Satakunnan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän 10. kokous

Transkriptio

1 MUISTIO Satakunnan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän 10. kokous Aika: klo 10:00 12:30 Paikka: Satakunnan ELY-keskus, kokoushuone Areena (6 krs.) Valtakatu 12, Pori Läsnä: Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Sari Repka MTK-Satakunta Elina Liinaharja Porin seutukunta Arttu Tuominen, Ulvilan kaupunki Rauman seutukunta Jukka Reko, Pyhäjärviseudun ymp.tsto Satakuntaliitto Anne Savola Suomen luonnonsuojeluliitto, Satakunnan piiri ry Markku Suominen Turveteollisuusliitto Päivi Rikalainen, Vapo Oy Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel (siht.) Varsinais-Suomen ELY-keskus Mirja Koskinen (pj.) Varsinais-Suomen ELY-keskus Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus Pekka Paavilainen Varsinais-Suomen ELY-keskus Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, SATAVESI-ohjelma Elina Joensuu Vesilaitosyhdistys Ilkka Mikkola, Porin Vesi Poissa: Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Infra Länsi-Suomi ry Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen säännöstely-yhtiö Liikennevirasto Loimaan seutukunta Lounais-Suomen aluehallintovirasto Metsähallitus Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Pohjois-Satakunnan seutukunta Pro Agria Länsi-Suomi Pyhäjärvi-instituutti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Satakunnan ELY-keskus Satakunnan kalastusalueet Satakunnan kalatalouskeskus SATAVESI-ohjelma, Eurajoki-Lapinjoki ryhmä SATAVESI-ohjelma, Kokemäenjoki-Loimijoki ryhmä SATAVESI-ohjelma, Karvianjoki ryhmä SATAVESI-ohjelma, Selkämeri-ryhmä Suomen metsäkeskus, Lounais-Suomi Suomen Purjehdus ja Veneily ry Suomen satamaliitto VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

2 2/5 1. Avaus Mirja Koskinen avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Olli Madekivi on siirtynyt Pirkanmaan ELY-keskukseen ja yhteistyöryhmän puheenjohtajana on vuoden 2014 alusta toiminut Samu Numminen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Hänen ollessa estynyt varapuheenjohtaja Mirja Koskinen toimi kokouksen puheenjohtajana. Kokoukseen osallistujat esittelivät itsensä ja edustamansa tahon. 2. Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Tiivistelmä ajankohtaisista asioista on toimitettu asialistan liitteenä yhteistyöryhmälle. Käytäntö koettiin hyväksi ja sovittiin, että näin tehdään myös jatkossa. Ajankohtaiset asiat pidetään kuitenkin edelleen asialistalla mukana, jotta niihin liittyen voi tarvittaessa keskustella kokouksessa tarkemmin. Keskusteltiin kemiallisen tilan luokittelusta. Luokittelu koskee kaikkia vesienhoidon suunnittelussa tarkasteltavia vesimuodostumia. Tällä hetkellä odotetaan valtakunnallista linjausta siitä, miten luokitellaan sellaisten vesimuodostumien kemiallinen tila, joista ei ole tutkittua tietoa (mm. ahventen elohopeapitoisuudet) ja tämä on osaltaan viivästyttänyt luokittelun valmistumista. Kemiallinen luokittelu valmistuu kevään aikana ja sitä esitellään tarkemmin seuraavassa yhteistyöryhmän kokouksessa (huhtikuu). 3. Yhteistyöryhmälle tehdyn palautekyselyn tulokset ja johtopäätökset Sanna Kipinä-Salokannel esitteli yhteistyöryhmälle marraskuussa 2013 tehdyn palautekyselyn tuloksia. Kyselyn vastausprosentti oli 33 %. Pääasiassa yhteistyöryhmän toimintaan oltiin tyytyväisiä ja parannuksia toivottiin lähinnä kokousmenetelmiin ja kokousten sisältöön. Myös edustajan oma rooli yhteistyöryhmässä ja tahonsa edustajana koettiin epäselväksi. Sanna Kipinä-Salokannel esitteli palautekyselyn pohjalta mietittyjä kehittämistoimenpiteitä. Näistä keskusteltiin ja sovittiin seuraavista käytännöistä: - Sähköinen ilmoittautumisjärjestelmä (Sumpli) koettiin käytännölliseksi ja kokousilmoittautumiset hoidetaan jatkossakin sen kautta (tai vastaavan järjestelmän). - Ajankohtaiskatsaus asialistan liitteenä koettiin myös hyväksi ja käytäntöä jatketaan seuraavissa kokouksissa. Todettiin, että tärkeät ajankohtaiset asiat nostetaan edelleen asialistalle erillisinä kohtina, jolloin niihin voi paneutua tarkemmin. Kokouskutsun yhteydessä voisi yhteistyöryhmälle vinkata, mihin ajankohtaisiin asioihin toivottaisiin heiltä kommentteja ja kommentit ja kysymykset voisi lähettää sihteerille jo etukäteen ennen kokousta, jotta aiheesta voisi valmistautua kertomaan kokouksessa enemmän. - Jatkossa kokoukset alkavat klo 9:30 ja kahvitus jo klo 9:00, jotta kokous päästään aloittamaan ajallaan. - Yhteistyöryhmälle tullaan lähettämään myös kokousten välillä sähköpostitse info-kirjeitä ja tietoiskuja ajankohtaisista asioista tarpeen mukaan. - Erillistä keskustelufoorumia nettiin ei ole tarve perustaa, vaan keskustelua voidaan tarpeen mukaan käydä sähköpostitse ja alatyöryhmissä. Alatyöryhmät on koettu

3 3/5 toimiviksi keskustelufoorumeiksi ja keskustelun voi tuoda esim. sähköpostitse myös koko yhteistyöryhmän tietoon. - Ei ole tarpeen muodostaa uusia alatyöryhmiä, vaan nykyiset (maatalous, metsätalous ja pohjavedet) riittävät hyvin. Alatyöryhmien perustamisen sijaan tulee saada linkki Satavesi-ohjelman vesistöalueryhmiin toimivammaksi ja kanavoida näiden ryhmien kautta vesienhoidon toimenpiteiden toteutusta tehokkaammin pelkän suunnittelun sijaan. Keskusteltiin palautteessa esitetystä toiveesta perustaa oma alatyöryhmä tulvasuojelua, säännöstelyä ja vesivoimaa koskien. Kyseiselle ryhmälle olisi hankala rajata yhteistä tavoitetta ja ryhmään kutsuttavat tahot olisi hankala määritellä. Tällä hetkellä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella toimii tulvariskien hallinnan suunnitteluun liittyvät tulvaryhmät ja yksittäisiä esim. säännöstelyn kehittämiseen liittyviä hankkeita käsitellään niitä varten perustetuissa omissa ryhmissään. - Tulvariskien hallinnan suunnittelusta ja merenhoidon suunnittelusta pidetään tarkemmat esitykset viimeistään siinä vaiheessa, kun kuuleminen kaikkien kolmen prosessin osalta alkaa lokakuussa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja Sanna Kipinä-Salokannel kertoi, että vesienhoidon toimenpideohjelmien päivitystyö ja sektorikohtaisten toimenpiteiden suunnittelu on alkanut hyvin maatalouden, metsätalouden ja vesistökunnostusten osalta. Kalataloudellisiin kunnostuksiin ja vesistökunnostuksiin ja säännöstelyn kehittämishankkeisiin liittyen pyydetään kommentteja ja esityksiä Satavesiohjelman vesistöalueryhmiltä helmikuun loppuun mennessä. Muidenkin sektoreiden osalta toimenpiteiden suunnittelu on käynnistymässä. Yhteistyöryhmälle toimitetaan sähköpostitse kommenteille alustavat sektorikohtaiset toimenpidemäärät maaliskuun puolivälissä. Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran huhtikuun loppupuolella, jossa se hyväksyy alueen toimenpideohjelman(ohjelmat). Huhtikuun kokouksessa on kuitenkin vielä mahdollista kommentoida ja tehdä muutosehdotuksia. Toimenpideohjelmien tulee olla valmiit ja kuuleminen vesienhoitosuunnitelmista alkaa Vesienhoidon toimenpiteiden työpajassa pohdittiin mihin vesienhoidossa tulisi panostaa ja keskittyä kaudella Asiaa käytiin läpi sektoreittain: Vesistökunnostukset, säännöstely: - Järvikunnostuksissa sisäisen kuormituksen vähentäminen tärkeää ja tähän liittyen hoitokalastus tulisi saada systemaattisemmaksi toiminnaksi. - Rahoituskanavat merkittävä tekijä kunnostuksissa, tällä hetkellä rahoitusta saa lähinnä vain suunnitteluun, jatkossa rahoitusta tulisi suunnata erityisesti toteutukseen. - Vedenpinnan nosto olisi tarpeellinen toimenpide monessa kohteessa ja parantaisi järven tilaa. - Keskusteltiin siitä tulisiko vesistökunnostuksissa keskittyä niihin vesimuodostumiin, jotka ovat huonossa tai välttävässä tilassa, vai niihin, jotka ovat hyvän ja tyydyttävän rajalla ja kunnostustoimenpiteillä niiden tila voisi nousta hyvään luokkaan?

4 4/5 Vesienhoidon ohjeistuksen mukaan järvikunnostuksia tulee esittää vain kohteisiin, joissa ulkoinen kuormitus on jo hallinnassa. Todettiin, että vesienhoidossa tulee keskittyä ns. potentiaalisiin kunnostuskohteisiin eli niihin järviin, joiden alueella on jo omaehtoista kunnostustoimintaa ja/tai paikallisia toimijoita, jotka ovat valmiita panostamaan kunnostukseen. Köyliönjärveen on satsattu jo paljon, nyt olisi muiden kohteiden vuoro. - Järvikunnostuskohteita: Kyynärjärvi, Siikaisten ja Lavian alueen Natura-järvet, Sääksjärvi, Narvijärvi, Ulvilan Pyhäjärven vedenpinnan nosto, Saarnijärvi (onko suunnitellut kunnostukset edenneet?), Säkylän Pyhäjärvi - Kalataloudellisia kunnostuskohteita: Kurikanniskan kalatie, Harjakosken kalatien kunnostus (ei toimi kunnolla), Karvianjoen pienten sivuhaarojen kunnostukset, Leineperin säännöstelypadon kalatie, Pyhäjoki, Yläneenjoki, Lapinjoki ja Köyliönjoki. - Merenlahtien kunnostuskohteita: kaikkien jokien suistojen kunnostus olisi tarpeen. - Valumavesien pidättäminen on yksi tärkeimmistä toimenpiteistä, jolla toteutetaan monia muitakin tavoitteita, kuin vesistökuormituksen vähentäminen (mm. tulvasuojelu, monimuotoisuus). Tähän toimenpiteeseen liittyen kosteikkotukia pitäisi uudistaa, tällä hetkellä ei ole kannustava. Ojitettujen soiden ennallistaminen olisi yksi tehokas tapa parantaa valuma-alueen vedenpidätyskykyä. - Säännöstelykäytännön kehittämishankkeet: Eurajoen yläosan perkaushankkeen yhteydessä tulisi tehdä myös Pyhäjärven säännöstelyn tarkistus. Yhdyskunnat ja haja-asutus: - Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat vuotovesiongelmiin puuttuminen, viemäreiden saneeraukset ja vesihuoltolaitosten toiminta-alueen laajentaminen. - Hulevesien käsittelyyn tulee myös panostaa: hulevedet tulee ohjata esim. kosteikon kautta vesistöön, nykyisin menevät usein suoraan käsittelemättöminä vesistöön. - Kuntien tulee käydä läpi viemäriverkostoon liittymättömät kiinteistöt (pois lukien vapautuksen saaneet) ja huolehtia, että näiden kiinteistöjen jätevesien käsittely tulee olemaan jätevesiasetuksen mukaisessa kunnossa. Tavoitteeksi esim. 90 % kyseisistä kiinteistöistä v mennessä. Turvetuotanto: - Päivi Rikalainen kertoi, että kaikki Satakunnan alueella sijaitsevat VAPOn turvetuotantoalueet tulevat olemaan BAT:n (paras käyttökelpoinen tekniikka) piirissä vuoteen 2015 mennessä. Tällöin niissä kaikissa tulee olemaan vesienkäsittelymenetelmänä esim. pintavalutuskenttä tai kosteikko. Satakunnan alueella on myös muiden kuin VAPOn turvetuotantoalueita. - Keskusteltiin siitä miten uusi ympäristönsuojelulaki (tulee voimaan tänä vuonna) tulee näkymään turvetuotannon vesistökuormituksen määrässä. Uuden ympäristösuojelulain mukaan myös alle 10 ha:n kokoisille tuotantoalueille vaaditaan ympäristölupa. Todettiin, että todennäköisesti suurin osa näistä alueista lopettaa toimintansa, sillä ympäristölupa

5 5/5 on kallis ja lupaprosessi pitkä. Lisäksi kaikki pienet tuotantoalueet eivät todennäköisesti tulisi edes saamaan lupaa, koska luvituksessa katsotaan yhteisvaikutuksia ja monen pienen tuotantoalueen sijoittuminen lähelle toisiaan kasvattaa niiden yhteisvaikutusta tuntuvasti. - Valumavesien pidättäminen ja varastointi on tärkeää myös turvetuotantoalueilla (rankkasateet, liukoinen humus). Turvetuotantoalueilta huuhtoutuva liukoinen humus reagoi typen kanssa kuluttaen vedestä happea ja aiheuttaen ongelmia kalastolle. Tällaisilla alueilla jätevedenpuhdistamojen typenpoistoa tulee myös tehostaa. Kalankasvatus: - Suljetun kierron laitoksia tulee kehittää ja niiden käyttöönottoa edistää. Pohjavedet: - Maa-ainesten oton vaikutuksia tulee tutkia ja selvittää enemmän. - Todettiin, että pohjavesiä koskien on selkeä pilaamiskielto ja mikäli toimitaan lakien ja ohjeistusten mukaan, pohjavesille ei pitäisi aiheutua vaaraa. Onnettomuudet ovat myös yksi merkittävä riski ja niihin liittyen riskien tunnistaminen ja poistaminen ovat ensisijaisia toimenpiteitä. - Vesiekosysteemeistä riippuvaiset alueet tulisi tunnistaa paremmin, sillä pohjaveden otolla voi olla merkittäviä vaikutuksia myös pintavesiin 5. Muut asiat Elina Joensuu kertoi, että Metsähallitus valmistelee yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa hakemusta Life Integrated Projects-ohjelmaan. Hankkeen tarkoituksena on yhteensovittaa luonto-, lintu- ja vesipuitedirektiivien tavoitteita sisä- ja rannikkovesialueilla ja hanke tulee sisältämään mm. konkreettisia kunnostuskohteita. Satakunnan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmästä mm. Anne Savola, Markku Suominen ja Elina Joensuu ovat olleet keskusteluissa mukana. On tärkeää, että Satakunnan alue on hankkeessa valmisteluvaiheesta saakka mukana ja hankkeeseen saataisiin kunnostuskohteita myös Satakunnasta mukaan. 6. Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään torstaina klo 9:30 Satakunnan ELY-keskuksessa Porissa. 7. Lopetus Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12:30.