Strategiakartta. Forssan seutu Yrittäminen ja sijainti. Talouden kasvukeskus. Teknologia. Hyvinvointi. Elinkeinopalvelut

Transkriptio

1

2 Strategiakartta Monipuolinen uusiutuva energia Paikallinen kestävä elintarviketeollisuus Paikallistalouden kehitys Lähiruoka/ Loimijoen ruokalaakso Biotalouden ja kierrätyksen huippuosaaminen Oivaltava ekorakentaminen Valinnanvapautta palvelusetelillä Ennaltaehkäisy ja asiakaslähtöisyys Talouden kasvukeskus Hyvinvointi Forssan seutu 2030 Yrittäminen ja sijainti Teknologia Luonnonvarojen järkevä paikallinen hyödyntäminen VT2 logistiikkaalueineen (HEA) Tilojen hyödyntäminen Vihreä elektroniikka Taisteluraha Hyvinvointimatkailu Järkivihreän strategiset painopisteet Järkivihreän toimenpiteet (3-5 kpl/painopiste) Hyvinvointiteknologia ja järkivihreä asuminen Vaihtoehtoinen malli Etelä-Suomen keskellä Elinkeinopalvelut Osaaminen/ monipuolinen koulutus Ideoiden käytäntöönpanija Vihreä logistiikka (HAMK/Maali) Kokeileva seutu Esimerkkinä toimenpiteistä mm. datacenter

3 Verkostoilla Järkivihreää elinvoimaa Seudullisen verkoston kokoaminen ja toimintasuunnitelman tarkentaminen. Toimintamallien yhteensovittaminen kansallisen verkoston / -verkostojen kanssa. Pilotin varsinaisten toimenpiteiden hankkeistaminen ja mahdolliset kokeilut. Varsinaisia toimenpiteitä tulevat olemaan Koijärven koulukeskuksen ympärille rakentuvan alueen mahdollisuudet hyödyntää tietotekniikkaa ja yhteisöllisyyttä. Toinen potentiaalinen kohde on uudenlaisen toimintaajatuksen löytäminen Ruostejärven leirikeskukselle ja sen linkitys Eerikkilän urheiluopistoon. Elinkaariasumista edistävät toimenpiteet ja materiaalitehokkuuteen liittyvien toimenpiteiden käynnistäminen koko seutukunnalla.

4 Verkostoilla Järkivihreää elinvoimaa Uudet mahdollisuudet Koijärven koulun ympärille rakentuvan asuinalueen palveluissa ja liiketoimintamahdollisuuksissa Elinkaariasumisen eri muotoja ja siihen liittyviä palveluratkaisuja sekä teknisiä toteutuksia Materiaalitehokkuuteen liittyvät kokeilut, esim. TEXVEX - työpajat

5 MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi, joka aloittaa toimintansa Luonnonvarakeskuksen perustaminen vahvistaa tutkimusta, jota tarvitaan tulevaisuuden biotalouden ja siihen pohjautuvan hyvinvoinnin rakentamisessa. Päätöksentekijöiden, elinkeinoelämän ja muiden asiakkaiden tarpeet kasvavat ja ongelmat muuttuvat entistä monimutkaisemmiksi. Luonnonvarakeskus kehittää biotaloutta kokonaisvaltaisesti ja ratkaisee yhteiskunnan ongelmia entistä integroidummin.

6 Luonnonvara-alan osaamiskeskittymä Kanta-Hämeessä Yritykset, tuottajat, kaupat, logistiikka, ihmiset, kunnat, kehittämisyhtiöt, ELY Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötiet. Tdk - Lammin biologinen asema Maatalous- metsätiet. tdk AutoMaint Citi HAMK Biotalouden KT-keskus - Mustiala, Lepaa, Evo, HML - Työelämää palveleva tutkimuskeskus Muut KT-keskukset - Teknologia - Liiketoiminta - Hyvinvointi MTT Jokioinen Vanajavesikeskus KORKEAKOULUKESKUS Ohutlevy - keskus Lihateollisuuden tutkimuskeskus Tutkimus ja koulutus luonnonvara-, elintarvike- ja ympäristöalalla Kanta-Hämeessä.

7 Teemme valintoja: ehdotus Missä olemme hyviä? Osaaminen ja resurssit (mm. luonnonvarat) Kanta-Hämeessä. Metsien hyödyntäminen kestävästi Suhde muihin alueisiin ja toimijoihin Suomessa? KVyhteistyö? Valintoja? Selkeä tavoite, johon voidaan sitoutua? Asenne ja tahto. Mistä yhteistyöstä toimijat hyötyvät? Vesien hyvä tila Energiatehokas asuminen tasapainossa luonnon kanssa Järkivihreä/ resurssitehokas elintarviketuotanto ja asuminen Kestävästi tuotettua puhdasta ruokaa Energiatehokas tuotanto (mm. maatiloilla) Aito tekeminen. Pieniä onnistumisia, mutta iso kuva mielessä. Materiaalikierto, biomassat, teolliset symbioosit

8 Sitran resurssiviisaus Forssan kaupunki on valittu mukaan Sitran hankkeeseen, jossa kehitetään resurssien tehokkaampaan käyttöön liittyviä toiminta- ja yhteistyömalleja. Sitran tavoitteena on kehittää yhdessä kaupunkien kanssa suomalainen malli resurssien käytön ja kestävän kehityksen johtamisesta osana elinkeinopolitiikkaa. Tavoitteena on vastata kaupunkien tarpeisiin talouden ja toimintaympäristön epävarmuuksissa, raaka-aineiden ja energian hinnan heilahdellessa sekä luonnon kantokyvyn rajojen kohtaamisessa. Mukaan on valittu kymmenen kaupunkia, jotka ovat Forssa, Helsinki, Joensuu, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Pori, Tampere, Turku ja Jyväskylä. Valinnassa painotettiin maantieteellistä sijoittumista sekä kaupunkien omia toimia, jotka liittyvät resurssitehokkuuteen ja kestävään hyvinvointiin.

9 Biojalostamo vihreän kasvun kärjeksi Projektin tavoitteena on laatia agrobiomassoja sekä erilaisia sivuvirtoja ja jätteitä hyödyntävän biojalostamon toteutettavuusselvitys sekä mallintaminen. Biojalostamo on rakentumassa yksityisen yrityksen toimesta Forssan Envi Grow Park -ekoteollisuuspuiston ytimeksi, monipuoliseksi, toisiaan tukevien toimintojen laitoskokonaisuudeksi. Koko laajuudessaan se tuottaa luonnosta peräisin olevista raaka-aineista (elintarviketeollisuuden sivuvirrat, yhdyskuntajäte, lannat, olki, energiavilja) kaupallisia tuotteita (lannoitteet, elintarvikkeet, rehut, biokemikaalit) ja bioenergiaa (biokaasu, etanoli, biodiesel, ekosähkö). Monipuolisuudestaan johtuen biojalostamo mahdollistaa useiden uusien liiketoimintojen ja yritysten syntymisen sekä elintarvikeketjuun, biotalouteen ja ympäristöteknologian liittyvän huippuosaamisen hyödyntämisen. Projektin toimenpiteet: Biojalostamokokonaisuuden toteutettavuuden arviointi Arvoverkoston rakentaminen Toimintakonseptin mallintaminen

10 Poistaripaja Poistaripaja -hankkeessa muodostetaan valtakunnallinen toimintamalli työpajamuotoisille poistotekstiili-pankeille. Toimintamallissa kuntien ja kaupunkien nuorten työpajat perustavat poistotekstiilipankkeja, jotka vastaanottavat tekstiiliä, lajittelevat ja myyvät sitä eteenpäin. Paremmalla lajittelulla voidaan vähentää kaatopaikoille ajautuvan tekstiilin määrää ja työllistämällä nuoria tuetaan nuorisotakuun toteuttamista. Hankkeen aikana Forssan ja Loimaan työpajamuotoisissa poistotekstiilipankeissa pilotoidaan erilaisia yhteistyömuotoja eri organisaatioiden kanssa. Hyväksi havaitut yhteistyön muodot dokumentoidaan ja näin muidenkin kuntien tai kaupunkien nuorten työpajat voivat pystyttää samankaltaisia poistotekstiili-pankkeja ja toteuttaa jo hyväksi havaittuja yhteistyömalleja. Tavoitteena on, että toiminnasta saadaan valtakunnallista.

11 Tervetuloa mukaan rakentamaan yhteistä Forssan seudun tulevaisuutta! Facebook: Bright Green Forssa Region Heidi Cavén Hannu-Heikki Saarinen