KARTOITUS ESPOON VAPAAEHTOISTOIMINNASTA

Transkriptio

1 1 KARTOITUS ESPOON VAPAAEHTOISTOIMINNASTA Tämä on Santra-hankkeen tekemä kartoitus espoolaisesta vapaaehtoistoiminnasta. Kartoitus toteutettiin kyselynä, joka lähetettiin kesän 2008 aikana yhteensä 182 eri taholle. Näitä tahoja olivat eri sosiaali- ja terveysalan järjestöt, joilla on vapaaehtoistoimintaa Espoon alueilla sekä Espoon seurakuntayhtymän diakoniatyö ja Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Jo kyselyä lähetettäessä oli tiedossa, että kaikki vastaanottajat eivät olleet kartoituksen kohderyhmää. Näitä tahoja ei kuitenkaan haluttu sulkea pois kysymättä. Vastauksia palautettiin yhteensä n. 70. Näistä 50 kyselyä palautettiin täytettynä ja noin 20 vastasi, etteivät koe kuuluvansa Santra-hankkeen tekemän kartoituksen kohderyhmään. Kyselylomake koostui sekä monivalinta- että avoimista kysymyksistä. Monivalintakysymysten vastausten yhteenvedot esitämme pääosin kaaviokuvina ja avointen vastausten yhteenvedot tekstikoosteina. Vastausmäärät kuvioissa ovat lukumääriä. Kartoituksen tuloksissa vastausmääriä ei esitetä prosentteina, sillä osa vastaajista saattoi valita vastausvaihtoehdoksi useamman vaihtoehdon. Prosenttiluvut eivät olisi tuoneet esille oikeaa vastausmäärää.

2 2 SISÄLTÖ Kartoitus Espoon vapaaehtoistoiminnasta... 1 Vastaajan tiedot Kyselyyn vastaajat... 5 Toiminnan perustiedot Vapaaehtoistoiminnan taustatahot Järjestöjen luonteet Vapaaehtoistoimintaa määrittävät ohjeeet Toiminnan kohderyhmät Ensisijaisesti tuettavat ryhmät Vapaaehtoistoiminnan luonne Talous Vapaaehtoistoiminnan budjetti Budjetin määrä vuonna Vapaaehtoistoiminnan rahoitus Vapaaehtoistoiminnan varojen käyttökohteet Vapaaehtoisten vakuuttaminen Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoisten toiminnan merkitys Tekevätkö vapaaehtoiset palkallisille työntekijöille kuuluvia tehtäviä? Missä vapaaehtoiset toimivat? Toiveita ja suunnitelmia toimintatapojen laajentamisesta Vapaaehtoistoiminnan alkamisajankohta Toiminnassa kirjoilla olevien vapaaehtoisten määrä tammi-toukokuussa Toiminnassa mukana ainakin kerran olevien vapaaehtoisten määrä tammi-toukokuussa 2008? Aktiivisesti mukana olevien määrä Toiminnan näkökulmasta aktiivista osallistumista vapaaehtoistehtäviin Kuinka riittäväksi koette tällä hetkellä toimivien vapaaehtoistenne määrän?... 27

3 3 23. Aktiivisesti mukana olevien vapaaehtoisten ikäjakauma Rekrytointi ja uudet vapaaehtoiset Rekrytointikeinot Toiminnasta kiinnostuneiden yhteydenottomahdollisuudet Henkilö, joka vastaa toiminnasta kiinnostuneiden kyselyihin Vapaaehtoisille järjestettävä perehdytyskoulutus Perehdytyskoulutusten määrä vuosittain Perehdytyskoulutusten tuntimääräinen kesto Kiinnostuneiden haastatteleminen ennen perehdytyskoulutusta Vapaaehtoiseksi ryhtyminen ilman koulutusta Perehdytyskoulutusten keskimääräinen osallistujamäärä Koulutuksen jälkeen toimintaan mukaan jäävien määrä Koulutusten aiheet Koulutusten käytännön toteutus Vapaaehtoisten tietotaito koulutuksissa Vapaaehtoisten työnohjaus Vapaaehtoistehtävien kirjalliset työnkuvat Kirjallisen sopimus vapaaehtoistehtävistä Vapaaehtoisen mahdollisuus yhteyshenkilöön Vapaaehtoisten tukeminen Vapaaehtoisten motivaation ja toiminnassa jaksamisen selvittäminen Vapaaehtoisten virkistystoiminnan järjestäminen Vapaaehtoisten lisäkoulutuksen järjestäminen Vapaaehtoisten sitoutuminen Yhteistyö Toimijoiden yhteistyötahot Kiinnostus yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa Yhteistyön sisältö Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen... 52

4 4 39. Vapaaehtoistoiminnan yhteiset kehittämisen tavoitteet Muutostoiveita vapaaehtoistoiminnassa Tietoa toiminnan kohderyhmästä Asiakkaiden/autettavien/tuettavien määrä tammi-toukokuussa Toimijoiden kyky vastata avuntarpeeseen Avuntarvitsijoiden määrän muutokset vuodesta Santra-hanke... 57

5 5 VASTAAJAN TIEDOT 1. KYSELYYN VASTAAJAT Kyselyyn vastanneista: 17 oli hallituksen jäseniä 11 toimi vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreina 10 toimi vapaaehtoistoiminnan yhteyshenkilöinä 10 oli vapaaehtoisia 5 toimi vapaaehtoistoiminnan ohjaajina 21 vastaajaa toimi jossain muussa tehtävässä Vastaajat saattoivat toimia usein yhtä aikaa useassa eri tehtävässä.

6 6 JOSSAIN MUUSSA TEHTÄVÄSSÄ, MISSÄ: Muissa tehtävissä toimivia kyselyyn vastaajia olivat toiminnanjohtajat, yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit, projektikoordinaattorit, projektisihteerit, järjestöpäällikkö, järjestösihteeri, tiedottaja, järjestön hallituksen puheenjohtaja, vertaistukiryhmän vetäjä, valtakunnallisen emoyhdistyksen Espoon yhteyshenkilö, palvelujaoston jäsen sekä järjestöpäällikkö. (21 vastausta) TOIMINNAN PERUSTIEDOT 3. VAPAAEHTOISTOIMINNAN TAUSTATAHOT

7 7 Vastaajat kertoivat vapaaehtoistoimintansa olevan osa jonkin tietyn järjestön toimintaa (37 vastausta), osa Espoon kaupungin toimintaa (5 vastausta), osa Espoon seurakuntayhtymän toimintaa (4 vastausta) sekä itsenäinen vapaaehtoistoimijoiden ryhmittymä (3 vastausta) tai jotain muuta (5 vastausta). Osa vastaajista oli valinnut vapaaehtoistoiminnan taustatoimijaksi useamman tahon. Kartoitukseen vastasi selkeästi eniten järjestöjen vapaaehtoistoimijoita. 3.1 JÄRJESTÖJEN LUONTEET JOKIN MUU, MIKÄ: Edellä mainittujen lisäksi toiminnan taustalla oli myös SPR:n oma laki. (6 vastausta)

8 8 4. VAPAAEHTOISTOIMINTAA MÄÄRITTÄVÄT OHJEET Vastaajista 30 kertoi taustaorganisaatiollansa olevan vapaaehtoistoimintaa määrittäviä ohjeita. 14:llä kyselyn täyttäneistä näitä ei ollut.

9 9 5. TOIMINNAN KOHDERYHMÄT Kysyttäessä eri tahojen toiminnan kohderyhmiä, jokainen kohderyhmä oli kyselyssä hyvin edustettuna. Usealla toimijalla kohderyhmiä oli useita. Kohderyhmät suuruusjärjestyksessä olivat: vammaiset tai sairaat (22 vastausta) syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat (21 vastausta) yksinäiset (20 vastausta) omaiset (20 vastausta) sekä lapsiperheet (20 vastausta) mielenterveyskuntoutujat (14 vastausta) maahanmuuttajat (11 vastausta) päihdekuntoutujat (11 vastausta) moniongelmaiset (11 vastausta)

10 10 työttömät (11 vastausta) sekä muut (20 vastausta) MUUT, KETKÄ: Muina toiminnan kohderyhminä mainittiin muun muassa kaikki espoolaiset, eläkeläiset ja ikääntyneet, perhehoitajat, perhetyöntekijät, vähäosaiset, omaiset ja läheiset, rikosten uhrit sekä väkivaltaa kokeneet ihmiset. (21 vastausta) 6. ENSISIJAISESTI TUETTAVAT RYHMÄT Kysymykseen tuetaanko toiminnalla ensijaisesti lapsia, nuoria, aikuisia, omaisia, vanhuksia vai kaikkia tasapuolisesti, nousi kaikkia tasapuolisesti vaihtoehto selkeästi muita suuremmaksi (18 vastausta). Hyvä esimerkki kaikkia tasapuolisesti tukevista tahoista ovat esimerkiksi erilaiset sairaus- ja vammaisjärjestöt, joiden toiminta harvoin kohdistuu tiettyyn ikäluokkaan.

11 11 Seuravaksi suurin ryhmä olivat aikuiset, joiden tukemiseen keskittyi vastaajista 13 tahoa sekä vanhukset, joiden tukemiseen keskittyivät 10 eri tahoa. Usein vastaajat valitsivat vastaukseensa useamman vaihtoehdon. Tavallista on, että jokin taho tukee esimerkiksi sekä lapsia että nuoria. 7. VAPAAEHTOISTOIMINNAN LUONNE Kysyttäessä pyrkiikö toimijan vapaaehtoistoiminta olemaan ennaltaehkäisevää, kuntouttavaa vai toimintakykyä ylläpitävää oli se 37 vastaajan mukaan ennalta ehkäisevää, 37 vastaajan mukaan toimintakykyä ylläpitävää sekä 18 vastaajan mukaan kuntouttavaa

12 12 TALOUS 8. VAPAAEHTOISTOIMINNAN BUDJETTI 28 vastaajista kertoi vapaaehtoistoiminnallaan olevan oman budjetin. 21 vastasi, että erillistä budjettia vapaaehtoistoiminnalle ei ole. BUDJETIN MÄÄRÄ VUONNA 2007 Vastaajien mukaan vapaaehtoistoiminnan budjetti vuonna 2007 vaihteli 0:sta euroon eri tahojen välillä. Toisaalta tämä kysymys ymmärrettiin monella tavalla ja osa vastaajista ilmoitti siihen koko järjestönsä tai esimerkiksi koko taustatahonsa budjetin, ei ainoastaan oman yksikkönsä tai vain vapaaehtoistoiminnalle varattua budjettia. 19 tahoa ilmoitti jonkin summan budjetilleen. Ne tahot, jotka eivät vastanneet eivät joko tienneet tai heillä ei ollut valtuuksia ilmoittaa summaa. Yleisin summa liikkui muutamasta sadasta noin 3000 euroon. (19 vastausta)

13 13 9. VAPAAEHTOISTOIMINNAN RAHOITUS Vapaaehtoistoimintaa rahoitettiin vuonna 2007 muun muassa jäsenmaksuilla, erilaisilla avustuksilla ja määrärahoilla (mm. RAY, kaupunki, säätiöt, vapaaehtoiset tukirahoitukset), omalla varainhankinnalla (tuotemyynti, tempaukset,ym.) sekä taustatahon budjetista. yleensäkin toimintaa rahoittamalla: jäsenmaksut, vuokratulot, vaalivuonna vaalikeräykset, kaupungin avustukset Kullakin taustaryhmällä on omassa budjetissaan varaus toimintaamme. Lisäksi asiakkaat maksavat tarjoilusta ns. omakustannushinnan. Kulut yleisistä kuluista. Periaatteessa hieman hankaloittaa, kun ei ole omaa budjettia. Esim. vaikea tehdä vapaaehtoisten virkistystoimintaa. kaupungin tuki lahjoitukset osallistumismaksut Jäsenmaksuilla, vapaaehtoisilla tukirahoilla RAY, kuntien, säätiöiden ym. avustukset, toiminnasta saatava rahoitus (jäsenmaksut, varojen keruu jne.) (49 vastausta)

14 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAROJEN KÄYTTÖKOHTEET Kyselyyn vastanneiden mukaan varoja vapaaehtoistoiminnassa käytetään eniten kulukorvauksiin (35 vastausta), vapaaehtoisten virkistämiseen (29 vastausta) sekä koulutukseen (27 vastausta). Varoja käytetään myös työnohjaukseen (8 vastausta) vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden palkkioihin (6 vastausta) vapaaehtoisten palkkioihin (2 vastausta) sekä johonkin muuhun (16 vastausta)

15 15 MUUT KÄYTTÖKOHTEET Vastaajat ilmoittivat vapaaehtoistoiminnan varoja käytetettävän myös avustustoimintaan, yhdistystoimintaan liittyviin koulutuksiin, vapaaehtoisten palkitsemiseen, tietopankin ylläpitoon netissä, vertaisryhmien vetäjien palkkioon, jäsentapahtumien järjestämiseen, tiedottamiseen, tilavuokriin ja materiaali- ja tarvikehankeintaan, puhelinlaskuihin, erilaisten seminaarien ja tapahtumien järjestämiseen. Vastauksissa tuli myös palautetta siitä, että joidenkin vastaajien tahoilla vapaaehtoistoiminnan budjetti on mennyt lähinnä toiminnan ylläpitämiseen ja asiakkaisiin suuntautuen, mutta itse vapaaehtoisten huomioimiseen eivät resurssit välttämättä ole riittäneet. Yksi vastaus kuuluin muun muassa näin : Rahoitus on mennyt kohderyhmälle tiedottamiseen ja avoimissa vertaistukiryhmissä tarjottavaan mehuun ja teehen. Olemme ryhmien tueksi ostaneet joitakin esitteitä ja lehtiä, joita voi antaa ( ) kotiinvietäväksi ja myöhäisemmäksi tueksi. Vapaaehtoisten virkistämisen ja työnohjauksen tarve on huutava, mutta meidän ( ) on selvästi vaikea ottaa vastaan itse mitään, koska olemme jo toisiltamme tai edeltäjiltämme saaneet korvaamattoman avun ja koemme edelleen olevamme siitä kunniavelassa. On ollut aivan pöyristyttävää nähdä joidenkin muiden järjestöjen tilaisuuksissa ilmaisia viinereitä tai peräti hedelmälohkoja. Olisi suuri apu, jos näkisi esimerkiksi järjestöjen vertailun siitä, kuinka paljon menee rahaa per vertaistukikontakti vapaaehtoisen työnohjaukseen ja/tai virkistämiseen. Viiden vuoden toiminnasta on saanut joulukortin --- jos on muistanut ilmoittaa osoitteen. (22 vastausta)

16 VAPAAEHTOISTEN VAKUUTTAMINEN Kysyttäessä, onko vapaaehtoisten vakuuttamista mietitty 12 vastasi kyllä 16 vastasi vakuutussopimuksen olevan voimassa Yhteensä siis 28 tahoa vastasi, että vakuuttamista on joko mietitty tai vakuutussopimus on jo voimassa. Suuri osa vastaajista eli yhteensä 19 vastasi myös, ettei vakuutuksen ottamista vapaaehtoisille oltu vielä mietitty. Niillä tahoilla, joilla vakuutussopimus oli voimassa, se kattoi lähinnä henkilövahingot, tapaturmat, ja omaisuusvahingot vapaaehtoisena toimimisen aikana (asiakkaan luona, kerhoissa, tapahtumissa). Erään vastaajan mukaan vakuutus oli tärkeä asia vapaaehtoisen turvallisuuden ja mahdollisen oman toimintakyvyn varmistamiseen.

17 17 VAKUUTUKSEN PUUTTUMINEN Tahoilla, joissa vakuuttamista ei ollut mietitty syynä olivat muun muassa taloudelliset tekijät: vakuutuksen ottaminen on liian kallista. Muutaman vastaajan mukaan asia ei oltu tultu ajatelleeksi. Joidenkin kohdalla syynä oli, ettei vapaaehtoistoiminta ole säännöllistä ja systemaattista. Yksi vastasi vakuutuksen ikärajan sulkevan iäkkäämmät vapaaehtoiset vakuutuksen ulkopuolelle. Lisäksi osa katsoi, ettei toiminta ole sellaista, joka vaatisi vakuutuksen: ei liikuta toiminnassa riskialueilla. Lisäksi tuotiin esille, että usealla vapaaehtoisella on jo olemassa henkilökohtainen vakuutus. (19 vastausta) VAPAAEHTOISTOIMINTA 13. VAPAAEHTOISTEN TOIMINNAN MERKITYS 41 kyselyyn vastanneista koki vapaaehtoisten tekemän työn erittäin merkittäväksi 8 koki sen melko merkittäväksi

18 18 Yksikään vastanneista ei kokenut, ettei vapaaehtoisten toiminnalla olisi juurikaan tai lainkaan merkitystä PERUSTELUT VAPAAEHTOISTEN TOIMINTA ERITTÄIN MERKITTÄVÄÄ Ne vastaajat, jotka kokevat vapaaehtoisten tekemän työn erittäin merkittäväksi perustelivat sitä ennen kaikkea sillä, että koko toiminta tai merkittävin osa toiminnasta perustuu juuri vapaaehtoisten toimintaan. Koko yhdistyksen toiminta perustuu vapaaehtoistoimintaan. Järjestöllä ei ole laisinkaan palkattuja toimihenkilöitä eikä toiminnasta ole toistaiseksi maksettu minkäänlaisia palkkioita. Kotikäynnit ovat lähes kokonaan vapaaehtoisten vastuulla. Muuten toimintaa ei ole Palkattuja henkilöitä oli toiminnassa yleensä vain muutama tai ei lainkaan. Useat mainitsivat, että toimintaa ei olisi ilman vapaaehtoisia. Usealla toimijalla ei ollut mahdollisuuksia palkata työntekijöitä tai henkilökunnan palkkaaminen ei ollut tarkoituksen mukaista Emme saa lukuisista hakemuksista huolimatta Ray:n avustuksia ja ilman niitä on mahdotonta palkata henkilökuntaa. Niinpä koko yhdistys ja kaikki toiminta pyörii vapaaehtoisten voimin. Joitakin toimintamuotoja, kuten vertaistukihenkilötoimintaa, ei voi korvata ammattilaisilla. (24 vastausta)

19 19 VAPAAEHTOISTEN TOIMINTA MELKO MERKITTÄVÄÄ Osalle vastaajista vapaaehtoisten merkitys oli tärkeä, mutta pienempi. Ne vastaajat, jotka mainitsivat vapaaehtoistoiminnan melko merkittäväksi, perustelivat sitä muun muassa sillä, että vapaaehtoisilla on merkittävä rooli tiedon ja kokemuksen jakajana sekä toiminnan avustajina palkattujen työntekijöiden rinnalla. (2 vastausta) 14. TEKEVÄTKÖ VAPAAEHTOISET PALKALLISILLE TYÖNTEKIJÖILLE KUULUVIA TEHTÄVIÄ? 24 vastaajan mukaan vapaaehtoiset eivät tee palkallisille työntekijöille kuuluvia tehtäviä. 14 vastasi, että vapaaehtoiset tekevät osittain palkallisille työntekijöille kuuluvia tehtäviä 9 vastasi vapaaehtoisten tekevän palkallisille työntekijöille kuuluvia tehtäviä 2 ei osannut sanoa ovatko vapaaehtoisten tekemät tehtävät palkallisille kuuluvia yksi vastaajista oli valinnut sekä kyllä että ei -vaihtoehdot

20 20 PERUSTELUT KYLLÄ Osa kyselyn täyttäneistä vastasi, että vapaaehtoiset tekevät palkallisille työntekijöille kuuluvia tehtäviä. Tähän oli kuitenkin kaikilla vastaajilla perusteena se, ettei toimijalla ollut lainkaan pakattuja työntekijöitä ja näin ollen kaikki työt olivat vapaaehtoisten vastuulla. Kukaan vastaajista ei kertonut, että vapaaehtoiset joutuisivat ottamaan vastuun sellaisista töitä joihin oli palkattu tai olisi ollut realistinen mahdollisuus palkata työntekijä. (4 vastausta) OSITTAIN Useat vastasivat, että vapaaehtoiset joutuvat tekemään osittain palkallisille henkilöille kuuluvia tehtäviä. Näitä olivat esimerkiksi palkallisten työntekijöiden lomitustehtävät sekä tehtävät, joihin työntekijän taidot eivät riittäneet (esim. kääntämistyöt). Osa vastaajista kertoi, että vapaaehtoiset tekevät palkallisille työntekijöille kuuluvia tehtäviä oman halun ja osaamisen mukaan. Osan mielestä vapaaehtoiset tavallaan tekevät palkallisille työntekijöille kuuluvia tehtäviä, koska jos vapaaehtoisia ei olisi, ne kuuluisivat palkkahenkilökunnalle. (8 vastausta) Jos vapaaehtoisia ei olisi, diakonit tekisivät ne tehtävät. Vapaaehtoiset eivät ota diakonien vastuuta ym. Esim. ruotsinkielen taitoinen kääntää tiedotetta, nettisivut, koska työntekijöiden taidot ei riitä ja joku innostunut on löytynyt EI Ne vastaajat, jotka perustelivat miksi vapaaehtoiset eivät tee palkalliselle henkilökunnalle kuuluvia tehtäviä totesivat syyksi lähes yksimielisesti sen, että palkallisia työntekijöitä ei ole. (3 vastausta) EN OSAA SANOA ei palkallisia (1 vastaus)

21 MISSÄ VAPAAEHTOISET TOIMIVAT? Vastaajien mukaan vapaaehtoiset toimivat muun muassa omissa tiloissa (26 vastausta) puhelimitse (20 vastausta) asiakkaiden kotona (11 vastausta) laitoksissa (9 vastausta) jossain muualla (30 vastausta) MUUT PAIKAT Vapaaehtoiset toimivat myös eri tahojen vuokraamissa tai lainaamissa tiloissa tai esimerkiksi ravintolan kabineteissa, kerhohuoneilla, palvelutaloilla ja keskuksissa, eri tilaisuuksissa ja tapahtumapaikoilla sekä retkillä ja leireillä, liikkuen milloin missäkin (esim. tukihenkilönä tai hoitaessaan juoksevia asioita), Internetin keskustelupalstalla ja sähköpostitse,

22 22 ensiapupäivystyksissä yleisötapahtumissa tai esimerkiksi lipaskeräyksissä julkisilla paikoilla. (33 vastausta) 16. TOIVEITA JA SUUNNITELMIA TOIMINTATAPOJEN LAAJENTAMISESTA 20 vastaajaa kertoi toimintatapojen laajentamisen olevan toiveissa tai suunnitelmissa 15 vastaajaa vastasi, ettei toimintatapojen laajentaminen ole toiveissa tai suunnitelmissa 12 vastaajan mielestä toimintatapojen laajentaminen voisi olla mahdollista KYLLÄ, MITEN? Toimintatapoja suunniteltiin laajennettavaksi muun muassa rekrytoimalla lisää vapaaehtoisia, perustamalla lisää ryhmiä, luomalla uusia toimintamuotoja ja avustustehtäviä, palkkaamalla henkilö hoitamaan toimijan asioita tai koordinoimaan vapaaehtoistoimintaa, oman toimitilan hankkiminen, toiminta-alueen laajentaminen, varainkeruun kehittäminen ja uusien

23 23 avustusläheteiden hankkiminen, erilaisten yhteistyöhankkeiden perustaminen, koulutuksen ja tuen lisääminen vapaaehtoisille. Jäsenistöstä enemmän vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Toimintaohjeiden laatiminen. Uusia ideoita on kehitetty. Uusia vapaaehtoisia on tarkoitus värvätä. Haluaisimme palkata työntekijän, ei vain ole varoja. Hakemus projektiin on RAY:ssa parhaillaan. yhteistyötä lisää, uusia vapaaehtoisia toimijoita, uusien toimintamuotojen kehittämistä Usein vastaajat mainitsivat toimintatapojen laajentamisen riippuvan rahoituksesta tai todellisesta tarpeesta löytää uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. (19 vastausta) MAHDOLLISESTI, MITEN? Osa vastasi toimintatapojensa laajentamista suunniteltavan mahdollisesti. Esimerkiksi vertaistuen osallistujamäärän kasvaessa tarvitaan lisää ohjaajia, asiakaskunnan kasvaessa toiminta laajenee ja vapaaehtoisia tarvittaisiin lisää. Suurin osa näki tulevaisuudessa muutostarpeita, jos vain toteutus olisi mahdollinen. enemmän nuorisolle suunnattua toimintaa Aina olisi kiva saada aktiivisia aikuisia lisää, jotta voisimme järjestää tekemistä ja kaikkea tapahtumia vielä enemmän. Tällä hetkellä toimintamme on aika rajallista aktiivisten henkilöiden puutteen vuoksi. Jos vertaistuen osallistujamäärä kasvaa, tarvitaan lisää ohjaajia. Avuntarvitsijoita on paljon, yritämme rekrytoida vapaaehtoisia tehokkaammin. Suunnittelua uusista peruskursseista uusille kohderyhmille. (9 vastausta)

24 24 EI Toimintaa ei ollut suunnitelmissa laajentaa muun muassa resurssipulan vuoksi. Osa myös vastasi panostavansa tämän hetkiseen toimintaan eikä toiminnan laajentaminen siten ollut ajankohtaista. Aina laadullisesti voidaan parantaa, mutta muuten oikeastaan ei. Ei ole taloudellisia resursseja. Ainoa keino on kehittää toiminnan laatua. (8 vastausta) 17. VAPAAEHTOISTOIMINNAN ALKAMISAJANKOHTA Suurin osa kartoitukseen vastanneista kertoi vapaaehtoistoimintansa alkaneen luvulla (18 vastausta). Vastaajat kertoivat vapaaehtoistoimintansa alkaneen myös luvulla (9 vastausta) 1980-luvulla (9 vastausta)

25 luvulla (9 vastausta) luvulla (2 vastausta) ennen 1950-lukua (1 vastausta) 18. TOIMINNASSA KIRJOILLA OLEVIEN VAPAAEHTOISTEN MÄÄRÄ TAMMI- TOUKOKUUSSA TOIMINNASSA MUKANA AINAKIN KERRAN OLEVIEN VAPAAEHTOISTEN MÄÄRÄ TAMMI-TOUKOKUUSSA 2008? 20. AKTIIVISESTI MUKANA OLEVIEN MÄÄRÄ Kysymykseen vastanneiden mukaan heidän toiminnassaan kirjoilla olevien vapaaehtoisten määrä keväällä 2008 oli noin 3500 henkilöä (45 vastausta). Ainakin kerran toiminnassa oli vastaajien mukaan ollut mukana yhteensä noin 1700 henkilöä (44 vastausta). Aktiivisesti mukana oli noin 1200 henkilöä (44 vastausta).

26 26 Kysymykseen vastattiin kuitenkin monella eri tavalla eikä se välttämättä anna realistista kuvaa vapaaehtoisten määrästä Espoossa. Osa saattoi ilmoittaa vastauksissaan esimerkiksi koko taustaorganisaationsa vapaaehtoisten määrän, osa taas hyvin tarkasti omanyksikkönsä vapaaehtoiset. Lisäksi laskentatapaa saatettiin soveltaa eri tavoin. 21. TOIMINNAN NÄKÖKULMASTA AKTIIVISTA OSALLISTUMISTA VAPAAEHTOISTEHTÄVIIN Vastaajista 13 oli sitä mieltä, että heidän toimintansa näkökulmasta aktiivista osallistumista oli, jos vapaaehtoinen osallistui vapaaehtoistehtäviin viikoittain. Kaksi vastaajista kertoi, että aktiivisimmat osallistuivat toimintaan jopa 2-3 kertaa viikossa. 26 vastaajaa ilmoitti aktiivisen osallistumisen kuukausitasolla. Yleisin vastaus oli 1 kerran kuussa (14 vastausta), osan mielestä aktiivista oli osallistua 1-2 kertaa kuukaudessa (2 vastausta) ja osan vastaukset vaihtelivat 2 ja kolmen kerran välillä (10 vastaajaa). 8 vastaajaa ilmoitti aktiivisen osallistumisen vuositasolla. Tällöin vastaukset vaihtelivat yhdestä seitsemään osallistumiskertaan vuodessa. Aktiivisen osallistumisen määritelmä tuntuu riippuvan tehtävästä. Osa vastaajista valitsi useamman vaihtoehdon ja piti toimintaa aktiivisena, osallistui sitten kerran viikossa, kerran kuussa tai kerran vuodessa. (46 vastaajaa)

27 KUINKA RIITTÄVÄKSI KOETTE TÄLLÄ HETKELLÄ TOIMIVIEN VAPAAEHTOISTENNE MÄÄRÄN? Suurin osa vastaajista koki vapaaehtoistensa määrän liian vähäiseksi. 27 mielestä vapaaehtoisten määrä ei ollut riittävä. 21 mielestä määrä oli lähes riittävä, mutta tarvetta uusille vapaaehtoisille oli. Vain 2 vastaajaa oli sitä mieltä, että vapaaehtoisia oli toiminnassa mukana riittävästi. Yhden vastaajan mielestä vapaaehtoisia oli toisaalta riittävästi, toisaalta ei riittävästi. Kenenkään mielestä vapaaehtoisia ei ollut liikaa. (49 vastaajaa)

28 AKTIIVISESTI MUKANA OLEVIEN VAPAAEHTOISTEN IKÄJAKAUMA Aktiivisesti mukana olevat vapaaehtoiset ovat vastaajien mukaan pääosin vuotiaita(27 vastausta) sekä vuotiaita(26 vastausta) Aktiivisia olivat myös eläkeikäiset 65-vuotiaita tai vanhempia (16-vastausta) Myös nuorissa, alle 25-vuotiassa oli osan vastanneista mukaan aktiivisia vuotiaita(3 vastausta) alle 18-vuotiaita (1 vastaus)

29 29 REKRYTOINTI JA UUDET VAPAAEHTOISET 24. REKRYTOINTIKEINOT Uusia vapaaehtoisia hankittiin lähinnä erilaisissa tapahtumissa (33 vastausta) ystävien ja tuttavien välityksellä (28 vastausta) organisaation sisältä (27 vastausta) vapaaehtoisille suunnatuilla kursseilla (23 vastausta) julisteilla ja ilmoituksilla (18 vastausta) 14 vastaajista haki vapaaehtoisia myös muilla keinoilla. 5:llä vastaajista ei ollut lainkaan aktiivista hankintaa.

30 30 MUUT KEINOT Uusia vapaaehtoisia hankitaan myös koulu- ja oppilaitosyhteistyön kautta, järjestämällä rekrytointitilaisuuksia, omien tiedotteiden ja julkaisujen avulla, säännöllisin lehti-ilmoituksin, internetin kautta, koulutusten avulla, seurakunnista, vanhempainilloista sekä verkostotyöllä. (14 vastausta) 25. TOIMINNASTA KIINNOSTUNEIDEN YHTEYDENOTTOMAHDOLLISUUDET Vastaajien mukaan vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunut voi ottaa heihin yhteyttä yleisimmin puhelimitse (46 vastausta) sähköpostilla (45 vastausta) Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä myös

31 31 internetin kautta (32 vastausta) kirjeellä (29 vastausta) käymällä paikan päällä toimitiloissa (28 vastausta) sekä muilla keinoilla (11 vastausta) MUUT KEINOT Vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunut voi ottaa toimijaan yhteyttä myös tapahtumien ja verkostojen kautta, tulemalla mukaan vertaistoimintaan tai ottamalla hihasta kiinni. (11 vastausta) 26. HENKILÖ, JOKA VASTAA TOIMINNASTA KIINNOSTUNEIDEN KYSELYIHIN Jokaisella vastanneella taholla on yleensä joku tietty henkilö, joka vastaa vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden kyselyihin. Henkilö saattaa olla ryhmän vetäjä, puheenjohtaja, sihteeri, joku toinen vapaaehtoinen, hallituksen jäsen, diakoni, järjestösihteeri, paikallisyhdistyksen vastuuhenkilö, projektikoordinaattori tai jäsenrekisterivastaava. Vain harvassa vastauksessa mainittiin vapaaehtoistoiminnan koordinaattori tai ohjaaja. (46 vastausta)

32 VAPAAEHTOISILLE JÄRJESTETTÄVÄ PEREHDYTYSKOULUTUS Vastaajista 37 ilmoitti järjestävänsä perehdytyskoulutusta uusille vapaaehtoisille. 19 vastaajalla ei ole perehdytyskoulutusta 9:llä koulutuksen järjestäminen on suunnitteilla KOULUTUSTA EI JÄRJESTETÄ Jos vapaaehtoisille ei erikseen järjestetty erityistä vapaaehtoistoiminnan perehdytyskoulutusta, syynä oli yleensä resurssien puute, koulutettavien vähäisyys, keskus- ja kattojärjestöjen tai muiden taustatahojen järjestämät koulutukset, koulutukselle ei nähty tarvetta tekemällä oppii Suuri osa vapaaehtoisista on toiminnassa mukana muutenkin, joten tietävät tavat yms. erityistä koulutusta esim. puhelimeen vastaamiseen on.

33 33 Toistaiseksi koulutus on yksittäisten, lähinnä kattojärjestön järjestämien koulutusten varassa sekä järjestöjen paikallisesti järjestämien yhteisten koulutusten varassa, ei järjestelmällistä omaa koulutusta Syynä olivat myös toiminnan suppeus ja ajan puute. Vastaajat kertoivat, että vapaaehtoiselle annetaan kuitenkin työhön perehdytystä paikanpäällä. (14 vastausta) 27.1 PEREHDYTYSKOULUTUSTEN MÄÄRÄ VUOSITTAIN Kyselyyn vastanneiden mukaan perehdytys koulutusta järjestetään noin 1-3 vuodessa. Osa vastaajista ilmoitti järjestävänsä koulutusta tarpeen mukaan, osalla koulutuksia on säännöllisesti esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa. (26 vastausta) 27.2 PEREHDYTYSKOULUTUSTEN TUNTIMÄÄRÄINEN KESTO Perehdytyskoulutuksen kesto vaihteli vastaajien mukaan puolesta tunnista 50 tuntiin. Vastausten hajonta oli suuri. Osalla vastaajista koulutus oli parin tunnin mittainen kertaluontoinen perehdytystuokio, kun taas osalla koulutus saattoi kestää kokonaisen päivän ja osalla yhteensä useamman päivän tai viikonlopun. Koulutuksen kesto määräytynee usein tehtävän vaativuuden mukaan niin, että vaativampiin tehtäviin järjestetään syvällisempää koulutusta.

34 27.3 KIINNOSTUNEIDEN HAASTATTELEMINEN ENNEN PEREHDYTYSKOULUTUSTA 34

35 VAPAAEHTOISEKSI RYHTYMINEN ILMAN KOULUTUSTA 27.5 PEREHDYTYSKOULUTUSTEN KESKIMÄÄRÄINEN OSALLISTUJAMÄÄRÄ Perehdytyskoulutusten keskimääräinen osallistujamäärä vaihteli vastaajien mukaan 1-3 ja henkilön välillä. Perehdyttämisiä siis tunnuttiin järjestettävän yhdelle tai muutamalle ihmiselle kerrallaan tai pitämällä koulutuksia suuremmille ryhmille. (21 vastausta) 27.6 KOULUTUKSEN JÄLKEEN TOIMINTAAN MUKAAN JÄÄVIEN MÄÄRÄ Useimpien kyselyyn vastanneiden mukaan perehdytyskoulutusten jälkeen mukaan toimintaan jää yleensä vähintään puolet tai suurin osa vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneista (9 vastaajaa). Osa vastaajista kertoi kaikkien koulutettujen jäävän mukaan toimintaan (7 vastaajaa) ja osalla määrä jää alle puoleen koulutetuista (4 vastaajaa).

36 KOULUTUSTEN AIHEET Koulutusten aiheita ovat olleet useimmiten vapaaehtoistoiminnan ja vapaaehtoisena toimimisen perusteet esimerkiksi ryhmätyö, ihmissuhde ja vuorovaikutus Mitä vapaaehtoisuus on, mitä se ei ole. Miten vapaaehtoista tuetaan. Millaista jatkokoulutusta vapaaehtoisen rooli vuorovaikutus, vapaaehtoisuus, motiivit sekä toiminta-alaan liittyvä tieto esimerkiksi Näkövammaistyö ja kehitysvammaistyö, vanhustyö yhdistyksemme toiminta, periaatteet ja työn sisällöt Rikosprosessi ja kriisi auttavaan puhelimeen vastaaminen ikääntyneiden kohtaaminen Useat toimijat käyttivät koulutuksessaan apuna Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) julkaisemaa vapaaehtoistoiminnan koulutuskansiota. (27 vastausta) 27.8 KOULUTUSTEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Kyselyyn vastanneiden mukaan koulutukset on pääasiassa toteutettu erilaisin luennoin ja seminaarein/keskusteluin. Keskustelua, luentoja. Vastuuhenkilö on käynyt läpi yleisiä asioita ja esimerkkitilanteita, koulutettavat ovat kyselleet ja tehneet tehtäviä.

37 37 Pyrimme luomaan ilmapiirin, joka on altis keskustelulle, kysymyksille, omille ajatuksille. Osa vastaajista kertoi koulutustensa sisältävän toiminnallisia menetelmiä, kuten ryhmätöitä, harjoituksia tai esimerkiksi kotikäyntejä. Toiminnalliset muodot (ei luentotyyppistä), pohdintaa, keskustelua. Aiemmin ollut vahvasti luento/kotityö/alustusvoittoista, mutta toiminnalliset menetelmät ja kokemuksellisuus ovat nyt vahvistuneet uudistuksessa. Joidenkin tahojen koulutukset sisälsivät myös toiminnan ideointia. Osalla koulutusta järjestivät taustatahot: Valtakunnallisesti Liitto järjestää koulutuksen esim.etelä-suomalaisille. [K]eskusjärjestö järjestää koulutukset. Näin ollen meillä ei ole paikallisyhdistyksessä tietoja asiasta. Vuosittain meille tulee kuitenkin korkeintaan muutama vapaaehtoinen lisää. Pienimmillä tahoilla, joilla oli vähän vapaaehtoisia eikä välttämättä taustatoimijaa, koulutukset saattoivat olla pienimuotoisempia, keskustelua yhden henkilön kanssa kerrallaan. Neuvon sopivassa kohdin sovitusti, yl. hlö kerrallaan, jos enää joskus sellaisen hlön saisi. Koulutusta tapahtui myös sähköpostin ja puhelimen välityksellä. Koulutus tapahtuu milloin missäkin, koska yhdistyksellämme ei ole toimitiloja. Yleensä toimimme sähköpostin avulla tai soittelemme. (25 vastausta)

38 VAPAAEHTOISTEN TIETOTAITO KOULUTUKSISSA Kyselyyn vastanneita 29 kertoi käyttävänsä koulutuksissaan vapaaehtoisten tietotaitoa. OSAAVAT KUNNIAAN Vastanneista ne tahot, jotka käyttivät vapaaehtoisten tietotaitoa hyväkseen koulutuksessa, kertoivat, että vapaaehtoiset toimivat usein kouluttajina, ovat mukana keskustelussa ja ennen kaikkea tuovat omaa tietotaitoaan ja kokemustaan vapaaehtoistoiminnasta koulutukseen. Käytämme esimerkkejä oikeasta elämästä joka kurssilla on mukana toiminnassa olevia vapaaehtoisia 1-2 tukiperheen vanhempaa ja/tai tukihenkilöä kertomassa kokemuksistaan ja vastaamassa kysymyksiin 2 vapaaehtoista kertomassa omasta toiminnasta lähimmäispalvelussa Vapaaehtoiset toimivat myös vertaisina ja ryhmien vetäjinä.