Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. syyskuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0204 (NLE) 11949/15 RESPR 7 FIN 604 CADREFIN 52 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 14. syyskuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri COM(2015) 447 final Ehdotus neuvoston asetukseksi perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 muuttamisesta Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2015) 447 final. Liite: COM(2015) 447 final 11949/15 kkr DG G 2A FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2015) 447 final 2015/0204 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 muuttamisesta FI FI

3 1. EHDOTUKSEN TAUSTA PERUSTELUT Kun omia varoja koskeva lainsäädäntöpaketti, joka koostuu Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetusta päätöksestä 2014/335/EU, Euratom, jäljempänä omia varoja koskeva päätös, täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevasta asetuksesta (EU, Euratom) N:o 608/2014 sekä perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä annetusta asetuksesta (EU, Euratom) N:o 609/2014, hyväksyttiin, neuvosto ja komissio sopivat yhteisestä lausumasta, joka liitettiin 26. toukokuuta 2014 pidetyn neuvoston kokouksen pöytäkirjaan. Omia varoja koskeva päätös on keskeinen säädös, sillä siinä vahvistetaan järjestelmän tärkeimmät osat, kuten luettelo omista varoista sekä maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärät (eli unionin talousarvion suuruusluokka). Omia varoja koskevaan järjestelmään sovellettavat täytäntöönpanotoimenpiteet perustuvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, kahteen artiklaan: Täytäntöönpanotoimenpiteistä annettu uusi asetus (EU, Euratom) N:o 608/2014 perustuu SEUT-sopimuksen 311 artiklan 4 kohtaan (joka otettiin käyttöön Lissabonin sopimuksella), ja siinä vahvistetaan vuotuisen talousarvion yli- tai alijäämän laskentaa ja budjetoimista sekä omien varojen valvontaa ja seurantaa koskevat säännöt. Asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014 on asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 uudelleenlaadittu toisinto ja perustuu SEUT-sopimuksen 322 artiklan 2 kohtaan. Siinä vahvistetaan perinteisten omien varojen käyttöön asettamista koskevat säännöt sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavat toimenpiteet. Asetuksessa säädetään käytännön järjestelyistä, jotka koskevat perinteisten omien varojen vahvistamista, perustana olevien asiakirjojen säilyttämistä, hallinnollista yhteistyötä, BKTLperusteisiin omiin varoihin sovellettavaa kerrointa, omien varojen kirjanpitoa, käyttöönasettamisajankohtia ja mukautuksia, käteisvarojen hallintaa sekä määriä, joita ei saada perittyä. Kumpikin asetus tulee voimaan samana päivänä kuin päätös 2014/335/EU, Euratom, kunhan kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kyseisen päätöksen valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti. Säädöspakettia sovelletaan takautuvasti 1. päivästä tammikuuta Komissio sitoutui edellä mainitussa 26. toukokuuta 2014 annetussa yhteisessä lausumassa esittämään asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklaa koskevan ehdotuksen, jonka tarkoituksena on tarkistaa myöhässä käyttöön asetetuista määristä perittävän koron laskentamenetelmää. Yhteisessä lausumassa todetaan lisäksi, että korkokannassa on otettava huomioon suhteellisuusperiaate sekä varmistettava järjestelmän sujuva toiminta käteisvarojen saannin turvaamiseksi. Korkokantaa koskevien sääntöjen lisäksi tässä SEUT-sopimuksen 322 artiklan 2 kohtaan perustuvassa ehdotuksessa käsitellään myös ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen vuotuista mukauttamista koskevaa menettelyä, sillä vuoden 2014 ennätyksellisten suurten mukautusten yhteydessä tehtyä viimeisintä muutosta ei sovelleta enää asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 voimaantulon jälkeen. Lisäksi nykyisiin järjestelyihin ehdotetaan eräitä muita, lähinnä teknisiä selvennyksiä ja parannuksia. Ne perustuvat tuoreimpiin kokemuksiin ja havaintoihin omien varojen FI 2 FI

4 kirjanpidosta, komission kassavarojen hallinnoinnista ensimmäisellä vuosipuoliskolla, komission (Eurostatin) suorittamasta BKTL-tietojen arvioinnista, rikostutkinnan vaikutuksesta perinteisten omien varojen vahvistamiseen ja käyttöön asettamiseen sekä sellaisten perinteisten omien varojen määrien ilmoittamisesta, joita ei saada perittyä. Jäljempänä esitetään perustelut komission ehdottamille muutoksille. 2. EHDOTUKSEN SISÄLTÖ (1) Komission nimissä omia varoja varten avatut tilit (asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artikla) a) Tilin avaamisesta ja pitämisestä vastaavien tahojen nimeäminen: Asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on avattava omia varoja varten tili komission nimissä jäsenvaltion valtiovarainhallinnossa tai nimettävä tätä varten laitos. Käytännössä kaikki jäsenvaltiot, jotka eivät ole avanneet tiliä valtiovarainhallinnossa, ovat nimenneet keskuspankkinsa. Asetuksen 9 artikla olisi sen vuoksi muutettava vastaamaan tätä käytäntöä täsmentämällä, että jäsenvaltio voi nimetä ainoastaan keskuspankin. Näin voidaan lisäksi estää se, että liikepankeissa avatuilla komission tileillä oleviin omiin varoihin liittyvät mahdolliset taloudelliset riskit vaikuttavat EU:n talousarvioon. Tällainen tilanne on pyrittävä estämään, koska tässä asetuksessa rajoitetaan komission mahdollisuuksia tehdä nostoja omien varojen tileiltä. Johdonmukaisuuden vuoksi tämä muutos tehdään myös asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklaan, jossa käsitellään omia varoja koskevaa kirjanpitoa ja raportointia, sekä 15 artiklaan, jossa säädetään maksumääräysten toteuttamisesta. b) Sen varmistaminen, että omien varojen tileiltä ei peritä maksuja eikä negatiivista korkoa: Tileiltä, jotka jäsenvaltiot ovat avanneet asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan mukaisesti komission nimissä EU:n omien varojen tallettamista varten, kunnes komissio tarvitsee varoja maksujen suorittamiseen, ei saisi periä maksuja, eikä tileille myöskään saisi laskea (positiivista eikä negatiivista) korkoa. Tällä säännöksellä pyritään estämään suojaamaan EU:n talousarviota tappioilta. Ottaen huomioon asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan 1 kohdan säännökset, joissa rajoitetaan komission mahdollisuutta käyttää tileillä olevia summia siinä laajuudessa kuin tämä on tarpeen talousarvion toteuttamiseksi, kaikki kyseisiltä tileiltä perittävät maksut vähentäisivät vastaavasti EU:n talousarviossa käytettävissä olevia varoja. Myös negatiivista korkoa olisi pyrittävä välttämään, koska sillä on samanlainen kielteinen vaikutus kuin maksuilla. Maksujen tai negatiivisen koron periminen joiltakin komission tileiltä johtaisi myös jäsenvaltioiden eriarvoiseen kohteluun, sillä yhteisvastuun ja EU:n talousarvion yhteisrahoituksen periaatteiden mukaisesti muiden jäsenvaltioiden olisi korvattava menetetyt tulot BKTL-perusteisilla omilla varoilla. Sen vuoksi ehdotetaan, että asianomaisen jäsenvaltion olisi korvattava asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan mukaisesti komission nimissä omia varoja varten avattuun tiliin sovellettavat maksut tai negatiivinen korko EU:n talousarvioon. Tällä muutoksella varmistetaan lisäksi, että Euroopan keskuspankin 5. kesäkuuta 2014 antama päätös 2014/337/EU (EKP/2014/23) 1 ei vaikuta negatiivisesti EU:n talousarvioon, sillä päätöksen mukaisesti negatiivinen korko merkitsee talletuksen haltijan maksuvelvollisuutta /337/EU: Euroopan keskuspankin päätös, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2014, talletuksista, saldoista ja varantovelvoitteen ylittävistä talletuksista maksettavista koroista (EKP/2014/23) (EUVL L 168, , s. 115). FI 3 FI

5 suhteessa kansalliseen keskuspankkiin sekä kyseisen kansallisen keskuspankin oikeutta veloittaa valtion talletustiliä vastaavasti. Sama koskee muiden sellaisten EU:n keskuspankkien vastaavia päätöksiä, joissa EU:n omia varoja on säilytettävä asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan mukaisesti. Korvausvelvollisuuden avulla olisi varmistettava, että kyseisen EKP:n päätöksen mukaisesti omien varojen tileihin mahdollisesti jo sovelletusta negatiivisesta korosta aiheutuvat kustannukset eivät rasita EU:n talousarviota eivätkä siten kaikkia jäsenvaltioita. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon, että komissio ei toistaiseksi ole pyytänyt jäsenvaltioita maksamaan mahdollisia EKP:n positiivisia talletuskorkoja omien varojen tileille. c) Lisäselvennys: Oikeusvarmuuden vuoksi olisi selvennettävä, että 9 artiklassa tarkoitettuja komission omien varojen tilejä voidaan veloittaa vain komission määräyksestä silloin kun tiettynä päivänä erääntyvä omien varojen nettomäärä on negatiivinen (eli jäsenvaltion on määrä saada varoja). Kaikki kirjaukset kyseiselle tilille on tehtävä edellä mainitun periaatteen mukaisesti. Näin selkeytetään jo olemassa olevia vaatimuksia. (2) ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen kuukausittaisten kahdestoistaosien aikaistaminen (asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan 3 kohta) Asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio voi erityisesti, kun kyseessä on Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahaston) menojen maksaminen, ja ottaen huomioon unionin kassatilanteen pyytää jäsenvaltioita varainhoitovuoden ensimmäisen neljänneksen aikana tulouttamaan enintään kuukautta tai kahta kuukautta tavanomaista aiemmin kahdestoistaosan ALV- ja BKTL-perusteisista omista varoista. Vuoden alkukuukausina suoritettavien, maataloustukirahaston ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) suurten kuukausittaisten maksujen takia komission on viime vuosina ollut toistuvasti vaikea suorittaa kaikki maksut ajallaan, sillä kassavaroissa on ollut vuoden ensimmäisen puoliskon aikana peräti 6 miljardin euron väliaikainen vajaus. Sen vuoksi vuoden ensimmäisen puoliskon aikana olisi tarvittaessa voitava aikaistaa myös toinen kahdestoistaosa, jota voitaisiin käyttää myös ERI-rahastojen menojen maksamiseen. Tämä vähäinen lisäjousto auttaisi komissiota täyttämään maksuihin liittyvät lakisääteiset velvoitteet. (3) ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen vuotuisten mukautusten yksinkertaistaminen (asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan 4 7 kohta) Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/ artiklan mukaisesti ALV- ja BKTL-perusteisiin omiin varoihin tehdään mukautuksia kunkin vuoden joulukuun ensimmäisenä työpäivänä. Mukautukset vaihtelevat vuodesta toiseen, ja ne voivat olla positiivisia (jäsenvaltioilta vaaditaan lisämaksu) tai negatiivisia (jäsenvaltioille palautetaan tietty määrä). Poikkeustilanteissa mukautukset voivat johtaa erittäin suuriin määriin. Velvollisuus asettaa suuret määrät omia varoja käyttöön voi merkitä jäsenvaltioille huomattavaa taloudellista rasitusta, joka voi kuormittaa vakavasti maan julkista taloutta erityisesti vuoden loppupuolella. Vastaavasti komission velvollisuus palauttaa suuria määriä omia varoja siinä tapauksessa, että mukautusten yhteenlaskettu määrä on negatiivinen, voi johtaa vaikeaan kassatilanteeseen kyseisessä vaiheessa vuotta. Kuten syyskuussa ja lokakuussa 2014 saadut tiedot osoittivat, mukautukset voivat olla BKTLperusteisten omien varojen osalta poikkeuksellisen suuria silloin kun jäsenvaltiot tekevät huomattavia tarkistuksia aiempia vuosia koskeviin BKTL-tietoihinsa. FI 4 FI

6 Sen vuoksi neuvosto antoi komission ehdotuksesta 18. joulukuuta 2014 asetuksen (EU, Euratom) N:o 1377/2014 2, jolla muutetaan asetusta (EY, Euratom) N:o 1150/2000 ja jonka perusteella jäsenvaltiot voivat, poikkeustilanteissa ja takautuvasti 30. päivästä marraskuuta 2014, asettaa mukautetut määrät käyttöön viimeistään seuraavan vuoden syyskuun ensimmäisenä työpäivänä. Asetus (EY, Euratom) N:o 1150/2000, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU, Euratom) N:o 1377/2014, kumotaan heti kun asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014 on tullut voimaan eli omia varoja koskevan päätöksen 2014/335/EU, Euratom voimaantulopäivänä, kunhan kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet päätöksen valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti. Sen vuoksi tässä muutosehdotuksessa olisi lisäksi käsiteltävä ALVja BKTL-perusteisten omien varojen mukautuksiin sovellettavaa menettelyä. Vaikka ehdotettu muutos ei vaikuta laskentamenetelmään, se muuttaa tietojen toimittamisen ajankohtaa sekä mukautusten käyttöön asettamisen määräpäivää. Lisäksi muutosehdotuksessa otetaan kantaa suuriin negatiivisiin mukautuksiin. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuonna n vuotta n 1 ja aiempia vuosia koskevat ALV- ja BKTL-tiedot asetuksen (EY, Euratom) N:o 1553/89 7 artiklan 1 kohdan sekä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1287/ artiklan 2 kohdan mukaisesti. Komissio laskee niiden pohjalta mukautukset, ja tarkat lopulliset määrät ilmoitetaan jäsenvaltioille virallisesti vuoden n + 1 tammikuussa. Samalla komissio esittää laskelman, jossa mukautusten yhteenlaskettu määrä jaetaan jäsenvaltioiden kesken sen mukaan, mikä on kunkin osuus kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta (ns. BKTL-kerroin) vuoden n + 1 talousarviossa. 3 Koska mukautusten vaikutus jaetaan jäsenvaltioiden kesken automaattisesti ja välittömästi, sitä varten ei enää ole tarpeen antaa erillistä lisätalousarviota. Tämä merkitsee huomattavaa yksinkertaistusta nykyjärjestelmään verrattuna. Yksittäistä jäsenvaltiota koskevien ALV- ja BKTL-mukautusten yksilöllisen määrän sekä kyseiselle jäsenvaltiolle lasketun osuuden erotus kirjataan 9 artiklassa tarkoitetulle omien varojen tilille vuoden n + 1 kesäkuun ensimmäisenä työpäivänä. Koska ehdotetussa menettelyssä jäsenvaltioille ilmoitettaisiin asiasta hyvissä ajoin, ei enää tarvittaisi erityissääntöjä poikkeuksellisten suurten määrien varalle. ALV- ja BKTL-perusteisia omia varoja koskevien mukautusten uusi aikataulu ei enää osuisi samaan aikaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan mukaisen osallistumatta jättämiseen liittyvän mukautuksen kanssa sellaisten jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät osallistu unionin tietyn toiminnan tai politiikan rahoitukseen. Silloin kun osallistumatta jättämiseen liittyvän mukautuksen taloudellinen vaikutus on rajallinen 4, sovelletaan tämänhetkistä määräpäivää eli joulukuun ensimmäistä työpäivää. EU:ssa sovellettavat kansalliset kirjanpitosäännöt vahvistetaan Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmässä (EKT 2010). Niiden mukaisesti taloudellisiin virtoihin sovelletaan suoriteperustetta silloin kun taloudellista arvoa luodaan, muutetaan tai hävitetään, tai kun vaateet ja velvoitteet syntyvät tai niitä muutetaan tai mitätöidään. EKT 2010:ssä jäsenvaltioiden ALV- ja BKTL-perusteiset rahoitusosuudet kirjataan julkisyhteisöjen menoina ja tulonsiirtona luokkaan D.76, ja ne vaikuttavat julkisen talouden alijäämään. Jäsenvaltioille palautettavat rahoitusosuudet kuitataan vastakkain kyseisten tulonsiirtojen EUVL L 367, , s. 14. Tällä hetkellä kaikkein viimeisintä saatavilla olevaa BKTL-kerrointa hyödynnetään myös lisätalousarviossa, jolla mukautusten vaikutus jaetaan jäsenvaltioiden kesken (mikäli komissio ehdottaa tällaista lisätalousarviota ja Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät sen). Viiden viime vuoden aikana yhteenlaskettu määrä on ollut keskimäärin 49 miljoonaa euroa. FI 5 FI

7 kanssa. ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen mukautusten vaikutus julkisyhteisöjen menoihin olisi kirjattava siinä vaiheessa, kun kyseiset määrät on vahvistettu lopullisesti ja ne on maksettava. Koska ehdotuksessa esitetään, että määrät vahvistetaan lopullisesti ja ne on maksettava vuonna n + 1, kyseisen vuoden olisi oltava ratkaiseva mukautusten tilastollisen kirjaamisen sekä vakaus- ja kasvusopimuksen kannalta. (4) Tiettyä varainhoitovuotta seuraavana neljäntenä vuonna päättyvän BKTL-tietojen muutoksia koskevan ilmoitusvelvollisuuden jatkaminen (asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan 7 kohta) Tällä hetkellä jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle aggregoitua BKTL:a ja sen osia koskevat luvut joka vuosi 22. syyskuuta mennessä (asetuksen (EY, Euratom) N:o 1287/ artiklan 2 kohta), mutta BKTL:n muutokset voidaan ottaa huomioon vain tiettyä varainhoitovuotta seuraavan neljännen vuoden syyskuun 30. päivään saakka. Näin ollen vuonna n + 4 ilmoitettujen, vuotta n koskevien muutosten arvioimiseen jää hyvin vähän aikaa. Jotta BKTL-komitea ehtii varmistaa ja validoida vuotta n koskevat BKTL-tiedot, asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan 7 kohdan mukaista vanhentumisaikaa olisi pidennettävä syyskuun 30. päivästä marraskuun 30. päivään vuonna n + 4. Vastaavasti asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklassa säädettyä vähimmäisaikaa, jota sovelletaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1287/ artiklassa tarkoitettuihin tilastollisiin menetelmiin ja perusteisiin liittyvien, perustana olevien asiakirjojen säilyttämiseen, olisi myös pidennettävä syyskuun 30. päivästä marraskuun 30. päivään vuonna n + 4. (5) Asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan rakenteen yksinkertaistaminen Asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artikla käsittää tällä hetkellä 9 kohtaa ja yli 20 alakohtaa. Artiklan luettavuutta olisi parannettava jakamalla se kolmeksi erilliseksi artiklaksi, joista jokaiseen lisätään otsikko. Lisäksi kohdat olisi mahdollisuuksien mukaan numeroitava. (6) Korkokanta (asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artikla) Asetuksen 12 artiklassa säädetään tällä hetkellä peruskorosta (EKP:n tai euroalueen ulkopuolisen maan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko), kiinteästä 2 prosenttiyksikön vuotuisesta korotuksesta sekä vaihtelevasta 0,25 prosenttiyksikön korotuksesta kutakin viivästyskuukautta kohden. Korkoa sovelletaan koko viivästyksen ajalta. Koska komissio ei voi tavanomaisen talousarvion toteutuksen kuluessa nostaa tileiltä kirjattuja saamisia suurempia määriä, omien varojen ajantasainen maksaminen on elintärkeää. Nykyjärjestelmä on olennaisesti vaikuttanut siihen, että talousarvion toteuttamiseen tarvittavat omat varat ovat käytettävissä ajallaan ja täysimääräisesti. 5 Myös korkokantaa koskevien tarkistettujen sääntöjen olisi edistettävä tätä tavoitetta. Lisäksi sääntöjen olisi oltava yhdenmukaiset, jotta voidaan varmistaa selkeys ja oikeusvarmuus. Järjestelmän sujuvan toiminnan eli omien varojen oikea-aikaisen ja täysimääräisen maksamisen varmistamiseksi kiinteä korotus olisi nostettava 3,5 prosenttiyksikköön (tätä korkokantaa sovelletaan muun muassa varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 83 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti takaisin perittäviin määriin silloin kun ne eivät ole aiheutuneet julkisista tavara- ja palveluhankinnoista). Näin voidaan varmistaa, että omien 5 Nämä tavoitteet vahvistettiin hiljattain omia varoja käsittelevän korkean tason ryhmän 17. joulukuuta 2014 antamassa alustavassa arviointikertomuksessa, jonka ensimmäisessä kappaleessa sivulla 13 todetaan, että EU:n budjettisääntöihin sisältyvillä merkittävillä viivästyskoroilla on kyetty tuloksellisesti varmistamaan, että jäsenvaltiot suorittavat maksut ajallaan. FI 6 FI

8 varojen maksamista ei lykätä silloin kun jälleenrahoituskustannukset rahoitusmarkkinoilla olisivat maksettavaa viivästyskorkoa pienemmät. Ehdotuksella olisi erityisesti estettävä (lyhyet) viiveet ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen kuukausittaisten kahdestoistaosien käyttöön asettamisessa. Kyseiset varat muodostavat tällä hetkellä yli 80 prosenttia kaikista EU:n talousarvion tuloista. Toisaalta nykysäännöt saattavat johtaa hyvin suuriin korkokantoihin silloin kun maksut viivästyvät huomattavasti. Sen vuoksi peruskorkoon tehtävä vuotuinen korotus olisi rajoitettava enintään 20 prosenttiyksikköön, koska korotettua korkokantaa sovelletaan koko viivästyksen ajalta. Tämän rajoituksen avulla varmistetaan oikeasuhteisuus, sillä korkokantaa ei enää koroteta sen jälkeen kun maksu on viivästynyt 5,5 vuotta. Tämän muutoksen avulla on tarkoitus puuttua eräiden jäsenvaltioiden esittämään huoleen siitä, että korot ovat joissakin yksittäistapauksissa olleet hyvin suuret, kun perinteisten omien varojen maksaminen on viivästynyt huomattavasti. Viiden viime vuoden aikana perittyjä korkomääriä koskevien tietojen perusteella 20 prosenttiyksikön enimmäisraja vähentäisi jäsenvaltioille maksettaviksi tulevien korkojen määrää yli 30 prosenttia. Uusia sääntöjä sovelletaan sellaisiin omien varojen määriin, jotka erääntyvät ehdotetun asetuksen voimaantulon jälkeen. Siirtymäkauden sujuvuuden varmistamiseksi enimmäiskorkokannan rajoittamista on tarkoitus soveltaa myös silloin kun omien varojen määrä on tullut komission tai jäsenvaltioiden tietoon vasta ehdotetun asetuksen voimaantulon jälkeen. Esimerkiksi jos omat varat olisi pitänyt asettaa käyttöön vuonna 2010, mutta omien varojen määrä on vahvistettu vasta ehdotetun asetuksen voimaantulon jälkeen (esim. vuonna 2018), sovellettaisiin nykysääntöjen mukaista korkokantaa, mutta vuotuista korkokantaa voitaisiin korottaa enintään 20 prosenttiyksikköä. Sekaannuksen välttämiseksi komissio aikoo selvästi ilmoittaa, mitä korkosääntöjä sovelletaan, lähettäessään jäsenvaltioille kirjeen, jossa ilmoitetaan viivästyskoron perimisestä, ehdotetun asetuksen voimaantulon jälkeen. (7) Mahdollisuus vapauttaa jäsenvaltiot taloudellisesta vastuusta silloin kun tullivelan tileihin kirjaamista tai tiedoksi antamista on lykätty, jotta ei aiheutettaisi vahinkoa rikostutkinnalle (asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan 2 kohta) Asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot vapautetaan velvollisuudesta asettaa komission käyttöön määrät, jotka vastaavat vahvistettuja perinteisten omien varojen saamisia, joita ei ole voitu periä i) ylivoimaisen esteen vuoksi tai ii) jäsenvaltioista riippumattomista muista syistä. Uusi unionin tullikoodeksi 6, joka tulee voimaan 1. toukokuuta 2016, antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden lykätä tullivelan tiedoksi antamista ja tullivelan tileihin kirjaamista, kunnes niistä ei enää aiheudu vahinkoa rikostutkinnalle. 7 Jos velallinen, jota epäillään rikoksesta, saa tiedon näistä epäilyistä, tämä saattaa haitata petosten torjuntaa ja rikollisverkostojen hajottamista. SEUT-sopimuksen 325 mukaisesti jäsenvaltioiden on toteutettava samat toimenpiteet suojatakseen unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä kuin ne toteuttavat suojatakseen omia taloudellisia etujaan petolliselta menettelyltä. Peitetutkinta on tuloksellinen ja tarpeellinen toimenpide, jonka avulla voidaan suojata sekä EU:n että jäsenvaltioiden taloudellisia etuja. 6 7 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, , s. 1). Unionin tullikoodeksin 102 artiklan 3 kohta ja 105 artiklan 6 kohta. FI 7 FI

9 Omia varoja koskevassa lainsäädännössä ei kuitenkaan selvästi säädetä siitä, voidaanko sellaisten perinteisten omien varojen perinnästä, joita ei voida periä viivästyneen tiedoksi antamisen takia, luopua kokonaan. Unionin tullikoodeksilla säännellään mahantuojien ja kansallisten tulliviranomaisten välisiä suhteita, kun taas omia varoja koskevaa lainsäädäntöä sovelletaan jäsenvaltioiden ja komission välillä. Unionin taloudellisten etujen tuloksellisen suojaamisen edistämiseksi sekä unionin tullikoodeksin uusien säännösten huomioon ottamiseksi ehdotetaan, että otetaan käyttöön erityinen säännös, jonka mukaisesti jäsenvaltiot voidaan vapauttaa tietyissä tarkkaan määritellyissä tilanteissa taloudellisesta vastuusta sellaisten perinteisten omien varojen määrien osalta, joita ei voida periä sen takia, että tullivelan tiedoksi antamista on lykätty sen vuoksi, että ei aiheutettaisi vahinkoa rikostutkinnalle ja petosten torjunnalle. Voidakseen todeta, että kyseisiä määriä ei voida periä kyseisestä jäsenvaltiosta riippumattomista muista syistä (seuraavassa kohdassa käsitellään kynnysarvoa, jonka ylittävistä saamisista on annettava selvitys), komission olisi erityisesti tarkistettava, oliko rikostutkinta perusteltu sekä EU:n että jäsenvaltion taloudellisten etujen suojaamiseksi ja toteutettiinko se huolellisesti, johtuiko omien varojen menettäminen puhtaasti rikostutkinnan aiheuttamasta viivästyneestä tiedoksi antamisesta tai tileihin kirjaamisesta, sekä sovellettiinko kansallisiin tulleihin ja veroihin suotuisampaa kohtelua kuin perinteisiin omiin varoihin. (8) Sellaisia määriä, joita ei saada perittyä, koskevaan selvitykseen sovellettavan kynnysarvon korottaminen (asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan 3 kohta) Asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle selvitys tapauksista, joissa sellaisten perinteisten omien varojen määrä, jotka on vahvistettu tai katsottu sellaisiksi, ettei niitä voida periä, on yli euroa. Ehdotuksessa esitetään tämän kynnysarvon korottamista euroon jäsenvaltioiden ja komission hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi. Muutos ei vaikuta siihen, millaisista tapauksista komissiolle on toimitettava selvitys; selvityksen on katettava kaikki saamiset, jotka on vahvistettu samaan toimijaan kohdistuvan ja samaa sääntöjenvastaisuutta tai samantyyppisiä tavaroita koskevan saman tarkastuksen tai jälkitarkastuksen havaintojen perusteella riippumatta kunkin yksittäisen saamisen määrästä, jos näiden saamisten, jotka on vahvistettu tai katsottu sellaisiksi, ettei niitä voida periä, yhteenlaskettu määrä on yli euroa. Koska jäsenvaltioiden on edelleen tehtävä asetuksen (EU, Euratom) N:o 608/ artiklan mukaisesti OWNRES-tietokantaan selvitys petoksista ja sääntöjenvastaisuuksista, jotka koskevat yli euron saamisia, komissio voi jatkossakin tutkia tällaiset tapaukset, ja ne voivat johtaa maksuihin EU:n talousarvioon. (9) Ainoastaan lainan maksun häiriintyessä sovellettavaa poikkeuksellista käteisvarojen hoitoa koskeva selvennys (asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan 3 kohta) Asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio voi unionin velkojen maksamisen takaamiseksi tehdä tileillä olevien varojen kokonaismäärän ylittäviä nostoja saman artiklan 2 kohdassa säädetyistä edellytyksistä riippumatta vain siinä tapauksessa, että lainan, josta on tehty sopimus tai jolle on annettu takaus neuvoston asetusten FI 8 FI

10 ja päätösten mukaisesti, maksu häiriintyy, jos komissio ei voi turvautua tällaisiin lainoihin sovellettavien rahoitussäännösten ja -määräysten mukaisiin muihin toimenpiteisiin. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen eräät aiemmin neuvoston antamat asetukset ja päätökset kuuluvat nyt Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteiseen toimivaltaan riippuen takausten tai lainojen perusteena olevista toimivaltuuksista. Näitä ovat esimerkiksi Euroopan investointipankin (EIP) päätökset, jotka koskevat EIP:n ulkoisiin valtuuksiin perustuvia, EU:n takuun kattamia rahoitustoimia, tai kolmansille maille myönnettävä makrotaloudellinen apu (niihin sovelletaan kuitenkin ensisijaisesti ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustettua takuurahastoa). Tämän säännöksen soveltamisalaa ei ole tarkoitus laajentaa, mutta olisi selvennettävä, että se kattaa samat säädökset kuin alkuperäisessä muodossaan. FI 9 FI

11 2015/0204 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 muuttamisesta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 322 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 a artiklan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 8, ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunnon 9, sekä katsoo seuraavaa: (1) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1150/ on laadittu uudelleen neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 609/ Asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014 tulee voimaan neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom 12 voimaantulopäivänä. Kyseinen päätös ei ole vielä tullut voimaan, koska kaikkien jäsenvaltioiden on ensin hyväksyttävä se. (2) Jotta voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon markkinahintaisen bruttokansantulon, jäljempänä BKTL, yhdenmukaistamista käsittelevän komitean, jäljempänä BKTLkomitea, lausunnon ajankohta sekä antaa komissiolle (Eurostatille) riittävästi aikaa arvioida keskeisiä tietoja, aiempien varainhoitovuosien BKTL:oon olisi voitava tehdä muutoksia tiettyä varainhoitovuotta seuraavan neljännen vuoden marraskuun EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. Lausunto N:o [ ], [ ] (EUVL C [ ], [ ], s. [ ]). Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1150/2000, annettu 22 päivänä toukokuuta 2000, Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyn päätöksen 2007/436/EY, Euratom soveltamisesta (EYVL L 130, , s. 1). Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014, annettu 26 päivänä toukokuuta 2014, perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä (EUVL L 168, , s. 39). Neuvoston päätös 2014/335/EU, Euratom, annettu 26 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (EUVL L 168, , s. 105). FI 10 FI

12 30 päivään saakka. Näin ollen arvonlisäveroon, jäljempänä ALV, ja BKTL:oon perustuvien omien varojen perusteeseen liittyviä perustana olevia asiakirjoja olisi säilytettävä asianomaista varainhoitovuotta seuraavan neljännen vuoden syyskuun 30 päivän sijasta saman vuoden marraskuun 30 päivään. (3) Tilien, jotka jäsenvaltioiden on avattava asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan mukaisesti komission nimissä omien varojen tallettamista varten, olisi oltava jäsenvaltion valtiovarainhallinnossa tai keskuspankissa, eikä tileiltä saisi periä maksuja tai korkoa. Tällaiset maksut tai negatiivinen korko pienentäisivät unionin talousarviota ja johtaisivat jäsenvaltioiden eriarvoiseen kohteluun. Sen vuoksi niiden jäsenvaltioiden, jotka soveltavat omia varoja varten avattuihin komission tileihin tällaisia maksuja tai negatiivista korkoa, olisi korvattava kyseiset maksut tai korko unionin talousarvioon. (4) Olisi tarpeen selventää, että tilejä, jotka jäsenvaltiot ovat asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan mukaisesti avanneet komission nimissä omia varoja varten, voi veloittaa vain komission määräyksestä. (5) Selkeyden ja luettavuuden vuoksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artikla olisi jaettava useaan artiklaan. (6) Olisi varmistettava, että komissiolla on aina käytettävissään riittävät käteisvarat, jotta se voi täyttää talousarvion toteutuksesta aiheutuviin maksuihin liittyvät lakisääteiset velvoitteet; kyseiset maksut painottuvat varsinkin vuoden alkupuoliskolle erityisesti, kun kyseessä on sellaisten Euroopan maatalouden tukirahaston, jäljempänä maataloustukirahasto, menojen maksaminen, jotka liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1307/ , ja sellaisten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen menojen maksaminen, jotka liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1303/ Jotta voitaisiin välttää samanlaiset maksuviivästykset, joita on viime vuosina aiheutunut kassavarojen väliaikaisen vajeen takia, komission olisi voitava pyytää jäsenvaltioita tulouttamaan kuukautta tavanomaista aiemmin myös toinen kahdestoistaosa, jos tämä on perusteltua käteisvarojen saamiseksi. (7) Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 mukaisesti komissio laskee ALV- ja BKTLperusteisiin omiin varoihin tehtävät mukautukset ja ilmoittaa niistä ajoissa jäsenvaltioille, jotta ne voivat tilittää kyseiset mukautukset komission tilille joulukuun ensimmäisenä työpäivänä. (8) Mukautusten määrät, jotka oli asetettava käyttöön vuoden 2014 joulukuun ensimmäisenä työpäivänä, olivat ennätysmäisen suuret. Jotta tilanne ei olisi aiheuttanut jäsenvaltioiden talousarvioihin kohtuuttoman suurta rasitusta aivan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, , s. 608). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, , s. 320). FI 11 FI

13 loppuvuodesta, neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 1377/ muutettiin asetusta (EY, Euratom) N:o 1150/2000 siten, että jäsenvaltioille annettiin tietyissä poikkeustilanteissa mahdollisuus lykätä näiden määrien tulouttamista komission tilille. (9) Asetusta (EY, Euratom) N:o 1150/2000, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU, Euratom) N:o 1377/2014, ei enää sovelleta sen jälkeen kun asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014 on tullut voimaan. (10) Selkeyden vuoksi sekä jäsenvaltioiden ja komission talousarvioihin kohdistuvan rasituksen rajoittamiseksi erityisesti vuoden loppua kohden olisi tehostettava ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen mukauttamismenettelyä. Sen vuoksi olisi varmistettava, että mukautettuja määriä koskevien jäsenvaltioille lähetettävien virallisten ilmoitusten sekä määrien tulouttamista komission omien varojen tilille koskevan eräpäivän välille jää enemmän aikaa. Ilmoitus ja määrien tulouttaminen tilille olisi tehtävä samana vuonna, koska kyseinen vuosi on ratkaiseva paitsi kirjattaessa mukautusten vaikutusta kansantalouden tilinpitoon myös vakaus- ja kasvusopimuksen kannalta. Lisäksi mukautusten yhteenlaskettu määrä olisi jaettava jäsenvaltioiden kesken välittömästi sen mukaan, mikä on kunkin jäsenvaltion osuus BKTL-perusteisista omista varoista. Koska mukautusten vaikutus on tiedossa hyvissä ajoin etukäteen ja se jaetaan automaattisesti jäsenvaltioiden kesken, ei jatkossa enää pitäisi tarvita asetuksella (EU, Euratom) N:o 1377/2014 käyttöön otetun kaltaisia poikkeuksia. (11) Koron laskentamenetelmän avulla olisi erityisesti varmistettava, että omat varat ovat käytettävissä oikea-aikaisesti ja täysimääräisesti, sillä tämä on olennaista unionin tavoitteiden saavuttamiseksi ja politiikkojen täytäntöönpanemiseksi. (12) Asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklassa vahvistettu korkokanta käsittää peruskorkoon tehtävän kiinteän 2 prosenttiyksikön korotuksen sekä progressiivisen 0,25 prosenttiyksikön korotuksen kutakin viivästyskuukautta kohden; korotettua korkoa sovelletaan koko viivästyksen ajalta. Tämä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/ artiklasta peräisin oleva säännös on vaikuttanut olennaisesti siihen, että omat varat ovat käytettävissä ajallaan ja täysimääräisesti. Sen vuoksi nykyjärjestelmän tärkeimmät osatekijät olisi säilytettävä ja niitä olisi tarvittaessa mukautettava. (13) Nykysääntöihin perustuva jatkuvasti kasvava korko on kuitenkin johtanut siihen, että jäsenvaltiot ovat poikkeustapauksissa joutuneet maksamaan eritäin suuria viivästyskorkoja, silloin kun perinteisten omien varojen käyttöön asettaminen on viivästynyt useita vuosia. Järjestelmän oikeasuhteisuuden varmistamiseksi ja toisaalta pelotevaikutuksen säilyttämiseksi peruskoron vuotuinen korotus olisi rajoitettava enintään 20 prosenttiyksikköön. (14) Toisaalta asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan mukainen kiinteä 2 prosenttiyksikön korotus ei välttämättä kannusta jäsenvaltioita asettamaan omia varoja käyttöön ajallaan, vaan erityisesti lyhyet viivästykset voivat olla mahdollisia, jos jälleenrahoituskustannukset rahoitusmarkkinoilla ovat pienemmät kuin viivästyskorko. Järjestelmän sujuvan toiminnan varmistamiseksi olisi peruskorkoa koskeva kiinteä korotus nostettava 3,5 prosenttiyksikköön. Tämän tarkoituksena olisi 15 Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1377/2014, annettu 18 päivänä joulukuuta 2014, Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyn päätöksen 2007/436/EY, Euratom soveltamisesta annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 muuttamisesta (EUVL L 367, , s. 14). FI 12 FI

14 erityisesti estää viiveet ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen kuukausittaisten kahdestoistaosien käyttöön asettamisessa; kyseiset varat muodostavat tällä hetkellä yli 80 prosenttia kaikista EU:n talousarvion tuloista. (15) Unionin taloudellisten etujen tuloksellisen suojaamisen edistämiseksi sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 952/ hiljattain käyttöön otettujen säännösten huomioon ottamiseksi olisi erikseen säädettävä mahdollisuudesta vapauttaa jäsenvaltiot tietyissä tarkkaan määritellyissä tilanteissa velvollisuudesta asettaa unionin talousarvion käyttöön sellaiset perinteisten omien varojen määrät, joita ei voida periä sen takia, että tullivelan tileihin kirjaamista tai tiedoksi antamista on lykätty, jotta ei aiheutettaisi vahinkoa rikostutkinnalle. (16) Kynnysarvoa, jonka ylittyessä jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle selvitys sellaisista perinteisten omien varojen määristä, jotka on vahvistettu tai katsottu sellaisiksi, ettei niitä voida periä, olisi korotettava jäsenvaltioiden ja komission hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi. (17) Olisi säädettävä selkeästi, että komissiolle asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklan 3 kohdassa annettu mahdollisuus unionin velvoitteiden noudattamiseksi tehdä tileillä olevien varojen kokonaismäärän ylittäviä nostoja vain siinä tapauksessa, että lainan, josta on tehty sopimus tai jolle on annettu takaus neuvoston asetusten ja päätösten mukaisesti, maksu häiriintyy, kattaa myös sellaiset asetukset ja päätökset, jotka Lissabonin sopimuksen jälkeen antaa neuvoston ohella Euroopan parlamentti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti. (18) Asetusta (EU, Euratom) N:o 609/2014 olisi sen vuoksi muutettava. (19) Tämän asetuksen olisi johdonmukaisuuden vuoksi tultava voimaan samana päivänä kuin asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014, ja sitä olisi sovellettava kyseisen asetuksen soveltamispäivästä. Vaikka asetusta (EU, Euratom) N:o 609/2014 on tarkoitus soveltaa 1 päivästä tammikuuta 2014, eräitä tämän asetuksen säännöksiä olisi sovellettava vasta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen. Asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/ artiklaan ehdotettua muutosta olisi sovellettava silloin kun omien varojen käyttöön asettamisen määräpäivä on tämän asetuksen voimaantulon jälkeen. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava hyödyntää korkokannan enimmäiskorotuksen rajoittamista myös silloin kun omien varojen määrä on ollut tiedossa vasta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Muutetaan asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014 seuraavasti: 1) Korvataan 3 artiklan toinen kohta seuraavasti: Jäsenvaltioiden on säilytettävä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1287/ artiklassa tarkoitettuihin tilastollisiin menetelmiin ja perusteisiin liittyviä perustana olevia asiakirjoja kyseessä olevaa varainhoitovuotta seuraavan neljännen vuoden marraskuun 16 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, , s. 1). FI 13 FI

15 30 päivään. ALV-perusteisten omien varojen perusteeseen liittyviä perustana olevia asiakirjoja on säilytettävä sama aika. 2) Muutetaan 6 artikla seuraavasti: a) Korvataan 1 kohta seuraavasti: 1. Omia varoja koskeva kirjanpito hoidetaan kunkin jäsenvaltion valtiovarainhallinnossa tai kansallisessa keskuspankissa, ja se jaotellaan varojen luonteen mukaisesti. b) Muutetaan 3 kohdan kolmas alakohta seuraavasti: i) Korvataan ensimmäisessä luetelmakohdassa viittaus 10 artiklan 3 kohtaan viittauksella 10 a artiklan 1 kohtaan. ii) Korvataan toinen luetelmakohta seuraavasti: 3) Muutetaan 9 artikla seuraavasti: vuosittain siltä osin kuin kyseessä on 10 b artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisen laskelman tulos, lukuun ottamatta 10 b artiklan 2 kohdan b alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisia erityismukautuksia, jotka otetaan kirjanpitoon komission ja sen jäsenvaltion, jota asia koskee, välisen sopimuksen tekemistä seuraavan kuukauden ensimmäisenä työpäivänä. a) Muutetaan 1 kohta seuraavasti: i) Korvataan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti: ii) Kunkin jäsenvaltion on hyvitettävä omat varat 10, 10 a ja 10 b artiklassa määritellyn menettelyn mukaisesti tilille, joka on avattu tätä tarkoitusta varten komission nimissä kyseisen jäsenvaltion valtiovarainhallinnossa tai kansallisessa keskuspankissa. Tätä tiliä voidaan veloittaa vain komission määräyksestä. Tämä tili on kansallisessa valuutassa, ja sen pitäminen on maksutonta ja korotonta. Lisätään kolmas alakohta seuraavasti: Kukin jäsenvaltio korvaa komissiolle kaikki maksut tai negatiivisen koron, jotka tililtä on velotettu, kyseisten maksujen tai negatiivisen koron perimistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä työpäivänä. b) Korvataan 2 kohta seuraavasti: 2. Jäsenvaltioiden tai niiden kansallisten keskuspankkien on toimitettava komissiolle sähköisesti a) työpäivänä, jona omat varat hyvitetään komission tilille, tiliote tai tilille hyvittämistä koskeva ilmoitus, josta käy ilmi omien varojen kirjaus; FI 14 FI

16 b) viimeistään tilin hyvittämispäivän jälkeisenä toisena työpäivänä tiliote, josta käy ilmi omien varojen kirjaus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta a alakohdan soveltamista. 4) Korvataan 10 artikla seuraavasti: 10 artikla Perinteisten omien varojen käyttöön asettaminen 1. Sen jälkeen, kun päätöksen 2014/335/EU, Euratom 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista perinteisistä omista varoista on vähennetty kantokulut mainitun päätöksen 2 artiklan 3 kohdan ja 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kyseiset varat tuloutetaan viimeistään sitä kuukautta, jona saaminen on tämän asetuksen 2 artiklan mukaisesti vahvistettu, seuraavan toisen kuukauden yhdeksättätoista päivää seuraavana ensimmäisenä työpäivänä. Ne saamiset, jotka on otettu erilliseen kirjanpitoon 6 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, on kuitenkin tuloutettava viimeistään sitä kuukautta, jona saamiset on peritty, seuraavan toisen kuukauden yhdeksättätoista päivää seuraavana ensimmäisenä työpäivänä. 2. Komissio voi tarvittaessa pyytää jäsenvaltioita tulouttamaan muut kuin ALVperusteiset omat varat ja BKTL-perusteiset omat varat kuukautta aiemmin niiden tietojen perusteella, jotka jäsenvaltioilla on käytettävissään saman kuukauden viidentenätoista päivänä. Kukin ennakkoon suoritettu tuloutus selvitetään seuraavana kuukautena 1 kohdassa tarkoitetun tuloutuksen yhteydessä. Selvitys muodostuu ennakkoon suoritettua tuloutusta vastaavan negatiivisen summan tuloutuksesta. 10 a artikla ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettaminen 1. ALV-perusteiset omat varat ja BKTL-perusteiset omat varat, joiden osalta otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävän budjettiepätasapainon korjauksen sekä Tanskalle, Alankomaille, Itävallalle ja Ruotsille myönnettävän bruttovähennyksen vaikutus kyseisiin varoihin, tuloutetaan kunkin kuukauden ensimmäisenä työpäivänä kahdestoistaosina talousarvioon otetuista asianomaisista kokonaismääristä, muunnettuina kansallisiksi valuutoiksi varainhoitovuotta edeltävän kalenterivuoden viimeisen noteerauspäivän vaihtokursseilla, sellaisina kuin ne on julkaistu Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa. 2. Komissio voi erityisesti, kun kyseessä on sellaisten maataloustukirahaston menojen maksaminen, jotka liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1307/2013 *, sekä sellaisten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen menojen maksaminen, jotka liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1303/2013 **, ja unionin kassatilanteesta riippuen pyytää jäsenvaltioita tulouttamaan varainhoitovuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana, enintään kolmea kuukautta tavanomaista aiemmin, kahdestoistaosan sellaisista summista, jotka on otettu talousarvioon ALV-perusteisten omien varojen ja BKTL-perusteisten omien FI 15 FI

17 varojen osalta, tai osan tällaisesta kahdestoistaosasta, ottaen huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävän budjettiepätasapainon korjauksen sekä Tanskalle, Alankomaille, Itävallalle ja Ruotsille myönnettävän bruttovähennyksen vaikutuksen kyseisiin varoihin. Ensimmäisten kuuden kuukauden jälkeen pyydetty kuukausittainen tuloutus ei voi ylittää yhtä kahdestoistaosaa ALV- ja BKTL-perusteisista omista varoista, ja sen on pysyttävä talousarvioon tätä varten otettujen määrien rajoissa. Komissio ilmoittaa asiasta jäsenvaltioille viimeistään kaksi viikkoa ennen pyydettyä tuloutusta. Tavanomaista aikaisemmin suoritettaviin tuloutuksiin sovelletaan kunkin varainhoitovuoden tammikuun tuloutusta koskevia 4 kohdan säännöksiä sekä 5 kohdan säännöksiä, joita sovelletaan, mikäli talousarviota ei ole lopullisesti hyväksytty ennen varainhoitovuoden alkua. 3. Kaikki muutokset ALV-perusteisten omien varojen yhdenmukaiseen verokantaan, BKTL-perusteisten omien varojen kertoimeen, päätöksen 2014/335/EU, Euratom 4 ja 5 artiklassa tarkoitettuun Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävään budjettiepätasapainon korjaukseen ja sen rahoitukseen sekä Tanskalle, Alankomaille, Itävallalle ja Ruotsille myönnettävän bruttovähennyksen rahoitukseen edellyttävät lisätalousarvion lopullista hyväksymistä, ja niiden seurauksena mukautetaan varainhoitovuoden alusta alkaen tuloutettuja kahdestoistaosia. Mukautukset tehdään ensimmäiseen kahdestoistaosan tuloutukseen, joka seuraa lisätalousarvion lopullista hyväksymistä, jos se hyväksytään ennen kuukauden kuudettatoista päivää. Muussa tapauksessa mukautukset tehdään toisessa lisätalousarvion lopullista hyväksymistä seuraavassa tuloutuksessa. Mukautukset kirjataan sen varainhoitovuoden tileille, jota lisätalousarvio koskee, poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 11 artiklassa säädetään. 4. Kahdestoistaosat, jotka koskevat kunkin varainhoitovuoden tammikuun tuloutusta, lasketaan sellaisten summien perusteella, jotka on vahvistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 314 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa talousarvioesityksessä ja muunnettu kansallisiksi valuutoiksi ensimmäisenä varainhoitovuotta edeltävän kalenterivuoden joulukuun 15 päivää seuraavana noteerauspäivänä voimassa olleilla vaihtokursseilla; nämä määrät selvitetään seuraavaa kuukautta koskevassa tuloutuksessa. 5. Jos talousarviota ei ole lopullisesti hyväksytty viimeistään kaksi viikkoa ennen seuraavan varainhoitovuoden tammikuun tuloutusta, jäsenvaltioiden on tuloutettava kunkin kuukauden ensimmäisenä työpäivänä, tammikuu mukaan lukien, kahdestoistaosa viimeisen lopullisesti hyväksytyn talousarvion mukaisista ALV-perusteisista omista varoista ja BKTL-perusteisista omista varoista ottaen huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävän budjettiepätasapainon korjauksen sekä Tanskalle, Alankomaille, Itävallalle ja Ruotsille myönnettävän bruttovähennyksen vaikutuksen kyseisiin varoihin; selvitys tehdään ensimmäisenä talousarvion lopullista hyväksymistä seuraavana eräpäivänä, jos se hyväksytään ennen kuukauden kuudettatoista päivää. Muussa tapauksessa selvitys tehdään toisena talousarvion lopullista hyväksymistä seuraavana eräpäivänä. FI 16 FI

18 6. Tanskalle, Alankomaille, Itävallalle ja Ruotsille myönnettyjen bruttovähennysten rahoitusta ei tarkisteta myöhemmin, vaikka asetuksen (EY, Euratom) N:o 1287/ artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettaviin BKTLtietoihin tehtäisiin muutoksia. 10 b artikla Aiempien varainhoitovuosien ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen mukautukset 1. Asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 7 artiklan 1 kohdan mukaisen ALVperusteisten omien varojen perusteesta tehdyn vuosittaisen katsauksen pohjalta kullekin jäsenvaltiolle merkitään katsauksen lähettämistä seuraavana vuonna velaksi määrä, joka lasketaan kyseiseen katsaukseen sisältyvistä tiedoista soveltaen sen varainhoitovuoden yhdenmukaista verokantaa, jota katsaus koskee, sekä hyvitetään kyseisen varainhoitovuoden aikana tehdyt 12 tuloutusta. Jäsenvaltion ALV-perusteisten omien varojen peruste, johon edellä tarkoitettua verokantaa sovelletaan, ei kuitenkaan saa ylittää päätöksen 2014/335/EU, Euratom 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määriteltyä prosenttiosuutta kyseisen jäsenvaltion BKTL:sta, sellaisena kuin se on määritelty kyseisen päätöksen 2 artiklan 7 kohdan ensimmäisessä alakohdassa. 2. Asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut ALV-perusteisten omien varojen perusteeseen tehdyt mahdolliset oikaisut johtavat kunkin sellaisen jäsenvaltion osalta, jonka peruste ei kyseiset oikaisut huomioon ottaen ylitä päätöksen 2014/335/EU, Euratom 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 10 artiklan 2 kohdassa määriteltyjä prosenttiosuuksia, tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistetun saldon mukauttamiseen seuraavin edellytyksin: a) asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 9 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista oikaisuista, jotka on tehty heinäkuun 31 päivään mennessä, aiheutuu yleiskattava mukautus seuraavana vuonna; b) kun asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 9 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet, jotka komissio on toteuttanut perusteen oikaisemiseksi, johtavat tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle tilille tehtyjen tuloutuksien erityiseen mukauttamiseen, mukautus tehdään komission kyseisten toimenpiteiden soveltamisen yhteydessä vahvistamana eräpäivänä. Erityinen mukautus voidaan kuitenkin tehdä milloin tahansa, jos kyseinen jäsenvaltio ja komissio ovat siitä yksimielisiä asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 9 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti. Jäljempänä 4 kohdassa tarkoitetuista mukautuksista BKTL:oon aiheutuu mukautus myös niiden jäsenvaltioiden saldoon, joiden ALV-perusteisten omien varojen peruste on tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut oikaisut huomioon ottaen rajoitettu päätöksen 2014/335/EU, Euratom 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 10 artiklan 2 kohdassa määriteltyihin prosenttiosuuksiin. FI 17 FI

19 3. Jäsenvaltioiden asetuksen (EY, Euratom) N:o 1287/ artiklan 2 kohdan mukaisesti toimittamien edellisen varainhoitovuoden markkinahintaista BKTLaggregaattia ja sen osia koskevien lukujen perusteella kullekin jäsenvaltiolle merkitään lukujen toimittamisvuotta seuraavana vuonna velaksi määrä, joka saadaan kun lukujen toimittamisvuotta edeltävän varainhoitovuoden kerrointa sovelletaan sen BKTL:oon, ja jäsenvaltioille hyvitetään kyseisen varainhoitovuoden aikana tehdyt tuloutukset. 4. Aiempien varainhoitovuosien BKTL:oon asetuksen (EY, Euratom) N:o 1287/ artiklan 2 kohdan mukaisesti, jollei mainitun asetuksen 5 artiklasta muuta johdu, mahdollisesti tehdyistä muutoksista aiheutuu kunkin sellaisen jäsenvaltion osalta, jota asia koskee, mukautus tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistettuun saldoon. BKTL:n mahdollisia muutoksia ei enää oteta huomioon tiettyä varainhoitovuotta seuraavan neljännen vuoden marraskuun 30 päivän jälkeen, lukuun ottamatta niitä kohtia, jotka joko komissio tai jäsenvaltio on antanut tiedoksi ennen kyseistä määräpäivää. 5. Komissio laskee kunkin jäsenvaltion osalta 1 4 kohdassa tarkoitettujen mukautusten määrän, lukuun ottamatta 2 kohdan b alakohdan mukaisia erityisiä mukautuksia, sekä seuraavien tekijöiden välisen erotuksen: mukautusten kokonaismäärä kerrottuna prosenttiosuudella, joka vastaa kyseisen jäsenvaltion BKTL:n osuutta kaikkien jäsenvaltioiden BKTL:sta sellaisena kuin sitä sovelletaan 15 päivänä tammikuuta mukautuksia varten tarvittavien tietojen toimittamisvuotta seuraavana vuonna voimassa olevaan talousarvioon. Laskennassa tarvittavissa kansallisen valuutan ja euron välisissä muuntotoimenpiteissä käytetään sitä varainhoitovuotta edeltävän kalenterivuoden viimeisen noteerauspäivän vaihtokurssia, jonka kuluessa määrät kirjattiin tilille, sellaisena kuin vaihtokurssi on julkaistu Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille laskennan tuloksena saadut määrät ennen mukautuksia varten tarvittavien tietojen toimittamisvuotta seuraavan vuoden helmikuun 1 päivää. Kukin jäsenvaltio kirjaa nettomäärän 9 artiklassa tarkoitetulle tilille saman vuoden kesäkuun ensimmäisenä työpäivänä. 6. Tämän artiklan 1 5 kohdassa tarkoitetut toimet ovat muutoksia sen varainhoitovuoden tuloihin, jonka kuluessa ne kirjataan 9 artiklassa tarkoitetulle tilille. * Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, , s. 608). ** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, , s. 320). 5) Korvataan 11 artiklan 2 kohta seuraavasti: 2. Komissio laskee mukautuksen asianomaista varainhoitovuotta seuraavan vuoden kuluessa. FI 18 FI

20 Laskelma tehdään seuraavien asianomaista varainhoitovuotta koskevien tietojen perusteella: a) markkinahintainen BKTL-aggregaatti ja sen osat, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet asetuksen (EY, Euratom) N:o 1287/ artiklan 2 kohdan mukaisesti; b) kyseistä toimintaa tai politiikkaa koskevien toimintamenojen toteutuma talousarviossa. Mukautuksen määrä lasketaan siten, että kyseisten menojen kokonaismäärä, lukuun ottamatta politiikkaan tai toimintaan osallistuvien kolmansien maiden rahoittamaa osuutta, kerrotaan prosenttiosuudella, joka vastaa mukautukseen oikeutetun jäsenvaltion BKTL:n osuutta kaikkien jäsenvaltioiden BKTL:sta. Mukautuksen rahoittavat toimintaan tai politiikkaan osallistuvat jäsenvaltiot, ja jäsenvaltion rahoitusosuuden määrittämiseksi sen BKTL jaetaan kaikkien toimintaan tai politiikkaan osallistuvien jäsenvaltioiden BKTL:lla. Mukautuksen laskemiseksi tarvittavissa kansallisen valuutan ja euron välisissä muuntotoimenpiteissä käytetään asianomaista varainhoitovuotta edeltävän kalenterivuoden viimeisen noteerauspäivän vaihtokurssia. Kutakin vuotta koskeva mukautus tehdään kerran, ja se on lopullinen, vaikka BKTL:oon tehtäisiinkin jälkikäteen muutoksia. 6) Korvataan 12 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti: 2. Talous- ja rahaliittoon kuuluvien jäsenvaltioiden osalta käytetään Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistua erääntymiskuukauden ensimmäisen päivän korkokantaa, jota Euroopan keskuspankki soveltaa perusrahoitusoperaatioihinsa, 3,5 prosenttiyksiköllä korotettuna. Korkokantaan lisätään 0,25 prosenttiyksikköä kutakin viivästyskuukautta kohden. Ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaisten korotusten yhteenlaskettu määrä voi olla enintään 20 prosenttiyksikköä. Korotettua korkokantaa sovelletaan koko viivästyksen ajalta. 3. Talous- ja rahaliittoon kuulumattomien jäsenvaltioiden osalta käytetään kyseisen kuukauden ensimmäisen päivän korkokantaa, jota kyseisten jäsenvaltioiden keskuspankit soveltavat perusrahoitusoperaatioihinsa, 3,5 prosenttiyksiköllä korotettuna, tai niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden keskuspankin korkokanta ei ole saatavissa, sitä parhaiten vastaavaa jäsenvaltion rahoitusmarkkinoilla kyseisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sovellettavaa korkokantaa 3,5 prosenttiyksiköllä korotettuna. Korkokantaan lisätään 0,25 prosenttiyksikköä kutakin viivästyskuukautta kohden. Ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaisten korotusten yhteenlaskettu määrä voi olla enintään 20 prosenttiyksikköä. Korotettua korkokantaa sovelletaan koko viivästyksen ajalta. 7) Muutetaan 13 artikla seuraavasti: FI 19 FI