Kohti itsenäistä aikuisuutta - Ryhmämuotoinen sosiaalityö nuorten ryhmässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohti itsenäistä aikuisuutta - Ryhmämuotoinen sosiaalityö nuorten ryhmässä"

Transkriptio

1 1 Kohti itsenäistä aikuisuutta - Ryhmämuotoinen sosiaalityö nuorten ryhmässä Marjaana Peltola (2013)

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Ryhmämuotoinen sosiaalityö nuorten ryhmässä Ryhmämuotoisen sosiaalityön prosessi Ryhmämuotoisen sosiaalityön tavoitteet Ryhmämuotoisen sosiaalityön toteutus ja toiminnan kuvaus Ensimmäinen tapaaminen Tutustumista ja työllistymismahdollisuuksia Toinen tapaaminen Kohti unelmia ja moniammatillista aikuissosiaalityötä Kolmas tapaaminen Kohti itsenäistä aikuisuutta Viimeinen tapaaminen Ammattikoulutuspolkuja Ryhmämuotoisen sosiaalityön arviointi ja asiakaspalaute Onnistumisia ja haasteita Liitteet Kannen kuva: Marjaana Peltola

3 3 1. Johdanto Ryhmämuotoista sosiaalityötä toteutettiin nuorten ryhmässä kesällä 2013 aikuissosiaalityön ja SOS hankkeen yhteistyönä. Tämä oli toinen pilottiryhmä. Keväällä 2013 ryhmämuotoista sosiaalityötä järjestettiin maahanmuuttajanuorille. Toiseen pilottiryhmään valittiin sosiaalihuollon nuoria nais- ja miesasiakkaita. Ryhmä koostui kolmesta naisesta ja kahdesta miehestä. Iältään he olivat 18 25, eikä heillä ollut vielä ammatillista koulutusta. Asiakkaat olivat ruotsinkielisiä. Aiemmasta ryhmämuotoisesta sosiaalityöstä viisastuneina, kutsuimme tilaisuuksiin enemmän asiakkaita siltä varalta, että osa asiakkaista ei syystä tai toisesta saavukaan sovittuihin tapaamisiin. Näin sitten ennakoidusti kävikin, sillä jo ennen aktiivista työvaihetta porukkaa putosi ryhmästä. Tavoitteellista ryhmää käytettiin kasvatuksellisesti ja opetuksellisesti. Asiakkaille tarjottiin tietoa erilaisista mahdollisuuksista esimerkiksi koulu- ja työelämään osallistumiseen. Hyödynsimme Pietarsaaren alueen moniammatillista verkostoa ryhmämuotoisen sosiaalityön tapaamisissa. Raportti etenee siten, että aluksi kuvaan ryhmämuotoisen sosiaalityön prosessia ja ryhmätoiminnan tavoitteita. Luku kolme koostuu aktiivisesta työvaiheesta ja kuvaan tapaamisten kulkua kerroittain. Luvussa neljä arvioin ryhmämuotoista sosiaalityötä reflektoiden asiakaspalautteeseen. Luku viisi on pohdintaa ryhmämuotoisen sosiaalityön onnistumisista ja haasteista. Lopusta löytyvät liitteet.

4 4 2. Ryhmämuotoinen sosiaalityö nuorten ryhmässä 2.1. Ryhmämuotoisen sosiaalityön prosessi Sosiaalityöntekijä teki kirjalliset sopimukset asiakkaiden kanssa pilottikokeiluun osallistumisesta toukokuun aikana tavanomaisten asiakastapaamisten yhteydessä. Sosiaalityöntekijä oli jo alustavasti markkinoinut pilottiasiakkuusmahdollisuutta ja eräs asiakas on itse pyytänyt päästä ryhmään. Tarjosimme pilottiryhmään osallistuville porkkanana ilmaisen vapaa-valintaisen harrastuksen. Harrastuksen saamisen ehtona oli, että neljälle tapaamiskerralle osallistuttiin. Harrastuspaikat ja mahdollisuudet olin koonnut alueeltamme vinkiksi/virikkeeksi osallistujille. Lokikirja (Liite) toimi asiakaspassina, johon asiakkaat saivat kuittauksen osallistumisestaan. He saivat myös itse kerätä omiin kansioihinsa materiaalit, joita tapaamisilla jaettiin. (Kuvio 1.)

5 5 Nuorten pilottiryhmä 5/ /2013 Ryhmämuotoisen sosiaalityön prosessi. Osallistujina ruotsinkieliset vuotiaat, vailla ammatillista koulutusta olevat aikuissosiaalityön asiakkaat. Sosiaalityöntekijät valitsevat ryhmään osallistuvat asiakkaat 05/2013 -Sosiaalityöntekijä kartoittaa sopivaa asiakasryhmää. -Asiakkaita tiedotetaan pilottiryhmästä ja mahdollisuudesta osallistua ryhmämuotoiseen toimintaan. -Sosiaalityöntekijä kysyy asiakkaiden toiveita tapaamiskerroille. Asiakkaat allekirjoittavat sopimukset 05/2013 -Allekirjoittaessaan sopimuksen, asiakas ymmärtää pilottiasiakkuuden sisällöt (annetaan asiakastiedote ja esite). -Asiakkaille annetaan kutsut aikatauluineen postitse tai asiakaskäynnillä. Tehdään kartoitus ja yksilöllinen suunnitelma: Tilannearviolo make ja asiakasuunnitelma. -Kartoitus ja suunnitelma viitoittavat asiakasyhteistyötä. -Asiakkaat saavat omat kansiot ja itselleen kappaleet yhdessä laaditusta tilannearviolomakkeista ja asiakassuunnitelmasta. 6/2013-8/2013 -Sosiaalityön ryhmämuotoinen toteuttaminen. -> Pilottiryhmä kokoontuu kesän aikana neljä kertaa. -Tapaamiskerroille on valittu teemat, kuten työelämä, nuorisotakuu, koulutus ja tulevaisuuden unelmat. --Käytetään erilaisia osallistavia metodeja (esim. ratkaisukeskeinen terapia). -Asiakkaan osallistuttua jokaiselle tapaamiselle, hän saa vapaavalintaisen harrastuksen. -Kerätään asiakaspalaute. -Tehdään toimijamatriisi. Arviointi: Aktiivinen työvaihe: Ryhmätapaamiset 8/ /2013 -Arvioidaan ryhmämuotoista sosiaalityötä. -Ovatko ryhmämuotoisen sosiaalityön tavoitteet toteutuneet? - Onko asiakasosallisuus lisääntynyt? Kuvio 1. Nuorten ryhmämuotoisen sosiaalityön prosessi. Sosiaalityöntekijä tiedusteli asiakkailta heidän kiinnostuksen kohteitaan, jotta he olisivat osallisina tapaamisten suunnittelussa. Tämä oli kuitenkin haastavaa, sillä asiakkaiden vastaukset olivat en tiedä - vastauksia. Ajatuksenamme oli asiakasosallisuuden lisääminen toiminnan suunnittelussa, mutta edellä mainitusta syystä jouduimme itse suunnittelemaan jokaiselle tapaamiselle jotakin ohjelmaa. Sosiaalityöntekijä suunnitteli kuitenkin ohjelmaa tarvelähtöisesti. Koska hän tunsi asiakkaansa, hän tunnisti elämänalueita, joilla olisi hyötyä näkökulman laajentamisesta tietoa tarjoamalla. Selvää on, että valintoja on mahdoton tehdä, jos ei tiedä mistä kaikesta olisi mahdollista valita.

6 6 Seurauspedagogiikan mukaan tarvittava tieto tulee tehdä näkyväksi, mutta elämäänsä koskevat valinnat ihminen tekee itse. Ohjelmassa hyödynsimme alueen nuorisoasiaintuntijoita koulu- ja työelämään liittyen (Liite 1.). Eräs nuorisotyönohjaaja oli kouluttautumassa ratkaisukeskeisen terapian osaajaksi, joten kutsuimme hänet eräälle tutustumiskerralle. Painotin vierailijoille osallistavan ja asiakasläheisen työtavan merkitystä. Prosessiin kuului kirjallisen sopimuksen lisäksi tilannearvion tekeminen yhdessä asiakkaan kanssa. Sen jälkeen laadittiin asiakassuunnitelma, johon sisältyy nykytilanteen ja tulevaisuuden kartoitus suhteutettuna motivaatioon ja muutoshalukkuuteen. Tärkein kysymys on, että mitä asiakas aikoo elämällään tehdä. Tietoja saadaan siitä miten palveluprosessi vastaa tarpeisiin ja miten palvelut vastaavat asiakkaan muutosprosessia. Viimeisenä pilottiasiakkaille tehdään toimijamatriisi (SOS hanke, Esite. 1 ) Pilottiprosessissa asiakkaat saivat itselleen kaikki itseään koskevat dokumentit sen lisäksi, että ne jäivät sosiaalihuoltoon. Osallisuuden näkökulmasta tämä on ehdottoman tärkeää, jotta asiakas on omien asioidensa ensisijainen haltija ja voi tarvittaessa korjata itseään koskevia tietoja. Toisaalta tämä menettelytapa edistää sitä, että asiakas on tietoinen omista asioistaan, eivätkä asiantuntijat (so. sosiaalihuollon työntekijät ym. asiakasyhteistyökumppanit) päätä asioita hänen puolestaan. Ihminen on siis aktiivinen oman asiansa asiantuntija. Tällainen toimintatapa on pieni muutos, mutta asiakasosallisuuden näkökulmasta tällä on suuri merkitys. Jos asiakas ei tiedä mitä hänestä puhutaan ja mitä asioita sovitaan, valta ja vastuu elämästä siirtyy automaattisesti ammattilaisille. Se, että ihmistä koskevat tiedot ovat ensisijaisesti asiakkaan käsissä (esim. tilannearviolomakkeet ja asiakassuunnitelmat) mahdollistaa voimaantumisen (empowerment). Toisaalta se tekee asiakasprosesseista läpinäkyvämpiä, ihminen tietää 1 SOS hanke, Esite. <http://files.kotisivukone.com/soshanke.palvelee.fi/pohjanmaa/pilottikokeilu- Pohjamaan/pilottikokeiluinfo_pilotforsoksinfo_kaste_pohjalla.pdf> (Luettu )

7 7 missä mennään ja valta elämästä ei näin ollen ole asiantuntijoilla. Jos ihminen on tietämätön häntä koskevista asioista, hän kulkee kuin lastu laineilla päämärättömästi odottaen, että muut tekevät häntä koskevat päätökset. Ihminen passivoituu, jos hänen valta asioistaan otetaan pois. Muodostuu kokemus, ettei itse ole kykenevä päättämään omista asioista tai oma toiminta asioiden edistämiseksi on merkityksetöntä. Osallisuuden näkökulmasta on tärkeää, että asiakkailta kysytään heidän mielipiteitään ja tarjotaan heille myös mahdollisuus tavalla tai toisella vaikuttaa tapaamisten sisältöihin. Tämä tapahtui esimerkiksi niin, että sosiaalityöntekijä kuulosteli sopimusvaiheessa asiakkaiden kiinnostuksen kohteita, jotka ohjasivat toiminnan suunnittelua. Ensimmäinen ryhmätapaaminen pidettiin kesäkuussa Ryhmää vetävä sosiaalityöntekijä oli suunnitellut, että neljä tapaamista pidetään aamuyhdeksältä paikallisessa lounaskahvilassa (Liite 1.). Tapaamisten alussa tarjottiin osallistujille brunssi/aamiainen. Aamiainen toimi vetonaulana. Aktivoinnin kannalta aamu ajankohtana oli hyvä koulu- ja työelämän vaatimusten näkökulmasta. Asiakkaat, jotka ovat olleet pitkään kotona, eivät mahdollisesti ole tottuneet aamuherätyksiin. Ryhmämuotoisen sosiaalityön tapaamiset olivat toiminnallisia ja yhteiskunnallista osallisuutta tukevia, kuten maahanmuuttajapilottiryhmän osaltakin. Itsenäistyminen, omien voimavarojen löytäminen ja osallisuus ovat ryhmämuotoisen sosiaalityön perimmäisiä tavoitteita. Useat nuorista asuivat vielä lapsuudenkodeissaan, joten aikuistumiseen liittyvää vastuuta he eivät olleet vielä ottaneet Ryhmämuotoisen sosiaalityön tavoitteet Ryhmämuotoinen sosiaalityö vastasi nuorten tuen tarpeeseen yhteiskunnallisen osallisuuden näkökulmasta. Tämän ryhmän erityiset tuentarpeet liittyvät koulutukseen ja

8 8 työelämään siirtymiseen, itsenäistymiseen ja vastuunottamiseen omasta elämästä, toimeentulosta sekä asumisesta. Muutokseen aktivoitumisen ja motivoitumisen tarkoitus on, että asiakkuus sosiaalihuollossa saataisiin päätökseen, eikä heistä tulisi pitkäaikaisasiakkaita. Siksi nuorille tarjottiin ja esiteltiin muita vaihtoehtoja, kuin sosiaalihuollon asiakkuus. Ryhmätoiminnan perusarvoja ovat innostaminen, ihmisen aito kohtaaminen ja osallisuus. Toiminta tähtää suojaavien tekijöiden tunnistamiseen, riskien ehkäisemiseen ja varhaiseen tukemiseen. (Sosiaaliportti Nuorten ryhmätoiminta 2.) Ryhmämuotoinen sosiaalityö voidaan myös nähdä vahvistavana ja ennaltaehkäisevänä, hyvinvoinnin parantamiseen ja muutokseen tähtäävänä työnä. Perinteisesti sosiaalityö on ollut varsin ongelmakeskeistä puhetta. Sen vuoksi on tarpeen tuoda työhön voimavaraistavia elementtejä, jotka edistäisivät voimaantumista. (Jouttimäki, Kangas & Saurama 2011; ) Ryhmämuotoisen sosiaalityön tavoitteena on, että asiakkaille syntyisi sen myötä uusia oivalluksia oman toimijuutensa mahdollisuuksista. Ongelmakeskeisestä puheesta siirrytään siis mahdollistavaan ja tulevaisuuteen suuntaavaan puheeseen. Vertaistuen merkitys voimaantumisen näkökulmasta on myös keskeinen. Vertaistukiryhmät edistävät osallistujien aktivoitumista ja aloitteellisuutta (mt., 123). Ryhmämuotoisen sosiaalityön positiivisena puolena on sen tarjoama mahdollisuus uusien sosiaalisten suhteiden ja verkostojen luomiseen. Vertaistuella voi olla varsin merkittäviä vaikutuksia ryhmän jäsenten elämään ja elämänhallintaan. Jos asiakkaiden elämänhallinnan vahvistaminen nähdään sosiaalityön 2 Sosiaaliportti Nuorten ryhmätoiminta <http://www.sosiaaliportti.fi/fi- FI/lastensuojelunkasikirja/tyovalineet/tyomenetelmat/nuortenvertaisryhmatoiminta/> (Luettu ) 3 Jouttimäki, Päivi, Kangas, Saija & Saurama, Erja (toim.) Uudistuva ja voimaannuttava aikuissosiaalityö Visio vahvasta aikuissosiaalityöstä hankkeen loppuraportti. Socca, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Työpapereita 2011:1.

9 9 keskeisenä tehtävänä, on perusteltua hyödyntää ryhmiä ja asiakkailta toisiltaan saamaa sekä toisilleen antamaa vertaistukea (mt.; 123.) Ryhmätapaamisten positiivisena elementtinä voidaan myös nähdä kyseinen paikka; nuoria työllistävä kahvila/ravintola. Kahvila itsessään saattaa avata mahdollisuuden nuorille työkokeilupaikkana. Tapaamiset oli järjestetty puolueettomalla maaperällä, eikä sosiaalitoimen tiloissa, kuten yleensä. Epävirastomaisuus vähentää toisinaan hierarkkista asiakas-asiantuntija-asetelmaa ja toisaalta toiminta lisää asiakkaan aktiivisuutta ja mahdollisuutta ilmaista itseään muutenkin kuin puhumalla tai lomakkeita täyttämällä. Toisaalta voi olla myös niin, että ongelmakeskeinen puheeseen ei tulla keskittyneeksi, kun paikka on julkinen tila. Ryhmämuotoisessa toiminnassa ihminen joutuu suhteuttamaan itseään ympäristöön, ikään kuin piirtämään rajaa itsen ja ryhmän välille. Tietoisuus itsestä ja ympäröivästä maailmasta sekä näiden välisestä suhteesta kasvaa. Yksilölle ryhmä toimii reflektion välineenä; peilinä, jonka kautta omaa toimintaansa voi tarkastella. Itsetuntemus ja toiminnan suhteuttaminen ympäristöön ei siis tapahdu sosiaalisessa tyhjiössä, vaan ryhmässä toimimisen keskeinen merkitys yksilölle on, että persoonallisuus kehittyy yhteenkuuluvuuden kautta. (Jauhiainen & Eskola 1994, 15 17, ) 4 Lähde: Jauhiainen, Riitta & Eskola, Marjatta (1994) Ryhmäilmiö. Wsoy, Juva.

10 10 3. Ryhmämuotoisen sosiaalityön toteutus ja toiminnan kuvaus 3.1. Ensimmäinen tapaaminen Tutustumista ja työllistymismahdollisuuksia Ensimmäisellä tapaamisella tutustuimme toisiimme brunssin lomassa. Sosiaalityöntekijä pyysi kertomaan oman nimen, yhden kiinnostuksen kohteen sekä yhden ajatuksen, joka tuli mieleen ryhmätapaamiseen lähtiessä. Esille tuli kiinnostuksenkohteista esimerkiksi eläimet ja luonto. Kiinnostuksen kohteet ovat ihmisten voimavaroja. Ryhmätapaamiseen lähtemisestä useammalle, niin nuorille kuin työntekijöillekin, tuli mieleen pieni jännitys uuteen porukkaan ja paikkaan lähtemisestä. Ajoissa paikalle saapui kaksi nuorta. Sosiaalityöntekijä soitti kolmelle puuttuvalle nuorelle, joista kaksi saapuikin paikalle hieman myöhässä. Yhtä nuorta ei tavoitettu. Ensimmäiselle tapaamiselle saapui siis kaksi nuorta naista ja kaksi nuorta miestä. Jaoimme asiakkaille omat kansiot (Pilotmapp), joihin he saivat koota tapaamiskertojen materiaalin sekä omat asiakastietolomakkeensa. Kansiossa oli myös asiakaspassi (Loggbok Liite 2.), joissa oli vielä kertaalleen tapaamisajat ja -paikka, ohjelma lyhyesti sekä taulukko, johon asiakas saa itse kirjoittaa tapaamiskertojen aiheet ja mahdolliset tehtävät. Passia oli tarkoitus pitää mukana tapaamiskerroilla ja siihen huolehdittiin työntekijän kuittaus osallistumisesta. TE -toimistosta tuli kaksi työvoimaneuvojaa kertomaan heidän tarjoamistaan palveluista nuorille. He kertoivat vuotiaiden nuorisotakuusta sekä työ ja kurssi/koulutusmahdollisuuksista. Tutustuimme myös TE -toimiston sähköisiin palveluihin ja AVO -ammatinvalintatestiin, jonka nuoret saivat kotitehtäväkseen. Seuraavalla tapaamiskerralla suunnitelmana oli keskusteleminen tuloksista ryhmässä.

11 11 Työvoimaneuvojat kertoivat myös SANSSI kortista, joka on nuorille tarkoitettu palkkatuki sekä työkokeilumahdollisuuksista, jotka edellyttävät, että nuori on itse aktiivinen työpaikan hakemisessa ja ilmoittautunut työnhakijaksi TE toimistoon. Syksyllä alkaa myös Uravalmennusryhmä, johon on mahdollisuus osallistua ilmoittamalla TE:een. Nuorisotakuun puitteissa on mahdollista päästä ammatilliseen koulutukseen itseä kiinnostavalle alalle ja jaoimme aiheesta myös esitteet nuorille. Nuorilla oli mahdollisuus kysellä työvoimaneuvojilta koulutukseen ja työelämään liittyviä asioita. Muutamia kysymyksiä tuli, mutta he olivat melko vaitonaisia. Liekö syynä ensitapaamisen jännitys. Asiakkaille kerrottiin, että kun neljälle kerralle osallistutaan ja tullaan ajallaan, saa vapaavalintaisen harrastuksen. Ajoissa saapumisen tärkeyttä painotettiin, sanomalla, että on tärkeää kunnioittaa sekä alustajien että tovereiden aikaa tulemalla sovittuna aikana. Ryhmämuotoisen sosiaalityön alussa on tärkeää eksplikoida pelisäännöt, silloin toiminta on läpinäkyvää eivätkä asiat tule yllätyksenä. Tapaamisen lopetimme hieman suunniteltua aiemmin, sillä TE toimiston ohjelma oli odotettua lyhyempi. Sosiaalityöntekijä pyysi hyödyntämään ajan kotona ammatinvalintatestin tekoon. Sosiaalityöntekijä laittoi suoritusmerkinnät asiakaspasseihin. Miehet jäivät vielä tapaamisen päätyttyä hetkeksi kahvittelemaan ja juttelemaan. Tunnelma oli leppoisa ja he vaikuttivat varsin tyytyväisiltä.

12 Toinen tapaaminen Kohti unelmia ja moniammatillista aikuissosiaalityötä Toisella tapaamisella vieraaksi saapui sosiaalikoordinaattori työvoimapalvelukeskuksesta. Hän on perehtynyt myös ratkaisukeskeiseen terapiaan ja tapaamisen teemana olivat tulevaisuuden unelmat. Tapaamiseen saapui kaikki viisi nuorta, joista yksi hieman myöhässä. Alussa esittelimme vielä itsemme, sillä ryhmään tuli asiakas, joka ei ollut ensimmäisellä kerralla. Sosiaalityöntekijän kannustuksesta tämä nuori uskaltautui mukaan ryhmään. Sosiaalityöntekijä oli edellisenä päivänä myös tehnyt asiakkaille soittokierroksen muistin virkistämiseksi. Lisäksi tapaamiseen osallistui toinenkin sosiaalityöntekijä tarkkailijan roolissa. Esittely tapahtui siten, että jokainen meistä sanoi etunimensä ja sen perään jonkin ruoan, kuten Marjaana- Morot. Seuraavan nimen sanojan piti taas muistaa edellisten nimet ja ruoka-aineet. Sosiaalityöntekijän vetämä hauska nimileikki kevensi tunnelmaa. Aamiaisen yhteydessä sosiaalityöntekijä kyseli edellisen kerran kotitehtävän eli ammatinvalintatestin tuloksia. Nuoret kertoivat tuloksistaan. Testin mukaan sopivia ammatteja olivat esimerkiksi kalastaja, malli, kirjoittaja/kriitikko, tutkija, valokuvaaja ja lääkäri. Tänään mukaan tulleelle nuorelle näytin vielä sivun josta AVO testin löytää, jotta hän voi tehdä sen ensi kerraksi. Hän sai myös oman pilottikansionsa, johon saa koota materiaalit. Positiivista oli, että kaikilla oli asiakaspassit (Loggbok) mukanaan. Sosiaalikoordinaattori oli osalle nuorista tuttu. Hän esitteli aamun tehtävän, joka oli Tulevaisuuskirje (kts. Kirjeen ohjeistus Liite 3). Tulevaisuuskirje kirjoitettiin ainoastaan itselle, mutta kirjoittamisen jälkeen keskustelimme.

13 13 Alussa ohjaaja (so. sosiaalikoordinaattori) kysyi myös vuorotellen kaikilta, että millaisia odotuksia heillä on tälle kerralle. Vastaukset liittyivät siihen, että löytäisi tulevaisuuden tavoitteita, kuten työn tai ammatin sekä perustaisi kenties oman perheen tai oppisi jotain uutta itsestään. Toinen paikalla olevista sosiaalityöntekijöistä kiteytti asian siten, että kaikkien odotukset näyttivät liittyvän siihen, kuinka ja mistä löytää paikkansa tässä yhteiskunnassa. Osallistuimme kaikki tulevaisuuskirjeen kirjoittamiseen. Ohjaaja piti keskustelukierroksen kirjeen kirjoittamisesta, jolloin oli mahdollisuus halutessaan jakaa kokemuksia kirjoittamisesta sekä jakaa joitain unelmia. Kirjoittajat totesivat tehtävän tarjoavan uusia näkökulmia, konkretisoivan tavoitteita ja tulevaisuuden toiveita. Toisaalta nuori nainen, joka kirjoitti kaksi sivua tekstiä, sanoi, että kirjottaessa kirjettä ei tullutkaan analysoineeksi ja kritisoineeksi ajatuksiaan liikaa, kuten silloin jos vain pohtii asioita mielessään. Kävi ilmi, että nainen oli innokas kirjoittaja ja tehtävä oli hänen mieleensä, kun edellisellä kerralla hän ei vaikuttanut lainkaan innostuneelta koko tapaamisista. Nyt hän myös halusi keskustella, kun aiemmin istui vain hiljaa. Osasyynä tähän oli mahdollisesti, että sosiaalityöntekijä oli patistanut häntä ryhmään. Asiakastapaamisilla hän oli ollut haluton yhteistyöhön ja hänen ainoana tavoitteenaan oli muuttaa maasta pois. Myös nuori mies halusi jakaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan kirjeen kirjoittamisesta. Hänelläkin paljastui olevan varsin hyvät sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Kirjoittaessa nuorille heräsi ajatuksia siitä, etteivät omat unelmat ja tulevaisuuden haaveet olekaan mahdottomia, vaan toteutettavissa olevia ja hyvinkin mahdollisia asioita. Lopuksi ohjaaja pyysi palautetta kirjoitustehtävästä. Neljä viidestä asiakkaasta piti tehtävää mielekkäänä ja kirjoittivat kirjeitään innokkaina. Kirjettä sai jatkaa kotona halutessaan ja ohjaaja sanoi, että se on hyvä lukea jonkin ajan kuluttua. Yksi nuori sanoi tehtävän olevan ikävä, eikä se tarjonnut hänelle mitään uutta. Tässä tullaan siihen että, koska meitä ihmisiä on moneksi, niin sosiaalityössä on tärkeää, tarjota erilaisia itseilmaisun tapoja. Ihmiset eivät innostu samoista asioista; yksi puhuu, toinen kirjoittaa

14 14 ja kolmas piirtää tai valokuvaa. Toisaalta kuten sosiaalityöntekijä totesi; on hyvä, että uskaltaa ilmaista rehellisen mielipiteensä ryhmässä. Kenties se, että uskaltaa olla erimieltä, tarkoittaa ryhmän olevan tarpeeksi turvallinen siihen. Tehtävä vahvisti toimijuutta ja mahdollisti itsensä ja oman elämänsä määrittelyä. Itse koin sen ainakin niin. Kirjeen kirjoittamisen myötä kenties selkenee se, että itse määrittelee omaa elämäänsä tiettyjen yhteiskunnallisten puitteiden rajoissa. Asioita täytyy itse tehdä oman elämän eteen, kaikki hyvä ei tule yhteiskunnalta tai sosiaalihuollossa ei voida päättää ihmisen tulevaisuudesta. Se täytyy jokaisen tehdä itse tavalla tai toisella. Ihmisellä on siis valta omaan elämäänsä yhteiskunnallisten rakenteiden puitteissa. Toisaalta se, että kirje kirjoitettiin vain itselle, valtauttaa ihmistä. Teemme siis asioita itseämme varten ja elämme itsellemme, vaikkakin muut huomioiden ja muiden ihmisten kanssa. Tavoitteita ei asetella sosiaalityöntekijää, vanhempia tai ketään muutakaan varten, vaan siksi, että voisi elää itseä tyydyttävää elämää muiden kanssa. Jos tavoitteet ovat ulkopuolelta asetettuja (pakotteita), eivät ne motivoi, eikä ihminen itse voi ottaa niistä vastuuta vaan hän kulkee päämäärättä riippuvaisena muista. Filosofi Martin Heideggerin mukaan ihmisellä on tarve yhteisöllisyyteen/sosiaalisuuteen (zoon politicon, poliittinen ihminen). Toiseksi ihmisellä on tarve valmistaa ja tuottaa eli muokata ympäristöään (homo fabergè, tuottava ihminen) ja kolmantena ihmisellä on tarve leikkiin (homo ludens, leikkivä ihminen). Leikki voi tarkoittaa toisten kanssa toimimista; seurustelua, peliä, lasten leikkiä, harrastusta tai lähes mitä vain ihmiselle merkityksellistä toimintaa. Moniammattillinen yhteistyö aikuissosiaalityön ja työvoiman palvelukeskuksen kanssa sai tuulta alleen tämän yhteistyökerran myötä. Sosiaalityöntekijät totesivat tästä olevan hyötyä, kun asiakkaita ohjataan eteenpäin. Asiakaslähtöisyyden ja rajallisten resurssien kannalta on tärkeää, että ihmiselle on tarjota tarpeisiin vastaavia ja ennaltaehkäiseviä palveluita oikea-aikaisesti. Silkkaa haaskausta ja hulluutta on, jos nuorten ihmisten

15 15 voimavarat jäävät käyttämättä sen vuoksi, ettei ennaltaehkäisevää palvelua ole tarjolla. Ryhmämuotoinen sosiaalityö vastaa osaltaan tähän tarpeeseen. Ennaltaehkäisevällä palvelulla vähennetään mielestäni myös inhimillistä kärsimystä. Toisaalta ryhmämuotoinen sosiaalityö voi olla resurssien käytön kannaltakin tehokasta, jos yksilökäyntejä saadaan näin vähennettyä tai mahdollisesti päätettyä koko sosiaalihuollon asiakkuus. Tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta osallistaa eikä syrjäytä kansalaisiaan. Kasvussa olevien sosioekonomisten erojen ei tulisi ennustaa syrjäytymistä ja sosiaalista epätasa-arvoa kansalaisten keskuudessa. Itse olen kokenut hyvinvoinnin eräällä tavalla kasautuvan työelämässä ollessa, esimerkkinä liikunta/kulttuurikupongit ja ilmainen työterveyshuolto tms. Lisääntyvä prekaari työväestö, eläkeläiset ja työttömät jäävät esimerkiksi näitä hyveitä vaille Kolmas tapaaminen Kohti itsenäistä aikuisuutta Kolmannelle tapaamiskerralla asiantuntijoiksi oli kutsuttu kaksi työntekijää etsivästä nuorisotyöstä. He kertoivat palveluista ja tuesta, joita heidän kauttaan on mahdollisuus saada. Tätä tapaamiskertaa varten sosiaalityöntekijä ei enää soittanut nuorille etukäteen. Oletuksena oli, että he ovat aikuisia ja vastuunsa tuntevia. Tälle tapaamiskerralle tuli syystä tai toisesta vain kaksi nuorta. Toisaalta tämä oli pettymys, mutta se oli pois jääneiden nuorten oma valinta. Kenties he jatkossa oppivat jotain siitä. Hyysääminen tai velvoittaminen harvoin motivoi ihmistä muutokseen. Oivallukset täytyy jokaisen itse tehdä. Aluksi kahvittelimme ja sen ohessa katselimme Peräpohjolaopiston nuorisoohjaajaopiskelijoiden tekemän musiikkivideon. Musiikkivideo liittyi Lapin Letka

16 16 hankkeeseen (ESR) joka edistää sukupuolten tasa-arvoa Lapissa koulu- ja työelämässä. Sosiaalityöntekijä piti tämän jälkeen hauskan tutustumisleikin, joka kevensi myös tunnelmaa (Liite 6. Tutustumisleikki). Kaksi nuorta, jotka saapuivat tapaamiselle, vaikuttivat varsin motivoituneilta. Koska nuoria ja etsivän nuorisotyön ohjaajia oli kappaleittain kaksi, he saivat yksilöohjausta ja yksityisen juttutuokion ohjaajien kanssa. Nuoret olivat halukkaita keskustelemaan mieluummin kahden ohjaajan kanssa, kuin ryhmässä. Teimme sitä ennen elämäntilannearvioinnin omasta elämästämme. Arviointi tapahtui asteikolla 1-5 ja elämän alueet olivat seuraavat: raha-asiat, jaksaminen ja uni, ihmissuhteet, työ, koulu, kotiolot, päihteet, unelmat ja tavoitteet, ruokailu ja ravinto, vapaa-aika ja liikunta. Arvio tehtiin itselle ja siitä oli mahdollisuus jutella ohjaajan kanssa. Nuoret keskustelivat ohjaajien kanssa kahden mieltä askarruttavista kysymyksistä noin 40 minuuttia. Jaoimme nuorille esitteitä esimerkiksi mielenterveyteen, mielenterveyspalveluihin, velkaneuvontaan, peliriippuvuuteen ja koulutuksiin liittyen. Esitteet olivat aiemmillakin tapaamisilla tarjolla, mutta saattoi olla niin, etteivät nuoret uskaltaneet tai kehdanneet ottaa niitä. Asiakkaalta saamamme palaute tästä kerrasta oli varsin positiivista. Hän kuvasi tätä kertaa opettavaiseksi ja hyödylliseksi. Mukavaa oli, että hän jäi vielä kahvittelemaan ja juttelemaan kanssamme varsinaisen tapaamisen jälkeen.

17 Viimeinen tapaaminen Ammattikoulutuspolkuja Ennen viimeistä tapaamista sosiaalityöntekijä sai iloisen viestin asiakkaalta, joka lopetti ryhmätapaamiset kouluun pääsyn vuoksi. Aloitimme viimeisen tapaamisen aamupalalla kuten yleensä. Sosiaalityöntekijä ei ollut muistuttanut tapaamisesta etukäteen ja paikalle saapui kolme nuorta. Erityisen positiivista oli, että paikalle saapui omasta tahdostaan nuori, jonka vastarinta oli alussa varsin voimakasta. Hän tiedosti tullessaan myös sen, ettei tule saamaan ilmaista harrastusta, koska yksi tapaaminen oli jäänyt väliin. Alussa sosiaalityöntekijä esitteli SOS hankkeen päivittämän tilannekartoituksen ja asiakassuunnitelman. Hän kertoi, että niissä on hyödynnetty juuri kyseisiltä asiakkailta saatua palautetta. Viimeisellä kerralla, kuten edellisilläkin kerroilla oli esillä esitteitä, joita nuoret saivat ottaa. Lisäksi olimme ripustaneet seinälle SOS -hankkeen posterin: Aikuissosiaalityö sinua varten. Tällä kerralla vieraaksi saapui koulutuspoluista kertomaan ammattikoulun kehittämispäällikkö, joka erityisesti oli keskittynyt aikuis- ja oppisopimuskoulutukseen sekä näyttötutkintoihin. Paikalla oli myös kuuntelemassa kaksi työntekijää etsivästä nuorisotyöstä. Näin moniammatillinen yhteistyö sai myös potkua. Ammattikoulutuspolkuja löytyi useita erilaisia. Aikuiskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa keskitytään ammattiaineisiin ja työssäoppimiseen lukemisen ja koulun penkillä istumisen sijaan. Tämä oletettavasti sopii useammalle aikuisopiskelijalle, joka ei välttämättä halua istua koulussa vaan olla työelämässä. Näyttötutkintokoulutuksen etuna on, että harjoitteluajalta saa palkkaa ja se on vapaamuotoisempi tapa suorittaa ammattitutkinto.

18 18 Oppisopimuskoulutuksen ehtona taas on, että tutkinnon suorittajalla on työpaikka, joka näytöt ottaa vastaan. Työpaikka tulee hankkia itse, mutta ammattikoulu kouluttaa työpaikan ammattilaisesta ohjaajan opiskelijalle. Ja työpaikka/yritys saa valtion osuuksina ns. palkkatukea, joka maksetaan opiskelijalle. Kehittämispäällikkö kertoi myös, että valittavana on lähes 400 ammattitutkintoa, jotka löytyvät ammattikuvauksineen Opetushallituksen sivuilta (www.oph.fi -> Utbildning och examina -> Fristående examina -> Examina). Keskustelua ei tällä kerralla juuri syntynyt, vaikka nuorille tarjottiin tilaisuus kysyä asioita koulutukseen liittyen. Lopussa sosiaalityöntekijä jututti jokaista nuorta erikseen. Yksi nuorista valitsi uudeksi harrastuksekseen kuntosalin. Toisen nuoren kohdalla, joka oli käynneillään ansainnut ilmaisen harrastuksen, tapahtui varsinainen yllätys: hän halusi antaa harrastuksensa jollekin muulle. Sosiaalityöntekijä sanoi, että hän on harrastuksensa ehdottomasti ansainnut, mutta asiakas pysyi päätöksessään. Päätimme sitten yhdessä, että hän saa lahjoittaa harrasteensa kolmannelle paikalla olleelle nuorelle. Tällaisia helmiä on harvassa. Kyseinen nuori kertoi sosiaalityöntekijälle, että olisi osallistunut tapaamisiin, vaikka porkkanaa ei olisi tarjottu, sillä hän todella halusi tulla mukaan. Harrastuksen saanut nuori jäi pohtimaan seuraavaan viikkoon saakka mitä hän valitsee. Tämä nuori oli silminnähden iloinen toisen nuoren ystävällisestä eleestä. Viimeisellä tapaamisella keräsimme myös asiakaspalautteen (Liite 7.). Asiakaspalautteen kooste on seuraavassa luvussa. Sitä voidaan hyödyntää tulevien ryhmämuotoisen sosiaalityön toimintojen suunnittelemisessa. Viimeisen tapaamisen tunnelma oli lämminhenkinen. Uskoakseni osallistuneille nuorille jäi tapaamisista hyvä ja toiveikas mieli. Työntekijöinä sosiaalityöntekijä ja minä koimme onnistuneemme asiakaslähtöisessä työssä. Täytyy todeta, että lopussa oli jopa hieman haikeaa, kun tapaamiset eivät enää jatkuneet.

19 19 4. Ryhmämuotoisen sosiaalityön arviointi ja asiakaspalaute Arvioimme vaikuttavuutta sosiaalityöntekijän kanssa viimeisen tapaamiskerran päätteeksi. Kuten jo aiemmin totesin, pääsi eräs asiakas ammatilliseen koulutukseen ennen ryhmämuotoisen sosiaalityön päättymistä. Toinen asiakas hakeutui ammatilliseen koulutukseen ja kolmas haki elämäntilanteeseensa sopivaa kuntoutustukea, joka edistää tulevaisuuden suunnittelua jatkossa. Eräs asiakas jäi vielä pohtimaan tulevaisuuden suunnitelmia. Ainoastaan yhden asiakkaan kohdalla tapahtui ryhmämuotoisen sosiaalityön keskeytyminen kokonaan. Kolmen nuoren sosiaalihuollon asiakkuus saatiin päätökseen tällä panostuksella, joka ei mielestäni ole rahallisesti suuri tai resursseiltaan mahdoton. Tämän perusteella ryhmämuotoisen sosiaalityön voidaan todeta olevan vaikuttava työmenetelmä, jos suunnittelu tehdään huolella ja asiakaslähtöisesti. Sosiaalityöntekijän kommentti; nämä neljä nuorta ovat nyt aktivoituneet, kuvaa hyvin tämän ryhmätyön tulosta. Asiakaspalautetta kyseltiin aktiivisen asiakastyöskentelyn aikana suullisesti ja viimeisellä kerralla palautetta pyydettiin nimettömänä kirjallisesti (Liite 7.). On suotavaa, että asiakkailta saatu palaute ohjaisi tulevaisuudessa työskentelytavan kehittämistä. Kirjallisia asiakaspalautteita saimme yhteensä kolme kappaletta. Asiakaspalautteista selvisi, että moni piti tapaamisesta, jossa kirjoitettiin tulevaisuuskirje. Tapaamisilta toivottiin juuri tämän tapaista toimintaa, jossa itse pääsi toimimaan ja tuottamaan jotain ja olemaan siten osallisena. Toiminnallisia tehtäviä tulisikin siis tulevissa ryhmätapaamisissa olla mielellään joka kerta. Tarjottavaa tietoa pidettiin hyödyllisenä lukuun ottamatta TE -toimiston tarjoamaa tietoa, joka oli jo kaikille ennestään tuttua. Kritiikkiä saatiin siitä, että jollakin kerralla vieras puhui liikaa, vaikkakin asiaa.

20 20 Tapaamisten teemoja pidettiin yleisesti informatiivisina, opettavaisina, mutta samalla tapaamiset olivat viihtyisiä. Eräs asiakas totesi, että ryhmämuotoisen sosiaalityön tapaamiset ovat hyvä tapa tarjota nuorille tietoa. Eri koulutuspoluista saatava tieto koettiin hyödyllisenä ja toisaalta, vaikka kouluasiat eivät juuri sillä hetkellä olleet ajankohtaisia, niin aihe koettiin hyödyllisenä: Hyvä tietää, että on muitakin vaihtoehtoja ammattiin kuin koulun penkillä istuminen. Etsivän nuorisotyön tapaamiskerrasta todettiin, että on hyvä tietää, että apua on mahdollisuus saada eri elämäntilanteissa. Hyvänä koettiin, että tapaamisilla oli mahdollisuus keskusteluun, vaikka keskustelua ei aina olisi syntynytkään. Toisaalta erästä asiakasta motivoi porkkana eli ilmainen harrastus nousemaan aamulla ja lähtemään tapaamisiin. Tapaamispaikkaa kuvattiin viihtyisäksi ja rauhalliseksi. Asiakas kertoi myös suullisesti, että oli mukavaa, kun aamulla oli menoa jonnekin ja tarjolla oli kahvia ja aamiaista. Nuorisokahvilan kokoustilaa pidettiin parempana kohtaamispaikkana kuin sosiaalitoimiston tiloja. Asiakkailta saadun palautteen perusteella nuorille olisi suotavaa järjestää tällaisia tapaamisia jatkossakin. Tarjottavaa on syytä olla, kuten kokouksissa yleensäkin. Ryhmämuotoisen sosiaalityön tapaamisissa lähes kaikki paikalle kutsutut asiantuntijat olivat naisia, kuten myös sosiaalityöntekijä minä projektityöntekijänä. Koska asiakkainakin on miehiä, oli hyvä, että yhdellä tapaamisella vieraana oli mies. Kenties miesasiakkaista on mukava kuulla joskus miehen näkökulmaa ja tarinaa, mitenkään naisten näkökulmaa väheksymättä. Päinvastoin; naisten työ on arvokasta. Ilman naisten työtä ei olisi hyvinvointiyhteiskuntaa. Miesten saattaa olla helpompi toisinaan puhua miehelle asioistaan ja päinvastoin. Maahanmuuttajaryhmään verrattuna tämän ryhmän ansioksi voi lukea, että puhumisen tilat täyttyivät jokseenkin tasaisesti. Havaintoni mukaan ohjaajan ei erityisesti tarvinnut kiinnittää huomiota siihen, että hiljaisemmatkin äänet kuuluisivat ryhmässä. Maahanmuuttajaryhmässä naiset avautuivat mieltään askarruttavista asioista vasta

21 21 tapaamisen päätyttyä, kenties sen vuoksi että miesten ääni täytti lähestulkoon puhumisen tilan. 5. Onnistumisia ja haasteita Ryhmämuotoisen sosiaalityön myötä onnistuttiin saamaan asiakkaiden voimavaroja paremmin esiin yksilötyöskentelyyn verrattuna. Sosiaalityöntekijä kuvasi sitä niin, että hän sai asiakkaistaan enemmän irti, kuin koko yksilömuotoisen työskentelynsä aikana yhteensä. Hän kuvasi ryhmämuotoisen toiminnan aiheuttavan positiivisen kierteen asiakkaiden keskuudessa. Tällä hän tarkoitti, että ryhmässä ollessa nuoret innostuvat silminnähden toistensa tulevaisuuden haaveista ja suunnitelmista. Tämä aiheutti sen, että kun joku kertoi rohkeasti ja avoimesti ajatuksistaan, uskaltautuivat muutkin puhumaan itsestään alun jännityksen ja hienoisen muutosvastarinnan jälkeen. Onnistumiseksi tietenkin lasketaan asiakkaiden koulutukseen pääsy, mutta mielestäni onnistumiseksi voidaan lukea myös parempi kontakti asiakkaisiin tutustumisen ja ymmärryksen kautta. Havaitsimme myös, että joidenkin asiakkaiden oli helpompi lähestyä esimerkiksi etsivän nuorisotyön ohjaajia heille tarjotun tilaisuuden myötä. Ryhmämuotoinen sosiaalityön kautta kynnys asioida ammattilaisten kanssa mahdollisesti madaltui. Mielestäni ryhmämuotoisen sosiaalityön erityiseksi ansioksi voidaan lukea, että ryhmässä tehty sosiaalityö on varsinaista Sosiaali Työtä. Kun elämisen reunaehto eli yhteiskunta rakentuu sosiaalisista suhteista ja instituutioista, niin miksi sosiaalista kuntoutusta tehtäisiin ainoastaan yksilöihin kohdistuvana työnä. Yksin on vaikea olla sosiaalinen saatikka kuntoutua tai aktivoitua sosiaalisesti. Vertaistuen voimaa ei tule siis väheksyä. Uskallan väittää, että samassa elämäntilanteessa olevien ymmärrys toisiaan kohtaan on syvempää, kuin toisinaan asiantuntijan ymmärrys asiakasta kohtaan.

22 22 Olimme suunnitelleet ja pyytäneet toiminnallisia tehtäviä tapaamiskerroille, sillä kaikille ei ole helppoa keskustelu ja kysymysten teko uudessa ryhmässä. Toisinaan asiantuntijat olivat huomioineet toiveen, mutta kahdella kerralla asiakasta osallistavaa toiminnallisuutta ei ollut muuten kuin juttelun muodossa. Yhdestä tapaamisesta saatu asiakaspalaute kertoi, että alustajien valmistautuminen tälle tapaamiselle oli heikkoa. Toisaalta asiakkaat tiesivät jo ennalta lähes kaikki tällä kerralla kerrotut asiat. Tästä voidaan johtopäätöksenä todeta, että huolellinen ohjelman valmistelu ja osallistavat työmenetelmät ovat tällaisissa tapaamisissa tarpeen. Suurin haaste ryhmämuotoisessa sosiaalityössä nuorten kohdalla, kuten myös edellisessä pilotissa maahanmuuttajanuorten kohdalla, oli sitoutuminen ja tapaamisaikojen noudattaminen. Toisaalta tässähän sitä oli hyvä tilaisuus sitä harjoitella ja virheiden tekeminen on hyvä oppimisen paikka. Jos ryhmämuotoinen sosiaalityö tulee jatkumaan hyväksi koettuna käytäntönä, tulee jatkossa huomioida, että tämän kaltaista palvelua tarjotaan tasapuolisesti eri asiakasryhmille (esimerkiksi naisille, miehille kielestä ja taustasta kuten etnisyydestä riippumatta). Suosittelen, että seuraava ryhmä suunnattaisiin suomenkielisille nuorille. Alussa suunnittelimme miesryhmää, mutta sosiaalityöntekijä päätyi sekaryhmään tarkastellessaan asiakasainestaan. Suunnitelmanani oli alun perin vertailla sekaryhmää ja sukupuolierityistä ryhmää keskenään, jota en nyt suunnitelman muututtua tehnyt. Jatkossa vertailua voisi tulevien ryhmien osalta tehdä. Jatkokysymykseni onkin, että millaisia vaikutuksia sukupuolierityisyydellä on verrattuna sekaryhmään? Erään tapaamisen lopussa keskustelua tuli siitä, että riittääkö neljä tapaamiskertaa asiakkaiden sosiaalisen tuen tarpeeseen nähden. Kenties pitkäjänteisemmällä työskentelyllä voisi päästä syvemmälle asioihin, mutta toisaalta ihminen voi tällaisen

23 23 pienen virikkeen kautta tehdä merkittäviäkin oivalluksia itsestään ja tulevaisuudensuunnitelmistaan. Suurimman työn ihminen tekee loppukädessä itse itsensä kanssa, eikä sitä voi kukaan tehdä toisen puolesta, voidaan vain esittää mahdollisuuksia. Tärkeää on tietenkin tapa, jolla niitä mahdollisuuksia esitetään. Jos esimerkiksi lähtökohta puheessa on, kuten joillakin työvoimaneuvojilla joskus on, että on huonot taloudelliset ajat ja että, töitä on niukasti tarjolla, niin tuskinpa se ketään kannustaa olemaan aktiivinen työnhakija.

24 24 6. Liitteet Liite 1. KUTSU Välkommen till gruppträff för ungdomar Plats: Musikcafè After Eight, Storgatan Jakobstad Onsdag klockan Vi lär känna varandra. Brunch: kaffe/te, frukt och semlor. Elisabeth King och Aija Tarvula från TE -byrå kommer att presentera tjänster för ungdomar och arbetsmöjligheter i vårt område. Vi gör några uppgifter kring ämnet. Onsdag klockan Brunch: kaffe/te, frukt och semlor. Ulla Aho från Intro kommer till After Eight. Vi fokuserar på våra framtidsdrömmar. Onsdag 7.8. klockan Brunch: kaffe/te, frukt och semlor. Åsa Lund kommer från uppsökandeungdomsarbete och berättar om deras tjänster. Kanske du behöver hjälp tex. att få egen bostad? Onsdag klockan Brunch: kaffe/te, frukt och semlor. Rune Nyman från Optima kommer att berätta om olika branscher och möjligheter till yrkesutbildning. Feedback från mötena samlas in.

25 25 Liite 2. Loggbok Lokikirja (so.asiakaspassi) Loggbok Namn: Välkommen till gruppträff för ungdomar Plats: Musikcafè After Eight, Storgatan 6, Jakobstad

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Kasteessa. lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden. Pekka Ojaniemi Pekka Ojaniemi

Kasteessa. lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden. Pekka Ojaniemi Pekka Ojaniemi Nuorten osallisuus Lasten Kasteessa Lasten ja nuorten osallisuus lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden merkitys 2422015 24.2.2015, Rovaniemi Pekka Ojaniemi 1 Historiaa Rovaseudun lastensuojelun kehittämiskeskus

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Mitäs nyt? Väliinputoaja-nuoren aikuistuminen sosiaalityön näkökulmasta

Mitäs nyt? Väliinputoaja-nuoren aikuistuminen sosiaalityön näkökulmasta Mitäs nyt? Väliinputoaja-nuoren aikuistuminen sosiaalityön näkökulmasta 1 i Oma aikuinen elämä teoriassa peruskoulu jatkoopinnot työpaikka, oma asunto, perhe 2 Oma aikuinen elämä käytännössä Peruskoulu

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso.

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso. KOKEEN SUORITTAJAN KAPPALE 1. tétel 1/2. oldal 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa valmistautua tehtävään.

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot