Lapin koulutusfoorumi: Toisen asteen koulutuksen yhteistyömallit Rovaniemi

Transkriptio

1 Lapin koulutusfoorumi: Toisen asteen koulutuksen yhteistyömallit Rovaniemi Outi Lohi Sivistystoimenjohtaja, Ranuan kunta Lapin opistopiirin puheenjohtaja

2 Lapin kansalaisopistot 2015 Järjestämismuoto Opiston nimi ja jäsenkunnat 1. Inarin ko (kansalaisopisto) 2. Kemijärven kansalaisopisto (Kemijärvi, Pelkosenniemi ja Savukoski) 3. Kivalo opisto (Kemi, Keminmaa, Tervola ja Simo) 4. Kolarin ko 5. Meän opisto (Ylitornio ja Pello) 6. Muonion ko 7. Posion ko 8. Ranuan ko 9. Revontuli opisto (Kittilä, Enontekiö ja Sodankylä) Yksityinen 10. Rovaniemen ko 11. Rovaniemen kaupungin ko 12. Sallan ko 13. Tornion ko 14. Utsjoen ko

3 Muu vapaa sivistystyö Lapissa Lapin kansanopistot Pohjantähti-opisto, Keminmaa Ranuan kristillisen kansanopisto, Ranua Rovala-Opisto, Rovaniemi Peräpohjolan opisto, Tornio Oulun Diakoniaopisto, Ylitornio Lapin alueella toimivia opintokeskuksia ja sivistystoimijoita (osa toimii valtakunnallisesti organisoituina) Kansallinen sivistysliitto KANSIO Kansan sivistystyön liitto KSL Maaseudun sivistysliitto MSL Opintokeskus Kansalaisfoorumi Opintotoiminnan keskusliitto OK Svenska Studiecentralen SSC Kirkkopalvelut ry. TJS opintokeskus/ Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto Työväen sivistysliitto TSL Vihreä sivistys- ja opintokeskus VISIO Lapin kesäyliopisto Muut neuvontajärjestöt Kotitalousneuvontajärjestöt sekä Käsi- ja taideteollisuusjärjestöt ovat valtakunnallisia opetusministeriön hallinnonalan neuvontajärjestöjä, joiden tehtäviin kuuluu myös aikuiskoulutusta. Marttaliitto Maa- ja kotitalousnaiset Käsi- ja taideteollisuusjärjestö Taito ry. Sámi Duodji ry.

4 Kansalaisopistot pähkinänkuoressa 1/4 Suomessa on yhteensä 187 kansalaisopistoa, joista 14 Lapissa. Kansalaisopistot toimivat jokaisen kunnan alueella = lähipalvelu. Yksi toiminnan pääperiaatteista on opetuksen tuominen lähelle ihmisiä = lähes ainoa kunnallinen lähipalvelu. Opetus on yleensä hajautettu eri puolille kuntaa ollen kaikille edullinen sivistyspalvelujen tuottaja. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto.

5 Kansalaisopistot pähkinänkuoressa 2/4 Kansalaisopistoissa on erilaisia painotuksia eri paikkakunnilla ja opistojen kuuluu vastata paikallisiin sivistystarpeisiin = pysyy aina ajan hermoilla. Kurssitarjonta elää yhteis-kunnallisten muutosten myötä = ketterä ja joustava. laiset voivat vaikuttaa kurssitarjontaan esittämällä omia toiveitaan = asiakaslähtöinen. Tarjontaan kuuluu usein taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita = hyvinvointi Eniten opetusta tarjotaan seuraavissa aineryhmissä: Kädentaidot 23 % Musiikki 19 % Kielet 18 % Liikunta 13 % Kuvataide 10 % Teatteri ja tanssi 6 %

6 Kansalaisopistot pähkinänkuoressa 3/4 Kansalaisopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa Suomessa. Kursseille osallistuu vuosittain noin opiskelijaa. Kursseille voi osallistua kuka tahansa iästä ja koulutustaustasta riippumatta. Opetustunteja järjestetään vuosittain yli 2 miljoonaa. Kansalaisopistot ovat merkittäviä alueellisia työllistäjiä.

7 Kansalaisopistot pähkinänkuoressa 4/4 Lain mukaan kansalaisopisto: edistää ihmisten monipuolista kehittymistä edistää hyvinvointia edistää kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista järjestää yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta. Kansalaisopiston katon alle mahtuu Opistot järjestävät pääasiassa vapaan sivistystyön opetusta. Kansalaisopisto on monella paikkakunnalla merkittävä kulttuuritoimija. Kurssien lisäksi opistot järjestävät erilaisia tapahtumia, konsertteja, teatteriesityksiä ja taidenäyttelyitä. Kansalaisopistoissa toimii usein oma kuoro, orkesteri tai teatteriryhmä. Kansalaisopistot järjestävät myös taiteen perusopetusta (TPO), joka on tavoitteellisesti etenevää taidekasvatusta. Taiteen perusopetukseen kuuluvat musiikki, tanssi, sanataide sekä esittävät ja visuaaliset taiteet. Osa kansalaisopistoista toteuttaa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta. Kansalaisopistot järjestävät myös avoimen yliopiston kursseja ja tekevät jonkin verran yhteistyötä lukioiden kanssa tarjoten niiden vapaavalintaisia kursseja. Kansalaisopistot järjestävät henkilöstö- ja tilauskoulutuksia (esim. kieli-, atk- ja hyvinvointikurssit).

8

9 Tutkittua tietoa kansalaisopistoista Merkittävä kulttuuritoimija ja usein myös kolmannen sektorin kulttuuritoimijoiden tukija Yhteisöllisyyden tukija ja rakentaja Kasvatusmahdollisuuksia tarjoava oppilaitos Monilla elämän osa-alueilla toimiva kehittäjäorganisaatio (mm. Keto & Takamaa 2008; Manninen & Luukannel 2008) Kansalaisopiston toimintatapa on verkottunutta ja matalan asiantuntijaorganisaation kriteerit täyttävää sivistys-, opetus- ja kulttuuritoimintaa. Luettelo tutkimuksista erillisenä liitteenä

10 POSION KANSALAISOPISTON VERKOSTO Sivistystoimenjohtaja/kansalaisopiston rehtori Pirkko Mäkelä Osaava, Rovaniemi Jory Sivjory Korkeakoulut, yliopis-tot Kunnan oppilaitokset Kyläseurat Muut Oppilai-tokset Nedu Kmo Tki opistot Opisto Musiikki-oppilaitokset Kunnan tehtäväalueet Seura-kunta Yrityk-set Posion kunta Kirkkotie Posio Puh. (016) info@posio.fi TE-keskus Media Kolmas sektori

11 Henkireikä Kansalaisopiston opinnoissa korostuvat omaehtoisuus, yhteisöllisyys ja osallisuus. Kansalaisopistotoiminta edistää kuntalaisen -fyysistä -psyykkistä -henkistä hyvinvointia. Kuka mittaa rahassa ko:n tuottavuuden ja hyödyn kuntalaisten hyvinvoinnissa? Haasteita ja ongelmia ennaltaehkäisevää toimintaa ikähaitarilla vauvasta vaariin <3 Kuka mittaa rahassa nämä ennaltaehkäisevien palvelujen tuomat säästöt niin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla?

12

13 Lapin kansalaisopistojen valtionosuustunnit vuosina Valtionosuustunnit 2012 Valtionosuustunnit 2013 Valtionosuustunnit 2014 Inari Kemi, ko Kemi, to Kemijärvi Kivalo opisto Kolari Muonio Posio Ranua Rovaniemi, ko Rovaniemen kaup.ko Salla Tornio Utsjoki Revontuli opisto Meän opisto Yhteensä

14 KANSALAISOPISTOJEN YKSIKKÖHINNAT JA VALTIONOSUUDEN LASKENNALLINEN PERUSTE VUODELLE 2014 VN:n asetuksen mukainen keskimääräinen yksikköhinta on 82,60 euroa ja tasauskerroin on 0, järjestäjä Inari Kemijärvi Kemi Kittilä Kolari Muonio Posio Pudasjärvi Ranua Rovaniemi Rovaniemi, Rovala Salla Tornio Utsjoki Ylitornio Oppilaitos Inarin ko Kemijärven ko Kivalo opisto Revontuli opisto Kolarin ko Muonion ko Posion ko Pudasjärven ko Ranuan ko Rovaniemen ko Rovaniemen kaupungin ko Sallan ko Tornion ko Utsjoen ko Meän opisto Asukastiheys 0,4 2,3 233,3 0,8 1,5 1,3 1,2 1,5 1,2 8,0 8,0 0,7 18,9 0,2 2,2 Alviton yksikköhinta hinta 78,61 Yksikköhinta Koulutuks en 78,61 81,01 78,61 Vahvistettuje n opetustuntien lukumäärä Valtionosuuden laskennallinen peruste

15 Opetushenkilöstö Lapin sivistystoimissa 1/2 Kansalaisopistojen opettajat ja opiskelijat Kysely ; kiitos vastanneille (virkaopettajat/tuntiopettajat) 1. Inarin ko 7/ Kemijärven ko 5/ Kivalo opisto (2014) 5/175 n Kolarin ko 5. Meän opisto 7/ Muonion ko 7. Posion ko 2/ Ranuan ko 2/ Revontuli opisto 8/ Rovaniemen ko 1/ Rovaniemen kaup. ko 3/ Sallan ko 1/55 n Tornion ko 4/70 n Utsjoen ko -/ Yhteensä n. 50/900 n

16 Opetushenkilöstö Lapin sivistystoimissa 2/ Kysely Lapin kollegoille sähköpostilla. Kiitos vastanneille 1. Enontekiö 2. Inari lukio 9/2, yläkoulun opettajat opettavat alakouluilla 3. Kemi 4. Kemijärvi 5. Keminmaa lukio 16/11 6. Kittilä 10/8 7. Kolari lukiossa vain 2 omaa opettajaa 8. Muonio 9. Pelkosenniemi 10. Pello vähintään 1/3 on yhteisiä opettajia 11. Posio vain 1 lukion oma opettaja, tunteja kaikilla asteilla 12. Ranua rehtori +7/3 13. Rovaniemi lukion lehtoreita n. 80, noin 8 yhteistä perusopetuksen kanssa 14. Salla vain 2 omaa opettajaa 15. Savukoski kaikki yhteisiä 16. Simo 6/2, po:n opettajat opettavat myös lukiossa 17. Sodankylä suurin osa yhteisiä, vain 3 omaa lukion lehtoria 18. Tervola 3/2 19. Tornio 20. Utsjoki kaikki yhteisiä 21. Ylitornio 11/5 (yksityinen lukio)

17 Humanistinen sivistys / Sivistynyt humanisti Filosofi G.H.von Wright ( , Humanismi elämänasenteena) määrittelee humanismin:...sanan laajemmassa merkityksessä voimme kuitenkin humanismilla tarkoittaa mielenlaatua tai elämänkatsomusta, joka on esittänyt erittäin tärkeätä osaa koko Euroopan kulttuurin ja yhteiskunnan kehityksessä renessanssista molempien maailmansotien aikakauteen. ihmisen kunnioittaminen Yksilöille on annettava oikeus kehittyä kohti täydellisyyden ihannetta. Ihminen ja ihmisen hyvä on se mittapuu, jolla on arvioitava kaikkien oikeudellisten ja moraalisten arvostelmien ja esitysten pätevyyttä. Mittapuista tärkein on sivistys ja sen kunnioittaminen. Menestyneet yrittäjät ja muut toimijat edellyttävät : laaja-alaista sivistystä toimialojen eksperttejä sivistyneitä työntekijöitä = tuotammeko me sivistäjät (enää) tällaisia työntekijöitä? Onko sivistyksen ideologia tallessa vai onko ekonomistit voittaneet humanistit? Vapaa sivistystyö pohjautuu opiskelijan omaehtoisuuteen, motivaatioon ja kiinnostukseen. Onko meillä vara hukata sitä?

18 Kansalaisopistotoiminta ja lappilainen koulutus Lapin sivistystoiminnan järjestämisessä huomioitavia asioita: -laaja-alainen yhteistyö ja yhdessä tekeminen jatkuu ja tehostuu -välimatkat -etä-, verkko- ja monimuoto-opetus -opinnollistaminen / opintojen hyväksilukeminen -joustavuus -kelpoiset opettajat ja kelpoisen henkilöstön saamisen turvaaminen jatkossa Koulutusasteiden yhdistäminen, miten? -yliopisto, avoin yliopisto, Lapin kesäyliopisto, ammattikorkeakoulu -toinen aste / lukioverkko -vapaa sivistystyö: kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, neuvontajärjestöt

19 Sivistystyön tulevaisuus Lapissa Miten tapahtuu koulutusten tehostaminen, yhdistäminen, tiivistäminen, monipuolistaminen valtiovallan säästötoimenpiteiden mukaisesti? On tärkeä kerätä eri sivistysalan toimijoiden vahvuudet ja lähteä niistä hakemaan koulutuksen järjestämisvaihtoehtoja ja malleja. Lapin alueella on mahdollisuudet erinomaiseen laaja-alaiseen yhteistyön tekemiseen, laadukkaan ja taloudellisen sivistystyön järjestämisessä aivan uudella tavalla kun yhteinen tahtotila saavutetaan. Toisen asteen ja vapaan sivistystyön kehittäminen edellyttää olemassa olevien sivistystoimijoiden välistä avointa keskustelua niin, että mukana ovat myös kaikki Lapin kunnat. Koko Lapin alue on huomioitava tasaarvoisesti pitkiä välimatkoja unohtamatta. koolla ei saa olla vaikutusta niin, että keskittämistä tapahtuu vain isojen ehdoilla.

20 Onnistuminen tarkoittaa sitä, että täytät omat unelmasi, laulat omia laulujasi, tanssit omia tanssejasi, luot asioita omalla sydämelläsi ja nautit täysin matkasta, ja luotat siihen, että tapahtuipa mitä tahansa, se on OK. -Elana Lindquist -