KARTOITUS ESPOON VAPAAEHTOISTOIMINNASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARTOITUS ESPOON VAPAAEHTOISTOIMINNASTA"

Transkriptio

1 1 KARTOITUS ESPOON VAPAAEHTOISTOIMINNASTA Tämä on Santra-hankkeen tekemä kartoitus espoolaisesta vapaaehtoistoiminnasta. Kartoitus toteutettiin kyselynä, joka lähetettiin kesän 2008 aikana yhteensä 182 eri taholle. Näitä tahoja olivat eri sosiaali- ja terveysalan järjestöt, joilla on vapaaehtoistoimintaa Espoon alueilla sekä Espoon seurakuntayhtymän diakoniatyö ja Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Jo kyselyä lähetettäessä oli tiedossa, että kaikki vastaanottajat eivät olleet kartoituksen kohderyhmää. Näitä tahoja ei kuitenkaan haluttu sulkea pois kysymättä. Vastauksia palautettiin yhteensä n. 70. Näistä 50 kyselyä palautettiin täytettynä ja noin 20 vastasi, etteivät koe kuuluvansa Santra-hankkeen tekemän kartoituksen kohderyhmään. Kyselylomake koostui sekä monivalinta- että avoimista kysymyksistä. Monivalintakysymysten vastausten yhteenvedot esitämme pääosin kaaviokuvina ja avointen vastausten yhteenvedot tekstikoosteina. Vastausmäärät kuvioissa ovat lukumääriä. Kartoituksen tuloksissa vastausmääriä ei esitetä prosentteina, sillä osa vastaajista saattoi valita vastausvaihtoehdoksi useamman vaihtoehdon. Prosenttiluvut eivät olisi tuoneet esille oikeaa vastausmäärää.

2 2 SISÄLTÖ Kartoitus Espoon vapaaehtoistoiminnasta... 1 Vastaajan tiedot Kyselyyn vastaajat... 5 Toiminnan perustiedot Vapaaehtoistoiminnan taustatahot Järjestöjen luonteet Vapaaehtoistoimintaa määrittävät ohjeeet Toiminnan kohderyhmät Ensisijaisesti tuettavat ryhmät Vapaaehtoistoiminnan luonne Talous Vapaaehtoistoiminnan budjetti Budjetin määrä vuonna Vapaaehtoistoiminnan rahoitus Vapaaehtoistoiminnan varojen käyttökohteet Vapaaehtoisten vakuuttaminen Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoisten toiminnan merkitys Tekevätkö vapaaehtoiset palkallisille työntekijöille kuuluvia tehtäviä? Missä vapaaehtoiset toimivat? Toiveita ja suunnitelmia toimintatapojen laajentamisesta Vapaaehtoistoiminnan alkamisajankohta Toiminnassa kirjoilla olevien vapaaehtoisten määrä tammi-toukokuussa Toiminnassa mukana ainakin kerran olevien vapaaehtoisten määrä tammi-toukokuussa 2008? Aktiivisesti mukana olevien määrä Toiminnan näkökulmasta aktiivista osallistumista vapaaehtoistehtäviin Kuinka riittäväksi koette tällä hetkellä toimivien vapaaehtoistenne määrän?... 27

3 3 23. Aktiivisesti mukana olevien vapaaehtoisten ikäjakauma Rekrytointi ja uudet vapaaehtoiset Rekrytointikeinot Toiminnasta kiinnostuneiden yhteydenottomahdollisuudet Henkilö, joka vastaa toiminnasta kiinnostuneiden kyselyihin Vapaaehtoisille järjestettävä perehdytyskoulutus Perehdytyskoulutusten määrä vuosittain Perehdytyskoulutusten tuntimääräinen kesto Kiinnostuneiden haastatteleminen ennen perehdytyskoulutusta Vapaaehtoiseksi ryhtyminen ilman koulutusta Perehdytyskoulutusten keskimääräinen osallistujamäärä Koulutuksen jälkeen toimintaan mukaan jäävien määrä Koulutusten aiheet Koulutusten käytännön toteutus Vapaaehtoisten tietotaito koulutuksissa Vapaaehtoisten työnohjaus Vapaaehtoistehtävien kirjalliset työnkuvat Kirjallisen sopimus vapaaehtoistehtävistä Vapaaehtoisen mahdollisuus yhteyshenkilöön Vapaaehtoisten tukeminen Vapaaehtoisten motivaation ja toiminnassa jaksamisen selvittäminen Vapaaehtoisten virkistystoiminnan järjestäminen Vapaaehtoisten lisäkoulutuksen järjestäminen Vapaaehtoisten sitoutuminen Yhteistyö Toimijoiden yhteistyötahot Kiinnostus yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa Yhteistyön sisältö Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen... 52

4 4 39. Vapaaehtoistoiminnan yhteiset kehittämisen tavoitteet Muutostoiveita vapaaehtoistoiminnassa Tietoa toiminnan kohderyhmästä Asiakkaiden/autettavien/tuettavien määrä tammi-toukokuussa Toimijoiden kyky vastata avuntarpeeseen Avuntarvitsijoiden määrän muutokset vuodesta Santra-hanke... 57

5 5 VASTAAJAN TIEDOT 1. KYSELYYN VASTAAJAT Kyselyyn vastanneista: 17 oli hallituksen jäseniä 11 toimi vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreina 10 toimi vapaaehtoistoiminnan yhteyshenkilöinä 10 oli vapaaehtoisia 5 toimi vapaaehtoistoiminnan ohjaajina 21 vastaajaa toimi jossain muussa tehtävässä Vastaajat saattoivat toimia usein yhtä aikaa useassa eri tehtävässä.

6 6 JOSSAIN MUUSSA TEHTÄVÄSSÄ, MISSÄ: Muissa tehtävissä toimivia kyselyyn vastaajia olivat toiminnanjohtajat, yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit, projektikoordinaattorit, projektisihteerit, järjestöpäällikkö, järjestösihteeri, tiedottaja, järjestön hallituksen puheenjohtaja, vertaistukiryhmän vetäjä, valtakunnallisen emoyhdistyksen Espoon yhteyshenkilö, palvelujaoston jäsen sekä järjestöpäällikkö. (21 vastausta) TOIMINNAN PERUSTIEDOT 3. VAPAAEHTOISTOIMINNAN TAUSTATAHOT

7 7 Vastaajat kertoivat vapaaehtoistoimintansa olevan osa jonkin tietyn järjestön toimintaa (37 vastausta), osa Espoon kaupungin toimintaa (5 vastausta), osa Espoon seurakuntayhtymän toimintaa (4 vastausta) sekä itsenäinen vapaaehtoistoimijoiden ryhmittymä (3 vastausta) tai jotain muuta (5 vastausta). Osa vastaajista oli valinnut vapaaehtoistoiminnan taustatoimijaksi useamman tahon. Kartoitukseen vastasi selkeästi eniten järjestöjen vapaaehtoistoimijoita. 3.1 JÄRJESTÖJEN LUONTEET JOKIN MUU, MIKÄ: Edellä mainittujen lisäksi toiminnan taustalla oli myös SPR:n oma laki. (6 vastausta)

8 8 4. VAPAAEHTOISTOIMINTAA MÄÄRITTÄVÄT OHJEET Vastaajista 30 kertoi taustaorganisaatiollansa olevan vapaaehtoistoimintaa määrittäviä ohjeita. 14:llä kyselyn täyttäneistä näitä ei ollut.

9 9 5. TOIMINNAN KOHDERYHMÄT Kysyttäessä eri tahojen toiminnan kohderyhmiä, jokainen kohderyhmä oli kyselyssä hyvin edustettuna. Usealla toimijalla kohderyhmiä oli useita. Kohderyhmät suuruusjärjestyksessä olivat: vammaiset tai sairaat (22 vastausta) syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat (21 vastausta) yksinäiset (20 vastausta) omaiset (20 vastausta) sekä lapsiperheet (20 vastausta) mielenterveyskuntoutujat (14 vastausta) maahanmuuttajat (11 vastausta) päihdekuntoutujat (11 vastausta) moniongelmaiset (11 vastausta)

10 10 työttömät (11 vastausta) sekä muut (20 vastausta) MUUT, KETKÄ: Muina toiminnan kohderyhminä mainittiin muun muassa kaikki espoolaiset, eläkeläiset ja ikääntyneet, perhehoitajat, perhetyöntekijät, vähäosaiset, omaiset ja läheiset, rikosten uhrit sekä väkivaltaa kokeneet ihmiset. (21 vastausta) 6. ENSISIJAISESTI TUETTAVAT RYHMÄT Kysymykseen tuetaanko toiminnalla ensijaisesti lapsia, nuoria, aikuisia, omaisia, vanhuksia vai kaikkia tasapuolisesti, nousi kaikkia tasapuolisesti vaihtoehto selkeästi muita suuremmaksi (18 vastausta). Hyvä esimerkki kaikkia tasapuolisesti tukevista tahoista ovat esimerkiksi erilaiset sairaus- ja vammaisjärjestöt, joiden toiminta harvoin kohdistuu tiettyyn ikäluokkaan.

11 11 Seuravaksi suurin ryhmä olivat aikuiset, joiden tukemiseen keskittyi vastaajista 13 tahoa sekä vanhukset, joiden tukemiseen keskittyivät 10 eri tahoa. Usein vastaajat valitsivat vastaukseensa useamman vaihtoehdon. Tavallista on, että jokin taho tukee esimerkiksi sekä lapsia että nuoria. 7. VAPAAEHTOISTOIMINNAN LUONNE Kysyttäessä pyrkiikö toimijan vapaaehtoistoiminta olemaan ennaltaehkäisevää, kuntouttavaa vai toimintakykyä ylläpitävää oli se 37 vastaajan mukaan ennalta ehkäisevää, 37 vastaajan mukaan toimintakykyä ylläpitävää sekä 18 vastaajan mukaan kuntouttavaa

12 12 TALOUS 8. VAPAAEHTOISTOIMINNAN BUDJETTI 28 vastaajista kertoi vapaaehtoistoiminnallaan olevan oman budjetin. 21 vastasi, että erillistä budjettia vapaaehtoistoiminnalle ei ole. BUDJETIN MÄÄRÄ VUONNA 2007 Vastaajien mukaan vapaaehtoistoiminnan budjetti vuonna 2007 vaihteli 0:sta euroon eri tahojen välillä. Toisaalta tämä kysymys ymmärrettiin monella tavalla ja osa vastaajista ilmoitti siihen koko järjestönsä tai esimerkiksi koko taustatahonsa budjetin, ei ainoastaan oman yksikkönsä tai vain vapaaehtoistoiminnalle varattua budjettia. 19 tahoa ilmoitti jonkin summan budjetilleen. Ne tahot, jotka eivät vastanneet eivät joko tienneet tai heillä ei ollut valtuuksia ilmoittaa summaa. Yleisin summa liikkui muutamasta sadasta noin 3000 euroon. (19 vastausta)

13 13 9. VAPAAEHTOISTOIMINNAN RAHOITUS Vapaaehtoistoimintaa rahoitettiin vuonna 2007 muun muassa jäsenmaksuilla, erilaisilla avustuksilla ja määrärahoilla (mm. RAY, kaupunki, säätiöt, vapaaehtoiset tukirahoitukset), omalla varainhankinnalla (tuotemyynti, tempaukset,ym.) sekä taustatahon budjetista. yleensäkin toimintaa rahoittamalla: jäsenmaksut, vuokratulot, vaalivuonna vaalikeräykset, kaupungin avustukset Kullakin taustaryhmällä on omassa budjetissaan varaus toimintaamme. Lisäksi asiakkaat maksavat tarjoilusta ns. omakustannushinnan. Kulut yleisistä kuluista. Periaatteessa hieman hankaloittaa, kun ei ole omaa budjettia. Esim. vaikea tehdä vapaaehtoisten virkistystoimintaa. kaupungin tuki lahjoitukset osallistumismaksut Jäsenmaksuilla, vapaaehtoisilla tukirahoilla RAY, kuntien, säätiöiden ym. avustukset, toiminnasta saatava rahoitus (jäsenmaksut, varojen keruu jne.) (49 vastausta)

14 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAROJEN KÄYTTÖKOHTEET Kyselyyn vastanneiden mukaan varoja vapaaehtoistoiminnassa käytetään eniten kulukorvauksiin (35 vastausta), vapaaehtoisten virkistämiseen (29 vastausta) sekä koulutukseen (27 vastausta). Varoja käytetään myös työnohjaukseen (8 vastausta) vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden palkkioihin (6 vastausta) vapaaehtoisten palkkioihin (2 vastausta) sekä johonkin muuhun (16 vastausta)

15 15 MUUT KÄYTTÖKOHTEET Vastaajat ilmoittivat vapaaehtoistoiminnan varoja käytetettävän myös avustustoimintaan, yhdistystoimintaan liittyviin koulutuksiin, vapaaehtoisten palkitsemiseen, tietopankin ylläpitoon netissä, vertaisryhmien vetäjien palkkioon, jäsentapahtumien järjestämiseen, tiedottamiseen, tilavuokriin ja materiaali- ja tarvikehankeintaan, puhelinlaskuihin, erilaisten seminaarien ja tapahtumien järjestämiseen. Vastauksissa tuli myös palautetta siitä, että joidenkin vastaajien tahoilla vapaaehtoistoiminnan budjetti on mennyt lähinnä toiminnan ylläpitämiseen ja asiakkaisiin suuntautuen, mutta itse vapaaehtoisten huomioimiseen eivät resurssit välttämättä ole riittäneet. Yksi vastaus kuuluin muun muassa näin : Rahoitus on mennyt kohderyhmälle tiedottamiseen ja avoimissa vertaistukiryhmissä tarjottavaan mehuun ja teehen. Olemme ryhmien tueksi ostaneet joitakin esitteitä ja lehtiä, joita voi antaa ( ) kotiinvietäväksi ja myöhäisemmäksi tueksi. Vapaaehtoisten virkistämisen ja työnohjauksen tarve on huutava, mutta meidän ( ) on selvästi vaikea ottaa vastaan itse mitään, koska olemme jo toisiltamme tai edeltäjiltämme saaneet korvaamattoman avun ja koemme edelleen olevamme siitä kunniavelassa. On ollut aivan pöyristyttävää nähdä joidenkin muiden järjestöjen tilaisuuksissa ilmaisia viinereitä tai peräti hedelmälohkoja. Olisi suuri apu, jos näkisi esimerkiksi järjestöjen vertailun siitä, kuinka paljon menee rahaa per vertaistukikontakti vapaaehtoisen työnohjaukseen ja/tai virkistämiseen. Viiden vuoden toiminnasta on saanut joulukortin --- jos on muistanut ilmoittaa osoitteen. (22 vastausta)

16 VAPAAEHTOISTEN VAKUUTTAMINEN Kysyttäessä, onko vapaaehtoisten vakuuttamista mietitty 12 vastasi kyllä 16 vastasi vakuutussopimuksen olevan voimassa Yhteensä siis 28 tahoa vastasi, että vakuuttamista on joko mietitty tai vakuutussopimus on jo voimassa. Suuri osa vastaajista eli yhteensä 19 vastasi myös, ettei vakuutuksen ottamista vapaaehtoisille oltu vielä mietitty. Niillä tahoilla, joilla vakuutussopimus oli voimassa, se kattoi lähinnä henkilövahingot, tapaturmat, ja omaisuusvahingot vapaaehtoisena toimimisen aikana (asiakkaan luona, kerhoissa, tapahtumissa). Erään vastaajan mukaan vakuutus oli tärkeä asia vapaaehtoisen turvallisuuden ja mahdollisen oman toimintakyvyn varmistamiseen.

17 17 VAKUUTUKSEN PUUTTUMINEN Tahoilla, joissa vakuuttamista ei ollut mietitty syynä olivat muun muassa taloudelliset tekijät: vakuutuksen ottaminen on liian kallista. Muutaman vastaajan mukaan asia ei oltu tultu ajatelleeksi. Joidenkin kohdalla syynä oli, ettei vapaaehtoistoiminta ole säännöllistä ja systemaattista. Yksi vastasi vakuutuksen ikärajan sulkevan iäkkäämmät vapaaehtoiset vakuutuksen ulkopuolelle. Lisäksi osa katsoi, ettei toiminta ole sellaista, joka vaatisi vakuutuksen: ei liikuta toiminnassa riskialueilla. Lisäksi tuotiin esille, että usealla vapaaehtoisella on jo olemassa henkilökohtainen vakuutus. (19 vastausta) VAPAAEHTOISTOIMINTA 13. VAPAAEHTOISTEN TOIMINNAN MERKITYS 41 kyselyyn vastanneista koki vapaaehtoisten tekemän työn erittäin merkittäväksi 8 koki sen melko merkittäväksi

18 18 Yksikään vastanneista ei kokenut, ettei vapaaehtoisten toiminnalla olisi juurikaan tai lainkaan merkitystä PERUSTELUT VAPAAEHTOISTEN TOIMINTA ERITTÄIN MERKITTÄVÄÄ Ne vastaajat, jotka kokevat vapaaehtoisten tekemän työn erittäin merkittäväksi perustelivat sitä ennen kaikkea sillä, että koko toiminta tai merkittävin osa toiminnasta perustuu juuri vapaaehtoisten toimintaan. Koko yhdistyksen toiminta perustuu vapaaehtoistoimintaan. Järjestöllä ei ole laisinkaan palkattuja toimihenkilöitä eikä toiminnasta ole toistaiseksi maksettu minkäänlaisia palkkioita. Kotikäynnit ovat lähes kokonaan vapaaehtoisten vastuulla. Muuten toimintaa ei ole Palkattuja henkilöitä oli toiminnassa yleensä vain muutama tai ei lainkaan. Useat mainitsivat, että toimintaa ei olisi ilman vapaaehtoisia. Usealla toimijalla ei ollut mahdollisuuksia palkata työntekijöitä tai henkilökunnan palkkaaminen ei ollut tarkoituksen mukaista Emme saa lukuisista hakemuksista huolimatta Ray:n avustuksia ja ilman niitä on mahdotonta palkata henkilökuntaa. Niinpä koko yhdistys ja kaikki toiminta pyörii vapaaehtoisten voimin. Joitakin toimintamuotoja, kuten vertaistukihenkilötoimintaa, ei voi korvata ammattilaisilla. (24 vastausta)

19 19 VAPAAEHTOISTEN TOIMINTA MELKO MERKITTÄVÄÄ Osalle vastaajista vapaaehtoisten merkitys oli tärkeä, mutta pienempi. Ne vastaajat, jotka mainitsivat vapaaehtoistoiminnan melko merkittäväksi, perustelivat sitä muun muassa sillä, että vapaaehtoisilla on merkittävä rooli tiedon ja kokemuksen jakajana sekä toiminnan avustajina palkattujen työntekijöiden rinnalla. (2 vastausta) 14. TEKEVÄTKÖ VAPAAEHTOISET PALKALLISILLE TYÖNTEKIJÖILLE KUULUVIA TEHTÄVIÄ? 24 vastaajan mukaan vapaaehtoiset eivät tee palkallisille työntekijöille kuuluvia tehtäviä. 14 vastasi, että vapaaehtoiset tekevät osittain palkallisille työntekijöille kuuluvia tehtäviä 9 vastasi vapaaehtoisten tekevän palkallisille työntekijöille kuuluvia tehtäviä 2 ei osannut sanoa ovatko vapaaehtoisten tekemät tehtävät palkallisille kuuluvia yksi vastaajista oli valinnut sekä kyllä että ei -vaihtoehdot

20 20 PERUSTELUT KYLLÄ Osa kyselyn täyttäneistä vastasi, että vapaaehtoiset tekevät palkallisille työntekijöille kuuluvia tehtäviä. Tähän oli kuitenkin kaikilla vastaajilla perusteena se, ettei toimijalla ollut lainkaan pakattuja työntekijöitä ja näin ollen kaikki työt olivat vapaaehtoisten vastuulla. Kukaan vastaajista ei kertonut, että vapaaehtoiset joutuisivat ottamaan vastuun sellaisista töitä joihin oli palkattu tai olisi ollut realistinen mahdollisuus palkata työntekijä. (4 vastausta) OSITTAIN Useat vastasivat, että vapaaehtoiset joutuvat tekemään osittain palkallisille henkilöille kuuluvia tehtäviä. Näitä olivat esimerkiksi palkallisten työntekijöiden lomitustehtävät sekä tehtävät, joihin työntekijän taidot eivät riittäneet (esim. kääntämistyöt). Osa vastaajista kertoi, että vapaaehtoiset tekevät palkallisille työntekijöille kuuluvia tehtäviä oman halun ja osaamisen mukaan. Osan mielestä vapaaehtoiset tavallaan tekevät palkallisille työntekijöille kuuluvia tehtäviä, koska jos vapaaehtoisia ei olisi, ne kuuluisivat palkkahenkilökunnalle. (8 vastausta) Jos vapaaehtoisia ei olisi, diakonit tekisivät ne tehtävät. Vapaaehtoiset eivät ota diakonien vastuuta ym. Esim. ruotsinkielen taitoinen kääntää tiedotetta, nettisivut, koska työntekijöiden taidot ei riitä ja joku innostunut on löytynyt EI Ne vastaajat, jotka perustelivat miksi vapaaehtoiset eivät tee palkalliselle henkilökunnalle kuuluvia tehtäviä totesivat syyksi lähes yksimielisesti sen, että palkallisia työntekijöitä ei ole. (3 vastausta) EN OSAA SANOA ei palkallisia (1 vastaus)

21 MISSÄ VAPAAEHTOISET TOIMIVAT? Vastaajien mukaan vapaaehtoiset toimivat muun muassa omissa tiloissa (26 vastausta) puhelimitse (20 vastausta) asiakkaiden kotona (11 vastausta) laitoksissa (9 vastausta) jossain muualla (30 vastausta) MUUT PAIKAT Vapaaehtoiset toimivat myös eri tahojen vuokraamissa tai lainaamissa tiloissa tai esimerkiksi ravintolan kabineteissa, kerhohuoneilla, palvelutaloilla ja keskuksissa, eri tilaisuuksissa ja tapahtumapaikoilla sekä retkillä ja leireillä, liikkuen milloin missäkin (esim. tukihenkilönä tai hoitaessaan juoksevia asioita), Internetin keskustelupalstalla ja sähköpostitse,

22 22 ensiapupäivystyksissä yleisötapahtumissa tai esimerkiksi lipaskeräyksissä julkisilla paikoilla. (33 vastausta) 16. TOIVEITA JA SUUNNITELMIA TOIMINTATAPOJEN LAAJENTAMISESTA 20 vastaajaa kertoi toimintatapojen laajentamisen olevan toiveissa tai suunnitelmissa 15 vastaajaa vastasi, ettei toimintatapojen laajentaminen ole toiveissa tai suunnitelmissa 12 vastaajan mielestä toimintatapojen laajentaminen voisi olla mahdollista KYLLÄ, MITEN? Toimintatapoja suunniteltiin laajennettavaksi muun muassa rekrytoimalla lisää vapaaehtoisia, perustamalla lisää ryhmiä, luomalla uusia toimintamuotoja ja avustustehtäviä, palkkaamalla henkilö hoitamaan toimijan asioita tai koordinoimaan vapaaehtoistoimintaa, oman toimitilan hankkiminen, toiminta-alueen laajentaminen, varainkeruun kehittäminen ja uusien

23 23 avustusläheteiden hankkiminen, erilaisten yhteistyöhankkeiden perustaminen, koulutuksen ja tuen lisääminen vapaaehtoisille. Jäsenistöstä enemmän vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Toimintaohjeiden laatiminen. Uusia ideoita on kehitetty. Uusia vapaaehtoisia on tarkoitus värvätä. Haluaisimme palkata työntekijän, ei vain ole varoja. Hakemus projektiin on RAY:ssa parhaillaan. yhteistyötä lisää, uusia vapaaehtoisia toimijoita, uusien toimintamuotojen kehittämistä Usein vastaajat mainitsivat toimintatapojen laajentamisen riippuvan rahoituksesta tai todellisesta tarpeesta löytää uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. (19 vastausta) MAHDOLLISESTI, MITEN? Osa vastasi toimintatapojensa laajentamista suunniteltavan mahdollisesti. Esimerkiksi vertaistuen osallistujamäärän kasvaessa tarvitaan lisää ohjaajia, asiakaskunnan kasvaessa toiminta laajenee ja vapaaehtoisia tarvittaisiin lisää. Suurin osa näki tulevaisuudessa muutostarpeita, jos vain toteutus olisi mahdollinen. enemmän nuorisolle suunnattua toimintaa Aina olisi kiva saada aktiivisia aikuisia lisää, jotta voisimme järjestää tekemistä ja kaikkea tapahtumia vielä enemmän. Tällä hetkellä toimintamme on aika rajallista aktiivisten henkilöiden puutteen vuoksi. Jos vertaistuen osallistujamäärä kasvaa, tarvitaan lisää ohjaajia. Avuntarvitsijoita on paljon, yritämme rekrytoida vapaaehtoisia tehokkaammin. Suunnittelua uusista peruskursseista uusille kohderyhmille. (9 vastausta)

24 24 EI Toimintaa ei ollut suunnitelmissa laajentaa muun muassa resurssipulan vuoksi. Osa myös vastasi panostavansa tämän hetkiseen toimintaan eikä toiminnan laajentaminen siten ollut ajankohtaista. Aina laadullisesti voidaan parantaa, mutta muuten oikeastaan ei. Ei ole taloudellisia resursseja. Ainoa keino on kehittää toiminnan laatua. (8 vastausta) 17. VAPAAEHTOISTOIMINNAN ALKAMISAJANKOHTA Suurin osa kartoitukseen vastanneista kertoi vapaaehtoistoimintansa alkaneen luvulla (18 vastausta). Vastaajat kertoivat vapaaehtoistoimintansa alkaneen myös luvulla (9 vastausta) 1980-luvulla (9 vastausta)

25 luvulla (9 vastausta) luvulla (2 vastausta) ennen 1950-lukua (1 vastausta) 18. TOIMINNASSA KIRJOILLA OLEVIEN VAPAAEHTOISTEN MÄÄRÄ TAMMI- TOUKOKUUSSA TOIMINNASSA MUKANA AINAKIN KERRAN OLEVIEN VAPAAEHTOISTEN MÄÄRÄ TAMMI-TOUKOKUUSSA 2008? 20. AKTIIVISESTI MUKANA OLEVIEN MÄÄRÄ Kysymykseen vastanneiden mukaan heidän toiminnassaan kirjoilla olevien vapaaehtoisten määrä keväällä 2008 oli noin 3500 henkilöä (45 vastausta). Ainakin kerran toiminnassa oli vastaajien mukaan ollut mukana yhteensä noin 1700 henkilöä (44 vastausta). Aktiivisesti mukana oli noin 1200 henkilöä (44 vastausta).

26 26 Kysymykseen vastattiin kuitenkin monella eri tavalla eikä se välttämättä anna realistista kuvaa vapaaehtoisten määrästä Espoossa. Osa saattoi ilmoittaa vastauksissaan esimerkiksi koko taustaorganisaationsa vapaaehtoisten määrän, osa taas hyvin tarkasti omanyksikkönsä vapaaehtoiset. Lisäksi laskentatapaa saatettiin soveltaa eri tavoin. 21. TOIMINNAN NÄKÖKULMASTA AKTIIVISTA OSALLISTUMISTA VAPAAEHTOISTEHTÄVIIN Vastaajista 13 oli sitä mieltä, että heidän toimintansa näkökulmasta aktiivista osallistumista oli, jos vapaaehtoinen osallistui vapaaehtoistehtäviin viikoittain. Kaksi vastaajista kertoi, että aktiivisimmat osallistuivat toimintaan jopa 2-3 kertaa viikossa. 26 vastaajaa ilmoitti aktiivisen osallistumisen kuukausitasolla. Yleisin vastaus oli 1 kerran kuussa (14 vastausta), osan mielestä aktiivista oli osallistua 1-2 kertaa kuukaudessa (2 vastausta) ja osan vastaukset vaihtelivat 2 ja kolmen kerran välillä (10 vastaajaa). 8 vastaajaa ilmoitti aktiivisen osallistumisen vuositasolla. Tällöin vastaukset vaihtelivat yhdestä seitsemään osallistumiskertaan vuodessa. Aktiivisen osallistumisen määritelmä tuntuu riippuvan tehtävästä. Osa vastaajista valitsi useamman vaihtoehdon ja piti toimintaa aktiivisena, osallistui sitten kerran viikossa, kerran kuussa tai kerran vuodessa. (46 vastaajaa)

27 KUINKA RIITTÄVÄKSI KOETTE TÄLLÄ HETKELLÄ TOIMIVIEN VAPAAEHTOISTENNE MÄÄRÄN? Suurin osa vastaajista koki vapaaehtoistensa määrän liian vähäiseksi. 27 mielestä vapaaehtoisten määrä ei ollut riittävä. 21 mielestä määrä oli lähes riittävä, mutta tarvetta uusille vapaaehtoisille oli. Vain 2 vastaajaa oli sitä mieltä, että vapaaehtoisia oli toiminnassa mukana riittävästi. Yhden vastaajan mielestä vapaaehtoisia oli toisaalta riittävästi, toisaalta ei riittävästi. Kenenkään mielestä vapaaehtoisia ei ollut liikaa. (49 vastaajaa)

28 AKTIIVISESTI MUKANA OLEVIEN VAPAAEHTOISTEN IKÄJAKAUMA Aktiivisesti mukana olevat vapaaehtoiset ovat vastaajien mukaan pääosin vuotiaita(27 vastausta) sekä vuotiaita(26 vastausta) Aktiivisia olivat myös eläkeikäiset 65-vuotiaita tai vanhempia (16-vastausta) Myös nuorissa, alle 25-vuotiassa oli osan vastanneista mukaan aktiivisia vuotiaita(3 vastausta) alle 18-vuotiaita (1 vastaus)

29 29 REKRYTOINTI JA UUDET VAPAAEHTOISET 24. REKRYTOINTIKEINOT Uusia vapaaehtoisia hankittiin lähinnä erilaisissa tapahtumissa (33 vastausta) ystävien ja tuttavien välityksellä (28 vastausta) organisaation sisältä (27 vastausta) vapaaehtoisille suunnatuilla kursseilla (23 vastausta) julisteilla ja ilmoituksilla (18 vastausta) 14 vastaajista haki vapaaehtoisia myös muilla keinoilla. 5:llä vastaajista ei ollut lainkaan aktiivista hankintaa.

30 30 MUUT KEINOT Uusia vapaaehtoisia hankitaan myös koulu- ja oppilaitosyhteistyön kautta, järjestämällä rekrytointitilaisuuksia, omien tiedotteiden ja julkaisujen avulla, säännöllisin lehti-ilmoituksin, internetin kautta, koulutusten avulla, seurakunnista, vanhempainilloista sekä verkostotyöllä. (14 vastausta) 25. TOIMINNASTA KIINNOSTUNEIDEN YHTEYDENOTTOMAHDOLLISUUDET Vastaajien mukaan vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunut voi ottaa heihin yhteyttä yleisimmin puhelimitse (46 vastausta) sähköpostilla (45 vastausta) Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä myös

31 31 internetin kautta (32 vastausta) kirjeellä (29 vastausta) käymällä paikan päällä toimitiloissa (28 vastausta) sekä muilla keinoilla (11 vastausta) MUUT KEINOT Vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunut voi ottaa toimijaan yhteyttä myös tapahtumien ja verkostojen kautta, tulemalla mukaan vertaistoimintaan tai ottamalla hihasta kiinni. (11 vastausta) 26. HENKILÖ, JOKA VASTAA TOIMINNASTA KIINNOSTUNEIDEN KYSELYIHIN Jokaisella vastanneella taholla on yleensä joku tietty henkilö, joka vastaa vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden kyselyihin. Henkilö saattaa olla ryhmän vetäjä, puheenjohtaja, sihteeri, joku toinen vapaaehtoinen, hallituksen jäsen, diakoni, järjestösihteeri, paikallisyhdistyksen vastuuhenkilö, projektikoordinaattori tai jäsenrekisterivastaava. Vain harvassa vastauksessa mainittiin vapaaehtoistoiminnan koordinaattori tai ohjaaja. (46 vastausta)

32 VAPAAEHTOISILLE JÄRJESTETTÄVÄ PEREHDYTYSKOULUTUS Vastaajista 37 ilmoitti järjestävänsä perehdytyskoulutusta uusille vapaaehtoisille. 19 vastaajalla ei ole perehdytyskoulutusta 9:llä koulutuksen järjestäminen on suunnitteilla KOULUTUSTA EI JÄRJESTETÄ Jos vapaaehtoisille ei erikseen järjestetty erityistä vapaaehtoistoiminnan perehdytyskoulutusta, syynä oli yleensä resurssien puute, koulutettavien vähäisyys, keskus- ja kattojärjestöjen tai muiden taustatahojen järjestämät koulutukset, koulutukselle ei nähty tarvetta tekemällä oppii Suuri osa vapaaehtoisista on toiminnassa mukana muutenkin, joten tietävät tavat yms. erityistä koulutusta esim. puhelimeen vastaamiseen on.

33 33 Toistaiseksi koulutus on yksittäisten, lähinnä kattojärjestön järjestämien koulutusten varassa sekä järjestöjen paikallisesti järjestämien yhteisten koulutusten varassa, ei järjestelmällistä omaa koulutusta Syynä olivat myös toiminnan suppeus ja ajan puute. Vastaajat kertoivat, että vapaaehtoiselle annetaan kuitenkin työhön perehdytystä paikanpäällä. (14 vastausta) 27.1 PEREHDYTYSKOULUTUSTEN MÄÄRÄ VUOSITTAIN Kyselyyn vastanneiden mukaan perehdytys koulutusta järjestetään noin 1-3 vuodessa. Osa vastaajista ilmoitti järjestävänsä koulutusta tarpeen mukaan, osalla koulutuksia on säännöllisesti esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa. (26 vastausta) 27.2 PEREHDYTYSKOULUTUSTEN TUNTIMÄÄRÄINEN KESTO Perehdytyskoulutuksen kesto vaihteli vastaajien mukaan puolesta tunnista 50 tuntiin. Vastausten hajonta oli suuri. Osalla vastaajista koulutus oli parin tunnin mittainen kertaluontoinen perehdytystuokio, kun taas osalla koulutus saattoi kestää kokonaisen päivän ja osalla yhteensä useamman päivän tai viikonlopun. Koulutuksen kesto määräytynee usein tehtävän vaativuuden mukaan niin, että vaativampiin tehtäviin järjestetään syvällisempää koulutusta.

34 27.3 KIINNOSTUNEIDEN HAASTATTELEMINEN ENNEN PEREHDYTYSKOULUTUSTA 34

35 VAPAAEHTOISEKSI RYHTYMINEN ILMAN KOULUTUSTA 27.5 PEREHDYTYSKOULUTUSTEN KESKIMÄÄRÄINEN OSALLISTUJAMÄÄRÄ Perehdytyskoulutusten keskimääräinen osallistujamäärä vaihteli vastaajien mukaan 1-3 ja henkilön välillä. Perehdyttämisiä siis tunnuttiin järjestettävän yhdelle tai muutamalle ihmiselle kerrallaan tai pitämällä koulutuksia suuremmille ryhmille. (21 vastausta) 27.6 KOULUTUKSEN JÄLKEEN TOIMINTAAN MUKAAN JÄÄVIEN MÄÄRÄ Useimpien kyselyyn vastanneiden mukaan perehdytyskoulutusten jälkeen mukaan toimintaan jää yleensä vähintään puolet tai suurin osa vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneista (9 vastaajaa). Osa vastaajista kertoi kaikkien koulutettujen jäävän mukaan toimintaan (7 vastaajaa) ja osalla määrä jää alle puoleen koulutetuista (4 vastaajaa).

36 KOULUTUSTEN AIHEET Koulutusten aiheita ovat olleet useimmiten vapaaehtoistoiminnan ja vapaaehtoisena toimimisen perusteet esimerkiksi ryhmätyö, ihmissuhde ja vuorovaikutus Mitä vapaaehtoisuus on, mitä se ei ole. Miten vapaaehtoista tuetaan. Millaista jatkokoulutusta vapaaehtoisen rooli vuorovaikutus, vapaaehtoisuus, motiivit sekä toiminta-alaan liittyvä tieto esimerkiksi Näkövammaistyö ja kehitysvammaistyö, vanhustyö yhdistyksemme toiminta, periaatteet ja työn sisällöt Rikosprosessi ja kriisi auttavaan puhelimeen vastaaminen ikääntyneiden kohtaaminen Useat toimijat käyttivät koulutuksessaan apuna Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) julkaisemaa vapaaehtoistoiminnan koulutuskansiota. (27 vastausta) 27.8 KOULUTUSTEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Kyselyyn vastanneiden mukaan koulutukset on pääasiassa toteutettu erilaisin luennoin ja seminaarein/keskusteluin. Keskustelua, luentoja. Vastuuhenkilö on käynyt läpi yleisiä asioita ja esimerkkitilanteita, koulutettavat ovat kyselleet ja tehneet tehtäviä.

37 37 Pyrimme luomaan ilmapiirin, joka on altis keskustelulle, kysymyksille, omille ajatuksille. Osa vastaajista kertoi koulutustensa sisältävän toiminnallisia menetelmiä, kuten ryhmätöitä, harjoituksia tai esimerkiksi kotikäyntejä. Toiminnalliset muodot (ei luentotyyppistä), pohdintaa, keskustelua. Aiemmin ollut vahvasti luento/kotityö/alustusvoittoista, mutta toiminnalliset menetelmät ja kokemuksellisuus ovat nyt vahvistuneet uudistuksessa. Joidenkin tahojen koulutukset sisälsivät myös toiminnan ideointia. Osalla koulutusta järjestivät taustatahot: Valtakunnallisesti Liitto järjestää koulutuksen esim.etelä-suomalaisille. [K]eskusjärjestö järjestää koulutukset. Näin ollen meillä ei ole paikallisyhdistyksessä tietoja asiasta. Vuosittain meille tulee kuitenkin korkeintaan muutama vapaaehtoinen lisää. Pienimmillä tahoilla, joilla oli vähän vapaaehtoisia eikä välttämättä taustatoimijaa, koulutukset saattoivat olla pienimuotoisempia, keskustelua yhden henkilön kanssa kerrallaan. Neuvon sopivassa kohdin sovitusti, yl. hlö kerrallaan, jos enää joskus sellaisen hlön saisi. Koulutusta tapahtui myös sähköpostin ja puhelimen välityksellä. Koulutus tapahtuu milloin missäkin, koska yhdistyksellämme ei ole toimitiloja. Yleensä toimimme sähköpostin avulla tai soittelemme. (25 vastausta)

38 VAPAAEHTOISTEN TIETOTAITO KOULUTUKSISSA Kyselyyn vastanneita 29 kertoi käyttävänsä koulutuksissaan vapaaehtoisten tietotaitoa. OSAAVAT KUNNIAAN Vastanneista ne tahot, jotka käyttivät vapaaehtoisten tietotaitoa hyväkseen koulutuksessa, kertoivat, että vapaaehtoiset toimivat usein kouluttajina, ovat mukana keskustelussa ja ennen kaikkea tuovat omaa tietotaitoaan ja kokemustaan vapaaehtoistoiminnasta koulutukseen. Käytämme esimerkkejä oikeasta elämästä joka kurssilla on mukana toiminnassa olevia vapaaehtoisia 1-2 tukiperheen vanhempaa ja/tai tukihenkilöä kertomassa kokemuksistaan ja vastaamassa kysymyksiin 2 vapaaehtoista kertomassa omasta toiminnasta lähimmäispalvelussa Vapaaehtoiset toimivat myös vertaisina ja ryhmien vetäjinä.

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Espoon Vapaaehtoisverkoston näkökulmasta Tiina Nurmenniemi Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Santra-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke

Lisätiedot

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12 Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Kohtaamisen silta vapaaehtoistoimintaa Espoossa Tarkoitus Kohtaamisen Silta tapahtuman tarkoituksena on tarjota vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille mahdollisuus ryhtyä vapaaehtoiseksi ja kiittää jo

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta

Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta Nettikysely päijäthämäläisille SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 28. joulukuuta 2011 Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Täytetty kysely palautetaan sähköpostitse osoitteeseen leirit@kvtfinland.org. KVT:n johtokunta käsittelee kyselyn ja tekee päätöksen leirin hyväksymisestä seuraavassa kokouksessaan.

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa. Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto

Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa. Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto Virastopäällikkö Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveys- ja päihdepalvelut Sairaala-,

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin laitosystävätoiminta ohjeistus laitoksen henkilökunnalle

Suomen Punaisen Ristin laitosystävätoiminta ohjeistus laitoksen henkilökunnalle Suomen Punaisen Ristin laitosystävätoiminta ohjeistus laitoksen henkilökunnalle Varpu Salmenrinne ja Siina Lepola 2015 Laitosystävätoiminta...1 Laitosystävien tehtävät ja toimintamuodot...2 Laitosystävätoiminnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11.

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11. VETY-hanke Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen Jenni Sademies, 12.11.2013!"#$%&%!'('')*+,-.+/0%/1)-.*/02/11-.)..3%/*+)-.0..3%4%5336'7(786-.)7278%9-)::3+/.6).67.%;/%4%

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Mikäli kaipaatte täsmennystä tai mahdolliseen leiriin liittyvät lisäkysymykset askarruttavat mieltänne, vastaamme niihin mielellämme joko puhelimitse 097568 3333 tai osoitteessa leirit@kvtfinland.org.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin? Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Nitta Lindroos 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - yhteisöpedagogi, talousneuvonta, projektit 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit 4. Organisaatio

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - sirkka saaristo 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - sosiaalialan ohjaaja, vanhusten hoitaja, seksuaalineuvoja, työyhteisöneuvoja, senioripysäkkiohjaaja, ystäväkurssien

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011 Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely kevät 2011 Vastaajamäärä yhteensä 32 kpl. Vastaajien ikäjakauma Ikä Vastaajien lkm % Alle 20 v. 0 0 21-25 v. 0 0 26 30 v. 3 10,0 31 35 v. 0 0 36

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anita Kokkonen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Seuratoiminnan aluekehittäjä, järjestötoiminta 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Jaettua iloa! Vapaaehtoisena toimit tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, ilman ammattityön vaatimuksia. Vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammattilaisten työtä vaan täydentää

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston toimintamalli vuodesta 2010 alkaen 1 TOIMINTAMALLI ULKOILUYSTÄVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEKSI Sisällysluettelo ALKUSANAT...

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Yhteinen vapaaehtoistoimintaa Pohjois-Karjalassa logo edustaa seuraavia arvoja: pohjoiskarjalaisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi.

Yhteinen vapaaehtoistoimintaa Pohjois-Karjalassa logo edustaa seuraavia arvoja: pohjoiskarjalaisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi. VAPAAEHTOISTOIMINTA POHJOIS-KARJALASSA-logo yhteistä näkyvyyttä vapaaehtoistoiminnalle! Vapaaehtoistoiminta Pohjois-Karjalassa logon tarkoituksena on saada yhteistä positiivista näkyvyyttä ja tunnettuutta

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

AVUSTAJAKESKUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI Kysely yhteistyökumppaneille

AVUSTAJAKESKUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI Kysely yhteistyökumppaneille AVUSTAJAKESKUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI Kysely yhteistyökumppaneille ALUKSI Vuoden 2009 maaliskuussa toteutettiin Avustajakeskuksen yhteistyökumppaneille suunnattu kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu JOSE TOIMINTA 2013 1/7 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Josen jäseninä on erilaisia oppijoita, heidän läheisiään ja työnsä vuoksi oppimisvaikeuksista kiinnostuneita. Josen tarkoituksena on koota edellä mainitut

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

JYYn liikunta-avustukset

JYYn liikunta-avustukset JYYn liikunta-avustukset Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta myöntää hakemuksesta liikunta-avustuksia. Liikuntaavustusten tarkoitus on tukea tasapuolisesti JYYn piirissä toimivien järjestöjen ja muiden

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015 Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki/Yhdistysverkosto Vanhus- ja vapaaehtoistyön johtaja Pirjo Heikkilä/Setlementti Louhela MITÄ KUULUU?

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 147 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anne Laimio 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - sosionomi AMK. työnohjaaja, kouluttaja vapaaehtoistoiminta vertaistoiminta tukihenkilötoiminnan koulutukset kuoleman

Lisätiedot

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

JOHTOKUNNAN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 1/2014

JOHTOKUNNAN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 1/2014 Aika Paikka Läsnä klo.11.06 Kuopion Eläinlääkärikeskus, Soikkokuja 12, Kuopio Viivi Kaskenaho, Joonas Kaskenaho, Johanna Sipiläinen, Teo Lintula, Anni Puurunen, Teija Pesonen ja Niina Elomäki Käsitellyt

Lisätiedot

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma 2016, sivu 2/10 Sisällysluettelo 1 LYHYESTI - TOIMINTAVUODEN PAINOPISTEET... 3 2 LOUNAIS-SUOMEN SYLI ry... 3 3 TUKIPALVELUT... 4 3.1 Vertaistukitoiminta...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot