SUSEL. 10 Vuotta TANGOMARKKINAT 2006 LUOTTAVAISENA TULEVAISUUTEEN VAMMAISTANSSISTA EXTRA VIIHDE OY PISTOHIEKAN LAVA RYTMI VIE JA PYÖRÄT PYÖRIVÄT

Transkriptio

1 Juhlavuosi SUOMEN SEURATANSSILIITON JÄSENLEHTI 2/2006 SUSEL JÄSENESITTELYISSÄ EXTRA VIIHDE OY PISTOHIEKAN LAVA TANSSIPAIKKAESITTELYISSÄ ESANKALLIO KUKOHIEKKA NAAPURINVAARA TULENLIEKKI LOMAKOUHERO 10 Vuotta VAMMAISTANSSISTA RYTMI VIE JA PYÖRÄT PYÖRIVÄT TANGOMARKKINAT 2006 LUOTTAVAISENA TULEVAISUUTEEN - 1

2 JULKAISUTIEDOT Julkaisija Puheenjohtaja SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL ry Petri Riento Kankaanrannantie Harjavalta puh Lehden toimitus ja ilmoitusmyynti Päätoimittaja/ilmoitusmyynti/taitto Jaana Vuorenpää, GSM Toimitus Kirsi Haapea, Ahti Kukkonen, Marianne Krause, Juha Lahti, Heikki Liipola, Aineiston toimitus postiosoite Painopaikka Painomäärä Kannen kuva JaaMedia/SUSEL jäsenlehti PL 57, Tampere Kirjapaino Kari Ky kpl Martti Hautamäki/ Tangokuninkaalliset 2005 Kati Fors ja Saska Helmikallio Mainostilahinnat: Mustavalkoinen 1/4 sivu euroa 1/2 sivu euroa 1/1 sivu euroa Neliväri 1/4 sivu euroa 1/2 sivu euroa 1/1 sivu euroa Takasivu 1/1 sivu euroa Hinnat voimassa toistaiseksi, alv 0%. Ilmoitusten ja mainosten suunnittelu/toteutus lisähintaan! Lehden 3/2006 aineistopäivä on Ilmestymisajankohta on elokuun 2006 loppuun mennessä. VALMIIDEN ILMOITUSTEN AINEISTOSUOSI- TUKSET PAINATUSTA VARTEN Suositeltavin tiedostomuoto täysin valmiille ilmoitukselle/mainokselle on PDF, mutta myös EPS-, AI-, IND- tai jokin kuvamuoto (JPEG, TIFF) on mahdollinen. Värilliset aineistot tulee ehdottomasti olla CMYK- prosessiväreinä ja resoluutio AINA 300 ppi (myös mustavalkoisissa)! HUOM! MS Offi ce -ohjelmien (Word, PowerPoint, Excel) tiedostot eivät ole sopivia valmiuksiltaan suoraan taitto-ohjelmaan liitettäväksi, joten emme katso sen vastaavan valmista mainosta. Olkaa tarkkana myös Internetistä imuroitujen kuvien kanssa, sillä niiden tarkkuus ei ole suoraan käytettynä painokelpoinen. SISÄLLYSLUETTELO Puheenjohtajan tervehdys 3 SUSEL Lavatanssicup 3 Seuratanssi musikaalissa 4 Tanja Tähtinen Tangomarkkinat luottavaisena 6 tulevaisuuteen Juha Lahti Feelmax sukat 10 Jarno Pulkka Tanssivien jääkarhujen matka 12 Peruun/Pirjo Puroharju-Koskinen Rytmi vie ja pyörät pyörivät 14 Anne-Marie Hannonen ja Pirkko Tuukkanen Nelinpeli korjasi potin 16 Juha Lahti Seuratanssia keskellä Suomen 18 Lappia/Ritva Metsälampi Tulenliekki esittelyssä 20 Pentti Leinonen Esankallio esittelyssä 22 Ahti Kukkonen Kukonhiekka esittelyssä 24 Pekka Rantala Naapurinvaara esittelyssä 26 Päivi Karppinen Lomakouhero esittelyssä 28 Hanna Poikonen Iskelmän kunniakirja 31 Jaana Vuorenpää Tango & Tanssilava hurmaa taas 32 Korialla/ Terttu Iiskola Pistohiekan lava jäsenesittelyssä 34 Henrik Hallberg Extraviihde Oy jäsenesittelyssä 36 Kalevi Puonti PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS KUVA: JAANA VUORENPÄÄ SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL RY:N JUHLAVUOSI JATKUU! Liiton juhlavuoden toiminta jatkuu. Tammikuun suurleiri on onnistuneesti pidetty. Lisäksi Jyväskylän Vapaa-Aika & Viihdemessujen yhteydessä pidetty SUSEL-juhlaseminaari on myös onnistuneesti takanapäin. Seminaarissa viihdealan ammattilaiset yhdessä liiton kanssa kertoivat näkemyksiään suomalaisen seuratanssin menestystarinasta sekä ajatuksia siitä, kuinka menestystarina tulee jatkumaan. Tapahtuman isäntä Raimo Viljala kokosi eri puheenvuoroista yhteisen julkilausuman. Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry palkitsi juhlaseminaarissa Iskelmä-radion kunniakirjalla ansiokkaasta työstä suomalaisen seuratanssimusiikin edistämisessä. Kunniakirjalla haluttiin edelleen edistää Suomalaisen iskelmämusiikin kuuluvuutta radiossa. Seuraava juhlatapahtuma on Satulinnan Tanssipäivät & yöt. Tapahtumassa on Suomen huippujen tanssinopetusta, sekä maamme parhaita tanssiorkestereita. Lisäksi tapahtuman yhteydessä on Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n kevätkokous klo alkaen. Liiton cup-osakilpailut ovat myös jo käynnissä. Ensimmäinen kilpailu pidettiin loistavissa olosuhteissa Suomen Turussa. Liitto haluaa kiittää onnistuneista kilpailuista jäsenseuraamme Tanssirinki ry:tä, sekä kaikkia tilaisuuden järjestelyihin osallistuneita ihmisiä. Viimeisin juhlavuoden osakilpailu oli 6.5 Helsinki Pavilla Vantaalla. Silloin kilpailtiin Tanssin Taitajat ry:n organisoimana Lavalattareita ja Tangoa. SUSEL LAVATANSSICUP 2006 OSAKILPAILUT 3) CUP osakilpailu, Cup-lajit: Humppa SM, (perinteinen) ja Foksi Oheislajit: 30-luvun Jatsit (Foxtrottia, Sottiisia, Valssia ja Foksitangoa) Tapahtuma: Joensuun Jatsit Paikka: Liperin lava, Liperi Järjestäjät: Suomalaisen Humpan yhdistys ry, Liperin Lavatanssijat LiLat ry Vuoden kohokohta on pidettävä juhlavuoden päätapahtuma. Pääjuhlan lisäksi tapahtumassa on luvassa maaottelua, tanssinopetusta, koulutustoimintaa, biletystä, yms. Tarkkailkaa kaikki liiton kotisivuja liput tulevat myyntiin hyvissä ajoin. Lopuksi toivon, että mahdollisimman moni pääsisi seuraamaan liiton juhlavuoden tapahtumia. Näin voimme yhdessä nauttia juhlavuoden ohjelmista. Petri Riento puheenjohtaja 5) CUP osakilpailu, Cup-lajit: Foksi SM ja Lavalattarit Tapahtuma: Miljoona Tanssit Paikka: Kyläkauppa Keskinen, Tuuri Järjestäjät: Tanssiurheiluseura Botafogo ry, Tanssiurheiluseura Heartbrakers HB ry, Suomalaisen Humpan Yhdistys ry Joen jazzit Liperin lavalla 40 6) CUP osakilpailu, Vastuu virheistä: Jorma Siitonen Cup-lajit: Lava-Jive SM ja Valssi SUSEL ei vastaa ilmoitusten/mainosten poisjäämisen tai julkaisun myöhästymisen Kokkolan Tangotapahtuma 42 4) CUP osakilpailu, Oheislajit: Mr ja Miss-paritanssikisa (avoin ja 50-sarja) mahdollisesti aiheuttamista vahingoista, eikä lähetettyjen Lare Tuomi-Nikula Cup-lajit: Lavatango SM ja Lava-Jive Tapahtuma: Lohjan tanssifestivaali Oheislaji: MM Tango Paikka: Tanhuhovi, Lohja aineistojen sisällöstä! Tarkistakaa siten myös lähettämienne kuvien julkaisuoikeudet! lausuma/raimo Viljala Paikka: Seinäjoen Tangomarkkinat, Seinäjoki SUSEL juhlaseminaarin julki- 44 Tapahtuma: Seinäjoen Tangomarkkinat Järjestäjä: Lohjan Tanssifestivaalit ry Järjestäjä: Tanssiurheiluseura Botafogo ry Vuoden 2006 cup-palkintojen jako viimeisen cup-osakilpailun Jäsenseuratiedot 46 yhteydessä. Lisäksi perinteinen Maaottelu. 2 - SUSEL jäsenlehti 2/2006 Jäsenetupaikat

3 SEURATANSSI MUSIKAALISSA Hei Tanja, Teatteri Provinssista, ohjaaja Jarmo Hämeranta, päivää. Tiedustelisin, löytyisikö teiltä Monokkaasta tanssijoita tanssiosuuksiin Tähti ja Meripoika- produktioon, joka on Olavi Virran elämästä kertova musikaali? TEKSTI: TANJA TÄHTINEN JA AHTI KUKKONEN KUVA: AHTI KUKKONEN SINUSTAKO SEURATANSSINOHJAAJA? SEURATANSSIN PERUSOHJAAJAKOULUTUS SUSELin uusi seuratanssin perusohjaajakoulutus alkaa Joensuussa Koulutus on tarkoitettu tanssiseurojen lavatanssikurssien ohjaajille ja muille asiasta kiinnostuneille ja se antaa hyvät valmiudet alkeistason paritanssikurssien vetämiseen. Voit valita tarpeesi mukaan joko koko koulutuspaketin tai vain osan siitä. Puhelusta alkoi mielenkiintoinen ja uudenlainen haaste Monokkaalle, teatteri Provinssihan tekee produktionsa ammattilaisten kanssa ja me olemme amatööriharrastajia. Tähti ja Meripoika produktion pääosissa esiintyvät Saija Sani Aartela ja Harry Nurmi. Tangot ja Monokas ovat aina kytkeytyneet yhteen, ja nyt saimme lähteä etsimään tulkintoja ikimuistoisiin tangoihin: Tulisuudelma, Kylmä rakkaus, Mustasukkaisuutta, La Cumparsita, Hurmio ja Sä et kyyneltä nää - kappaleisiin. Esittää tanssimalla tulkintoja, jotka jäisivät ihmisten sydämiin lämmittämään ja luomaan kokonaisuutena unohtumattoman musikaalikokemuksen. Helppoa se ei ollut, sovittaa yhteen kaksi erikseen harjoittelevaa ryhmää, musikaalin näyttelijät Salossa ja tanssiosuuksien esiintyjät Somerolla. Videoimme harjoituksemme ja niiden pohjalta hiottiin yhdessä ohjaajan kanssa tanssikohtauksia molempien ajatuksien pohjalta. Tanssien suunnittelussa piti ottaa huomioon tilat, lavasteet, asusteet ja näyttelijöiden liikkuminen lavalla sekä laulujen kestot ja sovitukset. Myös elävän musiikki toi lisänsä produktion hiontaan. TÄMÄ OLIKIN ISO JUTTU Itselle iski paniikki tämän hionnan jälkeen. En ollut todellakaan tehtävää vastaanottaessani ymmärtänyt, kuinka vaativaan tehtävään olin lupautunut mukaan. Enkä ollut aikaisemmin tiennyt, että tangoa tanssiessa tarvitaan sekuntikelloa, soittimen kaukosäädintä ja ajattelua niin paljon! Seuraavat harjoitukset tanssijoiden kanssa valoivat uskoa onnistumiseen, kun ymmärsin, kuinka hyvä tiimi meitä oli tekemässä tätä juttua. Pienillä ohjaamisilla tanssiparimme omaksuivat uudet ohjeistukset ja ohjaajan korjaukset. Kaikki kappaleethan vaativat erilaista tulkintaa: yksi on kohtalokasta ja dramaattista, toinen vieraan ja vastahakoisen naisen kanssa tanssimista, joka lopuksi hylkää ja löytää uuden rakkaan. Kolmannessa hyväilevää, rakastunutta, hidasta ja ajoitukseltaan tarkkaa, neljännessä temperamenttia ja intohimoa espanjalaisittain. Viidennessä kilpailuhenkisyyttä, taivutuksia ja tarkkaa ajoitusta. Viimeinen vaatii jatkuvuutta ja vauhdikkuutta kappaleen traagisista sanoista huolimatta, sillä elämähän jatkuu aina KUN URAKKA ON OHI (huomioita mukana olleilta tanssijoilta). Jos oli esityksiin valmistautuminen harjoituksineen hektistä, niin ei tahti siitä muuttunut esityksissäkään. Kova tekemisen meininki oli luonteenomaista jo tammikuun harjoituksissa ja kun tuota pikaa oli ensi-ilta, tahtoi siinä meiltä tanssijoilta ainakin hymy hyytyä, kun muutoksia tuli jatkuvaan tahtiin. Hieman lisävaikeutta toi se järjestely, että tanssipareja kun Monokkaalta oli 6, niin vastuu saatiin jaettua aina esityskertaa kohti kahdelle parille. Aikataulujen sovittaminen onnistui tällä tavalla mutta huolehtiminen ajoituksesta olikin sitten vastaavasti hankalampaa. Pahemmilta kömmähdyksiltä säilyttiin ja meille tanssijoille jäi roppakaupalla hienoja kokemuksia. Ohjaajamme Tanja kantoi suuren vastuun Tanja Tähtinen tarkastelemassa musikaalin käsikirjoitusta. m e i d ä n valmentautumista. Apunaan hänellä oli Markku Saari, joka itsekin oli esityksessä mukana ja kokemuksia ennestään tällaisista kuvioista, valoi uskoa meihin muihin Monokkaan tanssijoihin. Siitä se sitten lähti ja nyt olemme monta hienoa kokemusta rikkaampia. Helmi-maaliskuussa esityksiä kertyi kaikkiaan 12. Yleisö piti esityksistä, sillä esitykset olivat loppuunmyydyt. Huomioitavaa oli se, että tunnelma esityksissä vaihteli aika tavalla, joskus yleisö innosti näyttelijöitä reagoimalla pieneniinkin juonenkäänteisiin hyvin äänekkäästi. Saija Aartelan ja itse Olavi Virtaa esittävän Harry Nurmen ammattimainen ote olivat esityksissään syvimpiin tunteisiin vetoavia ja kyynel silmäkulmassa oli yhdellä jos toisella niin meillä siellä omaa vuoroamme odottelevilla kuin yleisölläkin. Aivan uskomaton oli se tunnelma, jolla lautauduttiin esityksiin. Palvottu suomalainen tangon kuningas Olavi Virta sai arvoisensa puitteet Salon Teatteri Kivassa. Kirjailija Arto Nieminen ja ohjaaja Jarmo Hämeranta olivat saaneet vangittua palan suomalaista historiaa laadukkaaseen pakettiin. Jarmo luonnehti Tähti ja Meripoika -musiikkinäytelmää sanoin: Monen osa-alueen yhteistyö muodosti sen teatterin ihmeen ja lumon, joka on jotakin elämää suurempaa. Kouluttajina toimivat seuratanssin huippuammattilaiset: Juhani Tahva-nainen, Liisa Kontturi, Timo Arstila sekä tanssimusiikkikouluttaja Lasse Paasikko ja vierailevia kouluttajia. 40 vuotta Liikkeessä, ajassa ja ajoissa KIRJAPAINO KARI Kauhatie 5, Jyväskylä Puh SUSEL jäsenlehti 2/ Lisätiedot: Liisa Kontturi, , Eija Puranen, Juhani Tahvanainen, , Timo Arstila, Tarkempia tietoja myös: Tervetuloa mukaan!

4 KUNINGASKUNNASSA KAIKKI HYVIN TEKSTI:JUHA LAHTI KUVAT: AURAVIIIHDE, ERI KUVAAJIA TANGOMARKKINAT LUOTTAVAISENA TULEVAISUUTEEN Vuonna 1985 Suomesta tuli virallisesti kuningaskunta Kauko Simosen tangokuninkuustittelin myötä. Silloin ensimmäistä Tangomarkkinat-tapahtumaa paikan päällä Seinäjoella oli todistamassa parikymmentä tuhatta vierasta. Nyt vuonna 2006 tähän maailman suurimmaksi mainostettuun tanssitapahtumaan odotetaan reilusti yli vierailijaa. On ehkä paikallaan tehdä katsaus siitä, mitä kaikkea tapahtuma pitää sisällään, miten artistit sen kokevat ja mitä Seinäjoen Tangomarkkinat Oy odottaa tulevaisuudelta. Ilmajoen Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Lasse Lintala ja MTV3:n ohjelmajohtaja Tauno Äijälä eivät varmaankaan aavistaneet 1980-luvun alkupuolella tangolaulukilpailua suunnitellessaan, millainen tulevaisuus tällä tapahtumalla olisi edessään. Nyt yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin on helppo katsoa ajassa taaksepäin ja todeta Seinäjoen Tangomarkkinoiden kasvaneen vuosien saatossa uskomattomiin mittasuhteisiin. Tapahtuma saa vuodesta toiseen liikkeelle maamme artistiparhaimmiston ja suuren yleisön, sekä paitsi kotimaisen, myös ulkomaisen median edustajat. Mutta tämän parikymmenvuotisen tuhkimotarinan jälkeen on myös syytä kysyä, mitä Tangomarkkinoilta odotetaan vuonna 2006 ja miten sitä aiotaan luotsata tulevaisuuteen? Miten saadaan kiinnostus tapahtumaa kohtaan jatkossakin säilymään? Voidaanko tästä maailman ALKU KAIKEN KAUNIIN Ensimmäisillä Tangomarkkinoilla 80-luvun puolivälissä valittiin maahamme ensimmäinen tangokuningas. Tapahtuma sai heti ensimmäisellä kerralla suhteellisen suuren huomion sekä laulajien että yleisön taholta. Laulukarsintoihin osallistui silloin hieman alle 500 yrittäjää ja kaksipäiväistä fi naalitapahtumaa Seinäjoella oli seuraamassa kaikkiaan noin vierasta. Ensimmäisen tangokuningastittelin vei nimiinsä Kauko Simonen. Tämä sotilassoittokunnasta jo eläkkeelle jäänyt Rovaniemeläinen näkee suurimman eron ensimmäisen kilpailun ja tämän päivän välillä lähinnä tapahtuman julkisuuskuvassa. - Jos verrataan tähän päivään, niin Tangomarkkinat oli kokonaisuudessaan paljon vaatimattomampi tapahtuma silloin. Varmasti suurin syy on se, että media ei ollut silloin läheskään niin kiinnostunut - Enkä minä koskaan lähtenyt täysammattilaisuuteen tämän kuninkuustittelin jälkeenkään, vaan olen aina tehnyt keikkoja normaalin päivätyön ohessa. Esiintymisiä oli kyllä silloin kiivaimmillaan enemmän kuin pystyi tekemään, ja kaikki vapaa-aika menikin kiertäessä Suomea ristiin rastiin. Katsoin kuitenkin viisaimmaksi pitäytyä freelancerina laulamisen suhteen. Pari vuotta aloittamisensa jälkeentangomarkkinat sai uutta ilmettä, kun alettiin kilpailla myös tangokuningattaren tittelistä. Vuonna 1987 ensimmäiseksi kuningattareksi kruunattiin Arja Sipola. Samana vuonna alkoi itse asiassa selvästi nouseva trendi myös yleisömäärissä, eikä tähän kasvuun tuntunut loppua löytyvän. Vuonna 1999 saavutettiin tähänastinen huippu, kun Tangomarkkinoiden kävijämäärä oli noin OHJELMATARJONTAA LAIDASTA LAITAAN Tangomarkkinat ei ole pelkästään laulukilpailu, kuten monelle tapahtumaa ainoastaan median välityksesllä seuraavan käsitykseksi on saattanut muodostua, vaan ohessa tarjotaan yleisölle varsin monipuolista ohjelmaa sekä muita kilpailutapahtumia. Tangomarkkinat Oy:n toimitusjohtaja Ari Pekka Kuismin korostaakin, että jatkossa pyritään ottamaan entistä paremmin huomioon nimenomaan tanssijoiden tarpeet. -Tanssikulttuurin ylläpitämiseen ja sen edistämiseen tulemme kiinnittämään erityistä huomiota. Haluamme eritoten tuoda tanssia entistä enemmän esille eri tavoin, tanssikoulujen ja -leirien määrää tullaan lisäämään ja pyrimme muutenkin järjestämään mahdollisimman hyvät edellytykset niin tanssin oppimiseen kuin sen opettamiseenkin, Kuismin mainitsee. - Myös tämänvuotisen SUSEL Lavatanssicupin neljäs osakilpailu järjestetään Seinäjoen Tangomarkki-noiden yhteydessä. Siinähän cup-lajeina ovat Lavatango SM ja Lava-jive, Kuismin lisää. Kaikki Tangomarkkinoiden ohjelmatarjonta ei suinkaan liity tangoon. Yhdeksi erittäin suosituksi numeroksi on noussut bilepuisto, jossa ei takuulla tangoa kuulla päinvastoin, ohjelma on tehty ennemminkin rock-voittoiseksi ja paikalla tullaan näkemään ja kuulemaan varsin nimekkäitäkin kotimaisia esiintyjiä. Viime vuonna kävijöitä bilepuistossa oli yli kaksikymmentä tuhatta. otettu huomioon järjestämällä nuorille ja lapsille omaa ohjelmaa. Viime vuonna suurin vetonaula oli Antti Tuiskun esiintyminen, joka veti paikalle yli viisi tuhatta nuorta, lisäksi oli lapsiparkki ja kaikkein nuorimmille muun muassa Pupu Tupunan esiintyminen. Vastaavanlaisia tapahtumia tullaan Tangomarkkinoilla tänäkin vuonna järjestämään. Myös uusia kuolemattomia tangosävellyksiä ja sanoituksia etsitään tänäkin vuonna järjestettävässä Tangon sävellys- ja sanoituskilpailussa. Kilpailun tuottamien uusien tangosävellysten määrä voidaan jo nyt laskea tuhansissa, ja lisää on siis tulossa. ARTISTIEN PONNAHDUSLAUTA Monelle artistille Tangomarkkinat on osoittautunut tieksi kiintotähteyteen kotimaiselle iskelmätaivaalle. Useimmathan varmasti tietävätkin, että muun muassa sellaiset ilmiöt kuin Arja Koriseva, Mika Pohjonen, Eija Kantola, Marita Taavitsainen ja Jari Sillanpää ovat saaneet sen lopullisen sysäyksen uransa nousujohteiselle kehitykselle juuri Seinäjoelta. Ja vaikka Suomen kokoisessa maassa ei edes kaikille voittajille voikaan aueta elämän mittaista huippuuraa, on kuninkuustittelin saavuttamisella kiistattomasti positiivinen vaikutus sekä artistien menestymiselle, että myös heidän taloudelliselle hyvinvoinnilleen. Tangoprinsessa Tarja Lunnas suurimmasta tanssitapahtumasta tehdä tapahtumasta kuin mitä nyt on, analysoi Koska Tangomarkkinoille usein tullaan Pitkäaikaisen menestyksen saavuttamiseen enemmän niitä, jotka oikeasti hallitse- tulevaisuudessa vieläkin suurempi? Kauko Simonen silloista kilpailua. Ensimmäinen tangokuningas koko perheen voimin, on myös tämä ei toki aina tarvita edes sitä tavoivat mitä moninaisimmat tanssilajit. Siksi 6 - SUSEL jäsenlehti 2/2006 Kauko Simonen tellutta kuninkuustitteliä. Seitsemäntoistavuotiaana tanssimusiikin parissa keikkailun aloittanut Tarja Lunnas on hyvä esimerkki siitä, miten tangoprinsessasta noustaan pysyvästi maamme eturivin artistiksi. - Tangomarkkinat on niin suosittu tapahtuma, että myös muut kuin voittajat muistetaan, Tarja kertoo. - Mutta jotta nousisi sieltä takaa pysyvästi parrasvaloihin, pitää ihan oikeasti haluta artistiksi ja tehdä tosissaan töitä sen eteen. Kun silloin 1989 osallistuin Tangomarkkinoille, niin sain itselleni prinsessatittelin myötä myös levytyssopimuksen. Sillä oli suuri merkitys uran alkuvaiheessa. Sijoittuminen Tangomarkkinoilla lisäsi Tarjan keikkamäärää niin paljon, että hän jätti päivätyönsä ja siirtyi täysammattilaiseksi musiikin pariin. Erityisen tyytyväinen hän on siihen, että kokonaisuus levy-yhtiö, ohjelmatoimisto, bändi, jne. on toiminut erittäin hyvin koko ajan. Ja onhan se niin, että kun taustat ovat kunnossa, eikä niiden murehtimiseen tarvitse omia voimiaan tuhlata, niin silloin esiintyminenkin on rennompaa, mikä taas näkyy ulospäin ja antaa positiivisemman kuvan artistista. Keikoista käydään ymmärrettävästi maassamme kovaa kilpailua. Siksi onkin erityisen tärkeää pitää aina mielessä se, kenelle musiikkia esittää, eli tanssijat. - Nykyään käy tansseissa entistä

5 KUVA: MARTTI HAUTAMÄKI ohjelmiston pitääkin olla varsin monipuolinen. Ja kyllä tangoakin on edelleen ainakin minun ohjelmistossani mukana, Tarja analysoi. Tarja on osannut myös kääntää pienet vastoinkäymiset edukseen. Yksi sellainen tapahtui vuonna 1997, ja tämän tapahtuman johdosta hän itse asiassa varsinaisesti nousi suosionsa huipulle. - Syksyn Sävel- kilpailussa tuona vuonna kävi tosiaan niin, että kilpailukappaleeni Seine mainittiin saman päivän lehdessä, kuin mitä kilpailukin oli. Säännöt eivät tätä sallineet ja tuomio oli yksiselitteinen: kappaleeni poistettiin loppukilpailusta. Ihmiset kuitenkin kiinnostuivat asiasta ja siitä, millainen kappale oli kysymyksessä. Kun Seine sitten esitettiin muutaman päivän kuluttua televisiossa, niin suosio oli sen jälkeen taattu. Tarjan Tangomarkkinoilta alkanut ammattilaisura jatkuu edelleen noin viidentoista keikan kuukausivauhdilla. Uusi levy nimeltään Mitä, Missä ja Milloin julkaistaan kesällä TANSSIPAIKKOJEN TULEVAISUUS HUOLESTUTTAA Jouni Kerosen Taivas Salamoi Seinäjoen Tangomarkkinoilla vuonna 1998 sen verran upeasti, että hän kaappasi kuninkuustittelin Tampereelle. Kokemusta kilpailusta miehelle oli kertynyt jo aiemmin vuosilta 1993 (toinen sija) ja 1997, jolloin karsiutuminen tapahtui Raision semifinaalissa. Jouni näki edelleen kilpailussa sen suuren tilaisuuden ja uskoi omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa voittaa kuninkuus. Kun voitto sitten napsahti kohdalle, oli kuninkuusvuotena erityisesti apua aiemmista osallistumisista kilpailuun sekä keikkakokemuksesta yleensä. - Voiton jälkeen pyöritys oli sitä luokkaa, että siinä voi heikkohermoisemmalta mennä pasmat sekaisin. Kun sitten häly vähän laantui, ja siirryttiin kenttä- Fors ja Saska Helmikallio Hallitseva kuningaspari Kati työhön lavoille yleisön eteen, niin samalla alkoi se raaka työ, josta minulla onneksi oli jo kosolti kokemusta. Vaikka kuninkuustitteli olikin ritetylle toiminnalle ei löydy enää jatkajia, toisaalta sen takia, että talkootyöllä pyö- taskussa, niin silti joutui huomaamaan, Jouni kertoo huomioistaan. ettei siellä takahuoneessa edelleenkään ollut seinässä naulaa vaatepuulle. Varsinkin kuninkuusvuonna työsarkaa riitti Kun Tangomarkkinoiden karsintoihin KARSINNOISSA RUUHKAA ja maamme tanssipaikat tulivat varsin osallistuu vuosittain jopa 800 yrittäjää tutuiksi. Tämä oli kuitenkin juuri sitä, mitä ja joillakin karsintapaikoilla voi olla viisikymmentäkin kilpailuun ilmoittautunutta, olin odottanutkin, ja fiilis voiton jälkeen oli kerta kaikkiaan mahtava. on urakan läpivienti ja parhaimmiston Jouni hankkii edelleen elantonsa laulamisella. Tosin tanssikeikkojen lisäksi urakka. Itsekin laulajana varsin hyvin löytäminen ymmärrettävästi melkoinen mies tekee muitakin esiintymisiä, kuten tunnettu Arto Nuotio on jo kymmenen trubaduurikeikkoja, laulelmakonsertteja vuoden ajan ollut mukana uusien tangokuninkaallisten etsinnässä, joten koke- ja pop- / rock- keikkoja. Monipuolisuus ei ole sattuman kauppaa, vaan taustalta musta löytyy kosolti. Hän toimii tänäkin löytyy tietoinen suuntautuminen monille vuonna karsintojen kiertueisäntänä. eri esiintymisareenoille. - Aikaisemminhan karsinnoissa oli - Haluan ehdottomasti tehdä esiintymisiä varsin laajalla pohjalla. Tämä tuo pailuun ilmoittautuvat tulivat paikalle sen orkesterilla aika kova työsarka, kun kil- tietynlaista varmuutta siihen, että keikkoja riittää silti, vaikka notkahduksia jollakin esittää, ja jokainenhan sai esittää juuri laulun nuottien kanssa, jonka he aikoivat osa-alueella tapahtuisikin. Olenkin huolestuneena pannut merkille sen, että mo- - Sittemmin on menetelmää muutettu sen tangon, jonka halusi, Arto muistelee. net tanssipaikat ovat jotuneet sulkemaan niin, että karsintapaikoilla pidetään kaikille osallistujille ensin esikarsinta, jolloin ovensa toisaalta kannattamattomina, he laulavat niin, että taustamusiikki tulee levyltä. Vasta siitä jatkoon päässeet laulajat saavat esittää illan finaalissa kappaleensa orkesterin säestyksellä, ja näiden Tangokuningas 1998 Jouni Keronen parhaimmistosta valitaan illan voittaja, Arto kertoo karsinnoista. Kustakin karsinnasta jatkoon päässeitä ei valitse pelkästään paikalla oleva raati, vaan esityksiä analysoidaan vielä jälkikäteen. Myös muutosta karsintoihin suhtautumisessa on Arton mielestä ollut selvästi havaittavissa. Enää ei karsintoihin juurikaan tulla kokeilemaan, miltä tuntuu olla solistina tanssipaikalla, vaikkei laulamisesta olisikaan juuri minkäänlaista käsitystä - Jokainen esitys videoidaan ja katsotaan vielä jälkeenpäin läpi. Sellainen muutos on karsintoihin osallistuneissa ollut havaittavissa, että he ovat pääosin selvästi paljon laulua harjoitelleet. Arto pitää Tangomarkkinoita ehdottomasti maamme ykköskilpailuna karsinnat mukaan lukien osallistujia on ollut kaiken kaikkiaan jo parikymmentä tuhatta ja kuninkaallisiakin on valittu nelisenkymmentä. - Jokaisen kannattaa muistaa nimenomaan se, että vaikka yltäisikin kilpailussa aina voittoon asti, niin se ei vielä välttämättä takaa menestystä pidemmäksi aikaa. Voitosta alkaa vasta todellinen työ, on Arton muistutus osallistujille. Tangokuningattaren titteliä hallussaan pitävä Kati Fors on myös mukana tämänvuotisella karsintakiertueella valitsemassa itselleen seuraajaa. Tuoreimmat kokemukset kilpailusta omaava laulaja on innoissaan Tangomarkkinoiden ilmapiiristä. - Seinäjoella vallitsee kokonaisudessaan erittäin hyvä henki. Sen lisäksi, että yleisö kannustaa kaikkia kilpailijoita aivan uskomattomalla tavalla, myös kilpailijat itse tukevat pyyteettömästi toisiaan. Ja kyllä yksi hienoimmista hetkistä ainakin minun kohdallani on ollut päästä esiintymään ison orkesterin säestämänä, Kati summaa tapahtumia. Erittäin laajan kokemuksen musiikin parissa omaava laulaja on kiitollinen eritoten siitä, että on saanut Tangomarkkinoiden myötä itselleen ammatin. - Olen aikaisemminkin laulanut tanssibändien solistina. Silloin tehtiin keikkoja aika harvakseltaan, mutta toisaalta kyllä lauloin aika usein keikoilla 5 x 45 minuutin ohjelmiston. Nyt on ohjelmisto vähän lyhyempi, mutta vastaavasti parhaimmillaan keikkoja on ollut kolmekymmentäkin kuukaudessa, Kati kertoo. Paljon on töitä ja tapahtumia tiedossa myös aivan tulevaisuudessa. Pitkäsoitto julkaistiin 6.4. ja sen menestystä tietenkin jännitetään. Kaksi singleä on julkaistu jo aikaisemmin. - Syksyllä alkaa musikaaliharjoitukset Seinäjoen Kaupunginteatterissa. Muukalaisia yössä - musiikkinäytelmän ensi-ilta on ja esitys pyörii ainakin kevätkauden Vuorottelemme siinä Ava Gardnerin roolin yhdessä Satu Silvon kanssa, joten myös keikkailua pystyn normaalisti jatkamaan, laulaja paljastaa tulevaisuudestaan. MITEN ETEENPÄIN, TANGOMARKKINAT? Seinäjoella on noin asukasta. Kun kaupungissa käy muutaman päivän aikana yli satatuhatta vierasta, joutuu ympäristön suorituskyky melkoiselle koetukselle. Tähän asti haasteesta on selvitty, mutta vieläkö tapahtuma voi kasvaa? - Kävijämäärää voidaan vielä lisätä. Suurimman haasteen asettavat majoitusongelmat, mutta nyt majoituskapasiteettia tullaan lisäämään puolen tunnin ajomatkan säteellä Tangomarkkinoiden tapahtumapaikalta, kertoo Tangomarkkinat Oy:n toimitusjohtaja Ari Pekka Kuismin. - Myös muita uudistuksia on luvassa tapahtuman tulevaisuutta silmällä pitäen. Olemme saaneet uusia yhteistyökumppaneita, joiden tarpeet haluamme ottaa erityisesti huomioon. Haluamme myös lisätä tapahtuman huomioarvoa medioissa. Koska kyseessä on maailman suurin tanssitapahtuma, on luontevaa rakentaa myös tietynlaista kansainvälistymistä aiheen ympärille. Lisäksi yritämme tehdä tapahtumasta enemmän ympärivuotisen, Kuismin luettelee. Kun on kysymys näinkin suuresta tapahtumasta, on suuri osa tilaisuuksista järjestettävä ulkosalla. Onko sääolosuhteilla liian suuri vaikutus Tangomarkkinoiden lopputulokseen? - Kyllähän huono sää varmasti jonkin verran kävijämäärää verottaa. Pitää kuitenkin muistaa, että paljon asioita tapahtuu sisätiloissa, ja ulkotapahtumatkin järjestetään pääosin katetuissa tiloissa. Yksi yleisöä palveleva muutos tulee olemaan se, että kuninkaallisia tuodaan entistä enemmän esille Tangomarkkinoilla. Heidän esiintymisiään tullaan lisäämään, jotta he ovat enemmän läsnä yleisön parissa. Kuismin lupaa, että kansan ääntä kuunnellaan ja toiveita pyritään toteuttamaan muutenkin entistä enemmän tulevaisuudessa. Kysymykseen siitä, mikä on tämän vuoden tapahtuman tärkein asia, vastaus putoaa Kuisminilta kuin apteekin hyllyltä: - Selvä ykköstavoite on Tangomarkkinoiden tuloskunnon saattaminen oikeanlaiseksi. Kaiken kaikkiaan Seinäjoen Tangomarkkinoilla olemme saaneet vuosien mittaan kokea monia ikimuistoisia tapahtumia. Työ perinteen jatkamiseksi on käynnissä ja toimenpiteistä päätellen tekijöiden mielessä on selvästi se, että saamme nauttia tästä tapahtumasta ja tangomusiikista myös tulevina vuosina hiljaa yössä KUVA: ESA-MATTI ÅKERBERG Tangomarkkinat panostaa jatkossa tanssikulttuurin kehittämimiseen! Kuvassa Heidi Pohjola ja Heikki Teljamo tangon taivutuksessa. 8 - SUSEL jäsenlehti 2/

6 TEKSTI: JARNO PULKKA KUVAT: FEELMAX KUVAPANKKI FEELMAX SUKAT TARJOAA JALOILLE HYVÄÄ OLOA MYÖS TANSSIESSA! Hyvän kengän lisäksi on tärkeää panostaa kunnon sukkiin liikkuessa. Varvassukat, jotka ovat oikeanlaista materiaalia auttavat jalkaa ja varpaita säilymään paremmassa kunnossa vähentäen hiertymien syntymistä ja pitäen varpaanvälit kunnossa. Varpaat eivät pääse hankaamaan ja hiertämään toisiaan vasten ja oikeiden materiaalien ansioista myöskään kosteus ei jää varpaiden väliin hautumaan. Feelmax varvassukat on kudottu niin, että niissä ei ole hiertäviä ja hankaavia saumoja ja sukan anatominen muotoilu tekee sen, että sukka istuu jokaisen kuluttajan jalkaan hyvin eikä sukka valu tai jää löysäksi kengässäkään. Tanssiminenhan on liikuntamuoto, jossa jokaisen jalat joutuvat koville ja tällöin toimivat varusteet nousevat suureen arvoon ja mikäs on tärkeämpää kuin pitää itsestään huolta? Näin on mahdollisuus oppia uudenlaisen sukan käyttäjäksi, josta pääsee kokonaisuutena hyötymään aina varpaista ylimpään hiustupsuun saakka. Tanssijoiden joukosta osa on jo löytänyt Feelmax varvassukat ja he ovat olleet erittäin tyytyväisiä käyttäjiä. Olemme tarjonneet tanssijoille mallistostamme erityisesti Feelmax Charcoal sekä Feelmax Silk sukkaa, joista olemme saaneet paljon hyvää tanssikäyttäjäkokemusta. Feelmax Charcoal sukassa käytetty Charcoal on patentoitu materiaali, jossa puuvilla ja polyesteri ovat polymeroinnin avulla käsitelty puuhiilellä. Hiili imee hyvin kosteutta ja hengittää hyvin, hilliten jaloissa bakteerien kasvua ja siten hienhajua. Näin ollen sukasta tulee ns. raikkaiden jalkojen sukka. Muutenkin Feelmax Charcoal on miellyttävä pitää jalassa huokoisuutensa vuoksi ja materiaali on hellävarainen iholle myös herkkäihoisille. Sukat voidaan pestä muun pyykin joukos- sa koneessa 40 asteessa. Koostumus on 49 % kampapuuvilla, 26 % polyesteria, 22 % polyamidia ja 5 % muita kuituja. Feelmax Silk sukka tuo silkin pehmeyttä jaloille! Silkki on ohut, mutta luja ja taipuisa kuitu, jossa on hieno kiilto. Se ei hiosta ja hylkii likaa. Silkillä on erinomainen kosteudenimu- ja lämmöneristyskyky, lämmin kylmässä ja viileä kuumassa. Feelmax Silk sopii hyvin myös erilaisista iho-ongelmista kärsiville. Koostumus on 83 % silkkiä, 15 % polyesteriä ja 2 % muita kuituja. Oy Feelmax Ltd on maaninkalainen perheyritys, joka on valmistuttanut Feelmax varvassukkia kohta kuuden vuoden ajan. Mallisto on laajentunut ja kasvanut vuosien aikaan perinteisemmistä ja tutummista kampapuuvillaisista Feelmax Basic varvassukista, joiden rinnalle on tullut yhdeksän muuta. Nämä materiaalit tekevät mahdolliseksi sen, että pystymme tarjoamaan kuluttajille jalkaystävälliset varvassukat erilaisiin käyttövaatimuksiin. Jatkuvaa tuotekehittelyä tehdään eripuolilla Feelmax organisaatiota pääosin kuitenkin Maaningalla, jossa sijaitsee perheyrityksen pääpaikka. Tuotekehittelyissä erilaisissa malleissa on ollut mukana mm. aktiivisia lajien harrastajia ja kilpaurheilijoita sekä Helsingin ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun jalkahoito- ja jalkaterapeuttilinjojen opettajia ja oppilaita. Feelmax Charcoal sukkia on myynnissä vaatetusalanliikkeissä sekä Prismoissa ja Stockmanneilla. Feelmax Silk sukkaa voit kysyä vaatetusalanliikkeistä. Tervetuloa tutustumaan internet sivustoomme: sekä Kysymyksiin vastaamme mielellämme mm. osoitteessa: info@feelmax.com 10 - SUSEL jäsenlehti 2/

7 TANSSIVIEN JÄÄKARHUJEN MATKA PERUUN Tanssihenkinen porukka tapasi Helsingin lentokentällä marraskuun lopussa ja tanssivien jääkarhujen tosi mielenkiintoinen kolmen viikon matka kohti Perua alkoi. KLM:n lento Amsterdamiin ja sieltä Bonairin välilaskun kautta Limaan kesti n. 17 tuntia. Ryhmä Machu Picchun maisemissa Liman kentällä selvittiin kantajien laumasta läpi pikkuisiin taksibusseihin. Laukut piiloon lattialle, auton ovet lukkoon, sitten vauhdilla tasokkaaseen hotelli Bolivariin jossa meitä odotti lämmin vastaanotto ja pääsimme pikaisesti nukkumaan. Seuraavana aamuna seurasimme paikallisten mielenosoituksia pomminpamautuksineen; presidentinvaalit olivat tulossa. Tämähän alkoi räväkästi! Kier- Perulaistanssijanainen Hotelli Bolivarissa toajelu Liman näköalapaikalle avasi silmämme muilta paitsi Annelilta joka korkeanpaikan kammoisena piti pikkubussissa silmät tiukasti kiinni. Tutustuimme paikalliseen salsapaikkaan, Satsuniin, jossa oli mahtavat tanssi- ja lauluesitykset. Opettelimme argentiinalaista tangoa, salsaa ja iltaisin salsadiscoissa rivisalsan lisäksi merenqueta. Kun Anja pääsi vauhtiin, niin Perun pojat saivat kunnolla kyytiä! Muut nauttivat La Rosa Nauticassa meren päällä tasokasta lounasta, mutta Anja ja Pirjo käyttivät senkin ajan salsan harjoitteluun laiturilla paikallisten ladyjen kanssa. Hotelli Bolivarissa saimme nauttia upeasta tanssishowsta. Suomen Perun suurlähettiläs Kimmo Pulkkinen vaimonsa Eijan kanssa tulivat vieraaksemme antamaan hyviä neuvoja tulevaa Machu Picchun matkaa varten ja yleensä Perussa oleskelua varten. Saimme monia kullanarvoisia vinkkejä mm vuoristotaudin ehkäisemiseksi ennen Cuscoon lähtöä. Lento Limasta Cuscoon ja olimme sananmukaisesti pilvessä, korkeus n 3800 m merenpinnasta. Heti hotelliin saavuttua piti juoda kocateetä, pakollista lepoa KUVAT: PIRJO PUROHARJU- KOSKINEN vaaka asennossa 2 tuntia ja kaikki liikkuminen hyvin hitaasti kuin hidastetussa fi lmissä. Lounaan nautimme maailman huipulla näköalaravintolassa josta avautui upeat näkymät Cuscon kaupungin yli. Vanhan perulaisen tavan mukaan uusina tulijoina tiputimme jokainen tipan tontuille juomastamme (piscosourista) pöytämme ympärille lattialle jotta henget olisivat meille suosiollisia. Kiertoajelu ympäri Cuscoa, tutustuen vanhaan inkojen linnoitukseen johon espanjalaiset olivat rakentaneet omat lisäosansa, upeita maalauksia, energiakäytäviä, rakennustekniikkaa ilman laastia kulmaisilla maanjäristykset kestävillä kivillä. AQUA CALIENTAS/ MACHU PICCHU Matka kohti Aqua Calientasin kylää kulki sademetsän halki junalla. Edessä oli yksi matkamme vaikuttavimmista kokemuksista. Teimme pitkän patikkaretken(4tuntia) paikallisen oppaan mukana tutustuen Machu Picchuun, inkojen kadonneeseen kaupunkiin ja sen sisääntuloreittiin joka oli äkkijyrkän vuoren seinämään rakennettu kapea kivitetty polku. Eikä tietoakaan mistään kaiteesta! Opas kertoi koko paikan historian espanjaksi jonka Leena espanjankielen opettajana käänsi meille sanatarkasti. Näkymät olivat tyrmäävän upeita! Maisemaa on mahdoton sanoin kuvata, se täytyy nähdä paikan päällä. Illalla Aqua Calientasin nuoret miehet antoivat meille huimaavan breakdance-näytöksen ja Joensuulaiset näyttivät tanssia suomalaisittain. Tutustuimme myös kylpylän kuumiin lähteisiin joista kylä on saanut nimensä. Siinä kuumassa maapohjaisessa altaassa tanssivarpaita liotellen saimme ihailla aivan uskomattoman upeita maisemia kun molemmin puolin allasta lähtivät pystysuorat sademetsän kasvillisuuden peittämät vuoren seinämät ja kolmannella sivulla avautui näkymä kauempana siintävästä vuoresta. Pisteeksi i:n päälle oli inkahieronta, josta nautimme täysin siemauksin. CUSCO > LIMA, TIISTAI SUOMEN ITSENÄISYYSPÄIVÄ. Naiset pukeutuivat iltapukuihin ja miehet parhaimpiinsa kun lähdimme juhlimaan itsenäisyyspäivää Suomen Perun suurlähettilään Kimmo Pulkkisen ja hänen vaimonsa Eijan vieraiksi. Tarjoilu ja oleskelu tapahtui puutarhassa jonne oli katettu sinivalkoiset upeat suomalaista ruokaa pursuavat pöydät. Jatkoilla Satsunissa oli jälleen loistavat kansantanssiesitykset. PACOSMAYA Matka kohti rantalomakohdetta alkoi 2- kerrosbussilla ja kesti 10 tuntia. Majoituimme Josen uuteen huoneisto hostelliin joka osittain oli vielä kesken. Olimme parin hollantilaisen lisäksi ainoat ulkomaiset turistit tässä kaupungissa ja erotuimme selvästi näistä paikallisista ruskeasilmäisistä ja mustatukkaisista pienikokoisista intiaaneista ja espanjalaisten jälkeläisistä. Ticklayossa tutustuimme Moche-noitien hautoihin ja inkojen kultamuseoon joka oli avattu vasta v Taas kerran Leenan espanjankielentaito antoi meille paljon tietoa inkojen historiasta. Uutena tanssina oli vuorossa marineeran, Perulaisen kansantanssin opettelu. Tanssi ei ollut sieltä helpommasta päästä. Paikallisessa bailupaikassa, missä Jussi & Anja & Pirjo dubbel-buggia tanssittuaan poistuivat lattialta raivokkaiden aplodien saattamana, aiheutti suomitytöille kovan viennin kun paikalliset parkettien kiitäjät hakivat kilvan merenqueta ja salsaa tanssimaan. Jussin synttäreitä juhlittiin klubilla privaatilla marineera-esityksellä. SHAMAANI Keskellä yötä neljä rohkeaa ja ennakkoluulotonta naista lähti Josen opastuksella vierailulle paikallisen sokean tietäjä-parantaja shamaanin luo meren rantaan kukkulan laelle. Henkienkutsumisrituaalien jälkeen keskustelimme shamaanin kanssa tulkin välityksellä (Leena) ja kuulimme hyvin henkilökohtaisia totuuksia itsestämme. Käsiin tarttumalla shamaani sai kuin sähkövirran kulkemaan kehon läpi ja puhumaan monista kipeistäkin asioista. Aivan uskomattoman hyvin shamaanin luonnekuvaukset osuivat nappiin. Olimme kokeneet ihan uudenlaisen, MachuPicchun jälkeen vaikuttavimman elämyksen. Jeque te Peque kylässä meille esitettiin hevosshow, jossa HEVONEN tanssi tytön kanssa marineeraa. Hevosen askellus oli ainutkertainen maailmassa: heitti etujalkoja sivukautta ottaessaan askeleen ja askel antoi periksi! TAKAISIN LIMAAN Matkalla takaisin Limaan bussin alla pamahti voimakkaasti, bussi pysähtyi siihen. YKSI HYVÄ JUTTU: ONNEKSI EI OLE KIIRE MIHINKÄÄN! Söimme omia eväitä uutta bussia odotellessa ja tunnin kuluttua matka jatkui määränpäähän Limaan. Vuorossa oli Liman kulttuurikeskus, jossa esiintyi jo aiemmin tapaamamme argentiinalaisen tangon opettaja Igor oppilaineen. Tosi mahtavaa katsottavaa meille argentiinalaisen tangon ystäville! Myös Jose esiintyi laulaen espanjaksi, ranskaksi ja suomeksi tangoja! Suomalaisen tangon aikana yleisö vaati lavalle suomalaisia tanssijoita. Niinpä Rauno ja Arja astuivat estradille ja vetäisivät tosi upean tangon taivutuksineen. Ja yleisö aplodeerasi ja tuli vielä esityksen jälkeen kiittämään. KIITOS Matkanvetäjämme Jussi saa kiitokset halausten kanssa koko porukalta. Kaikille teille muille mukana olleille; Arja, Rauno, Anneli, Timo, Matti, Tarja, Seija, Leena, Jose ja Anja lämpimät kiitokset upeasta matkaseurasta. Erikoisesti Leenalle kiitokset kun teit matkastamme todella historiallisesti antoisan. Joselle kiitokset kun luotsasit meitä joka paikassa ja näit niin paljon vaivaa saadaksesi porukan viihtymään kotimaassasi ja omassa kaupungissasi. Sylin täydeltä erikoiskiitokset kämppikselleni Anjalle. Me tanssifriikit saimme kokea yhdessä monta upeaa hetkeä, nähdä ennennäkemättömän upeita maisemia, tutustua sydämellisiin perulaisiin ihmisiin, kokea maagisen hetken sielujen sympatiaa shamaanilla ja nauttien kaikesta uudesta ennakkoluulottomasti. Tanssin huuma on se joka pitää meidät vireessä aina vain vaikka vuodet vierii. Lähdemme vaikka maapallon toiselle puolelle jos tanssi kutsuu! Malttamattomana seuraavaa matkaa odottaen, Pirjo Puroharju-Koskinen Hotelli Bolivarin tanssishow 12 - SUSEL jäsenlehti 2/

8 RYTMI VIE JA PYÖRÄT PYÖRIVÄT TEKSTI : ANNE-MARIE HANNONEN JA PIRKKO TUUKKANEN, KUVAT: PIA BYSKATA Aloitimme Kokkolassa, Isonkylän koululla pyörätuolitanssitoiminnan viime syksynä jälleen monen vuoden tauon jälkeen Vesa Witickin vetämänä. Aktiivisuus ja innostus tuolilaisten keskuudessa on ollut alusta asti huimaa ja säännöllisesti tanssahtelevia pyörätuoleja meillä on koko talven ajan ollut Pystytanssijoista meillä on jatkuva Vesa Witick tanssittamassa Anne-Marie Hannosta pula, liekö syynä keskipohjalaisten arka luonteen laatu, vielä tänäkin päivänä monet tuntuvat pelkäävän kontaktia pyörätuolilaisen kanssa. Pyörätuolissa istuva on kuitenkin samanlainen tunteva, moneen pystyvä ihminen, aivan kuten ns. terve, omilla jaloillaan tanssivakin. Pyörätuoli vain sattuu tänä päivänä olemaan monelle arjen pikku apulainen, jalat. Tanssimasta tuoli ei kuitenkaan estä. TANSSIA MONELLA TYYLILLÄ Pyörätuolitanssi on paritanssia erilaisilla jaloilla. Pyörätuolitanssi ei juurikaan poikkea ns. normaalitanssista muuten kuin siinä, että toinen tanssijoista istuu pyörätuolissa ja toinen on pystytanssija eli omilla jaloillaan liikkuva. Pyörätuolitanssiin käyvät kaikki tanssin tyylit lavatansseista latinalaisiin ja balettiin, jopa hiphop ja rock sekä kantritanssi onnistuvat kun vain halua ja innostusta riittää. Tanssi viedään alusta loppuun tuolissa istuvan ehdoilla, mutta se on kahden ihmisen yhteistyötä jossa kummallakin on oma osansa jotta kuviot onnistuvat ja tanssista saadaan näyttävän näköistä ja nautittavaa niin istuvalle kuin pystytanssijallekin. Samaa fyysistä kontaktia haetaan ja tanssiote on sama tai lähes sama kuin kahden terveen tanssilattialla ollessa. Tärkeää on muistaa, että tanssii ihmisen eikä pyörätuolin kanssa. Pyörätuoli vaatii kuitenkin ympärilleen tilaa eli kaaret ovat laajoja ja rytmi on ehkä hivenen pehmeämpi kuin ns. normaali paritanssissa. Pyörätuoli ei myöskään liiku sivusuunnassa, pystytanssija voi kuitenkin ottaa askelia myös siihen suuntaan. HERSYVÄN HAUSKAA FYSIOTERAPIAA Pyörätuolitanssi käy hyvin fysioterapiasta. Kunto nousee ja fysiikka paranee. Pyörätuolitanssija oppii tanssin pyörteissä hallitsemaan yleensä hyvin vartalonsa sillä pystytanssija ohjaa pyörätuolitanssijaa käsillään ja tuolissa istuvan on ylävartaloaan apunaan käyttäen saatava tuoli pyörähtelemään pystytanssijan haluamaan tahtiin. Tanssin pyörteissä kuntoutuu sekä kroppa että mieli. KILPAILUMIELELLÄ TANSSIMAAN Nykyään järjestetään jo pyörätuolitanssin SM, EM ja MM kilpailuja ja suomalaisparit ovat menestyneet myös tällä saralla. Kilpasarjat jaetaan yleensä pyörätuolilaisen vamman asteen mukaan ja kilpatasolla tanssitaan mies-nainen parina. Sillä kumpi on tuolissa, ei kuitenkaan ole merkitystä. SINÄ VIET MINÄ VIKISEN Yleensä pyörätuolitanssissa pystytanssija on viejän roolissa, on hän sitten mies tai nainen. Jos tanssimassa on sähköpyörätuolilainen voi hän myös olla vetävänä osapuolena tanssiessaan pystytanssijan kanssa. Myös kaksi tuolia, sähköpyörätuoli ja manuaalipyörätuolissa istuva voivat tanssia keskenään. Tällöin sähköpyörätuolin käyttäjä vie ja manuaali seuraa taitavasti mukana. Kaikki vain kokeilemaan tanssi tuo ilon elämään. Anne-Marie Hannonen (pyörätuolitanssija) PYSTYTANSSIJAN KOKEMUKSIA Pystytanssijoille tanssiminen pyörätuolilaisen kanssa on haastavaa, mutta monin tavoin antoisaa liikuntaa. Pyörätuolilaisia on eritavalla vammautuneita ja pyörätuolit ovat erilaisia liikkuvuudeltaan, mikä vaikuttaa vientitapaan. Vientitapoja kyllä löytyy. Vammat tai tuoli eivät estä tanssimista ja jos tuolissa istuvan ylävartalon hallinta ja voima paranee, niin sitä se tekee myös pystytanssijan kropalle. Pyörätuolitanssin harrastaja, oli sitten pysty- tai tuolissa tanssija saa hyvää liikuntaa ja taatusti iloisen mielen. Pirkko Tuukkanen (Pystytanssija) LETKEÄSTI LEVILLÄ -TANSSILEIRI pe-la TANSSILEIRI Aikataulu ilmoittautuminen klo klo 14 Lajit Cha-Cha, hidas valssi, tango, jive ja extralajeina polkan alkeet ja swingpolkka Tasot 4 eri tasoa alkeista konkareihin Opettajat Sari ja Jari Aaltonen, Kati Koivisto, Anna ja Mika Väisänen, Raija Johansson ja Jarmo Piepponen Leirin hinta 45 per henkilö jälkeen maksettaessa 55. Ilmoittautuminen Ilmoittautumiskaavake netissä: MAJOITUS 2 vrk (pe su) majoitus aamiaisella 75 per hlö 2-hengen huoneessa Hotelli Levitunturissa sis. aamiaisen, kylpylän käytön ja sisäänpääsyn iltaisin tanssikauden avajaisiin. TANSSIKAUDEN AVAJAISET Suurtanssit sisä- ja ulkolavalla pe TEEMU HARJUKARI & Taivaanrannanmaalarit, Jettiset. la luvun te ta! Parhaiten pukeutunut palkitaan seuraavan vuoden leirin majoituspaketilla. KARI VEPSÄ & Onnenmaa, Jettiset. Molempina iltoina myös auki Joiku Karaoke & Bar. HOTELLI LEVITUNTURI SIRKKA Puhelin (016) Fax (016) hotelli.levitunturi@levi.fi SUSEL jäsenlehti 2/

9 SMORK ETSII TANSSIMUSIIKIN TAITAJIA NELINPELI KORJASI POTIN Jo seitsemännentoista kerran järjestetty tanssiorkestereiden SM-kilpailu SMORK on vuosien saatossa kehittynyt varsin vaativaksi tapahtumaksi siihen osallistuville orkestereille. Kilpailu seuloo esiin todelliset tanssiyleisön palvelijat ja voittajaorkesterin onkin täytettävä mitä moninaisimmat asiantuntevan tuomariston kriteerit. Vuoden 2006 voittaja on NELINPELI- orkesteri. Tämänvuotiseen, Ylläksellä järjestettyyn kaksipäiväiseen loppukilpailuun oli karsintojen perusteella valittu kuusi orkesteria, joista viisi lopulta osallistui tapahtumaan. Kilpailun voittajalle on luvassa muun muassa esiintymisiä Kesäillan Valssi- ohjelmassa, Kullervo Linna- säätiön koulutuspaketti sekä tietenkin kosolti mainetta ja kunniaa ja paljon keikkoja. ORKESTERIT LAITETAAN KOVILLE jatkoon päässeellä bändillä onkin jo sitten mahdollisuus esittää osaamistaan hieman enemmän, Pirkko Hietaniemi kertoo. ASIANTUNTEVA TUOMARISTO Tämänvuotiseen tuomaristoon kuuluivat Martti Metsäketo (pj), Maija Astikainen, Jussi Eriksson, Kyösti Mäkimattila, Jouko Konttinen ja Sirpa Moilanen. Tuomaristo seuraa tiiviisti orkestereiden tekemisiä koko kahden päivän ajan. TEKSTI: JUHA LAHTI KUVA: AURAVIIHDE Toisen kilpailupäivän aamuna annetaan jokaiselle viidelle orkesterille myös palautetta tekemisistään erillisessä palautetilaisuudessa, jossa tuomariston jäsenet kertovat havaintojaan. Tämänvuotinen voittaja Nelinpeli sai kiitosta ainakin instrumenttien hyvästä hallinnasta, ammattimaisesta otteesta esiintymiseen, lauluvoimasta sekä kaksikielisyydestä. - Jotkut orkesterit ovat kritisoineet sitä, miksi tapahtuma järjestetään kaukana Ylläksellä. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että jos bändi on valmis tekemään ammatikseen tanssimusiikkia ympäri Suomea, on se myös valmis käymään Ylläksen kilpailussa, Hietaniemi mainitsee. Loppukilpailuun Ylläkselle pääseminen on varmasti kaikille orkestereille sellainen tapaus, joka antaa motivaatiota ja eväitä oman konseptinsa kehittämiseen. Ja suurin merkitys sillä oli tänä vuonna Nelinpeli- orkesterille, jonka esiintymisiä saamme siis seurata tulevana suvena Kesäillan Valssi- ohjelmassa. - RAISIO - TANSSITARVIKKEET HARJOITUSASUT TANSSIMUSIIKKI TANSSIKENGÄT Pitkäkatu 35, Äänekoski Puh./Fax (014) GSM dancestopoy@pp.inet.fi TERVETULOA TUTUSTUMAAN! Loppukilpailu on kaksipäiväinen tapahtuma, jonka aikana etsitään fi nalisteista se, joka taitaa parhaiten tanssiyleisön palvelemisen. Kriteereinä ovat ainakin pukeutuminen, käyttäytyminen yleensä, kappaleiden sovitukset, instrumenttien hallinta, lauluvoima ja stemmalaulanta, omat kappaleet, kappaleiden tempot sekä tietenkin tanssirytmien monipuolisuus. - Ensimmäisenä päivänä orkesterit laitetaan kokeeseen, jossa pitää hallita viitisentoista erilaista tanssirytmiä, kertoo Pirkko Hietaniemi Ylläs Soikoon ry:stä. Ensimmäisen kilpailupäivän rytmikilpailun lisäksi kukin orkesteri soittaa illan tansseissa yhden setin ja niiden perusteella sitten valitaan kolme parasta seuraavan illan fi naaliin. - Kaikkien hyvien puoliensa esiintuominen yhden setin aikana on aika vaativa tehtävä orkestereilta. Näillä kolmella Nelinpeli pokkasi vuoden 2006 SMORK-voiton SUSEL jäsenlehti 2/ Mikko Mäkeläinen Saska Helmikallio Kari Tapio Channel Four Kati Fors Tapani Kansa Markku Aro Arto Nuotio Kari Piironen Tarja Lunnas Anne Mattila Lea Laven Arja Koriseva Mikko Mäkeläinen Tangokuningas hengen tanssilava, kahvio, pub, olutoikeudet, vaatesäilytys. Huvilintu vuokralla kaikenlaisiin tilaisuuksiin, juhliin ja tapahtumiin! Kysy lisää: Esko Simola p , (02) Ajo-ohje: Raumantieltä Kustavintietä 1,6 km - oikealle Piuhantietä 1,2 km LAUANTAI- TANSSIT

10 KUVAT: RITVA METSÄLAMPI SEURATANSSIA KESKELLÄ SUOMEN LAPPIA Foksia opettelemassa Saini Leskinen ja Esko Mäkitalo Tauolla Seppo Karetkoski ja takana Pirjo Vattulainen Fuskun kiemuroissa Sirpa Onnela ja Tuomo Illikainen Sodankylän Seuratanssijoiden aktiivitoiminta käynnistyi tammikuussa Yhdistys perustettiin hieman aiemmin, marraskuun 15. päivänä 1998 Hotelli Sodankylässä. Perustamiskokouksessa oli paikalla parikymmentä innokasta tanssin harrastajaa. Olemme pitäneet harjoituksia tammikuusta 1999 lähtien yhtäjaksoisesti, yhtään viikonloppua ei ole jäänyt väliin kevät- tai syyskaudella. TÄTÄ ENNEN OLI TAPAHTUNUT SEURAAVAA Joukko seuratanssiin haksahtaneita ihmisiä oli kulkenut jo jonkin aikaa keskiviikkoisin Saarenkylän Nuorisoseuran talolla Jari Aaltosen tanssikoulun harjoituksissa. - Alariesto Gallerian edessä kokoonnuttiin klo 16:00, josta erilaisilla kokoonpanoilla ajettiin Rovaniemelle. Takaisin lähdettiin siinä 22:00 ja kotona oltiin joskus puolen yön jälkeen. Matkaa kertyi aina yhdelle käyntikerralle 260 kilometriä. Näin muistelee alkuajoista asti mukana ollut Katja Postila. Pitkillä automatkoilla heräsi ajatus omasta seuratanssitoiminnasta Sodankylässä. Kun aika oli kypsä, pidettiin perustamiskokous ja toiminta alkoi pyöriä. Tähän eivät kuitenkaan päättyneet Aaltosen tanssitunneilla käynnit. Päinvastoin, lisää porukkaa rupesi kulkemaan Rovaniemellä ja sieltä saamamme opin perusteella pidimme sitten alkuaikoina omia harjoituksiamme. Seuramme aktiivijäsenet kulkevat edelleenkin tanssikursseilla myös muualla Lapin alueella sekä ympäri Suomea imemässä itseensä uusia tanssivaikutteita ja oppeja, joita sitten harjoitellaan yhdessä. TOIMINNAN KANTAVA VOIMA Toimintaamme on pitänyt koossa valtava yhteishenki, talkootyötuntien määrä sekä rakkaus tanssiin. Toimintaa pyörittää ja harjoituksia vetää lähes sama vankka perusporukka, joka on ollut mukana alusta lähtien. Oma toiminta toteutetaankin kokonaisuudessaan talkootyönä. VIIKKOHARJOITUKSET SUNNUNTAISIN Sunnuntaiharjoituksiin tullaan tapaamaan tuttuja, vaihtamaan kuulumisia ja tietenkin tanssimaan. Harjoituksiin osallistumisesta on muodostunut elämäntapa noin 50 tanssin harrastajalle, joka on alueen väestöpohjaan nähden hyvä määrä. Koska olemme Lapissa, vuoden aikojen seuraaminen on täällä elämäntapa. Se näkyy myös seuran toiminnassa. Parasta aikaa harjoitusten pitämiseen on syyskuussa ennen hirvenpyyntiä sitten marraskuun lopusta eteenpäin aina maaliskuulle. Huhtikuussa rupeaa jo hieman hiljenemään kun hohtavat hanget kutsuvasti. Kesää kohti mentäessä vielä toukokuussa leireillään ja sitten ruvetaankin odottelemaan tanssilavojen käynnistymistä myös täällä pohjoisessa. Kuluvan toimintakauden aikana olemme käynnistäneet myös omien vetäjien toteuttamia 1 2 päivän alkeiskursseja. Seuran toimintaan kuuluu lisäksi leiritoiminta. Pidämme vuosittain kaksi viikonloppuleiriä sekä yksittäisiä, päivän kestäviä tanssikursseja. Näihin pyydetään vetäjiksi alan ammattilaisia ympäri Suomea. Tämän kevään toiminta päättyy pidettävään päättäjäis- ja tanssikurssi viikonloppuun. Syyskausi 2006 käynnistyy pidettävällä Ruskatanssileirillä, jonka vetäjänä toimii Juhani Tahvanainen. Leirin kohderyhmänä tulevat olemaan jatkotason harrastajat. Lisätietoja (ohjelma vielä avoin). Iloista lavatanssikesää - Tervetuloa Lappiin Ruskatanssileirille syyskuussa 2006! Ritva Metsälampi puheenjohtaja Kolmilammin lava Kolmilammintie 259, Turenki Puh Tanssit sunnuntaisin alkaen aina elokuun puoliväliin asti. SU 21.5 Tomi Markkola SU 28.5 Mikko Mäkeläinen SU 4.6 Markku Aro SU 11.6 Tarja Lunnas SU 18.6 Arja Koriseva SU 25.6 Marita Taavitsainen & Aki Hietala & Koivu ja Tulipunaruusut AJO-OHJE (a) Turenki -(tie 290)-> Hausjärvi n. 10 km. (b) tieltä 3 -> Ryttylä n. 9 km, vas. Turenki (tie 290) 2.5 km, vas. Kolmilammi 500 m SUSEL jäsenlehti 2/ AJO-OHJE Katso koko ohjelmisto laaja ja laadukas valikoima tanssikenkiä, tanssiasuja ja muita alan tuotteita! Tilaa esittely tilaisuuksiisi, soita p tai sähköpostitse alemana@co.inet.fi Esiintyjät Kesä 2006 Tanssi-iltoina asuntovaunuille yöpymismahdollisuus pysäköintialueella ja veneillä laiturissa. Varusmiehille/naisille. opiskelijakortilla sekä tanssinystävien jäsenkortilla 2 euron alennus lipusta. Saviontie 1312, Lievestuore La 27.5 AVAJAISET - Kari Vepsä & Onnenmaa La 3.6 Tulipunaruusut La 10.6 Nalle Lehtonen & Tulinen Trumpetti ja Taivalkunta Beat La 17.6 Markus Sextet Pe 23.6 Tommi Soidinmäki & Seinäruusut La 24.6 Saija Varjus & Harlem Ke 28.6 Eki Jantunen & Mutkattomat (tanssikurssi) La 1.7 HÄRKÄJUHLAT Marita Taavitsainen & Aki Hietala & Koivu (Lievest. LC) Ke 5.7 Markus Törmälä & FBL Beat La 8.7 Johanna Pakonen & Omenapuu ja Johnny Guitars Ke 12.7 Rami Hammar & Kultamaa ja Mantsuria, Moody River (tanssikurssi) La 15.7 Pertti Niskala & Kultaiset Kitarat Ke 19.7 Kaija Pohjola & Paratiisi La 22.7 Kari Piiroinen & Noiser Ke 26.7 Tanssiorkesteri Syke La 29.7 Seitsemän seinähullua veljestä La 5.8 Öiset kitarat ja Seppo Salminen & Tanssiorkesteri Euroset La 12.8 Johanna Debreczeni & Jukka Ruusumaa Band, Voimaorkesteri La 19.8 Charles Plogman & Tommys La 26.8 Tanssiorkesteri Pekkaniskan Pojat La 2.9 PÄÄTTÄJÄISET - Alaska-kvintetti Ilmaiset bussikuljetukset Jyväskylästä! tanssitarvikkeiden maahantuoja Alemana Dance Center, PORI puh , fax Alemana Dance Center, JYVÄSKYLÄ puh./fax Katso liikkeidemme tarkemmat aukioloajat ja yhteystiedot nettisivustolta! Olemme paikalla mm. seuraavissa tapahtumissa: Joensuun Tanssiviikko Seinäjoen Tangomarkkinat Someron Suurleiri Tutustu tuotteisiin

11 TANSSIPAIKKAESITTELYSSÄ TEKSTI: JARI VALANTA KUVAT: TULENLIEKKI TULENLIEKKI, LEPPÄVIRTA Tulenliekkiin tullaan kauempaakin Tanssipaviljonki Tulenliekki on vakiinnuttanut asemansa Suomen parhaiksi valittujen tanssilavojen joukossa. Tulenliekin maine on kiirinyt ympäri Suomea ja väki käy siellä tanssimassa pitkienkin matkojen takaa. Paikka sijaitsee sopivasti kolmen maakunnan kohtaamispaikassa, Etelä-Savon Pohjois- Savon ja Pohjois-Karjalan rajamailla. Tulenliekin ohjelmatarjonta on tarkkaan valittu. Tanssipaviljongissa esiintyy Suomen tähtikaartiin kuuluvia solisteja ja orkestereita. Tämän lisäksi paviljongin yhteydessä on suosittu Tulitikkupubi, jossa yleisö saa laulaa karaokea ja käydä välillä tanssipaviljongissa tanssimassa. Kesäisin paikalla on suuri ravintolateltta, josta saa mukavaa purtavaa, kuten savolaisia paistettuja muikkuja. Yläkuvassa tunnelmia tanssisalin puolelta ja alakuvassa juhannuskokon polttoa Tulenliekin tapaan. Tulenliekissä käy tanssijoita laidasta laitaan aina tanssiharrastajista kilpatanssijoihin. Ennen tanssi-iltoja Tulenliekissä järjestään myös tanssikursseja. Tulenliekin isäntä Pentti Leinonen on nähnyt aitiopaikalta, miten suomalainen tanssikulttuuri nykyisin voi. -Ihmiset ovat oivaltaneet, että tanssiminen on hieno liikuntamuoto ja lavatanssien suosio on koko ajan kasvussa. Siksi olemme hankkineet Mäntyharjulla olevan Tommolan tanssilavan. Tommola oli varsinkin 1970-luvulla kuuluisa tanssipaikka. Se remontoidaan kesään mennessä tanssikuntoon. Tulenliekki on kuuluisa myös eri esiintyjien keskuudessa. Monet artistit ovat sanoneet, että he tulevat mieluusti Tulenliekkiin, sillä siellä tunnelma on välitön ja yleisö ottaa orkesterit hyvin vastaan. Tämä näkyy erityisesti siinä, että tanssiparketti on koko ajan täynnä. Ensi kesänä Tulenliekissä on paljon nähtävää ja tanssittavaa. Kesän vierailijoina ovat muun muassa Agents, Finlanders, Yölintu sekä SM-tanssiorkesterit Varjokuva ja Nelinpeli. Artisteista paikalla käyvät muun muassa Arja Koriseva, Eija Kantola, Reijo Taipale sekä Matti ja Teppo SUSEL jäsenlehti 2/

12 TANSSIPAIKKAESITTELYSSÄ TEKSTI: AHTI KUKKONEN KUVAT: AHTI KUKKONEN, SOMEROSEURA ESANKALLIO, SOMERO Tanssijan satumaa ja paratiisi jo vuodesta 1965 Esakallio on urheiluseura Someron Esa ry:n omistama tanssilava, jonka Suomen Musiikki & Media valitsi vuoden 2005 TANSSIPAIKAKSI. Valtakunnan suurin ja suosittu tanssilavaviihdekeskus sijaitsee keskellä vehmasta luontoa. Perinteisiä perjantai-illan tansseja vauhdittavat tuttuun tapaan valtakunnan ykkösnimet ja keskiviikkoisin tanssitaan iltapäivätanssien merkeissä. ESAKALLIOSTA JÄLLEEN SUURLAVA Esakallion vetäjien vuosien uuttera, ajan vaatimukset huomioima työ on nostanut Esakallion takaisin yleisön suureksi suosikiksi. Tanssiyleisö on entistä liikkuvampaa ja Esakalliolle tullaan pitkienkin matkojen takaa. Linja-autokuljetus on palaamassa jälleen mukaan kuvioihin - voidaan jopa sanoa, että Etelä-Suomi on ottanut Esakallion hyvin vastaan - vanha suuruus on löytymässä nimenomaan ulkopaikkakuntalaisten avulla. Vuoden tanssipaikka -huomionosoitus ei ollut sattumaa, sillä vuosien määrätietoinen työ on tuottanut tuloksen ja Esakallio on lunastamassa sille kaavailun aseman viihdekeitaasta, josta koko ympäröivä maaseutu hyötyy säilyttääkseen elinvoimaisuuden ja omaleimaisuutensa. YHTEISTYÖ ON VOIMAA Vanhaa kunnon talkoohenkeäkään ei täällä maaseudun sydämessä ole unohdettu. Se on voimissaan unohtamatta kuitenkaan tosiasiaa, että tämän kokoisen yrityksen vetäminen on tarkkaa puuhaa ja hommat pitää tehdä ajallaan. Esakallion vetäjäpariskunnalla Arja ja Matti Oksasella on jälleen tätä kesää varten ollut kiireinen valmistelukausi takanaan ja uudistuksia on tänäkin vuonna tehty mittavasti. Vuosittaisen kunnossapidon lisäksi lavarakennusta on laajennettu merkittävästi luvulla on rakennettu mm. ravintola, uusi sisäänkäynti, tauko- /kokoustilat saunoineen, uusi vesikatto ja pihateiden asfaltointi. Nyt olivat vuorossa ulkovalaistus, ison parkkialueen asfaltointi ja lavan sisustuksen uusiminen. Yhteistyön kuvioita on viritetty monelle taholle. Paikallinen tanssiseura Monokas ry on saanut oivan työsaran levittää lavatanssin ilosanomaa ja yhteistyö onkin ollut hyvin antoisaa puolin ja toisin. Tästä osoituksena tulevan heinäkuun iltamaohjelma, jossa viritellään kunnon vanhanajan iltamaperinnettä henkiin. Luvassa on Kaija Parkon kirjoittamaan tarinaan ohjelmallinen draamaesitys Monosen ja Baddingin musiikista. Laulua ja tanssia - tyyliin, joka nimenomaan Somerolla osataan - tyyliin, jossa tangon tuska ja rockin riemu saavat nostalgisia piirteitä. Yhteistyökuvioissa on mukana myös Auran Tanssiklubi ja Sekahaku-kerho Turusta suurlava tarvitsee laajan taustaryhmän. Kun tähän kaikkeen lisätään erittäin asiantunteva ja koulutettu järjestysmieskaarti, mahdollisuudet ja menestyksen avaimet ovat hallussa. ESAKALLION OMINAISPIIRTEITÄ Somerolla kun ollaan, Mononen ja Badding ovat itseoikeutetusti erikoisasemassa ja niinpä vuonna 2003 Esakallio sai esiintymislavalleen Untoa ja Raulia esittävät vahanuket. Salissa on tilaa lähes 2000 tanssijalle. Lisäksi tanssijoiden käytössä on 300-paikkainen A-oikeuksin varustettu terassiravintola. Tilojen muunneltavuus tarjoaa puitteet lähes rajattomasti järjestää erilaisia tapahtumia, kuten näyttelyt, konsertit, messut, perhe- ja yritysjuhlat jne. Esakallion henkilökunta huolehtii vankalla kokemuksella sujuvasti kaikkien tapahtumien järjestelyt. Vuokrattavana ovat myös kokoustilat, jonka sauna on Someron parhaimpia. Esakallio sijaitsee aivan Someron keskustan läheisyydessä vehmaan maalaismaiseman ympäröimänä osoitteessa Salontie 40, Somero. Lisätietoja tanssitapahtumista osoitteessa: TANSSIKURSSEJA KAIKKIEN MAKUUN Tanssikurssit ovat olleet viimeisten kahden vuoden aikana lisääntyvän mielenkiinnon kohteena ja niinpä Teeriharjun kevään kurssien menestyksen myötä kurssitarjontaa on lisätty. Luvassa on kursseja lähes joka toinen perjantai. Tanssileirienkin tarjonta lisääntyy. Elokuun lopussa on Monokaan jo perinteeksi muotoutuva leiri, jossa maan parhaat tanssinopettajat takaavat korkeatasoisen leiritapahtuman - luvassa on mm lattarirytmejä: boogie-woogie, samba, rumba ja diskoswing SUSEL jäsenlehti 2/

13 TANSSIPAIKKAESITTELYSSÄ TEKSTI: PEKKA RANTALA KUVAT: TAUNO KESKUSTALO KUKONHIEKKA, SAARIJÄRVI 50 vuotta tanssin taikaa, yli miljoona kävijää Lavan omistaa urheiluseura Saarijärven Pullistus ry. Avajaiset lavalla pidettiin juhannuksena vuonna Tänä kesänä vietämme siis 50- vuotis juhlia. Miljoonan tanssijan rajapyykki ylitettiin v Varsinaiset juhlatanssit ovat la Toki muutakin yllätystä voi olla luvassa pitkin kesää. Kukonhiekka on seuran tärkein varainhankinnan muoto. Varoja kerätään kuuden eri jaoston urheilutoimintaan talkoovoimin. Tanssilava sijaitsee keskellä Suomea kauniin Pieni- Lumperoisen rannalla 3 km Saarijärven keskustasta Jyväskylään päin. Lavalla on on tehty useaan otteeseen laajennuksia. 90- luvun lopulta lähtien lavaa on uudistettu ja kehitetty vuosittain vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. On panostettu asiakkaiden viihtyvyyteen. Viime vuosina Kukonhiekka onkin noussut yhdeksi suosituimmista kesälavoista. Kukonhiekka on valittu vuoden huvienjärjestäjäksi 2002 Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton valitsemana. Tanssikausi käynnistyy vapunaattona jatkuen aina lokakuun alkupuolille. Tanssipäivä on lauantai, mutta satunnaisesti myös keskiviikkoisin ja perjantaisin. Esiintyjät ovat Suomen huipulta. Joka ilta on aina kaksi orkesteria. Lavalla on A- oikeudet, kaksi maisematerassia, grilli-kahvio, karaokepubi, jossa televisio ja kaksi muuta anniskelutilaa. Löytyy myös oikea inva- wc. Kaikki sisätilat ovat olleet savuttomia jo usean vuoden. Ikäraja on 18- vuotta. Tanssimaan voi tulla vaikka veneellä. Kukonhiekassa on mahdollista järjestää isojakin juhlia ( henkeä). Asuntoautoille ja vaunuille on parkkialue, jossa voi yöpyä. Linja- auto tuo Jyväskylästä ja Viitasaarelta joka lauantai. Majoitusmahdollisuuksia löytyy: Kylpylähotelli Summassaari p (kysy tanssiyötarjousta) lavalta n. 4km päässä. Ahvenlammen leirintäalue p n. 10 km Kukonhiekasta. Leirintäalue avoinna Tervetuloa tanssin pyörteisiin Kukonhiekan juhlakesään! Lavainfo p SUSEL jäsenlehti 2/

14 TANSSIPAIKKAESITTELYSSÄ TEKSTI: PÄIVI KARPPINEN KUVA: ARJA KYLLÖNEN NAAPURINVAARA, SOTKAMO Naapurinvaaran huvikeskus eli Napis Iso vaalea rakennus vaaran päällä, ovi kutsuvasti avoinna musiikin ensi sävelten houkutellessa tulijaa reilusti peremmälle. Siinä vaikutelma jonka kohtaa saapuessaan tansseihin Naapurinvaaran huvikeskukseen eli tutummin Napikselle. Ei pidä unohtaa maisemiakaan, jotka varsinkin keväällä ja kesällä pääsevät oikeuksiinsa. Maisemat mykistävät niin ensikertaa tansseihin tulijan kuin useamman kerran käyneenkin. Niitä katsellessa tuntee olevansa huipulla ja kaikista huolista vapaa. Napis on Suomen suurin talkoilla hoidettu tanssipaikka, joka sijaitsee Vuokatin vieressä. Vuonna 2005 valmistunut remontti on saanut hyvän vastaanoton ja kahdella tanssilavalla on tanssitilaa 1000 neliötä. Vuonna 1991 Sotkamon Nuorisoseura ry osti huvikeskuksen ja siitä lähtien Napiksella on tanssittu ahkerasti Suomen huippuesiintyjien tahdissa. Napiksella on tärkeää että asiakkaat ja esiintyjät viihtyvät. Kaikkien ollessa tyyty- Napis on valmiina tanssikesään, ole sinäkin. Tule nauttimaan huipulle huippujen seurasta! 26 - SUSEL jäsenlehti 2/2006 väisiä on se tae illan onnistumiselle. Tanssit alkavat ja ilta loppuu Koko illan elävää musiikkia tauotta ja naisten valtaa on tunnin verran (klo 23-24). Napikselle pääsee myös linja-autolla ainakin Sotkamosta, Vuokatista, Kajaanista ja Suomussalmelta. Karavaanareille suositellaan Naapurivaaran lomakylää joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä. Myös sieltä järjestyy linja-auto kuljetus tansseihin. Ensimmäisenä tansseihin tulija kohtaa reippaat ja ammattitaitoiset liikenteenohjaajat, jotka opastavat auton oikeaan paikkaan. Sitten matka jatkuu lippukopin kautta sisälle. Palvelualtis ja iloinen henkilökunta huolehtivat, että iltasi onnistuu. Jos jokin asia askarruttaa, rohkeasti vain kysymään. Ilman vastausta et jää. Napiksella on b-oikeudet ja myös savuton ravintola löytyy.huolimatta väljistä tiloistaan ei Naapurinvaaran Huvikeskus ole mikään hehtaarihalli, vaan lukuisista perusparannus- ja muutostöistä huolimatta Huvikeskuksessa on onnistuttu säilyttämään jotain siitä entisaikojen tanssilavojen sähköisestä ilmapiiristä. Naapurinvaaran Huvikeskuksessa käy vuosittain n asiakasta. Se tarkoittaa sitä, että Vuokatin vieressä on mahtavat menot 40 kertaa vuodessa. Viime vuosina ohjelmistossa on otettu huomioon myös se että nuoretkin tulisivat iltaa viettämään tanssipaikalle. Ainakin Yö, Kake Randelin ja Yölintu ovat saaneet nuoret paikalle. Tanssikausi alkoi tänä vuonna helmikuun lopussa. Kesäkausi alkaa 10.6 ja kestää syyskuun loppuun. Sitten tansseja on talvikaudella muutaman kerran kuussa joulukuulle saakka. Heinäkuu on vuoden tanssikuukausi. Tänä vuonna on kolmet viikkotanssit lauantaitanssien lisäksi. Tänä kesänä juhannusaattona on tulossa paluun keikoille tekevä Isto Hiltunen ja toisena Kake Randelin, Apulanta 30.6 ja heinäkuussa mm. Menneisyyden vangit, Jari Sillanpää, Yö ja Yölintu. Napiksella tehty työ ei ole mennyt hukkaan, vaan työstä on saatu mm. seuraavat tunnustukset: Vuoden 2001 tanssipaikka (SHK:n antama tunnustus) Vuoden 2002 tanssijärjestäjä (Musiikki & Median antama tunnustus) Vuoden 2003 tanssijärjestäjä (Musiikki & Median antama tunnustus) Artistit äänestivät Naapurinvaaran Suomen parhaaksi tanssilavaksi (Iltalehti ) Napiksen ohjelmista ja ajo-ohjeista saa parhaiten tietoa osoitteesta Littoisten tanssilava on avattu! Tervetuloa kokemaan historiallisen tanssilavan upea tunnelma! Tanssikurssit Monipuolisesti tanssikursseja tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Tanssit Tanssit joka torstai klo monipuolisen tanssimusiikin tahdissa! Kahvila avoinna. Littoisten tanssilava sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Littoistenjärven rannalla, Turun kupeessa. Vanha Littoistentie 153, Kaarina. Toiminnasta vastaa Lavatanssikerho Sekahaku

15 TANSSIPAIKKAESITTELYSSÄ TEKSTI: MS KUVA: JARI TUUKKANEN LOMAKOUHERO, PÄÄJÄRVI Kesätapahtumien keskipiste Reilut 20 vuotta toiminut Lomakouhero on vakiinnuttanut asemansa Suomen johtavien tanssipaikkojen joukossa. Lomakouheron kesässä on tarjolla paljon muutakin mukavaa koko perheelle. Vauhdikas kumilauttasafari on mieleenpainuva ohjelma esimerkiksi polttareita viettäville ryhmille. MOOSES VIINANEN VALLOITTAA KESÄTEATTERISSA Lomakouheron kesäteatterissa nähdään hulvaton musiikkipitoinen farssi: Mooses Viinanen, Luojan mieliharmi. Se on Raimo Suurosen säveltämä ja ohjaama tarina Mooseksesta, jonka monenlaiset seikkailut ovat hauskuuttaneet teatteriyleisöä ympäri Suomen. -Näytöksiä järjestetään kesäkuun 25. päivästä lähtien aina heinäkuun loppuun. Näytökset ovat keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin. Sunnuntaisin näytöksiä on kaksi ja niiden välissä järjestämme ilmaistanssit, kertoo yrittäjä Hanna Poikonen. - Järjestämme tilauksesta myös erilaisia teatteripaketteja ryhmille, johon voidaan sisällyttää ruokailut, kahvitukset ja majoitukset. Kannattaa kysyä lisätietoja myyntipalvelustamme, jatkaa Poikonen. POLTTARIT, HÄÄT, SYNTTÄRIT TAI VAIKKAPA KESÄJUHLAT Lomakouherossa on ympäri vuoden toimiva A-oikeuksin varustettu a la carte ravintola. Tilauksesta järjestetään asiakkaan toiveiden mukaisia ruokailuja esimerkiksi noutopöydästä. -Tiloissamme mahtuu kerrallaan ruokailemaan yli 200 ihmistä, joten esimerkiksi häiden ja syntymäpäivien järjestäminen onnistuu mainioisti. Eri tiloja yhdistelemällä voi kerralla ruokailla jopa yli tuhat henkeä ja tämän kokoluokan tilaisuuksien järjestämisestä meillä on kokemustakin. Tarvittaessa voimme suunnitella koko ohjelmatarjonnan ruokailusta tanssiorkesteriin, kertoo Poikonen. Lomakouheron palvelutarjontaan kuuluu myös monipuoliset ohjelmapalvelut. Keväällä suosituimpia ovat koskien kuohunnan keskellä tehtävät vauhdikkaat kumilauttasafarit. Mukavaa aktiivista ohjelmaa tarjoaa myös köysilaskeutuminen, korikiipeily ja tolppahyppy. -Erityisen suosittuja ohjelmapalvelumme ovat polttareita viettävillä ryhmillä, jossa ystäväporukan kesken voidaan yhden päivän aikana kokeilla useampaa rajoja rikkovaa aktiviteettia, kertoo Poikonen. TANSSIA, TANSSIA, TANSSIA Lomakouhero on tunnetusti tanssipaikkojen kärkikohde. Pelkästään kesä-heinäkuussa järjestetään yhteensä 17 tanssit. Tanssi-iltojen yhteydessä on erilaisia tapahtumia, kuten Maitopoika-kilpailu ja Porsasjuhlat. -Pyrimme muodostamaan musiikkitarjontamme mahdollisimman monipuoliseksi. Takkaterassilla voi kuka vaan koettaa laulutaitojaan karaokessa. Yläkerran Hovibaarissa reilun vuoden toiminut disco on saanut erittäin positiivisen vastaanoton, kertoo Poikonen. KELOKYLÄ KESKELLÄ JÄRVI-SUOMEA Lomakouheron komeat maisemat ovat painuneet monien mieliin. Pääjärven rannalla sijaitseva viihdekeskus on rakennettu korkean kallion päälle, josta avautuu silmiähivelevä järvimaisema. Näissä maisemissa aivan tanssilavan vieressä sijaitsee myös Lomakouheron kelomökit, jossa voi majoittua satakunta henkeä. -Kelomökit ovat hyvin varusteltuja, joten Lomakouherossa voi viettää täysimittaisen loman ilman, että tekemisen puute yllättäisi. Lomakouhero on rauhallinen lomanviettopaikka, jonne voi pistäytyä päiväksi, kahdeksi tai pidemmäksi aikaa, kehottaa Poikonen SUSEL jäsenlehti 2/

16 ISKELMÄ -RADIOLLE KUNNIAKIRJA SUSEL JUHLASEMNAARISSA Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry palkitsi juhlaseminaarissa Iskelmä-radion kunniakirjalla ansiokkaasta työstä suomalaisen seuratanssimusiikin edistämisessä. Kunniakirjalla haluttiin edelleen edistää Suomalaisen iskelmämusiikin kuuluvuutta radiossa. Palkinnon vastaanotti Iskelmän edustajana seminaarissa nut ohjelmapäällikkö Ari Ojala. Palkitseminen tuli hänelle kuitenkin pienenä yllätyksenä, sillä radiossa esitettävien kappaleiden tanssittavuus ei ole sinänsä varsinaisesti kriteerinä kappaleiden soittovalinnoissa, vaan niiden poimiminen tapahtuu erilaisin lähtökohdin. Perusteena on lähinnä kappaleiden suosio kuuntelijoiden keskuudessa ja Ari kuunteleekin henkilökohtaisesti kappaleita ns. radiokorvin. Toki palkitseminen oli hä- toiminestä hyvin positiivinen tapahtuma, eikä Ari koe sitä missään nimessä hyljeksittävänä ajatuksena. Iskelmä-musiikki ja seuratanssi kulkevat käsi kädessä ja ovat molemmat siten tärkeitä vaikuttimia toisilleen. Samat artistit, sama musiikki, joka soi tanssilavoilla, soi myös Iskelmässä. Uudet hitit voivat tuoda myös uutta yleisöä tanssipaikoille, sillä artisteja ja orkestereita tullaan paljon myös katsomaan ja kuuntelemaan tanssipaikoille, kun niitä on mahdollisesti kuultu ensin vaikka ensimmäisen kerran radiossa ja päinvastoin. Tämä luo toimivan Pappinen ringin eri 2006.fh8 tahojen ympärille 08:44 ja Ari kokeekin, Page 1 että he voivat olla Iskelmässä täten merkittävä välittäjä esimerkiksi artistien C ja M yleisön Y CM vuorovaikutuksessa, MY CY CMY K josta on hyötyä luonnollisesti muillekin osapuolille. TEKSTI JA KUVA: JAANA VUORENPÄÄ Joka ilta TANSSIN SYKETTÄ Paula Koivuniemi, Yölintu, Dingo, Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty, Heli Ruotsalainen & Twisters, Hurlumhei Jean S., Anne Mattila & Mistral, Hurlumhei Charles Plogman & Tommys, Heli Ruotsalainen & Twisters, Mikko Siltala yhtyeineen, Juha Metsäperä yhtyeineen. Liput Festivaalialueelle pe e, la e, yhteislippu pe & la 60 e. Varaamme oikeuden ohjelmamuutoksiin. TÄHTITANSSIT KYLPYLÄSSÄ KESKIVIIKKOISIN KESÄKUU 7.6. Jarkko Salmi & Sunset Karoliinit Jarmo Tuuri Group Rami Rafael & Valentinot HEINÄKUU 5.7. Neljän Suora Korsuorkesteri Ari Klem yhtyeineen Saija Tuupanen & Tornados ELOKUU 2.8. Tulipunaruusut 9.8. Seitsemän Seinähullua Veljestä Tangokuningas Tony Montana & Band Risto Nevala & Noiser LOMAVARAUKSET puh. (03) tai puh. vaihde (03) Katso lisää SUSEL jäsenlehti 2/

17 TANGO & TANSSILAVA TEKSTI: TERTTU IISKOLA KUVAT: TEA SALONSAARI-ELORANTA HURMAA TAAS KORIALLA Kerrankin tarpeeksi tangoja, ja ihanasti tilaa tanssia! Lisää eri tasoisia tangokursseja, mutta kiireettömämmin! T anssikas sai runsaasti kannustavaa palautetta viime kesänä järjestämästään Tango & Tanssilava tapahtumasta ja toteuttaa tulevana kesänä toiveet: Tapahtuma on nyt kaksipäiväinen heinäkuuta ja sisältää myös kahdet erikoistanssit Korian Kallioniemessä. Tangon taikaa ja hurmiota voi nauttia itse kukin vapain askelin tai tangokurssilla omaksutuin opein tapahtuman lavatansseissa. Perjantai-iltana Syke soittaa normaalin ohjelmistonsa, mutta väliajoilla nautitaan pelkkiä tangoja. Tanssikkaan puheenjohtaja Anu Toivola koosti ensimmäisiin Tango & Tanssilava -tansseihin unohtumattomia tangoja, joista saadaan nytkin nauttia. Lauantai-iltana koostuu Erkki Räsäsen ympärille ennen näkemätön Nocturne, juuri tätä iltaa varten valikoitu, soittimiltaan monipuolinen kokoonpano. Illasta tulee unohtumaton myös musiikillisesti, vaikka ei enää täysillä jaksaisi tanssiakaan... Nimittäin 70 parilla painaa jaloissa silloin jo intensiivikurssi, jonka opettajina ovat viimevuotiseen tapaan Tanssikoulu Onnenmaan Anna ja Mika Väisänen sekä Hannele Vartiainen ja Sulo Piirainen Suomalaisen Tangon Kehittämisyhdistyksestä. - Lavatangon alkeisopetusta emme vielä järjestä, vaikka hienojakoisemman ryhmäjaon tarve tuli esiin viime vuonna, kertoo Anu Toivola. - Tuskin saisimme riittävästi kurssilaisia alkeisiin, koska laaja yleisö ei vielä tunne tapahtumaa. Ehkä sitten tulevaisuudessa. Tanssikkaan puheenjohtaja Anu Toivola tangon taivuteltavana. Jatkotason kurssi pidetään viime vuoden tapaan Elimäen-Vilppulan nuorisoseurantalolla ja konkarikurssi Kallioniemen lavalla, jotka sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä toisistaan. Välissä ovat peseytymis- ja pukeutumistilat. Perjantaina kello Hannele ja Sulo opettavat perustekniikkaa, Anna ja Mika hiovat toimivaa tanssiasentoa ja pettämätöntä perustekniikkaa. Lauantaina kello ja Hannele ja Sulo opettavat musiikin tulkintaa ja sen yhteydessä kaikenlaista mukavaa ja muutaman kuvion. Anna ja Mika ohjaavat yhä haastavampaan tekniikkaan, vaativampiin kuvioihin ja dynaamisempaan tanssiin. - Monet kokivat viime vuonna kurssin liian lyhyeksi opetuksen sisältöön nähden, ja toivottiin enemmän aikaa henkilökohtaiseen askelten sompailuun. Kurssia pyritään jalostamaan siihen suuntaan. - Tango on sen verran vaikea laji, että hyvä, kun oppii ensin yhden kanssa. Siksi kurssille otetaan vain pareja, eikä parinvaihtoa järjestetä, lisää Tanssikkaan koulutusvastaava Erkki Kulomaa. lehtimainos_a5_mv.fh11 Fri Apr 28 20:40: Page 1 C Kurssien yhteishinta on 44 euroa, jatkot 8 euroa, ja kurssirannekkeella saa euron alennuksen illan tanssilipuista. Kallioniemessä on tarjolla pitoruokailu kurssin ja tanssien välillä lauantaina 5 eurolla. Tanssikas on järjestänyt matkailuautoille paikan tanssilavan läheltä ja neuvotellut majoituspaketit kahdesta hotellista. Hyväksi järjestäjäksi todetulle Tanssikkaalle on heitetty Tango & tanssilava tapahtuman kehittämishaasteita. Muun M Y CM MY CY CMY K muassa on toivottu lasten leiriä. - Emme uskaltaneet lähteä vielä laajentamaan toimintaan, johon tarvitaan muitakin yhdistyksiä kuin Tanssikas ja Korian Ponsi. Vuoden 2007 tapahtuman päivät on jo lyöty lukkoon ja toinen tanssiorkestereistakin..., mutta katsotaan nyt ensin tämän vuoden palaute ja jatketaan sitten kehittelyä, Anu Toivola sanoo. Tango & Tanssilavan ilmoittautumiset puh tai sähköpostitse: ilmoittautumiset@tanssikas.net Lisätietoja: SUSEL jäsenlehti 2/ Composite

18 UUSI YHTEISTYÖJÄSEN ESITTELYSSÄ TEKSTI: HENRIK HALLBERG KUVA: PISTOHIEKAN LAVA PISTOHIEKAN LAVA, PUUMALA - KULTAA AJAN Idyllinen lava Saimaan rannalla Lava valmistui juuri sopivasti juhannuksen kynnyksellä 1965, ja kohosi suuren kansan suosioon seuraavina vuosina, ollen yksi suomen tunnetuimpia tanssipaikkoja vielä -80 luvulle asti, jonka jälkeen lavakulttuuri alkoi hiipua Suomessa. Tultaessa 90-luvulle, Pistohiekka sai yleisöksi uusia nuoria, kun siellä järjestettiin discoja sen ajan hengen mukaisesti; oli Kummeli showta ym. Kun vuosituhat vaihtui, vuokrasi lavan silloinen omistaja (Puumalan Viri) lavan nuorelle yrittäjälle, Mikkeliläiselle Tiina Purtsille, joka kunnosti lavaa avatakseen sen tanssivalle kansalle kesällä Viimeisimmistä tansseista oli kulunut jo useampi vuosi, joten korjaamista riitti. Tähän päivään asti Tiina on järjestänyt Pistohiekalla jo yli seitsemätkymmenet tanssit ja tulevana suvena lavalla tanssitaan 15 kertaa tähtiartistien tahdittamana. Pistohekan lavan paikoitusalue laajenee täksi kesäksi ja maisemointia lavan pihassa on selkeytetty kaatamalla huonokuntoiset puut, jotka varjostivat näkyvyyttä Saimaalle. Ennen kaikkea Pistohiekan lava on tunnelmallinen tuulahdus menneiltä vuosikymmeniltä, joka lavan iskulauseen mukaisesti kultaa ajan. Pistohiekka liittyi SUSELin yhteistyöjäseneksi kevättalvella, koska siten he voivat saada mm. tärkeää ajankohtaista tietoa tanssin maailmasta ja sen suuntauksista sekä päästä itse helpommin vaikuttamaan tanssikulttuurin kehittämiseen yhteistyössä muiden eri tahojen kanssa. Tottakai myös tieto siitä, että siten voi tavoittaa lisää tanssinälkäisiä, vaikutti positiivisesti päätökseen liittyä jäseneksi. Pistohiekan lava myöntää myös SU- SELin jäsenille alennuksen pääsylippujen hinnasta jäsenkorttia vastaan. Tervetuloa tanssimaan Pistohiekkaan Puumalaan! PS. SUSELin jäsenille sisäpiirin tietona voinemme paljastaa, että Helena Ahti-Hallberg on lupautunut avajaisiimme pe opettamaan Samban saloja. RUTALAHDEN NUORISOSEURAN KESÄ 2006 Pe Juhannusaaton tanssit Letkaliiterillä Pasi Lehtola & Usko Lahtinen quartet La 1.7. Tanssit Letkaliiterillä Tanssiorkesteri Glamour La 8.7. Tanssit Letkaliiterillä Pekka Nebelung & Volga La Tanssit Letkaliiterillä Jani Rinne & Charters La Tanssit Letkaliiterillä Eija Koriseva & Boheme Su Yhteislauluilta klo Letkaliiterillä Opeleekio ja Karpalot laulattaa.vapaa pääsy! Ke Senioreiden päivätanssit Letkaliiterillä Pe Klo Rutalahden Ns. teatterin näytelmä Pikku Paratiisi ensi-ilta nuorisoseurantalolla. Näytelmän käsikirj. Anneli Pukema, ohjaus Helena Gylden Lippuvaraukset puh La Tanssit Letkaliiterillä Pertti Niskala & Kultaiset kitarat Su Klo 16 Lastentapahtuma Letkaliiterillä Klovni Dodo 34 - SUSEL jäsenlehti 2/ LAHTI JKL HKI E4 RUTALAHTI LEIVONMÄKI Ti 1.8 Ke 2.8 Pe 4.8 La 5.8 Su 6.8 Klo 19 Näytelmä Pikku Paratiisi ns-talolla Klo 19 Näytelmä Pikku Paratiisi ns-talolla Klo 19 Näytelmä Pikku Paratiisi ns-talolla Kesän päätöstanssit Letkaliiterillä Villiruusut Klo 14 Näytelmä Pikku Paratiisi ns-talolla TERVETULOA VIIHTYMÄÄN, RUTALAHDESSA TAVATAAN! puh Vuoden nuorisoseura 2006 Keski-Suomi

19 UUSI YHTEISTYÖJÄSEN ESITTELYSSÄ EXTRA VIIHDE OY - TYÖTÄ HUVIN VUOKSI! ANZA MERTARANTA ALL STARS Ohjelmatoimisto Extra Viihde Oy:n (alunperin Extra-Viihde Ky) juuret ulottuvat aina vuoteen Alkusysäyksenä oli Pasi Kauniston nousu iskelmämusiikin huipulle Olli Leppäniemen (yrityksen perustajan) yhtyeen solistina. Esiintymisiä tuli niin paljon, että toimintaa oli organisoitava uudelleen. Toisaalta asiakkaat halusivat, että tarjoajia olisi vähemmän, eli ammattilaiset hoitaisivat keskitetysti useamman esiintyjän keikat. Näistä ajoista alkaen Extra Viihteen artisteina ovat olleet Suomen huippuartistit. Nykyisin edustuksessamme ovat mm. Taikakuu, Idols-voittajat Ilkka ja TEKSTI: KALEVI PUONTI KUVAT: EXTRA VIIHDE OY, KUVAPANKKI Välitämme monipuolisia viihdepalveluita 37 vuoden kokemuksella. Yrityksemme on tuottanut huippuluokan esiintyjiä suomalaisten arkeen ja juhlaan jo vuodesta 1969 lähtien. Extra Viihteestä on tullut tunnettu ja arvostettu tavaramerkki, joka toimittaa esiintyjiä tuhansiin tapahtumiin huvitilaisuuksien järjestäjille, tanssiravintoloille, huvikeskuksille, varustamoille, yrityksille ja yhteisöille. Heikki Jääskeläinen, NeljänSuora, Syke, Markus Törmälä ja FBI-beat, Kari Vepsä, Pekkaniskan Pojat ja Antero Mertaranta. Syksyllä 2005 Blue Magnum Oy osti koko Extra Viihdepalveluiden osakekannan tavoitteena toiminnan laajentaminen täyden palvelun viihdetaloksi. Blue Magnum Oy:n omistajiin kuuluvat mm. Blue Media TV-tuotantoyhtiö ja Viijari-Yhtiöt. Yritykset toimivat vahvasti TV-tuotannon, äänite- ja kuvatuotannon, ohjelmamyynnin ja urheiluviihteen alueilla. Kimmo Junttila nimettiin Extra Viihteen toimitusjohtajaksi loppuvuodesta 2005, jolloin Tampereella pitkään toiminut Tangon taikaa, mahtavat konsertit, perinteiset lavatanssit, satojen esiintyjien sykähdyttävät tulkinnat lukuisilla estradeilla - jälleen ensi kesänä Seinäjoella! yhtiö muutti Riihimäelle. Tänä päivänä Extra Viihteen tärkeimpiä asiakkaita ovat ravintolat, tanssipaikat, varustamot ja yritykset, joille tuotamme laadukasta ja monipuolista viihdettä erilaisiin tapahtumiin ja te toihin. Toinen asiakasryhmä ovat esiintyjät, joille järjestämme esiintymistilaisuuksia. Tarvittaessa Extra Viihde toimii myös esiintyjän henkilökohtaisena managerina. Keskeisin tehtävämme on toimia niin, että esiintyjät menestyvät ja saavat töitä. Teemme yhteistyötä mm. levy-yhtiöiden, radioiden, tv:n ja tuotemerkkien kanssa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Lipputilaukset: Lipun hinnat 4-60 VIPpaketit: Seinäjoki Majoitusvaraukset: Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy p. (06) Asuntovaunupaikkavaraukset: Seinäjoen Maila-Jussit p. (06) tervetuloa keskikesän tähtihetkiin! Ta v a t a a n t a a s... h i l j a a y ö s s ä! Tangomarkkinat toimisto, Torikatu 15, SEINÄJOKI avoinna: ma-pe klo 9-15 p. (06) , fax. (06) info@tangomarkkinat.fi 36 - SUSEL jäsenlehti 2/

20 38 - SUSEL jäsenlehti 2/