JYVÄSKYLÄN VALTIONTALO. Käyttöturvallisuusselvitys. Jyväskylän Tilapalvelu PL JYVÄSKYLÄ 1. TAUSTAA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN VALTIONTALO. Käyttöturvallisuusselvitys. Jyväskylän Tilapalvelu PL JYVÄSKYLÄ 1. TAUSTAA"

Pasi Jurkka
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Jyväskylän Tilapalvelu Ramboll Finland Oy PL JYVÄSKYLÄ Sepänkatu 14 C Jyväskylä Puhelin Fax JYVÄSKYLÄN VALTIONTALO Päivämäärä Viite: Käyttöturvallisuusselvitys 1. TAUSTAA Tämä selvitys on laadittu Jyväskylän Tilapalvelun toimeksiannosta ja siinä käsitellään Jyväskylän Valtiontalon käyttöturvallisuutta. Nykyisen käyttöturvallisuusselvityksen voimassaolo päättyy vuoden 2009 lopussa. Sen on laatinut SCC Ramboll Finland Oy joulukuussa Edelliset selvitykset ovat vuosilta 1990, 1994, 1999, 2002, 2003 ja 2005 (Insinööritoimisto Helander & Nirkkonen Oy ja SCC Viacon Oy). Rakennus on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema ja se on suojeltu (Keski-Suomen ympäristökeskuksen rakennussuojelupäätös 0997L0590/27). Rakennuksen kantavat seinät ovat muurattuja. Ne ja osa betonisista vaakarakenteista ovat pahasti halkeilleet. Halkeamat syntyivät luvun alussa rakennettaessa maanalaista laitesuojaa Valtiontalon tontin sisäpihalle. Laitesuojan perustukset ovat yli neljä metriä Valtiontalon perustuksia alempana, minkä vuoksi rakennustyön yhteydessä Valtiontalon tukemattomat perustukset painuivat. Rakennuksen sortumisen estämiseksi tehtiin vuonna 1973 sekä juhlasalisiiven että Kilpisenkadun siiven päätyihin väliaikaisiksi tarkoitetut teräksiset tukirakenteet. Laitesuojan päälle rakennettiin 1990-luvun alussa nykyisin Soneran käytössä oleva toimistorakennus. Tämän rakennuksen laajennustyöt aloitettiin syksyllä Laajennuksen perustukset ovat useita metrejä Valtiontalon juhlasalisiiven päädyn perustuksia alempana. Kyseisten rakennustöiden yhteydessä Valtiontalon perustukset pääsivät

Nykyisen käyttöturvallisuusselvityksen voimassaolo päättyy vuoden 2009 lopussa. Sen on laatinut SCC Ramboll Finland Oy joulukuussa 2007.

2 jälleen painumaan ja olemassa olevat halkeamat levenivät, sekä seiniin syntyi uusia halkeamia. 2 Valtiontalon alapuolisella tontilla sijainneen huoltoasemarakennuksen purkutöiden yhteydessä huhtikuussa 2002 yhteen neljännen kerroksen ei-kantavaan väliseinään ilmestyi halkeama. Uusien vaurioiden syntymisen vuoksi alettiin halkeamien leveyksiä seurata kesällä 2002 säännöllisesti ja tiheämmin kuin aikaisemmin. Seurantaväliksi sovittiin tuolloin noin kaksi viikkoa. Juhlasalin Vapaudenkadun puoleisessa seinässä oleva halkeama leveni vuodenvaihteen aikoihin lähes 0,9 mm (mittapiste 1). Halkeamassa oleva teippi samoin kuin salin vastakkaisen nurkan teippi katkesivat. Uusien halkeamien syntymisen vuoksi kohteessa pidettiin rakennusvalvontaviranomaisten ja kiinteistön omistajan edustajien kanssa katselmus tammikuussa Siinä sovittiin, että juhlasalisiiven pääty on tuettava vaurioiden laajenemisen estämiseksi. Vapaudenkadun sivulle lisättiin väliaikaiset, teräksiset tukirakenteet keväällä Tukirakenteet ankkuroitiin hissikuilun seiniin ja vastakkaiselle seinälle. Helmikuussa käynnistettiin myös juhlasalisiiven seinän siirtymä- ja painumaseuranta (SCC Viatek Oy Keski-Suomi). Tämä seuranta lopetettiin keväällä 2005, koska rakenteiden sijainnissa ei ollut tapahtunut muutoksia. 2. TEHDYT HAVAINNOT Kohteessa pidettiin katselmus, jossa olivat paikalla kiinteistömanageri Satu Altén Jyväskylän Tilapalvelusta ja Timo Turunen Ramboll Finland Oy:stä. Tässä yhteydessä tarkastettiin halkeamien leveydet, merkkiteippien tilanne, tukirakenteiden ja rakennuksen kunto sekä poistumistiejärjestelyt silmämääräisesti. 2.1 Rakennuksen runko Kilpisenkadun siiven päädyn tukirakenteet ovat kunnossa. Pääty saa tukea myös Soneran toimistorakennuksen seinästä. Juhlasalisiiven hissikuilun seiniin kiinnitetyissä väliaikaisissa tukivaijereissa ei ollut tapahtunut silmin havaittavia muutoksia. Seinän ulkopuolella sijaitsevissa muototeräksissä ei ollut nähtävissä liikkumista eikä merkittävää ruostumista. Rakennus on kuitenkin kuluneiden vuosikymmenien aikana halkeillut hyvin paljon. Suurimmat läpi rakennuksen ja ylhäältä alas ulottuvat halkeamat sijaitsevat toisaalta juhlasalisiiven ja Kilpisenkadun siiven liitoksessa ja toisaalta juhlasalin entisen näyttämön etureunan kohdalla. Seinät ovat käytännössä katkenneet eivätkä ne enää toimi suunnitellulla tavalla jäykistävinä rakenteina. Ainoastaan väliaikaisiksi tarkoitetut teräksiset tukirakenteet pitävät juhlasalisiipeä kasassa. Neljännen kerroksen tilojen ja juhlasalin hätäpoistumisreittinä toimivan pyöreän porrastornin askelmat ovat erittäin heikossa kunnossa. Ne ovat pahasti halkeilleet ja rapautuneet. Lisäksi portaiden kaide ei täytä nykyisiä rakentamismääräyksiä.

Uusien vaurioiden syntymisen vuoksi alettiin halkeamien leveyksiä seurata kesällä 2002 säännöllisesti ja tiheämmin kuin aikaisemmin. Seurantaväliksi sovittiin tuolloin noin kaksi viikkoa.

3 2.2 Rakennuksen muut osat 3 Juhlasalin katosta on pudonnut ja on edelleen putoamassa rappausta lattialle salin ovien vieressä. Rappaukset ovat osittain irronneet alustasta rakennuksen aiemman liikkumisen aikana ja pudonneet ajan myötä lattialle. Julkisivuissa havaittiin keväällä 2005 irtoamassa olevia alueita. Tehtyjen katselmusten perusteella päätettiin julkisivusta poistaa putoamisvaarassa olevat rappaukset. Pahimmin vaurioituneet alueet korjattiin loppuvuodesta 2005 ja samassa yhteydessä räystäskourut pinnoitettiin sisäpuolelta ja syöksytorvia korjattiin. Julkisivujen tilapäiset rappauskorjaukset ovat silmämääräisesti katsottuna kunnossa. Kilpisenkadun puoleisen julkisivun yläosassa on erittäin leveä halkeama. Rappauksen taustana on varsin ohut sementtitiili, joten halkeama ulottunee rakenteen sisäpintaan asti. Tämä merkitsee sitä, että tiilimuuraus on käytännössä poikki halkeaman kohdalta. Julkisivussa on edelleen kohtia, joissa ei ole rappausta. Näin ollen viistosade pääsee tunkeutumaan rappauksen taakse ja rakenteen sisään, jolloin on mahdollista, että rappaus irtoaa uudelleen. 3. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET Rakennuksen rungon kunto on tukirakenteista huolimatta tasaisesti heikentynyt ollen erityisesti juhlasalisiiven osalta erittäin huono. Tilanne on tällä hetkellä vakaa, mutta rakennuksen juhlasalisiipi on äärimmäisen vaurioitumisherkkä. Kilpisenkadun siipi on selvästi paremmassa kunnossa. Juhlasalisiiven runkorakenteiden pitkälle edenneen vaurioitumisen, vaurioitumisherkkyyden ja toisen poistumistien erittäin huonon kunnon vuoksi siivessä sijaitsevat tilat eivät täytä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 50 :n mukaisia rakennuksen turvallisuudelle asetettavia vaatimuksia. Tämän vuoksi on juhlasalisiipi asetettava kokonaisuudessaan käyttökieltoon. Kilpisenkadun siiven neljännen kerroksen toinen poistumistie johtaa juhlasalisiiven kautta pyöreään porrastorniin eli sitä ei voida jatkossa käyttää. Kolmannessa kerroksessa on ollut alun perinkin vain yksi poistumistie. Poistumisteiden puutteellisuuden vuoksi myös nämä Kilpisenkadun siiven kolmannen ja neljännen kerroksen tilat on asetettava käyttökieltoon. Kilpisenkadun siiven runkorakenteet ovat kohtuullisessa kunnossa. Siiven ensimmäisestä ja toisesta kerroksesta sekä niiden välissä, juhlasaliin johtavan portaikon vieressä sijaitsevasta ns. välikerroksesta on poistumismahdollisuus kahteen suuntaan. Edellä mainituilla perusteilla voidaan hyväksyä näiden tilojen tilapäinen käyttö toimistotiloina, joissa ei ole yleisöpalvelua. Näiden tilojen sijainti on esitetty liitteenä olevissa paikannuskaavioissa.

Tehtyjen katselmusten perusteella päätettiin julkisivusta poistaa putoamisvaarassa olevat rappaukset.

4 Kiinteistönomistajan on huolehdittava siitä, ettei käyttökiellossa olevia tiloja käytetä jälkeen. Kiinteistönhoidon kannalta välttämättömät tarkastukset ja huollot voidaan kuitenkin tehdä. 4 Rakennuksen käyttökiellossa olevissa osissakin on pidettävä lämpö päällä (10 15 C), jotta ulkoseinärakenne pysyy riittävän lämpimänä eikä pakkasrapautumista pääse syntymään. Poistumisteiden esteettömyydestä on huolehdittava. Rakennuksen käyttäjille on tiedotettava, ettei poistumisteitä saa tukkia. Kilpisenkadun seinän yläosan muurauksen kiinnitys kattovasoihin on tarkistettava. Tiilimuurauksen tuentaa on tarvittaessa parannettava. Irtonainen rappaus on turvallisuusriski rakennuksen vieressä liikkuville. Seinien kuntoa on tarkkailtava normaalien kiinteistönhoitokäyntien yhteydessä. Mikäli rappausta alkaa tippua uudelleen, rakennuksen vierusta on eristettävä kaikelta liikenteeltä ja vaurioitunut rappaus poistettava tarpeeksi laajalta alueelta. Räystäille joinakin talvina muodostavat jääpuikot aiheuttavat riskin sisäpihalla liikuttaessa. Luonnollisesti myös vesikatolle aiheutuu vaurioita. Ennen sisäpihalla liikkumista (esimerkiksi Soneran lauhduttimien huolto) jääpuikot on pudotettava. Mikäli rakennuksen läheisyydessä tehdään tärinää aiheuttavia töitä tai kaivantoja, on kyseisten hankkeiden vastuuhenkilöille ehdottomasti tiedotettava Valtiontalon poikkeuksellisen suuresta vaurioherkkyydestä ja vaadittava heiltä selvitys, miten Valtiontalon rakenteiden vaurioituminen estetään. Rakennuksen osittaisen käyttökiellon piiriin kuulumattomien tilojen, eli Kilpisenkadun siiven ensimmäisen ja toisen kerroksen tilojen käyttöturvallisuutta voidaan pitää riittävänä enintään saakka. Ensimmäiset väliaikaisiksi tarkoitetut tukirakenteet ovat olleet käytössä jo yli 35 vuotta ja tuentoja on jouduttu lisäämään. Myös rakennuksen vesikatto- ja julkisivurakenteet ovat käyttöikänsä päässä. Vaipan rakenteiden vaurioitumisen jatkuessa rakennuksen suojeltujen osien ennallistaminen alkuperäiseen asuunsa tulee hyvinkin nopeasti mahdottomaksi. Rakennuksen vakavan ja lopullisen vaurioitumisen estämiseksi tulisi korjaus- ja vahvistustyöt käynnistää mahdollisimman nopeasti. Kunnioittavasti Timo Turunen Tekniikan lisensiaatti

Poistumisteiden esteettömyydestä on huolehdittava. Rakennuksen käyttäjille on tiedotettava, ettei poistumisteitä saa tukkia.

5 LIITTEET JAKELU Paikannuskaaviot 2 kpl Jyväskylän Tilapalvelu / Lepo, Altén Jyväskylän kaupungin rakennusvalvonta/ström, Juvonen 5

Samankaltaiset tiedostot

JYVÄSKYLÄN VALTION- TALO JULKISIVUJEN KUNTO- TUTKIMUSRAPORTTI

Vastaanottaja Jyväskylän Tilapalvelu Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 27.9.2010 JYVÄSKYLÄN VALTION- TALO JULKISIVUJEN KUNTO- TUTKIMUSRAPORTTI JYVÄSKYLÄN VALTIONTALO JULKISIVUJEN KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI