto hankkeen tarpeesta, tavoitteista, toteutusmallista ja toteuttajista (max 1 sivu) 2 Verkoston kuvaus ja yhteistyön tausta Verkoston ja sen kumppanikorkeakoulujen esittely Yhteistyön historia lyhyesti (erityisesti aiemmin rahoitusta saaneiden verkostojen osalta, miten yhteistyö on sujunut, mitä on opittu?) Miten tulevaa yhteistyötä on suunniteltu? Miten eri osapuolet ovat olleet mukana suunnittelussa? 10/4/

21 Hankesuunnitelman sisältö 3. Hankkeen tausta ja tarve Tausta- ja lähtökohtatilanteen kuvaus (ml. lyhyt kuvaus hankkeen toimintaympäristöstä) Kehitystarpeiden kuvaus (ml. mikä on se ongelma/tarve, johon yhteistyöllä vastataan?) Hankkeen liittyminen mahdollisiin muihin hankkeisiin tai kehitysohjelmiin Mitä on suomalainen erityisosaaminen ja asiantuntijuus tässä toiminnassa? 4. Hyödynsaajat Hankkeen lopulliset hyödynsaajat Hankkeen mahdolliset muut hyödynsaajat 10/4/

22 Hankesuunnitelman sisältö 5. Tavoitteet ja tavoitteiden seuranta Hankkeen kehitystavoite ja kehitysmittarit ja tavoitteiden seurantamenettely Hankkeen tarkoitus (välittömät tavoitteet) ja sen seuranta (tulosmittarit, laajassa hankkeessa osaprojekteittain). Lisäkysymyksiä hankkeen kehitystavoitteiseen ja hankkeen tarkoitukseen liittyen: Miten yhteistyö edistää YK:n vuosituhatjulistuksen arvoja ja päämääriä sekä Suomen kehityspolitiikan tavoitteita? Entä miten toiminta tukee kehitysmaan omia prioriteetteja ja tarpeita? Miten toiminnassa on huomioitu Suomen kehityspolitiikan läpileikkaavien teemojen, erityisesti sukupuolten välisen tasaarvon, toteutuminen käytännössä? 10/4/

23 Hankesuunnitelman sisältö 5. Tavoitteet ja tavoitteiden seuranta (jatkuu..) Miten hanke tukee Etelä-Etelä yhteistyötä? Mitkä ovat kunkin verkostoon osallistuvan korkeakoulun tavoitteet ja odotukset yhteistyöltä? Mikä on toiminnan yhteys osallistuvien korkeakoulun/jen kansainvälisyysstrategiaan? 6. Tulokset Tärkeimmät konkreettiset tulokset, jotka hankkeella pyritään saamaan aikaan Tulosten laadulliset ja määrälliset määrittelyt 10/4/

24 Hankesuunnitelman sisältö 7. Toimenpiteet ja työsuunnitelma Kuvaus hankkeen tärkeimmistä toimenpiteistä (opettaja- ja opiskelijavaihto, intensiivikurssit, valmistelevat ja hallinnolliset vierailut sekä verkostotapaamiset) ja niiden ajoittumisesta Opettaja- ja opiskelijavaihto: - Kuvaus vaihtojaksojen sisällöstä/tavoitteista - Arvioidut ajankohdat, pituudet ja lukumäärät? - Apurahan laskentatapa/perustelut 10/4/

25 Hankesuunnitelman sisältö 7. Toimenpiteet ja työsuunnitelma (jatkuu..) Intensiivikurssit: - kurssin alustava ohjelma - kuvaus toteutuksesta ja työnjaosta kumppanikorkeakoulujen kesken - tiedot osallistujista - eritelty kustannusarvio, joka summiltaan vastaa varsinaiseen hakulomakkeeseen täytettyjä tietoja Verkostotapaamiset: - kuvaus tapaamisen tavoitteista, sisällöstä, ajankohdasta ja toteutuksesta - tiedot osallistujista - eritelty kustannusarvio, joka summiltaan vastaa varsinaiseen hakulomakkeeseen täytettyjä tietoja 10/4/

26 Hankesuunnitelman sisältö 8. Hankkeen toteutusmalli Kuvaus hankkeen toteutuksesta ja verkostoyhteistyön käytännön järjestelyistä Verkoston toiminta: - Verkoston koordinointi ja osallistuvien korkeakoulujen roolit - Lyhyt kuvaus yhteistyötä koskevista laadunvarmistusmekanismeista (esim. ulkoiset ja sisäiset arvioinnit, kyselyt ja palautteet, tavoite-tulosseuranta, menetelmien ja prosessien kuvaukset, palautejärjestelmä) 10/4/

27 Hankesuunnitelman sisältö 8. Hankkeen toteutusmalli (jatkuu..) Opiskelijavaihdon käytännön järjestelyt: - lähtevien ja saapuvien opiskelijoiden valintamenettely - valintaperusteet (aiemmat opinnot, kielitaitovaatimus) - opiskelukieli - opintojen sisältö - opintojen hyväksilukemisen järjestäminen ja seuranta Liikkuvuuden tukitoimet: - opettajien ja opiskelijoiden kielivalmennus - opettajien ja opiskelijoiden lähtö/paluuorientaatio - asuntoasioiden järjestäminen - apurahamaksatukset - vakuutus- ja lupa-asioiden järjestäminen 10/4/

28 Hankesuunnitelman sisältö 9. Voimavarat Hankkeessa tarvittavat henkilötyö, materiaalit, laitteet, matkat jne. Koordinoivan korkeakoulun omat hallinnolliset voimavarat 10. Kustannusarvio Tarvittavien voimavarojen pohjalta laskettu kustannusarvio. Selvitys tuettavan hankkeen mahdollisista muista resursseista (ml. esim. mahdollinen muu rahoitus, omarahoitus ja hankkeeseen käytetty työaika, esimerkiksi kokonaiskustannusmallin mukaisesti.) Minimivaatimus: HTV:t. Budjetti tarvittavasta rahoituksesta. 11. Riskit ja oletukset Analyysi hankkeen riskeistä ja yhteenveto niistä ulkoisista oletuksista, joihin hanke perustuu 10/4/

29 Hankesuunnitelman sisältö 12. Raportointi ja seuranta Hankkeen raportointijärjestelmä ja aikataulu Hankkeen (mahdollinen) arviointimenettely ja aikataulu (evaluointi) 13. Yhteistyön jatkosuunnitelmat Millä keinoin pyritään takaamaan yhteistyön jatkuvuus ohjelmarahoituksen päätyttyä? Suunnitelmat tulevaisuudelle? Exit-strategia 10/4/

30 6. VALINNAT JA ARVIOINTI Valintakriteerit Hankkeen kehityspoliittiset vaikutukset (erityisesti vaikuttavuus ja täydentävyys) Suunnitelmien selkeys ja realistisuus Suomen erityisosaaminen ja asiantuntemus korkeakouluyhteistyössä Valittavien verkostojen koulutusalakohtainen kattavuus

31 6. VALINNAT JA ARVIOINTI Arvioinnissa painotettavia seikkoja Toiminta on kehityspoliittisesti vaikuttavaa Suunnitelmat yhteistyömaan omista prioriteeteista ja tarpeista toiminta tuottaa kestäviä tuloksia ja siinä varmistetaan yhteistyökumppanin omistajuus. Suunnitelma on realistinen ja selkeä (tavoitteet vs. resurssit) Eri toimijoiden välinen työnjako on selkeä ja tasapainoinen ja toiminta on vastavuoroisuuteen perustuvaa. Suunnitelmassa osoitetaan selkeästi suomalaisen korkeakoulun erityisosaaminen ja asiantuntijuus sekä se, miten tätä hyödynnetään toiminnassa. Suunnitelmassa osoitetaan yhteys korkeakoulujen kvstrategioihin. Suunnitelmassa osoitetaan edellytykset ja suunnitelmat Etelä-Etelä-yhteistyön edistämiseksi.

32 6. VALINNAT JA ARVIOINTI Arvioinnissa painotettavia seikkoja Suunnitelmassa varmistetaan Suomen kehityspolitiikan läpileikkaavien teemojen,[1] erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon, toteutuminen käytännössä. Toiminta täydentää muuta yhteistyömaassa tehtävää työtä kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön saralla, esimerkiksi siten, että toimitaan Suomen prioriteettisektoreilla ja aloilla. Hanketta toteutetaan Suomen pitkäaikaisissa yhteistyömaissa, ns. siirtymämaista tai alueellisen kehitysyhteistyön painopistealueilta (ks. hakuohjeen liite 2, valinnoissa priorisoitavat maat ja alueet). [1] Suomi edistää kehityspolitiikassaan läpileikkaavasti seuraavia teemoja: 1. naisten ja tyttöjen oikeudet ja aseman parantaminen; sukupuolten välisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon vahvistaminen; 2. helposti syrjäytyvien ryhmien, erityisesti lasten, vammaisten ihmisten, alkuperäiskansojen ja etnisten vähemmistöjen oikeuksien ja tasavertaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen; ja 3) HIV/AIDSin vastainen taistelu; HIV/AIDS terveydellisenä ja yhteiskunnallisena ongelmana.

33 7. HAKUKIERROKSEN BUDJETTI JA AIKATAULUT Hakukierrosta koskevat linjaukset ja aikataulut Hakukierroksella jaetaan tukea lukuvuosille ja , HUOM! Toimintaa tulee olla molempina lukuvuosina! Budjetti hakukierroksella n. 1,5 miljoonaa euroa (koko ohjelmakauden budjetti yhteensä 6 MEUR). Hakukierros avautuu Haku päättyy Ulkopuoliset arvioitsijat / NSS ohjelman ohjausryhmä päättää lopulliset tuensaajat Valinnat pyritään tekemään maaliskuun loppuun mennessä 2012 ja näistä tiedotetaan hakijoille s-postitse ja perustelut lähetetään kirjeitse 10/4/

34 8. HAKEMUS JA SEN LIITTEET Mistä hakemus koostuu? 1. hakulomake (linkki sovellukseen sekä ohjeet osoitteessa ). Sähköisestä järjestelmästä tulostettuun lomakkeeseen liitetään: 2. Hankesuunnitelma (johon suositellaan liitettävän LFAmatriisi), sekä 3. yhteistyökumppaneiden sitoumuskirjeet Allekirjoitettu hakemus lähetetään postitse CIMOon 10/4/

35 8. HAKEMUS JA SEN LIITTEET Hakemuksen (= hakulomake tulostuu sähköisestä järjestelmästä lähettämisen jälkeen) liitteet ovat hankesuunnitelma ja yhteistyökumppaneiden sitoumuskirjeet Hankesuunnitelma ladattavissa lomakepohjaa saa käyttää, ei pakollinen mutta otsikointia tulee seurata max 15 sivua, liitteeksi suositellaan liitettävän LFA-matriisi Sitoumuskirjeistä on käytävä ilmi: korkeakoulun ja yhteyshenkilön yhteystiedot, allekirjoitus verkoston nimi sitoutuminen verkoston toimintaan korkeakoulun oma panos (in-kind contribution), jonka voi kirjeessä todeta esim. Seuraavasti: Korkeakoulu hoitaa vastiketta opiskelija- ja opettajavaihdon käytännön järjestelyt 10/4/

36 8. HAKEMUS JA SEN LIITTEET Hallinollinen koordinaattori tekee ja lähettää hakemusken sähköisessä järjestelmässä Sähköisestä järjestelmästä tulostetun hakulomakkeen allekirjoittaa henkilö, jolla nimenkirjoitusoikeus korkeakoulussa, hankesuunnitelmaa ei tarvitse allekirjoittaa Hakukierros päättyy kl , jolloin sähköinen hakemus on oltava lähetettynä sähköisessä järjestelmässä. Allekirjoitetun paperikopion osalta postileima riittää. Allekirjoitus henkilöltä, jolla nimenkirjoitusoikeus yliopistossa. 10/4/

37 9. SÄHKÖINEN HAKUJÄRJESTELMÄ 10/4/

38 10/4/

39 10/4/

40 10/4/

41 10/4/

42 10/4/

43 10/4/

44 10/4/

45 10/4/

46 10/4/

47 10/4/

48 10/4/

49 10/4/

50 Hakemuksesta tulostuu Pdf-versio (prewievmuodossa ennen lähettämistä) 10/4/

51 10/4/

52 Linkkejä ja lisätietoa Suomen kehityspolitiikka + teemat: ntlan=1&culture=fi-fi Hakulomakkeet ja lisätiedot NSS -ohjelman sivuilta: Yhteystiedot CIMOon: Ohjelma-asiantuntija Alva Bruun, puh Ohjelmakoordinaattori Annukka Pesonen, puh S-posti: North-south@cimo.fi 10/4/