Kohti itsenäistä aikuisuutta - Ryhmämuotoinen sosiaalityö nuorten ryhmässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohti itsenäistä aikuisuutta - Ryhmämuotoinen sosiaalityö nuorten ryhmässä"

Transkriptio

1 1 Kohti itsenäistä aikuisuutta - Ryhmämuotoinen sosiaalityö nuorten ryhmässä Marjaana Peltola (2013)

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Ryhmämuotoinen sosiaalityö nuorten ryhmässä Ryhmämuotoisen sosiaalityön prosessi Ryhmämuotoisen sosiaalityön tavoitteet Ryhmämuotoisen sosiaalityön toteutus ja toiminnan kuvaus Ensimmäinen tapaaminen Tutustumista ja työllistymismahdollisuuksia Toinen tapaaminen Kohti unelmia ja moniammatillista aikuissosiaalityötä Kolmas tapaaminen Kohti itsenäistä aikuisuutta Viimeinen tapaaminen Ammattikoulutuspolkuja Ryhmämuotoisen sosiaalityön arviointi ja asiakaspalaute Onnistumisia ja haasteita Liitteet Kannen kuva: Marjaana Peltola

3 3 1. Johdanto Ryhmämuotoista sosiaalityötä toteutettiin nuorten ryhmässä kesällä 2013 aikuissosiaalityön ja SOS hankkeen yhteistyönä. Tämä oli toinen pilottiryhmä. Keväällä 2013 ryhmämuotoista sosiaalityötä järjestettiin maahanmuuttajanuorille. Toiseen pilottiryhmään valittiin sosiaalihuollon nuoria nais- ja miesasiakkaita. Ryhmä koostui kolmesta naisesta ja kahdesta miehestä. Iältään he olivat 18 25, eikä heillä ollut vielä ammatillista koulutusta. Asiakkaat olivat ruotsinkielisiä. Aiemmasta ryhmämuotoisesta sosiaalityöstä viisastuneina, kutsuimme tilaisuuksiin enemmän asiakkaita siltä varalta, että osa asiakkaista ei syystä tai toisesta saavukaan sovittuihin tapaamisiin. Näin sitten ennakoidusti kävikin, sillä jo ennen aktiivista työvaihetta porukkaa putosi ryhmästä. Tavoitteellista ryhmää käytettiin kasvatuksellisesti ja opetuksellisesti. Asiakkaille tarjottiin tietoa erilaisista mahdollisuuksista esimerkiksi koulu- ja työelämään osallistumiseen. Hyödynsimme Pietarsaaren alueen moniammatillista verkostoa ryhmämuotoisen sosiaalityön tapaamisissa. Raportti etenee siten, että aluksi kuvaan ryhmämuotoisen sosiaalityön prosessia ja ryhmätoiminnan tavoitteita. Luku kolme koostuu aktiivisesta työvaiheesta ja kuvaan tapaamisten kulkua kerroittain. Luvussa neljä arvioin ryhmämuotoista sosiaalityötä reflektoiden asiakaspalautteeseen. Luku viisi on pohdintaa ryhmämuotoisen sosiaalityön onnistumisista ja haasteista. Lopusta löytyvät liitteet.

4 4 2. Ryhmämuotoinen sosiaalityö nuorten ryhmässä 2.1. Ryhmämuotoisen sosiaalityön prosessi Sosiaalityöntekijä teki kirjalliset sopimukset asiakkaiden kanssa pilottikokeiluun osallistumisesta toukokuun aikana tavanomaisten asiakastapaamisten yhteydessä. Sosiaalityöntekijä oli jo alustavasti markkinoinut pilottiasiakkuusmahdollisuutta ja eräs asiakas on itse pyytänyt päästä ryhmään. Tarjosimme pilottiryhmään osallistuville porkkanana ilmaisen vapaa-valintaisen harrastuksen. Harrastuksen saamisen ehtona oli, että neljälle tapaamiskerralle osallistuttiin. Harrastuspaikat ja mahdollisuudet olin koonnut alueeltamme vinkiksi/virikkeeksi osallistujille. Lokikirja (Liite) toimi asiakaspassina, johon asiakkaat saivat kuittauksen osallistumisestaan. He saivat myös itse kerätä omiin kansioihinsa materiaalit, joita tapaamisilla jaettiin. (Kuvio 1.)

5 5 Nuorten pilottiryhmä 5/ /2013 Ryhmämuotoisen sosiaalityön prosessi. Osallistujina ruotsinkieliset vuotiaat, vailla ammatillista koulutusta olevat aikuissosiaalityön asiakkaat. Sosiaalityöntekijät valitsevat ryhmään osallistuvat asiakkaat 05/2013 -Sosiaalityöntekijä kartoittaa sopivaa asiakasryhmää. -Asiakkaita tiedotetaan pilottiryhmästä ja mahdollisuudesta osallistua ryhmämuotoiseen toimintaan. -Sosiaalityöntekijä kysyy asiakkaiden toiveita tapaamiskerroille. Asiakkaat allekirjoittavat sopimukset 05/2013 -Allekirjoittaessaan sopimuksen, asiakas ymmärtää pilottiasiakkuuden sisällöt (annetaan asiakastiedote ja esite). -Asiakkaille annetaan kutsut aikatauluineen postitse tai asiakaskäynnillä. Tehdään kartoitus ja yksilöllinen suunnitelma: Tilannearviolo make ja asiakasuunnitelma. -Kartoitus ja suunnitelma viitoittavat asiakasyhteistyötä. -Asiakkaat saavat omat kansiot ja itselleen kappaleet yhdessä laaditusta tilannearviolomakkeista ja asiakassuunnitelmasta. 6/2013-8/2013 -Sosiaalityön ryhmämuotoinen toteuttaminen. -> Pilottiryhmä kokoontuu kesän aikana neljä kertaa. -Tapaamiskerroille on valittu teemat, kuten työelämä, nuorisotakuu, koulutus ja tulevaisuuden unelmat. --Käytetään erilaisia osallistavia metodeja (esim. ratkaisukeskeinen terapia). -Asiakkaan osallistuttua jokaiselle tapaamiselle, hän saa vapaavalintaisen harrastuksen. -Kerätään asiakaspalaute. -Tehdään toimijamatriisi. Arviointi: Aktiivinen työvaihe: Ryhmätapaamiset 8/ /2013 -Arvioidaan ryhmämuotoista sosiaalityötä. -Ovatko ryhmämuotoisen sosiaalityön tavoitteet toteutuneet? - Onko asiakasosallisuus lisääntynyt? Kuvio 1. Nuorten ryhmämuotoisen sosiaalityön prosessi. Sosiaalityöntekijä tiedusteli asiakkailta heidän kiinnostuksen kohteitaan, jotta he olisivat osallisina tapaamisten suunnittelussa. Tämä oli kuitenkin haastavaa, sillä asiakkaiden vastaukset olivat en tiedä - vastauksia. Ajatuksenamme oli asiakasosallisuuden lisääminen toiminnan suunnittelussa, mutta edellä mainitusta syystä jouduimme itse suunnittelemaan jokaiselle tapaamiselle jotakin ohjelmaa. Sosiaalityöntekijä suunnitteli kuitenkin ohjelmaa tarvelähtöisesti. Koska hän tunsi asiakkaansa, hän tunnisti elämänalueita, joilla olisi hyötyä näkökulman laajentamisesta tietoa tarjoamalla. Selvää on, että valintoja on mahdoton tehdä, jos ei tiedä mistä kaikesta olisi mahdollista valita.

6 6 Seurauspedagogiikan mukaan tarvittava tieto tulee tehdä näkyväksi, mutta elämäänsä koskevat valinnat ihminen tekee itse. Ohjelmassa hyödynsimme alueen nuorisoasiaintuntijoita koulu- ja työelämään liittyen (Liite 1.). Eräs nuorisotyönohjaaja oli kouluttautumassa ratkaisukeskeisen terapian osaajaksi, joten kutsuimme hänet eräälle tutustumiskerralle. Painotin vierailijoille osallistavan ja asiakasläheisen työtavan merkitystä. Prosessiin kuului kirjallisen sopimuksen lisäksi tilannearvion tekeminen yhdessä asiakkaan kanssa. Sen jälkeen laadittiin asiakassuunnitelma, johon sisältyy nykytilanteen ja tulevaisuuden kartoitus suhteutettuna motivaatioon ja muutoshalukkuuteen. Tärkein kysymys on, että mitä asiakas aikoo elämällään tehdä. Tietoja saadaan siitä miten palveluprosessi vastaa tarpeisiin ja miten palvelut vastaavat asiakkaan muutosprosessia. Viimeisenä pilottiasiakkaille tehdään toimijamatriisi (SOS hanke, Esite. 1 ) Pilottiprosessissa asiakkaat saivat itselleen kaikki itseään koskevat dokumentit sen lisäksi, että ne jäivät sosiaalihuoltoon. Osallisuuden näkökulmasta tämä on ehdottoman tärkeää, jotta asiakas on omien asioidensa ensisijainen haltija ja voi tarvittaessa korjata itseään koskevia tietoja. Toisaalta tämä menettelytapa edistää sitä, että asiakas on tietoinen omista asioistaan, eivätkä asiantuntijat (so. sosiaalihuollon työntekijät ym. asiakasyhteistyökumppanit) päätä asioita hänen puolestaan. Ihminen on siis aktiivinen oman asiansa asiantuntija. Tällainen toimintatapa on pieni muutos, mutta asiakasosallisuuden näkökulmasta tällä on suuri merkitys. Jos asiakas ei tiedä mitä hänestä puhutaan ja mitä asioita sovitaan, valta ja vastuu elämästä siirtyy automaattisesti ammattilaisille. Se, että ihmistä koskevat tiedot ovat ensisijaisesti asiakkaan käsissä (esim. tilannearviolomakkeet ja asiakassuunnitelmat) mahdollistaa voimaantumisen (empowerment). Toisaalta se tekee asiakasprosesseista läpinäkyvämpiä, ihminen tietää 1 SOS hanke, Esite. <http://files.kotisivukone.com/soshanke.palvelee.fi/pohjanmaa/pilottikokeilu- Pohjamaan/pilottikokeiluinfo_pilotforsoksinfo_kaste_pohjalla.pdf> (Luettu )

7 7 missä mennään ja valta elämästä ei näin ollen ole asiantuntijoilla. Jos ihminen on tietämätön häntä koskevista asioista, hän kulkee kuin lastu laineilla päämärättömästi odottaen, että muut tekevät häntä koskevat päätökset. Ihminen passivoituu, jos hänen valta asioistaan otetaan pois. Muodostuu kokemus, ettei itse ole kykenevä päättämään omista asioista tai oma toiminta asioiden edistämiseksi on merkityksetöntä. Osallisuuden näkökulmasta on tärkeää, että asiakkailta kysytään heidän mielipiteitään ja tarjotaan heille myös mahdollisuus tavalla tai toisella vaikuttaa tapaamisten sisältöihin. Tämä tapahtui esimerkiksi niin, että sosiaalityöntekijä kuulosteli sopimusvaiheessa asiakkaiden kiinnostuksen kohteita, jotka ohjasivat toiminnan suunnittelua. Ensimmäinen ryhmätapaaminen pidettiin kesäkuussa Ryhmää vetävä sosiaalityöntekijä oli suunnitellut, että neljä tapaamista pidetään aamuyhdeksältä paikallisessa lounaskahvilassa (Liite 1.). Tapaamisten alussa tarjottiin osallistujille brunssi/aamiainen. Aamiainen toimi vetonaulana. Aktivoinnin kannalta aamu ajankohtana oli hyvä koulu- ja työelämän vaatimusten näkökulmasta. Asiakkaat, jotka ovat olleet pitkään kotona, eivät mahdollisesti ole tottuneet aamuherätyksiin. Ryhmämuotoisen sosiaalityön tapaamiset olivat toiminnallisia ja yhteiskunnallista osallisuutta tukevia, kuten maahanmuuttajapilottiryhmän osaltakin. Itsenäistyminen, omien voimavarojen löytäminen ja osallisuus ovat ryhmämuotoisen sosiaalityön perimmäisiä tavoitteita. Useat nuorista asuivat vielä lapsuudenkodeissaan, joten aikuistumiseen liittyvää vastuuta he eivät olleet vielä ottaneet Ryhmämuotoisen sosiaalityön tavoitteet Ryhmämuotoinen sosiaalityö vastasi nuorten tuen tarpeeseen yhteiskunnallisen osallisuuden näkökulmasta. Tämän ryhmän erityiset tuentarpeet liittyvät koulutukseen ja

8 8 työelämään siirtymiseen, itsenäistymiseen ja vastuunottamiseen omasta elämästä, toimeentulosta sekä asumisesta. Muutokseen aktivoitumisen ja motivoitumisen tarkoitus on, että asiakkuus sosiaalihuollossa saataisiin päätökseen, eikä heistä tulisi pitkäaikaisasiakkaita. Siksi nuorille tarjottiin ja esiteltiin muita vaihtoehtoja, kuin sosiaalihuollon asiakkuus. Ryhmätoiminnan perusarvoja ovat innostaminen, ihmisen aito kohtaaminen ja osallisuus. Toiminta tähtää suojaavien tekijöiden tunnistamiseen, riskien ehkäisemiseen ja varhaiseen tukemiseen. (Sosiaaliportti Nuorten ryhmätoiminta 2.) Ryhmämuotoinen sosiaalityö voidaan myös nähdä vahvistavana ja ennaltaehkäisevänä, hyvinvoinnin parantamiseen ja muutokseen tähtäävänä työnä. Perinteisesti sosiaalityö on ollut varsin ongelmakeskeistä puhetta. Sen vuoksi on tarpeen tuoda työhön voimavaraistavia elementtejä, jotka edistäisivät voimaantumista. (Jouttimäki, Kangas & Saurama 2011; ) Ryhmämuotoisen sosiaalityön tavoitteena on, että asiakkaille syntyisi sen myötä uusia oivalluksia oman toimijuutensa mahdollisuuksista. Ongelmakeskeisestä puheesta siirrytään siis mahdollistavaan ja tulevaisuuteen suuntaavaan puheeseen. Vertaistuen merkitys voimaantumisen näkökulmasta on myös keskeinen. Vertaistukiryhmät edistävät osallistujien aktivoitumista ja aloitteellisuutta (mt., 123). Ryhmämuotoisen sosiaalityön positiivisena puolena on sen tarjoama mahdollisuus uusien sosiaalisten suhteiden ja verkostojen luomiseen. Vertaistuella voi olla varsin merkittäviä vaikutuksia ryhmän jäsenten elämään ja elämänhallintaan. Jos asiakkaiden elämänhallinnan vahvistaminen nähdään sosiaalityön 2 Sosiaaliportti Nuorten ryhmätoiminta <http://www.sosiaaliportti.fi/fi- FI/lastensuojelunkasikirja/tyovalineet/tyomenetelmat/nuortenvertaisryhmatoiminta/> (Luettu ) 3 Jouttimäki, Päivi, Kangas, Saija & Saurama, Erja (toim.) Uudistuva ja voimaannuttava aikuissosiaalityö Visio vahvasta aikuissosiaalityöstä hankkeen loppuraportti. Socca, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Työpapereita 2011:1.

9 9 keskeisenä tehtävänä, on perusteltua hyödyntää ryhmiä ja asiakkailta toisiltaan saamaa sekä toisilleen antamaa vertaistukea (mt.; 123.) Ryhmätapaamisten positiivisena elementtinä voidaan myös nähdä kyseinen paikka; nuoria työllistävä kahvila/ravintola. Kahvila itsessään saattaa avata mahdollisuuden nuorille työkokeilupaikkana. Tapaamiset oli järjestetty puolueettomalla maaperällä, eikä sosiaalitoimen tiloissa, kuten yleensä. Epävirastomaisuus vähentää toisinaan hierarkkista asiakas-asiantuntija-asetelmaa ja toisaalta toiminta lisää asiakkaan aktiivisuutta ja mahdollisuutta ilmaista itseään muutenkin kuin puhumalla tai lomakkeita täyttämällä. Toisaalta voi olla myös niin, että ongelmakeskeinen puheeseen ei tulla keskittyneeksi, kun paikka on julkinen tila. Ryhmämuotoisessa toiminnassa ihminen joutuu suhteuttamaan itseään ympäristöön, ikään kuin piirtämään rajaa itsen ja ryhmän välille. Tietoisuus itsestä ja ympäröivästä maailmasta sekä näiden välisestä suhteesta kasvaa. Yksilölle ryhmä toimii reflektion välineenä; peilinä, jonka kautta omaa toimintaansa voi tarkastella. Itsetuntemus ja toiminnan suhteuttaminen ympäristöön ei siis tapahdu sosiaalisessa tyhjiössä, vaan ryhmässä toimimisen keskeinen merkitys yksilölle on, että persoonallisuus kehittyy yhteenkuuluvuuden kautta. (Jauhiainen & Eskola 1994, 15 17, ) 4 Lähde: Jauhiainen, Riitta & Eskola, Marjatta (1994) Ryhmäilmiö. Wsoy, Juva.

10 10 3. Ryhmämuotoisen sosiaalityön toteutus ja toiminnan kuvaus 3.1. Ensimmäinen tapaaminen Tutustumista ja työllistymismahdollisuuksia Ensimmäisellä tapaamisella tutustuimme toisiimme brunssin lomassa. Sosiaalityöntekijä pyysi kertomaan oman nimen, yhden kiinnostuksen kohteen sekä yhden ajatuksen, joka tuli mieleen ryhmätapaamiseen lähtiessä. Esille tuli kiinnostuksenkohteista esimerkiksi eläimet ja luonto. Kiinnostuksen kohteet ovat ihmisten voimavaroja. Ryhmätapaamiseen lähtemisestä useammalle, niin nuorille kuin työntekijöillekin, tuli mieleen pieni jännitys uuteen porukkaan ja paikkaan lähtemisestä. Ajoissa paikalle saapui kaksi nuorta. Sosiaalityöntekijä soitti kolmelle puuttuvalle nuorelle, joista kaksi saapuikin paikalle hieman myöhässä. Yhtä nuorta ei tavoitettu. Ensimmäiselle tapaamiselle saapui siis kaksi nuorta naista ja kaksi nuorta miestä. Jaoimme asiakkaille omat kansiot (Pilotmapp), joihin he saivat koota tapaamiskertojen materiaalin sekä omat asiakastietolomakkeensa. Kansiossa oli myös asiakaspassi (Loggbok Liite 2.), joissa oli vielä kertaalleen tapaamisajat ja -paikka, ohjelma lyhyesti sekä taulukko, johon asiakas saa itse kirjoittaa tapaamiskertojen aiheet ja mahdolliset tehtävät. Passia oli tarkoitus pitää mukana tapaamiskerroilla ja siihen huolehdittiin työntekijän kuittaus osallistumisesta. TE -toimistosta tuli kaksi työvoimaneuvojaa kertomaan heidän tarjoamistaan palveluista nuorille. He kertoivat vuotiaiden nuorisotakuusta sekä työ ja kurssi/koulutusmahdollisuuksista. Tutustuimme myös TE -toimiston sähköisiin palveluihin ja AVO -ammatinvalintatestiin, jonka nuoret saivat kotitehtäväkseen. Seuraavalla tapaamiskerralla suunnitelmana oli keskusteleminen tuloksista ryhmässä.

11 11 Työvoimaneuvojat kertoivat myös SANSSI kortista, joka on nuorille tarkoitettu palkkatuki sekä työkokeilumahdollisuuksista, jotka edellyttävät, että nuori on itse aktiivinen työpaikan hakemisessa ja ilmoittautunut työnhakijaksi TE toimistoon. Syksyllä alkaa myös Uravalmennusryhmä, johon on mahdollisuus osallistua ilmoittamalla TE:een. Nuorisotakuun puitteissa on mahdollista päästä ammatilliseen koulutukseen itseä kiinnostavalle alalle ja jaoimme aiheesta myös esitteet nuorille. Nuorilla oli mahdollisuus kysellä työvoimaneuvojilta koulutukseen ja työelämään liittyviä asioita. Muutamia kysymyksiä tuli, mutta he olivat melko vaitonaisia. Liekö syynä ensitapaamisen jännitys. Asiakkaille kerrottiin, että kun neljälle kerralle osallistutaan ja tullaan ajallaan, saa vapaavalintaisen harrastuksen. Ajoissa saapumisen tärkeyttä painotettiin, sanomalla, että on tärkeää kunnioittaa sekä alustajien että tovereiden aikaa tulemalla sovittuna aikana. Ryhmämuotoisen sosiaalityön alussa on tärkeää eksplikoida pelisäännöt, silloin toiminta on läpinäkyvää eivätkä asiat tule yllätyksenä. Tapaamisen lopetimme hieman suunniteltua aiemmin, sillä TE toimiston ohjelma oli odotettua lyhyempi. Sosiaalityöntekijä pyysi hyödyntämään ajan kotona ammatinvalintatestin tekoon. Sosiaalityöntekijä laittoi suoritusmerkinnät asiakaspasseihin. Miehet jäivät vielä tapaamisen päätyttyä hetkeksi kahvittelemaan ja juttelemaan. Tunnelma oli leppoisa ja he vaikuttivat varsin tyytyväisiltä.

12 Toinen tapaaminen Kohti unelmia ja moniammatillista aikuissosiaalityötä Toisella tapaamisella vieraaksi saapui sosiaalikoordinaattori työvoimapalvelukeskuksesta. Hän on perehtynyt myös ratkaisukeskeiseen terapiaan ja tapaamisen teemana olivat tulevaisuuden unelmat. Tapaamiseen saapui kaikki viisi nuorta, joista yksi hieman myöhässä. Alussa esittelimme vielä itsemme, sillä ryhmään tuli asiakas, joka ei ollut ensimmäisellä kerralla. Sosiaalityöntekijän kannustuksesta tämä nuori uskaltautui mukaan ryhmään. Sosiaalityöntekijä oli edellisenä päivänä myös tehnyt asiakkaille soittokierroksen muistin virkistämiseksi. Lisäksi tapaamiseen osallistui toinenkin sosiaalityöntekijä tarkkailijan roolissa. Esittely tapahtui siten, että jokainen meistä sanoi etunimensä ja sen perään jonkin ruoan, kuten Marjaana- Morot. Seuraavan nimen sanojan piti taas muistaa edellisten nimet ja ruoka-aineet. Sosiaalityöntekijän vetämä hauska nimileikki kevensi tunnelmaa. Aamiaisen yhteydessä sosiaalityöntekijä kyseli edellisen kerran kotitehtävän eli ammatinvalintatestin tuloksia. Nuoret kertoivat tuloksistaan. Testin mukaan sopivia ammatteja olivat esimerkiksi kalastaja, malli, kirjoittaja/kriitikko, tutkija, valokuvaaja ja lääkäri. Tänään mukaan tulleelle nuorelle näytin vielä sivun josta AVO testin löytää, jotta hän voi tehdä sen ensi kerraksi. Hän sai myös oman pilottikansionsa, johon saa koota materiaalit. Positiivista oli, että kaikilla oli asiakaspassit (Loggbok) mukanaan. Sosiaalikoordinaattori oli osalle nuorista tuttu. Hän esitteli aamun tehtävän, joka oli Tulevaisuuskirje (kts. Kirjeen ohjeistus Liite 3). Tulevaisuuskirje kirjoitettiin ainoastaan itselle, mutta kirjoittamisen jälkeen keskustelimme.

13 13 Alussa ohjaaja (so. sosiaalikoordinaattori) kysyi myös vuorotellen kaikilta, että millaisia odotuksia heillä on tälle kerralle. Vastaukset liittyivät siihen, että löytäisi tulevaisuuden tavoitteita, kuten työn tai ammatin sekä perustaisi kenties oman perheen tai oppisi jotain uutta itsestään. Toinen paikalla olevista sosiaalityöntekijöistä kiteytti asian siten, että kaikkien odotukset näyttivät liittyvän siihen, kuinka ja mistä löytää paikkansa tässä yhteiskunnassa. Osallistuimme kaikki tulevaisuuskirjeen kirjoittamiseen. Ohjaaja piti keskustelukierroksen kirjeen kirjoittamisesta, jolloin oli mahdollisuus halutessaan jakaa kokemuksia kirjoittamisesta sekä jakaa joitain unelmia. Kirjoittajat totesivat tehtävän tarjoavan uusia näkökulmia, konkretisoivan tavoitteita ja tulevaisuuden toiveita. Toisaalta nuori nainen, joka kirjoitti kaksi sivua tekstiä, sanoi, että kirjottaessa kirjettä ei tullutkaan analysoineeksi ja kritisoineeksi ajatuksiaan liikaa, kuten silloin jos vain pohtii asioita mielessään. Kävi ilmi, että nainen oli innokas kirjoittaja ja tehtävä oli hänen mieleensä, kun edellisellä kerralla hän ei vaikuttanut lainkaan innostuneelta koko tapaamisista. Nyt hän myös halusi keskustella, kun aiemmin istui vain hiljaa. Osasyynä tähän oli mahdollisesti, että sosiaalityöntekijä oli patistanut häntä ryhmään. Asiakastapaamisilla hän oli ollut haluton yhteistyöhön ja hänen ainoana tavoitteenaan oli muuttaa maasta pois. Myös nuori mies halusi jakaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan kirjeen kirjoittamisesta. Hänelläkin paljastui olevan varsin hyvät sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Kirjoittaessa nuorille heräsi ajatuksia siitä, etteivät omat unelmat ja tulevaisuuden haaveet olekaan mahdottomia, vaan toteutettavissa olevia ja hyvinkin mahdollisia asioita. Lopuksi ohjaaja pyysi palautetta kirjoitustehtävästä. Neljä viidestä asiakkaasta piti tehtävää mielekkäänä ja kirjoittivat kirjeitään innokkaina. Kirjettä sai jatkaa kotona halutessaan ja ohjaaja sanoi, että se on hyvä lukea jonkin ajan kuluttua. Yksi nuori sanoi tehtävän olevan ikävä, eikä se tarjonnut hänelle mitään uutta. Tässä tullaan siihen että, koska meitä ihmisiä on moneksi, niin sosiaalityössä on tärkeää, tarjota erilaisia itseilmaisun tapoja. Ihmiset eivät innostu samoista asioista; yksi puhuu, toinen kirjoittaa

14 14 ja kolmas piirtää tai valokuvaa. Toisaalta kuten sosiaalityöntekijä totesi; on hyvä, että uskaltaa ilmaista rehellisen mielipiteensä ryhmässä. Kenties se, että uskaltaa olla erimieltä, tarkoittaa ryhmän olevan tarpeeksi turvallinen siihen. Tehtävä vahvisti toimijuutta ja mahdollisti itsensä ja oman elämänsä määrittelyä. Itse koin sen ainakin niin. Kirjeen kirjoittamisen myötä kenties selkenee se, että itse määrittelee omaa elämäänsä tiettyjen yhteiskunnallisten puitteiden rajoissa. Asioita täytyy itse tehdä oman elämän eteen, kaikki hyvä ei tule yhteiskunnalta tai sosiaalihuollossa ei voida päättää ihmisen tulevaisuudesta. Se täytyy jokaisen tehdä itse tavalla tai toisella. Ihmisellä on siis valta omaan elämäänsä yhteiskunnallisten rakenteiden puitteissa. Toisaalta se, että kirje kirjoitettiin vain itselle, valtauttaa ihmistä. Teemme siis asioita itseämme varten ja elämme itsellemme, vaikkakin muut huomioiden ja muiden ihmisten kanssa. Tavoitteita ei asetella sosiaalityöntekijää, vanhempia tai ketään muutakaan varten, vaan siksi, että voisi elää itseä tyydyttävää elämää muiden kanssa. Jos tavoitteet ovat ulkopuolelta asetettuja (pakotteita), eivät ne motivoi, eikä ihminen itse voi ottaa niistä vastuuta vaan hän kulkee päämäärättä riippuvaisena muista. Filosofi Martin Heideggerin mukaan ihmisellä on tarve yhteisöllisyyteen/sosiaalisuuteen (zoon politicon, poliittinen ihminen). Toiseksi ihmisellä on tarve valmistaa ja tuottaa eli muokata ympäristöään (homo fabergè, tuottava ihminen) ja kolmantena ihmisellä on tarve leikkiin (homo ludens, leikkivä ihminen). Leikki voi tarkoittaa toisten kanssa toimimista; seurustelua, peliä, lasten leikkiä, harrastusta tai lähes mitä vain ihmiselle merkityksellistä toimintaa. Moniammattillinen yhteistyö aikuissosiaalityön ja työvoiman palvelukeskuksen kanssa sai tuulta alleen tämän yhteistyökerran myötä. Sosiaalityöntekijät totesivat tästä olevan hyötyä, kun asiakkaita ohjataan eteenpäin. Asiakaslähtöisyyden ja rajallisten resurssien kannalta on tärkeää, että ihmiselle on tarjota tarpeisiin vastaavia ja ennaltaehkäiseviä palveluita oikea-aikaisesti. Silkkaa haaskausta ja hulluutta on, jos nuorten ihmisten

15 15 voimavarat jäävät käyttämättä sen vuoksi, ettei ennaltaehkäisevää palvelua ole tarjolla. Ryhmämuotoinen sosiaalityö vastaa osaltaan tähän tarpeeseen. Ennaltaehkäisevällä palvelulla vähennetään mielestäni myös inhimillistä kärsimystä. Toisaalta ryhmämuotoinen sosiaalityö voi olla resurssien käytön kannaltakin tehokasta, jos yksilökäyntejä saadaan näin vähennettyä tai mahdollisesti päätettyä koko sosiaalihuollon asiakkuus. Tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta osallistaa eikä syrjäytä kansalaisiaan. Kasvussa olevien sosioekonomisten erojen ei tulisi ennustaa syrjäytymistä ja sosiaalista epätasa-arvoa kansalaisten keskuudessa. Itse olen kokenut hyvinvoinnin eräällä tavalla kasautuvan työelämässä ollessa, esimerkkinä liikunta/kulttuurikupongit ja ilmainen työterveyshuolto tms. Lisääntyvä prekaari työväestö, eläkeläiset ja työttömät jäävät esimerkiksi näitä hyveitä vaille Kolmas tapaaminen Kohti itsenäistä aikuisuutta Kolmannelle tapaamiskerralla asiantuntijoiksi oli kutsuttu kaksi työntekijää etsivästä nuorisotyöstä. He kertoivat palveluista ja tuesta, joita heidän kauttaan on mahdollisuus saada. Tätä tapaamiskertaa varten sosiaalityöntekijä ei enää soittanut nuorille etukäteen. Oletuksena oli, että he ovat aikuisia ja vastuunsa tuntevia. Tälle tapaamiskerralle tuli syystä tai toisesta vain kaksi nuorta. Toisaalta tämä oli pettymys, mutta se oli pois jääneiden nuorten oma valinta. Kenties he jatkossa oppivat jotain siitä. Hyysääminen tai velvoittaminen harvoin motivoi ihmistä muutokseen. Oivallukset täytyy jokaisen itse tehdä. Aluksi kahvittelimme ja sen ohessa katselimme Peräpohjolaopiston nuorisoohjaajaopiskelijoiden tekemän musiikkivideon. Musiikkivideo liittyi Lapin Letka

16 16 hankkeeseen (ESR) joka edistää sukupuolten tasa-arvoa Lapissa koulu- ja työelämässä. Sosiaalityöntekijä piti tämän jälkeen hauskan tutustumisleikin, joka kevensi myös tunnelmaa (Liite 6. Tutustumisleikki). Kaksi nuorta, jotka saapuivat tapaamiselle, vaikuttivat varsin motivoituneilta. Koska nuoria ja etsivän nuorisotyön ohjaajia oli kappaleittain kaksi, he saivat yksilöohjausta ja yksityisen juttutuokion ohjaajien kanssa. Nuoret olivat halukkaita keskustelemaan mieluummin kahden ohjaajan kanssa, kuin ryhmässä. Teimme sitä ennen elämäntilannearvioinnin omasta elämästämme. Arviointi tapahtui asteikolla 1-5 ja elämän alueet olivat seuraavat: raha-asiat, jaksaminen ja uni, ihmissuhteet, työ, koulu, kotiolot, päihteet, unelmat ja tavoitteet, ruokailu ja ravinto, vapaa-aika ja liikunta. Arvio tehtiin itselle ja siitä oli mahdollisuus jutella ohjaajan kanssa. Nuoret keskustelivat ohjaajien kanssa kahden mieltä askarruttavista kysymyksistä noin 40 minuuttia. Jaoimme nuorille esitteitä esimerkiksi mielenterveyteen, mielenterveyspalveluihin, velkaneuvontaan, peliriippuvuuteen ja koulutuksiin liittyen. Esitteet olivat aiemmillakin tapaamisilla tarjolla, mutta saattoi olla niin, etteivät nuoret uskaltaneet tai kehdanneet ottaa niitä. Asiakkaalta saamamme palaute tästä kerrasta oli varsin positiivista. Hän kuvasi tätä kertaa opettavaiseksi ja hyödylliseksi. Mukavaa oli, että hän jäi vielä kahvittelemaan ja juttelemaan kanssamme varsinaisen tapaamisen jälkeen.

17 Viimeinen tapaaminen Ammattikoulutuspolkuja Ennen viimeistä tapaamista sosiaalityöntekijä sai iloisen viestin asiakkaalta, joka lopetti ryhmätapaamiset kouluun pääsyn vuoksi. Aloitimme viimeisen tapaamisen aamupalalla kuten yleensä. Sosiaalityöntekijä ei ollut muistuttanut tapaamisesta etukäteen ja paikalle saapui kolme nuorta. Erityisen positiivista oli, että paikalle saapui omasta tahdostaan nuori, jonka vastarinta oli alussa varsin voimakasta. Hän tiedosti tullessaan myös sen, ettei tule saamaan ilmaista harrastusta, koska yksi tapaaminen oli jäänyt väliin. Alussa sosiaalityöntekijä esitteli SOS hankkeen päivittämän tilannekartoituksen ja asiakassuunnitelman. Hän kertoi, että niissä on hyödynnetty juuri kyseisiltä asiakkailta saatua palautetta. Viimeisellä kerralla, kuten edellisilläkin kerroilla oli esillä esitteitä, joita nuoret saivat ottaa. Lisäksi olimme ripustaneet seinälle SOS -hankkeen posterin: Aikuissosiaalityö sinua varten. Tällä kerralla vieraaksi saapui koulutuspoluista kertomaan ammattikoulun kehittämispäällikkö, joka erityisesti oli keskittynyt aikuis- ja oppisopimuskoulutukseen sekä näyttötutkintoihin. Paikalla oli myös kuuntelemassa kaksi työntekijää etsivästä nuorisotyöstä. Näin moniammatillinen yhteistyö sai myös potkua. Ammattikoulutuspolkuja löytyi useita erilaisia. Aikuiskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa keskitytään ammattiaineisiin ja työssäoppimiseen lukemisen ja koulun penkillä istumisen sijaan. Tämä oletettavasti sopii useammalle aikuisopiskelijalle, joka ei välttämättä halua istua koulussa vaan olla työelämässä. Näyttötutkintokoulutuksen etuna on, että harjoitteluajalta saa palkkaa ja se on vapaamuotoisempi tapa suorittaa ammattitutkinto.

18 18 Oppisopimuskoulutuksen ehtona taas on, että tutkinnon suorittajalla on työpaikka, joka näytöt ottaa vastaan. Työpaikka tulee hankkia itse, mutta ammattikoulu kouluttaa työpaikan ammattilaisesta ohjaajan opiskelijalle. Ja työpaikka/yritys saa valtion osuuksina ns. palkkatukea, joka maksetaan opiskelijalle. Kehittämispäällikkö kertoi myös, että valittavana on lähes 400 ammattitutkintoa, jotka löytyvät ammattikuvauksineen Opetushallituksen sivuilta (www.oph.fi -> Utbildning och examina -> Fristående examina -> Examina). Keskustelua ei tällä kerralla juuri syntynyt, vaikka nuorille tarjottiin tilaisuus kysyä asioita koulutukseen liittyen. Lopussa sosiaalityöntekijä jututti jokaista nuorta erikseen. Yksi nuorista valitsi uudeksi harrastuksekseen kuntosalin. Toisen nuoren kohdalla, joka oli käynneillään ansainnut ilmaisen harrastuksen, tapahtui varsinainen yllätys: hän halusi antaa harrastuksensa jollekin muulle. Sosiaalityöntekijä sanoi, että hän on harrastuksensa ehdottomasti ansainnut, mutta asiakas pysyi päätöksessään. Päätimme sitten yhdessä, että hän saa lahjoittaa harrasteensa kolmannelle paikalla olleelle nuorelle. Tällaisia helmiä on harvassa. Kyseinen nuori kertoi sosiaalityöntekijälle, että olisi osallistunut tapaamisiin, vaikka porkkanaa ei olisi tarjottu, sillä hän todella halusi tulla mukaan. Harrastuksen saanut nuori jäi pohtimaan seuraavaan viikkoon saakka mitä hän valitsee. Tämä nuori oli silminnähden iloinen toisen nuoren ystävällisestä eleestä. Viimeisellä tapaamisella keräsimme myös asiakaspalautteen (Liite 7.). Asiakaspalautteen kooste on seuraavassa luvussa. Sitä voidaan hyödyntää tulevien ryhmämuotoisen sosiaalityön toimintojen suunnittelemisessa. Viimeisen tapaamisen tunnelma oli lämminhenkinen. Uskoakseni osallistuneille nuorille jäi tapaamisista hyvä ja toiveikas mieli. Työntekijöinä sosiaalityöntekijä ja minä koimme onnistuneemme asiakaslähtöisessä työssä. Täytyy todeta, että lopussa oli jopa hieman haikeaa, kun tapaamiset eivät enää jatkuneet.

19 19 4. Ryhmämuotoisen sosiaalityön arviointi ja asiakaspalaute Arvioimme vaikuttavuutta sosiaalityöntekijän kanssa viimeisen tapaamiskerran päätteeksi. Kuten jo aiemmin totesin, pääsi eräs asiakas ammatilliseen koulutukseen ennen ryhmämuotoisen sosiaalityön päättymistä. Toinen asiakas hakeutui ammatilliseen koulutukseen ja kolmas haki elämäntilanteeseensa sopivaa kuntoutustukea, joka edistää tulevaisuuden suunnittelua jatkossa. Eräs asiakas jäi vielä pohtimaan tulevaisuuden suunnitelmia. Ainoastaan yhden asiakkaan kohdalla tapahtui ryhmämuotoisen sosiaalityön keskeytyminen kokonaan. Kolmen nuoren sosiaalihuollon asiakkuus saatiin päätökseen tällä panostuksella, joka ei mielestäni ole rahallisesti suuri tai resursseiltaan mahdoton. Tämän perusteella ryhmämuotoisen sosiaalityön voidaan todeta olevan vaikuttava työmenetelmä, jos suunnittelu tehdään huolella ja asiakaslähtöisesti. Sosiaalityöntekijän kommentti; nämä neljä nuorta ovat nyt aktivoituneet, kuvaa hyvin tämän ryhmätyön tulosta. Asiakaspalautetta kyseltiin aktiivisen asiakastyöskentelyn aikana suullisesti ja viimeisellä kerralla palautetta pyydettiin nimettömänä kirjallisesti (Liite 7.). On suotavaa, että asiakkailta saatu palaute ohjaisi tulevaisuudessa työskentelytavan kehittämistä. Kirjallisia asiakaspalautteita saimme yhteensä kolme kappaletta. Asiakaspalautteista selvisi, että moni piti tapaamisesta, jossa kirjoitettiin tulevaisuuskirje. Tapaamisilta toivottiin juuri tämän tapaista toimintaa, jossa itse pääsi toimimaan ja tuottamaan jotain ja olemaan siten osallisena. Toiminnallisia tehtäviä tulisikin siis tulevissa ryhmätapaamisissa olla mielellään joka kerta. Tarjottavaa tietoa pidettiin hyödyllisenä lukuun ottamatta TE -toimiston tarjoamaa tietoa, joka oli jo kaikille ennestään tuttua. Kritiikkiä saatiin siitä, että jollakin kerralla vieras puhui liikaa, vaikkakin asiaa.

20 20 Tapaamisten teemoja pidettiin yleisesti informatiivisina, opettavaisina, mutta samalla tapaamiset olivat viihtyisiä. Eräs asiakas totesi, että ryhmämuotoisen sosiaalityön tapaamiset ovat hyvä tapa tarjota nuorille tietoa. Eri koulutuspoluista saatava tieto koettiin hyödyllisenä ja toisaalta, vaikka kouluasiat eivät juuri sillä hetkellä olleet ajankohtaisia, niin aihe koettiin hyödyllisenä: Hyvä tietää, että on muitakin vaihtoehtoja ammattiin kuin koulun penkillä istuminen. Etsivän nuorisotyön tapaamiskerrasta todettiin, että on hyvä tietää, että apua on mahdollisuus saada eri elämäntilanteissa. Hyvänä koettiin, että tapaamisilla oli mahdollisuus keskusteluun, vaikka keskustelua ei aina olisi syntynytkään. Toisaalta erästä asiakasta motivoi porkkana eli ilmainen harrastus nousemaan aamulla ja lähtemään tapaamisiin. Tapaamispaikkaa kuvattiin viihtyisäksi ja rauhalliseksi. Asiakas kertoi myös suullisesti, että oli mukavaa, kun aamulla oli menoa jonnekin ja tarjolla oli kahvia ja aamiaista. Nuorisokahvilan kokoustilaa pidettiin parempana kohtaamispaikkana kuin sosiaalitoimiston tiloja. Asiakkailta saadun palautteen perusteella nuorille olisi suotavaa järjestää tällaisia tapaamisia jatkossakin. Tarjottavaa on syytä olla, kuten kokouksissa yleensäkin. Ryhmämuotoisen sosiaalityön tapaamisissa lähes kaikki paikalle kutsutut asiantuntijat olivat naisia, kuten myös sosiaalityöntekijä minä projektityöntekijänä. Koska asiakkainakin on miehiä, oli hyvä, että yhdellä tapaamisella vieraana oli mies. Kenties miesasiakkaista on mukava kuulla joskus miehen näkökulmaa ja tarinaa, mitenkään naisten näkökulmaa väheksymättä. Päinvastoin; naisten työ on arvokasta. Ilman naisten työtä ei olisi hyvinvointiyhteiskuntaa. Miesten saattaa olla helpompi toisinaan puhua miehelle asioistaan ja päinvastoin. Maahanmuuttajaryhmään verrattuna tämän ryhmän ansioksi voi lukea, että puhumisen tilat täyttyivät jokseenkin tasaisesti. Havaintoni mukaan ohjaajan ei erityisesti tarvinnut kiinnittää huomiota siihen, että hiljaisemmatkin äänet kuuluisivat ryhmässä. Maahanmuuttajaryhmässä naiset avautuivat mieltään askarruttavista asioista vasta

21 21 tapaamisen päätyttyä, kenties sen vuoksi että miesten ääni täytti lähestulkoon puhumisen tilan. 5. Onnistumisia ja haasteita Ryhmämuotoisen sosiaalityön myötä onnistuttiin saamaan asiakkaiden voimavaroja paremmin esiin yksilötyöskentelyyn verrattuna. Sosiaalityöntekijä kuvasi sitä niin, että hän sai asiakkaistaan enemmän irti, kuin koko yksilömuotoisen työskentelynsä aikana yhteensä. Hän kuvasi ryhmämuotoisen toiminnan aiheuttavan positiivisen kierteen asiakkaiden keskuudessa. Tällä hän tarkoitti, että ryhmässä ollessa nuoret innostuvat silminnähden toistensa tulevaisuuden haaveista ja suunnitelmista. Tämä aiheutti sen, että kun joku kertoi rohkeasti ja avoimesti ajatuksistaan, uskaltautuivat muutkin puhumaan itsestään alun jännityksen ja hienoisen muutosvastarinnan jälkeen. Onnistumiseksi tietenkin lasketaan asiakkaiden koulutukseen pääsy, mutta mielestäni onnistumiseksi voidaan lukea myös parempi kontakti asiakkaisiin tutustumisen ja ymmärryksen kautta. Havaitsimme myös, että joidenkin asiakkaiden oli helpompi lähestyä esimerkiksi etsivän nuorisotyön ohjaajia heille tarjotun tilaisuuden myötä. Ryhmämuotoinen sosiaalityön kautta kynnys asioida ammattilaisten kanssa mahdollisesti madaltui. Mielestäni ryhmämuotoisen sosiaalityön erityiseksi ansioksi voidaan lukea, että ryhmässä tehty sosiaalityö on varsinaista Sosiaali Työtä. Kun elämisen reunaehto eli yhteiskunta rakentuu sosiaalisista suhteista ja instituutioista, niin miksi sosiaalista kuntoutusta tehtäisiin ainoastaan yksilöihin kohdistuvana työnä. Yksin on vaikea olla sosiaalinen saatikka kuntoutua tai aktivoitua sosiaalisesti. Vertaistuen voimaa ei tule siis väheksyä. Uskallan väittää, että samassa elämäntilanteessa olevien ymmärrys toisiaan kohtaan on syvempää, kuin toisinaan asiantuntijan ymmärrys asiakasta kohtaan.

22 22 Olimme suunnitelleet ja pyytäneet toiminnallisia tehtäviä tapaamiskerroille, sillä kaikille ei ole helppoa keskustelu ja kysymysten teko uudessa ryhmässä. Toisinaan asiantuntijat olivat huomioineet toiveen, mutta kahdella kerralla asiakasta osallistavaa toiminnallisuutta ei ollut muuten kuin juttelun muodossa. Yhdestä tapaamisesta saatu asiakaspalaute kertoi, että alustajien valmistautuminen tälle tapaamiselle oli heikkoa. Toisaalta asiakkaat tiesivät jo ennalta lähes kaikki tällä kerralla kerrotut asiat. Tästä voidaan johtopäätöksenä todeta, että huolellinen ohjelman valmistelu ja osallistavat työmenetelmät ovat tällaisissa tapaamisissa tarpeen. Suurin haaste ryhmämuotoisessa sosiaalityössä nuorten kohdalla, kuten myös edellisessä pilotissa maahanmuuttajanuorten kohdalla, oli sitoutuminen ja tapaamisaikojen noudattaminen. Toisaalta tässähän sitä oli hyvä tilaisuus sitä harjoitella ja virheiden tekeminen on hyvä oppimisen paikka. Jos ryhmämuotoinen sosiaalityö tulee jatkumaan hyväksi koettuna käytäntönä, tulee jatkossa huomioida, että tämän kaltaista palvelua tarjotaan tasapuolisesti eri asiakasryhmille (esimerkiksi naisille, miehille kielestä ja taustasta kuten etnisyydestä riippumatta). Suosittelen, että seuraava ryhmä suunnattaisiin suomenkielisille nuorille. Alussa suunnittelimme miesryhmää, mutta sosiaalityöntekijä päätyi sekaryhmään tarkastellessaan asiakasainestaan. Suunnitelmanani oli alun perin vertailla sekaryhmää ja sukupuolierityistä ryhmää keskenään, jota en nyt suunnitelman muututtua tehnyt. Jatkossa vertailua voisi tulevien ryhmien osalta tehdä. Jatkokysymykseni onkin, että millaisia vaikutuksia sukupuolierityisyydellä on verrattuna sekaryhmään? Erään tapaamisen lopussa keskustelua tuli siitä, että riittääkö neljä tapaamiskertaa asiakkaiden sosiaalisen tuen tarpeeseen nähden. Kenties pitkäjänteisemmällä työskentelyllä voisi päästä syvemmälle asioihin, mutta toisaalta ihminen voi tällaisen

23 23 pienen virikkeen kautta tehdä merkittäviäkin oivalluksia itsestään ja tulevaisuudensuunnitelmistaan. Suurimman työn ihminen tekee loppukädessä itse itsensä kanssa, eikä sitä voi kukaan tehdä toisen puolesta, voidaan vain esittää mahdollisuuksia. Tärkeää on tietenkin tapa, jolla niitä mahdollisuuksia esitetään. Jos esimerkiksi lähtökohta puheessa on, kuten joillakin työvoimaneuvojilla joskus on, että on huonot taloudelliset ajat ja että, töitä on niukasti tarjolla, niin tuskinpa se ketään kannustaa olemaan aktiivinen työnhakija.

24 24 6. Liitteet Liite 1. KUTSU Välkommen till gruppträff för ungdomar Plats: Musikcafè After Eight, Storgatan Jakobstad Onsdag klockan Vi lär känna varandra. Brunch: kaffe/te, frukt och semlor. Elisabeth King och Aija Tarvula från TE -byrå kommer att presentera tjänster för ungdomar och arbetsmöjligheter i vårt område. Vi gör några uppgifter kring ämnet. Onsdag klockan Brunch: kaffe/te, frukt och semlor. Ulla Aho från Intro kommer till After Eight. Vi fokuserar på våra framtidsdrömmar. Onsdag 7.8. klockan Brunch: kaffe/te, frukt och semlor. Åsa Lund kommer från uppsökandeungdomsarbete och berättar om deras tjänster. Kanske du behöver hjälp tex. att få egen bostad? Onsdag klockan Brunch: kaffe/te, frukt och semlor. Rune Nyman från Optima kommer att berätta om olika branscher och möjligheter till yrkesutbildning. Feedback från mötena samlas in.

25 25 Liite 2. Loggbok Lokikirja (so.asiakaspassi) Loggbok Namn: Välkommen till gruppträff för ungdomar Plats: Musikcafè After Eight, Storgatan 6, Jakobstad

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011 Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari Nuorten talo Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014 Titta Pelttari Nuorten talo Matalan kynnyksen asiointipiste Nuorten talo avattiin 1.10.2013. Nuorten talolla tarjotaan 16-29-vuotiaille tamperelaisille

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot