Kymenlaakson maakuntaohjelma Ympäristöselostus

Transkriptio

1 Kymenlaakson maakuntaohjelma Ympäristöselostus

2 Ulkoasu: Tandem Graphics. Taitto: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy Kuvat: Kymenlaakson Liiton arkisto, Kouvola Innovation Oy, Tuuli Koivisto, Dreamstime. Ympäristöselostus Kymenlaakson maakuntaohjelma A:46 Karhulantie 36 B, PL 35, KOTKA Puh , Faksi ISSN X ISBN

3 Sisällys Johdanto 5 Yleinen osa 7 Mikä on maakuntaohjelma? 7 Maakuntaohjelma osana maakunnan suunnittelujärjestelmää 7 Maakuntaohjelman rooli maakunnallisen tahtotilan muodostajana 8 Kymenlaakson maakuntaohjelman keskeinen sisältö 8 Ympäristövaikutusten arviointimenettely 8 Arviointimenettelyn vaiheet ja aikataulu 8 Vaikutusalueen rajaus 9 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9 Vaikutusten arvioinnin organisointi 9 Vuorovaikutus, osallistuminen ja tiedottaminen 9 Maakuntaohjelman suhde muiden suunnitelmien ja ohjelmien ympäristötavoitteisiin 9 Vaihtoehtojen tarkastelu 10 Ympäristövaikutusten seuranta 10 Oletukset ja epävarmuudet 10 Kymenlaakson ympäristön nykytila 10 Arviointiosa 13 Ympäristönäkökohtien huominen maakuntaohjelman eri osissa 13 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön 14 Vaikutukset liikenteeseen 15 Vaikutukset energiankulutukseen, päästöihin, ilmanlaatuun ja ilmastoon 15 Vaikutukset kulutukseen ja tuotantoon 16 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön 16 Vaikutukset luonnonoloihin ja luonnonvaroihin 16 Vaikutukset ihmisten terveydelle ja hyvinvointiin 17 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 17 Vaikutukset tutkimukseen ja koulutukseen 18 Vaikutukset kansainväliseen yhteistyöhön 18 Rajat ylittävät ympäristövaikutukset 18 Arviointi sitä, miten maakuntaohjelma tukee valtakunnallisia ja maakunnallisia ympäristötavoitteita ja selvitys mahdollisista ristiriidoista 18 Yhteisarviointi 19 Kymenlaakson todennäköinen kehitys, jos suunnitelmaa tai ohjelmaa ei toteuteta 20 Ympäristön ominaispiirteet sellaisilla alueilla Kymenlaaksossa, joihin todennäköisesti kohdistuu merkittäviä vaikutuksia 20 Toimenpide-ehdotukset ja haitallisten vaikutusten ehkäiseminen 20 Ehdotus seurantaohjelmaksi 20 Toimenpiteet ja tapahtumat arviointityön päätyttyä 20 Selvitys miten ympäristöselostuksen ja ohjelman valmistelun aikana saadut mielipiteet ja lausunnoton on otettu huomioon ja, miten ne ovat vaikuttaneet suunnitelman tai ohjelman sisältöön ja vaihtoehtojen valintaan. 21 Yhteenveto 21 3 Liite 23

4

5 Johdanto Viranomaisella on velvollisuus selvittää ja arvioida valmistelemiensa suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutukset, jos niiden toteuttaminen voi vaikuttaa merkittävästi muun muassa ihmiseen, luontoon ja sen monimuotoisuuteen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan tai luonnonvaroihin. Maakuntaohjelma on aluekehityksen keskeinen asiakirja, joten sen ympäristövaikutuksia tulee lain nojalla aina arvioida. Arviointityötä ohjaa laki suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (ns. SOVA- laki). Tämä SOVA -laki mahdollistaa ympäristönäkökohtien ottamisen huomioon aiempaa paremmin jo suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun alkuvaiheessa. Se lisää tiedonsaantia viranomaisten suunnitelmista ja mahdollisuuksia osallistua niiden valmisteluun. Maakuntaohjelman ympäristöarvioinnissa tunnistetaan ja kuvataan sen toteuttamisen aiheuttamat merkittävät ympäristövaikutukset. Arvioinnin tulokset kuvataan käsillä olevassa ympäristöselostuksessa. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet sekä arvioinnin kokonaisuus ja aikataulu kuvataan maakuntaoh- jelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (Kymenlaakson liitto 2009). Ympäristöselostuksessa esitetään lyhyesti ohjelman sisältö, päätavoitteet ja suhde muihin asiaan liittyviin suunnitelmiin ja ohjelmiin. Myös suunnitelman kannalta tärkeät ympäristönsuojelutavoitteet tuodaan ilmi. Ympäristöselostuksessa esitetään ympäristön nykytila ja sen todennäköinen kehittyminen, jos suunnitelmaa tai ohjelmaa ei toteuteta. Ympäristön ominaispiirteet selvitetään sellaisilta alueilta, joille todennäköisesti kohdistuu merkittäviä vaikutuksia. Lisäksi tulee tunnistaa ohjelman kannalta merkitykselliset ympäristöongelmat, mukaan lukien erityisesti niitä alueita koskevat ongelmat, joilla on erityistä ympäristöllistä merkitystä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Natura alueet. Ympäristöselostuksessa kerrotaan myös suunnitelluista toimista, joilla aiotaan ehkäistä, vähentää tai poistaa ohjelman toteuttamisesta aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. 5

6

7 Yleinen osa Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelmassa esitetään ja kootaan yhteen maakunnan kehittämistyön keskeiset tavoitteet, toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuttamisen voimavarat. Maakuntaohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, hallinnonaloittainen alueiden kehittämisen suunnittelu ja maakuntaa koskevat muut laissa tarkoitetut ohjelmat. Maakuntaohjelma laaditaan maakuntavaltuuston toimikausittain neljäksi vuodeksi ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kymenlaakson voimassaolevan maakuntaohjelman ja Kymenlaakson maakuntasuunnitelman Uusi maakuntaohjelma korvaa molemmat edellä mainitut asiakirjat. Maakuntaohjelman rakenne, laadintamenettely ja aikataulu määritellään valtioneuvoston asetuksella. Maakuntaohjelmassa kuvataan ensin maakunnan ja sen osien nykytila ja kehittymismahdollisuudet. Kuvauksen pohjalta määritellään maakunnan kehittämisen tavoitteet, toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä keskeiset hankkeet ja kehittämiskokonaisuudet. Toimenpiteet ryhmitellään toimintalinjoihin tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Maakuntaohjelmassa arvioidaan sen toteuttamisen kustannukset ja esitetään suunnitelma rahoittajatahoista. Maakuntaohjelmassa on esitettävä EU-rakennerahasto-ohjelmien, kansallisten erityisohjelmien, osaamiskeskusohjelman ja koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) rooli sekä niiden suhde muihin kehittämisohjelmiin. Maakuntaohjelma osana maakunnan suunnittelujärjestelmää Maakunnan suunnittelujärjestelmä perustuu aluepoliittiseen lainsäädäntöön. Maakuntasuunnittelua ohjaavat laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) sekä maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999). Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat alueiden kehittämislain ja maankäyttö ja rakennuslain mukaan maakuntaohjelman lisäksi myös maakuntasuunnitelma ja maakuntakaava. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltava kehitys ja kehittämisen yleiset suuntaviivat pitkällä aikavälillä. Voimassa oleva maakuntasuunnitelma ulottuu vuoteen Kymenlaaksossa ei laadita nyt uutta erillistä maakuntasuunnitelma-asiakirjaa, vaan maakuntaohjelman rakenteeseen sisällytetään erillinen strategiaosa, joka ulottuu vuoteen Maakuntastrategian tavoitteet täsmentyvät maakuntaohjelman TEM valtakunnallinen tavoitepäätös alueiden kehittämisesksi Maakuntaohjelma kehittämistoimenpiteet Maakuntasuunnitelma visio tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne kuvaus muutoksesta ja strategiset hankkeet Maakuntakaava alueiden käyttö YM valtakunnalliset suuntaviivat alueiden käytölle toteutumisen edistäminen kehittämispolitiikan yhteensovittaminen aluekehitysrahoituksen ohjaaminen Toteuttamissuunnitelma edellytysten luominen fyysinen yhteensovitus ympäristöresurssien käytön ohjaaminen 7 Kuva 1. Aluepoliittisen lainsäädännön määrittämä suunnittelujärjestelmä maakunnallista aluekehitystyötä varten.

8 toimenpideosassa sekä vuosittaisessa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa ja maakuntakaavassa. Maakuntaohjelman rooli maakunnallisen tahtotilan muodostajana Maakuntien liittojen toimivaltaa selkeytettiin valtion aluehallinnon uudistuksen yhteydessä. Tällöin korostettiin liittojen asemaa aluekehitystyötä kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena. Osana uudistusta lisättiin maakuntaohjelman velvoittavuutta valtion aluehallinnon ohjauksessa. Aluehallinnon uudistus tuo mukanaan Kymenlaaksosta ja Etelä- Karjalasta muodostuvan yhteistoiminta-alueen, joten maakuntaohjelmien yhteiset, keskeiset strategiset linjaukset laaditaan yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton ja Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kanssa. Kymenlaakson maakuntaohjelman keskeinen sisältö Maakuntaohjelma on yleispiirteinen strategia-asiakirja, jolla on selkeä elinkeinopoliittinen painotus. Tavoitteena on luoda edellytykset maakunnan tasapuoliseen ja kestävän kehityksen mukaiseen toimintaympäristön kehittämiseen. Maakuntaohjelman toimintalinjat keskittyvät yritystoiminnan toimintaedellytysten parantamiseen ja elinkeinojen kehittämiseen, koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi sekä alueidenkäyttöön, infrastruktuuriin ja ympäristöön. Ohjelman läpileikkaavina teemoina tulevat olemaan rakennemuutos, Venäjä sekä ilmastonmuutos ja luonnonvarat. Maakuntaohjelmassa esitetään neljä keskeistä toimintalinjaa: Toimintalinja 1: Yritystoiminnan kehittäminen Toimintalinja 2: Osaamisen kehittäminen Toimintalinja 3: Aluerakenne; infrastruktuuri ja ympäristö Toimintalinja 4: Vetovoimainen Kymenlaakso Lisäksi esitetään yhteiset linjaukset Etelä-Karjalan kanssa. Maakuntaohjelmassa kuvataan lyhyesti myös maakunnan nykytila, kehittämisen tavoitteita, tulevaisuuden skenaarioita, aluerakennevaihtoehtoja ja visioita. Ympäristövaikutusten arviointimenettely EY:n direktiivi suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY) säätelee suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia. Direktiivi toteutetaan Suomessa lailla viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, joka tuli voimaan Tämä ns. SOVA -laki mahdollistaa ympäristönäkökohtien ottamisen huomioon aiempaa paremmin jo suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun alkuvaiheessa. Ympäristöselostus on arviointiprosessin keskeinen asiakirja. Selostuksessa esitetään tiedot ohjelmasta ja arvioidaan ohjelman toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointi ja arvioinnin raportointi on suhteessa maakuntaohjelman yleispiirteisyyteen. Arviointimenettelyn vaiheet ja aikataulu Tärkeimmät arvioinnin vaiheet ja kokoukset esitetään ympäristöselostuksen liitteenä. Arviointimenettelyn vaiheet ja aikataulu 8 Vaihe Suunnittelu-vaihe kesä-syksy 2009 Arviointi-vaihe syksy 2009-kevät 2010 Hyväksymis- vaihe kesä 2010 Seuranta-vaihe 2010 alkaen Maakuntaohjelman laatimisprosessi Ohjelman laatimistyö käynnistyy Ohjelman luonnos (Ohjelmaluonnos tarkistetaan saadun palautteen perusteella) Ohjelman ehdotus Valmis ohjelma Valmis ohjelma Arviointiprosessi Ohjelman, arviointiohjelman ja ympäristöselostuksen valmistelu sekä siitä tiedottaminen (SOVAL 8 ) Annetaan yleisölle mahdollisuus saada tietoja ohjelman ja ympäristöselostuksen aiotusta sisällöstä, lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta sekä esittää mielipiteensä asiasta. Lehti-ilmoitus / Internet Ohjelmaluonnoksesta sekä ympäristöselostuksesta kuuleminen (SOVAL 9 ). (Ohjelmaluonnos ja selostus on julkisesti nähtävillä vähintään 30 päivää) Lehti-ilmoitus / Internet, lausuntopyynnöt Ohjelmaluonnoksen tarkistaminen. Dokumentoidaan, miten ohjelman valmistelun aikana saadut mielipiteet ja lausunnot on otettu huomioon ja esitetään, miten ne ovat vaikuttaneet ohjelman sisältöön ja vaihtoehtojen valintaan. Ohjelman ja ympäristöselostuksen hyväksyminen ja päätöksestä tiedottaminen (SOVAL 11 ) Lehti-ilmoitus / Internet Ympäristövaikutusten seuranta

9 Vaikutusalueen rajaus Maakuntaohjelman toteuttamisen vaikutukset kohdistuvat pääosin Kymenlaakson alueelle sekä ns. maakunnan yhteistyöalueelle. Kehittämistoiminta voi vaikuttaa mahdollisesti myös muihin Kymenlaaksoon naapurimaakuntiin. Logistiikan kehittämistoimenpiteet saattavat vaikuttaa laajalla alueella, mm. liikenneväylillä sekä satamien vaikutuspiirissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointiprosessin tueksi on laadittu erillinen arviointisuunnitelma (Kymenlaakson maakuntaohjelma, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja maakuntaohjelman laadintaprosessin aloittamisesta on kuultu ja pyydetty mielipiteitä syksyllä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu tarkemmin osallistumisen ja vaikutusten arvioinnin kokonaisuus ja aikataulu. Vaikutusten arvioinnin organisointi Ohjelman vaikutusten arviointi tapahtuu sisäisenä asiantuntija-arviona. Asiantuntijatyöryhmät kuten esim. Kymenlaakson ympäristöpoliittinen neuvottelukunta osallistuvat tarpeen mukaan arviointiprosessiin. Vaikutusten arviointi ja maakuntaohjelman laadinta toteutetaan rinnakkain ja vuorovaikutteisesti. Maakuntaohjelman laadintatyöstä vastaa kokonaisuudessaan aluekehitysjohtaja Juha Haapaniemi ja vaikutusten arvioinnista sekä ympäristöselonteon laadinnasta ympäristösuunnittelija Frank Hering. Ympäristöselostuksen laadinnasta vastaava henkilö osallistuu maakuntaohjelman laadintatyöhön. Yhteistyöskentelyn tavoitteena on edistää vuorovaikutusta ja nopeuttaa ympäristönäkökohtien sekä osallistujien mielipiteiden huomioon ottamista. Arvioinnissa käytetään yleisen ympäristötietolähteiden (kuten ympäristöhallinnon tiedot) lisäksi myös liiton omia ympäristötietoja sekä maakuntasuunnitelman- ja maakuntakaavaan laatimistyöhön liittyviä tausta-aineistoja. Arvioinnin tukena on myös Kymenlaakson ekotehokkuuden seurantajärjestelmä ECOREG. Vuorovaikutus, osallistuminen ja tiedottaminen Kyselyt Kymenlaakson Liitto teetti loka-marraskuussa 2009 Kymenlaakson tulevaisuudennäkymiä kartoittavan tutkimuksen. Tutkimuksen sisällöllisenä tavoitteena oli selvittää alueen keskeisten vaikuttajatahojen sekä asukkaiden näkemyksiä Kymenlaakson nykytilanteesta sekä tulevaisuuden näkymistä. Lisäksi vastaajat arvioivat erilaisten muutostekijöiden tapahtumisen todennäköisyyttä sekä alueen tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia. Toinen kyselytutkimus toteutetaan maakuntaohjelmaluonnoksen nähtävillä olonaikana. Skenaariotyöhön liittyen pyydetään asiantuntijakommentteja mm. sähköisten kyselyjen avulla. Kuulutukset Maakuntaohjelman laatimistyön käynnistämisestä, ohjelmaluonnoksen ja sen ympäristöselostuksen nähtäville asettamisesta sekä ohjelman hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Kymenlaakson liiton päätösten ja käytännön mukaisesti ja SOVA -lain edellyttämällä tavalla. Kuulutukset julkaistaan maakunnallisissa lehdissä (Kymen- ja Kouvolan sanomat). Kuulutukseen liittyvät asiakirjat asetetaan nähtäville Kymenlaakson liiton virastossa sekä liiton internet -sivuilla ( Maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin maakuntaohjelman laatimistyön suunnitteluvaiheessa (Kuulutus maakuntaohjelman laatimistyön käynnistämisestä). Maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville Kymenlaakson liiton virastossa ja se julkaistaan Kymenlaakson liiton Internet -sivuilla. OAS:sta voivat esittää mielipiteensä kaikki asiasta kiinnostuneet nähtävilläoloajan kuluessa. Maakuntaohjelman luonnos ja sen ympäristöselostus Yleisölle järjestetään mahdollisuus tutustua maakuntaohjelman luonnokseen ja ympäristöselostukseen sekä esittää niistä mielipiteensä. Maakuntaohjelmaluonnos ja ympäristöselostus pidetään nähtävillä 30 päivän ajan Kymenlaakson Liiton virastossa sekä Internet-sivuilla. Mielipide tai lausunto ohjelmasta on esitettävä kirjallisesti nähtävillä oloajan kuluessa. Samanaikaisesti järjestetään seutukunnittain tiedotustilaisuudet yleisölle. Maakuntaohjelman luonnoksesta ja sen ympäristöselostuksesta pyydetään lausuntoja alueelliselta ympäristökeskukselta sekä maakuntaohjelman laadinnan kannalta keskeisiltä viranomaistahoilta, -sidosryhmiltä ja yhteistyökumppanilta. Päätökset Maakuntaohjelman luonnokseen ja ympäristöselostukseen liittyvä palaute kootaan nähtävilläoloajan jälkeen palautetaulukkoon. Taulukosta ilmenee, minkälaisia näkökohtia on esitetty ja miten ne ovat vaikuttaneet lopulliseen maakuntaohjelmaan. Maakuntahallitus käsittelee saadut mielipiteet ja hyväksyy niiden pohjalta laaditun ehdotuksen maakuntaohjelmaksi. Lopullisesti maakuntaohjelman hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston kokouksista ja päätöksistä tiedotetaan liiton internet -sivuilla. Liiton internet -sivuilta löytyvät kokousten aikataulut sekä esityslistat ja pöytäkirjat. Yleisölle maakuntaohjelman hyväksymispäätöksestä tiedotetaan liiton internet-sivuilla ja maakuntalehdissä. Päätös ja maakuntaohjelma ympäristöselostuksineen asetetaan julkisesti nähtäville Kymenlaakson Liiton virastossa. Vuorovaikutuksen, osallistuminen sekä tiedottamisen järjestäminen keskeiset tiedot dokumentoidaan seurantataulukossa (Liite 1). Maakuntaohjelman suhde muiden suunnitelmien ja ohjelmien ympäristötavoitteisiin Maakuntaohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, hallinnonaloittainen alueiden kehittämisen suunnittelu ja maakuntaa koskevat muut aluekehityslaissa tarkoitetut ohjelmat. 9

10 10 Maakuntaohjelman kannalta tärkeitä suunnitelmia, ohjelmia ja strategioita jotka liittyvät keskeisiin ympäristökysymyksiin ovat mm.: Energia- ja ilmastopolitiikan strategiat kuten Kansallinen ilmastostrategia 1 Energia- ja ilmastopoliittinen tulevaisuusselonteko 2 Luonnonvarastrategiat kuten Kansallinen luonnonvarastrategia 3 Kaakkois-Suomen alueellinen metsäohjelma Valmisteilla olevat alueelliset jätesuunnitelmat Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu (Pirkanmaan, Hämeen, Varsinais-Suomen, Pohjanmaan, Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan ELY:t) Liikennesuunnitelmat kuten Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma EU- ohjelmien ja direktiivien ympäristö tavoitteet kuten Itämeri-strategia, vesipuitedirektiivi yms. Maakunnallisessa kehittämistyössä pyritään ekotehokkuuden parantamiseen. Tavoitteiden tukemiseksi on luotu maakunnassa viime vuosina ekotehokkuuden seurantajärjestelmä ECOREG. Ilmastonmuutos on keskeinen ja läpileikkaava haaste aluekehitystyössä. Aiheeseen liittyen on laadittu erillinen selvitys, joka tarkastelee maakunnan nykytilannetta ja kehittämisen haasteita ilmastomuutoksen kannalta (Ilmastonmuutoksen huomioiminen Kymenlaakson maakuntaohjelman laadinnassa. Kymenlaakson Liitto 2009). Vaihtoehtojen tarkastelu Vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita ja niiden vaikutuksia on käsitelty laajasti ennen maakuntaohjelman luonnoksen valmistelua, eli maakuntaohjelman suunnitteluvaiheessa. Maakuntaohjelman laadinnan tueksi on tarkasteltu Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) globaaleja skenaarioita 5 ja analysoitu skenaarioihin liittyviä riskejä, mahdollisuuksia sekä skenaarioiden vaikutuksia Kymenlaakson kehittämiseen. Lisäksi on tarkasteltu Kymenlaakson Liiton työstämiä neljää eri visiota Kymenlaakson aluerakenteesta ja taloudesta vuonna Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta Työ- ja elinkeinoministeriö Valtionneuvosto (2009). Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: kohti vähäpäästöistä Suomea. Työryhmän loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 28/ Kansallinen luonnonvarastrategia: Älykkäästi luonnon voimin. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Metsäkeskus Kaakkois-Suomi (2006). Kaakkois-Suomen alueellinen metsäohjelma / Kaakkois-Suomen metsäohjelman tarkistus ja siihen liittyvä taulukko 5 EVA Skenaariot. Tulevaisuuden pelikentät Yliopistopaino, Elinkeinoelämän Valtuuskunta Neljä visiota Kymenlaakson aluerakenteesta ja taloudesta vuonna Kymenlaakson liitto Visiot ja niiden vaikutukset on käsitelty mm. Maakunnan yhteistyöryhmän seminaarissa sekä neuvotteluissa, jossa oli Kymenlaakson seutukuntien edustus. Tarkennetuista visioista on pyydetty myös kommentteja laajan sähköpostikyselyn avulla. Tarkastelujen avulla pyritään valmistautumaan mahdollisiin tulevaisuuden alueiden käytön ja aluekehityksen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Samalla on tutkittu eri kehityskulkuihin liittyviä ympäristönäkökohtia. Skenaario- ja visiotarkastelun pohjana on laadittu maakuntaohjelman luonnos, jossa ei esitetä enää vaihtoehtoja. Luonnoksessa on kuitenkin huomioitu em. tarkastelun aikana saadut näkökohdat. Tavoitteena oli huomioida mahdollisimman kattavasti eri kehityskulkujen mahdollisuudet ja välttää kehittämistyössä niihin liittyvät kielteiset vaikutukset. Maakuntaohjelman arvioinnissa tarkastellaan em. syystä vain kaksi vaihtoehtoa: VE O: Maakuntaohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä ei toteuteta VE1 : Maakuntaohjelma toteutetaan kaikilta osin Ympäristövaikutusten seuranta Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten seuranta kytketään Kymenlaakson ekotehokkuuden seurantajärjestelmään (ECOREG). Maakuntaohjelman seurantaa varten poimitaan ECOREG- seurantajärjestelmän indikaattoreiden joukosta maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta keskeiset indikaattorit. Oletukset ja epävarmuudet Maakuntaohjelma on joustava suunnitelma. Tästä syystä oletetaan, että ohjelma ei ole altis toimintaympäristön pieniin muutoksiin. Tulevaisuuden kehitys on vaikeasti ennakoitavissa, joten merkittävät toimintaympäristön muutokset ovat mahdollisia. Epävarmuutta liittyy esimerkiksi Venäjän kehitykseen, maailman talouden kehitykseen, rakennemuutoksen vaikutuksiin sekä ilmastonmuutokseen. Toimintaympäristön muutoksiin liittyy yleisesti sekä mahdollisuuksia että uhkiakin. Em. näkökohdat on käsitelty maakuntaohjelman laadinnassa mm. visio- ja skenaariotyön yhteydessä. Maakuntaohjelma on yleispiirteinen ja joustava ohjelma, jossa epävarmuustekijät pyritään huomioimaan. Ohjelman oletetaan tarjoavan mahdollisuuksia reagoimaan muuttuneisiin tilanteisiin. Kymenlaakson ympäristön nykytila Kymenlaakso on maan tiheimmin asuttuja maakuntia ja se on kaupungistunut useimpia muita maakuntia selvemmin. Teollisuus, satamat ja itärajan läheisyys ovat Kymenlaaksolle tunnusomaisia piirteitä. Siitä huolimatta on maakunnassa säilynyt myös monipuolinen luonto. Pohjois-Kymenlaakson järviluonto, Kymijoki, Etelä- Kymenlaakson suot, merialue saaristoineen sekä rakennettu kulttuuriympäristö kuvastavat maakunnan monipuolisuutta ja ympäristön rikkautta. Kymenlaaksossa sijaitsee kolme kansallispuistoa. Ne suojelevat erityisesti Kymenlaakson arvokasta saaristo-,suo- ja järviseudun erämaaluontoa.

11 Teollinen toiminta on muuttanut huomattavasti Kymenlaakson ympäristöä. Kymenlaaksoon on keskittynyt runsaasti energiaa käyttävää teollisuutta, mikä nostaa alueen energiaintensiteetin maan keskiarvoa huomattavasti korkeammalle. Vesistöjen äärelle on keskittynyt kolmannes Suomen puunjalostusteollisuudesta ja runsaasti sitä palvelevaa kemianteollisuutta. Kymijoen ja sen suistojen pohjasedimenttien myrkkypitoisuudet ovat edelleen korkeita, ja sedimenttien tilaa tulee tarkkailla jatkuvasti. Myös saastuneita maa-alueita tulee lähivuosina kunnostaa monin paikoin. Kymenlaaksossa on erityisesti varauduttava mahdollisiin ympäristöriskeihin. Kymenlaakson taajamissa sijaitsee 14 Sevesodirektiiviin mukaista kohdetta, Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaa laitosta. Lisäksi sijainti EU:n ja Venäjän rajalla tuo mukanaan omat erityispiirteensä. Kuljetukset ja sitä kautta liikenteen päästöt ja onnettomuusriskit ovat yhä kasvussa. Itämeren kemikaali- ja erityisesti öljykuljetukset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Kasvava liikenne on myös keskeinen meluhaittoja aiheuttava tekijä. Yhdyskunnat sekä maa- ja metsätalous kuormittavat ympäristöä. Ongelmaksi nousee mm. luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä vesistöjen rehevöityminen esim. Suomenlahdella. Nevajoen ja Pietarin suurkaupungin laaja kuormitus vaikuttaa koko Suomenlahden tilaan, ja sillä on luonnollisesti selviä vaikutuksia myös Kaakkois-Suomen rannikkovesien rehevöitymiseen erityisesti ulko- ja välisaaristossa. Luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen etenee. Päämääränä on Kymenlaakson luontotyyppien ja lajien suojelutason säilyminen suotuisana sekä maisemien ja luonnonmuodostumien suojeleminen. Tärkeimpiä suojelukohteita ovat itäisen Suomenlahden, Valkmusan ja Repoveden kansallispuistot, rannikon lintuvedet sekä Kymijoki. Suojelualueiden lisäksi on tärkeää ylläpitää monimuotoista ja ekologisesti rikasta luontoa suojelualueiden ulkopuolella, esimerkiksi talousmetsissä ja kulttuuriympäristössä. Kaakkois-Suomessa esiintyy noin 440 vuoden 1997 luonnonsuojeluasetuksessa maassamme uhanalaisiksi määritellyistä 1300 lajista. Runsaan liikenteen ja teollisuustoiminnan vuoksi monet Kymenlaakson asukkaat altistuvat ilma-, haju- ja meluhaitoille. Myös mahdollisen ilmastonmuutoksen uhkiin tulee varautua: Kymenlaakson rannikolla ja Kymijoen rannoilla on mm. tulva-arkoja teollisuus-ja asuinalueita. Teollisuuden jätevolyymit ovat Kymenlaaksossa varsin suuret. Yksityistalouksissa syntyvä jätemäärä on teollisuuden jätevolyymeihin verrattuna pieni, mutta silti merkittävä. Anjalankosken Keltakankaan jätteenkäsittelykeskusta (Ekopark) kehitetään kestävän kehityksen periaatteisiin rakentuvana alueena, josta tavoitellaan modernia jätteenkäsittelyn ja kierrätyksen keskusta. Kotkassa toimii uusi jätteenpolttolaitos. Niin kutsutun hyötyvoimalaitoksen pääasiallinen energianlähde on kierrätykseen kelpaamaton kotitalousjäte, jota kerätään ainakin Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Mikkelin alueelta. Kymenlaakson vedenhankinta on keskittynyt Salpausselkä I:n alueelle. Yhdyskuntien vedenhankinnan turvaamiseksi pohjavesivarojen hyödyntämisessä siirrytään asteittain II -Salpausselälle. Nykyiset käytössä olevat pohjavesialueet ja vedenottamot jäävät aikaa myöten kriisiajan vedenhankintalähteiksi ja/tai puhdasta vettä tarvitsevan teollisuuden käyttöön. Kuntien vedenjakelu- ja viemäriverkostoja yhdistetään toimintavarmuuden lisäämiseksi. Yhdyskuntien jätevesien kokoamista suurempiin yksiköihin jatketaan mahdollisimman korkean puhdistustehon ja mahdollisimman vähäisten jätevesihaittojen saavuttamiseksi. Kotkan Mussalon jätevedenpuhdistamolle johdetaan suurin osa Etelä-Kymenlaakson jätevesistä. Kymijokivarresta ja rannikkoalueelta on em. syistä poistunut monta purkupaikkaa. Kaakkois-Suomen graniittiset kivilajit ovat luontaisesti uraanipitoisia ja yksi uraanin hajoamistuotteita on radioaktiivinen radon. Kymenlaaksossa rapakivialueilla maaperässä on runsaasti myös fluoridia ja pohjaveden fluoridipitoisuus on epätavallisen korkea. Kymenlaaksolla on rikas rakennetun ympäristön perintö. Perinteisesti rakennusmuistomerkeiksi mielletyistä kirkoista ja kartanoista mainittakoon Pyhtään ja Virolahden keskiaikaiset kirkot sekä maakunnan lukuiset kartanot. Kymenlaakson kulttuuriympäristössä näkyy monin paikoin maankunnan merkitys Ruotsin ja Venäjän välisessä rajankäynnissä. Rannikon kalastajakylät ovat sen sijaan hyviä esimerkkejä kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympäristöstä Itäisellä Suomenlahdella. Sahat ja paperitehtaat ja muut teollisuusrakennukset ja yhdyskunnat kuvastavat teollisuuden vaurautta ja vaikutusta. Monet teollisuusympäristöt ovat kulttuurihistoriallisesti kansainvälisestikin arvostettuja. Maailmanperintökohde Verlan puuhiomo ja pahvitehdas on eheä kokonaisuus Suomen metsäteollisuuden varhaisvuosilta. Maakuntaohjelman kannalta merkittävät tiedot Kymenlaakson ympäristön tilasta saadaan mm. ympäristöhallinnon verkkosivuilta ( ). Rakennetun ympäristön ja arvokkaiden maisema-alueiden osalta tiedot saadaan mm. museoviraston nettisivuilta osoitteesta Moniin ympäristöongelmiin ei voi vaikuttaa merkittävällä tavalla maakuntaohjelman keinoin. Maakuntaohjelman tavoitteena on kuitenkin huomioida ja tunnistaa ympäristöpaineita ja -riskejä ja ehkäistä mahdollisuuksien mukaan alueelle kohdistuvia uusia ympäristö- ja terveyshaittoja. 11

12

13 Arviointiosa Ympäristönäkökohtien huominen maakuntaohjelman eri osissa Ympäristönäkökohdat on huomioitu ja käsitelty maakuntaohjelmassa läpileikkaavana teemana ohjelman kaikissa osissa. Ympäristönäkökohdat ja -tavoitteet käsitellään laajasti nykytila-analyysissa, visio ja strategiaosassa, visio- ja skenaariotarkastelussa, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteistyötoiminnan strategiaasettelussa sekä kaikissa toimintalinjoissa. Taulukko 1 Keskeisten ympäristönäkökohtien huomioiminen maakuntaohjelman eri osissa: Ohjelman osa Nykytila Kymenlaakson skenaariot ja aluerakennevaihtoehdot Maakunnan kehittämisen tavoitteet Skenaarioiden vaikutukset Kymenlaakson kehittämiseen Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteiset linjaukset Toimintalinja 1 Toimintalinja 2 Viittaus ympäristökysymyksiin Ekotehokkuus tarkastellaan omassa kappaleessa. Ekotehokkuuden parantaminen on asetettu Kymenlaakson maakunnan keskeiseksi kehittämistavoitteeksi Ympäristönäkökohdat on pohdiskeltu laajasti skenaarioiden laadintatyössä. Tarkastelun aihealueet olivat mm.: uusiutuvien energialähteiden osaamisen ja tuotannon edistäminen, metsä-energia ja ympäristöklusterin hyödyntäminen ja siihen panostaminen, ilmastonmuutos, ilmastopakolaisuus, ekotehokas liikenneverkosto, ekotehokas aluerakenne ja puhtaiden energiamuotojen kehittäminen. Kymenlaakson visio: Kymenlaakso 2030: ekotehokas, hyvinvoiva ja luova kansainvälinen vuorovaikutusalue Kymenlaakso on ekotehokas maakunta, uusiutuvan energiatuotannon maakunta. Avainalueiden ympäristönäkökohdat: Turvallisuus: liikenneväylien ja rakennetun ympäristön turvallisuus Palvelualat: luonto- ja matkailukohteiden kehittäminen Metsäklusteri uusien puun käyttötapojen ja liiketoimintamallien kehittäminen, puurakentaminen, biojalostukseen liittyvä korjuu- ja kuljetusinfra, biojalostamo, raskaasta teollisuudesta energia- ja biotuotteiden pk- yrityksiin, Energia- ja ympäristöteknologia: bioenergian ja tuulivoiman osaamisen kehittäminen, maa-alueet energiatuotantoon puhtaaseen energia- ja ympäristöteknologiaan liittyvä imago, hiilineutraali Kymenlaakso. Puhdas energia- ja ympäristöteknologia, energiatuotannon painopisteen siirtyminen Kaakkois-Suomesssa biopolttoaineisiin ja tuulivoimaan rakennemuutoksen myötä on kehittymässä tuulivoimaklusteri Metsäteollisuusklusterin tuotantorakenteen uudistaminen, uuden sukupolven biojalostamot, uusien (bio-)komponenttien löytäminen/ puuperäiset muovit, sokerit orgaaniset hapot yms., korvataan raakaöljypohjaisia tuotteita Logistiikkaosaamisen ja vesistötutkimuksen vahvistaminen, Itämeren ja Kymijoen tilan parantaminen, öljyntorjuntakysymykset, vedenlaadun parantaminen / sinileväkukintojen estäminen Turvallisuusosaaminen Rahoitusta suunnataan mm. bioenergian- ja ekologisen rakentamisen hankkeisiin Puhtaan energian klusterin toimintojen käynnistäminen / tuulivoiman ja bioenergiaosaamisen kehittäminen Bioenergia ja tuulivoimaosaamisen kehittäminen Puurakentamisen osaamisen kehittäminen Energia-, ympäristö- ja logistiikka-alan koulutustarjonnan tärkeys kuvataan Meriturvallisuuden ja logistiikan tutkimukseen panostaminen Materiaalitehokkuuden kehittäminen Biotalouteen liittyvään yritystoiminnan kehittäminen Ympäristöosaamisen kehittäminen pk-yrityksissä ja julkishallinnossa, esim.... ekotehokkuus, energiatehokkaiden innovaatioiden ja palveluiden tukeminen ympäristöjohtaminen jatkuu seuraavalla sivulla... 13

14 Toimintalinja 3 Toimintalinja 4 Maakuntaohjelman tavoitteena on luoda edellytykset turvallisen ja ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Kaupunkiympäristön vetovoimaisuuden vahvistaminen julkisen liikenteen peruspalvelutason turvaaminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, -ekotehokkuuden parantaminen, ilmastonmuutoksen ehkäisy ja sopeutuminen sekä kestävän energiahuoltojärjestelmän tukeminen Asuin- ja toimintaympäristön viihtyisyyden parantaminen Luonnon- ja kulttuuriympäristön vaaliminen Yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologisen-, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen.. joukkoliikenteen edistäminen,..pyöräilyn ja kävelyn edistäminen autoriippuvuuden vähentäminen Kymenlaakson liikennejärjestelmä 2030:turvallinen ja ekologisesti kestävä perusta asumiselle ja yrittämiselle. Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittäminen tukevat toisiaan kestävällä tavalla Ilmastonmuutoksen haasteisiin vastataan monipuolisesti eri toimijoiden käytössä olevaa keinovalikoimaa hyödyntäen sekä energiatehokkaisiin kulku- ja kuljetusmuotoihin panostamalla Liikenneturvallisuutta parannetaan sekä henkilö- että tavaraliikenteessä Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja käytön houkuttelevuutta parannetaan erityisesti maakunnan sisäisessä liikenteessä -lyhyillä matkoilla tuetaan kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä vähennetään tavaraliikenteen ympäristöhaittoja ja päästöjä Vahvistetaan vesihuollon kehittämis- ja yhteistyötä Jätehuollon avainalueiksi nousevat jätteiden synnyn ehkäisy, luonnonvarojen kestävä käyttö, kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen, terveyshaittojen ehkäisy sekä jäteosaamisen ja -teknologian kehittäminen suositaan keskitettyjä jäte- ja vesihuollon ratkaisuja Ympäristönsuojelun keskeiseksi tavoitteeksi asetetaan ekotehokkuuden parantaminen, ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen kysymyksiä käsitellään yksityiskohtaisesti kahdella sivulla Meri- tie- ja rautatieturvallisuuden parantaminen Vesipuitedirektiivin tavoitteiden toteuttaminen Varautuminen vesihuollon erityistilanteisiin Ympäristöterveys / ympäristöriskit Kymijoen ja Suomenlahden tilan parantaminen (ml. mm. matkailun, kalatalouden, energiatalouden ja ravinnekuormien kysymykset) Uusiutuvien energialähteiden ympäristövaikutusten selvittäminen Luonnonvarastrategian laatiminen.. tavoitteena korkean arvonlisän biotalous Materiaalivirtojen tehokas hyödyntäminen ja kierrätys Kulttuuri- ja rakennusperinnön vaaliminen tavoitteena luoda edellytykset turvallisen, ekologisesti kestävän ja laadukkaan asumistarjonnan luomiselle Asumisen ja rakentamisen ekotehokkuus olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen 14 Maakuntaohjelmassa ei esitetä sellaisia toimenpiteitä tai hankkeita, jotka vaikuttaisivat välittömästi merkittävän kielteisesti maakunnan ympäristön tilaan. Maakunnan elinkeinorakenne muuttuu. Kilpailukyvyn ja kasvun perustekijöiksi katsotaan panostukset uuden tekniikan osaamiseen ja innovaatioihin. Siirtyminen energiaintensiivisestä raskaasta teollisuudesta esim. energia- ja biotuotteiden pk -yrityksiin vaikuttaa maakunnan ympäristön tilaan merkittävästi ja myönteisesti. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Maakuntaohjelmassa kuvataan ja käsitellään laajasti aluerakenteen tavoitteet toimintalinjassa 3. Esitetyt tavoitteet ovat sopusoinnussa laajempien ekotehokkaaseen yhteiskuntaan tähtäävien tavoitteiden kanssa. Maakuntaohjelma luo hyvät edellytykset ekotehokaan yhdyskuntarakenteen kehittämiselle. Kymenlaakson maakuntaohjelman yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä koskevat tavoitteet perustuvat Kymenlaakson maakuntakaavojen 7 linjauksiin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja muut kestävään alueidenkäyttöön liittyvät päämäärät 8 9 on huomioitu ja ne on kirjoitettu maakuntaohjelman tavoitteeksi. Kehittämisen lähtökohta on yleisesti olemassa olevien rakenteiden vahvistaminen ja toiminnan tehokkuuden edistäminen. Maakuntaohjelmassa korostetaan uusiutuviin energialähteisiin liittyvää kehittämistyötä. Uusiutuvan energiakäytön osaamisen edistämisen ja metsäteollisuusklusterin uudistamisen kehittämis- 7 Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt. Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto 8 Esim.:Kilpailukykyä, hyvinvointia ja ekotehokkuutta. Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuva. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta

15 työ keskittyy Kymenlaaksossa ensisijaisesti metsäteollisuustoimipaikkojen yhteyteen (esim. biojalostamotoiminta Kouvolassa, tuulivoimaloiden tuotanto Haminassa). Niiden yhdyskuntarakenteellinen sijainti on erinomainen. Uuden toiminnan kehittäminen olemassa oleviin ja entisiin metsäteollisuuden ympäristöihin on aluekäytön kannalta tehokas ja kestävä. Liikennejärjestelmän suunnittelutavoitteissa korostetaan ekologisuutta ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitteita. Maakuntaohjelma ja maakuntakaava kytkeytyvät toisiinsa, koska maakuntaohjelmassa määritellyt kehittämistoimet saattavat edellyttää alueidenkäytöllisiä mahdollisuuksia ja toisaalta maakuntakaavaa voidaan toteuttaa maakuntaohjelman keinoin. Kaavassa on riittävästi osoitettu maakuntaohjelman edellyttämät aluetarpeet (esim. biojalostamon toimintaan / tuulivoimarakentamiseen soveltuvat teollisuusalueet) yhdyskuntarakenteen kannalta sopivilla paikoilla. Maakuntakaavan aluevaraukseen liittyy suunnittelumääräyksiä, jonka tarkoitus on ehkäistä kielteisiä ympäristövaikutuksia. Vaikutukset liikenteeseen Maakuntaohjelman tavoitteisiin kuuluu logistiikkatoimintojen ja liikennejärjestelmän kehittäminen. Lisääntyvä tavarakuljetusten määrä lisää liikenteen määrää maanteillä, rautateillä ja meriväylillä. Vaikka satamien rautatiekuljetusten osuus on merkittävä ja yhteydet ovat toimivia, saattaa maantieliikenteen osuus tavarakuljetuksista kasvaa. Liikennesuorite on kasvanut viimeisinä vuosina ja on todennäköistä, että erityisesti raskaan liikenteen määrä kasvaa entisestään. Ongelmallista on myös se, että vaarallisten aineiden osuus kuljetuksista on merkittävä ja riskikuljetusten määrä todennäköisesti kasvaa. Liikenteen vaikutukset nousevat tästä syystä tärkeäksi ympäristöhaasteeksi maakuntaohjelman toteuttamisessa. Yleisen talouskehityksen myötä liikennemäärä kasvaa todennäköisesti merkittävästi riippumatta siitä, toteutetaanko maakuntaohjelmaa tai ei. Maakuntaohjelman toteuttaminen on yksi mutta ei ainoa syy liikenteen kasvulle ja ohjelman suhteellinen osuus liikenteen kasvun aiheuttajana on vaikeasti arvioittavissa. Maakuntaohjelma esittää näkökohtia ja toimenpiteitä liikennehaittojen lieventämiseksi (liikennejärjestelmä 2030 työ). Maakuntaohjelmaa koskevat tavoitteet tukevat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja resursseja säästäviä infrastruktuureja ja liikennejärjestelyjä. Liikennejärjestelmän tavoitteissa korostetaan ympäristönäkökohtia, esim. yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, ilmastonmuutoksen hillintä, joukkoliikenteen kehittäminen, liikennejärjestelmän toimivuuden ja liikenneturvallisuuden parantaminen (Toimintalinja 3). Keskeiset liikennettä synnyttävät kohteet sijaitsevat usein tiheästi asuttujen alueiden läheisyydessä. Liikennehaitat (mm. melu- ja tärinähaitat sekä päästöt) vaikuttavat merkittävästi asuinviihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Liikenteen kasvu on keskeinen haaste, jos maakuntaohjelman asuinviihtyisyyteen liittyviä tavoitteita halutaan saavuttaa. Meriliikenteen kasvu lisää kemikaali- ja öljyonnettomuuden riskejä koko rannikkoalueella. Suuronnettomuuden vaikutukset luontoon, ihmisiin ja elinkeinoelämälle olisivat erittäin vakavia ja pitkäjänteisiä. Maakuntaohjelma esittää toimenpiteitä meriturvallisuuden parantamiseksi (meriturvakeskus, turvallisuusklusteri). Liikenteen kasvu edellyttää, että olemassa olevaa tieverkostoa kehitetään. Maakuntaohjelman liikenneratkaisujen lähtökohtana on olemassa olevan tieverkoston hyväksi käyttäminen ja kehittäminen. Ratkaisu parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Ympäristö ja liikenneturvallisuuden kannalta tehokkain toimenpide olisi kuitenkin raskaan liikenteen siirto kiskoille. Toimintalinja 3:ssa esitetty kevyen liikenteen kehittäminen ja joukkoliikenteen kehittäminen lieventää liikenteen ympäristöhaittoja ja lisää merkittävästi myös liikenneturvallisuutta päivittäisessä lähiliikkumisessa. Tehokkaat toimet edellyttävät nykyistä tiiviimpää eri sektorien yhteistyötä ja panostuksia suunnittelussa ja toimeenpanossa. Osaamisen kehittäminen ja erityisesti turvallisuusklusterin alan koulutus ja kehittämistyö sekä ympäristö- (kuten vesitutkimuksen)- ja logistiikka-osaamisen kehittäminen luo mahdollisuuksia kielteisten liikennevaikutusten ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi sekä ympäristön tilan parantamiseksi. Vaikutukset energiankulutukseen, päästöihin, ilmanlaatuun ja ilmastoon Koko maakunnan kehittämisen tavoitteeksi asetetaan ekotehokkuuden kehittäminen. Ekotehokas toiminta tuottaa enemmän arvoa vähemmillä kielteisillä vaikutuksilla ja vaikuttaa myönteisesti energiankulutukseen, päästöihin, ilmanlaatuun ja ilmastoon. Ekotehokkuus nostetaan koko maakuntaohjelman läpäiseväksi teemaksi ja ilmastonmuutoksen hillinnän keinoksi. Maakuntaohjelman toteuttamisessa tärkeitä ohjauskeinoja ovat tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Ekotehokkuuden kehitystä seurataan seurantaohjelmalla (ECOREG). Rakennemuutos vaikuttaa keskeisesti maakunnan energian käyttöön ja päästöjen kehityssuuntiin. Vaikka metsäteollisuuden tuotanto on laskenut ja alan osuus maakunnan arvonlisäyksestä on viime vuosina romahtanut, on sen asema alueen elinkeinorakenteessa edelleen keskeinen. Maakuntaohjelmassa panostetaan metsä-alan uusin innovaatioihin ja mahdollisuuksiin. Avainasemassa ovat luonnonvarojen uudet käyttömahdollisuudet (esim. biopolttoaineiden tuotanto, tuulivoima). Bioenergian käytön lisääminen vaikuttaisi myönteisesti paitsi ilmastoon myös työllisyyteen. Ristiriitoja voi syntyä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamistavoitteiden välillä. Maakuntaohjelman tavoitteena on kehittää perinteisen ja energiaintensiivisen teollisuustoiminnan rinnalle uusi ja korkean arvonlisän biotalous. Jos energiaintensiivisten tuotantoalojen rinnalle (tai osin myös sen sijaan) nousee uusiutuvien energialähteiden osaamiseen ja tuotantoon liittyvä toiminta, ovat vaikutukset ympäristöön erittäin merkittävät. Myös perinteisen Kymenlaakson teollisuuden CO 2 -päästöt ovat olleet laskussa johtuen sellu- ja paperiteollisuuden siirtymisestä 15

16 16 biopolttoaineisiin sekä vähemmän hiilidioksidia tuottaviin fossiilisiin polttoaineisiin. Maakuntaohjelmassa pyritäänkin edistämän entisestään osaamisen ja innovaation kehittämistä ja prosessien tehostamista, eli ympäristöteknologiaan satsataan. Suurteollisuuden, lähinnä metsäteollisuuden, merkitys biopolttoaineiden käyttäjänä on suuri. Myös siihen liittyvä osaaminen on ollut pitkälti metsäteollisuuden ja sen ympäröivän metsäklusterin varassa. Metsäteollisuuden tuotanto vaikuttaa suoraan Kymenlaakson ja Suomen bioenergian käytön tilastoihin ja kasvihuonekaasupäästöihin. Lähes 50% maakunnan teollisuuden ja energiatuotannon polttoaineista oli v 2008 peräsin uusiutuvista energialähteistä. Tältä osin edistetään jo nyt merkittävästi kansallisten ja kansainvällisten ilmastotavoitteiden toteuttamista. Maakuntaohjelmassa korostetaan, että ekotehokkuuden t&k toiminnan tulee koskea kaikkia sektoreita ja toimialoja myös esimerkiksi pk- ja julkista sektoria. Osaamisen kehittäminen (toimintalinja 2) ja erityisesti ekotehokkuuden kehittämistyö sekä ympäristöosaamisen kehittäminen luovat mahdollisuuksia maakunnan ympäristön tilan parantamiseksi. Selvää ympäristöhaittaa aiheuttavat kasvavan liikenteen päästöt, jotka liittyvät yleiseen kehitykseen sekä kasvaviin logistiikkatoimintoihin (katso edellinen kappale). Ongelma on, että toimiva logistiikkajärjestelmä voi olla kokonaisuudessa erittäin ekotehokas, mutta se voi samalla aiheuttaa paikallisesti merkittäviä ympäristöhaittoja. Jos tavaroita kuljetetaan esimerkiksi meriteitse ekotehokkaasti Kymenlaakson satamiin ja sieltä rekka-autoilla Pietariin, kohdistuu valtaosa kuljetusketjun ympäristöhaitoista juuri Kymenlaakson alueelle. Vaikutukset kulutukseen ja tuotantoon Maakuntaohjelma tähtää talouskasvuun. Käytettävissä olevan tulon lisääntyessä asukasta kohti on myös todennäköistä, että kulutus lisääntyy. Vaikutukset kulutukseen ja tuotantoon ovat selvästi myönteisiä. Kehityksen kääntöpuoli on mahdollisesti kasvava jätekuorma, energiankulutus yms. Kulutukseen ja tuotantoon liittyvät toimenpiteet keskittyvät toimintalinjaan 1, joka tähtää erityisesti pk-yritystoiminnan kehittämiseen. Menestyksellinen osaamisen ja innovaatiotoimintojen kehitys voisi kasvattaa tuotantoa merkittävästi, mutta kehityksen voimakkuus ja suunta ovat vaikeasti arvioitavissa. Panostukset osaamisen tason kehittämiseen ja innovaatioihin voivat vaikuttaa vasta vuosien kuluttua. Maakuntaohjelman toimintalinjoissa kilpailukyvyn ja talouskasvun perustekijöinä ovat panostukset osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan, nopea teknologinen kehitys sekä toimiva logistiikka ja infrastruktuuri. Tämä tarjoaa työkaluja myös kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi (ekotehokkuuden kehittäminen). Biopolttoaineiden edistämisen valmistelua on käynnistetty ympäri maailman. Biopolttoaineiden myönteiset vaikutukset esim. työllisyyteen ja energian omavaraisuuteen varmistetaan vain kotimaisella tuotannon kehittämisellä. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Maakuntaohjelman totuttaminen voi vaikuttaa välillisesti maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön. Maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön vaikuttavat erityisesti toimintalinjan 3 ja 4 kehittämispanostukset. Maakuntaohjelman tavoite on asuinviihtyisyyden kehittäminen. Toimintalinjassa 4 korostetaan, että asuinympäristön viihtyisyyttä parannetaan sekä kehitetään elinympäristöjen laatua. Luontoja kulttuuriympäristöjen arvoja vaalitaan ja niitä hyödynnetään alueen vetovoimatekijänä. Tavoite voi vaikuttaa maisema- ja kaupunkikuvaan myönteisesti. Aluerakenteen osalta (TL 3) maakuntaohjelman tavoite on edistää yhdyskuntarakenteen eheyttä. Keskusta-alueet tiivistyvät, erot taajamaympäristöjen ja niitä ympyröivien viher- sekä maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden välillä mahdollisesti korostuvat. Toimivat viher-, virkistys- ja ulkoilu- sekä arvokkaat kulttuuriympäristöt palvelevat paitsi asukkaita, myös matkailijoita ja parantavat Kymenlaakson imagoa viihtyisänä ja houkuttelevana asuinja toimintaympäristönä. Logistiikan kehittämistoimet vaikuttavat välillisesti ja paikoittain merkittävästi maisemakuvaan. Haitat kohdistuvat satamiin ja liikenneympäristöihin ja logistiikkakeskuksiin (esim. Kouvolan rautatieterminaalin alue ja satamien läheisyydessä sekä Vaalimaan raja-aseman vaikutusalueella) Kymijoki ja Suomenlahti ympäristöineen käsitellään yhdessä rannikkoseudun kanssa merkittävänä ja ympäristöarvoiltaan vetovoimaisena aluekokonaisuutena. Niiden luonnon ja maisenarvojen vaaliminen ja ympäristön tilan parantaminen asetetaan tärkeäksi kehittämisen tavoitteeksi. Maakuntaohjelman toimenpiteet keskittyvät kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja ympäristöjen säilyttämiseen ja kehittämiseen (esim. entiset teollisuusympäristöt), joten vaikutus niihin on myönteinen. Maakuntaohjelma tukee myös suunnitelmia perustaa kansallinen kaupunkipuisto Kymenlaaksoon. Vaikutukset luonnonoloihin ja luonnonvaroihin Luonnonoloihin ja -varoihin vaikuttavat erityisesti toimintalinjan 1 ja 3 kehittämispanostukset. Biotalouden osaamisen kehittäminen (tuulivoima-osaaminen, uusiutuvien energialähteiden osaaminen ja tuotanto) ja ympäristöosaamisen kehittäminen (TL 1/ TL 2) luo mahdollisuuksia ympäristön tilan parantamiseksi. Ekotehokkuuden kehittäminen on nostettu maakunnan visiossa keskeiseksi kehittämisen tavoitteeksi. Ekotehokkuuden lisääminen vaikuttaa välillisesti myös luonnonoloihin ja luonnonvaroihin myönteisesti. Tehokas materiaalien ja energian käyttö lieventää ympäristöpaineita. Kilpailu uusiutuvista energialähteistä (metsä, turve, tuuli yms.) kiristyy. Maakuntaohjelmassa esitetään, että luonnonvarojen

17 kestävä käyttö ohjataan entistä paremmin maakunnallisella luonnonvarastrategialla. Metsätaloudella on maakunnassa keskeinen merkitys uusiutuvien energialähteiden tuotannossa. Uusiutuvista energianlähteistä energiapuun ja metsähakkeen käytön arvioidaan lisääntyvän nopeimmin. Ristiriitoja voi syntyä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen ja metsien monimuotoisuuden turvaamistavoitteiden välillä. Erot tehometsätalouden piirissä olevien metsien ja suojeltujen metsien välillä todennäköisesti kasvavat. Arvoalueet mahdollisesti pirstoutuvat todennäköisesti entisestään. Turve luokitellaan hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Turpeen uusiutumisvauhti on kuitenkin muutamia vuosituhansia. Turve on kivihiiltäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja, joten sen käyttö biopolttoaineeksi on ongelmallista. Myös turvetuotanto ja luonnonsuojelu tulee sovittaa yhteen. Tämä voi tapahtua esim. maakuntakaavaohjauksen turvin. Liikenteen päästöt todennäköisesti kasvavat ja päästöt vaikuttavat elinympäristöihin kielteisesti. Infrastruktuurin kehittämishankkeet lisäävät luonnonvarojen käyttöä (esim. merihiekan nosto satamalaajennuksille). Maakuntaohjelmassa ei esitetä sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat suoraan kielteisesti maakunnan luontoarvoihin tai esim. Natura 2000 alueiden luontoarvoihin. Maakuntaohjelmassa esitetään sen sijaan lukuisia toimenpiteitä ehkäistä kielteisiä vaikutuksia luonnonoloihin ja luonnonvaroihin ja parantaa ympäristön tilaa. Ympäristöhankkeita esitetään erityisesti TL 4:n ympäristöosiossa. Pilaantuneiden maiden kunnostustavoitteet sekä maakuntaohjelman vesi jätehuollon- yms. tavoitteet vaikuttavat myönteisesti ympäristöön, kuten maaperään ja veteen. Maakuntaohjelmassa korostetaan, että tarve kehittää keskitettyjä vedenotto- ja viemärijärjestelmiä kasvaa. Yhdyskuntien jätevesien kokoamista suurempiin yksiköihin jatketaan mahdollisimman korkean puhdistustehon ja mahdollisimman vähäisten jätevesihaittojen saavuttamiseksi. Nykyiset käytössä olevat pohjavesialueet ja vedenottamot jäävät aikaa myöten kriisiajan vedenhankintalähteiksi kun uusia alueita otetaan käyttöön. Maakuntakaavan mukaisten ja riittävän suurten jätekäsittelylaitosten kehittäminen tukee maakunnallisia jätehuollon kehittämis- ja keskittämistavoitteita tarjoamalla vaihtoehdon paikallisille taajama- ja teollisuusalueiden pienkaatopaikoille. Itäisen Suomenlahden huonontunut tila, rehevöityminen, johtuu suurelta osin mereen valuma-alueelta ja myös Itämeren piirissä olevien muiden maiden alueilta tulevista ravinteista ja muista haitallisista aineista. Ohjelman toimintalinjaan 3 on kirjattu keskeiset toimenpidekokonaisuudet, joita toteuttamalla vähennetään ympäristöä kuormittavia päästöjä. Hyvien tulosten saavuttaminen edellyttää laajaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kymijoen merkitystä ja sen ympäristön tilaan liittyviä haasteita korostetaan. Toimenpiteet tukevat Kymijoen Natura alueiden käyttöä ja hoitoa sekä hallitusohjelman vaelluskaloihin ja kalastuselinkeinoon liittyviä tavoitteita. Kymijoen kalataloudellisen kehittämissuunnitelman tavoitteita edistetään. 10 Ilmastonmuutos vaikuttaa luonnonolosuhteisiin merkittävästi. Em. syystä kiinnitetään ilmastonmuutoksen torjunta- ja sopeutumistyöhön maakuntaohjelmassa keskeistä huomiota. Vaikutukset ihmisten terveydelle ja hyvinvointiin Maakuntaohjelman vaikutukset ihmisten taloudelliseen hyvinvointiin ovat myönteisiä. Maakuntaohjelmalla on selkeä elinkeinopoliittinen painotus. Sosiaalista hyvinvointia ei käsitellä laajemmin. Taloudellista hyvinvointia edistetään korotetusti toimintalinjassa 1, mutta myös kaikissa muissa toimintalinjoissa. Toimintalinjoissa luodaan edellytyksiä työllisyyden edistämiselle ja syrjäytymisen ehkäisemiselle. Toimintaedellytyksiä elinkeinoelämälle kehitetään ja osaamista kehitettään mm. koulutus- ja kehittämistyöllä. Peruspalvelujen toimivuutta kehitetään mm. yhteistyöalueen toimintalinjalla (ICT toiminnan kehittäminen). Maakuntaohjelmassa ei esitetä sellaisia hankkeita, jotka vaikuttaisivat suoraan kielteisesti ihmisten terveyteen. Terveyteen liittyvät haittavaikutukset ovat vähäisiä ja lähinnä välillisiä. Ympäristöterveyteen liittyviä näkökohtia nousevat esille mm. TL:ssa 3 (haitta-aineet, radon, ympäristömyrkyt). Kymenlaaksossa on alueelle tyypillisiä erityistekijöitä, joilla on laaja alaista merkitystä väestön terveyteen (esim. maaperän radon ja fluoridipitoisuudet, joillain alueilla torjunta-aineet ja kemikaalit). Ongelma tulee huomioida TL:3:n toteuttaessa. Ohjelman totuttamiseen liittyviä mahdollisia vaikutuksia terveyteen ovat ilmanlaadun tai liikenteen meluun liittyvät ongelmat erityisesti liikennesuoritteen kasvaessa. Kasvava liikenne lisää myös ympäristöonnettomuuksien riskejä. Maakuntaohjelmassa esitetyt kehittämistoimet vähentäisivät kuitenkin ympäristöriskiin liittyviä ympäristöterveysuhkia (vesistötutkimuksen tavoitteet, turvallisuusklusterin kehittämistoimet.). Maakuntaohjelmassa korostetaan vesihuollon kehittämistarpeita (TL 3), jotka varmistavat riittävän laadukkaan veden saannin ja tehokkaan jätevesien käsittelyn. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Maakuntaohjelman tavoitteisiin kuuluu maakunnan kehittäminen viihtyisäksi ja houkuttelevaksi asuin- ja toimintaympäristöksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi esitetään kehittämistarpeita erityisesti toimintalinjassa 4. Luonto- ja kulttuuriympäristöjen arvoja vaalitaan ja niitä hyödynnetään alueen vetovoimatekijänä. Tavoite voi vaikuttaa ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen myönteisesti. Viher-virkistys ja ulkoilu- sekä puistoalueet palvelevat paitsi asukkaita myös matkailijoita ja parantaisivat Kymenlaakson imagoa viihtyisänä ja houkutte- 10 Vaelluskalat Kymijoen voimavaraksi. Kymijoen kalataloudellinen kehittämissuunnitelma. Kymijoki työryhmä / Kaakkois- Suomen TE-keskus

18 18 levana asuin ja toimintaympäristönä. Virkistys- ja viheralueiden kehittäminen tukee myös maakuntakaavoituksen tavoitteita. Liikenteen melu- ja tärinähaitat sekä päästöt mahdollisesti kasvavat. Keskeiset liikenteen solmukohdat sijaitsevat tiheästi asutettujen alueiden läheisyydessä (esim. Kotkan ja Haminan satamat ja niiden liikenneväylät, Kouvolan rautatieterminaali, E18 tie). Liikennehaitat vaikuttavat merkittävästi asuinviihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Liikenteen kasvu on haaste, jos maakuntaohjelman sijaintietuihin liittyviä tavoitteita halutaan saavuttaa. Vaikutukset tutkimukseen ja koulutukseen Maakuntaohjelman vaikutukset tutkimukseen ja koulutukseen ovat myönteisiä. Tämä johtuu ensisijaisesti sitä, että kilpailukyvyn ja kasvun perustekijöiksi katsotaan panostukset uuden tekniikan osaamiseen innovaatioihin ja inhimilliseen pääomaan. Avainasemassa ovat uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämismahdollisuudet ja puhtaan energiaratkaisujen kehittämistoimet. Metsäklusterin ja ympäristöteknologian t& k toiminta vahvistuu todennäköisesti entisestään. Osaamisen parantaminen voi vaikuttaa mm. ekotehokkuuden kehittämismahdollisuuksiin ratkaisevan myönteisesti. Tutkimukseen ja koulutukseen liittyviä kehittämistavoitteita esitetään sekä yhteistyöalueen tavoitteissa että toimintalinjassa 1,2 ja 3. Niitä ovat mm. puhtaan energian- ja ympäristöteknologian kehittäminen, metsäteollisuusklusterin tuotantorakenteen uudistaminen, bioenergia ja tuulivoimaosaamisen kehittäminen, meriturvallisuuden kehittäminen, kestävän logistiikkajärjestelmän kehittäminen, energiatehokkaiden innovaatioiden ja palvelujen kehittäminen ja ympäristöjohtamisen kehittäminen. Alueella toimivia koulutuslaitoksia integroidaan kehittämistyöhön ja oppilaitosten välistä yhteistyötä edistetään. Sosiaali- ja terveys- ja hyvinvointialan osaamisen kehittämispanoksilla voidaan taata palvelujen laatua ja taloudellisuutta (Sisältötuotannon ja ICT liiketoiminnan kehittäminen). Maakuntaohjelman toimintalinjoissa mainitaan ekotehokkuus kehittämisen avainalueena. Tämä mahdollistaa ekotehokkuuteen liittyvän tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan eteenpäinviemistä sekä huomioon ottamista. Vaikutukset kansainväliseen yhteistyöhön Kansainvälistä yhteistyötä ei käsitellä maakuntaohjelmassa painopistealueena. Kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälistymiskysymykset huomioidaan läpäisevänä teemana. Kymenlaakson visiossa osoitetaan tavoitteeksi, että Kymenlaakso on 2030 ekotehokas, hyvinvoiva ja luova kansainvälinen vuorovaikutusalue. Erityisesti lähialueen ympäristöyhteistyön kehittämisen merkitystä korostetaan (TL 3 / Itämeriyhteistyö). Maakuntaohjelman vaikutusalue ulottuu Venäjälle asti, ehkä myös Viroon. Tämä johtuu lähinnä logistiikan ja Venäjän kaupan kehityksestä. Maakuntaohjelman toteuttaminen voi vaikuttaa kansainvälisen yhteistyötarpeen lisääntymiseen erityisesti kauppaan ja liikenteeseen liittyvissä kehittämisasioissa (Yhteistyöalueen kehittämistavoitteet: Innovaatioyhteistyön ja liiketoimintaosaamisen parantaminen Venäjän markkinoilla; Logistiikkaosaamisen vahvistaminen; ympäristöyhteistyö kuten meriturvallisuusyhteistyö). Kymenlaaksossa pyritään vaikuttamaan kansainvälisten ja EU:n sopimusten täytäntöön panoon. Kansainvälisiä ja kansallisia päästö- ilmasto- ja energiatavoitteita on huomioitu mm. ekotehokkuuden kehittämistavoitteissa ja bioenergian lisäämistoiminnoilla. Rajat ylittävät ympäristövaikutukset Maakuntaohjelman toteuttamisella ei ole todennäköisesti merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia. Maakuntaohjelman toteuttamisen ympäristöhaitat kohdistuvat ensisijaisesti Kymenlaakson alueelle. Maakuntaohjelman toteuttamista ei ole kytketty toisen valtion kehittämishankkeisiin yms. On odotettavissa, että Suomen ja Venäjän välinen tavara- ja henkilöliikenne kasvaa entisestään, ja liikenteen haitat sekä riskit voivat lisääntyä rajan molemmin puolin. Myös liikenne Viroon voi kasvaa, jos esim. uudet laivayhteydet kehittyvät. Osa liikenteestä suoritetaan ympäristön kannalta edullisella tavalla esim. rautateitse ja meriteitse. On kuitenkin todennäköistä, että raskaan liikenteen määrä kasvaa mm. Pietarin suuntaan. Liikenteen kasvu liittyy kiinteästi myös yleisen kansallisen ja kansainvälisen kauppaan kehitykseen. Kehitys ei ole riippuvainen maakuntaohjelman toteuttamisesta. Merkittäviä kuljetusmääriä suoritetaan myös muualta Suomesta Kymenlaakson kautta Venäjälle. Kymenlaakson sijainti rajaseutuna sisältää vaikeasti ennustettavissa olevia epävarmuustekijöitä esim. väestönkehitykseen ja Venäjän tilanteeseen liittyen. Turvallisuusklusterin toimilla pyritään ehkäisemään ympäristöriskejä, jotka liittyvät kansainväliseen kaupankäyntiin (esimerkiksi kansainväliset öljykuljetukset jne.). Arviointi sitä, miten maakuntaohjelma tukee valtakunnallisia ja maakunnallisia ympäristötavoitteita ja selvitys mahdollisista ristiriidoista Maakuntaohjelman arviointityötä varten on tarkistettu tärkeimpien Kymenlaaksoa koskevien suunnitelmien, strategioiden ja ohjelmien ympäristötavoitteita (vrt. selostuksen yleinen osa). Maakuntaohjelmassa on huomioitu ohjelman kannalta merkitykselliset kansainväliset, Euroopan unionissa tai kansallisesti vahvistetut ympäristönsuojelutavoitteet. Keskeiset ympäristötavoitteet liittyvät energia- ja ilmastonkysymyksiin. Asiaan liittyen on laadittu erillinen selvitys (Ilmastonmuutoksen huomioiminen Kymenlaakson maakuntaohjelman laadinnassa). Selvityksen näkökohdat on huomioitu selkeästi maakuntaohjelmassa. Maakuntaohjelmassa tuetaan myös mm. EU:n vesipuitedirektiiviin ja jätedirektiiviin liittyviä tavoitteita, kestävän aluerakenteen tavoitteita ja Itämeren suojelutavoitteita. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteita asetetaan myös maakuntaohjelman tavoitteeksi. Maakuntaohjelma tukee EU: Itämeristrategian tavoitteiden toteuttamista, kansallisen yhdennetyn rannikkostrategian tavoitteita sekä kansallisen luonnonvarastrategian tavoitteita.

19 Maakuntaohjelman toteuttaminen ei ole ristinriidassa tutkittujen tai yleisesti tiedossa olevien kansallisten tai kansainvälisten ohjelmien ympäristötavoitteiden kanssa. Maakuntaohjelman vaikutus tutkittujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on myönteinen. Yhteisarviointi Maakuntaohjelman yhteisarviointia varten on koottu toimintalinjojen arviointi- ja vertailutaulukko (taulukko 1). Arviointi perustuu edellisten kappaleiden teemakohtaisen vaikutusanalyysin tuloksiin. Taulukosta ilmenee, että maakuntaohjelman kokonaisvaikutukset ovat pääosin myönteisiä. Eri toimintalinjojen vaikutukset poikkeavat toisistaan. Jos kaikki toimintalinjat toteutetaan tasavertaisesti, tietyn toimintalinjan kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää tai ehkäistä toisen toimintalinjan ympäristömyönteisillä toimenpiteillä. Toimintalinja 3 on osittain ympäristöpainotteinen toimintalinja ja edistää maakuntaohjelman kestävyyttä. Jokainen toimintalinja täyttää kokonaisuudessa kuitenkin myös erillään tarkasteltuina kestävän kehityksen vaatimuksia. Maakuntaohjelman todennäköisesti merkittävimmät kielteiset yhteisvaikutukset ympäristöön liittyvät kasvavaan liikenteeseen ja tavaraliikenteen ympäristöriskeihin. Talouden, väestön ja liikenteen kasvun vaikutukset, kuten kasvavat tilantarpeet ja energian tarve, liittyvät tiiviisti toisiinsa. Seuraukset ympäristöön (esim. päästöt ilmaan, veteen ja ilmastoon) ja alueen viihtyisyyteen voivat olla merkittävä. Maakuntaohjelma vaikuttaa kokonaisuudessaan positiivisesti talouteen, osaamiseen, työllisyyteen ja hyvinvointiin. Maakuntaohjelma mahdollistaa lukuisia keinoja ympäristökuormituksen vähentämiseksi ja elinympäristön parantamiseksi. Myönteisiä vaikutuksia on odotettavissa mm. aluerakenteen kautta sekä ympäristöosaamisen kehittämistyön ja innovaation kehittämisen myötä. Sosiaalisen, ekonomisen ja ekologisen kestävyyden edistäminen ja ekotehokkuuden kehittäminen asetetaan kaikkien toimintalinjojen kehittämisen lähtökohdaksi. Taulukko 2 Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten yhteisarviointi Vaikutukset Yhteistysalue TL 1 TL 2 TL 3 TL 4 kokonaisvaikutukset Sosiaaliset vaikutukset ihmisten terveyteen /+ elinoloihin ja virkistykseen koulutukseen ja osaamiseen työllisyyteen hyvinvointiin turvallisuuteen viihtyvyyteen tasa-arvoon paikallisidentiteettiin /+ Ekologiset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen yhtenäisiin luontoalueisiin ja yhteyksiin maaperään veteen ilmaan ilmastoon /ilmastonmuutoksen torjuntatyöhön ympäristöriskien ehkäisyyn Kulttuuriset vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen rakennetun ympäristöön liikenteen ympäristöhaittoihin maisemaan 0 / kaupunkikuvaan kulttuuriperintöön Taloudelliset vaikutukset tuotantoon ja kulutukseen energian ja luonnonvarojen kulutukseen (ymp. vaik.) talouskehitykseen kilpailukykyyn maakunnan imagoon matkailuun Arviointiasteikko: erittäin kielteisiä vaikutuksia: --- ;kielteisiä vaikutuksia: --; kielteisiä vaikutuksia mahdollisia: -; ei vaikutusta: 0; myönteisiä vaikutuksia mahdollisia: +;myönteisiä vaikutuksia: ++; erittäin myönteisiä vaikutuksia: +++

20 20 Kymenlaakson todennäköinen kehitys, jos suunnitelmaa tai ohjelmaa ei toteuteta Maakuntaohjelmassa tavoitellaan talouskasvua, joka huomioi kestävän kehityksen tavoitteita. Maakuntaohjelman toteuttamatta jättäminen voisi vaikuttaa siihen, että maakunnan kehittäminen ja kasvu perustuisi ainoastaan markkinavoimiin. Kielteisiä vaikutuksia olisi silloin odotettavissa esimerkiksi aluerakenteen ja ympäristön tilan osalta sekä asuinviihtyisyyden ja maakunnan houkuttelevuuden osalta. Maakuntaohjelma edistää ympäristöosaamisen kehittämistä, asettaa tavoitteeksi ekotehokkuuden ja panostaa ympäristöriskien ehkäisyyn. Maakuntaohjelman toteuttamatta jättäminen voisi johtaa siihen, että kyseisiä aihealueita ei omaksuttaisi riittävästi maakuntatason yhteisiin kehittämistavoitteisiin. Monet maakuntaohjelman kehittämistoimet parantavat mahdollisesti Kymenlaakson ympäristön tilan tasoa. Maakuntaohjelman toteuttamatta jättäminen voisi aiheuttaa se, että ympäristöinnovaatioille (esim. bioenergian, tuulivoiman ja ekotehokkuuden osalta) ei löytyisi riittävästi tukea. Liikenteeseen liittyvät ympäristöpaineet todennäköisesti kasvavat. On todennäköistä, että liikenne kasvaa merkittävästi riippumatta siitä, toteutetaanko maakuntaohjelma tai ei. Maakuntaohjelman toteuttaminen edistäisi sen sijaan toimenpiteitä asiaan liittyvien riskien ehkäisemiseksi ja haittojen lieventämiseksi. Myönteinen vaikutus on arvioittavissa mm. palvelurakenteen ja talouden osalta ja erityisesti osaamisen kehittämisen osalta. Ympäristön ominaispiirteet sellaisilla alueilla Kymenlaaksossa, joihin todennäköisesti kohdistuu merkittäviä vaikutuksia Maakuntaohjelman yleispiirteisyyden ja joustavuuden vuoksi ei ole mahdollista tunnistaa sellaisia alueita, joihin kohdistuisi merkittäviä ympäristövaikutuksia. Maakuntaohjelmassa ei esitetä hankkeita tai toimintoja tietyille maantieteellisille alueille. Kaikille ohjelmassa esitetyille kehittämistoiminnoille (esim. biojalostamon käynnistäminen, tuulivoimaloiden tuotantoalueet, logistiikka-alueet) voidaan löytää maakuntakaavassa riittävän laajoja ja käytötarkoitukseen hyvin soveltuvia alueita. Maakuntakaavan ratkaisut on tehty kestävän yhdyskuntarakenteen tavoitteita huomioiden ja maankäyttö- ja rakennuslakia noudattaen. Maakuntaohjelman kielteiset vaikutukset ympäristöön koskevat mahdollisesti ensisijaisesti Kymenlaakson liikenneväylien ympäristöjä. Bioenergian tuotanto voisi vaikuttaa maaseudun ympäristöön, mutta kehityksen nopeutta ja suunta on vaikea ennustaa. Maakuntaohjelmassa ei esitetä suoraan sellaisia toimenpiteitä, joilla olisi välitön ja merkittävä kielteinen vaikutus em. alueiden asukkaille tai ympäristöön (esim. Natura 2000 ohjelman kohteisiin). Kymenlaakson sijainti rannikolla lisää ympäristöpaineita sekä meriympäristöön että saaristoon. Satama- ja logistiikkatoimintojen keskittymät rannalla vaikuttavat mahdollisesti rannikko- ja saaristoympäristöön. Maakuntaohjelman ympäristötoimenpiteillä tähdätään ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä mm. maaperän-, ilman- ja vedenlaadun parantamiseen sekä ympäristöriskien ehkäisyyn. Tämä voisi vaikuttaa em. alueille myönteisesti. Esimerkiksi Suomenlahden tilan jatkuvan heikkeneminen on ollut haasteena jo pitkään. Toimenpide-ehdotukset ja haitallisten vaikutusten ehkäiseminen Hankkeita toteuttaessa ja rahoitettaessa tulee pääsääntönä pitää, että ympäristövaikutukset on selvitetty ennen hankkeita koskevien päätösten tekemistä. Merkittävästi negatiivisia hankkeita ei tule tukea julkisin varoin. Julkisen rahoituksen tai muiden ohjauskeinojen käytössä tulee varmistaa, että vaikutuksiltaan merkittävissä hankkeissa sovelletaan ympäristön kannalta parhaita käyttökelpoisia menetelmiä, jotka ovat tulleet esiin esim. YVA -menettelyissä. Hankerahoituksen hakijan tulee tarkastella hankkeensa ympäristövaikutuksia esim. ympäristövaikutusten arviointilomakkeen avulla. Rahoittajaviranomainen tarkistaa hakijan arvioinnin ja ilmoittaa mahdollisista kielteisistä ympäristövaikutuksista tai merkittävistä ympäristönäkökohdista rahoituspäätöksen tekijöille. Mikäli ohjelman toteuttamisessa syntyy epävarmuutta tietyn hankkeen ympäristövaikutuksista ja hanke on vaikutuksiltaan erittäin merkittävä, voidaan pyytää mielipiteitä tai lausunto Kymenlaakson ympäristöpoliittiselta neuvottelukunnalta. Ekotehokkuuden merkitystä korostetaan maakuntaohjelmassa. Ekotehokkuuden kehittäminen lieventää ympäristöpaineita erityisesti silloin, kun sitä huomioidaan kaikissa sektoreissa. Ekotehokkuuden kehittämistyössä voidaan hyväksikäyttää Kymenlaakson ekotehokkuuden seurantajärjestelmä ECOREG:ia joka huomioi paitsi ekologisia myös sosiaalisia taloudellisia kestävyyden näkökulmia. Ehdotus seurantaohjelmaksi Ympäristön tilaa voidaan seurata ekotehokkuuden mittareilla. Ekotehokkuuden mittareita käytetään sitä mukaa, kun Kymenlaakson ekotehokkuuden seurantajärjestelmä ECOREG tuottaa tarvittavia tunnuslukuja. Ennen rahoituksen päätöstä tarkistetaan hankehakemuksia niiden ympäristövaikutuksen osalta. Tarkastuksen tiedot voidaan hyväksikäyttää hanketoiminnan seurannassa. Seurantatietoja esitellään Kymenlaakson aluekehityskatsauksessa joka laaditaan joka toinen vuosi. Myös toteuttamissuunnitelmissa (TOTSU) voidaan esitellä seurantatietoja tarpeellisin määrin. Toimenpiteet ja tapahtumat arviointityön päätyttyä Maakuntaohjelman toteuttamisessa tarkastetaan ympäristövaikutuksia hankekohtaisesti. Maakuntaohjelman toteuttamisessa ja seurannassa huomioidaan aikaisemmin esitetyt toimenpideehdotukset haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi sekä ympäristöselostuksessa esitetyt ympäristönäkökohdat.