JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa , , , ja tehtyine muutoksineen.

2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Muutettiin hallituksen kokouksessa :n 3 mom, kokouksessa muutettiin 17 :n 1 mom., lisättiin 17 :ään 2 momentti ja muutettiin 22 :n 7 momenttia, kokouksessa lisättiin 14 :n 4 momenttiin toinen virke ja lisättiin 14 :ään 5 momentti sekä kokouksessa lisättiin 14 :n 2 momenttiin uusi 9) kohta, muutettiin 29 :n 1 momenttia ja poistettiin johtosäännön 30 :n 5 momentti. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Yliopistolain (558/2009) 14 :n nojalla yliopiston hallitus on 10. päivänä syyskuuta 2009 hyväksynyt seuraavan johtosäännön, jota noudatetaan yliopiston toiminnassa sen lisäksi, mitä yliopistolaissa (558/2009), laissa yliopistolain voimaanpanosta (559/2009) ja yliopistoasetuksessa (770/2009) on säädetty. 2 Yliopisto vaikuttaa sivistykselliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen ihmisen koko elämänkulun kattavan kasvun ja vastuun aikaansaamiseksi. Toiminnassa painottuvat laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus. 3 Yliopiston hallintoa hoitavat hallitus, rehtori, vararehtorit, yliopistokollegio, tiedeneuvosto, koulutusneuvosto, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvosto, hallintokeskus, tiedekuntaneuvostot, tiedekuntien dekaanit, johtokunnat, yliopiston tutkintolautakunta, tiedekuntien tutkintolautakunnat ja laitosten johtajat sekä erikseen asetetut muut hallintoelimet. Jokaisella tiedekunnalla on oma palvelukeskus. Jyväskylässä toimivilla erillis- ja palvelulaitoksilla sekä hallintokeskuksella on yksi yhteinen palvelukeskus. Hallituksen toimikauden pituudesta päättää yliopistokollegio. Muiden monijäsenisten hallintoelinten samoin kuin dekaanien ja laitosten johtajien toimikauden pituus on neljä kalenterivuotta, ellei muuta ole määrätty. Opiskelijajäsenet valitaan kuitenkin kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. 4 Yliopiston koko henkilöstön ja kaikkien hallintoelinten tehtävänä on toimivaltansa puitteissa huolehtia opetuksen ja tutkimuksen sekä muiden yliopiston tehtävien korkeasta tasosta ja sen jatkuvasta kehittämisestä. 2

3 Yliopiston hallintoa hoitavien on huolellisesti toimien edistettävä yliopiston etua. Hallintoa hoitavien on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään yliopistolakia tai muita säännöksiä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yliopistolle. 5 Yliopiston kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. Yliopiston yksiköitä ja toimintoja voidaan sijoittaa myös muille paikkakunnille. Yliopiston henkilöstöön kuuluvat yliopistoon työsopimussuhteessa olevat. 6 Yliopiston opiskelijoita ovat henkilöt, joilla on oikeus opiskella yliopistossa tutkintoa varten. Tarkemmat määräykset äänestysoikeudesta vaaleissa annetaan vaalijohtosäännössä. Yliopistoallianssista ja sen toimintavoista päätetään erillisellä sopimuksella. 7 HALLITUS 8 Yliopiston ylin päättävä toimielin on hallitus. Hallituksen tehtävänä on: 1) päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista; 2) päättää yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta ja laatia tilinpäätös; 3) vastata yliopiston varallisuuden hoidosta ja käytöstä, jollei hallitus ole siirtänyt toimivaltaa rehtorille; 4) huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisestä; 5) hyväksyä yliopiston toiminnan kannalta merkittävät tai periaatteelliset sopimukset ja antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa; 6) hyväksyä yliopistolain 48 :n mukainen opetusministeriön kanssa tehtävä sopimus yliopiston puolesta; 7) valita rehtori sekä erottaa rehtori, jos siihen on tehtävän luonne huomioon ottaen hyväksyttävä ja perusteltu syy; 8) hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat yleistä järjestäytymistä koskevat määräykset sekä päättää yliopiston toimintarakenteesta; 9) tehdä opetusministeriölle ehdotus yliopiston koulutusvastuun muuttamisesta; 10) päättää yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä sekä 11) päättää vahingonkorvauskanteen nostamisesta yliopiston monijäsenisen hallintoelimen jäsentä tai yliopiston henkilökuntaan kuuluvaa vastaan. 3

4 Hallituksen tehtävänä on lisäksi valita suoraan rehtorin alaisuudessa toimiva johtava henkilöstö, jollei se ole siirtänyt tehtävää muille yliopiston toimielimille. 9 Hallituksessa on 7 tai 9-14 jäsentä. Yliopistokollegio päättää hallituksen jäsenten lukumäärästä. Hallituksessa tulee olla edustettuina seuraavat yliopistoyhteisön ryhmät: 1) yliopiston professorit; 2) muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö; ja 3) opiskelijat. Kustakin 2 momentissa tarkoitetusta ryhmästä voi olla jäseniä enintään puolet näistä ryhmistä valittavien jäsenten yhteenlasketusta määrästä. Yliopistokollegio päättää eri ryhmiin kuuluvien henkilöiden lukumäärästä. Vähintään 40 % hallituksen jäsenistä tulee olla muita kuin 2 momentissa tarkoitettuja henkilöitä. Heidän tulee edustaa monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden tai taiteiden asiantuntemusta. Edellä 2 momentissa tarkoitetut hallituksen jäsenet valitsee asianomainen yliopistoyhteisön ryhmä sen mukaan kuin yliopistolaissa ja vaalijohtosäännössä määrätään ja 4 momentissa tarkoitetut jäsenet valitsee yliopistokollegio. Professorit sekä opetus- ja tutkimushenkilöstö ja muu henkilöstö valitsevat jäsenet keskuudestaan vaaleilla vaalijohtosäännön mukaisesti. Opiskelijajäsenet valitsee ylioppilaskunta. Hallituksen jäsenenä ei voi olla yliopiston rehtori, vararehtori, tiedekunnan tai muun välittömästi hallituksen alaisuudessa olevan yksikön johtaja eikä yliopistokollegion jäsen tai varajäsen. Hallitus valitsee yhden 4 momentissa tarkoitetuista jäsenistä puheenjohtajakseen ja yhden varapuheenjohtajakseen. 10 Hallituksen toimikausi on enintään 5 vuotta. Hallituksen ja sen jäsenen toimikauden pituudesta päättää yliopistokollegio. Hallituksen jäsen voi erota tehtävästään ennen toimikauden päättymistä. Hallitus voi esittää hallituksen jäsenen vapauttamista tehtävästään tämän toimikauden kuluessa, jos jäsen on tullut kykenemättömäksi hoitamaan tehtäväänsä, toimellaan tai laiminlyönnillään loukannut vakavasti yliopiston etua tai jos siihen on muutoin erityisen painava syy. Päätöksen hallituksen jäsenen vapauttamisesta tehtävästään tekee yliopistokollegio. 4

5 REHTORI JAVARAREHTORIT Yliopistolla on rehtori ja vararehtoreita. 11 Rehtorin tehtävänä on: 1) johtaa yliopiston toimintaa ja päättää yliopistoa koskevista asioista, joita ei ole määrätty muun toimielimen tehtäväksi; 2) vastata yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta; 3) päättää talousarvion rajoissa voimavarojen kohdentamisesta; 4) vastata yliopiston laadunhallinnasta; 5) vastata siitä, että yliopiston kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty; 6) vastata hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä; 7) vastata hallituksen päätösten täytäntöönpanosta; 8) päättää henkilöstön ottamisesta, irtisanomisesta ja työvapaudesta; 9) nimetä dekaanit tiedekuntaneuvostoa kuultuaan; 10) nimetä erillislaitoksen ja palvelulaitoksen johtaja; 11) asettaa erillislaitosten ja palvelulaitosten johtokunnat; 12) asettaa tarvittavat tutkinto-, arvostelu- ja oikaisuasioita käsittelevät lautakunnat tai muut toimielimet 13) huolehtia toiminnan edellyttämästä yhteistoiminnasta sekä 14) hyväksyä dekaanin, erillislaitoksen johtajan, palvelulaitoksen johtajan ja hallintojohtajan menot tai päättää näiden menojen hyväksyjästä. Rehtori saa ryhtyä yliopiston tehtävät huomioon ottaen laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yliopiston toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on mahdollisimman pian annettava tieto toimista. Rehtori voi siirtää henkilöstön ottamisen tai toimivaltaansa kuuluvan muun asian yliopiston muun toimielimen tai henkilön ratkaistavaksi. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien toimielinten kokouksissa. 12 Hallitus valitsee rehtorin enintään viiden vuoden määräajaksi. Rehtoriksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on rehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. Rehtori nimeää vararehtorit ja päättää työnjaosta. Vararehtoriksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on vararehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito. Rehtori voi vapauttaa vararehtorin tehtävästä, jos siihen on tehtävän luonne huomioon ottaen hyväksyttävä ja perusteltu syy. 5

6 YLIOPISTON EDUSTAMINEN 13 Rehtori edustaa yliopistoa, ellei hallitus erikseen päätä edustaa yksittäisessä toimivaltaansa kuuluvassa asiassa yliopistoa tai antaa oikeuden yksittäiselle jäsenelleen tai muulle nimetylle henkilölle. Hallitus voi milloin tahansa peruuttaa antamansa oikeuden yliopiston edustamiseen. YLIOPISTOKOLLEGIO 14 Yliopistossa on yliopistokollegio, johon kuuluu 32 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Yliopistokollegion jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä 12 edustaa professoreita, 10 opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja muuta henkilöstöä sekä 10 opiskelijoita. Yliopistokollegion tehtävänä on: 1) päättää hallituksen jäsenmäärästä sekä hallituksen ja sen jäsenten toimikauden pituudesta; 2) valita 9 :n 4 momentissa tarkoitetut jäsenet yliopiston hallitukseen; 3) vahvistaa 9 :n 2 momentissa tarkoitettujen yliopistoyhteisön ryhmien valinnat hallituksen jäseniksi; 4) vapauttaa hallituksen jäsenen tehtävästään hallituksen esityksen perusteella; 5) valita yliopiston tilintarkastajat; 6) vahvistaa yliopiston tilinpäätös ja toimintakertomus sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille; 7) päättää vahingonkorvauskanteen nostamisesta yliopiston hallituksen jäsentä, rehtoria ja tilintarkastajaa vastaan; 8) päättää hallituksen jäsenen vapauttamisesta tehtävästään yliopistolain 65 :n 3 momentin mukaisesti; 9) päättää hallituksen jäsenten palkkioperusteista. Professorit sekä opetus- ja tutkimushenkilöstö ja muu henkilöstö valitsevat jäsenet ja varajäsenet keskuudestaan vaaleilla vaalijohtosäännön mukaisesti. Opiskelijajäsenet valitsee ylioppilaskunta. Yliopistokollegio valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kollegio kutsuu hallinnollista pätevyyttä omaavan sihteerin. Kunkin yliopistokollegion ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle rehtori kolmen kuukauden kuluessa kollegion valinnasta. Kollegion järjestäytyessä puhetta johtaa palvelusvuosiltaan vanhin professorikunnan jäsen. TIEDE-, KOULUTUS- JAYHTEISKUNNALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN 6

7 NEUVOSTO 15 Yliopistossa on tiedeneuvosto, koulutusneuvosto ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvosto. Tiedeneuvoston tehtävänä on yliopiston hallituksen, rehtorin, tiedekuntien ja laitosten tukena edistää tieteellistä tutkimuksen laatua, ylläpitää tiedepoliittista keskustelua, tehdä tutkimuspolitiikkaan liittyviä aloitteita rehtorille sekä toteuttaa rehtorin sille osoittamia toimeksiantoja. Tiedeneuvosto antaa vuosittain arvionsa yliopiston tutkimuksen tilasta. Rehtori nimeää tiedeneuvostoon 7-10 jäsentä tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijoista ottaen huomioon yliopistossa edustettuna olevat tieteenalat. Koulutusneuvoston tehtävänä on yliopiston hallituksen, rehtorin, tiedekuntien ja laitosten tukena edistää opetuksen laatua, tehdä aloitteita rehtorille koulutuksen kehittämiseksi, päättää opiskelijoiden yleisistä valintaperusteista sekä toteuttaa rehtorin sille osoittamia toimeksiantoja. Koulutusneuvosto antaa vuosittain arvionsa yliopiston koulutuksen tilasta. Rehtori nimeää koulutusneuvostoon 9-12 jäsentä, jotka edustavat monipuolisesti koulutuksen asiantuntemusta ottaen huomioon yliopistossa edustettuna olevat tiedekunnat ja koulutusalat. Jäsenistä vähintään kahden on oltava opiskelijoita. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvoston tehtävänä on yliopiston hallituksen, rehtorin, tiedekuntien ja laitosten tukena edistää yliopiston yhteiskunnallisia vuorovaikutussuhteita, ylläpitää avointa yhteistyökulttuuria, tehdä aloitteita rehtorille sidosryhmäsuhteiden ja alueellisen vaikuttavuuden kehittämiseksi sekä toteuttaa rehtorin sille osoittamia toimeksiantoja. Rehtori nimeää yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvostoon 9-12 jäsentä ottaen huomioon yliopiston yksiköt, yliopiston eri ryhmät sekä yhteistyötahot. Jäsenistä vähintään kahden tulee olla yliopiston ulkopuolisia. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvosto antaa vuosittain arvionsa yliopiston yhteiskuntasuhteista. TIEDEKUNNAT Ensisijainen vastuu akateemisen toiminnan laadun valvonnasta on tiedekunnilla. 16 7

8 17 Yliopistossa on humanistinen tiedekunta, informaatioteknologian tiedekunta, kasvatustieteiden tiedekunta, liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Mitä tässä johtosäännössä sanotaan tiedekunnista, niiden tehtävistä, hallinnosta ja organisaatiosta koskee vastaavasti myös Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulua. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani, varadekaanit ja tiedekunnan palvelukeskus. 18 Humanistisen ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa on kuusi professoria, neljä jäsentä muusta opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä muusta henkilöstöstä ja neljä opiskelijaa sekä yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Muiden tiedekuntien tiedekuntaneuvostossa on neljä professoria, kolme jäsentä muusta opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä muusta henkilöstöstä ja kolme opiskelijaa sekä yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Mikäli dekaaniksi valitaan henkilö, jota ei ole vaaleissa valittu tiedekuntaneuvoston jäseneksi, professoreiden määrä kasvaa yhdellä. Dekaani toimii tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana. Rehtori nimeää dekaanin tiedekuntaneuvostoa kuultuaan. Dekaanin tulee olla tiedekunnan professorin tehtävässä. Rehtori voi vapauttaa dekaanin tehtävästään, jos siihen on tehtävän luonne huomioon ottaen hyväksyttävä ja perusteltu syy. Tiedekuntaneuvoston muut kuin opiskelijajäsenet valitaan vaaleilla siten kuin vaalijohtosäännössä määrätään. Ylioppilaskunta valitsee opiskelijajäsenet. Dekaani nimeää enintään kaksi varadekaania ja päättää työnjaosta. Varadekaanin tulee olla tiedekunnan professorin tehtävässä. Dekaani voi vapauttaa varadekaanin tehtävästään, jos siihen on tehtävän luonne huomioon ottaen hyväksyttävä ja perusteltu syy. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on 19 1) hyväksyä tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelma sekä päättää tiedekunnan talousarviosta; 2) arvioida ja kehittää osaltaan tiedekunnassa annettavaa koulutusta, siellä tehtävää tutkimusta ja tiedekunnan yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä tehdä niitä koskevia esityksiä ja antaa lausuntoja; 3) päättää opetussuunnitelmista sekä opiskelijoiden valintaperusteista, ellei tässä johtosäännössä toisin määrätä; 8

9 4) määrätä väitöskirjojen, lisensiaattitutkimusten ja muiden vastaavien opintosuoritusten esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opintosuoritukset samoin kuin perustutkinnon syventäviin opintoihin kuuluvat tutkielmat tarkastajien lausunnon perusteella; 5) hyväksyä tiedekunnan toimintakertomus ja päättää toimenpiteistä, joihin toimintakertomus antaa aihetta; 6) tehdä hallitukselle esitys otettavien opiskelijoiden määrästä; 7) tehdä esitys valinnasta professorin tehtävään toistaiseksi otettaessa; 8) tehdä esitys työsuhteeseen otettavasta henkilöstöstä, jonka ottamisen rehtori on siirtänyt dekaanille ja joka rehtorin päätöksen mukaan edellyttää tiedekuntaneuvoston esitystä; 9) myöntää dosentin arvo; 10) myöntää kunniatohtorin arvo; 11) käsitellä ja ratkaista ne dekaanille kuuluvat asiat, jotka dekaani niiden periaatteellisuuden tai laajakantoisuuden vuoksi saattaa tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi tai ratkaistavaksi; sekä 12) käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty tiedekuntaneuvoston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Tiedekuntaneuvosto voi siirtää dekaanin käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi kohdan 6 asian sekä dekaanin tai laitoksen johtajan käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi edellä kohdassa 4 tarkoitettuja asioita lukuun ottamatta väitöskirjan arvostelua. Dekaanin tehtävänä on 20 1) johtaa, valvoa ja kehittää tiedekunnan toimintaa; 2) toimia tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana; 3) vastata tiedekunnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta rehtorille; 4) vastata tiedekunnan taloudesta ja raportoinnista rehtorille; 5) vastata tiedekunnan tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadusta, 6) vastata tiedekunnan talousarvion valmistelusta ja vastata sen toteutumisesta; 7) päättää talousarvion rajoissa rahoituksen kohdentamisesta; 8) vastata, että tiedekunnan käyttöön osoitetut yliopiston tilat, välineet ja laitteet ovat asianmukaisessa käytössä; 9) hyväksyä laitoksen johtajaa koskevat menot; 10) nimetä professorin tehtävään toistaiseksi otettaessa valmisteluryhmä; 11) valita asiantuntijat professorin tehtävään ottamisessa; 12) ottaa työsuhteeseen henkilökunta, jonka ottamisen rehtori on siirtänyt dekaanille, ja antaa heille työvapaus; 13) päättää työsuunnitelmista ja opetusohjelmista; 14) huolehtia toiminnan edellyttämästä yhteistoiminnasta; 15) ottaa opiskelijat tiedekuntaan, ellei tässä johtosäännössä toisin määrätä; 16) päättää yliopistolain 40 :n perusteella opiskeluoikeuden menettämisestä; 17) päättää opiskeluoikeuden jatkamisesta sekä opiskelijoiden oikeudesta päästä uudelleen opiskelijaksi; 9

10 18) antaa todistukset tiedekunnassa suoritetusta tutkinnosta ja muista opinnoista ellei tässä johtosäännössä toisin määrätä; 19) hyväksyä jatko-opintosuunnitelma; 20) määrätä perustutkinnon syventäviin opintoihin kuuluvien tutkielmien tarkastajat; 21) vastata tiedekunnan yleisistä tehtävistä, tutkinto-, henkilöstö-, ja taloushallinnosta tiedekunnan palvelukeskuksen kanssa; 22) vastata ohjeiden ja määräysten noudattamisesta sekä 23) käsitellä ja ratkaista tiedekuntaneuvoston hänen käsiteltävikseen ja ratkaistavikseen siirtämät asiat ja muut tiedekunnalle kuuluvat asiat, joista ei ole toisin säädetty tai määrätty. Dekaani voi siirtää toimivaltaansa kuuluvia kohtien 17 ja 18 asioita varadekaanin ja kohtien 8, 13, 19 ja 20 asioita varadekaanin, tiedekunnan palvelukeskuksen tai tiedekunnan muun yksikön johtajan tai esimiehen ratkaistavaksi lukuun ottamatta työsuunnitelmien hyväksymistä. Dekaani voi yksittäistapauksessa ottaa siirtämänsä asian ratkaistavakseen. 21 Tiedekunnassa on palvelukeskus, jonka toiminnasta vastaa tähän tehtävään nimetty henkilö. Palvelukeskuksen tehtävänä on hoitaa tiedekunnan ja laitosten hallintoa, huolehtia tiedekuntaneuvoston, dekaanin sekä laitosjohtajan käsiteltävien ja ratkaistavien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä tiedekunnan ja laitosten opiskelija-asioiden hoitamisesta. Palvelukeskuksen tehtävänä on myös huolehtia dekaanin ohjauksessa yliopiston hallituksen, rehtorin ja hallintokeskuksen käsiteltävien ja ratkaistavien asioiden valmistelusta tiedekunnassa ja päätösten täytäntöönpanosta. Palvelukeskuksen tulee toimia yhteistyössä muiden palvelukeskusten ja hallintokeskuksen kanssa. Palvelukeskus voi antaa palveluja myös yli tiedekuntarajojen. LAITOKSET 22 Humanistisessa tiedekunnassa on historian ja etnologian laitos, kielten laitos, musiikin laitos, soveltavan kielentutkimuksen keskus, taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos ja viestintätieteiden laitos. Informaatioteknologian tiedekunnassa on tietojenkäsittelytieteiden laitos ja tietotekniikan laitos. Kasvatustieteiden tiedekunnassa on kasvatustieteiden laitos ja opettajankoulutuslaitos sekä harjoittelukoulu. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa on liikuntabiologian laitos, liikuntatieteiden laitos ja terveystieteiden laitos. 10

11 Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa on bio- ja ympäristötieteiden laitos, fysiikan laitos, kemian laitos sekä matematiikan ja tilastotieteen laitos. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on psykologian laitos sekä yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa ei ole laitoksia. Dekaanille kuuluvat soveltuvasti myös laitosjohtajan tehtävät. 23 Laitoksessa on johtaja ja enintään kaksi varajohtajaa, joiden tulee olla tohtorin tutkinnon suorittaneita. Dekaani nimeää johtajan laitoksen henkilöstöstä kuultuaan laitoskokousta ja voi vapauttaa tämän tehtävästään, jos siihen on tehtävän luonne huomioon ottaen hyväksyttävä ja perusteltu syy. 24 Laitoksen yleisiä asioita käsittelemään tulee johtajan vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa kutsua koolle laitoskokous, johon voivat osallistua kaikki edellä 6 :ssä tarkoitetut laitoksen henkilöstö ja opiskelijat. Laitoskokouksen koolle kutsumista voi myös pyytää ilmoitetun asian käsittelyä varten vähintään viisi edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvaa henkilöä, jolloin johtajan on kutsuttava laitoskokous koolle viimeistään kolmen viikon kuluessa pyynnön esittämisestä. Laitoksen johtajan tehtävänä on 25 1) johtaa laitoksen toimintaa 2) käsitellä ja ratkaista johtamansa laitoksen asiat; 3) vastata laitoksen tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadusta; 4) vastata asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta dekaanille ja rehtorille; 5) tehdä tiedekuntaneuvostolle esitys opetussuunnitelmaksi sekä otettavien uusien opiskelijoiden lukumääräksi; 6) tehdä laitoskokousta kuultuaan dekaanille esitys työsuunnitelmiksi ja opetusohjelmaksi; 7) vastata laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion valmistelusta, hyväksyä se ja vastata sen noudattamisesta; 8) päättää talousarvion rajoissa rahoituksen kohdentamisesta; 9) vastata laitoksen menojen hyväksynnästä; 10) päättää laitoksen hankinnoista hankintamenettelystä annettujen määräysten mukaisesti; 11) päättää laitoksen käyttöön osoitettujen yliopiston tilojen sekä opetus- ja tutkimusvälineiden käytöstä; 12) huolehtia toiminnan edellyttämästä yhteistoiminnasta; 11

12 13) ottaa työsuhteeseen henkilöstö, jonka ottamisen rehtori on siirtänyt johtajalle sekä myöntää näille työvapaus sekä 14) vastata ohjeiden ja määräysten noudattamisesta. Johtaja nimeää enintään kaksi varajohtajaa ja päättää työnjaosta. Johtaja voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian varajohtajan tai tiedekunnan palvelukeskuksen ratkaistavaksi. Johtaja voi yksittäistapauksessa ottaa siirtämänsä asian ratkaistavaksi. Johtaja voi vapauttaa varajohtajan tehtävästään, jos siihen on tehtävän luonne huomioon ottaen hyväksyttävä ja perusteltu syy. 26 Niissä tiedekunnissa, joissa on laitosneuvostot, voi olla edelleen laitosneuvostoja enintään kahden vuoden ajan tiedekuntaneuvoston niin päättäessä. Laitosneuvoston puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja ja muita jäseniä on kymmenen, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä neljä on professoreja, kolme muuta opetusja tutkimushenkilöstöä ja kolme opiskelijaa. Laitosneuvoston muut kuin opiskelijajäsenet valitaan vaaleilla siten kuin vaalijohtosäännössä määrätään. Ylioppilaskunta valitsee opiskelijajäsenet. Laitosneuvoston tehtävänä on 27 1) hyväksyä laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma; 2) tehdä tiedekuntaneuvostolle esitys opetussuunnitelmaksi sekä otettavien uusien opiskelijoiden lukumääräksi; 3) tehdä dekaanille esitys opetusohjelmaksi 4) arvioida ja kehittää laitoksessa annettavaa opetusta, tutkimusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä 5) käsitellä ja ratkaista ne laitoksen johtajalle kuuluvat asiat, jotka johtaja niiden periaatteellisuuden tai laajakantoisuuden vuoksi saattaa laitosneuvoston käsiteltäväksi tai ratkaistavaksi. Vastaavasti asiat poistuvat laitosjohtajalta. 28 Kasvatustieteiden tiedekuntaan kuuluvasta harjoittelukoulusta annetaan erillinen johtosääntö. ERILLISLAITOKSET 29 Jyväskylän yliopiston erillislaitoksia ovat Agora Center, avoin yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, koulutuksen tutkimuslaitos ja ympäristöntutkimuskeskus. 12

13 Lisäksi yliopistossa on koulutuksen arviointisihteeristö, jonka hallinnosta määrätään erillisessä johtosäännössä. 30 Agora Centerin tehtävänä on monitieteinen tietoyhteiskuntaan liittyvä korkeatasoinen, ihmislähtöisyyttä painottava tutkimus ja kehittämistyö sekä niiden koordinointi ja hallinnointi. Tutkimus ja kehittämistyö toteutetaan määräaikaisina hankkeina ja projekteina yhteistyössä yliopiston tiedekuntien ja muiden erillislaitosten, elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi laitoksen tehtävänä on edistää ja koordinoida tutkimushankkeissaan monitieteistä tutkielma- ja tutkijankoulutusta. Avoimen yliopiston tehtävänä on järjestää yhteistyössä tiedekuntien, ainelaitosten, yliopiston muiden yksiköiden sekä palvelujen käyttäjien kanssa koulutuksellista tasa-arvoa ja elinikäistä oppimista edistävää yliopisto-opetusta. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen tehtävänä on järjestää yhteistyössä tiedekuntien, yliopiston muiden yksiköiden sekä palvelujen käyttäjien kanssa tutkintoihin tähtäävää opetusta, täydennyskoulutus- ja kehittämispalveluja ja avoimen yliopiston opetusta sekä harjoittaa ja edistää tutkimustoimintaa. Koulutuksen tutkimuslaitoksen tehtävänä on tutkia, arvioida ja kehittää koulutusta, opetusta ja oppimista, koulutuksen ja yhteiskunnan välisiä suhteita, erityisesti koulutuksen vaikuttavuutta sekä edistää tutkimustiedon välittymistä kehittämistyön ja päätöksenteon tueksi. Tutkimuslaitos järjestää tieteellistä jatkokoulutusta yhteistyössä tiedekuntien ja yliopiston muiden yksiköiden kanssa. Ympäristöntutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa maksullista, tieteelliset vaatimukset täyttävää ympäristön tutkimus- ja asiantuntijapalvelua sekä korkealaatuista ympäristöanalytiikkaa. 31 Erillislaitoksen hallintoa hoitavat johtokunta, johtaja ja palvelukeskus. 32 Erillislaitoksen johtokuntaan rehtori asettaa laitosta kuultuaan puheenjohtajan sekä 5-10 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen johtokunnassa voi olla kuitenkin enintään 12 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Johtokunnan tehtävänä on 1) arvioida ja kehittää laitoksen toimintaa; 2) edesauttaa laitoksen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittymistä; 3) hyväksyä laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma sekä päättää talousarviosta; 4) tehdä esitys valinnasta johtajan tehtävään; 33 13

14 5) tehdä esitys valinnasta professorin tehtävään toistaiseksi otettaessa; 6) tehdä esitys työsuhteeseen otettavasta henkilöstöstä, jonka ottamisen rehtori on siirtänyt johtajalle ja joka rehtorin päätöksen mukaan edellyttää johtokunnan esitystä: 7) hyväksyä laitoksen toimintakertomus; 8) päättää täydennyskoulutukseen ja avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuvien valintaperusteista sekä 9) käsitellä ja ratkaista ne johtajalle kuuluvat asiat, jotka johtaja niiden laajakantoisuuden tai periaatteellisen tärkeyden vuoksi saattaa johtokunnan käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Johtajan tehtävänä on 34 1) johtaa laitoksen toimintaa; 2) käsitellä ja ratkaista johtamansa laitoksen asiat, joista ei ole toisin määrätty; 3) vastata asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta johtokunnalle ja rehtorille; 4) vastata laitoksen toiminnan laadusta; 5) vastata laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion valmistelusta sekä niiden toteuttamisesta; 6) vastata laitoksen menojen hyväksynnästä; 7) päättää laitoksen hankinnoista hankintamenettelystä annettujen määräysten mukaisesti sekä laitoksen käyttöön osoitettujen tilojen ja laitteiden käytöstä; 8) nimetä professorin tehtävään toistaiseksi otettaessa valmisteluryhmä sekä valita asiantuntijat; 9) ottaa työsuhteeseen henkilökunta, jonka ottamisen rehtori on siirtänyt johtajalle sekä myöntää näille työvapaus; 10) antaa todistukset suoritetuista opinnoista; 11) huolehtia toiminnan edellyttämästä yhteistoiminnasta; 12) huolehtia johtokunnan käsiteltävien asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta sekä 13) suorittaa ne muut tehtävät, jotka säännösten ja määräysten mukaan hänelle kuuluvat tai hänelle annetaan. Johtaja nimeää varajohtajan ja päättää työnjaosta. Johtaja voi vapauttaa varajohtajan tehtävästään, jos siihen on tehtävän luonne huomioon ottaen hyväksyttävä ja perusteltu syy. Johtaja voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan kohtien 7 ja 10 asioita varajohtajan ja kohdan 10 asioita laitoksen muun henkilön ratkaistavaksi. PALVELULAITOKSET 35 Jyväskylän yliopiston palvelulaitoksia ovat kirjasto, museo, tietohallintokeskus ja yliopiston kielikeskus. Kirjaston tehtävänä on hankkia ja asettaa käytettäväksi kirjallista ja elektronista aineistoa 14

15 yliopiston opetus- ja tutkimusaloilla, luoda edellytykset ja opastaa nykyaikaisten kirjastoja tietopalvelujen käyttöön, hoitaa vapaakappalelainsäädännön velvoittamat tehtävät sekä seurata alan kansallista ja kansainvälistä kehitystä ja osallistua siihen. Museon tehtävänä on tallentaa ja esitellä yliopiston tieteen ja kulttuurin vaiheita sekä keskisuomalaista luontoa ja tällä tavoin tukea yliopiston opetusta, tutkimusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tietohallintokeskuksen tehtävänä on edistää, tukea ja koordinoida tietotekniikan hyväksikäyttöä yliopiston opetuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa. Yliopiston kielikeskuksen tehtävänä on suunnitella ja järjestää kieli- ja viestintäopetusta yliopiston opiskelijoille opiskelun ja työelämän tarpeisiin, edistää ja tukea yliopiston kansainvälistymistä sekä järjestää yliopiston sisäisiä ja ulkoisia kielipalveluja. 36 Palvelulaitoksen hallintoa hoitavat johtokunta, johtaja ja palvelukeskus. 37 Palvelulaitoksen johtokuntaan rehtori asettaa laitosta kuultuaan puheenjohtajan sekä 5 8 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Johtokunnan tehtävänä on 38 1) arvioida ja kehittää laitoksen toimintaa; 2) hyväksyä laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma sekä päättää talousarviosta; 3) tehdä esitys valinnasta johtajan tehtävään; 4) tehdä esitys työsuhteeseen otettavasta henkilöstöstä, jonka ottamisen rehtori on siirtänyt johtajalle ja joka rehtorin päätöksen mukaan edellyttää johtokunnan esitystä 5) hyväksyä laitoksen toimintakertomus sekä 6) käsitellä ja ratkaista ne johtajalle kuuluvat asiat, jotka johtaja niiden laajakantoisuuden tai periaatteellisen tärkeyden vuoksi saattaa johtokunnan käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Johtajan tehtävänä on 39 1) johtaa laitoksen toimintaa; 2) käsitellä ja ratkaista johtamansa laitoksen asiat, joista ei ole toisin määrätty; 3) vastata asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta rehtorille; 4) vastata laitoksen toiminnan laadusta; 5) vastata laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion valmistelusta sekä niiden toteuttamisesta; 6) vastata laitoksen menojen hyväksynnästä; 15

16 7) päättää laitoksen hankinnoista hankintamenettelystä annettujen määräysten mukaisesti sekä laitoksen käyttöön osoitettujen tilojen ja laitteiden käytöstä 8) ottaa työsuhteeseen henkilökunta, jonka ottamisen rehtori on siirtänyt johtajalle sekä myöntää näille työvapaus; 9) huolehtia toiminnan edellyttämästä yhteistoiminnasta; 10) huolehtia johtokunnan käsiteltävien asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta sekä 11) suorittaa ne muut tehtävät, jotka säännösten ja määräysten mukaan hänelle kuuluvat tai hänelle annetaan. Johtaja nimeää varajohtajan ja päättää työnjaosta. Johtaja voi vapauttaa varajohtajan tehtävästään, jos siihen on tehtävän luonne huomioon ottaen hyväksyttävä ja perusteltu syy. Johtaja voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan kohtien 2, 7 ja 9 asioita varajohtajan ja kohtien 2 ja 9 asioita laitoksen muun henkilön ratkaistavaksi. HALLINTOKESKUS 40 Hallintokeskuksen tehtävänä on toimia hallituksen ja rehtorin yleisenä valmistelu- ja toimeenpanoelimenä sekä antaa yhteistyössä palvelukeskusten kanssa hallinnollisia sekä koulutusta, tutkimusta ja muuta toimintaa tukevia palveluja sekä tehdä aloitteita yliopiston toiminnan kehittämiseksi. Sen lisäksi hallintokeskuksen tehtävänä on 1) valmistella ja toimeenpanna yliopiston toimielinten päätökset, joista ei ole tosin määrätty: 2) antaa tehtävänsä rajoissa yliopiston sisäisiä ohjeita ja määräyksiä varmistaen hyvän hallintokulttuurin toteutumisen; 3) hoitaa yliopiston yhteistä tutkimus- ja koulutushallintoa ja innovaatiopalveluja sekä käsitellä ja ratkaista niihin kuuluvat asiat, ellei toisin ole määrätty; 4) huolehtia yliopistotason yhteiskunnallisista vuorovaikutussuhteista sekä käsitellä ja ratkaista niihin kuuluvat asiat, ellei toisin ole määrätty; 5) hoitaa yliopiston viestintää ja yliopiston yhteisiä kansainvälisiä asioita; 6) huolehtia yliopiston rakennus- ja tilahankkeiden suunnittelusta sekä alueen ja rakennusten esteettömyydestä, osoittaa yliopiston yksiköille toiminnan edellyttämät tilat sekä vaalia yliopiston alueen ympäristö- ja kulttuuriarvoja; 7) huolehtia yliopiston turvallisuudesta; 8) erillisen päätöksen ja rehtorin määräyksen mukaisesti päättää yliopistolta tilattuja tutkimuksia, muita palvelutehtäviä sekä yliopiston ulkopuolisten kanssa tapahtuvaa yhteistoimintaa koskevista sopimuksista sekä yliopiston hankinnoista; 9) hoitaa hallituksen ja rehtorin ohjauksessa yliopiston rahoituksen suunnittelua ja maksuvalmiuden ylläpitoa, yliopiston varojen sijoittamista ja omistajapolitiikkaa, valvoa yliopiston talousarvion toteutumista, kirjanpidon ja verotuksen oikeellisuutta sekä raportoida rehtorille ja hallitukselle yliopiston talouden tilasta; 16

17 10) hoitaa rehtorin määräyksen mukaisesti yliopiston henkilöstöhallintoa yhteistyössä yksiköiden johdon kanssa, valvoa ja ohjata palvelussuhteen ehtoja koskevien sopimusten noudattamista ja soveltamista sekä neuvotella, käsitellä ja ratkaista henkilöstöasioihin, työnantajatoimintaan ja henkilöstöhallintoon muuten kuuluvat asiat, joista ei toisin ole määrätty; 11) rehtorin määräyksen mukaisesti julistaa työsuhteet haettavaksi sekä päättää työsuhteeseen ottamisesta haettavaksi julistamatta; 12) kehittää yliopiston laadunhallintajärjestelmää; 13) vastata yliopiston toiminnan edellyttämistä ja ylläpidettäväksi säädetyistä tai määrätyistä rekistereistä; 14) huolehtia yliopiston vaalijärjestelyistä; 15) valvoa ohjeiden ja määräysten noudattamista sekä 16) hoitaa, käsitellä ja ratkaista muut sille määrätyt tehtävät. 41 Hallintokeskusta johtaa hallintojohtaja. Hallitus valitsee hallintojohtajan. Hallintojohtaja ratkaisee hallintokeskukselle kuuluvat asiat, ellei hän ole siirtänyt asiaa toisen henkilön ratkaistavaksi. Hallintojohtajan tehtävänä on lisäksi 1) toimia rehtorin lähimpänä apuna ja valvoa, että yliopiston hallinto toimii asianmukaisesti; sekä 2) tehdä tarpeellisiksi katsomiaan aloitteita yliopiston toimintaa, erityisesti sen hallintoa koskeviksi uudistuksiksi. 42 Rehtori voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hallintokeskuksen ratkaistava. Samoin hallintojohtaja voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka on siirretty hallintokeskuksen muun henkilön päätettäväksi. ERILLIS- JA PALVELULAITOSTEN SEKÄ HALLINTOKESKUKSEN PALVELUKESKUS 43 Jyväskylässä sijaitsevilla erillis- ja palvelulaitoksilla sekä hallintokeskuksella on yksi yhteinen palvelukeskus, joka sijoitetaan hallintokeskukseen ja jonka toiminnasta vastaa tähän tehtävään määrätty henkilö. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksella on oma palvelukeskus, jonka toiminnasta vastaa tähän tehtävään määrätty henkilö Palvelukeskuksen tehtävänä on hoitaa laitosten hallintoa, huolehtia osaltaan johtokunnan, johtajan ja hallintojohtajan käsiteltävien ja ratkaistavien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Palvelukeskuksen tehtävänä on myös huolehtia asianomaisen johtajan ohjauksessa yliopiston hallituksen, rehtorin ja hallintokeskuksen käsiteltävien ja ratkaistavien 17

18 asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta palvelukeskuksessa. Palvelukeskuksen tulee toimia yhteistyössä muiden palvelukeskusten ja hallintokeskuksen kanssa. OPISKELIJAT JA OPETUS 44 Opiskelijaksi ottamisesta ja opiskelupaikan vastaanottamisesta on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty. Tarvittaessa hallintokeskus antaa täsmentäviä ohjeita. Opiskelijaksi hyväksytyn on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi hallintokeskuksen määräämällä tavalla. 45 Opiskelijan on haettava yliopistolain 39 :n mukaisesta opiskeluoikeuden jatkamisesta sekä 40 :n mukaista pääsyä uudelleen opiskelijaksi tiedekunnalta. Rehtori antaa täsmentävät ohjeet. Yliopiston lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. 46 Opetusta annetaan rehtorin päättäminä ajanjaksoina. 47 Tiedekuntaneuvosto hyväksyy opetussuunnitelmat tutkintosäännössä määrätyin väliajoin maaliskuun loppuun mennessä ja dekaani päättää seuraavan vuoden opetusohjelmista ennen toukokuun loppua. Opetussuunnitelmia ja opetusohjelmia laadittaessa on pidettävä huolta, että opiskelijat voivat tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä, keskeytyksettä ja tehokkaasti harjoittaa opintoja. 48 Opiskelija vastaa opinnoistaan ja edistää toiminnallaan niin omaa kuin muidenkin oppimista sekä noudattaa opiskelussaan eettisiä periaatteita. Opiskelija noudattaa opetukseen liittyviä ohjeita ja aikatauluja sekä osallistuu siihen opetukseen, johon hän on ilmoittautunut. 49 Täydennyskoulutukseen ja avoimena yliopisto-opetuksena annettavaan opetukseen osallistuvien valintaperusteista päättää koulutuksesta vastaavan laitoksen johtokunta, ellei 18

19 muuta ole säädetty tai määrätty. Osallistujat valitsee laitoksen johtaja, ellei valinnasta ole muuta säädetty tai määrätty. Osallistujavalintaa koskevat oikaisuvaatimukset käsittelee johtokunta. 50 Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Muun kielen kuin suomen käyttämisestä opetuskielenä määrätään opetussuunnitelmassa. Opiskelijalla on oikeus opintosuorituksissa sekä kirjallisesti että suullisesti käyttää lisäksi opetussuunnitelmassa määrättyä kieltä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä päättää tiedekunnan dekaani. 51 Tohtorin tutkinnon suorittaneelle voidaan tämän tutkinnon ulkonaisiksi tunnuksiksi promootiossa tai ilman promootiota antaa tiedekuntaneuvoston vahvistamat arvomerkit. Tiedekunta voi promootion yhteydessä tai muulloin antaa kunniatohtorin arvon sekä siihen liittyvät arvomerkit henkilölle, joka tieteellisellä tai taiteellisella toiminnallaan taikka tieteiden tai taiteiden tahi muun kulttuuritoiminnan edistämisessä saavuttamiensa ansioiden perusteella katsotaan tällaisen kunnianosoituksen arvoiseksi. 52 Opiskelijavalintaan tai opetukseen osallistuvien valintaan tyytymätön voi pyytää siihen oikaisua valintapäätöksen tehneen yksikön monijäseniseltä hallintoelimeltä. Oikaisua on pyydettävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa valinnan tulostenjulkistamisesta. Opiskelija voi hakea kirjallisesti oikaisua rehtorilta opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista. 53 Väitöskirjan, lisensiaattitutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi tehdä oikaisupyynnön yliopiston tutkintolautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Muun kuin edellisessä kohdassa tarkoitetun opintosuorituksen arvosteluun tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä opettajalta. Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tässä momentissa tarkoitetun oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua tiedekunnan tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Yliopiston tutkintolautakunnan asettaa neljäksi vuodeksi rehtori. Tutkintolautakuntaan 19

20 kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan, hänen varahenkilönsä ja vähintään kolmen jäsenen tulee olla yliopiston professoreita, yhden jäsenen opiskelija ja muiden jäsenten tohtorin tutkinnon suorittaneita yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstöä siten, että enemmistö muista jäsenistä on yliopiston opettajia. Tiedekunnan tutkintolautakunnan asettaa dekaani kahdeksi vuodeksi. Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja muita jäseniä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla yliopiston professori. Muista jäsenistä vähintään puolet tulee olla yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja vähintään yhden opiskelija. Oikaisupyynnön käsittelevän hallintoelimen on annettava asiasta perusteltu kirjallinen päätös. 54 Tarkemmat määräykset tämän luvun tarkoittamista asioista annetaan yliopiston tutkintosäännössä. HENKILÖSTÖ 55 Yliopistossa on professoreita ja muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä sekä henkilöstöä muita tehtäviä varten. 56 Tehtävään valittavalta edellytetään sellaista koulutusta, kokemusta ja taitoa kuin kyseisen tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Henkilöstöltä vaadittavasta suomen ja ruotsin kielen taidosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Rehtori päättää siitä, millä tavoin opetuskielen hallinta osoitetaan. 57 Professorilta edellytetään tohtorin tutkintoa, korkeaa tieteellistä pätevyyttä, kokemusta tieteellisen tutkimuksen johtamisesta, kykyä antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjausta sekä näyttöjä edustamansa tutkimusalan kansainvälisestä yhteistyöstä ja, kun se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllistä perehtyneisyyttä tehtäväalaan. Ansioita arvioitaessa otetaan huomioon hakijan tekemät tieteelliset julkaisut, muut tieteelliset tutkimustulokset, opetus- ja ohjauskokemus ja pedagoginen koulutus, tuotetut oppimateriaalit, muut opetustoimessa saavutetut ansiot sekä tarvittaessa opetusnäyttein osoitettu opetuskyky. 20

21 Lisäksi otetaan huomioon hakijan aktiivisuus tiedeyhteisön toiminnassa, menestyminen täydentävän tutkimusrahoituksen hankinnassa sekä kansainvälinen tieteellinen työskentely ja kansainväliset luottamustehtävät. 58 Yliopistotutkijalta ja yliopistonlehtorilta edellytetään soveltuva tohtorin tutkinto, näyttöjä tieteellisestä tutkimustyöstä, kyky antaa laadukasta tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjata opinnäytteitä, ja, kun se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Ansioita arvioitaessa otetaan huomioon tieteellinen työ, opetuskokemus ja pedagoginen koulutus, tuotetut oppimateriaalit, muut opetustoimessa saavutetut ansiot sekä tarvittaessa opetusnäyttein osoitettu opetuskyky ja muut tehtävään soveltuvat ansiot. 59 Tutkijatohtorilta edellytetään soveltuva tohtorin tutkinto ja kykyä itsenäiseen tieteelliseen työhön, sekä tehtävässä tarvittava opetustaito. 60 Yliopistonopettajalta edellytetään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävässä tarvittava opetustaito, jota arvioitaessa otetaan huomioon opetus- ja ohjauskokemus, pedagoginen koulutus, tuotetut oppimateriaalit, muut opetustoimessa saavutetut ansiot sekä tarvittaessa opetusnäyttein osoitettu opetuskyky. 61 Tohtorikoulutettavalta edellytetään ylempi korkeakoulututkinto ja jatkotutkinnon opiskeluoikeus Jyväskylän yliopistoon. 62 Erillislaitoksen johtajalta edellytetään tohtorin tutkinto, riittävä perehtyneisyys tehtäväalaan ja kokemus johtamistehtävästä. 63 Palvelulaitoksen johtajalta edellytetään ylempi korkeakoulututkinto, riittävä perehtyneisyys tehtäväalaan ja kokemus johtamistehtävistä. 64 Hallintojohtajalta edellytetään ylempi korkeakoulututkinto sekä riittävä kokemus hallintoja johtamistehtävistä. 21

22 65 Sen lisäksi mitä edellä professorin, yliopistonlehtorin, yliopistotutkijan ja yliopistonopettajan tehtävään otettavalta henkilöltä edellytetään, tulee heidän kahden vuoden kuluessa työsuhteen aloittamisesta suorittaa yliopistopedagogiset tai niihin rinnastettavat opinnot ellei valitulla ole näitä opintoja työsuhteen alkaessa. Edellytys koskee toistaiseksi tai vähintään viiden vuoden määräajaksi työsuhteeseen valittuja. Rehtori antaa täsmentävät ohjeet vaadittavien opintojen laajuudesta ja niiden korvaamisesta muilla opinnoilla. Edellytys koskee niitä henkilöitä, joiden työsuhde alkaa tai sen jälkeen. 66 Rehtori voi myöntää yksittäistapauksessa asiaa käsittelevän hallintoelimen sitä esittäessä erivapauden kelpoisuusehdoista. 67 Opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvan tulee tehtäväkuvansa rajoissa ja työsuunnitelman mukaisesti harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimusta, seurata tieteen kehitystä alallaan, tarkastaa opinnäytetöitä, opettaa, edistää opetusta, ohjata opiskelijoiden opintoja, toimittaa hänelle kuuluvat kuulustelut, osallistua opiskelijavalintojen hoitamiseen sekä hoitaa yliopiston hallintoelinten jäsenyydestä aiheutuvat ja muut hänelle kuuluvat tai annetut tehtävät. Tämän lisäksi heidän tulee antaa tarpeelliset selvitykset opetuksestaan, ohjauksestaan, julkaisutoiminnastaan, tieteellisestä toiminnastaan ja toimittamistaan kuulusteluista. Muuhun henkilöstöön kuuluvien tulee hoitaa ne tehtävät, jotka heillä tehtävämääritelmän mukaan on tai jotka heidän tehtäväkseen erikseen annetaan. Tämän lisäksi heidän on hoidettava ne tehtävät, jotka heille yliopiston hallintoelinten jäsenyydestä aiheutuvat. OHJAUS JA RAHOITUS 68 Yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä käsittää pitkän aikavälin strategian, usean vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmat, tulossopimukset ja talousarviot sekä näiden seurantajärjestelmät. 69 Yliopiston talousarvion osat ovat tuloslaskelma, investointilaskelma, rahoituslaskelma ja tase. Budjetit laaditaan samojen laskelmien muodossa. Budjetoinnissa on kolme eri tasoa: yliopiston kokonaisbudjetti, tulosyksikön budjetti ja projektin budjetti. Yliopiston kokonaisbudjetti muodostuu tulosyksiköiden budjeteista. Tulosyksiköiden budjetti sisältää projektien budjetit. 22

23 70 Tiedekunnat, erillislaitokset, palvelulaitokset, normaalikoulu ja hallintokeskus laativat omasta toiminnastaan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä ehdotuksen tulossopimukseksi. Näiden pohjalta rehtorin johdolla laaditaan ehdotus yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmaksi, jonka hallitus hyväksyy. Hallitus hyväksyy edelleen ehdotuksen opetusministeriön kanssa käytävää sopimusneuvottelua varten. 71 Rehtori sekä tiedekunnat, erillislaitokset, palvelulaitokset, normaalikoulu ja hallintokeskus sopivat määrävuosiksi toiminnalle asetettavista tavoitteista sekä niiden toteutumisen seurannasta. Mikäli tavoitteista ei päästä sopimukseen, rehtori asettaa tavoitteet. Dekaani ja laitokset sopivat määrävuosiksi toiminnalle asetettavista tavoitteista sekä niiden toteutumisen seurannasta. Mikäli tavoitteista ei päästä sopimukseen, dekaani asettaa tavoitteet. 72 Hallitus hyväksyy määrävuosiksi rahoituksen suuntaviivat sekä vuotuisen talousarvion, joiden rajoissa rehtori neuvottelee ja kohdistaa rahoituksen tiedekunnille, erillislaitoksille, palvelulaitoksille, normaalikoululle ja hallintokeskukselle. Nämä laativat vuotuisen talousarvion. 73 Ottaen huomioon hallituksen päättämät rahoituksen linjaukset sekä rehtorin kanssa tehdyn tulossopimuksen, dekaani neuvottelee ja kohdistaa rahoituksen laitoksille, jotka laativat vuotuisen talousarvion. 74 Yksikön johtajan tulee sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja talousarvion seurannan tuottaman tiedon pohjalta ryhtyä tarvittaviin toimiin. 75 Sääntöjen mahdollistaman delegoinnin on tapahduttava aina kirjallisesti, johon on sisällytettävä mahdolliset rajoitukset tai ehdot. Delegointipäätökset tulee kirjata ja toimittaa tiedoksi muille tapahtumia käsitteleville tahoille. TILINTARKASTUS 76 Yliopistokollegio valitsee kaksi tilintarkastajaa. Toisen tilintarkastajan tulee olla KHTyhteisö ja toisen JHTT- tilintarkastaja. JHTT- tilintarkastajalle valitaan henkilökohtainen 23

24 varamies. Toimikausi päättyy ja uuden tilintarkastajan toimikausi alkaa uuden tilintarkastajan valinnasta päättävän yliopistokollegion kokouksen päättyessä, jollei uutta tilintarkastajaa valittaessa päätetä toisin. Tilintarkastajat toimittavat yliopiston tilintarkastuksen ja antavat tilintarkastuskertomuksen yliopistokollegiolle viimeistään tilivuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. ASIAN KÄSITTELY JA RATKAISEMINEN 77 Yliopiston monijäseninen hallintoelin kokoontuu hallitusta lukuun ottamatta, milloin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme hallintoelimen jäsentä taikka sitä kirjallisesti ilmoittamaansa asian käsittelyä varten pyytää. Jollei puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja vaatimuksesta huolimatta kutsu kokousta koolle, kutsun voi toimittaa rehtori. 78 Yliopiston hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. 79 Opintosuorituksia arvosteltaessa saavat päätöksentekoon osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus taikka jotka on otettu professorin tehtävään. Hallintoelimen muilla jäsenillä on kuitenkin puheoikeus kokouksessa. Hallintoelin on päätösvaltainen 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi päätöksentekoon oikeutettuja jäseniä on läsnä vähintään neljä. Jos hallintoelimellä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka 1 momentin mukaisesti saavat osallistua päätöksentekoon, määrää rehtori tarpeellisen määrän lisäjäseniä joko hallintoelimen toimikaudeksi tai nimettyä asiaa varten. 80 Asian ratkaisija vastaa ja hallintoelimen puheenjohtaja sekä asian valmistelija huolehtivat ja vastaavat osaltaan siitä, että yhteistoiminnasta voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan. 81 Hallintoasioiden ja muiden asioiden käsittelymenettelystä määrätään erikseen niitä koske- 24

25 vassa päätöksessä sekä hallituksen työjärjestyksessä. TARKENTAVAT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 82 Rehtori antaa tarvittaessa tarkentavat ohjeet ja määräykset tämän johtosäännön noudattamisesta. VOIMAANTULO 83 Tämä johtosääntö tulee voimaan soveltuvasti ottaen huomioon yliopistolain voimaanpanolain sekä kokonaisuudessaan alkaen. Yliopistolain ja yliopistoasetuksen astuessa voimaan ovat kaikki yliopiston sisäiset ohje- ja johtosäännöt kumoutuneet, ellei siirtymäkauden määräyksistä muuta johdu. 25