OPISKELIJAT TIETÄVÄT JO KAIKEN!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPISKELIJAT TIETÄVÄT JO KAIKEN!"

Transkriptio

1 Eeva Raunela OPISKELIJAT TIETÄVÄT JO KAIKEN! - Äidinkieltä ja kirjallisuutta keskustellen On ollut mielenkiintoista kasvaa steinerkoulun lukion opettajaksi. Vaikka kuulun steinerkoulun käyneisiin oppilaisiin ja polkuni on lukion jälkeen jatkunut opettajaopintoihin, en valmistumiseni jälkeen voinut kuvitellakaan tietäväni, millä tavalla olisi hyvä opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta steinerkoulun lukiossa. Koska kukaan ei osannut tätä minulle kertoa, päätin tutkia asiaa itse. Nykyään luulen tietäväni jo hiukan, miten olisi hyvä opettaa, vaikka sanonkin tämän varauksellisesti, ja matkaa ymmärrykseen opetuksen perustasta siis ihmisestä on paljon edessä. Määritellessäni steinerpedagogiikan uusi 10. luokka antaa joka vuosi ymmärtää, että jälleen kerran opittua on sovellettava käytäntöön uudella tavalla. Oma ymmärrys ja määritelmä pitää päivittää vuosittain. Kukin opettaja kun pohtii itse, miten muokata oppiaineensa opetus vastaamaan kunkin opiskelijaryhmän tarpeita. Oman pohdinnan tuloksena on syntynyt maisterintyö It tells me who I am and where I come from. How to teach Finnish language and literature concentrating not only on language use but also on what language is? 1 Toimintatutkimukseksi tarkoitettu työ oli alkua väitöstutkimukselle, jonka parissa olen työskennellyt vuodesta 2009 lähtien. Halusin maisterityönkin jälkeen jatkaa tietoista kehittymistä sellaiseksi äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi, joka huomioisi opetuksessaan lukioikäisen opiskelijan ikävaiheen. 1 Rudolf Steiner University College, Norway, International Master s Degree Program, Master s Thesis, Jos haluaa edistää keskustelua opiskelijoiden kanssa, on opeteltava keskustelemaan opiskelijoiden kanssa. Maisterintyötä tehdessäni syntyi havainto, että vain silloin, kun opiskelija puhuu kielestä ja kirjallisuudesta omista kokemuksistaan käsin, hän tulee oikeasti tietoiseksi itsestään ja kokemuksistaan. Koska opetus ei toistaiseksi voi olla pelkästään kokemusten tarjoamista, olisi opetus muokattava siten, että menneistä kokemuksista olisi mahdollista keskustella. Silloin kun opiskelija pystyy kertomaan kokemuksistaan, hänen taitonsa kielenkäyttäjänäkin kasvaa. Opettajalle tämä tarkoittaa yksinkertaiselta tuntuvaa asiaa: jos haluaa edistää keskustelua opiskelijoiden kanssa, on opeteltava keskustelemaan opiskelijoiden kanssa. Vain tätä kautta ja ajan myötä dialogista tulee opiskelijoille opiskelumenetelmä. Asia tuntui tutkimusta aloittaessa selkeältä asialta, väitöskirjan tutkimuskysymykset muodostuivat tämän käsityksen pohjalta: 1. Miten keskusteleva opetus ja dialoginen oppiminen auttavat opiskelijaa 24 Steinerkasvatus 1/2012

2 liittämään oppiaineen sisällöt omiin kokemuksiinsa? 2. Kehittyykö dialogin myötä opiskelijan käsitys siitä, mitä kieli on? 3. Mitä vaikutuksia keskustelevalla opetuksella on oppituntiin? Opetussuunnitelma pohdinnan taustalla: Miksi opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta? Opetushallituksen Lukion opetussuunnitelman perusteissa (2003) luonnehditaan lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta. Steinerkoulujen lukioissa opetussuunnitelmat on tehty näiden periaatteiden pohjalta ottaen huomioon steinerpedagogiikan taustalla oleva ihmiskäsitys ja ikäkausiopetus. Lukion opetussuunnitelman perusteissa mainitaan, että Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Äidinkieli ja kirjallisuus nähdään opetushallituksen mukaan yksilöä kehittävänä oppiaineena. Identiteetin rakentuminen ja maailman hahmottaminen ja jäsentäminen kielen avulla osoittaa näkemystä siitä, että kieli ei ole oma yksikkönsä maailmasta ja irrallaan ihmisestä. Se on osa ihmisen liittymistä maailmaan, osa ihmistä itseään niin paljon, että sen varaan rakennetaan kuva itsestä maailmassa. Kielen avulla ihminen voi kertoa itselleen, kuka hän on. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuoro- Kuvat: Eeva Raunela vaikutustilanteissa. 2 Ikäkausiopetukseen kuuluvat käsitykset ajatuksesta, tunteesta ja tahdosta; niiden huomioon ottaminen oppituntien toteutuksessa näkyvät äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen luonnehdinnassa. Tietoaines auttaa opiskelijaa kehittämään ajatteluaan, taitoaines tahtoaan ja taideaines tunne-elämää. Pääpaino ajattelun kehittymiselle luodaan lukio-opetuksessa tietoaineksen painotuksella; ilman taito- ja taideaineita ajattelun kehittyminen jää silti varsin yksipuoliseksi. Lyhyellä lukio-opettajan kokemuksella pystyn sanomaan, että monipuolisimmat tekstit ja suullisesti esitetyt näkemykset tulevat niiltä opiskelijoilta, jotka harrastavat jotain taidemuotoa säännöllisesti. Poikkeuksiakin toki löytyy ja myös lukeneisuus vaikuttaa kykyyn käsitteellistää kokemuksia. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa tieto-, taito- ja taideaineen eri osa-alueet tulevat harjoitelluksi opetushallituksen ohjeistuksen mukaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Miten se tapahtuu, siitä annetaan ohjeistuksia varsinaisessa opetussuunnitelmaosuudessa ja kurssikuvauksissa, kuitenkin laajemmin Steinerkoulun kansainvälisessä opetussuunnitelmassa 3. 2 Lukion opetussuunnitelman perusteet (2003) 3 Rawson & Richter, 2004 Steinerkasvatus 1/

3 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. 4 Sen lisäksi, että äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vahvistaisi oman kulttuurin ja kielen arvostamista sekä ohjaisi suvaitsevaisuuteen muita kansoja ja kulttuureja kohtaan, on tärkeää saada nuoret juurtumaan maailmaan ja löytämään oma paikkansa siinä. Muut huomioon ottaen ja erilaisuutta arvostaen löytynee näkemys itsestä muiden joukossa: en ole ainoa, mutta olen minä, kukaan muu ei voi sanoa minusta minä. Oman itsensä löytämiseen viitataankin seuraavaksi: Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. 5 Itsensä kehittämiseen kuuluu ilmaisuvarojen monipuolistaminen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa onkin tärkeätä näiden taitojen harjoittaminen, koska esimerkiksi eri puhetilanteissa ja niiden tarkastelussa jälkikäteen voidaan parhaassa mahdollisessa tapauksessa havainnoida omaa käyttäytymistä suhteessa aiempaan. Puhetilanteissa käsitys itsestä viestijänä auttaa näkemään, millä tavalla opiskelija on kehittynyt vuosien aikana ja mitä valmiuksia hänellä on kohdata pelotta uusia tilanteita ja toimia niissä. Muokatakseen maailmaa siihen suuntaan, jossa hän haluaa elää, tarvitaan rohkeutta toimia. Tahdon lujuus voi löytyä pienistäkin harjoituksista ja opiskelijan kehitystä, opetussuunnitelman perusteissa puhutusta henkisestä kasvusta, ei välttä- 4 Lukion opetussuunnitelman perusteet (2003) 5 Lukion opetussuunnitelman perusteet (2003) mättä näe merkkejä tunnin päätteeksi, vaan todennäköisesti vasta vuosia myöhemmin. Kirjallinen ilmaisutaito, sekä kaunokirjallisuus että muu kirjallisuus, puolestaan auttavat jäsentämään ajatukset loogisiksi kokonaisuuksiksi. Toisin sanoen, ilmaisuvarojen monipuolistaminen auttaa hahmottamaan maailmaa yhä selkeämmällä tavalla itselle ymmärrettäväksi. Kun maailmaa ymmärtää, silloin siinä myös pystyy elämään ja sitä muokkaamaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. 6 Kaikkia näitä taitoja tarvitaan yhteiskunnassa, aktiivinen kansalaisuus on edellytys sille, että pystyy muokkaamaan ympäristönsä itselleen sopivaksi. Jatko-opinnot, työ, sosiaalinen vuorovaikutus ja aktiivinen kansalaisuus näyttäytyvät Lukion opetussuunnitelman perusteissa ikään kuin itseisarvoina. On hyvä asia olla aktiivinen, opiskella ja tehdä työtä. Kieltämättä nämä, yhtä lailla kuin puhumamme kieli, määrittävät meitä ihmisenä ja kertovat, keitä olemme. Äidinkieltä ja kirjallisuutta opiskelemalla näiden arvojen toteutuminen mahdollistuu. Koulutus ja oppiaineeni voidaankin nähdä yhtenä välinearvona tavoiteltaessa itseisarvoa. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tietoja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään il- 6 Lukion opetussuunnitelman perusteet (2003) 26 Steinerkasvatus 1/2012

4 maisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. 7 Oppiaineen sisäinen integraatio lienee edellytys opetuksen hyvään toteuttamiseen. Irrallisten palasten opettaminen ja oppiminen eivät tunnu mielekkäältä silloin, kun yhdistävänä tekijänä on kieli. Sisäisen integraation lisäksi on syytä ottaa huomioon oppiaineiden välinen yhteistyö ja integraatio, yhdistäähän kieli kokonaisia kansoja, ei ole mitään syytä olla ottamatta huomioon äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa sitä, mitä tapahtuu muiden oppiaineiden tunneilla. Tämä on yksi steinerpedagogiikkaan kuuluva ajatus: eri vuosiluokilla opetetaan kokonaisuuksia, joihin kaikki oppiaineet liittyvät. Oman ajattelun kehittyminen ja itsensä tunteminen ovat lukio-opettajan näkökulmasta keskeisimpiä tavoitteita opetuksessa. Jos omaa ajattelua on vähän, yksilön yhteiskuntaa muokkaava osuus elämänkulussa jää vähäiseksi. Kun ihminen pystyy muokkaamaan ympäristöään haluamallaan tavalla, edellytykset hyvään ja onnelliseen elämään ovat paremmat. Ainakin itsestäni tuntuu siltä, että mitä enemmän pystyn vaikuttamaan siihen, mitä tässä maailmassa teen, opin tuntemaan itseäni ja yhteiskuntaa ja tunnen oloni näin ollen hyväksi ja turvalliseksi. Omia kokemuksia laajempaan kontekstiin yleistämättä voin silti arvella useamman opettajan yhtyvän näkemyksiini oman elämän hallinnan vaikutuksesta onnelliseen elämään. Opetuksen tavoitteet eivät liene helpointa toteuttaa, mutta niiden tiedostaminen auttaa hahmottamaan oppiaineeni muiden oppiaineiden ja koulutuksen joukossa. 7 Lukion opetussuunnitelman perusteet (2003) Steinerkoulun kansainvälinen opetussuunnitelma 8 on kirjoitettu lähinnä Britannian steinerkouluja ajatellen. Näin ollen äidinkielen ja kirjallisuuden osuus koskee englannin kieltä. Tavoitteet äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa ovat kuitenkin samanlaisia kuin Suomen steinerkoulujen opetussuunnitelmissa. Lähtökohtana on ihmiskuva, jonka varaan oppiaineet rakentuvat ja johon ne liittyvät. Kieli nähdään tärkeimpänä ihmisten välisen ymmärtämisen välineenä ja se on tämän vuoksi myös opetuksessa ensisijainen väline. Kieli vaikuttaa lapsen henkiseen ja psykologiseen kehitykseen ja sen vuoksi kielen opetuksella on keskeinen tehtävä koulussa. 9 Kieltä ei näin ollen opeteta vain sen käytön vuoksi, vaan myös sen vuoksi, että kielen avulla lapsi ja nuori kehittyy ja pystyy tulemaan ymmärretyksi ja ymmärtämään maailmaa ympärillään. Kieli on osa ihmistä yhtä lailla kuin kehon osat. Samoin kuin harjoitellaan kehon motoriikkaa, opetellaan myös kieltä. Kielen opetuksessa otetaan huomioon suullinen ja kirjallinen kielitaito. Äidinkielen ja kirjallisuuden tuntien tehtävänä on kehittää näitä molempia. Niillä on erilainen luonne, mikä tarkoittaa sitä, että puhuttu kieli luonnehtii asioita kirjoitetun kielen keskittyessä jäsentämään ja määrittämään. Puhuttu kieli liittyy vahvasti suulliseen perinteeseen, jossa 8 Rawson & Richter, Rawson & Richter, 2004 Steinerkasvatus 1/

5 ajattelu ja kollektiivinen kokemus ilmaistiin tilanteissa ja rituaaleissa. Kirjallinen perinne tai kulttuuri on yksilökeskeistä, jossa kirjailija tuo sisäisen kokemuksensa muiden nähtäväksi. Yksi äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävistä on vakiinnuttaa vahva suullisen kielen kulttuuri, josta kirjallisen taidon kulttuuri on riippuvainen. 10 Suullinen kielitaito kuuluu vahvasti ihmisen tunnealueelle toisin kuin kirjoitettu kieli. Kun ihminen ilmaisee spontaanisti iloa, surua tai pelkoa, on tietoisuus tunteesta aivan toinen kuin näistä tunteista kirjoitettaessa. Silloin ihminen ottaa aiheesta askelen taaksepäin ja tarkastelee tunnettaan jäsentäen sitä ajattelussaan tilanteeseen. Lukio-opetuksen painopiste on ajattelun alueella. Siitäkin huolimatta suullisen taidon opetusta ei jätetä opetussuunnitelmasta pois. Päinvastoin on mielekästä opetella keskustelussakin ottamaan askel taaksepäin ja tarkastella tunnetta ja kokemusta. Kun kokemuksia ja tunteita tarkastellaan oppiaineen kautta, voidaan itseä havainnoida kirjallisen ilmaisun lisäksi myös suullisen ilmaisun kautta. Koska steinerkoulujen opetussuunnitelma perustuu antroposofiselle ihmiskuvalle, opetuksella pyritään tukemaan lapsen ja nuoren kehitystä kullekin ikäkaudelle sopivalla tavalla. Kielellä nähdään olevan vaikutusta ihmisen kasvulle. Yksilöllistymisprosessissa 10 Rawson & Richter, 2004 kieli auttaa ihmistä perheen ja kulttuuriryhmän identiteetin löytymisen jälkeen löytämään sellaisen identiteetin, jossa hän voi ilmaista itseään ja ajatuksiaan sekä löytämään oman äänensä. Tämä puolestaan mahdollistaa pääsyn objektiiviseen todellisuuteen. 11 Jos tavoitteeseen päästään, päättäessään 12. luokan opiskelija osaa ajatella ilmiöitä suhteessa niiden kontekstiin, tilanneyhteyteen. Subjektiiviset tunnenäkemykset ja jyrkät tunteisiin perustuvat mielipiteet ovat saaneet väistyä, kun tilalle on tullut kyky hahmottaa tilanteita kokonaisuuksina, ei vain yhden näkökulman läpi nähtyinä ikävinä tai mielenkiintoisina asioina. Lukion opetussuunnitelman perusteissa (2003) ja Steinerkoulun kansainvälisessä opetussuunnitelmassa 12 esitetyt näkemykset äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksesta eroavat toisistaan lähtökohdiltaan. Siinä missä ensimmäinen keskittyy kielen käytön opettamiseen ja oppisisältöjen mahdollistamaan identiteetin kehittymiseen, jälkimmäinen lähtee yksilön kehityksestä ja kasvusta sekä siitä, miten kieli vaikuttaa ihmisessä ja mikä on kielen luonne ihmistä muokkaavana tekijänä. Ensimmäinen on enemmän yhteiskuntakeskeinen kuin jälkimmäinen, mutta ne eivät ole toisensa pois sulkevia. Jotta yhteiskuntaa voi oppia muokkaamaan, pitää tietää, miten se toimii, toisin sanoen oppiaineessani: miten kieltä käytetään eri tilanteissa. Tärkeämpää on mielestäni kuitenkin tietää, miten itse ihminen toimii. Kun hallitsen itseni, pystyn näkemään mahdollisuuteni 11 Rawson & Richter, Rawson & Richter, Steinerkasvatus 1/2012

6 yhteiskunnassa. Se, miten äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöjä opetetaan, on oltava opettajan mielenkiinnon kohteena, jotta pystyy muistamaan opettavansa opiskelijoita, ei ainetta. Molempien näkökulmien on oltava mukana opetuksessa, sekä yhteiskunnan että yksilön on oltava edustettuna siinä, miten opettaa. Jos näin ei olisi, ei pedagogiikkakaan olisi muuttuvaa, vaan pysähtynyttä vailla elinmahdollisuuksia tässä maailmassa. Dialogi opetuksessa ja tutkimuksen eteneminen Miten äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöjä opetetaan siten, että muistaisi opettavansa opiskelijoita eikä ainetta? Paras tapa lienee itse kullakin opettaa siten, että voi samalla haastaa itsensä oppimaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opittavan asian ei tarvitse olla opiskelijoiden kanssa sama asia, opettaja voi oppia nimenomaan opettamaan keskustellen, kun taas opiskelijat oppivat esimerkiksi tunnistamaan suomen kielen ominaispiirteet, perustelemaan ajatuksiaan tai valitsemaan kielenkäyttötapansa tilanteeseen sopivaksi. Dialogin ottamiseen opetusmenetelmäksi ja oman opetuksen tutkimiseen löytyy monia syitä: > Dialogisessa oppimisessa kielenlenkäyttötaito kehittyy. Kun kielenkäyttötaito kehittyy, kehittyy myös ajattelun taito. > Dialogi on opiskelijalähtöistä, koska keskustelu aloitetaan opiskelijoiden omista kokemuksista. Keskustelun avulla pyritään jäsentämään käsitystä kielen vaikutuksesta itseen. > Tutkiva opettaja kehittää itseään ja opetustaan. Tutkimuskysymyksiin vastaaminen vie aikansa, tässä tapauksessa aikaa on vierähtänyt jo kaksi ja puoli vuotta. Tarkoitukseni on ollut seurata vuosina Lappeenrannan steinerkoulun lukio-opiskelijoiden kielitietoisuuden kehitystä ja sitä, miten Aamu oppiaineen sisällöt liitetään omaan elämään. Tällä hetkellä on meneillään viimeinen aineistonkeruuvuosi. Aineisto koostuu lukio-opiskelijoiden keskustelujen pohjalta tehdyistä kirjoitelmista, omista tuntisuunnitelmista ja havaintopäiväkirjoista. Dialogi on otettu opetukseen mukaan systemaattisesti jokaista uuden aiheen käsittelyä tukevaksi menetelmäksi. Oppitunnit on pyritty rakentamaan keskustelun varaan opiskelijoiden ikäkausi huomioiden. Päälähteenäni on ollut Tuukka Tomperin ja Hannu Juuson toimittama teos Sokrates koulussa Itsenäisen ja yhteisöllisen ajattelun edistäminen opetuksessa (2008). Oman lisänsä on tuonut muun muassa vihkotyöskentelyn liittäminen olennaiseksi osaksi keskustelua. Oppitunneista on muotoutunut rytmisesti hengittäviä, kun vihkotyö on aloitettu edellisen tunnin keskustelujen muistelun jälkeen. Kirjoitelmissa opiskelijat ovat kertoneet ajatuksistaan ja edellisen tunnin keskustelun sisällöistä. Jaksoista on tullut jatkuvaa tietojen soveltamista. David Brierleyn Snellman-korkeakoulussa pääainetunnin metodologia -kurssilla esittämää hengittävän oppitunnin rakennemallia on sovellettu lähes kaikkeen opetukseen. Kaavio on tässä esitetty pääpiirteissään, sitä sovelletaan hyvin vapaasti opiskelijoiden ja tilanteen mukaan: Muistelut Tänään Vihkotyö 45 min. Kiitos, arvio Mitä paremmin? Uusi asia Aloitusdialogi Dialogista nousseiden aiheiden käsittely 45 min. Loppudialogi Muistelut = Muistellaan edellisen tunnin keskustelua Tänään = Opettaja kertoo, miten tunti etenee vihkotyöstä keskusteluun Yö Steinerkasvatus 1/

7 10. luokan opiskelijatöitä Vihkotyö = Kirjoitetaan edellisen tunnin keskustelun pohjalta Kiitos, arvio ja Mitä paremmin? = Opiskelija saa palautetta kirjoitelmista ja siitä, mitä asioita olisi voinut pohtia enemmän, tai jos kirjoitelmissa oli sellaista, jota keskusteluissa ei kuultu, opiskelijaa kannustetaan esittämään ajatuksensa myös suullisesti. Mahdollisesti luetaan ääneen valmiita kirjoitelmia. Uusi asia = Varsinainen keskustelu alkaa aloitusdialogista, jossa lähdetään liikkeelle opiskelijoiden kokemuksista. Aloitusdialogista keskustelu jatkuu kokemusten pohdintaan ja loppudialogissa tehdään yhteenveto. Seuraavalla tunnilla aiheeseen palataan muistelun ja vihkotyön yhteydessä. Ei ole aivan sama, millä tavalla keskustellaan. Opiskelijat yleisesti ottaen pitävät keskustelusta ja toivovat sitä lisää. Karkein jako keskustelujen välillä on jako vapaaseen ja tavoitteelliseen keskusteluun. Miellän oppituntikeskustelut ja dialogin oppitunnilla jälkimmäiseen. Tavoitteena on oppia jotain. Voidaan oppia aineesta jotain, kielenkäytöstä ja ennen kaikkea itsestä. Kun keskustelun aloittaa opiskelijoiden omista kokemuksista, syntyy hedelmällinen dialogi, jossa opiskelijat pystyvät liittymään aiheeseen kukin omasta lähtökohdastaan käsin. Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan on helpompaa oppia, kun kuulee muiden ajatuksia. Tällöin oppii havainnoimaan itseään paremmin ja näkemään itsensä myös osana yhteisöä Opettaminen on kaiken suunnittelun jälkeen hyvin konkreettista. Luokan edessä seisominen ja oppitunnin kulun ohjaaminen kaikkine keskeytyksineen ja poikkeustilanteineen tekee tarkankin suunnittelun joskus, jos ei turhaksi, niin ainakin haastavaksi. Kun tietää, että tilanne luokassa voi olla lähestulkoon mikä tahansa: koko luokka on paikalla, puolet sairaana, joku oppilaskunnan kokouksessa, jollakin muistiinpanot esitelmästä kotona tms. ei voi kuin tehdä luonnoksen siitä, mitä on ajatellut opettavansa ja miten. Oppitunnin jonkinlainen hahmottaminen eri vaiheisiin kaavion tavoin on auttanut reagoimaan yllättäviin tilanteisiin. Rytmin saa säilymään, vaikka sisällön suunnitelmia joutuisikin muuttamaan. Dialogiin voi heittäytyä! Kuluneen kahden ja puolen vuoden aikana olen lähes jokaisen tunnin jälkeen ihmetellyt, miten on mahdollista, että opiskelijat heittäytyvät keskusteluun aina, kun he voivat kertoa itsestään ja kokemuksistaan. 30 Steinerkasvatus 1/2012

8 Kuulluksi tulemisen tarve on hirvittävän suuri! Se, että on voinut jättäytyä syrjään luennoijan roolista keskustelun ohjaajaksi ja osallistujaksi, on tuonut itsevarmuutta ja opiskelijoille tunteen siitä, että heitä kuullaan ja kuunnellaan. Varsinkin viime vuoden 10. luokka on selvästi ilmaissut oppivansa paremmin, kun kuulee toisten ajatukset samasta aiheesta. Maisterintyössäni ennen väitöstutkimuksen aloittamista tutkin opiskelijoiden käsityksiä siitä, mitä kieli on ja mitä kieli merkitsee heille. Väitöstutkimuksen edetessä tämä kielitietoisuuden kehittyminen on alkanut tuntua yhä enemmän ja enemmän toissijaiselta asialta, kun ensisijaiseksi asiaksi on noussut opiskelijan henkilökohtainen kasvu ja itsensä ja maailman ymmärtäminen dialogin avulla. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa sivutaan kaikkia mahdollisia aiheita niin kielestä, kulttuurista, filosofiasta kuin uskonnostakin. Opiskelijat pääsevät keskustelemaan ja kokoamaan omaa maailmankuvaansa keskusteluissa toisten kanssa. Opettajasta on tullut paitsi keskustelun ohjaaja, myös keskustelun mahdollistaja, ajan antaja. Kieleen liittyy myös filosofia, historia, uskonto, kaikki muut aineet. Jos äidinkieli ja kirjallisuus voi olla kaikkia aineita yhdistävä aine, joka liittää palasia yhteen ja antaa opiskelijalle kokonaiskuvia, hän voisi tuntea olonsa hyväksi ja ymmärtää itseään paremmin. Minkään aiheen opettaminen pelkän tiedon vuoksi ei palvele opiskelijaa. Kun tiedon pystyy liittämään omiin kokemuksiinsa, tiedosta tulee merkityksellistä ja osa opiskelijaa itseään. Vasta tällöin voitaneen puhua ymmärtämisestä muistamisen sijaan. Opiskelijat tietävät jo kaiken! Mielenkiintoisin havainto kuluneelta kahdelta ja puolelta vuodelta on ollut kuulla opiskelijoiden kertovan keskusteluissa ne asiat, jotka tavalliseen luennointityyliin olisin kertonut heille, mikäli en pyrkisi keskustelevaan opetusmenetelmään. Keskustelun kautta olen pystynyt ulkoistamaan opetuksen opiskelijoille, jotka ovat kertoneet toisilleen kokemuksiaan, näkemyksiään ja ennakko-oletuksiaan tuntien aiheista. Opiskelijat tietävät jo kaiken! Miten tämä on mahdollista? Onko opetussuunnitelmassa sellaisia aihekokonaisuuksia, jotka ovat kyseiselle ikäkaudelle jo vanhentuneita, jotka opiskelijat jo osaavat? Onko opiskelijoille jo perusopetusvaiheessa opetettu lukion oppimäärästä suurin osa? Opetussuunnitelmassa lienee paljonkin sellaista asiaa, joka on joko ikäkaudelle vanhaa asiaa tai muokattava perusteellisemmin ikäkaudelle sopivaksi. Perusopetusvaiheessa on todennäköisesti opetettu jo paljon lukion oppisisällöistä, ja opiskelijoille on elämänsä aikana kertynyt paljon kokemuksia kielestä ja kirjallisuudesta. Enemmän kuin opetetun ja opitun sijaan haluaisin uskoa siihen, että opiskelijat tietävät kaikista aiheista paljon enemmän kuin yleisesti ajatellaan. Kyse on siitä, miten opiskelijat saadaan tietoiseksi siitä, mitä he jo tietävät. Dialogin myötä opiskelija kokee tulevansa kuulluksi, oppii itsestään ja tulee henkisesti ravituksi. Keskustelu on saanut minut vetäytymään luennointityylistä ja muuttamaan opetustani olennaisten asioiden kokoajaksi ja keskustelun vetäjäksi. Olen koonnut taululle niitä asioita, joita opiskelijat ovat luokassa kertoneet. Vain harvoin olen joutunut lisäämään jonkin asian ja perinteisessä mielessä opettamaan jonkin kohdan. Kaikki ei ole silti aina mennyt suunnitelmien mukaan. Monet keskustelut ovat epäonnistuneet syystä tai toisesta, mutta useimmat ovat onnistuneet ja muutamia keskusteluja muistellaan opiskelijoiden kanssa vielä viikkojenkin jälkeen. Keskustelu on saanut opiskelijat huomaamaan oman tietonsa. Luennoimalla olisin saanut heidät Steinerkasvatus 1/

9 kenties huomaamaan, että he perinteisessä mielessä opiskelevat muistamaan asioita. Tutkimuksen tässä vaiheessa, kun opiskelijoiden kirjoitelmat on luettu mutta ei analysoitu tutkimuskysymysten näkökulmasta, voi sanoa, että dialogin myötä opettajasta tulee keskustelukumppani, opettajajohtoisuus vähenee, ja tämä puolestaan tuo tullessaan sen, että opettajakin voi heittäytyä tilanteisiin ja ihmetellä yhdessä opiskelijoiden kanssa, kuinka mielenkiintoinen asia kieli oikeastaan on. Dialogin myötä opiskelija kokee tulevansa kuulluksi, oppii itsestään ja tulee henkisesti ravituksi. Mitäpä enempää opettaja voisi oppilailleen toivoa? Uskallan jopa väittää, että dialoginen opetus ja oppiminen on steinerpedagogisen aineenopetuksen ydinasia. Kirjoittaja on Lappeenrannan steinerkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Lisäksi hän toimii sivutoimisena aikuiskouluttajana Snellman-korkeakoulussa ja valmistelee väitöskirjaa äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksesta lukiossa. Valokuvat ovat Lappeenrannan steinerkoulusta keväältä Opiskelijan vihkotyökuvat ovat syksyn 2009 äidinkielen ja kirjallisuuden ensimmäiseltä jaksolta 10. luokalle. Seuraavassa kirjoitelmassa kahden vuoden takaa lukion 10. luokan opiskelija kuvaa keskustelun kulkua aiheesta Mitä jos maailmassa olisi vain yksi kieli? Tehtävänantona oli kirjoittaa omalla tyylillä keskustelupöytäkirja tunnilla käsitellystä aiheesta. Mitä jos maailmassa olisi vain yksi kieli? Tästä se sitten lähti, tämä meidän keskustelu. Ihan tunnin alussa äidinkielenopettajamme Eeva Raunela kysyi meiltä utopistisen asian: Mitä jos maailmassa puhuttaisiin vain yhtä kieltä? Tästä aiheesta voisi keskustella vaikka ikuisuuden, mutta mahdutan sen nyt näille papereille. Eli hetken kaikki olivat vaiti, sitten kuulin Pekan (nimi muutettu) sanovan: Se olisi hassua ja tosi helppoo. Tästä se sitten lähtikin. Kysymyksiä ja väitteitä lenteli sieltä täältä, ja vielä toisistaan niin poikkeavia, ettei yhteisymmärryksestä ollut puhettakaan. Ei vaan yksi kieli olisi tylsä juttu. väitti Liisa (nimi muutettu) hetken päästä. Minä olin ihan hiljaa ja mietin, sitten tokaisin: Mutta eikös esimerkiksi matkustaminen sujuisi helpommin? katsoin opea. No jaa, eikös sitä yleensä kielen takia matkustellakin? kysyi Liisa ja sitten lisäsi vastausta odottamatta: Se olis tylsää. Hän ei muuttanut mieltään senkään jälkeen, kun Pekka esitteli näkemykseni toisesta päästä: Miten niin, kaikki vaan ymmärtäisi toisiaan paljon helpommin. Se sai minut taas mukaan keskusteluun: Niinpä, ja sen takia ihmiset tulis useemmin toimeen keskenään, kun ois enemmän yhteistä. Maija oli samaa mieltä ja nyökkäili. Meleeni juolahti yksi huolestuttava ajatus: Miten ihmeessä säilyisivät ennallaan kulttuurit? Kielihän on tärkeä osa kansan kulttuuria, vai? Oikeastaan päädyin siihen tulokseen, että kielihän elää kulttuurin mukana ja jos kieli kuolee, kuolee vähitellen kulttuurikin. Niin minä luulen. [--] Tuskin kulttuuri siitä muuttuisi. sanoi Matti (nimi muutettu) todistaen samalla minulle, että olin melkein ainoa, joka oli huolissaan kulttuurien katoamisesta maan päältä. Entäs maiden rajat ja nimet? kysyin kaikilta. Kuinka niiden kävisi? Sitä pohdittiin hetken, sitten Pekka pilasi intoni: Ei siinä periaattees mitään, kuha vaa sanotaa samoil nimil Joopa-joo. Yritin jotain muuta: Jos maailmas kerra olis vain yks kieli, nii tarvittais aikamoista kontrollia, jotta uusii kielimuotoja ei syntyisi, vai? Katsoin taas kysyvästi opettajaan. Ei välttämättä, tokaisi Pekka jo varmaan 32 Steinerkasvatus 1/2012

10 kymmenennen kerran. Sitten hän perusteli väitteensä silleen, että tarvittaisiin vain sellainen perusta eli yleiskieli, josta lähdettäisiin liikkeelle. Murteita syntyisi eri puolilla maailmaa varmasti. Vihdoinkin pitkän tunnin jälkeen olimme samaa mieltä edes yhdestä asiasta Pekan kanssa. Matti oli sanonut, että ihmisten, jotka eivät entuudestaan olisi edes yleiskieltä kuulleet, tulisi opiskella sitä ja oppia alusta asti. Se saattaisi kuulemma tuottaa hankaluuksia. Mutta entäs sitten kirjallisuus? minä melkein huudahdin yllätyksestä, että sellainen ajatus oli edes tullut mieleeni. Jatkoin: Kaikki kirjathan pitäisi kääntää samalle kielelle, myös kaikki runot ja laulut Pekka naurahti ja kertoi suurimman osan isoimmista teoksista olevan jo käännettyjä englanniksi. Niin kai, myönsin närkästyneenä omasta luovutuksestani, mutta silloin Matin mieleen taisi juolahtaa sama ajatus ja sanoimme yhteen ääneen: Enkuks? Niin juuri, englanniksi. Pinnalle nousi toinen yhtä mullistava kysymys kuin oli ollut aikaisempikin. Jos maailmassa olisi vain yksi kieli, niin mikä tämä yksi ja ainoa kieli sitten olisi ja kuka sen päättäisi? kysyi opettaja meiltä kaikilta. Suurin osa ehdotti englantia, ja minä olin niiden joukossa. Koska sillä on jo muutenkin paljo puhujii ympäri maailmaa ja se o aika helppo ja levinny siksi kaikkialle. perusteli Pekka kaikkien puolesta. Ihmiset eivät välttämättä unohtaisi omaa kieltään, sanoi Hanna (nimi muutettu). Olin eri mieltä; kai se kielen nyt unohtaa, ken ei puhu sitä. Uppouduin ajatuksiini ja minulta jäi osa keskustelusta ohi. No miten tämä englanti sitten muuttaisi sinua? Eeva-ope ehti kaikkien edelle ja turha pölpötys loppui. Palasin taas maan päälle. Kysymys ei sitten taaskaan voinut olla yhtään helpompi. Kaikki miettivät. Ei muuttais ihmisenä periaattees mitenkään, totesi Pekka taas kuulostaen täysin varmalta milipiteestään. Tai no rippuu, hän sitten lisäsi ja minä en osannut päättää, mitä mieltä itse olin, sillä perusteluni jäi aina niukoilla. Uskalsin kuitenkin vielä yrittää, vaikka en itsekään tajunnut, mitä ajoin takaa: Niin siis luonne ei tietenkään muuttuis, vaan asioiden nimet. Mietin vielä hetken Eevan nyökätessä hitaasti. Sitten torjuin itse omat sanani miettien yhtäkkiä ääneen: Mutta eikös ihminen, joka puhuu esim. ranskaa, anna itsestään ihan erilaisen kuvan verrattuna esim. tyyppiin, jonka äidinkieli on saksa? Tultiin siihen johtopäätökseen, että kyllä se kieli vaikuttaa ihmisten ajatteluun, tai ainakin minä pysähdyin siihen vaihtoehtoon. Esimerkiksi sana puu antaa mielikuvan koivusta, kun taas saksalaisesta sanasta Baum tulee mieleen jykevä tammi tai kuusi. Tree oli suurimman osan mielestä sirompi ja korkeampi lehtipuu kuin oli puu alussa ollut. Eli onko yhtään ihme, kun ollaan näin hämmentyneitä tämän sanasekamelskan jälkeen? Vihdoin aloimme keskustella viimeisestä hankalasta aiheesta, eli siitä, miten muuttuisi kaikille ihmisille tuttu kieli eli elekieli ja muuttuisiko se ollenkaan. Ei se välttämät oli Pekka sanomassa taas, mutta onneksi Sanna (nimi muutettu) ehti ensin: No verratkaa esim. espanjalaista, joka käyttää puhuessaan hirveästi elekieltä, ilmeitä ja käsiä, suomalaiseen, joka ei niinkään panosta elekieleen. Tai ei ainakaan niin kuin espanjalaiset sen tunnollisesti tekevät. Niin, mahtaa olla vaikeaa tottua johonkin toiseen tapaan kommunikoida, tuumin itsekseni. Sitten kokeilimme ilmaista erilaisia asioita ja tunteita eri äänillä ja äännähdyksillä. Oli aika hauskaa. Konkreettisia asioita (tuoli, kynä, pulpetti) oli jonkin takia paljon hankalampaa kuvailla elein ja liikkein kuin jotakin abstraktista, esim. iloa. Tunneäänteet ovat myös hyvin kansainvälisiä. Onneksi. Eli esimerkiksi jos sanot yllättyneenä OOO! Japanissa, Kreikassa tai vaikkapa Italiassa, niin sinua todennäköisesti ymmärretään samalla tavalla ja oikein missä tahansa maailman kolkassa. Kirjoittaja opiskelee Lappeenrannan steinerkoulun 12. luokalla Steinerkasvatus 1/

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon osa 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus Ennen uuden tutkinnon

Lisätiedot

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form herttaoksanen@gmail.com 25 responses Edit this form View all responses Publish analytics Summary Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? 16% 28% 36% 20% Ei sovi. 5 20% Sopii melko hyvin. 9 36% Sopii hyvin.

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

HISTORIAN- JA ÄIDINKIELENOPETTAJIEN STEINERPEDAGOGINEN SYVENTYMISVIIKKO

HISTORIAN- JA ÄIDINKIELENOPETTAJIEN STEINERPEDAGOGINEN SYVENTYMISVIIKKO HISTORIAN- JA ÄIDINKIELENOPETTAJIEN STEINERPEDAGOGINEN SYVENTYMISVIIKKO 3.- 7.11.2014 Helsingin Rudolf Steiner -koulu, Lehtikuusentie 6, Helsinki Koulutusviikko on tarkoitettu erityisesti steinerkouluissa

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Suomen kielen ja kirjallisuuden osuus Joensuun seudun opetussuunnitelmassa pohjautuu valtakunnalliseen Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot