Strategiaan tehdyt muutokset. Mikä on Järkivihreä Energiaomavaraisuus Odotetaan kuntien strategialinjausten yhteenvetoa Taisteluraha Tapahtumajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Strategiaan tehdyt muutokset. Mikä on Järkivihreä Energiaomavaraisuus Odotetaan kuntien strategialinjausten yhteenvetoa Taisteluraha Tapahtumajana"

Transkriptio

1

2 Strategiaan tehdyt muutokset Mikä on Järkivihreä Energiaomavaraisuus Odotetaan kuntien strategialinjausten yhteenvetoa Taisteluraha Tapahtumajana

3 Mitä tarkoittaa Järkivihreä Lyhyesti: ympäristöystävällistä ja kestävää kehitystä tukeva toiminta Koskee kaikkia toimialoja - ei pelkästään ympäristöalan yrityksiä Järkivihreän Forssan seudun tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa seutumme tuottaa entistä monipuolisemmin ekologisia tuotteita ja palveluja sekä asukkaat, yritykset, yhteisöt ja päättäjät tunnistavat toimintansa ympäristövaikutukset ja sitoutuvat niiden vähentämiseen. Vihreys kannattaa niin ympäristön kuin taloudenkin lähtökohdista.

4 Mitä tarkoittaa energiaomavaraisuus Lyhyesti: tuotetaan itse käyttämämme energia Pyritään saamaan maksimaalinen hyöty uusiutuvasta energiasta Järkivihreän Forssan seudun tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa seutumme tuottaa entistä monipuolisemmin ekologisia tuotteita ja palveluja

5 Järkivihreä tulevaisuus Strategia suunnitellaan 6-vuotiaalle matkalla kohti aikuistumista ja sitä toteutetaan eri toimenpitein tähtäimessä vuosi Järkivihreä strategia on Forssan seudun elinkeinostrategia ja samalla myös Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n strategia. Risteyksissä tiet kohtaavat ja eteen tulee vaihtoehtoja. Tämä strategia tulee olemaan ajatusten ja ideoiden risteys. Se myös ohjaa sanoista tekoihin. Luomme kehikon, jossa myös unelmille ja onnellisille sattumille on tilaa. Onni suosii rohkeaa ja rohkea kokeilee uutta. Järkivihreä ei pelkää epäonnistumista vaan oppii koetusta ja hyödyntää oppimistaan. Näin saamme uusia, yhteiskuntaa eteenpäin vieviä ajatuksia ja toimintoja. Aikanaan Forssan seudulla on ensimmäisten joukossa lähdetty nykyaikaistamaan maataloutta ja astuttu teollisuus-paikkakuntien eturiviin. Täällä on kiinnitetty huomiota myös työhyvinvointiin. Samaa uudistusten meininkiä toteutamme taas. Järkivihreä Forssan seutu sai hyvän nosteen mielikuvamarkkinoinnissa, kun teemalla voitettiin kuntaliiton kilpailukykysarjassa Suomen mestaruus vuonna Seuraava koetinkivi on miten yritykset ja yhteistyökumppanit ottavat järkivihreyden omaan markkinointiinsa. Tässä strategiassa järkivihreys on kaiken läpäisevä teema, joka perustuu kestävään kehitykseen, ympäristö- ja energia-vahvuuksiin osaamisen ja tekemisen kautta. Esityksessä on tärkeä osansa myös hyvinvoinnin, logistiikan ja teknologian kehittämisellä. Lisäksi omat lukunsa ansaitsevat luovuus ja asenne, jolla työ tehdään

6 Järkivihreä linkittyy kuntien strategioihin FORSSA JOKIOINEN Forssan seutu 2030 HUMPPILA TAMMELA YPÄJÄ Kunnat toimittavat strategioistaan elinkeino-osuudet, jolloin tarkistetaan niiden linkittyminen seudulliseen järkivihreään elinkeinostrategiaan

7 Strategiakartta - Kuntanäkökulma Tammela edellä asumiseen (kylämyönteisyys, kyläasiamies) Tuulivoimaa ja kaivos Luontomatkailu HAMK Mustiala luonnonvarakoulutus Elintarviketuotanto Boreal (kansainvälisyys) Vahva oma identiteetti Eerikkilän urheiluopisto Tammela Jokioinen Luonnonvarakeskus/ MTT (kansainvälisesti arvostettu tutkimus) Järkivihreä osaaminen Ympäristöliiketoiminta Kansainvälinen hevososaamisen keskittymä Kulttuuri Elintarviketeollisuus Forssa Järkivihreä Ypäjä Golf-matkailu Hevosurheilu ja - tapahtumat Kauppa ja palvelut Suurten mahdollisuuksien ja visioiden kunta Humppila Outlet ja valtateiden magneetit (Suomen pysäyttäjä) Parhaalla paikalla = liikenneyhteydet Tuulivoimaa

8 Strategiakartta Monipuolinen uusiutuva energia Paikallinen kestävä elintarviketeollisuus Paikallistalouden kehitys Lähiruoka/ Loimijoen ruokalaakso Biotalouden ja kierrätyksen huippuosaaminen Oivaltava ekorakentaminen Valinnanvapautta palvelusetelillä Ennaltaehkäisy ja asiakaslähtöisyys Talouden kasvukeskus Hyvinvointi Forssan seutu 2030 Yrittäminen ja sijainti Teknologia Luonnonvarojen järkevä paikallinen hyödyntäminen VT2 logistiikkaalueineen (HEA) Tilojen hyödyntäminen Vihreä elektroniikka Taisteluraha Hyvinvointimatkailu Järkivihreän strategiset painopisteet Järkivihreän toimenpiteet (3-5 kpl/painopiste) Hyvinvointiteknologia ja järkivihreä asuminen Vaihtoehtoinen malli Etelä-Suomen keskellä Elinkeinopalvelut Osaaminen/ monipuolinen koulutus Ideoiden käytäntöönpanija Tapahtumajana Vihreä logistiikka (HAMK/Maali) Kokeileva seutu Esimerkkinä toimenpiteistä mm. datacenter

9 Vihreän strategian aikahorisontit Lähivalot Toimenpiteet kiinnitetään joko yhteen tai useampaan lähivalovuoteen Lähivalovuosina tarkistetaan strategian sisältöä ja toimenpiteitä ainakin kerran vuodessa (strategian painotukset, käsitteet ja termit, uudet ja poistuneet toimenpiteet) Kaukovalot Strategiahorisontti yltää kokonaisuudessaan tänne saakka, mutta toimenpiteitä ei määritellä näin pitkälle Viimeistään vuoden 2017 aikana vaatii koko strategia kokonaisuudessaan päivityksen Lähiajan Shortlistaus seudun edunvalvontaan Kärkitoimenpiteet esitteen muodossa

10 SEUDULLISET KÄRKITOIMIALAT: TEKNOLOGIA

11 Teknologia Toimenpiteet Tehtävät Tulokset Visiot Tilojen hyödyntäminen BusinessEnkelit Tyhjät tilat käyttöön Rahoitus ja mentorointi Uusia kasvuyrityksiä Käyttöasteen lisäys Järkivihreyttä hyödyntävä seutu Vihreä elektroniikka Kokeileva seutu Äly tuotteisiin ja palveluihin Nopea reagointi Taisteluraha Kilpailukyvyn lisäys Uudet yritykset Houkutteleva, kilpailukykyinen yritysilmapiiri ja sijoittumisen kohde

12 Tilojen hyödyntäminen Kysymys Mikä Mitä Kuvaus Seudun toimitilat ja tontit paremmin käyttöön ja näin parantaa yritysten oikeanlaista sijoittumista. Toimitilapörssin aktiivinen käyttö (FSKK, kunnat, kiinteistövälittäjät) ja päivittäminen, kuntien yritystontit palvelun alaisuuteen. Palvelussa tulisi olla karttapohjat / google maps linkki, kaavoitustiedot, infran perustiedot. Yhteistyötä osa-omistus hallien/toimitilojen toteutuksessa. Rahoituspaketteja pohdittuna valmiina. Miksi Miten Seudulla toimivien ja tulevien yritysten pitää löytää helposti sopivat toimitilat toiminnalleen. Palvelua kehitetään yhdessä kuntien ja kiinteistövälitysten kanssa Milloin Kehitys vuosina Kuka Kenelle FSKK yhteistyössä kuntien ja kiinteistövälitysten kanssa + Forssan Liike- ja Teollisuuskiinteistöt Oy. Pankit, ELY ja Finnvera. Seudulla toimiville ja seudulle tuleville yrityksille. Paluu strategiakarttaan

13 Kysymys Kuvaus BusinessEnkelit Mikä Mitä Miksi Miten Kasvuyrityksille seudullista riskirahaa. Seudullinen riskiraha ja yritykset tulisi saada paremmin kohtaamaan toisensa. Isompi hankkeita voitaisiin toteuttaa useamman rahoittajan kautta. Yhdistetään seudullisesti BusinessEnkelit ja luodaan mahdollisuus pienemmille sijoittajille lähteä mukaan rahoittamaan seudun kasvuyrityksiä. Kasvuyritykset tarvitsevat riskirahaa, jotta innovatiivinen kasvu olisi mahdollista. Kerätään seudulliset toimijat yhteen. Järjestetään esim. kaksi kertaa vuodessa yhteinen tapaaminen. Markkinoidaan palvelua paremmin asiakkaille ja rahoittajille. Milloin Kehitys vuosina Kuka Kenelle FSKK ja Forssan Seudun Business Enkeliyhdistys Business enkelit/rahoittajat ja kasvuyritykset. Paluu strategiakarttaan

14 Kysymys Kuvaus Vihreä elektroniikka Mikä Mitä Miksi Miten Älyä tuotteisiin ja palveluihin Yhdistää seudulla olevaan elektroniikka- ja ohjelmisto-osaamista, muiden toimialojen (metalli, rakennus, ympäristö, energia, hyvinvointi) tuotteisiin ja palveluihin Älyn lisääminen parantaa tuotteiden ja palveluiden kilpailukykyä. Hyvinvointipuolella voidaan nostaa elämisen laatua ja tuoda turvaa itsenäiseen asumiseen. Koneiden ja laitteiden ominaisuuksia voidaan parantaa huomattavasti ja nostaa jalostusarvoa. Aktivoidaan yrityksiä ja oppilaitoksia yhteistyöhön, varsinkin eri toimialojen välillä. Pyritään synnyttämään uusia yrityksiä, jotka lähtevät kehittämään innovatiivisia tuotteita ja palveluita. Milloin Kehitys vuosina Kuka Kenelle FSKK, toimialavetäjät, oppilaitokset Yritykset, oppilaitokset Paluu strategiakarttaan

15 Kysymys Kuvaus Kokeileva seutu Mikä Mitä Miksi Miten Luodaan ympäristö/ympäristöjä uuden kokeiluun Ideointi pajoja / leirejä ongelmien tunnistamiseksi ja uusien tuotteiden ja palveluiden synnyttämiseksi. Ympäristöjä kehittää ja testata uusia tuotteita ja palveluita nopeasti ja ketterästi (living lab, protomo, hautomo, ideakehittämö). Kehittämiseen tulee olla valmiina nopeat rahoitustuotteet/kanavat. Tunnistaa missä löytyy tarvetta uusille tuotteille / palveluille / toimintamalleille. Kokeilu- ja testausympäristöissä voidaan kehittää uusia tuotteita, palveluita tai liiketoimintamalleja nopeasti, kokeille erehdy paranna -toteuta periaatteella. Yrityskannan uudistuminen, toimialojen painopisteiden siirtyminen. Rakennetaan kehitys/testausympäristö valitun teeman ympärille. Rahoittajien kanssa sovitaan valmiit rahoituspaketit testauksen toteuttamiseksi. Milloin Kehitys vuosina Kuka Kenelle HAMK, ELY, TEKES, Finnvera Ideanikkarit, uudet yritykset / toimivat yritykset Paluu strategiakarttaan

16 Taisteluraha Kysymys Mikä Mitä Kuvaus Nopean ja joustavan toiminnan reaktointiraha eli taisteluraha, jolla pyritään vaikuttamaan ajankohtaisiin lähinnä yrittäjien hankkeisiin/ideoihin. Tarkoitus parantaa seudun elinvoimaisuutta Tarkoituksena lisätä seudullista innovatiivista elinkeinotoimintaa Miksi Innovatiivisten ideoiden eteenpäin viemiseksi ilman raskasta byrokratiaa. Nopea ja joustava keino reagoida nopeasti tilanteisiin. Miten Yhdessä idean kehittäjän kanssa. Idean keksijä/toteuttaja investoi rahaa 50% ja FSKK 50%. Vuodessa käytettävissä tietty määrä rahaa, jota pyritään käyttämään tasaisesti, kuitenkin riippuvainen hyvistä ideoista Milloin Kuka Kenelle Vuosittain FSKK:n taholta päätöksen osallistua tekee toimitusjohtaja yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa, raportointi hallitukselle toimitusjohtajan katsauksessa ja kerran vuodessa. Seudulla oleville yrittäjille/ideoijille Jatkuu seuraavalle sivulle

17 Taistelurahalla ketteryyttä Forssan seudulle Nopea päätös rahoitettavista taisteluideoista Edellyttää 50% omarahoitusta. Uutta liiketoimintaa ja yrittäjyyttä Forssan seudulle Patentti-ideat, aihiot, konseptit, hyvät käytännöt, jne. Taistelurahakausi Yritysten välisen innovaation kehittämiseen Markkinoinnin ja myynnin kehittämiseen Pörinänluontiin alueelle Patenttihakemusmaksuun Varsinaisten rahoitushakemusten valmisteluun Toiminta voi myöhemmin jatku hankemuodossa Taistelujen arviointi: Mitä vuoden aikana saatiin aikaan? Miten kriteerejä tulee muuttaa ensi vuodelle? Paljonko taistelurahaa tarvitaan seuraavalle vuodelle? Kehitysmallin hallittu toteutus vaatii aktiivisen seurannan. Paluu strategiakarttaan

18 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA

19 Ympäristö ja energia Toimenpiteet Tehtävät Tulokset Visiot Paikallinen kestävä ruokajärjestelmä Biotalouden ja kierrätyksen huippuosaaminen Loimijoen ruokalaakso Envi Grow Park ja biojalostamo Osaamisen tuotteistaminen Vastuullinen lähiruoka Biopohjaiset hyödykkeet Kansainvälinen biotalouden huippuosaamiskeskus Monipuolinen uusiutuva energia Oivaltava ekorakentaminen Liikennebiopolttoaineet Tuulivoimapuistot Biomassat Pohjois-Forssan koulu Eko-golfkenttä Energiaomavaraisuus Laatuasuminen ja vapaaaika Houkutteleva, kilpailukykyinen, hiilineutraali työ- ja asuinyhteisö

20 Paikallinen kestävä ruokajärjestelmä Kysymys Mikä Mitä Miksi Miten Milloin Kuka Kenelle Kuvaus Kilpailukykyä vastuulliseksi todennetusta lähiruoan tuotannosta. Tuotantoalustaksi Loimijoen laakso Forssan ja lähiseutujen alueella. Toimet Loimijoen vesistön tilan parantamiseksi 90-luvulla laaditun Loimijoki-ohjelman pohjalta. Lähiruoan brändäys hyödyntäen tutkimusosaamista vastuullisuudessa (mm. hiili-, vesi- ja ravinnejalanjälki). Erikoistuotteiden kehittäminen. Lähiruoan logistiikan rakentaminen. Maa- ja elintarviketalous on kilpailukykyinen vain uudistuvana ja kestävän kehityksen mukaisena. Kuluttajat arvostavat yhä enemmän vastuullisesti tuotettua, jäljitettävää lähiruokaa. Kootaan seutukuntien yhteinen toimenpideohjelma, jossa samaan suuntaan vievät erillistoimet (tahtotilan luominen, vesistön kunnostus, tuotekehitys, brändäys, logistiikka ym.), joille rahoitus eri kotimaisista ja kv. lähteistä. Edellyttää n. 5 vuoden ( ) kestoista ohjelmaa. FSKK on vastuutaho ja kokoaja. Toteuttajina HAMK, MTT ja maa- ja elintarviketalouden arvoketjun yritykset sekä kunnat Lounaismaan seudulla. Kuluttajat, maa- ja elintarviketalouden arvoketjun yritykset, kunnat. Paluu strategiakarttaan

21 Biotalouden ja kierrätyksen huippuosaaminen Kysymys Mikä Mitä Miksi Miten Milloin Kuka Kenelle Kuvaus Biopohjaisia hyödykkeitä ja tuotteita tarvitaan korvaamaan uusiutumattomista raakaaineista tehdyt. Loppusijoitus kaatopaikoille vaikeutuu tai tulee mahdottomaksi. Osaamisen avulla materiaaleja ja energiaa hyödynnetään suljetussa kierrossa. Toteutetaan suunniteltu biojalostamo ja ekoteollisuuspuisto Envi Grow Park monipuolisin tuottein (eläinravinto, ruoka, bio-kemikaalit ym.) samoin tekstiilikierrätyksen materiaalipankki. Biotalous- ja kierrätysosaaminen tuotteistetaan vientiin, työ Intiaan on jo aloitettu. Biotalous ja kierrätys ovat jatkossa menestyvää ja kasvavaa liiketoimintaa osaamisen kautta jalostusastetta nostamalla. Yritysten toimenpiteiden tukeminen, tutkimus- ja kehittämishankkeet, toimijoiden verkottaminen mm. vientiin. Koko ajan keskeytymättä. FSKK on yritysten verkottaja ja yrityskehittäjä. Yritykset ovat avaintoimijat. Hyödynnetään HAMK:n sekä kaikkien tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen osaamista. Kierrätysmateriaaleja hyödyntävät yritykset, viljelijät, kuluttajat. Paluu strategiakarttaan

22 Monipuolinen uusiutuva energia Kysymys Mikä Mitä Miksi Miten Milloin Kuka Kenelle Kuvaus Seudulla on ainutlaatuinen mahdollisuus luoda monipuolisesta uusiutuvan energian tuotannosta sekä käyttövoimaa että imagoa, ja toteuttaa energiaomavaraisuus. Toteutetaan suunnitellut kaksi tuulivoimapuistoa, ja biojalostamo sekä kehittymässä olevat uudet menetelmät erilaisten biomassojen hyödyntämiseksi yhdistetyissä prosesseissa energiaksi ja materiaaleiksi. Energiatuotteet tuulivoima, biokaasu, etanoli, biodiesel. Taustalla on EU:n asettamien velvoitteiden täyttäminen = minimi. Tavoite korkeammalla eli uusiutuvan energian mittavan hyödyntämisen kautta useita mm. liikennepolttoainetuotannon liiketoimintoja. Lisäksi vihreän sähkön imagon hyödyntäminen yrityksissä. Yritysten toimenpiteiden tukeminen, tutkimus- ja kehittämishankkeet, toimijoiden verkottaminen. Oheisliiketoimintojen luominen. Koko ajan keskeytymättä. FSKK on yritysten verkottaja ja yrityskehittäjä. Yritykset ovat avaintoimijat. Hyödynnetään HAMK:n sekä kaikkien tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen osaamista. Energiaa tuottavat maatilat ja yritykset, hyödyntävät yritykset, kunnat ja kuluttajat. Paluu strategiakarttaan

23 Oivaltava ekorakentaminen Kysymys Mikä Mitä Miksi Miten Kuvaus Seudulla on otettu uusi, ekologinen näkökulma sekä tilojen rakentamiseen, olemassa olevien rakennusten ja maiden uuskäyttöön että mm. kierrätysmateriaaliosaamisen hyödyntämiseen. Toteutetaan avaintoimenpiteinä Pohjois-Forssan ekokoulun rakentaminen sekä Forssan suljetun kaatopaikan muuttaminen hylkyalueesta hyötykäyttöön golf-kentäksi. Julkisissa rakentamiskohteissa voidaan ottaa hyvin monipuolisesti huomioon eri toimialojen eko-osaaminen ja rakentamaan kohteista todellisia Järkivihreyden näyteikkunoita. Edistetään avainkohteiden suunnittelemista ja kokeilua Milloin Työt ajoittuvat vuosille Kuka Kenelle Kaupunki ja kunnat ovat avaintoimijoita maankäytössä ja rakentamisessa suurissa kohteissa. Yritykset ovat tärkeimmät yhteistyökumppanit ja alan tutkimusosaaminen löytyy VTT:ltä ja TTY:ltä. Julkisilla kohteilla on vipuvaikutus myös yksityiseen rakentamiseen. Ekorakentamiskohteiden hyödyntäjiä ovat kansalaiset. Ekorakentaminen vie eteenpäin kestävää hyvinvointia ja mahdollistaa osaltaan viihtyisän, turvallisen ja kustannustehokkaan asumisen. Kohteilla on merkittävä imagoarvo seudun kunnille ja yrityksille. Paluu strategiakarttaan

24 HYVINVOINTI

25 Hyvinvointi Toimenpiteet Tehtävät Tulokset Visiot Palveluseteli ja asiakkaan valinnan vapaus Hyvinvointimatkailu Palvelusetelimallin käyttöönotto Hyvinvointimatkailun luominen Lisää palveluntarjoajia Uusia yrityksiä/ palvelunkäyttäjiä Forssan malli terveydenhuollossa valtakunnan ykkönen Hyvinvointiteknologia ja järkivihreä asuminen Asumisen ratkaisut Teknologia n käyttöönotto Hyvinvoiva Lounaismaa IKUpeli Ennaltaehkäisy ja asiakaslähtöisyys Resurssien riittävyys

26 Palveluseteli ja asiakkaan valinnanvapaus Kysymys Mikä Mitä Miksi Miten Milloin Kuka Kenelle Asiakkaan mahdollisuus valita hyvinvointipalvelujensa palveluntuottaja paranee. Yrittäjyys lisääntyy seudulla. Kunnille taloudellisia säästöjä. Tehdään palvelusetelin käyttöönoton laajentamisesta selvitys. Mietitään mitä palveluja Hyky tuottaa palvelusetelillä. Käyttöä laajennetaan tehostettuun palveluasumiseen, pitkäaikaiseen kotihoitoon, kuntoutukseen, työllistämispalveluihin, hammashuoltoon ja päivähoitoon. Kasvava palvelujentarve ja pienenevät taloudelliset ja henkilöstöresurssit muuttavat palvelujärjestelmää. Asiakkaiden halu valita itselleen sopivin palveluntuottaja lisääntyy samalla kuin asiakkaiden maksukyky paranee. Yritysten määrä kasvaa, laatu paranee ja kunnille syntyy kustannussäästöjä. Selvityksen jälkeen asia viedään Hyky:n toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon ja tehdään päätös palveluista, jotka tuotetaan palvelusetelillä. Kuntien Tiera Oy:n sähköinen palvelusetelijärjestelmä otetaan käyttöön. Asiasta tiedotetaan kuluttajia, Hyky:n henkilöstöä ja yrittäjiä Hyky:n toimintasuunnitelmaan ja budjettiesitykseen 2018 Käyttö laajentunut ja vakiintunut. Käytössä on useita ennaltaehkäisyyn suunnattuja palveluseteleitä FSKK vastaa selvityksestä ja tekee tiivistä yhteistyötä Hyky:n kanssa. Kuluttaja-asiakkaat, hyvinvointiyritykset, kunnat Paluu strategiakarttaan

27 Hyvinvointimatkailu Kysymys Mikä Mitä Miksi Hyvinvointimatkailu mahdollistaa omalta osaltaan taloudellista kasvua houkuttelemalla uusia asiakasryhmiä hyödyntämään seudun palveluita. Visio: Lounaismaan hyvinvointikuntayhtymän sairaaloiden osaamisen myyminen kansainvälisesti ja yhteistyönä hyvinvointi- ja matkailuyrittäjien kanssa toteutettu kuntouttaminen Green Care-toimintamallin mukaisesti. Tavoitteena on kasvattaa ja laajentaa hyvinvointi- ja matkailutoimialaa, yrittäjien tuotetarjontaa ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä liiketoiminnan taloudellista kannattavuutta. Kansallisesti ja kansainvälisesti kiinnostus hyvinvointia ja matkailua kohtaan on kasvussa. Vaikutusta on tulevaisuudessa myös EU:n potilasdirektiivillä, joka mahdollistaa potilaiden vapaan liikkuvuuden sekä Suomen ja Venäjän välisellä mahdollisella viisumivapaudella. Miten Tarkoituksena on, että hyvinvointi- ja matkailuyritykset verkostoituvat keskenään. Yrittäjille järjestetään koulutusta tuotteistamisesta, markkinoinnista ja liiketoiminnan kehittämisestä. Seudun markkinointia lisätään ja parannetaan. Milloin Hyvinvointimatkailun kehittäminen Kuka Kenelle FSKK toimii verkottajana ja yhteistyötahona sekä vastaa seudun markkinoinnista. Toimijoina hyvinvointi- ja matkailuyritykset sekä muut arvoverkostoon kuuluvat. Kuluttajat, hyvinvointi- ja matkailuyrittäjät, seudun oppilaitokset, Hyvinvointikuntayhtymä Paluu strategiakarttaan

28 Kysymys Hyvinvointiteknologia ja Järkivihreä asuminen Mikä Mitä Miksi Miten Milloin Kuka Kenelle Ikäihmisille ja muille tukea itsenäiseen asumiseen tarvitseville kestävän kehityksen mukaisesti rakennettuja ja teknologisia innovaatioita hyödyntävää asumista. Selvitetään mahdollisuudet - Uusien hyvinvointiteknologiaa sisältävien asumismuotojen rakentamista - Vanhojen asuntojen saneeraus tukea tarvitsevien vaatimusten mukaisiksi - Teknologian ja hyvinvointiteknologian hyödyntäminen Tavoitteena synnyttää uutta liiketoimintaa, verkostoja sekä uudenlaisia hyvinvointiteknologiatuotteita ja palveluita. Mahdollistaa kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Kehittää uusia asumismuotoja seudulle; osaomistus, yhteisöllinen asuminen, senioriasunnot, tuettua asumista kuntoutujille Vahvistamalla toimialojen rajapintatyöskentelyä ja verkostoitumista. Bench marking ja opintomatkat. Keskustelu- ja koulutustilaisuudet. Innovaatiotoiminta yhteistyössä yritysten ja seudun oppilaitosten kanssa Selvitykset sekä mahdolliset hankkeet ja projektit, pilotointi, mallintaminen ja hyvät käytänteet 2030 Seudulla innovatiivista, järkivihreää asumista, jossa teknologian avustamana voi asua loppuelämänsä. Materiaalit valittu resurssiviisaasti ja asumisessa huomioitu ympäristö ja energiankäyttö. FSKK vastaa yritysten kanssa hankkeista ja kehittämistyöstä tiiviissä yhteistyössä seudun oppilaitosten (HAMK, FAI, FAKTIA) ja kuntien kanssa. Kuluttajat, teknologia- ja hyvinvointialan yritykset, oppilaitokset, kunnat Paluu strategiakarttaan

29 IKUPELI Ennaltaehkäisyä ja asiakaslähtöisyyttä Kysymys Mikä Mitä Miksi Miten Milloin Kuka Kenelle Tavoitteena innovaatiohakuinen hoitopalvelujärjestelmä, jossa uudistetaan ja tehostetaan asiakkaiden hoitopolkuja sekä lisätään asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Tuetaan voimavaraistumista sekä omahoidon toteutumista. Pyritään ennaltaehkäisemään muun muassa kansansairauksia ja nuorten syrjäytymistä. Rakennetaan malleja erilaisista hoitopoluista. Hyvinvointipalveluissa painotetaan asiakaslähtöisyyttä huomioimalla asiakkaan mielipiteet. Palveluja kehitetään yhteistyössä asiakkaiden, omaisten ja alan oppilaitosten kanssa. Tavoitteena korjata kuntien kestävyysvaje, joka syntyy kasvavasta palvelujentarpeesta ja vähenevistä resursseista. Ennaltaehkäisevät mallit hyödyntävät asiakkaan kokemuksia hoidon vaikuttavuudesta. FSHKYn sisällä luodaan mallipelipöytiä, joissa selvitetään vaikuttavuudeltaan parhaat hoitopolut huomioiden asiakkaiden yksilöllinen elämäntilanne. Mallinnetaan vaikuttavat hoitopolut ja palveluketjut, jolloin myös hoidon laatu, jatkuvuus ja asiakastyytyväisyys paranevat. Lisätään hoitotyön opetussisältöihin Mallipelipöytien kokoaminen FSHKYssä, HyvoT-projektin tulosten hyödyntäminen 2018 Käytössä tietotekninen järjestelmä, jossa asiakkaat ovat aktiivisessa roolissa kehitettäessä uudenlaisia hoitokäytäntöjä Vastuutahona FSHKY yhteistyössä HAMK, FAI ja FSKK hyödyntäen Sitran osaamista Asiakkaat, FSHKY, yritykset, kunnat Paluu strategiakarttaan

30 Seudun mittarit Energiaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuus Yritysintensiteetti (yrityksiä/100 asukasta) Hanke- ym. rahoituksen vaikuttavuus Talous- ja hyvinvointimittarit

31 Forssan sijoitus seutukuntien välisessä kilpailukyvyn mittaristossa: Vuosi Forssan seudun sijoitus Loimaan seudun sijoitus 2012?? / / / / / / / / / / / / 77 Huom. Mittariston muutosten vuoksi vuoden 2009 tiedot eivät ole vertailukelpoisia vanhempien tietojen kanssa. Muita vertailuseutuja: Valkeakoski, Raahe, Pohjois-Satakunta Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus - satamittari.fi

32 Valitut alueelliset kilpailukykymuuttujat on laskettu seuraavasti: Yrittäjyyttä kuvaavaksi osaindeksiksi on valittu yritysdynamiikka ((aloittaneet + lopettaneet yritykset)/yrityskanta). Tämä kuvaa uudistumista yritysrakenteissa. Toimialarakennetta ja alueellista erikoistumista kuvaavaksi muuttujaksi on valittu teollisuusvaltaisuus, joka tarkoittaa teollisuuden osuutta alueen liikevaihdosta. Teollisuuden menestyminen kuvaa alueen pärjäämistä globaalissa kilpailussa. Osaamista kuvaava muuttuja on korkea-asteen (alempi ja ylempi sekä tutkija) tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä. Innovatiivisuutta kuvaa yritysten t&k-menojen osuus liikevaihdosta. Työn tuottavuus on laskettu yritysten liikevaihdolla henkilötyövuotta kohti. Työllisyysaste tarkoittaa työllisten osuutta v. tai v. väestöstä. Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus - satamittari.fi

33 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy:n perustava kokous nimi muutetaan Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:ksi ja tehtävät määritellään seuraavasti: Yhtiön toimialana on kehittämishankkeiden koordinointi, suunnittelu ja toteuttaminen sekä elinkeinopalveluiden järjestäminen Forssan seutukunnan alueella. Yhtiö harjoittaa yritysneuvontaa, kokoaa ja julkaisee kehittämiseen liittyviä tilastotietoja, edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja kuntien yhteistoimintaa sekä toimii seudun matkailun kehittäjänä. Yhtiö markkinoi Forssan seutua ja toimii seudullisena edunvalvojana toimialoillaan.

34 FSKK 2014 Missio FSKK edistää seudun elinvoimaisuutta ja yrittäjyyttä, järkivihreyteen perustuvaa kestävää kehitystä painottaen Toimintaamme ohjaavat arvot Yrittäjämäisyys Järkivihreys Ennakkoluulottomuus Sosiaalinen vastuullisuus

35 FSKK:n visio Visio 2030 Olemme seudun yritysten kilpailukyvyn kehittämisessä edelläkävijä ja mahdollistaja ja yritysneuvontamme on Suomen huipputasoa. Olemme aktiivinen seutukehittäjä ja valvomme seutukunnan etuja alueellisen yhteistyön ja yrittäjyyden aktiivisella edistämisellä.

36 FSKK:n palvelulupaukset Strategiset palvelulupaukset Teemme työtä, jolla on merkitystä seudullisen elinkeinoelämän menestykseen. Ylläpidämme tarvelähtöistä verkostoitumista. Edistämme Järkivihreydellä kestävää kehitystä. Olemme edelläkävijä ja mahdollistaja. Yritysneuvontamme on Suomen huipputasoa. Olemme aktiivinen seutukehittäjä ja valvomme seutukunnan etuja.

37 FSKK:n tulevaisuuden vaatimukset Tekijät Verkostot Resurssit Yritysneuvonta+hankkeet Kuntien tulee paremmin hyödyntää FSKKta ja sen kautta muita resursseja Kilpailuasetelma muun Suomen kanssa Edunvalvonta näkökulma Osaaminen ei saa olla kynnyskysymys Edelläkävijöitä on tuettava Lyhyet ja pitkät valot Hyvinvointi Teknologia Järkivihreyden tunnustaminen Ketteryys

38 Tapahtumajana Yhteen -veto Perustaminen LounaPlussa/ Alma Toiminnan laajennus Hankekustannukset Hankepäätökset

39 Yhteistoimintasopimus Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy:n perustava yhtiökokous: Perustuu kuntien väliseen yhteistoimintasopimukseen, jossa tehtäväksi määritelty: Elinkeinopoliittisten kehittämishankkeiden suunnittelu, toteuttaminen ja rahoituksen kokoaminen sekä elinkeinopalveluiden järjestäminen Lounais-Hämeen alueella Hallituksen lukumäärä 7, joista Forssan kaupunki nimeää 3 ja muut kunnat kukin yhden. Hallituksen puheenjohtajan nimeää Forssan kaupunki ja varapuheenjohtajan muut osakkaat Paluu tapahtumajanalle

40 Rahoitus: Yrityskeskus Kuntien yhteinen neuvottelukunta määrittelee seudun yhteisen elinkeinopoliittisen strategian, tekee ehdotuksen vuosittain kuntien budjetteihin otettavasta yhtiön toimintamäärärahasta ja elinkeinopoliittisesta kehittämisrahasta ja niiden kehittymisestä lähivuosina, määrittelee painopisteet, joihin yhteistä kehittämisrahaa käytetään, esittää jäsenkunnille vuosittaisen projektisuunnitelman kustannusarvioineen sekä ottaa tarvittaessa kantaa koko aluetta koskeviin elinkeinopoliittisiin asioihin Kustannusten jakoperusteeksi kuntaosapuolet sopivat, että em. neuvottelukunnan suosituksen mukaiset määrärahat jakaantuvat kuntien kesken asukaslukujen mukaisessa suhteessa Paluu tapahtumajanalle

41 LounaPlussa Alma-hanke V. 2001: Hallitus päätti osallistua ym hankkeeseen poikkeavalla kuntarahoitusjaolla: -> Forssa osallistui ns. maaseutuväestön osuudella kustannuksiin Paluu tapahtumajanalle

42 Toiminnan laajentaminen Yrityskeskuksesta Kehittämiskeskukseksi Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy: Toimintaa laajennetaan aluekeskustoiminnalla Yhtiön tehtäviksi määritetty: Yhtiön toimialana on kehittämishankkeiden koordinointi, suunnittelu ja toteuttaminen sekä elinkeinopalveluiden järjestäminen Forssan seutukunnan alueella. Yhtiö harjoittaa yritysneuvontaa, kokoaa ja julkaisee kehittämiseen liittyviä tilastotietoja, edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja kuntien yhteistoimintaa sekä toimii seudun matkailun kehittäjänä. Yhtiö markkinoi Forssan seutua ja toimii seudullisena edunvalvojana toimialoillaan. Paluu tapahtumajanalle

43 Hankekustannukset : Seutukunnan hankesalkkuun sisältyvät hankkeet rahoitetaan yhdessä, mutta hankkeisiin sisältyvät ja muut infrakustannukset maksaa hankkeen sijaintikunta/-kunnat. Paluu tapahtumajanalle

44 Hanke Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Venäjä Kyllä Ei Ei Ei Ei Verkostoilla Järkivihreää elinvoimaa kyllä kyllä ei kyllä kyllä Luonnonvaraalan kyllä kyllä kyllä (?) (?) tiedon ja teknologian siirto Harava kyllä kyllä ei ei ei Paluu tapahtumajanalle

45 Kehitysjana Kehittämiskeskusta tarvittiin äkillisen rakennemuutoksen hoitoon Paras hanke Kuntarakenneuudistus Yhteistyön heikkeneminen Jako kuntien yksiköihin Ärmy piti kasassa Ulkopuolinen konsultti Crea Mentors-> Paheneva tilanne Forssan erityisjakoselvitys FSKK:n hallitus Muutos pähkinänkuoressa: Kunnat ottavat kantaa uuteen Crea Mentorsin kehittämisehdotukset: osakassopimukseen Hallitustyöskentelyn kehittäminen + marraskuun loppuun mennessä FSKK:n yhtiökokous kokoontuu joulukuun kokoonpano alussa ja Toimitusjohtajan vastuiden ja vallan päättää yhtiöjärjestyksen muuttamisesta uudelleenmäärittely Yhtiölle asetetaan 5-jäseninen hallitus ja Organisaatiorakenteen kehittäminen kaikille henkilökohtaiset varajäsenet Laajan seudullisen Yhtiön päätehtävät ovat yritysneuvonta ja kehittämisohjelman käynnistäminen kehittämishankkeiden koordinointi ja toteuttaminen Forssan kaupungin konserniyhteisö/ FSKK:n palveluiden jalostaminen strategian mukaisiksi talousarviotavoitteet seuraavat myös uutta toimintamallia. -> ei toimenpiteitä Paluu strategiakarttaan

46 Tervetuloa mukaan rakentamaan yhteistä Forssan seudun tulevaisuutta! Facebook: Bright Green Forssa Region

Forssan seudun elinkeinostrategia

Forssan seudun elinkeinostrategia Forssan seudun elinkeinostrategia Strategiaan tehdyt muutokset Mikä on Järkivihreä Energiaomavaraisuus Odotetaan kuntien strategialinjausten yhteenvetoa Taisteluraha Tapahtumajana Mitä tarkoittaa Järkivihreä

Lisätiedot

Strategiaan tehdyt muutokset. Mikä on Järkivihreä Energiaomavaraisuus Odotetaan kuntien strategialinjausten yhteenvetoa Taisteluraha Tapahtumajana

Strategiaan tehdyt muutokset. Mikä on Järkivihreä Energiaomavaraisuus Odotetaan kuntien strategialinjausten yhteenvetoa Taisteluraha Tapahtumajana Strategiaan tehdyt muutokset Mikä on Järkivihreä Energiaomavaraisuus Odotetaan kuntien strategialinjausten yhteenvetoa Taisteluraha Tapahtumajana Mitä tarkoittaa Järkivihreä Lyhyesti: ympäristöystävällistä

Lisätiedot

Forssan seudun elinkeinostrategia ja Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen strategia

Forssan seudun elinkeinostrategia ja Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen strategia Forssan seudun elinkeinostrategia ja Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen strategia Forssan seutu lyhyesti Kanta-Hämeen maakunta muodostuu Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnista, johon kuuluu yksitoista

Lisätiedot

Strategiaan tehdyt muutokset. Mikä on Järkivihreä Energiaomavaraisuus Odotetaan kuntien strategialinjausten yhteenvetoa Taisteluraha Tapahtumajana

Strategiaan tehdyt muutokset. Mikä on Järkivihreä Energiaomavaraisuus Odotetaan kuntien strategialinjausten yhteenvetoa Taisteluraha Tapahtumajana Strategiaan tehdyt muutokset Mikä on Järkivihreä Energiaomavaraisuus Odotetaan kuntien strategialinjausten yhteenvetoa Taisteluraha Tapahtumajana Mitä tarkoittaa Järkivihreä Lyhyesti: ympäristöystävällistä

Lisätiedot

Strategiakartta. Forssan seutu Yrittäminen ja sijainti. Talouden kasvukeskus. Teknologia. Hyvinvointi. Elinkeinopalvelut

Strategiakartta. Forssan seutu Yrittäminen ja sijainti. Talouden kasvukeskus. Teknologia. Hyvinvointi. Elinkeinopalvelut Strategiakartta Monipuolinen uusiutuva energia Paikallinen kestävä elintarviketeollisuus Paikallistalouden kehitys Lähiruoka/ Loimijoen ruokalaakso Biotalouden ja kierrätyksen huippuosaaminen Oivaltava

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020

JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020 JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020 Forssan seudun klusteriohjelma Juha Pirkkamaa 18.3.2011 1. Työn tarkoitus Strategia ohjaa työtä, jolla toteutetaan menestyksellisesti Forssan seudun elinkeinostrategiaa.

Lisätiedot

Forssan seudun visio 2025. Strateginen kehittäminen. Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö

Forssan seudun visio 2025. Strateginen kehittäminen. Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö Forssan seudun visio 2025 Strateginen kehittäminen Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö Visio Järkivihreä Forssan seutu Järkivihreä Forssan seutu on vuonna 2025 vetovoimainen, ympäristöalan osaamista

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus

Lisätiedot

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013 Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää Forssan seudun ympäristöteemavuosi Julkistustilaisuus 22.1.2010 Johanna Tanhuanpää Mitä opittavaa muualta? Case Ympäristön hyväksi tehty työ on systemaattista ja pitkäjänteistä Sitoutuminen vahvaa läpi

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Isonkyrön strategia 2025

Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön strategia 2025 Khall 6.6.2016, 73 Kvalt 16.6.2016, 11 Päivitetty Khall 15.5.2017, 71 Kvalt 23.5.2017, Isonkyrön missio ja visio Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö on itsenäinen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea 3.4.2014 Länsi-Uudenmaan sparrausfoorumi 4, Siuntio OLEMMEKO NYT TAITEKOHDASSA? Energiakriisit

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

Keski-Suomen AIKO-hankekuvaukset, rahoitetut hankkeet

Keski-Suomen AIKO-hankekuvaukset, rahoitetut hankkeet Keski-Suomen AIKO-hankekuvaukset, rahoitetut hankkeet 1. Keski-Suomen kauppakamari: Keski-Suomen tori Hanke on innovatiivinen 8 Hanke on kustannustehokas 10 Kuvaus ja arviointi Tavoitteena on lisätä keskisuomalaisten

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Forssan seudun Green Care - klusterihanke

Forssan seudun Green Care - klusterihanke Forssan seudun Green Care - klusterihanke 2016 2017 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Forssa Museo Militarian Tykkihalli, Linnankasarmi, Hämeenlinna

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmä

Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmä Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmä Hattula, Hämeenlinna, Janakkala Keskeisellä paikalla sijaitsevalla kuntakolmikolla on perusta kunnossa mutta myös potentiaalia, jota hyödyntämällä voitaisiin lisätä alueen

Lisätiedot

Intian markkinaselvitysmatkan jatkotoimenpiteet

Intian markkinaselvitysmatkan jatkotoimenpiteet Intian markkinaselvitysmatkan jatkotoimenpiteet Forssan seudun yritysten kansainvälistymisen teemaseminaari, HAMK 16.4.2014 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Isonkyrön strategia 2025

Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön missio ja visio Päivitimme Isonkyrön mission ja vision jo nykyiseen talousarvioomme ja suunnitelmaamme 2016-2018. Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö

Lisätiedot

Luonnonvarat ja kestävä talous

Luonnonvarat ja kestävä talous Luonnonvarat ja kestävä talous - Tekesin toimet jatkossa BioRefine ja Vesi loppuseminaari 26.11.2012 Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Tekesin sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot