Inventointikortit. Alueinventoinnit: 167 Peltosalmen alue, 184 Kirmanjärven seutu

Transkriptio

1 Inventointikortit Rakennusinventoinnit: 48 Hirvelä, 49 Jussila, 50 Kääriälä, 52 Uudistalo, 53 Yrjölä, 58 Jokiniemi, 106 Jääskelä, 107 Kallio, 108 Kievari, 111 Postitalo, 113 Peltosalmen tila, 114 Veikkola, 129 Peltosalmen rautatieasema, 132 Taipaleen asemamiehen asunto, 155 Ulmalan entinen koulu, 185 Ahmo, 186 Piha Paavola, 187 Päivölä, 188 Pekkala, 191 Kielorinne, 192 Ollila, 193 Koulutila Alueinventoinnit: 167 Peltosalmen alue, 184 Kirmanjärven seutu

2 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde HIRVELÄ Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Nerkoo 24:13 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kirmantie IISALMI 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus n:o 1. Nyk. käyttö tyhjillään, varasto Alkup. käyttö riihi Rak.aika 18??, ruumenus purettu Suunnittelija Kerrosluku 1 Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus - nurkkakivi hirsi(sahanurkka) satula profiilipelti 9. Omistaja ja omistajan osoite Ulkovärit - Kunto kohtalainen, maa noussut alimpien hirsien tasoon/rakennus painunut Erityispiirteet koko n. 6 x 8m 11. RAKENNUSHISTORIA Paikan asutus- ja sukuhistoriaa: tila on Suuren maatilakirjan mukaan kantatila luvulla tilalla oli mm Väisäsiä luvun vaihteessa tilaa isännöi Kääriäiset, joilta tila joutui pakkohuutokaupattavaksi. Kotilaisen suvulle tila siirtyi 1938 nykyisen omistajan ukin, Kalle Väisäsen tultua tilalle Sukevan Piikainmäestä. 12m x 12 m kokoinen päärakennus on vuodelta Talon neliömäinen pohja ja korkea hahmo on aikakauden tyypillisistä maatilapäärakennuksista poikkeava. Vuonna 1959 korjausten ja muutosten jälkeen (mm korkeat ruutuikkunat vaihdettiin aikakauden tyyliin)rakennuksen hahmo vaikuttaa luvun rakennukselta lla talon (lattiat avattu, pinnat uusittu sisäpuolella on ym.). Tuvassa tehty peruskorjaus säilytettiin komea graniittileivinuuni, josta poistettiin vuosien kuluessa kertyneet maalipinnat. Talon eteläpuolella oli 1900-luvun vaihteessa rakennettu hirsinavetta (purettu. Pitkä aittarakennus sijaitsi Kirmantien suuntaisesti (purettu)jonka paikalla on nyt uudempi piharakennus. Tilan 1800-luvun rakennuskannasta on jäljellä riihi, jonka itäpääty rajautuu Kirmantiehen. Tien leveyden kasvettua matala ruumenusosa on purettu (tielle näkyvä ovi avautui ruumenukseen). Rakennuksen iästä kertoo suuret hirret. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Kirmanjärvi näkyy avarasti pihan länsipuolelta. Pohjoispuolella naapuritalo (lohkottu omistajasuvun jäsenelle). Pihan itäpuolella kulkeva Kirmantietä rajaavat hyvin kasvillisuus ja uudemmat talousrakennukset. Riihi sijaitsee asuinpihan eteläpuolella

3 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Omistajien arvion mukaan riihi on huonokuntoinen. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa Hirvelää ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms. Kuitenkin maakuntakaavassa Yrjölä kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Kohtuullisesti alkuperäisessä ulkoasussa säilynyt riihi (1995). Kirmanjärven alueen kantatila, jolla on säilynyt muutamia vanhoja rakennuksia. 18. LÄHTEET: Suuri maatilakirja l 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. Haastattelu: Tapani Sääski, Eeva Hietakorpi (1995), Eero Hietakorpi ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala

4 Valokuvaliite rakennusinventointiin: HIRVELÄ 48 Tilakeskus peruskartalla 2011 Naapuritalo lohkottu Hirvelästä Asuinrakennus Riihi Talo ja Talon uusi isäntä niittokoneen päällä juuri ennen sotia tai sodan aikana. Talo sai uuden ilmeen 1959 Riihi ja lato (puimala) talon suunnalta ( lta?) Tienpuoleisessa päädyssä on vielä ruumenus. Alakuvat riihen länsipäädystä. Tuvan graniittikiviuuni. Alla riihen tienpuoleinen pääty Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

5 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde JUSSILA Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Nerkoo 11:5 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kirmantie Omistaja ja omistajan osoite 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus n:o Nyk. käyttö loma-asunto nukkuma-aitta Alkup. käyttö asuinrakennus nukkuma-aitta Rak.aika vuosisadan vaihde? 19?? Suunnittelija Kerrosluku 1 1 Perusta harkkokivi nurkkakivi Runko hirsi(lyhytnurkka) hirsi(lyhytnurkka) Kattomuoto satula satula Kate pelti huopa Vuoraus peiterima -,nurkkalauta Ulkovärit pun./valk. - Kunto hyvä kohtalainen Erityispiirteet osa ikkunoista uusittu, malli vanhan mukainen eteläpään ulkoverh. uusittu Nyk. käyttö aitta(vas.) aitta(oik.) Alkup. käyttö nukkuma-aitta eloaitta Rak.aika 18?? 18?? Suunnittelija Kerrosluku 2 2 Perusta nurkkakivi nurkkakivi Runko hirsi(sahanurkka) hirsi(sahanurkka) Kattomuoto satula satula Kate huopa huopa Vuoraus - - Ulkovärit - - Kunto kohtalainen kohtalainen Erityispiirteet alin hirsikerta sisäänvedetty 11. RAKENNUSHISTORIA Tila on lohkottu 1800-l puolenvälin jälkeen. Ensimmäinen asuinakennus paloi vuosisadan vaihteessa, jonka jälkeen valmistui nykyinen rakennus. Se oli aluksi pelkkä tupa, johon lisättiin myöhemmin kammariosa. Viime vuosina on rakennuksen eteläpäätä kunnostettu. Myös vanhat uunit purettiin(tiilissä vuosiluku 1922). Talo on ollut viimeksi vakituisessa asuinkäytössä vuonna Sauna ja navetta paloivat 1980-luvun lopulla. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ

6 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa Jussilaa ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms.kuitenkin maakuntakaavassa Jussila kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen, jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE 18. LÄHTEET 19. SUULLISTA TIETOA ANTANEET Riitta Koskela, Kalle Kääriäinen Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X 20. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ Timo Hytönen Hanna Oijala 2011

7 Valokuvaliite rakennusinventointiin: JUSSILA 49 Pihapiiri peruskartalla 2011 Aitat Lato Asuinrakennus Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

8 Valokuvaliite rakennusinventointiin: JUSSILA 49 Pihapiiri peruskartalla 2011 Kuvaliite kesken, koska omistaijia ei toistaiseksi tavoitettu Aitat Lato Asuinrakennus Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

9 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde KÄÄRIÄLÄ Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Nerkoo 11:17 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kirmantie Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Rakennus n:o Nyk. käyttö asuinrakennus tyhjillään Alkup. käyttö asuinrakennus eloaitta Rak.aika 1912 (1900?),(1960),(1993) 1813 Suunnittelija rak. Pulkka Kerrosluku 2 2 Perusta harkkokivi nurkkakivi Runko hirsi hirsi(sahanurkka) Kattomuoto satula satula Kate pelti pelti Vuoraus peiterima -,nurkat koteloitu Ulkovärit pun./valk. - Kunto hyvä hyvä Erityispiirteet harkkokiviuuni alin hirsikerta sisäänvedetty tupa säilytetty alkup. asussa 11. RAKENNUSHISTORIA Paikan asutus- ja sukuhistoriaa: Kääriäisen suku on vanhimpia Kirman alueen sukuja.savon maanjaotuskirjassa mainitaan Ulmalan tilan kohdalla Matti Antinpoika Kääriäinen ja teksti Rakentanut takamaalle. Tulee veroitetavaksi kartassa (kts liite) on nykyisen Kääriälän tilan seudulle kirjoitettu Nybygge. Aitan harjan sukuviirissä on vuosiluku Päärakennus on rakennettu 1912 (vuosi 1900 on merkitty Suomen maatilat kirjaan) asennettiin ulkoverhoukseksi vaakapaneeli. Vuonna 1993 rakennus remontoitiin sekä sisältä että ulkoa. Vanhin Säilynyt rakennus on komea hirsiaitta, jossa on Iisalmen seudulla harvinainen sisäänvedetty jalusta, jolloin seinähirsiä ei ole tuettu suoraan nurkkakiville. Hirsinen navetta on vuodelta Tilalla ei ole karjaa. Maatalousrakennuksia on korjattu ja ne säilytetään pihapirin osana. Kääriälän pihapiiri ja erityisesti päärakennus ja pihtakuuset näkyy komeasti valtatieltä Kirmanjärven itärantaa tarkasteltaessa. Myös Kirmantielle pihapiiri näkyy hyvinhoidettuna ja tasapainoisena. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Lisäksi pihapiirissä ja 1940-luvun rakennuksia: navetta, aitta, sauna sekä maakellari. Muistomerkki

10 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa Kääriälä ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms.kuitenkin maakuntakaavassa Kääriälä kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Päärakennuksen lähes alkuperäisessä asussa säilynyt tupa. 18. LÄHTEET: Suuri maatilakirja l 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. Santeri Rissanen.Iisalmen entisen pitäjän historia, 1927(josta Savon maanjaotuskirja) Haastattelu: Tapani Sääski, Eeva Hietakorpi (1995), Eero Hietakorpi 2011, 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala

11 Valokuvaliite rakennusinventointiin: KÄÄRIÄLÄ 50 Pihapiiri peruskartalla 2011 Yläkuvissa ja Aitta Navetta Navetta Kääriälän suvun muistomerkki 1755 kartta Kirmanjärven pohjoispäästä (osa kartasta) Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

12 Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

13 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde UUDISTALO Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Nerkoo 3:79 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kirmantie Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Rakennus n:o 1. Vanha asuinrakennus. PURETTU 2011 JÄLKEEN Nyk. käyttö PURETTU Alkup. käyttö asuinrakennus Rak.aika 1939,(1887),(1925) Suunnittelija Kerrosluku 1 Perusta porakívi Runko hirsi(pitkänurkka) Kattomuoto satula Kate huopa(kolmiorima,pun.) Vuoraus vaakapaneeli/pystypaneeli(yläosa) Ulkovärit kellertävä Kunto kohtalainen Erityispiirteet tupa hirsipinnalla 11. RAKENNUSHISTORIA Rakennus valmistui vuonna 1839 Yrjölään. Tuvan käsittävä rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1887, jolloin myös rakennettiin kamariosa. Vuonna 1925 rakennus purettiin,tehtiin uusi kivijalka ja koottiin uudelleen. Samassa yhteydessä vesikattoa korotettiin. Ikkunoita vaihdettiin ja pesu ym. sosiaalitilat tehtiin taloon luvulla. Myös osa talon ikkunoista vaihdettiin tällöin ajan muodinmukaisiksi. Uuden asuinrakennuksen valmistuttua tupa on ollut kylmillään vuodesta 1957 lähtien ja asumattomana vuodesta Talo oli tarkoitus purkaa uuden valmistumisen myötä, mikä selittää rakennusten lähekkäisyyden. Vanhoista talousrakennuksista pihalla on jäljellä kaksihuoneinen matala aitta. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Piha sijaitsee näkyvällä paikalla Kirmantien varrella viljelysmaisemassa.

14 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Vesikatto on romahtanut. Hirsikehikon pelastamisella olisi kiire. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa uudistaloa ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms.kuitenkin maakuntakaavassa Uudistaloa kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Esimerkki rakennusten siirroista. Kertoo asutuksen kehityksestä Kirman järvellä talon siirto naapurista. 18. LÄHTEET: Suuri maatilakirja l Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. Haastattelu: Tapani Sääski (1995), Ei tavoitettu omistajaa 2011, 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen X 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala PÄIVITYS Auri Vallinmäki

15 Valokuvaliite rakennusinventointiin: UUDISTALO 52 Tilakeskus peruskartalla 2011 Uudistalosta erotettu talo 1957 rakennettu asuinrakennus Aitta Vanha asuinrakennus (purettu 2011 jälkeen) Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

16 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde YRJÖLÄ Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Nerkoo 3:49 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kirmantie Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Rakennus n:o 1. vanha as.rak. Nyk. varasto, jäänyt asuinkäytöstä 1988 käyttö Alkup. asuinrakennus käyttö Rak.aika 1800-l puoliväli? Suunnittelija Kerrosluku 1 Perusta porakivi ja betoni (kuistissa, ja pohjoissivun laajennuksessa) Runko hirsi Kattomuoto satula Kate pelti 1960-luvulla, alla päre Vuoraus vaakapaneeli/pystypaneeli(yläosa) Ulkovärit vanhaa kellertävää maalia näkyy räystäiden alla seinissä ja ikkunoissa, muutoin maali lähtenyt. Kunto kohtalainen Erityispiirteet (räystäiden kissanpenkit) ja siro lasikuisti, jossa huolellisesti tehdyt yksityiskohdat lasitus. 11. RAKENNUSHISTORIA Paikan asutus- ja sukuhistoriaa: tila on todennäköisesti lohkottu kuten monet muut Kirman järven eteläpään tilat Junttilan (tila no 3) kantatilasta. Yrjölä on ollut Hietakorven suvulla vuodesta 1914, jolloin nykyisen omistajan Eero Hietakorven Ukki Viljami Hoffren (myöhemmin muutti nimensä) tuli tilalle Maaningalta. Vanha päärakennus on 1800-luvun lopulta ja uusittu 1930-luvulla (tieto Suuresta maatilakirjasta). Seinissä ja ikkunalistoissa näkyy jäänteitä tasavärisestä vaalea keltaisesta öljymaalista, joka viittaa lukuun. Nykyisen ulkovuorauksen talo sai luultavasti Viljami Hoffrenin muutettua tilalle. Sitä ennen talo saattoi olla vuoraamaton (nyk. omistajan muistikuva vanhoista valokuvista). Kuisti hienoine lasituksineen on Viljamin tekemä. Tilalla oli ennen suvun tuloa vuonna 1839 rakennettu päärakennus, joka siirrettiin 1887 naapuriin Uudistalooon. Uuden asuinrakennuksen takana oleva aitta on tilan vanhin rakennus. Sen tasakertahirteen veistetty vuosiluku 1827 kertoo aitan veistämisen ajankohdan. Tilan nykyiset muut rakennukset ovat uudempia maatilarakennuksia.

17 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Kirmantieltä johtaa pihaan koivukuja, josta oli jo maininta 1960-luvun Suomen maatilat kirjastaa. 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa Yrjölää ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms.kuitenkin maakuntakaavassa Yrjölä kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Kirmantien maisemaan kuuluva vanha tila. Säilyneiden rakennusten ikä ja asuinrakennuksessa erityisesti yksityiskohdat (kuisti) 18. LÄHTEET: Suuri maatilakirja l 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. Haastattelu: Tapani Sääski, Eeva Hietakorpi (1995), Eero Hietakorpi 2011, 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala

18 Valokuvaliite rakennusinventointiin: YRJÖLÄ 53 Tilakeskus peruskartalla 2011 Vanha asuinrakennus Nyk. asuinrakennus Aitta Navetta Vanhaa ja uusi asuinrakennus Itäpääty Pohjoissivu, jonka ulokeosa on rakennettu myöhemmin Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

19 Kuistin rakensi nykyisen omistajan Eero Hietakorven ukki Viljami Hietakorpi (alkujaan Hoffren) todennäköisesti luvulla. Ryhdikäs 1800-luvun alun pikkuaitta. Aitan tasakertahirren nurkkasalvokseen on kaiverrettu vuosiluku Aittaa on siirretty ainakin kerran pihassa. Viimeisen siirron yhteydessä kivijalka tehtiin betonista. Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

20 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde JOKINIEMI Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo Paloiskylä 9:16 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Honkakoskentie RAKENNUKSEN KUVAUS 6. Kohdetyyppi 9. Omistaja ja omistajan osoite Rakennus n:o 1.vanha as.rak. 2. Nyk. käyttö tyhjillään eloaitta Alkup. käyttö asuinrakennus eloaitta Rak.aika 1845 (1934-5),(1940-l,) 18?? 1970lla sauna sisätiloihi(purettu) Suunnittelija Kerrosluku 1+(1) 2 Perusta luonnonkivi, osin betonoitu nurkkakivi Runko hirsi(pitkänurkka) hirsi(pitkänurkka) Kattomuoto satula satula Kate saumapelti huopa(kolmiorima)päre, huono kunto Vuoraus peiterima - Ulkovärit vaal.vihr./valk. punamulta Kunto kohtalainen kohtalainen Erityispiirteet 8m x28 m vellikello Rakennus Nyk. käyttö kellari ei käytössä (purettu 1995 jälkeen) Alkup. käyttö kellari tuulimylly Rak.aika l? Suunnittelija Kerrosluku Perusta Runko kivi teräsristikko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto hyvä Erityispiirteet käytetty vedennostoon Kaiverrus kellarin oven päällä: 1913 JP HK Rakennus Nyk. käyttö varasto varasto Alkup. käyttö aitta(tyttöjen aitta) aitta(poikien aitta) Rak.aika?? Suunnittelija Kerrosluku 1 1 Perusta nurkkapuut Runko hirsi(sahanurkka) hirsi(lyhytnurkka) Kattomuoto satula satula Kate huopa pelti Vuoraus - -, nurkkalauta Ulkovärit punamulta punamulta/valk. Kunto kohtalainen kohtalainen Erityispiirteet 1900-luvun alun asussa

21 11. RAKENNUSHISTORIA Pikku-Ahmon rantamaisemassa, Kirman kylätien varrella sijaitseva Jokiniemen tila on kantatila ja säätyläiskartano. Iisalmen Aminoffit ovat savolainen, pääosin alemmissa upseerinarvoissa tai aliupseerinarvoissa palvellut alhaisaatelin suku, mutta suvussa oli myös esimerkiksi maanmittareita. Suvun edustajia on asunut Iisalmen pitäjän sotilaspuustelleissa. Jokiniemen kartanon omisti luvun vaihteen molemmin puolin Zacharias Johan Aminoff ( ) palveli Savon kevyessä jalkaväkirykmentissä. Hän oli naimisissa Marie Elisabeth Tavastin ( ). Alikapteeni Zacharias Johan Aminoff kuoli Suomen sodan alkuvaiheessa alkuvuonna 1808 Leppävirran Carlvikissa sairauteen. Jokiniemen kartano siirtyi Aminoffin kuoltua kihlakunnantuomari, varalääninkamreeri Gabriel Heinriciuksen ( ) omistukseen. Tuomari hankki 1810-luvulla luvulla aktiivisesti maaomaisuutta Paloisilta ja Ulmalasta: Jokiniemen lisäksi Kallion ja Kyöstilän (Itikan). Yhteys Iisalmen pitäjään syntyi Heinriciuksen puolison Sofa Charlottan (o.s. Gummeruksen) kautta, jonka eno oli Jokiniemen Zacharias Johan Aminoff ja isä Kyöstilän isännän Gustaf Gummeruksen veli, Pielaveden kappalainen Jakob Gummerus. Jokiniemen tila oli tuomarina omistuksessa aina vuoteen 1836 saakka ja suvun hallussa aina luvun vaihteen tienoille. Suullisen tiedon mukaan Partasen suvun ensimmäinen isäntä oli Juho Fulgentius Partanen, joka tuli tilalle vuonna Vuonna 1880 omistajaksi on merkitty F. Partanen. Vuodesta 1908 lähtien omistajina olivat Juho Partanen ja hänen puolisonsa Anna (o.s. Sirviö). Tilan pinta-ala oli luvun alussa 162 hehtaaria, jost peltoa oli 21 hehtaaria Jokiniemen vanha päärakennus on rakennettu useammassa vaiheessa. Tarkka ajankohta ei ole tiedossa, mutta päätellen kattorakenteista 1900-luvun vaihteessa, jolloin koko rakennus katettiin yhtenäisellä katolla. Ullakon päätykolmiot on rakennettu tällöin rankorakenteisina. Taloa korjattiin vuonna Nähtävästi tällöin rakennus sai ulkovuorin ja nykyiset klassistishenkiset avokuistit (vrt. vanhassa maalauksessa on yhtenäinen lasikuisti) betoniaskelmilla ja betoniperustuksella varustettuna. Tällöin luultavasti myös rakennuksen kivijalkaa on tiivistetty päällystämällä se betonilla. Ikkunakehyslaudoituksissa käytetty, osin jugendvaikutteinen tyyli on varhaisempi, kuin mitä suosittiin 1930-luvulla. Ullakon viisikulmaiset ikkunat viittaavat tyyliltään 1800-luvun lopun kertaustyyleihin luvulla(?) ullakon toiseen päätyyn tehtiin lämmitettävä huone. Rakennukseen tehtiin 1970-luvulla (?) sauna, mistä syystä osa talon lattioista valettiin betonilla. Sauna purettiin myöhemmin luvulla rakennus jäi kylmilleen uuden päärakennuksen valmistuttua. 8- huoneinen rakennus on säilynyt hyvin 1900-luvun (1930-luvun) alkupuolen asussa betonoituja osia lukuun ottamatta, jotka pitäisi korjata (poistaa)alapohjasta rakenteiden säilymisen takia. Huoneissa on säilynyt vanhat pönttöuunit. koska tiloja lämmitettiin niillä 1980-luvulle asti (myös lisälämmittimiä käytettiin). Keskellä pihaa on kaksihuoneinen aitta. Vanhan päärakennuksen luoteispuolella on kaksi pientä erillisaittaa (tyttöjen ja poikien aitat) sekä maakellari, jonka oven päälliseen pelkkakiveen on kaiverrettu vuosilukuku Kellarin sisäkattoholvina on poikittain asetetut porakivet, mikä on rakenteellisesti harvinainenratkaisu kellareissa. Pihapiiriin kuuluu lisäksi uudempia maatalouteen liittyviä talousrakennuksia. Vuoden 1932 maatilakirjan mukaan tilalla oli tuolloin myös kotitarvemylly. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Talouskeskus sijaitsee viljelysten keskellä kumpareella Honkakoskentien varrella. Pikku-Ahmon järvi pohjoispuolella

22 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Ei suojelumerkintöjä tai ei kuulu kaavoilla suojeltuihin alueisiin maakuntakaavassa eikä keskustaseudun osayleiskaavassa. Kilpijärven länsirannan osayleiskaavassa v.2010 (kumoutunut KHO:ssa) Jokiniemen pihapiiri osoitettiin paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi keskustaseudun osayleiskaavaa varten laaditun arvotuksen pohjalta (pieni/keskisuuri). Alueella ei ole asemakaavaa. Tilalla asutaan, on edelleen maatila. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Pihapiirissä useita ulkoasultaan melko alkuperäisenä säilyneitä rakennuksia. Maisemallisesti hyvin eheä kokonaisuus (pihapiiri +pellot puustosaarekkeineen+reunustavat metsärajat) 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X 21. LÄHTEET Suomen maatilat Suuri maatilakirja l Iisalmen keskustaseudun osayleiskaava Kilpijärven länsirannan osayleiskaava Luttinen (vielä julkaisematon käsikirjoitus) Haastattelu:Nykyinen isäntäväki (Kari ja puoliso) ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala , Jaana Luttinen (historia).

23 Valokuvaliite rakennusinventointiin: JOKINIEMI 58 Osa Iisalmen seutua kuvaavasta Suomen sodan aikaisesta kartasta vuodelta Pihapiiri peruskartalla 2011 Aitta Pikkuaitat ja kellari Vanha asuinrakennus Vanha maalaus ennen 1930-luvun muutoksia Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

24 Vanhassa päärakennuksessa on säilynyt mm. peilirakenteiset ulko-ovet (huom. kauniisti seinäväriin sointuva sävy) ja sisäovet (kuvan ovi 1800-luvulta). Pihalta itään aukeava hieno maisema. Peltoja reunustavat metsänreunat ovat puistomaisia ja valoisia laidunnuksen takia. Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

25 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde JÄÄSKELÄ Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Ulmala 2:38 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Tervarinteentie Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Rakennus n:o Nyk. käyttö eloaitta varasto, purettu 1995 jälkeen Alkup. käyttö eloaitta navetta Rak.aika 1802?,(1933) vuosisadan vaihde 1914 Suunnittelija Kerrosluku 2 Perusta nurkkakivi Runko hirsi(pitkänurkka) hirsi(pitkänurkka) Kattomuoto satula satula Kate pelti Vuoraus nurkat koteloitu Ulkovärit punainen Kunto kohtalainen huono Erityispiirteet ovi/lukko kts. valokuva hinkalot irti seinästä 11. RAKENNUSHISTORIA Tila on Ulmalan kylän kantatila. Vuoden 1755 kartassa nykyisten tilojen, Jääskelän ja sen eteleläpuolella sijaitsevan Laukkalan sijoille on merkitty Ulmalan kylän tilanumerot 3,2, ja 1. tilanumerot. Iisalmen kappalaisen Abraham Molleruksen (k. 1764) vävy, komissionimaanmittari Anders Gustaf Strandberg ( )oli tiettävästi tilan ensimmäinen säätyläisomistaja. Hän meni vuonna 1782 naimisiin ensimmäisestä avioliitostaan leskeksi jääneen Anna Lovisa Molleruksen kanssa. Packan on merkitty viimeistään vuodesta 1787 Iisalmen rippikirjoihin. Strandberg oli porilaista kauppiassukua. Tilaa kutsuttiin Packasgårdiksi tai Anttilaksi. Komissionimaanmittari Packmanin kuoltua Packasgårdin eli Anttilan kartanon tilanpitoa jatkoi hänen poikapuolensa, maanmittari Karl Fredrik Boisman ( ), joka oli Anna Lovisa Molleruksen ja Savon jalkaväkirykmentin adjutantti, luutnantti Jakob Fredrik Boismanin (k. 1778) poika. Karl Fredrik Boisman toimi varamaanmittarina vuodesta 1800 Iisalmessa. Karl Fredrik Boisman palveli Suomen sodassa vänrikkinä. Hän toimitti vuoden sodan aikaan kenttämittauksia. Karl Fredrik Boisman oli yksi talonpoikaiskahakoiden johtohenkilöitä Iisalmessa keväällä 1808, ja hänestä on tallennettu monta kansantarinaa. Hän sopeutui kuitenkin myös uuteen esivaltaan ja eteni urallaan. Karl Fredrik Boismanista tuli komissiomaanmittari vuonna Hän toimi komissiomaamittarina Vaasan läänissä vuodesta Insinööri Boisman luopui Anttilan eli Packasgårdin tilasta viimeistään keväällä 1823, jolloin hän muutti pysyvästi Laukaseen. Boisman teki isojakotoimituksia Laukaan, Saarijärven ja Viitasaaren pitäjissä. Maanmittaustirehtöörin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1829.

26 Boismanin jälkeen Pakkas-taloa eli Anttilaa isännöi vuodesta 1835 herastuomari Johan Kauppisen poika (s. 1797)ja hänen sukunsa aina vuoteen 1864, jolloin nykyisten omistajien ensimmäinen edustaja, talollinen Juho Jääskeläinen (s. 1835) hankki tilan omistukseensa. Vuodesta 1923 tilan omistivat Kalle ja Teudor Jääskeläinen puolisoineen. Tilasta oli erotettu kaksi mäkitupa-aluetta (yhteensä noin 10 hehtaaria). Jääskelän pinta-ala oli 1930-luvun alussa runsaat 190 hehtaaria, josta peltoa oli 48 hehtaaria, raivauttua laidunta 14 hehtaaria ja metsämaata noin 129 hehtaaria. Talouskeskus sijaitsee viljelysten päässä Kirmanjärven rannalla. Edelleen karjanhoitoa harjoittavan tilan pihapiirin rakennuskanta on iältään kerroksellinen. Kaukomaisemassa tilakokonaisuus muodostaa laitumien kehystämänä hyvin tasapainoisen kokonaisuuden taustanaan rannoiltaan avoin Kirmanjärven pohjoispää. Rakennushistoriallisesti arvokkain tilan rakennuksista on 1802 valmistunut suuri eloaitta. Rakennuksen säilyneessä oven avainkilvessä on vuosiluku 1802 ja nimi Bösman (nimen kirjaimet tarkalleen?). Verrattuna seudun muihin 1800-luvun eloaittoihin se on malliltaan poikkeuksellinen. Suurikokoisessa (runsaat 7 x 8 metriä) kaksikerroksisessa aitassa on vain yksi suuri huone alakerrassa ja sisäänkäynti keskellä rakennuksen pidempää sivua. Tyypilliset seudun 1800-luvun eloaitat ovat pohjaltaan neliömäisiä ja harvoin huonemitaltaan yli 6 metriä. Ovi sijoitettiin aikakauden tyypillisessä yksihuoneisessa eloaitassa yleensä päätyyn. Boismanin aikana rakennettu aitan malli muistuttaakin enemmän kirkkojen yhteyteen rakennettuja lainamakasiineja tai kartanoiden makasiineja. Rakennuksen arvoa nostaa sen säilyminen rakenteellisesti alkuperäisessä asussa: profiilipellin alla vuoliaiskatto, räystäsrakenne, hirrestä salvotut toisesta kerroksesta täytettävät jyvälaarit (hinkalot)ja ovien pielirakenne (malliltaan itäistä tyyppiä edustava). Ovi ja sen yläpuolinen toisen keroksen luukku on paneloitu 4-5 cm paksulla ja n.30 leveällä profiloidulla lankulla kalalanpyrstömalliin. Oven kaksi taottua lukkoa ja salpamekanismi on kooltaan vaikuttavat. Pihassa lähempänä rantaa on säilynyt toinen aittarakennnus, jota on nähtävästi rakennettu osissa. Aitta on myöhemmin tuettu betoniperustuksilla. Länsipääty on uusin ja rankorakenteinen, mutta sopii hyvin kokonaisuuteen. Hirsiosat saattavat olla 1800-luvulta (ovirakenteista päätellen). Asuinrakennus on valmistunut 1901 ja uusittu 1912, 1963 ja Aiemmassa inventoinnissa 1995 mainittu hirsinavetta on purettu. Se oli ollut 40 lehmän navetta ja rakennettu LÄHIYMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee lähellä rantaa loivalla rantavyöhykkeellä muodostaen yhdessä peltoaukean ja vastarannan maatilojen kanssa yhden Iisalmen näyttävimmistä maanviljelysmaisemista 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa Jääskelää ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms.kuitenkin maakuntakaavassa Jääskelä kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa.

27 14. LUETTELOINTIPERUSTE Alkuperäisessä ulkoasussa säilynyt aitta, aitan ikä. Tilakeskus ympäröivine peltoineen rakentaa valtatielle näkyvää ja elinvoimaista viljelysmaisemaa. 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X 18. LÄHTEET: Suomen maatilat Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. Matti Klinge. Iisalmen ruhtinaskunta, 2006 Haastattelu: Jaakko ja Aarne Jääskeläinen 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala ; YTT Jaana Luttinen (historia).

28 Valokuvaliite rakennusinventointiin: JÄÄSKELÄ / Iisalmi 106 Osa kartasta 1755 Tilakeskus peruskartalla 2011 Aitta 1802 Aitta Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

29 Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

30 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde KALLIO Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Ulmala 9:65 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Honkakoskentie Omistaja ja omistajan osoite 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus 1 Nyk. käyttö asuinrakennus Alkup. käyttö asuinrakennus Rak.aika 1860-l, 1957, 1980 jälkeen (mm. ikkunat vaihdettu) Suunnittelija Kerrosluku (1)+1+(1) Perusta luonnonkivi/harkko Runko hirsi Kattomuoto satula Kate tiili(pun.) Vuoraus pystypaneeli(ikk.alaosa)/vaakapaneeli/ pystypaneeli(päätykolm.) Ulkovärit kelt./valk. Kunto hyvä Erityispiirteet kissanpenkit, alla näkyy hirrestä veistyttyjä räystäsrakenteita Rakennus 2 Rakennus 3 Nyk. käyttö tyhjillään aitta Alkup. käyttö asuinrakennus aitta Rak.aika 18?? 18?? Suunnittelija Kerrosluku 1 2 Perusta luonnonkivi nurkkakivet Runko hirsi(pitkänurkka) hirsi(pitkänurkka) Kattomuoto satula satula Kate tiili pelti Vuoraus päre -/nurkat koteloitu Ulkovärit punertava/valk. pun./valk./kelt. Kunto kohtalainen hyvä Erityispiirteet vellikello Tupapääty purettu, hirret käytetty nykyiseen asuinrakennukseen. 11. RAKENNUSHISTORIA Tila on kantatila. Paikalla näkyy 1755 piirretyssä kartassa tilanumero Ulmala 5. Tilan ensimmäiset omistajat lienevät olleet Väisäsiä, 1800-luvun alussa veljekset Gabriel Väisänen (s.1766) ja Petter Väisänen (s. 1764). Heidän mukaansa tilaa kutsutaan Väisäläksi. Ensimmäisen kerran Kallioon viittaava esiintyy rippikirjassa , jossa tilan nimenä on ruotsiksi Bergkulla. Viimeistään vuonna 1817 Kallion tilan omisti kihlakunnantuomari Gabriel Heinricius ( ). Pielaveden kappalaisen Jakob Gummeruksen ja Hedvig Margaretha o.s. Tavastin tytär Sofia Charlotta

31 ( ) meni naimisiin kuopiolaisen varatuomari Gabriel Heinriciuksen ( ) kanssa heinäkuun 20. päivänä Morsian oli kirjoilla Paloisilla, enonsa perheen omistamassa Jokiniemen kartanossa. Gabriel Heinricius toimi jo Suomen sodan aikaan Pien- Savon käräjäkunnan tuomarina. Kuopion läänin varalääninkamreeri hänestä tuli vuonna Heinricius-suvulta Väisälän eli Kallion kartanon talon omistus siirtyi tuomari Adolph Ahngerille (s. 1786), joka asui tilalle vuoteen 1856 saakka. Sen jälkeen tilan omistus vaihtui useaan otteeseen, ja esimerkiksi varatuomari Adolf Fredrik Lagerstam (s. 1837) asui vuonna 1875 tilalla. Nykyisellä Kauppisen suvulla tila on ollut vuodesta Aku Kauppinen oli omistjana vuodesta 1927 lähtien. Tilan pinta-ala oli 1930-luvun alussa 160 hehtaaria, josta peltoa oli 29 hehtaaria, luonnonniittyä 9 hehtaaria, hakalaidunta 22 hehtaaria ja metsämaata 100 hehtaaria. Tilakeskus sijaitsee kummulla peltojen ympärillä kahden pienen järven (Iso- ja Pieni-Ahmo) välisellä kannaksella. Maisemaan ja pihaan tuo arvoa komea kartanomainen pihapuusto. Vuonna 1760 valmistunut päärakennus on seudulla poikkeuksellisen vanha. Rakennuksen hirrestä veistetyt räystäsrakenteet ja luonnonkivisokkeli ovat vanhimpia näkyviä rakennuksen yksityiskohtia. Rakennusta on uusittu ajan myötä useamman kerran. Nykyinen juklkisivun ilmettä on klassistinen kuusiruutuisine ikkunoineen ja kissanpenkkeineen. Uudempia kerroksia edustavat 1950-luvun (?) lasikuistit, jotka on yhdistetty avokuistilla. Päärakennusta vanhempi rakennus on tätä vastapäätä sijaitseva päreillä 1900-luvun alussa vuorattu asuinrakennus. Suomen maatilat - kirjassa mainitaan tämän rakennusajaksi 1660-luku (lienee virhe?). Rakennus on kuitenkin yksi vanhimmista säilyneistä asuinrakennnnuksista Iisalmen seudulla. Rakennuksen tupapääty on purettu ja hirret käytetty päärekannukseen. Pihanpäärakennuksessa kerrotaan tilapäisesti asuneen ja työskennelleen taidemaalari Wilho Sjöströmin ( ), joka oli Kuopion lääninagronomi A.W. Sjöströmin poika, sekä iisalmelaisen kirjailijan ja opettajan Heikki Kauppisen, Kauppis-Heikin ( ), joka toimi Ulmalan kansakoulun opettajana vuosina Kolmannella asuinpihan sivulla on suuri kaksikerroksinen aitta. Tilan vanha navetta (palanut) oli rakennettu hirrestä samoin kuin alueen muilla suurilla tiloilla (Peltosalmi,Kirmanjärvi,Nerkoo). 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee kummulla peltojen ympärillä kahden pienen järven (Iso- ja pieni Ahmo) välisellä kannaksella. Maisemaan ja pihaan tuo arvoa komea kartanomainen pihapuusto. Lähinaapurina on Ahmon tila. 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Ei suojelumerkintöjä tai ei kuulu kaavoilla suojeltuihin alueisiin maakuntakaavassa ja keskustaseudun osayleiskaavassa. Keskustaseudun osayleiskaavatyöryhmässä kohde arvioitiin merkitykseltään suureksi Tilalla asutaan, on edelleen maatila.

32 14. LUETTELOINTIPERUSTE Paikka ensimmäisiä asuttuja paikkoja Ulmalan ja Kirman ympäristössä. Rakennukset poikkeuksellisen vanhoja seudulla. 21. LÄHTEET Rauni Säisä.Pohjois-Savon Kulttuurihistorialliset Rakennussuojelukohteet Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X Suomen maatilat Suuri maatilakirja l Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. Haastattelu:Jukka Kauppinen ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala ; YTT Jaana Luttinen

33 Valokuvaliite rakennusinventointiin: KALLIO kartalla nykyisen Kallion tilan paikalle on merkitty tilanumero 5. Tämän Itäpuolelle on merkitty kaskimaata (Svedie mark) ja länsipuolelle maatorppa (Gårdstorp). Pihapiiri peruskartalla 2011 Päärakennus Pihanpäärakennus Aitta Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

34 Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

35 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde KIEVARI Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi Ulmala 18:10 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kuopiontie Omistaja ja omistajan osoite 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus n:o Nyk. käyttö loma-asunto aitta Alkup. käyttö asuinrakennus/kievari? aitta Rak.aika 1912,(1951) 1946 Heikki Hietakorki rakentanut 1990-lla? ikkunat uusittu 2010 ulkovuori uusittu, ja maalattu Suunnittelija Kerrosluku 2 2 Perusta harkkokivi nurkkakivi Runko hirsi hirsi(lyhytnurkka)/lauta Kattomuoto satula satula Kate pelti(rusk.) huopa(kolmiorima,pun.) pelti Vuoraus vaakapaneeli pelti (pun) Ulkovärit kelt./rusk.valkeat listat pun./valk. Kunto hyvä hyvä Erityispiirteet lasikuisti Nyk. käyttö aitta tyhjillään Alkup. käyttö aitta navetta Rak.aika Suunnittelija Kerrosluku 2 2 Perusta nurkkakivi kivi Runko hirsi(lyhytnurkka) hirsi/betonitiili Kattomuoto satula satula Kate tiili(pun.) betonitiili(pun.) Vuoraus peiterima -/vaakapaneeli(yläosa) Ulkovärit pun./valk./rusk. pun./valk. Kunto kohtalainen kohtalainen Erityispiirteet kylkiäisenä pulpettikattoinen autotalli 11. RAKENNUSHISTORIA Pietari Brahen aikana alettiin perustaa tärkeiden kulkuväylien varsille kestikievareita. Hän antoi vuosina 1649 ja 1651 asetukset majatalojen perustamisesta kyytihevosineen ja majatalohuoneineen: maalaismajataloissa, joiden tuli olla korkeintaan kahden peninkulman päässä toisistaan, tuli olla vähintään kolme huonetta, niin että yksi huone oli säätyläisille varattu, toinen kunniallista väestöä varten ja kolmas alempaa seuruetta varten. Kestikievarilaitos pääsi varsinaisesti kehittymään Savon pohjoisosissa vasta 1700-luvun puolivälissä. Silloin läänissä tehtiin useita hallinnollisia uudistuksia (lääninhallinto, Kuopion kaupungin perustaminen, Iisojako), jotka edellyttivät virkemiesten kulkemista. Vuonna 1758 koko Savossa oli noin viisikymmentä kestikievaria,joista Iisalmella 14: Paloinen 1, Pajujärvi 1, Ollikkala 6, Ulmala 9, Partala 3, Vieremäjärvi 2, Salahmi 1, Nissilä 5, Karvasalmi 2, Haapajärvi 7, Kiuruvesi 2 ja 7, Osmanki 1 ja Remekselä talo no 3. Kievarioikeudet annettiin pitäjissä taloille määräajoiksi. Oletettavasti Taipaleella sijaitsevan Ulmalan kylän talo no 9

36 vakiintui kylän kestikievariksi jo varhain. Kievari (Ulmala 9) on kantatila, jota vuoden 1827 rippikirjan mukaan kutsuttiin 1800-luvun alussa tavallisesti ( kallas vanligen ) Palkinharjuksi, virallisesti Paavolaksi. Palkinharju vakiintui tästä eteenpäin kievarin nimeksi lukujen taitteen molemmin puolin tilaa isännöi Väisästen suku. Kun isäntä Tapani Väisänen kuoli (ilmeisesti 1810-luvulla), tilan sai omistukseensa vävy Olli Nissinen ( ) ja hänen jälkeensä poika Pekka Nissinen (s. 1816). Tila siirtyi Hietakorven suvulle naimakaupan kautta vuonna Nykyinen omistaja Hanna Hietakorpi oli omaa sukua Nissinen. Palkinharju eli nykyiseltä nimeltään Kievari sijaitsee Kirman ja Nerkoonjärven välisellä kapealla ja loivapiirteisellä kannaksella. Topografia ja Kuopiosta Ouluun johtanut kulkureitti muodostivat luontaisen solmukohdan alueen varhaisimmalle asutustihentymälle. Vuoden 1755 kartalla paikalle on merkitty sotilastorppa, postitalo ja kievari. Rakennuskantaa luvun alusta ei ole säilynyt. Vaikka tästä varhaisimmasta asutusvaiheesta Kirmanjärven eteläpäässä kertoo enää vain viljelty maisema ja asuinpaikkojen sijainti, Kievarin seutu on yksi hienoista kulttuurimaisemista lähestyttäessä Iisalmen kaupunkia. Kannas on kapeimmillaan (n metriä) Kievarin kohdalla. Ympäröivien peltojen takia pihalta näkyy molemmmille järville. Kannaksen poikki kulkevalle maantielle ja rautatielle. Nykyinen päärakennus on valtatien suuntainen. Pihasta on purettu ja siirretty pois vuonna 1930 talon perinnön jaon yhteydessä vanhempi asuinrakennus. Rakennus sijaitsi pihan eteläsivulla pääty maantielle päin luvun rakennukset, luhtimallinen aitta ja osin betonitiilestä rakennettu navetta, istuvat kauniisti pihakokonaisuuteen. Vaikka navetta vaikuttaa rakennuksista tällä hetkellä huonokuntoisimmalta, olisi se hyvin suotavaa saada säilytettyä. Kaunissuhteinen rakennus edustaa rakennusaikansa keskikokoisen tilan navettarakentamista. Valtatie kulkee aivan pihan sivuitse. Vuonna 1960 rakennettu savusauna on tien toisella puolen. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Rautatie ja valtatie sivuaa pihaa länsipuolelta. 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa Kievaria ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms.kuitenkin maakuntakaavassa Kievari kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa.

37 14. LUETTELOINTIPERUSTE Liikenteen historiasta kertova kohde Eheä kokonaisuus, merkittävä myös tiemaiseman kannalta 18. LÄHTEET: Suuri maatilakirja l 15. Rakennushistoriallinen X 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. Haastattelu: Hanna Hietakorven tytär Seija 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala ; Jaana Luttinen (historiaosuus)

38 Valokuvaliite rakennusinventointiin:kievari kartalla Kirmanjärven eteläpäähän on merkitty Gästgifvaregård (kestikievari) tilanumerolle 9 Ulmalan kylää, Toiselle puolen pohjoiseen menevää tietä on merkitty Postgård (postitalo) samalle numerolle Sotilastorppa ja mylly on merkitty joen suulle. Pihapiiri peruskartalla 2011 Aitat vierekkäin Navetta Päärakennus Savusauna valtatien toisella puolen Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

39 Näkymä pihalta valtatien ja saunan ohi Nerkoonjärvelle. Alakuvassa 1934 rakennettu hirsirunkoinen ja lautavuorattu aitta. Alakuvassa 1946 talon isännän rakentama aittarakennus.kertoo osaltaan kuinka luhtiaitat pysyivät suosittuna jälleenrakennusajan rakennustyyppeinä maaseudulla. Navettarakennuksen karjakeittiösiipi Iisalmen maaseutualueiden rakennusinventointi: Hanna Oijala / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

40 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero Ulmala 16:48 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Kuopiontie Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus n:o 1. Nyk. käyttö varasto Alkup. käyttö vilja-aitta Rak.aika 9. Omistaja ja omistajan osoite POSTITALO l ap.? Kerrosluku 2 Perusta luonnonkivi (maa noussut peittämään nurkkakivä 2011) Runko hirsi(katkaistu pitkänurkka?), kehikkomitta n. 5,5m x 5,5m Kattomuoto satula, vuoliaiskattorakenne Kate huopa(kolmiorima,musta, alla päre) Vuoraus -,nurkkalauta Ulkovärit hirren sävy (1995 oli punertava) Kunto hyvä (paitsi: alimmat hirsikerrat maakoskeyuksessa) Erityispiirteet alin hirsikerta(hakanurkka) sisäänvedetty hirsihinkalot irti seinästä 2. varasto Nyk. käyttö Alkup. käyttö paja Rak.aika Kerrosluku 1 Perusta 1800-l pv.? luonnonkivi Runko hirsi(sahanurkka) n. 4m x 4,5m Kattomuoto satula Kate päre Vuoraus - Ulkovärit - Kunto Nykyinen pärekatto on tarkoitus uusia. Erityispiirteet ahjo ja palkeet(puhki) lähes toimintakuntoiset varasto Nyk. käyttö Alkup. käyttö riihi Rak.aika Suunnittelija Kerrosluku 1 Perusta Runko Kattomuoto Kate Vuoraus Ulkovärit Kunto 1800-luku, siirretty 1900-luvun alussa nykyiselle paikalle porakivi (siiron yhteydessä) haapahirsi(lyhytnurkka), päätykolmiosissa rankorakenne satula profiilipelti -/vaakapaneeli(päätykolm.) hirren sävy (1995 oli punertava) miltei toimintakunnossa Erityispiirteet uuni ja perustus graniittipelkoista, seinät haapahirttä, puintikunnossa käytetty viimeksi 1994,ruumenus 11. RAKENNUSHISTORIA Postitalo sijaitsee Taipaleessa nykyisen valtatie 5:n varrella. Tie syntyi aikoinaan Suuren Savontien varrelle. Syntyyn vaikutti 1600-luvulla Pietari Brahen perustama Kajaanin vapaaherrakunta, jonka hallintoviranomisten kirjeenvaihtoa varten tarvittiin kulkuyhteyksiä. Ruotsin 1636 postiasetuksen mukaisesti määrättiin valtateiden varsille postin kuljettajiksi vero- ym. vapauksia nauttivia postimiehiä (postitalonpoikia). Postitilojen tuli olla 2-3 peninkulman päässä toisistaan. Postinkuljetus

41 piti tehdä ratsain täyttä neliä tai rivakkaa ravia. Postimiehiä mainitaan vuosina Iisalmen pitäjässä olleen yhteensä seitsemän. Postitalojen paikoiksi mainitaan Onkivesi, Ollikkala ja Nerkoo (Taipale), Palonen, Vieremänjärvi, Salahmi ja Nissilä. Muutamia näistä (esim. Taipaleen, Ollikkalan ja Nissilän taloja) kutsutaan edelleen postitaloiksi, vaikka virallinen toiminta päättyi 1900-luvun alussa. Posti siirtyi juniin kuljetettavaksi. Taipaleessa postitalo on sijainnut, kuten myös Kievari (Palkinharju), ainakin jo vuonna 1755 (vrt.kartta kuvaliitteessä) mutta todennäköisesti jo 1650-luvulta lähtien. Posti- ja kievaritaloista muodostettiin omat tilansa 1780-luvulla isojaossa. Postitaloa kutsuttiin 1800-luvun alussa Lappalaksi. Isäntä Heikki Ruotsalainen ( ) kuoli sotasyksynä 1808 pitäjässä riehuneeseen kuume-epidemiaan. Hänen veljenpoikansa Matti Ruotsalainen ( ) sai jatkaa tilanpitoa. Postitaloa kutsuttiin Ruotsalaksi. Vuodesta 1818 isännyys siirtyi kuitenkin hänen vävylleen Paavo Väisäselle ( ) sekä hänen kuolemansa jälkeen hänen pojilleen Paavolle (s. 1818) ja Jahvetille (s. 1827). Postitalon paikka on 1700-luvun loppupuolen isojakokartassa nykyistä paikkaa lännempänä lähempänä rantaa (rautatien paikalla), josta piha rakennuksineen jouduttin siirtämään rautatien rakentamisen ( ) takia. Siirron yhteydesä rakennuksia osin uusittiin. Esimerkiksi asuinrakennukseen ja riiheen tehtiin porakivistä perustat ja sokkelit. Eloaitan hirret käännettiin nähtävästi siirron yhteydessä(aitan seinässä on kaiverrus " K 1907 "). Asuinrakennus on vuodelta Osa talon hirsirunkoa on vanhalla paikalla sijainneesta päärakennuksesta. Tupaosan seinät uusittiin kokonaan 1905 (tai 1915?). Rakennuksen nykyinen ilme on vuodelta 1962, jolloin sisätilojen lisäksi myös ikkunat ja kuisti uusittiin. Asuinrakennusta vastapäätä on 1920-luvulla rakennettu hirsitunkoinen karjarakennus, jossa nykyisen omistajan vanhemmat pitivät karjaa luvulle asti. Navettaosan sisustus on säilynyt alkuperäisessä asussaan, eikä kylmilleen jääminen näytä aiheuttaneen routavaurioita (hiekkapohjainen rakenuspaikka). Betonointityöt (syöttöpöytä, parret ja lattiat) teki navettaan 1920 Seth Mäkäräinen, joka teki valutöitä myös seudun muihin navetoihin. Navetan erityispiirteenä on taitettu sisälaipio (verhottu höylätylä paneelilla). Malli on saatettu saada Peltosalmen karjatalouskoulun navetasta. Lantala tuli aikakaudelle tyypillisesti rakennuksen runkoon navetan ja tallin/muiden eläintilojen väliin. Navetan yläpuolella ei tullut heinäparvea. Rakennuksen talliosa purettiin luvulla ja tilalle rakennettiin lato. Pihan aikaisempi navetta sijaitsi nykyisen edessä. Asuinpihan kolmannella sivulla on 1920-luvun tyyliin (klassistissävytteinen luhtiaitta) kahdesta vanhasta aitasta yhdistetty luhtiaitta. Eloaitta, riihi ja paja sijaitsevat asuinpihan ulkopuolella. Eloaitan rakennusajankohtaa alkuperäisellä paikallaan ei tiedetä. Alimpien hirsikertojen salvaminen sisemmäs kuin varsinaiset seinät ja silloisten ulkoseinien kuluneisuus viittaavat kuitenkin 1800-luvun alkupuolelle. Aitan takaseinä on nykyisin hyvin lähellä valtatietä. Perustukset ja alimmat hirret ovat jäänet tien alapuolelle, mikä on ongelmallista muun muassa tien valumavesien vuoksi. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Postitalonpoikien luvun historiasta kertova kohde. Rakennuksia 1800-luvulta ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Rautatie ja valtatie sivuaa pihaa länsipuolelta. Tila sijaitsee valtatien ja rautatien välissä.

42 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 tai keskustaseudun osayleiskaavoissa Postitaloa ei erikseen ole merkitty suojelluksi tms. Kuitenkin maakuntakaavassa Postitalo kuuluu maakunnallisesti merkittävään Peltosalmen ja Kirmanjärven maisema-alueeseen. Samoin keskustaseudun osayleiskaavassa kohde kuuluu alueeseen, jonka kohdemerkinnän selityksenä on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa. Valtatien läheisyys on uhka vilja-aitalle ja tienvarsipuustolle. Omistaja aikoo säilyttää ja kunnostaa rakennuksia. Liikenteen ja postin historiasta kertova kohde. Useampia rakennuksia luvun alkupuolelta, rakennusten säilyneisyys 18. LÄHTEET: Suuri maatilakirja. (1960-l) Jukka-Pekka Pietikäinen Suomen Postin Historia Santeri Rissanen. Iisalmen entisen pitäjän historia Pohjois-Savon Maakuntakaava- ja Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavaselostukset. 15. Rakennushistoriallinen X 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X Haastattelu: Mauno Väisänen 19. ALKUPERÄINEN INVENTOINTI Timo Hytönen PÄIVITYS Arkkit. Hanna Oijala ; Jaana Luttinen (historiaosuus)