Mikkeli Ote pöytäkirjasta 4/ (9) Mikkelin seudun ympäristölautakunta

Transkriptio

1 Mikkeli Ote pöytäkirjasta 4/ (9) Tekninen lautakunta, 72, Kaupunginhallitus, 157, Mikkelin seudun ympäristölautakunta, 54, Lausunto Visulahden pohjoisosan asemakaavaehdotuksesta MliDno Tekninen lautakunta, , 72 Valmistelija / lisätiedot: Kalle Räinä Kalle.Raina@mikkeli.fi Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee 28. kaupunginosan (Visulahti) pohjoisosaa, 24. (Oravinmäki) kaupunginosaa ja 17. kaupunginosaa (Tupala) sekä (418) Rämälän kylää. Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 21. päivänä huhtikuuta 2015 päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Suunnittelualue sijaitsee Visulahden pohjoisosassa Suonsaarentien ja Kantatien 72 (Pieksämäentie) varrella. Alueen pinta-ala on noin 100 hehtaaria. Mikkelin keskustaan on matkaa noin neljä kilometriä. Suunnittelun tavoitteena on laatia osayleiskaavan suuntaviivojen mukainen tilaa vaativien yritysten, logistiikan, kaupan- ja teollisuustoimintojen keskittymä valtatien 5 uuden linjauksen pohjoispuolelle. Visulahden kaupunginosan suunnittelualue sopii hyvin väljyyttä ja saavutettavuutta vaativille yritystoiminnoille. Suunnittelualue sijaitsee myös logistisesti merkittävässä solmukohdassa valtakunnallisen pääväylän valtatien 5 ja alueellisen väylän kantatien 72 risteyksessä. Asemakaavan laatimisen tavoitteena on lisätä kaupungin teollisuus- ja yritystonttialueiden tarjontaa. Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi kaupungin omistuksessa. Tiealueet omistaa valtio. Yksityisen maanomistajan m² laajuinen maa-alue sijaitsee asemakaavoitettavalla alueella. Kaavatyö käynnistyi , jolloin ilmoitettiin asemakaavan muutoksen vireille tulosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupunkisuunnittelun ilmoitustaululla, ja siitä on voinut jättää huomautuksen välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 4 lausuntoa. Kaavatilanne Maakuntakaava (vahv ) Suunnittelualue on kaavassa osoitettu (A) taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaavassa ei ole vähittäiskaupan suuryksiköitä mahdollistavaa merkintää Visulahdessa, mutta maakuntakaava ei ole voimassa yleis- ja asemakaavoitetuilla alueilla. Yleiskaava

2 Mikkeli Ote pöytäkirjasta 4/ (9) Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Visulahden osayleiskaava, jonka maankäyttö on suunniteltu perustuen valtatien siirtoon uuteen maastokäytävään. Osayleiskaavassa alueelle on osoitettu (K) liike- ja toimistorakennusten korttelialue, (T) teollisuus ja varastorakennusten korttelialue, (KTY) toimitilarakennusten korttelialue, (KM) liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön sekä (AP) asuinpientalojen korttelialue. Alueelle on osoitettu (V) virkistys- sekä (M) maa- ja metsätalousalueita. Suunnittelualueen pohjoisosassa on myös (MA) maisemallisesti arvokas peltoalue. Liito-oravan elinympäristö jää osayleiskaavan länsilaitaan. Alueelle on osoitettu merkintä (MY) maa- ja metsätalousalue, jolla erityisiä luontoarvoja. Osayleiskaava-alueella ei ole valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, luonnonmuistomerkkejä tai maakuntakaavan luonnonsuojelualuevarauksia Ajantasakaava: Suunnittelualueen eteläisimmässä osassa on Ympäristöministeriön vahvistama asemakaava. Asemakaavassa alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Kaavaratkaisu Kaava-alueen pinta-ala on noin 100 hehtaaria, josta korttelialueita on 47,57 hehtaaria ja loput erityis-, suojaviher-, virkistys-, tie- tai katualueita. Korttelialueita muodostuu yhteensä 10 kpl. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on k-m2, tästä on Liike- tai ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilla (KM/TY) yhteensä k-m² tehokkuuden ollessa e=0,40. (KM/TY) merkintä sallii joustavasti toteuttaa kortteleita joko kaupan tai teollisuuden tarpeisiin, ensimmäinen rakennuslupa määrittää korttelin käyttötarkoituksen. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueille on osoitettu rakennusoikeutta k-m² tehokkuudella e=0,50. (KM/TY) alueelle voidaan sijoittaa seudullisen, tilaa vievän, vähittäistavarakaupan suuryksiköitä. Vähittäistavarakaupan suuryksiköksi tulkitaan alue jolla yhteenlaskettu myyntiala ylittää k-m². Voimassa olevassa maakuntakaavassa seudullisen yksikön raja on k-m². Uudessa maakuntakaavassa tavoitteena on nostaa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön raja k-m². Mikkelin teollisuusalueilla yleisesti käytetty tehokkuuslukua on e=0,50, asemakaavalla on pyritty vastaavaan tehokkuuteen. Kerroslukuna on käytetty muiden vastaavien kaava-alueiden kerroslukua II. Suunnittelualueelle osoitetaan aluevaraukset ulkoilu- ja virkistysreittiyhteyksille. Virkistysaluetta muutetaan erityisalueeksi (E-1) metsäkoneiden ajoharjoittelurataa varten yhteensä 2,6 hehtaaria. Suunnittelussa on kiinnitetty huomioita hulevesien kulkuun ja hallintaan sekä alueiden kunnossapidon toimivuuteen ja taloudellisuuteen. Liito-oravien elinympäristöt ja kulkureitit on otettu kaavassa huomioon. Autopaikkojen vähimmäismäärät - huoltoasemien liiketilat 1 ap / 35 kem²

3 Mikkeli Ote pöytäkirjasta 4/ (9) - myymälä- liike ja toimistotilat 1 ap / 50 kem² - teollisuustilat 1 ap / 200 kem² - varastotilat 1 ap / 200 kem² Asemakaavaehdotus liitteineen on luettavissa Mikkelin kaupungin nettisivuilla Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti kaupunginosia 28. kaupunginosan (Visulahti) pohjoisosaa, 24. (Oravinmäki) kaupunginosaa ja 17. kaupunginosaa (Tupala) sekä (418) Rämälän kylää koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen / Visulahden pohjoisosa, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot Etelä-Savon maakuntaliitolta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta, Etelä-Savon pelastuslaitokselta, Etelä-Savon Energia Oy:ltä, Suur-Savon Sähkö Oy:ltä, Mikkelin Puhelin Oyj:ltä ja Mikkelin Vesiliikelaitokselta. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, , 157 Tekninen lautakunta Valmistelija / lisätiedot: Kalle Räinä kalle.raina@mikkeli.fi Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee 28. kaupunginosan (Visulahti) pohjoisosaa, 24. (Oravinmäki) kaupunginosaa ja 17. kaupunginosaa (Tupala) sekä (418) Rämälän kylää. Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 21. päivänä huhtikuuta 2015 päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Suunnittelualue sijaitsee Visulahden pohjoisosassa Suonsaarentien ja Kantatien 72 (Pieksämäentie) varrella. Alueen pinta-ala on noin 100 hehtaaria. Mikkelin keskustaan on matkaa noin neljä kilometriä. Suunnittelun tavoitteena on laatia osayleiskaavan suuntaviivojen mukainen tilaa vaativien yritysten, logistiikan, kaupan- ja teollisuustoimintojen keskittymä valtatien 5 uuden linjauksen pohjoispuolelle. Visulahden kaupunginosan suunnittelualue sopii hyvin väljyyttä ja saavutettavuutta vaativille yritystoiminnoille. Suunnittelualue sijaitsee myös logistisesti

4 Mikkeli Ote pöytäkirjasta 4/ (9) merkittävässä solmukohdassa valtakunnallisen pääväylän valtatien 5 ja alueellisen väylän kantatien 72 risteyksessä. Asemakaavan laatimisen tavoitteena on lisätä kaupungin teollisuus- ja yritystonttialueiden tarjontaa. Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi kaupungin omistuksessa. Tiealueet omistaa valtio. Yksityisen maanomistajan m² laajuinen maa-alue sijaitsee asemakaavoitettavalla alueella. Kaavatyö käynnistyi , jolloin ilmoitettiin asemakaavan muutoksen vireille tulosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupunkisuunnittelun ilmoitustaululla, ja siitä on voinut jättää huomautuksen välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 4 lausuntoa. Kaavatilanne Maakuntakaava (vahv ) Suunnittelualue on kaavassa osoitettu (A) taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaavassa ei ole vähittäiskaupan suuryksiköitä mahdollistavaa merkintää Visulahdessa, mutta maakuntakaava ei ole voimassa yleis- ja asemakaavoitetuilla alueilla. Yleiskaava Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Visulahden osayleiskaava, jonka maankäyttö on suunniteltu perustuen valtatien siirtoon uuteen maastokäytävään. Osayleiskaavassa alueelle on osoitettu (K) liike- ja toimistorakennusten korttelialue, (T) teollisuus ja varastorakennusten korttelialue, (KTY) toimitilarakennusten korttelialue, (KM) liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön sekä (AP) asuinpientalojen korttelialue. Alueelle on osoitettu (V) virkistys- sekä (M) maa- ja metsätalousalueita. Suunnittelualueen pohjoisosassa on myös (MA) maisemallisesti arvokas peltoalue. Liito-oravan elinympäristö jää osayleiskaavan länsilaitaan. Alueelle on osoitettu merkintä (MY) maa- ja metsätalousalue, jolla erityisiä luontoarvoja. Osayleiskaava-alueella ei ole valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, luonnonmuistomerkkejä tai maakuntakaavan luonnonsuojelualuevarauksia Ajantasakaava: Suunnittelualueen eteläisimmässä osassa on Ympäristöministeriön vahvistama asemakaava. Asemakaavassa alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Kaavaratkaisu Kaava-alueen pinta-ala on noin 100 hehtaaria, josta korttelialueita on 47,57 hehtaaria ja loput erityis-, suojaviher-, virkistys-, tie- tai katualueita. Korttelialueita muodostuu yhteensä 10 kpl. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on k-m2, tästä on Liike- tai ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilla (KM/TY) yhteensä k-m² tehokkuuden ollessa e=0,40. (KM/TY) merkintä sallii joustavasti toteuttaa kortteleita joko kaupan tai teollisuuden tarpeisiin, ensimmäinen rakennuslupa määrittää korttelin käyttötarkoituksen. Teollisuus- ja

5 Mikkeli Ote pöytäkirjasta 4/ (9) varastorakennusten korttelialueille on osoitettu rakennusoikeutta k-m² tehokkuudella e=0,50. (KM/TY) alueelle voidaan sijoittaa seudullisen, tilaa vievän, vähittäistavarakaupan suuryksiköitä. Vähittäistavarakaupan suuryksiköksi tulkitaan alue jolla yhteenlaskettu myyntiala ylittää k-m². Voimassa olevassa maakuntakaavassa seudullisen yksikön raja on k-m². Uudessa maakuntakaavassa tavoitteena on nostaa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön raja k-m². Mikkelin teollisuusalueilla yleisesti käytetty tehokkuuslukua on e=0,50, asemakaavalla on pyritty vastaavaan tehokkuuteen. Kerroslukuna on käytetty muiden vastaavien kaava-alueiden kerroslukua II. Suunnittelualueelle osoitetaan aluevaraukset ulkoilu- ja virkistysreittiyhteyksille. Virkistysaluetta muutetaan erityisalueeksi (E-1) metsäkoneiden ajoharjoittelurataa varten yhteensä 2,6 hehtaaria. Suunnittelussa on kiinnitetty huomioita hulevesien kulkuun ja hallintaan sekä alueiden kunnossapidon toimivuuteen ja taloudellisuuteen. Liito-oravien elinympäristöt ja kulkureitit on otettu kaavassa huomioon. Autopaikkojen vähimmäismäärät - huoltoasemien liiketilat 1 ap / 35 kem² - myymälä- liike ja toimistotilat 1 ap / 50 kem² - teollisuustilat 1 ap / 200 kem² - varastotilat 1 ap / 200 kem² Asemakaavaehdotus liitteineen on luettavissa Mikkelin kaupungin nettisivuilla Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti kaupunginosia 28. kaupunginosan (Visulahti) pohjoisosaa, 24. (Oravinmäki) kaupunginosaa ja 17. kaupunginosaa (Tupala) sekä (418) Rämälän kylää koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen / Visulahden pohjoisosa, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot Etelä-Savon maakuntaliitolta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta, Etelä-Savon pelastuslaitokselta, Etelä-Savon Energia Oy:ltä, Suur-Savon Sähkö Oy:ltä, Mikkelin Puhelin Oyj:ltä ja Mikkelin Vesiliikelaitokselta. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Liite on luettavissa Mikkelin kaupungin kotisivuilta osoitteesta kohdasta Päätöksenteko/kaupunginhallitus/tulevan kokouksen esityslista Ehdotus

6 Mikkeli Ote pöytäkirjasta 4/ (9) Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti kaupunginosia 28. kaupunginosan (Visulahti) pohjoisosaa, 24. (Oravinmäki) kaupunginosaa ja 17. kaupunginosaa (Tupala) sekä (418) Rämälän kylää koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen / Visulahden pohjoisosa, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot Etelä-Savon maakuntaliitolta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Etelä-Savon pelastuslaitokselta, Etelä-Savon Energia Oy:ltä, Suur-Savon Sähkö Oy:ltä, Mikkelin Puhelin Oyj:ltä, Mikkelin Vesiliikelaitokselta ja Museovirastolta. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että Olli Nepponen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana. Edelleen merkitään, että kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen esitteli asiaa kaupunginhallitukselle. Mikkelin seudun ympäristölautakunta, , 54 Valmistelija / lisätiedot: Hanna Pasonen Hanna.Pasonen@mikkeli.fi Liitteet 1 Visulahti_kaavakartta.pdf Mikkelin kaupunginhallitus pyytää Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen lausuntoa Visulahden pohjoisosan asemakaavaehdotuksesta. Kaavatyön tavoitteena on laatia tilaa vaativien yritysten, kaupan- ja teollisuustoimintojen keskittymä Vt 5:n uuden linjauksen pohjoispuolelle. Asemakaavan laatiminen on tullut vireille Mikkelin kaupungin aloitteesta Alue on asumaton ja suurin osa alueesta on rakentamatonta metsätalousmaata. Lähin asuinalue sijaitsee Tupalassa, noin 150 metrin päässä suunnittelualueen länsireunasta. Alueella on voimassa vuonna 2008 lainvoiman saanut Visulahden osayleiskaava. Nyt valmisteilla olevan Visulahden pohjoisosan asemakaavaehdotuksessa taustaselvityksinä on käytetty mm. Mikkelin seudun maankäytön rakennemallityötä, Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavan kaupallisen selvityksen päivitystä vuodelta 2013, seudullisen joukkoliikenteen sekä siihen tukeutuvan pyöräilyn ja jalankulun laatukäytävät selvitystä ja Vt5:n perusparannustyöhön liittyviä selvityksiä. Alueelta tai sen osista on laadittu vuosien useita luontoselvityksiä. Tuorein, kevään 2015 tietoihin perustuva luontoselvitys ei ole vielä kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana valmis mutta kaavaehdotuksen liitteenä on kooste alueen liitooravahavainnoista vuosilta Ehdotus Esittelijä: Arja Holopainen, terveysvalvonnan johtaja

7 Mikkeli Ote pöytäkirjasta 4/ (9) Liikenteellisesti suunnittelualue sopii hyvin kaupallisten palvelujen keskittämiseen. Kaavaselvityksessä todetaan, että alue on jo nyt herättänyt paljon kiinnostusta ja alueen käyttöön ottoa harkitaan poikkeusmenettelyllä ennen kuin asemakaava valmistuu. Kaavaan liittyvät taustaselvitykset (erityisesti valmisteilla oleva luontoselvitys) ja vaikutusten arvioinnit tulee olla kokonaisuudessaan käytettävissä ennen kaavan hyväksymistä ja mahdollisia poikkeusmenettelyjä. Ympäristölautakunta pitää myös tarpeellisena, että valmisteilla olevaan Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavaan liittyvät taustaselvitykset, erityisesti ns. Ekosysteemipalveluselvitys on käytettävissä ennen kuin Visulahden pohjoisosan asemakaavaehdotus hyväksytään. Ekosysteemipalvelut selvityksellä kartoitetaan Mikkelin kantakaupungin alueen viheraluerakenne, tarvittavat viheralueet ja viherkäytävät sekä virkistyskäytön että luonnonsuojelun näkökulmasta. Visulahden pohjoisosan asemakaavan kaavaselostuksessa todetaan, että ko. alueella ei ole suurta merkitystä virkistyskäytön kannalta. Tulevaisuuden tarpeita ajatellen asutuksen läheisyyteen on syytä varata virkistyskäyttöön soveltuvia alueita reserviksi ilman akuuttia tarvetta samalla tapaa kuin nyt nähtävillä olevan kaavan yhtenä tavoitteena on varata alueita kaupallisille palveluille tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Parhaiten virkistysalueina toimivat alueet, joilla puuston ikärakenne on ylittänyt tavanomaisen talousmetsän ikärakenteen ja jotka sijaitsevat kävely- tai pyöräilymatkan päässä asuinalueista ja ovat kaupungin omistuksessa. Nyt nähtävillä olevan kaavaehdotuksen etelä-lounaisosan metsäalue täyttää nämä kaikki kriteerit. Viime aikoina on käyty runsaasti keskustelua asuinalueiden läheisyydessä tarvittavista ulkoiluun varatuista yleisistä alueista. Keskustelun keskiössä on ollut erityisesti Visulahden alue. Alueen huomattavimmat luontoarvot liittyvät liito-oravan esiintymisalueeseen. Kaavaehdotuksen selostusosassa ei käy ilmi, mitä muita luontoarvoja alueella on ja onko liito-oravan esiintymisalueiden osalta kysymys liitooravan lisääntymis- ja levähdysalueeksi määritellystä alueesta, ja minkä verran alueella on liito-oravan pesäpuita. Nämä tiedot tulee olla käytettävissä ennen liito-orava-alueiden rajaamista kaavaan. Kaavan liitteessä 11 on esitetty liito-oravahavainnot suunnittelualueelta vuosilta , minkä perusteella liito-oravahavainnot ovat suunnittelualueen eteläosissa runsastuneet. Tämän perusteella nyt kaavaehdotukseen merkityt liito-oravaalueiden suojaamiseksi merkityt alueet (sl-1) ovat riittämättömiä eivätkä kata liito-oravan esiintymisaluetta kokonaisuudessaan. Osa alueesta, joka Visulahden osayleiskaavassa on merkitty MY-merkinnällä (alue, jolla on erityisiä luontoarvoja) ja lii-merkinnällä (liito-oravan elinympäristöksi osoitettu alue) on nyt nähtävillä olevaan asemakaavaan merkitty VL-alueeksi ilman liito-oravan elinympäristön turvaamista takaavia kaavamääräyksiä liittyen esim. puuston säilyttämiseen. Käytössä olevien selvitysten perusteella liitooravan elinympäristöksi määriteltyä aluetta ei ole asemakaavassa syytä pienentää verrattuna alueella voimassa olevaan osayleiskaavaan. Lisäksi VLalueeseen tulee lisätä kaavamääräys, joka on yhdenmukainen osayleiskaavan MY-merkintään liitetyn kaavamääräyksen kanssa siten, että liito-oravan elinolosuhteet turvataan samantasoisesti kuin osayleiskaavassa. Määräys koskee puiden poistoa ja puiden kaatamisen edellyttämää maisematyölupaa. Liito-orava-aluerajausten riittävyyden tarkastelua varten tulee liitooravahavainnot ja asemakaavamerkinnät sijoittaa samalla kartalle. Visulahden pohjoisosan asemakaavan eteläosaan on osoitettu erityisalue metsäkoneiden ajoharjoitteluradaksi pidetyssä viranomaisneuvottelussa Etelä-Savon ely-keskuksen edustaja totesi, että

8 Mikkeli Ote pöytäkirjasta 4/ (9) metsäkoneajoharjoitteluradan vaikutukset ja muut liito-oravan elinpiirin heikentämiseen vaikuttavat tekijät on huomioitava luontoselvityksessä. Vaikka metsäkoneajoharjoitteluradan osalta ei käsityksemme mukaan ole kysymys metsän kaatamisesta vaan ajoharjoittelusta metsässä, voi ajo raskaalla koneella vahingoittaa puiden juuria ja olla siten uhka liito-oravan elinympäristölle. Samoin isojen koneiden aiheuttama häiriö poikasaikana voi vaikuttaa heikentävästi liito-oravakantaan. Kaavaselostuksessa ei käy ilmi, kuinka ajoharjoittelu ja liito-oravan esiintyminen alueella yhteen sovitetaan siten, että liito-oravan elinolosuhteita ei heikennetä. Kaavaehdotusta tulee täydentää ajoharjoitteluradan osalta vaikutuksen arvioinnilla liito-oravan esiintymiseen alueella. Ympäristölautakunnan mukaan metsäkoneiden ajoharjoittelurataa ei tule ulottaa alueille, jotka selkeästi ovat liito-oravan esiintymisen ydinaluetta (suunnittelualueen eteläosa). Hulevesien osalta kaavaehdotusta pyydetään täydentämään kartalla tai muulla selvityksellä, jolla osoitetaan hulevesien purkautumissuunnat ja kuhunkin purkautumissuuntaan tarvittavat viivytysalueet siten, että käsittelemättömiä hulevesiä ei johdeta suoraan avouomaan. Päätös Lautakunta hyväksyy lausuntoehdotuksen mutta haluaa korostaa asuinalueiden läheisyydessä olevien viheralueiden merkitystä ja esittää, että kaava-alueen eteläosassa oleva metsäkoneiden ajoharjoitteluun suunniteltu alue varataan kokonaisuudessaan meluhaitan ja alueella olevien luontoarvojen johdosta virkistyskäyttöön ja ajoharjoittelurata sijoitetaan muualle. Tiedoksi Kaupunginhallitus, kaupunkisuunnittelu

9 Mikkeli Ote pöytäkirjasta 4/ (9) Päätös nähtävänä Ympäristöpalvelujen toimistosssa. Mikkeli Hanna Pasonen ympäristöpäällikkö Tiedoksianto asianosaiselle Mikkelin kaupunki, kaupunginhallitus Mikkelin kaupunki, kaupunkisuunnittelu