OPISKELIJAT TIETÄVÄT JO KAIKEN!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPISKELIJAT TIETÄVÄT JO KAIKEN!"

Transkriptio

1 Eeva Raunela OPISKELIJAT TIETÄVÄT JO KAIKEN! - Äidinkieltä ja kirjallisuutta keskustellen On ollut mielenkiintoista kasvaa steinerkoulun lukion opettajaksi. Vaikka kuulun steinerkoulun käyneisiin oppilaisiin ja polkuni on lukion jälkeen jatkunut opettajaopintoihin, en valmistumiseni jälkeen voinut kuvitellakaan tietäväni, millä tavalla olisi hyvä opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta steinerkoulun lukiossa. Koska kukaan ei osannut tätä minulle kertoa, päätin tutkia asiaa itse. Nykyään luulen tietäväni jo hiukan, miten olisi hyvä opettaa, vaikka sanonkin tämän varauksellisesti, ja matkaa ymmärrykseen opetuksen perustasta siis ihmisestä on paljon edessä. Määritellessäni steinerpedagogiikan uusi 10. luokka antaa joka vuosi ymmärtää, että jälleen kerran opittua on sovellettava käytäntöön uudella tavalla. Oma ymmärrys ja määritelmä pitää päivittää vuosittain. Kukin opettaja kun pohtii itse, miten muokata oppiaineensa opetus vastaamaan kunkin opiskelijaryhmän tarpeita. Oman pohdinnan tuloksena on syntynyt maisterintyö It tells me who I am and where I come from. How to teach Finnish language and literature concentrating not only on language use but also on what language is? 1 Toimintatutkimukseksi tarkoitettu työ oli alkua väitöstutkimukselle, jonka parissa olen työskennellyt vuodesta 2009 lähtien. Halusin maisterityönkin jälkeen jatkaa tietoista kehittymistä sellaiseksi äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi, joka huomioisi opetuksessaan lukioikäisen opiskelijan ikävaiheen. 1 Rudolf Steiner University College, Norway, International Master s Degree Program, Master s Thesis, Jos haluaa edistää keskustelua opiskelijoiden kanssa, on opeteltava keskustelemaan opiskelijoiden kanssa. Maisterintyötä tehdessäni syntyi havainto, että vain silloin, kun opiskelija puhuu kielestä ja kirjallisuudesta omista kokemuksistaan käsin, hän tulee oikeasti tietoiseksi itsestään ja kokemuksistaan. Koska opetus ei toistaiseksi voi olla pelkästään kokemusten tarjoamista, olisi opetus muokattava siten, että menneistä kokemuksista olisi mahdollista keskustella. Silloin kun opiskelija pystyy kertomaan kokemuksistaan, hänen taitonsa kielenkäyttäjänäkin kasvaa. Opettajalle tämä tarkoittaa yksinkertaiselta tuntuvaa asiaa: jos haluaa edistää keskustelua opiskelijoiden kanssa, on opeteltava keskustelemaan opiskelijoiden kanssa. Vain tätä kautta ja ajan myötä dialogista tulee opiskelijoille opiskelumenetelmä. Asia tuntui tutkimusta aloittaessa selkeältä asialta, väitöskirjan tutkimuskysymykset muodostuivat tämän käsityksen pohjalta: 1. Miten keskusteleva opetus ja dialoginen oppiminen auttavat opiskelijaa 24 Steinerkasvatus 1/2012

2 liittämään oppiaineen sisällöt omiin kokemuksiinsa? 2. Kehittyykö dialogin myötä opiskelijan käsitys siitä, mitä kieli on? 3. Mitä vaikutuksia keskustelevalla opetuksella on oppituntiin? Opetussuunnitelma pohdinnan taustalla: Miksi opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta? Opetushallituksen Lukion opetussuunnitelman perusteissa (2003) luonnehditaan lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta. Steinerkoulujen lukioissa opetussuunnitelmat on tehty näiden periaatteiden pohjalta ottaen huomioon steinerpedagogiikan taustalla oleva ihmiskäsitys ja ikäkausiopetus. Lukion opetussuunnitelman perusteissa mainitaan, että Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Äidinkieli ja kirjallisuus nähdään opetushallituksen mukaan yksilöä kehittävänä oppiaineena. Identiteetin rakentuminen ja maailman hahmottaminen ja jäsentäminen kielen avulla osoittaa näkemystä siitä, että kieli ei ole oma yksikkönsä maailmasta ja irrallaan ihmisestä. Se on osa ihmisen liittymistä maailmaan, osa ihmistä itseään niin paljon, että sen varaan rakennetaan kuva itsestä maailmassa. Kielen avulla ihminen voi kertoa itselleen, kuka hän on. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuoro- Kuvat: Eeva Raunela vaikutustilanteissa. 2 Ikäkausiopetukseen kuuluvat käsitykset ajatuksesta, tunteesta ja tahdosta; niiden huomioon ottaminen oppituntien toteutuksessa näkyvät äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen luonnehdinnassa. Tietoaines auttaa opiskelijaa kehittämään ajatteluaan, taitoaines tahtoaan ja taideaines tunne-elämää. Pääpaino ajattelun kehittymiselle luodaan lukio-opetuksessa tietoaineksen painotuksella; ilman taito- ja taideaineita ajattelun kehittyminen jää silti varsin yksipuoliseksi. Lyhyellä lukio-opettajan kokemuksella pystyn sanomaan, että monipuolisimmat tekstit ja suullisesti esitetyt näkemykset tulevat niiltä opiskelijoilta, jotka harrastavat jotain taidemuotoa säännöllisesti. Poikkeuksiakin toki löytyy ja myös lukeneisuus vaikuttaa kykyyn käsitteellistää kokemuksia. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa tieto-, taito- ja taideaineen eri osa-alueet tulevat harjoitelluksi opetushallituksen ohjeistuksen mukaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Miten se tapahtuu, siitä annetaan ohjeistuksia varsinaisessa opetussuunnitelmaosuudessa ja kurssikuvauksissa, kuitenkin laajemmin Steinerkoulun kansainvälisessä opetussuunnitelmassa 3. 2 Lukion opetussuunnitelman perusteet (2003) 3 Rawson & Richter, 2004 Steinerkasvatus 1/

3 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. 4 Sen lisäksi, että äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vahvistaisi oman kulttuurin ja kielen arvostamista sekä ohjaisi suvaitsevaisuuteen muita kansoja ja kulttuureja kohtaan, on tärkeää saada nuoret juurtumaan maailmaan ja löytämään oma paikkansa siinä. Muut huomioon ottaen ja erilaisuutta arvostaen löytynee näkemys itsestä muiden joukossa: en ole ainoa, mutta olen minä, kukaan muu ei voi sanoa minusta minä. Oman itsensä löytämiseen viitataankin seuraavaksi: Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. 5 Itsensä kehittämiseen kuuluu ilmaisuvarojen monipuolistaminen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa onkin tärkeätä näiden taitojen harjoittaminen, koska esimerkiksi eri puhetilanteissa ja niiden tarkastelussa jälkikäteen voidaan parhaassa mahdollisessa tapauksessa havainnoida omaa käyttäytymistä suhteessa aiempaan. Puhetilanteissa käsitys itsestä viestijänä auttaa näkemään, millä tavalla opiskelija on kehittynyt vuosien aikana ja mitä valmiuksia hänellä on kohdata pelotta uusia tilanteita ja toimia niissä. Muokatakseen maailmaa siihen suuntaan, jossa hän haluaa elää, tarvitaan rohkeutta toimia. Tahdon lujuus voi löytyä pienistäkin harjoituksista ja opiskelijan kehitystä, opetussuunnitelman perusteissa puhutusta henkisestä kasvusta, ei välttä- 4 Lukion opetussuunnitelman perusteet (2003) 5 Lukion opetussuunnitelman perusteet (2003) mättä näe merkkejä tunnin päätteeksi, vaan todennäköisesti vasta vuosia myöhemmin. Kirjallinen ilmaisutaito, sekä kaunokirjallisuus että muu kirjallisuus, puolestaan auttavat jäsentämään ajatukset loogisiksi kokonaisuuksiksi. Toisin sanoen, ilmaisuvarojen monipuolistaminen auttaa hahmottamaan maailmaa yhä selkeämmällä tavalla itselle ymmärrettäväksi. Kun maailmaa ymmärtää, silloin siinä myös pystyy elämään ja sitä muokkaamaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. 6 Kaikkia näitä taitoja tarvitaan yhteiskunnassa, aktiivinen kansalaisuus on edellytys sille, että pystyy muokkaamaan ympäristönsä itselleen sopivaksi. Jatko-opinnot, työ, sosiaalinen vuorovaikutus ja aktiivinen kansalaisuus näyttäytyvät Lukion opetussuunnitelman perusteissa ikään kuin itseisarvoina. On hyvä asia olla aktiivinen, opiskella ja tehdä työtä. Kieltämättä nämä, yhtä lailla kuin puhumamme kieli, määrittävät meitä ihmisenä ja kertovat, keitä olemme. Äidinkieltä ja kirjallisuutta opiskelemalla näiden arvojen toteutuminen mahdollistuu. Koulutus ja oppiaineeni voidaankin nähdä yhtenä välinearvona tavoiteltaessa itseisarvoa. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tietoja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään il- 6 Lukion opetussuunnitelman perusteet (2003) 26 Steinerkasvatus 1/2012

4 maisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. 7 Oppiaineen sisäinen integraatio lienee edellytys opetuksen hyvään toteuttamiseen. Irrallisten palasten opettaminen ja oppiminen eivät tunnu mielekkäältä silloin, kun yhdistävänä tekijänä on kieli. Sisäisen integraation lisäksi on syytä ottaa huomioon oppiaineiden välinen yhteistyö ja integraatio, yhdistäähän kieli kokonaisia kansoja, ei ole mitään syytä olla ottamatta huomioon äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa sitä, mitä tapahtuu muiden oppiaineiden tunneilla. Tämä on yksi steinerpedagogiikkaan kuuluva ajatus: eri vuosiluokilla opetetaan kokonaisuuksia, joihin kaikki oppiaineet liittyvät. Oman ajattelun kehittyminen ja itsensä tunteminen ovat lukio-opettajan näkökulmasta keskeisimpiä tavoitteita opetuksessa. Jos omaa ajattelua on vähän, yksilön yhteiskuntaa muokkaava osuus elämänkulussa jää vähäiseksi. Kun ihminen pystyy muokkaamaan ympäristöään haluamallaan tavalla, edellytykset hyvään ja onnelliseen elämään ovat paremmat. Ainakin itsestäni tuntuu siltä, että mitä enemmän pystyn vaikuttamaan siihen, mitä tässä maailmassa teen, opin tuntemaan itseäni ja yhteiskuntaa ja tunnen oloni näin ollen hyväksi ja turvalliseksi. Omia kokemuksia laajempaan kontekstiin yleistämättä voin silti arvella useamman opettajan yhtyvän näkemyksiini oman elämän hallinnan vaikutuksesta onnelliseen elämään. Opetuksen tavoitteet eivät liene helpointa toteuttaa, mutta niiden tiedostaminen auttaa hahmottamaan oppiaineeni muiden oppiaineiden ja koulutuksen joukossa. 7 Lukion opetussuunnitelman perusteet (2003) Steinerkoulun kansainvälinen opetussuunnitelma 8 on kirjoitettu lähinnä Britannian steinerkouluja ajatellen. Näin ollen äidinkielen ja kirjallisuuden osuus koskee englannin kieltä. Tavoitteet äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa ovat kuitenkin samanlaisia kuin Suomen steinerkoulujen opetussuunnitelmissa. Lähtökohtana on ihmiskuva, jonka varaan oppiaineet rakentuvat ja johon ne liittyvät. Kieli nähdään tärkeimpänä ihmisten välisen ymmärtämisen välineenä ja se on tämän vuoksi myös opetuksessa ensisijainen väline. Kieli vaikuttaa lapsen henkiseen ja psykologiseen kehitykseen ja sen vuoksi kielen opetuksella on keskeinen tehtävä koulussa. 9 Kieltä ei näin ollen opeteta vain sen käytön vuoksi, vaan myös sen vuoksi, että kielen avulla lapsi ja nuori kehittyy ja pystyy tulemaan ymmärretyksi ja ymmärtämään maailmaa ympärillään. Kieli on osa ihmistä yhtä lailla kuin kehon osat. Samoin kuin harjoitellaan kehon motoriikkaa, opetellaan myös kieltä. Kielen opetuksessa otetaan huomioon suullinen ja kirjallinen kielitaito. Äidinkielen ja kirjallisuuden tuntien tehtävänä on kehittää näitä molempia. Niillä on erilainen luonne, mikä tarkoittaa sitä, että puhuttu kieli luonnehtii asioita kirjoitetun kielen keskittyessä jäsentämään ja määrittämään. Puhuttu kieli liittyy vahvasti suulliseen perinteeseen, jossa 8 Rawson & Richter, Rawson & Richter, 2004 Steinerkasvatus 1/

5 ajattelu ja kollektiivinen kokemus ilmaistiin tilanteissa ja rituaaleissa. Kirjallinen perinne tai kulttuuri on yksilökeskeistä, jossa kirjailija tuo sisäisen kokemuksensa muiden nähtäväksi. Yksi äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävistä on vakiinnuttaa vahva suullisen kielen kulttuuri, josta kirjallisen taidon kulttuuri on riippuvainen. 10 Suullinen kielitaito kuuluu vahvasti ihmisen tunnealueelle toisin kuin kirjoitettu kieli. Kun ihminen ilmaisee spontaanisti iloa, surua tai pelkoa, on tietoisuus tunteesta aivan toinen kuin näistä tunteista kirjoitettaessa. Silloin ihminen ottaa aiheesta askelen taaksepäin ja tarkastelee tunnettaan jäsentäen sitä ajattelussaan tilanteeseen. Lukio-opetuksen painopiste on ajattelun alueella. Siitäkin huolimatta suullisen taidon opetusta ei jätetä opetussuunnitelmasta pois. Päinvastoin on mielekästä opetella keskustelussakin ottamaan askel taaksepäin ja tarkastella tunnetta ja kokemusta. Kun kokemuksia ja tunteita tarkastellaan oppiaineen kautta, voidaan itseä havainnoida kirjallisen ilmaisun lisäksi myös suullisen ilmaisun kautta. Koska steinerkoulujen opetussuunnitelma perustuu antroposofiselle ihmiskuvalle, opetuksella pyritään tukemaan lapsen ja nuoren kehitystä kullekin ikäkaudelle sopivalla tavalla. Kielellä nähdään olevan vaikutusta ihmisen kasvulle. Yksilöllistymisprosessissa 10 Rawson & Richter, 2004 kieli auttaa ihmistä perheen ja kulttuuriryhmän identiteetin löytymisen jälkeen löytämään sellaisen identiteetin, jossa hän voi ilmaista itseään ja ajatuksiaan sekä löytämään oman äänensä. Tämä puolestaan mahdollistaa pääsyn objektiiviseen todellisuuteen. 11 Jos tavoitteeseen päästään, päättäessään 12. luokan opiskelija osaa ajatella ilmiöitä suhteessa niiden kontekstiin, tilanneyhteyteen. Subjektiiviset tunnenäkemykset ja jyrkät tunteisiin perustuvat mielipiteet ovat saaneet väistyä, kun tilalle on tullut kyky hahmottaa tilanteita kokonaisuuksina, ei vain yhden näkökulman läpi nähtyinä ikävinä tai mielenkiintoisina asioina. Lukion opetussuunnitelman perusteissa (2003) ja Steinerkoulun kansainvälisessä opetussuunnitelmassa 12 esitetyt näkemykset äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksesta eroavat toisistaan lähtökohdiltaan. Siinä missä ensimmäinen keskittyy kielen käytön opettamiseen ja oppisisältöjen mahdollistamaan identiteetin kehittymiseen, jälkimmäinen lähtee yksilön kehityksestä ja kasvusta sekä siitä, miten kieli vaikuttaa ihmisessä ja mikä on kielen luonne ihmistä muokkaavana tekijänä. Ensimmäinen on enemmän yhteiskuntakeskeinen kuin jälkimmäinen, mutta ne eivät ole toisensa pois sulkevia. Jotta yhteiskuntaa voi oppia muokkaamaan, pitää tietää, miten se toimii, toisin sanoen oppiaineessani: miten kieltä käytetään eri tilanteissa. Tärkeämpää on mielestäni kuitenkin tietää, miten itse ihminen toimii. Kun hallitsen itseni, pystyn näkemään mahdollisuuteni 11 Rawson & Richter, Rawson & Richter, Steinerkasvatus 1/2012

6 yhteiskunnassa. Se, miten äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöjä opetetaan, on oltava opettajan mielenkiinnon kohteena, jotta pystyy muistamaan opettavansa opiskelijoita, ei ainetta. Molempien näkökulmien on oltava mukana opetuksessa, sekä yhteiskunnan että yksilön on oltava edustettuna siinä, miten opettaa. Jos näin ei olisi, ei pedagogiikkakaan olisi muuttuvaa, vaan pysähtynyttä vailla elinmahdollisuuksia tässä maailmassa. Dialogi opetuksessa ja tutkimuksen eteneminen Miten äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöjä opetetaan siten, että muistaisi opettavansa opiskelijoita eikä ainetta? Paras tapa lienee itse kullakin opettaa siten, että voi samalla haastaa itsensä oppimaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opittavan asian ei tarvitse olla opiskelijoiden kanssa sama asia, opettaja voi oppia nimenomaan opettamaan keskustellen, kun taas opiskelijat oppivat esimerkiksi tunnistamaan suomen kielen ominaispiirteet, perustelemaan ajatuksiaan tai valitsemaan kielenkäyttötapansa tilanteeseen sopivaksi. Dialogin ottamiseen opetusmenetelmäksi ja oman opetuksen tutkimiseen löytyy monia syitä: > Dialogisessa oppimisessa kielenlenkäyttötaito kehittyy. Kun kielenkäyttötaito kehittyy, kehittyy myös ajattelun taito. > Dialogi on opiskelijalähtöistä, koska keskustelu aloitetaan opiskelijoiden omista kokemuksista. Keskustelun avulla pyritään jäsentämään käsitystä kielen vaikutuksesta itseen. > Tutkiva opettaja kehittää itseään ja opetustaan. Tutkimuskysymyksiin vastaaminen vie aikansa, tässä tapauksessa aikaa on vierähtänyt jo kaksi ja puoli vuotta. Tarkoitukseni on ollut seurata vuosina Lappeenrannan steinerkoulun lukio-opiskelijoiden kielitietoisuuden kehitystä ja sitä, miten Aamu oppiaineen sisällöt liitetään omaan elämään. Tällä hetkellä on meneillään viimeinen aineistonkeruuvuosi. Aineisto koostuu lukio-opiskelijoiden keskustelujen pohjalta tehdyistä kirjoitelmista, omista tuntisuunnitelmista ja havaintopäiväkirjoista. Dialogi on otettu opetukseen mukaan systemaattisesti jokaista uuden aiheen käsittelyä tukevaksi menetelmäksi. Oppitunnit on pyritty rakentamaan keskustelun varaan opiskelijoiden ikäkausi huomioiden. Päälähteenäni on ollut Tuukka Tomperin ja Hannu Juuson toimittama teos Sokrates koulussa Itsenäisen ja yhteisöllisen ajattelun edistäminen opetuksessa (2008). Oman lisänsä on tuonut muun muassa vihkotyöskentelyn liittäminen olennaiseksi osaksi keskustelua. Oppitunneista on muotoutunut rytmisesti hengittäviä, kun vihkotyö on aloitettu edellisen tunnin keskustelujen muistelun jälkeen. Kirjoitelmissa opiskelijat ovat kertoneet ajatuksistaan ja edellisen tunnin keskustelun sisällöistä. Jaksoista on tullut jatkuvaa tietojen soveltamista. David Brierleyn Snellman-korkeakoulussa pääainetunnin metodologia -kurssilla esittämää hengittävän oppitunnin rakennemallia on sovellettu lähes kaikkeen opetukseen. Kaavio on tässä esitetty pääpiirteissään, sitä sovelletaan hyvin vapaasti opiskelijoiden ja tilanteen mukaan: Muistelut Tänään Vihkotyö 45 min. Kiitos, arvio Mitä paremmin? Uusi asia Aloitusdialogi Dialogista nousseiden aiheiden käsittely 45 min. Loppudialogi Muistelut = Muistellaan edellisen tunnin keskustelua Tänään = Opettaja kertoo, miten tunti etenee vihkotyöstä keskusteluun Yö Steinerkasvatus 1/

7 10. luokan opiskelijatöitä Vihkotyö = Kirjoitetaan edellisen tunnin keskustelun pohjalta Kiitos, arvio ja Mitä paremmin? = Opiskelija saa palautetta kirjoitelmista ja siitä, mitä asioita olisi voinut pohtia enemmän, tai jos kirjoitelmissa oli sellaista, jota keskusteluissa ei kuultu, opiskelijaa kannustetaan esittämään ajatuksensa myös suullisesti. Mahdollisesti luetaan ääneen valmiita kirjoitelmia. Uusi asia = Varsinainen keskustelu alkaa aloitusdialogista, jossa lähdetään liikkeelle opiskelijoiden kokemuksista. Aloitusdialogista keskustelu jatkuu kokemusten pohdintaan ja loppudialogissa tehdään yhteenveto. Seuraavalla tunnilla aiheeseen palataan muistelun ja vihkotyön yhteydessä. Ei ole aivan sama, millä tavalla keskustellaan. Opiskelijat yleisesti ottaen pitävät keskustelusta ja toivovat sitä lisää. Karkein jako keskustelujen välillä on jako vapaaseen ja tavoitteelliseen keskusteluun. Miellän oppituntikeskustelut ja dialogin oppitunnilla jälkimmäiseen. Tavoitteena on oppia jotain. Voidaan oppia aineesta jotain, kielenkäytöstä ja ennen kaikkea itsestä. Kun keskustelun aloittaa opiskelijoiden omista kokemuksista, syntyy hedelmällinen dialogi, jossa opiskelijat pystyvät liittymään aiheeseen kukin omasta lähtökohdastaan käsin. Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan on helpompaa oppia, kun kuulee muiden ajatuksia. Tällöin oppii havainnoimaan itseään paremmin ja näkemään itsensä myös osana yhteisöä Opettaminen on kaiken suunnittelun jälkeen hyvin konkreettista. Luokan edessä seisominen ja oppitunnin kulun ohjaaminen kaikkine keskeytyksineen ja poikkeustilanteineen tekee tarkankin suunnittelun joskus, jos ei turhaksi, niin ainakin haastavaksi. Kun tietää, että tilanne luokassa voi olla lähestulkoon mikä tahansa: koko luokka on paikalla, puolet sairaana, joku oppilaskunnan kokouksessa, jollakin muistiinpanot esitelmästä kotona tms. ei voi kuin tehdä luonnoksen siitä, mitä on ajatellut opettavansa ja miten. Oppitunnin jonkinlainen hahmottaminen eri vaiheisiin kaavion tavoin on auttanut reagoimaan yllättäviin tilanteisiin. Rytmin saa säilymään, vaikka sisällön suunnitelmia joutuisikin muuttamaan. Dialogiin voi heittäytyä! Kuluneen kahden ja puolen vuoden aikana olen lähes jokaisen tunnin jälkeen ihmetellyt, miten on mahdollista, että opiskelijat heittäytyvät keskusteluun aina, kun he voivat kertoa itsestään ja kokemuksistaan. 30 Steinerkasvatus 1/2012

8 Kuulluksi tulemisen tarve on hirvittävän suuri! Se, että on voinut jättäytyä syrjään luennoijan roolista keskustelun ohjaajaksi ja osallistujaksi, on tuonut itsevarmuutta ja opiskelijoille tunteen siitä, että heitä kuullaan ja kuunnellaan. Varsinkin viime vuoden 10. luokka on selvästi ilmaissut oppivansa paremmin, kun kuulee toisten ajatukset samasta aiheesta. Maisterintyössäni ennen väitöstutkimuksen aloittamista tutkin opiskelijoiden käsityksiä siitä, mitä kieli on ja mitä kieli merkitsee heille. Väitöstutkimuksen edetessä tämä kielitietoisuuden kehittyminen on alkanut tuntua yhä enemmän ja enemmän toissijaiselta asialta, kun ensisijaiseksi asiaksi on noussut opiskelijan henkilökohtainen kasvu ja itsensä ja maailman ymmärtäminen dialogin avulla. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa sivutaan kaikkia mahdollisia aiheita niin kielestä, kulttuurista, filosofiasta kuin uskonnostakin. Opiskelijat pääsevät keskustelemaan ja kokoamaan omaa maailmankuvaansa keskusteluissa toisten kanssa. Opettajasta on tullut paitsi keskustelun ohjaaja, myös keskustelun mahdollistaja, ajan antaja. Kieleen liittyy myös filosofia, historia, uskonto, kaikki muut aineet. Jos äidinkieli ja kirjallisuus voi olla kaikkia aineita yhdistävä aine, joka liittää palasia yhteen ja antaa opiskelijalle kokonaiskuvia, hän voisi tuntea olonsa hyväksi ja ymmärtää itseään paremmin. Minkään aiheen opettaminen pelkän tiedon vuoksi ei palvele opiskelijaa. Kun tiedon pystyy liittämään omiin kokemuksiinsa, tiedosta tulee merkityksellistä ja osa opiskelijaa itseään. Vasta tällöin voitaneen puhua ymmärtämisestä muistamisen sijaan. Opiskelijat tietävät jo kaiken! Mielenkiintoisin havainto kuluneelta kahdelta ja puolelta vuodelta on ollut kuulla opiskelijoiden kertovan keskusteluissa ne asiat, jotka tavalliseen luennointityyliin olisin kertonut heille, mikäli en pyrkisi keskustelevaan opetusmenetelmään. Keskustelun kautta olen pystynyt ulkoistamaan opetuksen opiskelijoille, jotka ovat kertoneet toisilleen kokemuksiaan, näkemyksiään ja ennakko-oletuksiaan tuntien aiheista. Opiskelijat tietävät jo kaiken! Miten tämä on mahdollista? Onko opetussuunnitelmassa sellaisia aihekokonaisuuksia, jotka ovat kyseiselle ikäkaudelle jo vanhentuneita, jotka opiskelijat jo osaavat? Onko opiskelijoille jo perusopetusvaiheessa opetettu lukion oppimäärästä suurin osa? Opetussuunnitelmassa lienee paljonkin sellaista asiaa, joka on joko ikäkaudelle vanhaa asiaa tai muokattava perusteellisemmin ikäkaudelle sopivaksi. Perusopetusvaiheessa on todennäköisesti opetettu jo paljon lukion oppisisällöistä, ja opiskelijoille on elämänsä aikana kertynyt paljon kokemuksia kielestä ja kirjallisuudesta. Enemmän kuin opetetun ja opitun sijaan haluaisin uskoa siihen, että opiskelijat tietävät kaikista aiheista paljon enemmän kuin yleisesti ajatellaan. Kyse on siitä, miten opiskelijat saadaan tietoiseksi siitä, mitä he jo tietävät. Dialogin myötä opiskelija kokee tulevansa kuulluksi, oppii itsestään ja tulee henkisesti ravituksi. Keskustelu on saanut minut vetäytymään luennointityylistä ja muuttamaan opetustani olennaisten asioiden kokoajaksi ja keskustelun vetäjäksi. Olen koonnut taululle niitä asioita, joita opiskelijat ovat luokassa kertoneet. Vain harvoin olen joutunut lisäämään jonkin asian ja perinteisessä mielessä opettamaan jonkin kohdan. Kaikki ei ole silti aina mennyt suunnitelmien mukaan. Monet keskustelut ovat epäonnistuneet syystä tai toisesta, mutta useimmat ovat onnistuneet ja muutamia keskusteluja muistellaan opiskelijoiden kanssa vielä viikkojenkin jälkeen. Keskustelu on saanut opiskelijat huomaamaan oman tietonsa. Luennoimalla olisin saanut heidät Steinerkasvatus 1/

9 kenties huomaamaan, että he perinteisessä mielessä opiskelevat muistamaan asioita. Tutkimuksen tässä vaiheessa, kun opiskelijoiden kirjoitelmat on luettu mutta ei analysoitu tutkimuskysymysten näkökulmasta, voi sanoa, että dialogin myötä opettajasta tulee keskustelukumppani, opettajajohtoisuus vähenee, ja tämä puolestaan tuo tullessaan sen, että opettajakin voi heittäytyä tilanteisiin ja ihmetellä yhdessä opiskelijoiden kanssa, kuinka mielenkiintoinen asia kieli oikeastaan on. Dialogin myötä opiskelija kokee tulevansa kuulluksi, oppii itsestään ja tulee henkisesti ravituksi. Mitäpä enempää opettaja voisi oppilailleen toivoa? Uskallan jopa väittää, että dialoginen opetus ja oppiminen on steinerpedagogisen aineenopetuksen ydinasia. Kirjoittaja on Lappeenrannan steinerkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Lisäksi hän toimii sivutoimisena aikuiskouluttajana Snellman-korkeakoulussa ja valmistelee väitöskirjaa äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksesta lukiossa. Valokuvat ovat Lappeenrannan steinerkoulusta keväältä Opiskelijan vihkotyökuvat ovat syksyn 2009 äidinkielen ja kirjallisuuden ensimmäiseltä jaksolta 10. luokalle. Seuraavassa kirjoitelmassa kahden vuoden takaa lukion 10. luokan opiskelija kuvaa keskustelun kulkua aiheesta Mitä jos maailmassa olisi vain yksi kieli? Tehtävänantona oli kirjoittaa omalla tyylillä keskustelupöytäkirja tunnilla käsitellystä aiheesta. Mitä jos maailmassa olisi vain yksi kieli? Tästä se sitten lähti, tämä meidän keskustelu. Ihan tunnin alussa äidinkielenopettajamme Eeva Raunela kysyi meiltä utopistisen asian: Mitä jos maailmassa puhuttaisiin vain yhtä kieltä? Tästä aiheesta voisi keskustella vaikka ikuisuuden, mutta mahdutan sen nyt näille papereille. Eli hetken kaikki olivat vaiti, sitten kuulin Pekan (nimi muutettu) sanovan: Se olisi hassua ja tosi helppoo. Tästä se sitten lähtikin. Kysymyksiä ja väitteitä lenteli sieltä täältä, ja vielä toisistaan niin poikkeavia, ettei yhteisymmärryksestä ollut puhettakaan. Ei vaan yksi kieli olisi tylsä juttu. väitti Liisa (nimi muutettu) hetken päästä. Minä olin ihan hiljaa ja mietin, sitten tokaisin: Mutta eikös esimerkiksi matkustaminen sujuisi helpommin? katsoin opea. No jaa, eikös sitä yleensä kielen takia matkustellakin? kysyi Liisa ja sitten lisäsi vastausta odottamatta: Se olis tylsää. Hän ei muuttanut mieltään senkään jälkeen, kun Pekka esitteli näkemykseni toisesta päästä: Miten niin, kaikki vaan ymmärtäisi toisiaan paljon helpommin. Se sai minut taas mukaan keskusteluun: Niinpä, ja sen takia ihmiset tulis useemmin toimeen keskenään, kun ois enemmän yhteistä. Maija oli samaa mieltä ja nyökkäili. Meleeni juolahti yksi huolestuttava ajatus: Miten ihmeessä säilyisivät ennallaan kulttuurit? Kielihän on tärkeä osa kansan kulttuuria, vai? Oikeastaan päädyin siihen tulokseen, että kielihän elää kulttuurin mukana ja jos kieli kuolee, kuolee vähitellen kulttuurikin. Niin minä luulen. [--] Tuskin kulttuuri siitä muuttuisi. sanoi Matti (nimi muutettu) todistaen samalla minulle, että olin melkein ainoa, joka oli huolissaan kulttuurien katoamisesta maan päältä. Entäs maiden rajat ja nimet? kysyin kaikilta. Kuinka niiden kävisi? Sitä pohdittiin hetken, sitten Pekka pilasi intoni: Ei siinä periaattees mitään, kuha vaa sanotaa samoil nimil Joopa-joo. Yritin jotain muuta: Jos maailmas kerra olis vain yks kieli, nii tarvittais aikamoista kontrollia, jotta uusii kielimuotoja ei syntyisi, vai? Katsoin taas kysyvästi opettajaan. Ei välttämättä, tokaisi Pekka jo varmaan 32 Steinerkasvatus 1/2012

10 kymmenennen kerran. Sitten hän perusteli väitteensä silleen, että tarvittaisiin vain sellainen perusta eli yleiskieli, josta lähdettäisiin liikkeelle. Murteita syntyisi eri puolilla maailmaa varmasti. Vihdoinkin pitkän tunnin jälkeen olimme samaa mieltä edes yhdestä asiasta Pekan kanssa. Matti oli sanonut, että ihmisten, jotka eivät entuudestaan olisi edes yleiskieltä kuulleet, tulisi opiskella sitä ja oppia alusta asti. Se saattaisi kuulemma tuottaa hankaluuksia. Mutta entäs sitten kirjallisuus? minä melkein huudahdin yllätyksestä, että sellainen ajatus oli edes tullut mieleeni. Jatkoin: Kaikki kirjathan pitäisi kääntää samalle kielelle, myös kaikki runot ja laulut Pekka naurahti ja kertoi suurimman osan isoimmista teoksista olevan jo käännettyjä englanniksi. Niin kai, myönsin närkästyneenä omasta luovutuksestani, mutta silloin Matin mieleen taisi juolahtaa sama ajatus ja sanoimme yhteen ääneen: Enkuks? Niin juuri, englanniksi. Pinnalle nousi toinen yhtä mullistava kysymys kuin oli ollut aikaisempikin. Jos maailmassa olisi vain yksi kieli, niin mikä tämä yksi ja ainoa kieli sitten olisi ja kuka sen päättäisi? kysyi opettaja meiltä kaikilta. Suurin osa ehdotti englantia, ja minä olin niiden joukossa. Koska sillä on jo muutenkin paljo puhujii ympäri maailmaa ja se o aika helppo ja levinny siksi kaikkialle. perusteli Pekka kaikkien puolesta. Ihmiset eivät välttämättä unohtaisi omaa kieltään, sanoi Hanna (nimi muutettu). Olin eri mieltä; kai se kielen nyt unohtaa, ken ei puhu sitä. Uppouduin ajatuksiini ja minulta jäi osa keskustelusta ohi. No miten tämä englanti sitten muuttaisi sinua? Eeva-ope ehti kaikkien edelle ja turha pölpötys loppui. Palasin taas maan päälle. Kysymys ei sitten taaskaan voinut olla yhtään helpompi. Kaikki miettivät. Ei muuttais ihmisenä periaattees mitenkään, totesi Pekka taas kuulostaen täysin varmalta milipiteestään. Tai no rippuu, hän sitten lisäsi ja minä en osannut päättää, mitä mieltä itse olin, sillä perusteluni jäi aina niukoilla. Uskalsin kuitenkin vielä yrittää, vaikka en itsekään tajunnut, mitä ajoin takaa: Niin siis luonne ei tietenkään muuttuis, vaan asioiden nimet. Mietin vielä hetken Eevan nyökätessä hitaasti. Sitten torjuin itse omat sanani miettien yhtäkkiä ääneen: Mutta eikös ihminen, joka puhuu esim. ranskaa, anna itsestään ihan erilaisen kuvan verrattuna esim. tyyppiin, jonka äidinkieli on saksa? Tultiin siihen johtopäätökseen, että kyllä se kieli vaikuttaa ihmisten ajatteluun, tai ainakin minä pysähdyin siihen vaihtoehtoon. Esimerkiksi sana puu antaa mielikuvan koivusta, kun taas saksalaisesta sanasta Baum tulee mieleen jykevä tammi tai kuusi. Tree oli suurimman osan mielestä sirompi ja korkeampi lehtipuu kuin oli puu alussa ollut. Eli onko yhtään ihme, kun ollaan näin hämmentyneitä tämän sanasekamelskan jälkeen? Vihdoin aloimme keskustella viimeisestä hankalasta aiheesta, eli siitä, miten muuttuisi kaikille ihmisille tuttu kieli eli elekieli ja muuttuisiko se ollenkaan. Ei se välttämät oli Pekka sanomassa taas, mutta onneksi Sanna (nimi muutettu) ehti ensin: No verratkaa esim. espanjalaista, joka käyttää puhuessaan hirveästi elekieltä, ilmeitä ja käsiä, suomalaiseen, joka ei niinkään panosta elekieleen. Tai ei ainakaan niin kuin espanjalaiset sen tunnollisesti tekevät. Niin, mahtaa olla vaikeaa tottua johonkin toiseen tapaan kommunikoida, tuumin itsekseni. Sitten kokeilimme ilmaista erilaisia asioita ja tunteita eri äänillä ja äännähdyksillä. Oli aika hauskaa. Konkreettisia asioita (tuoli, kynä, pulpetti) oli jonkin takia paljon hankalampaa kuvailla elein ja liikkein kuin jotakin abstraktista, esim. iloa. Tunneäänteet ovat myös hyvin kansainvälisiä. Onneksi. Eli esimerkiksi jos sanot yllättyneenä OOO! Japanissa, Kreikassa tai vaikkapa Italiassa, niin sinua todennäköisesti ymmärretään samalla tavalla ja oikein missä tahansa maailman kolkassa. Kirjoittaja opiskelee Lappeenrannan steinerkoulun 12. luokalla Steinerkasvatus 1/

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Lisää iloa kieliopin opettamiseen

Lisää iloa kieliopin opettamiseen Lisää iloa kieliopin opettamiseen Toiminnalliset menetelmät kielen rakenteiden oppimisessa I II III IV V Mitä, miksi? Menetelmistä, harjoituksista Käytännön esimerkkejä paperilla, toiminnassa ja videolla

Lisätiedot

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon osa 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus Ennen uuden tutkinnon

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 A2-KIELEN VALINTA Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 Kielivisailu Saksa 1. Mitä seuraavista asioista ei voi syödä? a) Kuchen b) Küche c) Kühe 8.1.2014 Eveliina Bovellan

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

2010-2011 SEUDULLISET LUKIOKURSSIT. Oppimisen oivalluksia -online

2010-2011 SEUDULLISET LUKIOKURSSIT. Oppimisen oivalluksia -online 2010-2011 SEUDULLISET LUKIOKURSSIT Oppimisen oivalluksia -online SEUDULLISTEN KURSSIEN AJANKOHDAT Seudulliset kurssit lukuvuonna 2010-2011 2.jakso elukion c-koodi, online-opetus, 30.09.2010-08.11.2010,

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS Koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi ja joissakin tapauksissa saame, romani tai viittomakieli. Opetuksessa voidaan perusopetuslain mukaan käyttää koulun varsinaisen opetuskielen

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4. Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.2014, Lappeenranta Alustuksen teemat Mistä tulossa? Ympäristö ja kehittyminen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla

OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla Koulutuspäivän tavoite 1. Ymmärrämme käytännön esimerkkien ja videoiden avulla, mihin OIVAvuorovaikutusmalli perustuu 2. Tiedämme,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot