Viite: E vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Talousvaliokunta Viite: E vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelma EUROOPAN KOMISSION KIERTOTALOUTTA KOSKEVASTA EU:N TOIMINTASUUNNITELMASTA Talousvaliokunta on pyytänyt lausuntoa Euroopan komission kiertotaloutta koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta. Humuspehtoori Oy toteaa seuraavaa: Toimintasuunnitelma on koostettu laajasti huomioimaan eri osa-alueita, joihin kiertotaloutta voidaan soveltaa: tuotantoprosessit, kulutus ja jätehuolto. Tavoitteet tähtäävät oikeaan suuntaan ja ovat tervetulleita uudistuksia toteutuessaan Suomessa. Erityisen kiitoksen suunnitelmassa saa luku neljä, Jätteestä resurssiksi, ja ravinteiden kierrätyksen esiintuominen. Teollinen symbioosi ja sen tukeminen koskettaa läheisesti ravinnealan toimijoita. Seuraavaksi annamme joitakin konkreettisia ehdotuksia, miten toimintasuunnitelman muutamat kohdat voitaisiin käytännössä toteuttaa, ja minkälaisin lainsäädännön muutoksin ongelmakohdissa päästäisiin eteenpäin. Ehdotusten tueksi nostamme esiin käytännön liike-elämästä poimittuja esimerkkejä. 1. Orgaanisten massojen palauttaminen takaisin maaperään Humuspehtoorin toive on, että käyttökelpoiset orgaaniset massat (lannat, lietteet, yms.) ohjattaisiin käytettäväksi maanparannusaineina. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi peltojen humustasoa tulisi lisätä kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla, ja lainsäädännöllä on helpotettava orgaanisten aineiden käyttöä pelloilla. Olisi hyödyllistä myös voida sijoittaa metsäteollisuuden sivutuotteina syntynyttä kuitu- ja sekalietettä takaisin metsiin Perustelut Bioenergian vuoksi metsistä kerätään poltettavaksi paljon runkoja, oksia ja kantoja. Tällaiset puuainekset jättäisivät maatuessaan metsämaahan paljon humusta ja ravinteita. Niiden poistaminen aiheuttaa metsien kasvun heikkenemisen puuston ollessa noin vuotiasta. Metsien maaperään ei kerry enää lisää orgaanista ainesta, ja siten metsien kyky sitoa hiiltä heikkenee pysyvästi bioenergian keruualueilta. Metsäteollisuuden 1

2 lietteet pystyisivät sitomaan hiiltä ja parantamaan kasvua ainakin niillä alueilla, joilta bioenergiaa on korjattu. Pelloilla on suuri kyky sitoa ilman hiilidioksidia multakerroksen humusmassaan. Peltojen humus varastoi maahan runsaasti hiiltä ja parantaa maan ravinnetasoja, mistä seuraa voimistunutta viljelykasvien kasvua. Voimistunut kasvu taas sitoo uudelleen hiiltä, jolloin voidaan saada aikaan jatkuva ja voimistuva hiilidioksidin sitoutuminen viljelymaahan. Runsas humuspitoisuus myös vähentää ravinnehuuhtoutumia vesiin. Toimintasuunnitelmassa mainittiin fosfori kriittisenä raaka-aineena. Pellon humus sitoo tehokkaasti fosforia, jolloin turha ravinnehävikki minimoituu ja vesistöt säilyvät puhtaampina. Suomen ympäristösitoumuksessa on asetettu maanparannusaineiden käytölle hyvin tiukat ehdot. Uusimpien ravinnerajojen myötä orgaanisten lannoitteiden käyttäminen on muuttunut osin miltei mahdottomaksi. Kemiallisella lannoituksella ehdot ovat helpommin toteutettavissa, ja siten säännöt kannustavat kemiallisten lannoitteiden käyttöön Esimerkki Nitraattiasetuksen mukaan typpeä saa laittaa peltoon enintään 170 kg hehtaarille vuodessa. Kuitenkin sitä voidaan antaa kemiallisesti kasvin tarpeen mukaan jopa 250 kg /ha. Orgaanisilla lannoitteilla, jotka sisältävät lantaa 170 kg typpeä on ehdoton enimmäismäärä. Orgaanisten ja kemiallisten aineiden yhdistelmälannoituksella voidaan typpeä antaa jopa 420 kg/ha, jos 170 typpikilon rajan ylitys tapahtuu kemiallisesti. 2. Orgaanisten massojen poltto ja hiilidioksidivero Ehdotamme, että orgaanisia massoja saisi polttaa vain riittävän kuivina, tai muuten ne olisi käytettävä peltojen ja metsien maanparannusaineina. Poltettavan massan korkein hyväksytty kosteusprosentti tulisi määritellä sellaiseksi, että polttamisella saavutetaan nettoenergiaa, eli todellista hyötyä. Vaihtoehtona märkien massojen poltolle tulee asettaa haittavero. Bioenergian poltossa syntyneet päästöt tulee huomioida voimalaitoksen kokonaispäästöjä laskettaessa. Tarvittaessa voidaan verottaa myös arvokkaan typen menetyksestä ilmakehään Perustelut Ilmaston kannalta on ongelmallista, että märkiä massoja poltetaan bioenergian saamiseksi. Jos massa sisältää enimmäkseen vettä, ei polttamisella saada aikaan nettoenergiaa mutta kuitenkin aiheutetaan ilmastoon suuria typpi- ja hiilidioksidipäästöjä. Suomessa poltetaan sellaisia orgaanisia massoja, jotka kiertotalouden toteutuessa olisivat hyödyntämiskelpoisia tuotteita peltojen ja metsien lannoituksessa. Suomen metsäteollisuus polttaa jatkuvasti lietteitä, joiden kosteusprosentti on noin 70 tai enemmän. Polton tarkoitus on hävittää jätettä, eikä muita vaihtoehtoja yleensä haluta edes tutkia, sillä märän puulietteen katsotaan kuuluvan haittaverottomaan vihreään energiaan. 2

3 Massa hävitetään muun polttoaineen seassa, jolloin kierretään myös jätelain periaatetta, jonka mukaan aine/jäte tulee aina ensisijaisesti käyttää aineena ja vasta sitten energiana. Bioenergian päästöjä ei veroteta kuten fossiilisten polttoaineiden päästöjä, vaikka bioenergian päästöt ovat aina suuremmat Esimerkki Nokianvirran energia Oy aikoo polttaa SCA Tissuen uusiopaperijätteen, vaikka se soveltuisi täysin maanparannukseen ja siten olisi käytettävissä myös edullisempi ja kestävän kehityksen mukainen lietteiden hyödyntämismenetelmä. Hiilidioksidipäästöt ilmaan lisääntyivät uuden polttolaitoksen myötä Nokialla jopa tonnia vuodessa. Samaan aikaan polttolaitos hävittää ilmaan kasveille käyttökelpoista typpeä noin kg vuodessa. Koska haittaveroa ei ole, on polttaminen lähes ilmaista. 3. Byrokratian helpottaminen vaarattomien sivutuotteiden hyödyntämisessä Humuspehtoori Oy ehdottaa, että myrkyttömiltä ja haitattomilta sivuvirtana syntyviltä aineilta poistetaan jätestatus. Jätelain vaatimukset täyttävä tuote tulisi viranomaisen aina ensisijaisesti tulkita sivutuotteeksi. Viranomaisten tulkinnoille jäte-/sivutuote - kysymyksessä tulee saada yhtenäinen linja päätöksiä myönnettäessä Perustelut Suomessa syntyy muun muassa betoni- ja metsäteollisuudessa paljon sivuvirtoja, jotka täyttävät sivutuotteen määritelmän täysin. Sivutuotestatuksella näiden aineiden kierrättäminen olisi byrokraattisesti kevyempää ja saataisiin luotua uutta liiketoimintaa alalle. Nyt kuitenkin on täysin epäselvää eri viranomaisille, milloin tuote on sivutuotetta tai jätettä, vaikka jätelaissa ja hallituksen esityksessä 199/2010 on selvästi kerrottu sivutuotteen määritelmä. Toistaiseksi viranomaiset välillä tulkitsevat mm. sahojen puunkuoren, lannan, metsäteollisuuden kuidut ja betoniteollisuuden jätebetonin jätteeksi, jolloin ajaudutaan raskaisiin YVA- ja ympäristölupamenettelyihin. Lisäksi epäreilua kohtelua tuo virkamiesten vaihtelevat kannat jäte-/sivutuote -kysymykseen. Samoja tuotteita on tulkittu eri ELY-keskusten alueilla eri tavoilla, toisaalla jätteeksi ja toisaalla sivutuotteeksi. EU:n edellyttämä sivutuotteiden sujuvoitettu kierto ei toteudu Suomessa tällä hetkellä muiden kuin suurien toimijoiden osalta (UPM Kaipola, Jämsänkoski, Metsä Group). Lannoitevalmistelaki määrittelee kaikki lannat EU-direktiivin perusteella aina sivutuotteeksi. Silti ympäristöviranomaiset luokittelevat lannat jätteeksi, jolloin esimerkiksi hevosenlannan kierrättäminen maanparannusaineeksi on yleensä mahdotonta. 3

4 3.2. Esimerkki Neuvottelimme Hämeen ELY-keskuksessa Markku Paanasen ja Sinikka Koikkalaisen kanssa, ovatko lannat, kuituliete, kuorihiekka, puhtaat maa-ainekset ja betoniteollisuuden ylijäämäbetoni jätteitä vai sivutuotteita. Jätelain 5 mukaan eräät aiemmin jätteiksi luetut aineet ovat sivutuotteita, mikäli kyseisen lain kaikki neljä edellytystä täyttyvät. Käsityksemme mukaan kaikki edellytykset täyttyvät lantojen ja muiden käsittelyymme tulevien ainesten osalta mitä parhaimmin. Jätelaki määrittelee asian näin: 5 Jätteen määritelmä Tässä laissa tarkoitetaan jätteellä ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Aine tai esine ei ole jäte vaan sivutuote, jos se syntyy sellaisessa tuotantoprosessissa, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole tämän aineen tai esineen valmistaminen, ja: 1) aineen tai esineen jatkokäytöstä on varmuus; 2) ainetta tai esinettä voidaan käyttää suoraan sellaisenaan tai sen jälkeen, kun sitä on muunnettu enintään tavanomaisen teollisen käytännön mukaisesti; 3) aine tai esine syntyy tuotantoprosessin olennaisena osana; sekä 4) aine tai esine täyttää sen suunniteltuun käyttöön liittyvät tuotetta sekä ympäristön- ja terveydensuojelua koskevat vaatimukset eikä sen käyttö kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vaikka perustelimme kantamme huolellisesti, antoivat em. virkahenkilöt lausunnon, jossa kaikki ehdottomamme materiaalit luokitellaan jätteiksi. Päätös löytyy hakusanoilla YVA-päätös Humuspehtoori Oy Piilonsuo. Tarkka selvitysaineisto on saatavissa Humuspehtoorilta. Tiedossamme on ainakin kolmen metsäteollisuustehtaan ympäristöluvat, joissa seka- tai kuituliete on määritelty sivutuotteeksi eikä jätteeksi. Nämä ovat UPM Kaipola (ympäristölupa 167/2012/1, lupamääräys no 21), Jämsänkoski ja Metsä Group. Humuspehtoorin tapauksessa ELY-keskus katsoi samat lietteet jätteeksi. 4. Kiertotaloudessa toimivien yritysten markkinoille pääsyn helpottaminen Suomi haluaa helpottaa uusien kiertotalouteen pyrkivien yritysten pääsyä alalle. Olemme iloisia tästä suunnasta. Yrittäjänä toimimista rasittaa maamme raskas ja monikerroksinen byrokratia. Toivomme lupien hakemisen yksinkertaistamista yhden hakemuksen - periaatteella. Jatkossa yrittäjä voisi lähettää yhden hakemuksen, joka kiertäisi läpi tarvittavat virastot. Prosessin päätteeksi toiminnanharjoittajalle annettaisiin yksi päätös, joka kattaisi koko toiminnan kaikki määräykset. Käsittelyajaksi tulisi ennalta määrätä sama puoli vuotta, jolla suurimmat laitokset ovat läpikäyneet sekä YVA:n että ympäristölupamenettelyn. 4

5 4.1. Perustelut Varsinkin pienten yritysten on vaikeaa aloittaa toimintansa. Lupien hakeminen on työlästä, ja niitä pitää hakea useasta eri paikasta. Lupaprosesseissa pieni yritys joutuu aina jonon viimeiseksi suurempien pyyhkiessä ohi. Lupien saamisen odottelu on pitkäveteistä ja tulee aloittavalle tai toimintaansa laajentavalle yrittäjälle usein kohtuuttoman kalliiksi suunnitellun liiketoiminnan arvoon nähden Esimerkki Humuspehtoori on rakentamassa uutta käsittelykenttää Janakkalan Piilonsuolle. Ensin haettavaksi tuli tieoikeus, jonka jälkeen voidaan aloittaa YVA-menettelyä. YVA:n jälkeen aloitetaan ympäristölupahakemuksen laatiminen. Ympäristöluvan tultua lainvoimaiseksi voidaan hakea Eviralta lannoitevalmistajan laitoshyväksyntää. Kun kaikki luvat on vihdoin joskus myönnetty ja valitusprosessit käyty eri oikeusasteissa läpi, on aikaa kulunut viidestä kymmeneen vuotta. Tänä aikana asiat ovat saattaneet muuttua ja liike-elämä mennä harppauksen eteenpäin, jolloin myönnetyt luvatkaan eivät enää ehkä ole tarpeen, jos toimintaympäristössä on tapahtunut suuria muutoksia. Tavallista on, että esimerkiksi joku tehdas suljetaan, jolloin suunniteltua toimintaa ei enää voida toteuttaa. 5. Lopuksi Suomen lainsäädäntöä pitää muuttaa yhtenäiseksi ja selkeäksi, jotta saadaan kiertotalouden tavoitteet toteutettua. Lainsäädäntöä yrittämisen kannalta on helpotettava, jotta kiertotalouteen pyrkivien yrittäjien on mahdollista ja ennen kaikkea kannattavaa perustaa yritys. Ravinteiden kierrätyksen osalta on otettava huomioon säännöstö loppukäyttäjän eli maanviljelijän kannalta, jolloin säännöillä tulee ohjata käytön mielekkyyttä kohti orgaanista lannoitusta. Hyvä lainsäädäntö tuotannon kannalta ei riitä vaan ketju pitää selventää loppuun asti. Suomessa syntyy erittäin suuria määriä puhtaita orgaanisia massoja, jotka nyt menetetään hiilidioksidiverotuksen virheellisen tulkinnan vuoksi. Kahden miljoonan tonnin muutoksella on merkittävä vaikutus maan hiili- ja vesipäästöihin ja maatalouden satoihin. Samalla kehittyisi lukuisia uusia työpaikkoja, jos vain vaikeaa sääntelyä vähennettäisiin kiertotalouden tieltä. Pälkäneellä Suvi Mantsinen Toimitusjohtaja Humuspehtoori Oy 5