Strategiaan tehdyt muutokset. Mikä on Järkivihreä Energiaomavaraisuus Odotetaan kuntien strategialinjausten yhteenvetoa Taisteluraha Tapahtumajana

Transkriptio

1

2 Strategiaan tehdyt muutokset Mikä on Järkivihreä Energiaomavaraisuus Odotetaan kuntien strategialinjausten yhteenvetoa Taisteluraha Tapahtumajana

3 Mitä tarkoittaa Järkivihreä Lyhyesti: ympäristöystävällistä ja kestävää kehitystä tukeva toiminta Koskee kaikkia toimialoja - ei pelkästään ympäristöalan yrityksiä Järkivihreän Forssan seudun tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa seutumme tuottaa entistä monipuolisemmin ekologisia tuotteita ja palveluja sekä asukkaat, yritykset, yhteisöt ja päättäjät tunnistavat toimintansa ympäristövaikutukset ja sitoutuvat niiden vähentämiseen. Vihreys kannattaa niin ympäristön kuin taloudenkin lähtökohdista.

4 Mitä tarkoittaa energiaomavaraisuus Lyhyesti: tuotetaan itse käyttämämme energia Pyritään saamaan maksimaalinen hyöty uusiutuvasta energiasta Järkivihreän Forssan seudun tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa seutumme tuottaa entistä monipuolisemmin ekologisia tuotteita ja palveluja

5 Järkivihreä tulevaisuus Strategia suunnitellaan 6-vuotiaalle matkalla kohti aikuistumista ja sitä toteutetaan eri toimenpitein tähtäimessä vuosi Järkivihreä strategia on Forssan seudun elinkeinostrategia ja samalla myös Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n strategia. Risteyksissä tiet kohtaavat ja eteen tulee vaihtoehtoja. Tämä strategia tulee olemaan ajatusten ja ideoiden risteys. Se myös ohjaa sanoista tekoihin. Luomme kehikon, jossa myös unelmille ja onnellisille sattumille on tilaa. Onni suosii rohkeaa ja rohkea kokeilee uutta. Järkivihreä ei pelkää epäonnistumista vaan oppii koetusta ja hyödyntää oppimistaan. Näin saamme uusia, yhteiskuntaa eteenpäin vieviä ajatuksia ja toimintoja. Aikanaan Forssan seudulla on ensimmäisten joukossa lähdetty nykyaikaistamaan maataloutta ja astuttu teollisuus-paikkakuntien eturiviin. Täällä on kiinnitetty huomiota myös työhyvinvointiin. Samaa uudistusten meininkiä toteutamme taas. Järkivihreä Forssan seutu sai hyvän nosteen mielikuvamarkkinoinnissa, kun teemalla voitettiin kuntaliiton kilpailukykysarjassa Suomen mestaruus vuonna Seuraava koetinkivi on miten yritykset ja yhteistyökumppanit ottavat järkivihreyden omaan markkinointiinsa. Tässä strategiassa järkivihreys on kaiken läpäisevä teema, joka perustuu kestävään kehitykseen, ympäristö- ja energia-vahvuuksiin osaamisen ja tekemisen kautta. Esityksessä on tärkeä osansa myös hyvinvoinnin, logistiikan ja teknologian kehittämisellä. Lisäksi omat lukunsa ansaitsevat luovuus ja asenne, jolla työ tehdään

6 Järkivihreä linkittyy kuntien strategioihin FORSSA JOKIOINEN Forssan seutu 2030 HUMPPILA TAMMELA YPÄJÄ Kunnat toimittavat strategioistaan elinkeino-osuudet, jolloin tarkistetaan niiden linkittyminen seudulliseen järkivihreään elinkeinostrategiaan

7 Strategiakartta - Kuntanäkökulma Tammela edellä asumiseen (kylämyönteisyys, kyläasiamies) Tuulivoimaa ja kaivos Luontomatkailu HAMK Mustiala luonnonvarakoulutus Elintarviketuotanto Boreal (kansainvälisyys) Vahva oma identiteetti Eerikkilän urheiluopisto Tammela Jokioinen Luonnonvarakeskus/ MTT (kansainvälisesti arvostettu tutkimus) Järkivihreä osaaminen Ympäristöliiketoiminta Kansainvälinen hevososaamisen keskittymä Kulttuuri Elintarviketeollisuus Forssa Järkivihreä Ypäjä Golf-matkailu Hevosurheilu ja - tapahtumat Kauppa ja palvelut Suurten mahdollisuuksien ja visioiden kunta Humppila Outlet ja valtateiden magneetit (Suomen pysäyttäjä) Parhaalla paikalla = liikenneyhteydet Tuulivoimaa

8 Strategiakartta Monipuolinen uusiutuva energia Paikallinen kestävä elintarviketeollisuus Paikallistalouden kehitys Lähiruoka/ Loimijoen ruokalaakso Biotalouden ja kierrätyksen huippuosaaminen Oivaltava ekorakentaminen Valinnanvapautta palvelusetelillä Ennaltaehkäisy ja asiakaslähtöisyys Talouden kasvukeskus Hyvinvointi Forssan seutu 2030 Yrittäminen ja sijainti Teknologia Luonnonvarojen järkevä paikallinen hyödyntäminen VT2 logistiikkaalueineen (HEA) Tilojen hyödyntäminen Vihreä elektroniikka Taisteluraha Hyvinvointimatkailu Järkivihreän strategiset painopisteet Järkivihreän toimenpiteet (3-5 kpl/painopiste) Hyvinvointiteknologia ja järkivihreä asuminen Vaihtoehtoinen malli Etelä-Suomen keskellä Elinkeinopalvelut Osaaminen/ monipuolinen koulutus Ideoiden käytäntöönpanija Esimerkkinä toimenpiteistä mm. datacenter Vihreä logistiikka (HAMK/Maali) Kokeileva seutu

9 Vihreän strategian aikahorisontit Lähivalot Toimenpiteet kiinnitetään joko yhteen tai useampaan lähivalovuoteen Lähivalovuosina tarkistetaan strategian sisältöä ja toimenpiteitä ainakin kerran vuodessa (strategian painotukset, käsitteet ja termit, uudet ja poistuneet toimenpiteet) Kaukovalot Strategiahorisontti yltää kokonaisuudessaan tänne saakka, mutta toimenpiteitä ei määritellä näin pitkälle Viimeistään vuoden 2017 aikana vaatii koko strategia kokonaisuudessaan päivityksen Lähiajan Shortlistaus seudun edunvalvontaan Kärkitoimenpiteet esitteen muodossa

10 SEUDULLISET KÄRKITOIMIALAT: TEKNOLOGIA

11 Teknologia Toimenpiteet Tehtävät Tulokset Visiot Tilojen hyödyntäminen BusinessEnkelit Tyhjät tilat käyttöön Rahoitus ja mentorointi Uusia kasvuyrityksiä Käyttöasteen lisäys Järkivihreyttä hyödyntävä seutu Vihreä elektroniikka Kokeileva seutu Äly tuotteisiin ja palveluihin Nopea reagointi Taisteluraha Kilpailukyvyn lisäys Uudet yritykset Houkutteleva, kilpailukykyinen yritysilmapiiri ja sijoittumisen kohde

12 Tilojen hyödyntäminen Kysymys Mikä Mitä Kuvaus Seudun toimitilat ja tontit paremmin käyttöön ja näin parantaa yritysten oikeanlaista sijoittumista. Toimitilapörssin aktiivinen käyttö (FSKK, kunnat, kiinteistövälittäjät) ja päivittäminen, kuntien yritystontit palvelun alaisuuteen. Palvelussa tulisi olla karttapohjat / google maps linkki, kaavoitustiedot, infran perustiedot. Yhteistyötä osa-omistus hallien/toimitilojen toteutuksessa. Rahoituspaketteja pohdittuna valmiina. Miksi Miten Seudulla toimivien ja tulevien yritysten pitää löytää helposti sopivat toimitilat toiminnalleen. Palvelua kehitetään yhdessä kuntien ja kiinteistövälitysten kanssa Milloin Kehitys vuosina Kuka Kenelle FSKK yhteistyössä kuntien ja kiinteistövälitysten kanssa + Forssan Liike- ja Teollisuuskiinteistöt Oy. Pankit, ELY ja Finnvera. Seudulla toimiville ja seudulle tuleville yrityksille. Paluu strategiakarttaan

13 Kysymys Kuvaus BusinessEnkelit Mikä Mitä Miksi Miten Kasvuyrityksille seudullista riskirahaa. Seudullinen riskiraha ja yritykset tulisi saada paremmin kohtaamaan toisensa. Isompi hankkeita voitaisiin toteuttaa useamman rahoittajan kautta. Yhdistetään seudullisesti BusinessEnkelit ja luodaan mahdollisuus pienemmille sijoittajille lähteä mukaan rahoittamaan seudun kasvuyrityksiä. Kasvuyritykset tarvitsevat riskirahaa, jotta innovatiivinen kasvu olisi mahdollista. Kerätään seudulliset toimijat yhteen. Järjestetään esim. kaksi kertaa vuodessa yhteinen tapaaminen. Markkinoidaan palvelua paremmin asiakkaille ja rahoittajille. Milloin Kehitys vuosina Kuka Kenelle FSKK ja Forssan Seudun Business Enkeliyhdistys Business enkelit/rahoittajat ja kasvuyritykset. Paluu strategiakarttaan

14 Kysymys Kuvaus Vihreä elektroniikka Mikä Mitä Miksi Miten Älyä tuotteisiin ja palveluihin Yhdistää seudulla olevaan elektroniikka- ja ohjelmisto-osaamista, muiden toimialojen (metalli, rakennus, ympäristö, energia, hyvinvointi) tuotteisiin ja palveluihin Älyn lisääminen parantaa tuotteiden ja palveluiden kilpailukykyä. Hyvinvointipuolella voidaan nostaa elämisen laatua ja tuoda turvaa itsenäiseen asumiseen. Koneiden ja laitteiden ominaisuuksia voidaan parantaa huomattavasti ja nostaa jalostusarvoa. Aktivoidaan yrityksiä ja oppilaitoksia yhteistyöhön, varsinkin eri toimialojen välillä. Pyritään synnyttämään uusia yrityksiä, jotka lähtevät kehittämään innovatiivisia tuotteita ja palveluita. Milloin Kehitys vuosina Kuka Kenelle FSKK, toimialavetäjät, oppilaitokset Yritykset, oppilaitokset Paluu strategiakarttaan

15 Kysymys Kuvaus Kokeileva seutu Mikä Mitä Miksi Miten Luodaan ympäristö/ympäristöjä uuden kokeiluun Ideointi pajoja / leirejä ongelmien tunnistamiseksi ja uusien tuotteiden ja palveluiden synnyttämiseksi. Ympäristöjä kehittää ja testata uusia tuotteita ja palveluita nopeasti ja ketterästi (living lab, protomo, hautomo, ideakehittämö). Kehittämiseen tulee olla valmiina nopeat rahoitustuotteet/kanavat. Tunnistaa missä löytyy tarvetta uusille tuotteille / palveluille / toimintamalleille. Kokeilu- ja testausympäristöissä voidaan kehittää uusia tuotteita, palveluita tai liiketoimintamalleja nopeasti, kokeille erehdy paranna -toteuta periaatteella. Yrityskannan uudistuminen, toimialojen painopisteiden siirtyminen. Rakennetaan kehitys/testausympäristö valitun teeman ympärille. Rahoittajien kanssa sovitaan valmiit rahoituspaketit testauksen toteuttamiseksi. Milloin Kehitys vuosina Kuka Kenelle HAMK, ELY, TEKES, Finnvera Ideanikkarit, uudet yritykset / toimivat yritykset Paluu strategiakarttaan

16 Taisteluraha Kysymys Mikä Mitä Kuvaus Nopean ja joustavan toiminnan reaktointiraha eli taisteluraha, jolla pyritään vaikuttamaan ajankohtaisiin lähinnä yrittäjien hankkeisiin/ideoihin. Tarkoitus parantaa seudun elinvoimaisuutta Tarkoituksena lisätä seudullista innovatiivista elinkeinotoimintaa Miksi Innovatiivisten ideoiden eteenpäin viemiseksi ilman raskasta byrokratiaa. Nopea ja joustava keino reagoida nopeasti tilanteisiin. Miten Yhdessä idean kehittäjän kanssa. Idean keksijä/toteuttaja investoi rahaa 50% ja FSKK 50%. Vuodessa käytettävissä tietty määrä rahaa, jota pyritään käyttämään tasaisesti, kuitenkin riippuvainen hyvistä ideoista Milloin Kuka Kenelle Vuosittain FSKK:n taholta päätöksen osallistua tekee toimitusjohtaja yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa, raportointi hallitukselle toimitusjohtajan katsauksessa ja kerran vuodessa. Seudulla oleville yrittäjille/ideoijille Jatkuu seuraavalle sivulle

17 Taistelurahalla ketteryyttä Forssan seudulle Nopea päätös rahoitettavista taisteluideoista Edellyttää 50% omarahoitusta. Uutta liiketoimintaa ja yrittäjyyttä Forssan seudulle Patentti-ideat, aihiot, konseptit, hyvät käytännöt, jne. Taistelurahakausi Yritysten välisen innovaation kehittämiseen Markkinoinnin ja myynnin kehittämiseen Pörinänluontiin alueelle Patenttihakemusmaksuun Varsinaisten rahoitushakemusten valmisteluun Toiminta voi myöhemmin jatku hankemuodossa Taistelujen arviointi: Mitä vuoden aikana saatiin aikaan? Miten kriteerejä tulee muuttaa ensi vuodelle? Paljonko taistelurahaa tarvitaan seuraavalle vuodelle? Kehitysmallin hallittu toteutus vaatii aktiivisen seurannan. Paluu strategiakarttaan

18 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA

19 Ympäristö ja energia Toimenpiteet Tehtävät Tulokset Visiot Paikallinen kestävä ruokajärjestelmä Biotalouden ja kierrätyksen huippuosaaminen Loimijoen ruokalaakso Envi Grow Park ja biojalostamo Osaamisen tuotteistaminen Vastuullinen lähiruoka Biopohjaiset hyödykkeet Kansainvälinen biotalouden huippuosaamiskeskus Monipuolinen uusiutuva energia Oivaltava ekorakentaminen Liikennebiopolttoaineet Tuulivoimapuistot Biomassat Pohjois-Forssan koulu Eko-golfkenttä Energiaomavaraisuus Laatuasuminen ja vapaaaika Houkutteleva, kilpailukykyinen, hiilineutraali työ- ja asuinyhteisö

20 Paikallinen kestävä ruokajärjestelmä Kysymys Mikä Mitä Miksi Miten Milloin Kuka Kenelle Kuvaus Kilpailukykyä vastuulliseksi todennetusta lähiruoan tuotannosta. Tuotantoalustaksi Loimijoen laakso Forssan ja lähiseutujen alueella. Toimet Loimijoen vesistön tilan parantamiseksi 90-luvulla laaditun Loimijoki-ohjelman pohjalta. Lähiruoan brändäys hyödyntäen tutkimusosaamista vastuullisuudessa (mm. hiili-, vesi- ja ravinnejalanjälki). Erikoistuotteiden kehittäminen. Lähiruoan logistiikan rakentaminen. Maa- ja elintarviketalous on kilpailukykyinen vain uudistuvana ja kestävän kehityksen mukaisena. Kuluttajat arvostavat yhä enemmän vastuullisesti tuotettua, jäljitettävää lähiruokaa. Kootaan seutukuntien yhteinen toimenpideohjelma, jossa samaan suuntaan vievät erillistoimet (tahtotilan luominen, vesistön kunnostus, tuotekehitys, brändäys, logistiikka ym.), joille rahoitus eri kotimaisista ja kv. lähteistä. Edellyttää n. 5 vuoden ( ) kestoista ohjelmaa. FSKK on vastuutaho ja kokoaja. Toteuttajina HAMK, MTT ja maa- ja elintarviketalouden arvoketjun yritykset sekä kunnat Lounaismaan seudulla. Kuluttajat, maa- ja elintarviketalouden arvoketjun yritykset, kunnat. Paluu strategiakarttaan

21 Biotalouden ja kierrätyksen huippuosaaminen Kysymys Mikä Mitä Miksi Miten Milloin Kuka Kenelle Kuvaus Biopohjaisia hyödykkeitä ja tuotteita tarvitaan korvaamaan uusiutumattomista raakaaineista tehdyt. Loppusijoitus kaatopaikoille vaikeutuu tai tulee mahdottomaksi. Osaamisen avulla materiaaleja ja energiaa hyödynnetään suljetussa kierrossa. Toteutetaan suunniteltu biojalostamo ja ekoteollisuuspuisto Envi Grow Park monipuolisin tuottein (eläinravinto, ruoka, bio-kemikaalit ym.) samoin tekstiilikierrätyksen materiaalipankki. Biotalous- ja kierrätysosaaminen tuotteistetaan vientiin, työ Intiaan on jo aloitettu. Biotalous ja kierrätys ovat jatkossa menestyvää ja kasvavaa liiketoimintaa osaamisen kautta jalostusastetta nostamalla. Yritysten toimenpiteiden tukeminen, tutkimus- ja kehittämishankkeet, toimijoiden verkottaminen mm. vientiin. Koko ajan keskeytymättä. FSKK on yritysten verkottaja ja yrityskehittäjä. Yritykset ovat avaintoimijat. Hyödynnetään HAMK:n sekä kaikkien tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen osaamista. Kierrätysmateriaaleja hyödyntävät yritykset, viljelijät, kuluttajat. Paluu strategiakarttaan

22 Monipuolinen uusiutuva energia Kysymys Mikä Mitä Miksi Miten Milloin Kuka Kenelle Kuvaus Seudulla on ainutlaatuinen mahdollisuus luoda monipuolisesta uusiutuvan energian tuotannosta sekä käyttövoimaa että imagoa, ja toteuttaa energiaomavaraisuus. Toteutetaan suunnitellut kaksi tuulivoimapuistoa, ja biojalostamo sekä kehittymässä olevat uudet menetelmät erilaisten biomassojen hyödyntämiseksi yhdistetyissä prosesseissa energiaksi ja materiaaleiksi. Energiatuotteet tuulivoima, biokaasu, etanoli, biodiesel. Taustalla on EU:n asettamien velvoitteiden täyttäminen = minimi. Tavoite korkeammalla eli uusiutuvan energian mittavan hyödyntämisen kautta useita mm. liikennepolttoainetuotannon liiketoimintoja. Lisäksi vihreän sähkön imagon hyödyntäminen yrityksissä. Yritysten toimenpiteiden tukeminen, tutkimus- ja kehittämishankkeet, toimijoiden verkottaminen. Oheisliiketoimintojen luominen. Koko ajan keskeytymättä. FSKK on yritysten verkottaja ja yrityskehittäjä. Yritykset ovat avaintoimijat. Hyödynnetään HAMK:n sekä kaikkien tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen osaamista. Energiaa tuottavat maatilat ja yritykset, hyödyntävät yritykset, kunnat ja kuluttajat. Paluu strategiakarttaan

23 Oivaltava ekorakentaminen Kysymys Mikä Mitä Miksi Miten Kuvaus Seudulla on otettu uusi, ekologinen näkökulma sekä tilojen rakentamiseen, olemassa olevien rakennusten ja maiden uuskäyttöön että mm. kierrätysmateriaaliosaamisen hyödyntämiseen. Toteutetaan avaintoimenpiteinä Pohjois-Forssan ekokoulun rakentaminen sekä Forssan suljetun kaatopaikan muuttaminen hylkyalueesta hyötykäyttöön golf-kentäksi. Julkisissa rakentamiskohteissa voidaan ottaa hyvin monipuolisesti huomioon eri toimialojen eko-osaaminen ja rakentamaan kohteista todellisia Järkivihreyden näyteikkunoita. Edistetään avainkohteiden suunnittelemista ja kokeilua Milloin Työt ajoittuvat vuosille Kuka Kenelle Kaupunki ja kunnat ovat avaintoimijoita maankäytössä ja rakentamisessa suurissa kohteissa. Yritykset ovat tärkeimmät yhteistyökumppanit ja alan tutkimusosaaminen löytyy VTT:ltä ja TTY:ltä. Julkisilla kohteilla on vipuvaikutus myös yksityiseen rakentamiseen. Ekorakentamiskohteiden hyödyntäjiä ovat kansalaiset. Ekorakentaminen vie eteenpäin kestävää hyvinvointia ja mahdollistaa osaltaan viihtyisän, turvallisen ja kustannustehokkaan asumisen. Kohteilla on merkittävä imagoarvo seudun kunnille ja yrityksille. Paluu strategiakarttaan

24 HYVINVOINTI

25 Hyvinvointi Toimenpiteet Tehtävät Tulokset Visiot Palveluseteli ja asiakkaan valinnan vapaus Hyvinvointimatkailu Palvelusetelimallin käyttöönotto Hyvinvointimatkailun luominen Lisää palveluntarjoajia Uusia yrityksiä/ palvelunkäyttäjiä Forssan malli terveydenhuollossa valtakunnan ykkönen Hyvinvointiteknologia ja järkivihreä asuminen Asumisen ratkaisut Teknologia n käyttöönotto Hyvinvoiva Lounaismaa IKUpeli Ennaltaehkäisy ja asiakaslähtöisyys Resurssien riittävyys

26 Palveluseteli ja asiakkaan valinnanvapaus Kysymys Mikä Mitä Miksi Miten Milloin Kuka Kenelle Asiakkaan mahdollisuus valita hyvinvointipalvelujensa palveluntuottaja paranee. Yrittäjyys lisääntyy seudulla. Kunnille taloudellisia säästöjä. Tehdään palvelusetelin käyttöönoton laajentamisesta selvitys. Mietitään mitä palveluja Hyky tuottaa palvelusetelillä. Käyttöä laajennetaan tehostettuun palveluasumiseen, pitkäaikaiseen kotihoitoon, kuntoutukseen, työllistämispalveluihin, hammashuoltoon ja päivähoitoon. Kasvava palvelujentarve ja pienenevät taloudelliset ja henkilöstöresurssit muuttavat palvelujärjestelmää. Asiakkaiden halu valita itselleen sopivin palveluntuottaja lisääntyy samalla kuin asiakkaiden maksukyky paranee. Yritysten määrä kasvaa, laatu paranee ja kunnille syntyy kustannussäästöjä. Selvityksen jälkeen asia viedään Hyky:n toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon ja tehdään päätös palveluista, jotka tuotetaan palvelusetelillä. Kuntien Tiera Oy:n sähköinen palvelusetelijärjestelmä otetaan käyttöön. Asiasta tiedotetaan kuluttajia, Hyky:n henkilöstöä ja yrittäjiä Hyky:n toimintasuunnitelmaan ja budjettiesitykseen 2018 Käyttö laajentunut ja vakiintunut. Käytössä on useita ennaltaehkäisyyn suunnattuja palveluseteleitä FSKK vastaa selvityksestä ja tekee tiivistä yhteistyötä Hyky:n kanssa. Kuluttaja-asiakkaat, hyvinvointiyritykset, kunnat Paluu strategiakarttaan

27 Hyvinvointimatkailu Kysymys Mikä Mitä Miksi Hyvinvointimatkailu mahdollistaa omalta osaltaan taloudellista kasvua houkuttelemalla uusia asiakasryhmiä hyödyntämään seudun palveluita. Visio: Lounaismaan hyvinvointikuntayhtymän sairaaloiden osaamisen myyminen kansainvälisesti ja yhteistyönä hyvinvointi- ja matkailuyrittäjien kanssa toteutettu kuntouttaminen Green Care-toimintamallin mukaisesti. Tavoitteena on kasvattaa ja laajentaa hyvinvointi- ja matkailutoimialaa, yrittäjien tuotetarjontaa ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä liiketoiminnan taloudellista kannattavuutta. Kansallisesti ja kansainvälisesti kiinnostus hyvinvointia ja matkailua kohtaan on kasvussa. Vaikutusta on tulevaisuudessa myös EU:n potilasdirektiivillä, joka mahdollistaa potilaiden vapaan liikkuvuuden sekä Suomen ja Venäjän välisellä mahdollisella viisumivapaudella. Miten Tarkoituksena on, että hyvinvointi- ja matkailuyritykset verkostoituvat keskenään. Yrittäjille järjestetään koulutusta tuotteistamisesta, markkinoinnista ja liiketoiminnan kehittämisestä. Seudun markkinointia lisätään ja parannetaan. Milloin Hyvinvointimatkailun kehittäminen Kuka Kenelle FSKK toimii verkottajana ja yhteistyötahona sekä vastaa seudun markkinoinnista. Toimijoina hyvinvointi- ja matkailuyritykset sekä muut arvoverkostoon kuuluvat. Kuluttajat, hyvinvointi- ja matkailuyrittäjät, seudun oppilaitokset, Hyvinvointikuntayhtymä Paluu strategiakarttaan

28 Kysymys Hyvinvointiteknologia ja Järkivihreä asuminen Mikä Mitä Miksi Miten Milloin Kuka Kenelle Ikäihmisille ja muille tukea itsenäiseen asumiseen tarvitseville kestävän kehityksen mukaisesti rakennettuja ja teknologisia innovaatioita hyödyntävää asumista. Selvitetään mahdollisuudet - Uusien hyvinvointiteknologiaa sisältävien asumismuotojen rakentamista - Vanhojen asuntojen saneeraus tukea tarvitsevien vaatimusten mukaisiksi - Teknologian ja hyvinvointiteknologian hyödyntäminen Tavoitteena synnyttää uutta liiketoimintaa, verkostoja sekä uudenlaisia hyvinvointiteknologiatuotteita ja palveluita. Mahdollistaa kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Kehittää uusia asumismuotoja seudulle; osaomistus, yhteisöllinen asuminen, senioriasunnot, tuettua asumista kuntoutujille Vahvistamalla toimialojen rajapintatyöskentelyä ja verkostoitumista. Bench marking ja opintomatkat. Keskustelu- ja koulutustilaisuudet. Innovaatiotoiminta yhteistyössä yritysten ja seudun oppilaitosten kanssa Selvitykset sekä mahdolliset hankkeet ja projektit, pilotointi, mallintaminen ja hyvät käytänteet 2030 Seudulla innovatiivista, järkivihreää asumista, jossa teknologian avustamana voi asua loppuelämänsä. Materiaalit valittu resurssiviisaasti ja asumisessa huomioitu ympäristö ja energiankäyttö. FSKK vastaa yritysten kanssa hankkeista ja kehittämistyöstä tiiviissä yhteistyössä seudun oppilaitosten (HAMK, FAI, FAKTIA) ja kuntien kanssa. Kuluttajat, teknologia- ja hyvinvointialan yritykset, oppilaitokset, kunnat Paluu strategiakarttaan

29 IKUPELI Ennaltaehkäisyä ja asiakaslähtöisyyttä Kysymys Mikä Mitä Miksi Miten Milloin Kuka Kenelle Tavoitteena innovaatiohakuinen hoitopalvelujärjestelmä, jossa uudistetaan ja tehostetaan asiakkaiden hoitopolkuja sekä lisätään asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Tuetaan voimavaraistumista sekä omahoidon toteutumista. Pyritään ennaltaehkäisemään muun muassa kansansairauksia ja nuorten syrjäytymistä. Rakennetaan malleja erilaisista hoitopoluista. Hyvinvointipalveluissa painotetaan asiakaslähtöisyyttä huomioimalla asiakkaan mielipiteet. Palveluja kehitetään yhteistyössä asiakkaiden, omaisten ja alan oppilaitosten kanssa. Tavoitteena korjata kuntien kestävyysvaje, joka syntyy kasvavasta palvelujentarpeesta ja vähenevistä resursseista. Ennaltaehkäisevät mallit hyödyntävät asiakkaan kokemuksia hoidon vaikuttavuudesta. FSHKYn sisällä luodaan mallipelipöytiä, joissa selvitetään vaikuttavuudeltaan parhaat hoitopolut huomioiden asiakkaiden yksilöllinen elämäntilanne. Mallinnetaan vaikuttavat hoitopolut ja palveluketjut, jolloin myös hoidon laatu, jatkuvuus ja asiakastyytyväisyys paranevat. Lisätään hoitotyön opetussisältöihin Mallipelipöytien kokoaminen FSHKYssä, HyvoT-projektin tulosten hyödyntäminen 2018 Käytössä tietotekninen järjestelmä, jossa asiakkaat ovat aktiivisessa roolissa kehitettäessä uudenlaisia hoitokäytäntöjä Vastuutahona FSHKY yhteistyössä HAMK, FAI ja FSKK hyödyntäen Sitran osaamista Asiakkaat, FSHKY, yritykset, kunnat Paluu strategiakarttaan

30 Seudun mittarit Energiaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuus Yritysintensiteetti (yrityksiä/100 asukasta) Hanke- ym. rahoituksen vaikuttavuus Talous- ja hyvinvointimittarit

31 Forssan sijoitus seutukuntien välisessä kilpailukyvyn mittaristossa: Vuosi Forssan seudun sijoitus Loimaan seudun sijoitus 2012?? / / / / / / / / / / / / 77 Huom. Mittariston muutosten vuoksi vuoden 2009 tiedot eivät ole vertailukelpoisia vanhempien tietojen kanssa. Muita vertailuseutuja: Valkeakoski, Raahe, Pohjois-Satakunta Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus - satamittari.fi

32 Valitut alueelliset kilpailukykymuuttujat on laskettu seuraavasti: Yrittäjyyttä kuvaavaksi osaindeksiksi on valittu yritysdynamiikka ((aloittaneet + lopettaneet yritykset)/yrityskanta). Tämä kuvaa uudistumista yritysrakenteissa. Toimialarakennetta ja alueellista erikoistumista kuvaavaksi muuttujaksi on valittu teollisuusvaltaisuus, joka tarkoittaa teollisuuden osuutta alueen liikevaihdosta. Teollisuuden menestyminen kuvaa alueen pärjäämistä globaalissa kilpailussa. Osaamista kuvaava muuttuja on korkea-asteen (alempi ja ylempi sekä tutkija) tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä. Innovatiivisuutta kuvaa yritysten t&k-menojen osuus liikevaihdosta. Työn tuottavuus on laskettu yritysten liikevaihdolla henkilötyövuotta kohti. Työllisyysaste tarkoittaa työllisten osuutta v. tai v. väestöstä. Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus - satamittari.fi

33 Työttömät Forssan seutu Joulukuu 2013 Kunta Työttömät Lomautetut työttömyysaste Forssa ,7% Humppila ,1% Jokioinen ,2% Tammela ,7% Ypäjä ,5% * Forssan stk ,1% Lähde: Hämeen liitto tyottomat-ja-lomautetut-kuukausittain

34 Työttömien osuus työvoimasta (työttömyysaste%) kuukauden lopussa Lähde: TEM/Työnvälitystilastot

35 Työttömät työnhakijat (ml. Lomautetut) kuukauden lopussa asuinkunnan mukaan Lähde: TEM/Työnvälitystilastot

36 Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden %-osuus alle 25-v työvoimasta kuukauden lopussa Lähde: TEM/Työnvälitystilastot

37 Forssan seudun perustetut ja lakanneet yritykset 2013 Kunta perustetut lakanneet Netto Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Yhteensä Lähde: PRH

38 BKTA asukasta kohti, Forssan seutu Vuosi BKTA/Asukas, euroa BKTA/Asukas, indeksi, koko maa=100 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU15=100 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU27=100 BKTA/Asukas, euroa, viitevuoden 2000 hinnoin ,2 74,9 76,2 87, ,5 79,6 79,6 91, ,9 81,5 82,2 93, ,5 81, , ,3 82,5 84,7 95, ,6 79,9 80,6 91, , ,5 92, ,8 74,3 78,3 86, ,9 71,2 76,3 84, ,1 70,8 73,4 80, ,8 76,5 84, Lähde: Tilastokeskus

39 Forssan seudun bkt asukasta kohden ja osuus koko maasta sekä EU 27 :stä Indeksi 120 bkt/asukas, BKTA/Asukas, indeksi, koko maa=100 BKTA/Asukas, indeksi, ostovoimakorjattu, EU27=100 BKTA/Asukas, euroa Tilastokeskus, Aluetilinpito Lähde: Tilastokeskus

40 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy:n perustava kokous nimi muutetaan Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:ksi ja tehtävät määritellään seuraavasti: Yhtiön toimialana on kehittämishankkeiden koordinointi, suunnittelu ja toteuttaminen sekä elinkeinopalveluiden järjestäminen Forssan seutukunnan alueella. Yhtiö harjoittaa yritysneuvontaa, kokoaa ja julkaisee kehittämiseen liittyviä tilastotietoja, edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja kuntien yhteistoimintaa sekä toimii seudun matkailun kehittäjänä. Yhtiö markkinoi Forssan seutua ja toimii seudullisena edunvalvojana toimialoillaan.

41 FSKK 2014 Missio FSKK edistää seudun elinvoimaisuutta ja yrittäjyyttä, järkivihreyteen perustuvaa kestävää kehitystä painottaen Toimintaamme ohjaavat arvot Yrittäjämäisyys Järkivihreys Ennakkoluulottomuus Sosiaalinen vastuullisuus

42 Visio 2030 FSKK:n visio Olemme seudun yritysten kilpailukyvyn kehittämisessä edelläkävijä ja mahdollistaja ja yritysneuvontamme on Suomen huipputasoa. Olemme aktiivinen seutukehittäjä ja valvomme seutukunnan etuja alueellisen yhteistyön ja yrittäjyyden aktiivisella edistämisellä.

43 FSKK:n palvelulupaukset Strategiset palvelulupaukset Teemme työtä, jolla on merkitystä seudullisen elinkeinoelämän menestykseen. Ylläpidämme tarvelähtöistä verkostoitumista. Edistämme Järkivihreydellä kestävää kehitystä. Olemme edelläkävijä ja mahdollistaja. Yritysneuvontamme on Suomen huipputasoa. Olemme aktiivinen seutukehittäjä ja valvomme seutukunnan etuja.

44 FSKK:n tulevaisuuden vaatimukset Tekijät Verkostot Resurssit Yritysneuvonta+hankkeet Kuntien tulee paremmin hyödyntää FSKKta ja sen kautta muita resursseja Kilpailuasetelma muun Suomen kanssa Edunvalvonta näkökulma Osaaminen ei saa olla kynnyskysymys Edelläkävijöitä on tuettava Lyhyet ja pitkät valot Hyvinvointi Teknologia Järkivihreyden tunnustaminen Ketteryys

45 Tervetuloa mukaan rakentamaan yhteistä Forssan seudun tulevaisuutta! Facebook: Bright Green Forssa Region