RISTIJÄRVI TIEDOTTAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RISTIJÄRVI TIEDOTTAA"

Transkriptio

1 RISTIJÄRVI TIEDOTTAA 1/2004 AVAIMIA HYVINVOIMISEEN Saimme viime viikkojen lehdistä lukea huolestuttavia tilastotietoja. Ristijärvellä on työikäisen väestön kuolleisuus ollut korkeimpia koko maassa! Pienessä väestöpohjassa voivat sattumat vaikuttaa vuositasolla merkittäviä eroja, mutta näyttäisi siltä, että tilanne on sama pitemmälläkin aikavälillä. Mistä on kysymys? Vanhemman väestönosan suhteen tilastot eivät osoita samaa, pikemminkin veteraanisukupolvi elää Ristijärvellä vanhaksi. Lehtikirjoitukset käsittelivät ilmiötä lähinnä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän näkökulmasta todeten, että ennalta ehkäisevä toiminta ei ole ollut riittävää. Työikäisen väestön elintavat ovat olleet omiaan lisäämään sairastavuutta ja ennenaikaista kuolleisuutta. Ei varmaan käy kiistäminen, etteikö ennalta ehkäisevässä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä työllisyydessä olisi parantamisen varaa. Resurssien vähentyessä toiminta keskittyy helposti vain akuutteihin päivänpolttaviin asioihin ja pitkäjänteinen ennaltaehkäisevä työ saa väistyä. Ennalta ehkäisevä toiminta on näkymätöntä ja hitaasti vaikuttavaa. Kansalaiset kokevat sen omalta kohdaltaan pikemminkin kiusalliseksi kuin tarpeelliseksi. Kuitenkin on niin, että ainoastaan ennalta ehkäisevällä toiminnalla voidaan vaikuttaa ns. isoihin markkoihin niin kunnan, valtakunnan kuin yksilöidenkin tasolla. Muussa työssä ollaan enemmän tai vähemmän tapahtuneiden tosiasioiden edessä. Olisi yksinkertaista ja helppoa syyllistää sosiaali- ja terveydenhuoltoa siitä, että ennalta ehkäisevä työ ei ole toiminut tarpeeksi tehokkaasti. Toinen yksinkertainen tapa on syyttää kunnanvaltuustoa, ettei se ole osoittanut tarpeeksi varoja ennalta ehkäisevään toimintaan. Asiat eivät kuitenkaan ole näin yksinkertaisia. Sairauksien ennalta ehkäiseminen ei ole pelkästään sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaisten käsissä. Kaikkein eniten me vaikutamme itse omiin elintapoihimme, mutta paljon riippuu myös meidän elinpiiristämme ja siitä yhteisöstä, jossa elämme. Tohtori Markku T. Hyyppä on parinkymmenen vuoden ajan tutkinut elinikään vaikuttavia asioita. Hän on tehnyt vertailevaa tutkimusta Pohjois-Karjalan väestön ja Länsirannikon ruotsalaisseutujen välillä. Suomenruotsalaiset elävät huomattavasti vanhemmiksi kuin pohjoiskarjalaiset eikä syy ole puhutussa kielessä. Tohtori Hyyppä on osoittanut, että yhteisöllisyydellä ja harrastuksilla on hyvin suuri vaikutus ihmisten terveyteen ja sitä kautta eliniän pituuteen. Niillä seuduilla, joilla ihmiset toimivat paljon yhdessä sekä harrastavat yhdessä kulttuuria ja muuta kanssakäymistä, sairastavuus on paljon vähäisempää ja elinikä pidempi kuin alueilla, joilta yhteisen harrastamisen kulttuuri puuttuu tai se on vähäistä. Samaan suuntaan hän on todennut vaikuttavan myös hoidetun ympäristön. Hyvin epätieteellisenä eikä välttämättä oikeana johtopäätöksenä voisi Ristijärvellä nähdä, että vanhemmalla sukupolvella oli aikoinaan hyvinkin paljon yhteisiä rientoja ja he ovat harrastaneet omaehtoista kulttuuria paljon enemmän kuin nykyiset nuoremmat sukupolvet. Harrastus on jatkunut myös vanhusvuosina, sillä vanhukset ovat Ristijärvellä huomattavasti aktiivisempia osallistujia kuin työikäinen väki. Ristijärvellä tuntuisi nykyisin olevan hyvin vallitsevana sellainen ajattelu- ja toimintamalli, että kunnan tai jonkun muun viranomaistahon odotetaan olevan aloitteellinen ennen kuin yhteinen kansalaistoimintakaan lähtee liikkeelle. Ei siinä sinänsä mitään pahaa ole, mutta kun kunnassakin on työvoima- ja aikapula, niin aloitteellisuus jää helposti vähäiseksi. Oma merkityksensä on myös sillä, että virkatoimista puuttuu usein sellainen innostus ja hengenpalo, jota yhteisissä harrastuksissa ja riennoissa tarvittaisiin, että ne vetäisivät väkeä mukaansa. Terveyden edistämisen suhteen näyttää hyvin huolestuttavalta se, että Kainuun hallintokokeilun kustannustenjako tulee olemaan sellainen, että siitä puuttuvat kokonaan taloudelliset kannusteet kuntien terveyttä edistävälle toiminnalle. Maksuosuudet määräytyvät puhtaasti kuntien verotuksellisten tulojen perusteella. Sille kuinka hyvin ne onnistuvat terveyttä edistävässä ja sairastavuutta ehkäisevässä toiminnassaan, jää vain hyvin pieni välillinen merkitys. Entistä enemmän nämä asiat tulevat jäämään kansalaisten oman aktiivisuuden varaan. Niinpä tuntuu oikein riemastuttavalta, että maakunnan nuoret vaikuttajat Kajaanin Into-talon tiimoilta ovat keksineet ruveta järjestämään kuntakohtaisia Tulevaisuustalkoita. Niiden tarkoituksena on saada nimenomaan työikäiset ja nuoret ihmiset liikkeelle. Talkooporukat ideoivat sellaista uudenlaista ohjelmaa, joka kiinnostaa ja inspiroi erityisesti niitä, jotka eivät ole innostuneet tavanomaisista tapahtumista. Reijo Fredriksson kunnanjohtaja Kainuun Pelastuslaitos aloitti toimintansa v alussa. Palopuolen henkilöstö siirtyi Kajaanin kaupungin alaisuuteen kunnan palveluksesta. Motoryhmä on myös siirtynyt Kumppaniksi ry:n hoidettavaksi ja työntekijät ovat lukien Kumppaniksi ry:n palveluksessa. Kunta muisti pitkään kunnan palveluksessa palvelleita palopäällikkö Pertti Mikkosta ja palomies-laitosmies Matti Roinista. Samassa juhlassa muistettiin myös kunnan palveluksesta Kumppaniksi ry:lle siirtynyttä Motoryhmän vetäjää Matti Nurmista sekä kunnan palveluksessa alkaen pesulatyöntekijän toimessa ollutta, eläkkeelle siirtynyttä Anja Kemppaista. Ristijärven suojeluskunta- ja lottanäyttelyn, sekä 1950-luvun koulumuseon avajaisia vietettiin Katvelassa Lisää asiasta sivulla 11. ********************** ONNITTELEMME RIMMIT, umpihanki-futiksen MM-mestareita sekä KAISA MÄKÄRÄISTÄ Nuorten ampumahiihdon SM-pronssimitalista **********************

2 2 Ristijärvi tiedottaa Vuoden 2003 Ämmäin seppelöinti Jo kuudennen moninaisen Ämmäinviikon päätteeksi seppelöitiin Studio Navetassa Vuoden Ämmä ja juniorisarjassa Vuoden Pikkuämmä. Pikkuämmän tittelin sai tammikuun viidentenä päivänä syntynyt, vuoden 2003 ensimmäinen ristijärveläinen Laura Liljeblad. Tulevan upseerin Salla Heikkisen kutreille painettiin puolestaan varsinainen Vuoden Ämmän seppele. Ikä ei antanut parikymppiselle Sallalle lisäpisteitä yhtä paljon kuin vuoden 2002 ämmälle eli tänä vuonna 102 vuotta täyttävälle Iines Niskaselle. Sen sijaan virtaa Sallalla on riittänyt melkein myydä asti. Suopotkupallon maailmanmestaruus viime kesältä Ristijärven Rimmit -joukkueessa on ehkä laajimmin maailmalle levinnyt esimerkki siitä. Vaikka ei sovi väheksyä myöskään kolmena aiempana kesänä joukkueen saavuttamia kolmansia sijoja. Tammikuussa 2003 Salla kotiutui varusmiespalveluksesta Kai- Ristijärvelle on valmistumassa uusi S-Market. Työt aloitettiin lokakuussa 2003 ja hanke valmistunee suunnitellulla aikataululla maaliskuun loppuun mennessä. Investoinnin perusteena on uusimistarve. Entinen S-Market on vanhentunut ja tekniikaltaan puutteellinen, joten se oli aika uusia. Uusi tontti löytyi kun Esson yrittäjät halusivat luopua ja myydä tontin sekä huoltoaseman. Tyhjälle tontille nousee S-Mar- Vuoden 2003 Ämmä Salla Heikkinen ja PikkuÄmmä Laura Liljeblad äitinsä Irina Liljebladin sylissä. Jatkan Esso-huoltoaseman kahviossa kahvion pitoa alkaen. Toiminta jatkuu * kahvion * veikkauspalveluiden * matkahuollon * kalastuslupien myynnin * Alkon tilauspalvelun osalta entiseen tuttuun tapaan. nuun Prikaatista ensimmäisenä ristijärveläisenä naisena, jolla sotilaspassiin on kirjoitettu reservin vänrikin arvo. Samalla alalla hän ristijärveläisittäin uraa uurtavasti jatkoi. Puolisen vuotta sopimussotilaana heti varusmiespalveluksen jälkeen kouluttamassa varusmiehiä ja sen jälkeen matka jatkui upseerikoulutukseen. Kunnianhimoa riittää, sillä Salla aikoo jatkaa opintoja aina sotatieteiden maisteriksi asti, jolloin häntä voi puhutella rouva yliluutnantiksi. Syntyjuuret johtavat Pyhännänkylän Mikonahon tilalle, jonka turvallisesta maalaisympäristöstä Sallan on ollut tukeva ponnistaa kohti tulevaisuutta ja uusia haasteita. Ruusuiset onnittelut kummallekin Ämmälle! Ristijärvelle uusi S-Market ket ja Esso muuttuu ABC-automaattiasemaksi. Huoltamotoimintaan on tulossa yrittäjäksi Jukka Pulkkinen ja kahviotoimintaan T:mi Pirkko Leinonen. Investoinnin luvut S-marketin varsinainen myyntipinta-ala on 836 m 2, kerrosala noin 1300 m 2. Henkilökunta Henkilöstömäärä on viisi henkilöä. S-Marketpäällikkönä toimii Matti Haimakainen. Valikoimat Tuotelukumäärä noin 6000 nimikettä. Valikoima tulee kasvamaan huomattavasti nykyisestä. Erityisesti tuoretuotteiden valikoima kasvaa ja esittelyt paranevat uusien kylmäkalustojen myötä. Kustannukset Kokonaiskustannukset ovat noin 1,5 miljoonaa euroa. Investointikustannukset olivat kiinteistön osalta noin miljoona euroa ja kaluston osalta noin 0,5 miljoonaa euroa. Rakennus on suunniteltu ja toteutettu pääosin kainuulaisten suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden voimin. Kylmätekniikka on uutta energiataloudellista tekniikkaa, jossa lämpötilat optimoidaan sekä kylmiön tuottama lämpöenergia otetaan talteen ja käytetään kiinteistön lämmitykseen. Ristijärven investointi on osa Osuuskauppa Maakunnan strategian mukaista investointiohjelmaa, jolla halutaan turvata hyvät kauppapalvelut myös pienissä kunnissa. S-Market Ristijärvi kuuluu Ok Maakunnan S-Market -ketjuun. S- Marketteja on nyt Kainuussa yhdeksän. Vuoden 2004 aikana määrä kasvanee kahdella, mikäli suunnitellut hankkeet toteutuvat. Ok Maakunnan koko marketkaupan myynti oli vuonna 2003 noin 88,2 RISTIJÄRVEN KUNTA RINTAMAVETERAANIEN KUNTOUTUS VUODELLE 2004 Kuntoutusta voi hakea sotiin osallistunut rintamasotilastunnuksen, rintamapalvelutunnuksen tai rintamatunnuksen omaava henkilö. Vanhat hakemukset ovat voimassa niin kauan kunnes tulee valituksi kuntoutukseen. Kuntoutettavat valitaan kolmessa erässä (keväällä, kesällä ja syksyllä). Hakemuslomakkeita saa terveyskeskuksen vastaanotolta, sosiaalitoimistosta ja yhteispalvelupisteestä, jonne hakemukset voi myös jättää. Tarvittaessa hakija voidaan kutsua lääkärin vastaanotolle kuntoutusarviota varten. Kuntoutus tapahtuu joko laitoskuntoutuksena tai päiväkuntoutuksena. Kuntoutusta voidaan myöntää myös paikallisissa hoitolaitoksissa hierontana. Lisätietoja saa sosiaalitoimistosta, jossa avustetaan tarvittaessa hakemuksen täytössä. Perusturvalautakunta NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT V Ristijärven kunta on varannut euron määrärahan ristijärveläisten nuorten työllistämiseen kesällä Työllistettävä aika on 2 vko 1 kk/nuori. Työllistämisen piiriin kuuluvat vuotiaat (v syntyneet) työttömyysturvan ja työmarkkinatuen piiriin kuulumattomat nuoret. YRITYKSET JA YKSITYISET KOTITA- LOUDET voivat työllistää ehdot täyttävän nuoren. Kunnan tuki yrityksille ja yksityisille on e/hlö riippuen työllistettävästä ajasta. Ilmoitus työpaikoista tehdään yhteispalvelupisteeseen (puh ) huhtikuun loppuun mennessä. Hakemuslomakkeita saa yhteispalvelupisteestä, kirjastosta ja työvoimatoimistosta. Lisäksi sen voi täyttää ja tulostaa Ristijärven kunnan www-sivulta kohdasta Kuntalaiset/Ajankohtaista. HAKEMUKSET PALAUTETTAVA yhteispalvelupisteeseen mennessä. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Lisätietoja yhteispalvelupisteestä Ristijärvi Kunnanhallitus PYSYVÄN ASUTUKSEN JA YRITYSTOIMINNAN PÄÄSYTEIDEN KUNNOSSAPITOAVUSTUKSET Pysyvän asutuksen ja yritystoiminnan pääsyteiden kesä- ja talvikunnossapitoon kohdistuvat avustukset vuodelle 2004 on haettava viimeistään maaliskuun 29. päivään 2004 klo mennessä. Lomakkeita saa yhteispalvelupisteestä. Kesäkunnossapitoavustus myönnetään tien käytön ja tarpeen mukaisesti sorastukseen ojien ja rumpujen kunnostukseen vain joka toinen vuosi samalle tielle maksetaan todisteellista selvitystä vastaan Kesäkunnossapitoavustus maksetaan vain todisteellista selvitystä vastaan. Todisteeksi hyväksytään lasku tai teknisen osaston toimesta tehty tarkastus heti kunnostustyön jälkeen. Mikäli selvitystä ei tehdä, avustus jätetään maksamatta. Talvikunnossapitoavustus maksetaan joulukuussa 2004 ja kesäkunnossapitoavustus heti työn suorittamisesta annetun selvityksen jälkeen. Avustus haetaan vuosittain aina kuluvalle vuodelle. Pyydämme erityistä huolellisuutta lomakkeen täytössä ja että varsinkin pankkitili tulee oikein ja täydellisenä ilmoitettua. Ristijärven tekninen osasto Kahviosta saa lainaksi myös Ristijärven Pyryn kuntosalin ja tenniskentän avaimet. Aloitan Essolta vapautuvissa tiloissa autokorjaamotoiminnan * korjaamotoiminta * autotarvikemyynti Café 5 stop Pirkko Leinonen ********************************************************* * hydraulikkaletkupalvelu * rengasmyynti. Jukka Pulkkinen puh ********************************************************* ESSO muuttuu 24-h ABC-automaattiasemaksi Ristijärvellä Ristijärven uusi S-market valmistuu maaliskuussa. miljoonaa euroa, jossa kasvua noin kolme prosenttia. Päivittäis- ja erikoistavarakaupalta odotetaan markkinaosuuden kasvua tulevien investointihankkeiden ansiosta muuttuvasta kilpailutilanteesta huolimatta. Osmo Arffman puh Yleisöluento aiheena NIVELRIKKO Studio Navetassa klo Luennoitsijana sairaanhoitaja M-L Rautio Kainuun keskussairaalasta. Järjestää Reumaliitto ja Ristijärven reumayhdistys. Tervetuloa!

3 Ristijärvi tiedottaa Su (1. paastos.) klo 10 perhejumalanpalvelus kirkossa, rippikoulupyhä Klo 13 isoskoulutus srk-kodilla Klo seurat YV:n merkeissä Salokylän Möttösenvaarassa. (Koulujen hiihtoloma ) Ti 2.3. klo 19 seurat Pyhännän Koivulassa Ke 3.3. klo Ehtoollisenvietto Kotokunnaalla Su 7.3. (2.paastos.) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa, Sotilaspoikien perinnekillan pyhä, käynti sankarihaudoilla, kirkkokahvit ja Perinnekillan 10-vuotisjuhla srk-kodilla Klo 13 seurat YV-keräyksen merkeissä Jokikylän Jokirannassa Klo kirkonkylän kinkerit Sisko ja Untamo Pahkalalla Ti 9.3. klo 19 raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla, O. Ronkainen Ke klo keskiviikkokerho eläkeläisille srk-kodilla To klo 19 seurat YV:n merkeissä Hiisijärven Myllyvaarassa Isoskoulutusleiri Joutenlammilla La 13.3 talvisodan päättymispäivä, klo 11 veisataan virsi sankarihaudoilla Su (3.paastos.) klo 10 eht. jumalanpalvelus kirkossa, saarnaa Pekka Keränen, Kansanlähetyksen raamattupäivät Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus srk-kodilla, Pekka Keränen Klo 13 Karhulankylän kinkerit Mattilassa Klo 18 raamattutunti ja klo 19 seurat srk-k, Pekka Keränen Ma klo 18 raamattutuntu ja klo 19 seurat srk-kodilla, Pekka Keränen Ti Ke Klo 19 raamattuilta srk-kodilla klo vohvelimyyjäiset Lähetyksen tasauspäivän hyväksi srk-kodilla, klo hartaus Kotokunnaalla Klo lämpimiä leipiä myydään ja klo 19 kauneimpia heng. lauluja lauletaan srk-kodilla, tuotto tasataan lähetyksen ja YV-keräyksen hyväksi Su (4.paastos.) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa, Eläkeliiton Kainuun piirin kirkkopyhä, Ristijärven eläkeliitto 30v, (kahvitus klo 9 alkaen srk-kodilla) Klo 13 päiväjuhla Keskuskoululla Ti klo 19 raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla, O. Ronkainen Ke klo keskiviikkokerho eläkeläisille srk-kodilla Pe klo 19 nuorten ilta srk-kodilla Su (Marianpäivä) klo 10 perhejumalanpalvelus kirkossa, rippikoulupyhä Klo 13 isoskoulutus srk-kodilla Ke klo Ehtoollisenvietto Kotokunnaalla Su 4.4. (Palmus.) klo 10 eht.jp kirkossa, Hiisijärven kirkkopyhä, Kuopion virsikuoro Hiljainen viikko , kokoonnutaan ahtikirkkoihin (seurataan Vapahtajan kärsimystietä meidän tähtemme ahtikirkkoilloissa). Ma 5.4. klo 19 ahti-ilta kirkossa Ti 6.4. klo 19 ahti-ilta kirkossa Ke 7.4. klo 19 ahti-ilta kirkossa To 8.4. klo 19 kiirastorstain ahti, Rippi ja Ehtoollinen kirkossa, kuoro Pe 9.4. klo 10 Pitkäperjantain jumalanpalvelus kirkossa Klo 19 ristinahti kirkossa Su klo 8 pääsiäisaamu kappelissa Klo 10 pääsiäisen ehtoollisjumalanpalvelus kirkossa, kuoro Ma klo 10 II pääsiäispäivän perinnejumalanpalvelus(käytetään v-38 VK) kirkossa Ti 13.4 klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ke klo keskiviikkokerho eläkeläisille srk-kodilla La Kainuun sudenpentukisa Ristijärvellä Su (1. su pääs.) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa, Olavi Ronkainen Ti klo 19 raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla, O. Ronkainen Ke klo vohvelimyyjäiset lähetyksen hyväksi kirpputorilla Klo hartaus Kotokunnaalla Su (2. su pääs.) klo 10 ehtoollisjumalanpalvelus kirkossa Uvan kirkkopyhä, partiolaisten pyhä Kirkkokahvit srk-kodilla Klo 13 isoskoulutus srk-kodilla Ti kansallinen veteraanipäivä Klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ma 26.4., ke ja pe Ristijärven vuoro hoitaa aamun sana Kajauksessa La 1.5. klo 11 vappujuhla, YV-keräyksen päätös srk-kodilla Su 2.5. (3. su pääs.) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa, kuntaväen kirkkopyhä Ti 4.5. klo 19 raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla, O.Ronkainen Ke 5.5. klo Ehtoollisen vietto Kotokunnaalla Pe 7.5. klo 19 nuorten ilta srk-kodilla Su 9.5. (2.rukouspäivä) klo 10 äitienpäivän perhejumalanpalvelus kirkossa Kirkkokahvitilaisuus srk-kodilla Ti klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ke klo keskiviikkokerhon kevätjuhla srk-kodilla La nuorten ja rippikoululaisten retki Kajaaniin Kirkon nuorisopäiville Su (Rukoussunnuntai) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa, Olavi Ronkainen Mustavaaran kirkkopyhä, Kaatuneiden muistopäivän kunniakäynti sankarihaudoilla, kirkkokahvitilaisuus srk-kodilla La klo 10 rippikoululaisten ja isosten palvelupäivä Su (6. su pääs.) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa, Olavi Ronkainen Ke klo vohvelimyyjäiset lähetyksen hyväksi Kirpputorilla Pe klo 19 nuorten kevätjuhla srk-kodilla Su (Helluntaip.) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa Su KEVÄÄN TAPAHTUMIA SEURAKUNNASSA Ristijärven kappeliseurakunnaksi tulon 200 vuotisjuhla Piispa Wille Riekkinen, ym. PELVOSSA VAELTAMINEN (Katkelma rovasti Frans Fredrik Lönnrotin saarnasta. Lönnrot toimi Ristijärven arvostettuna ja kunnioitettuna kappalaisena Hän lukeutui herännäispappeihin.) Jumala, joka ei tahdo yhdenkään syntisen kadotuskuolemaa, säälii meidän surkeuttamme ja tahtoisi vaikuttaa meissä pelkomieltä eli arkamielisyyttä Jumalan edessä ja huolenpitoa kuolemattoman sielumme pelastuksesta. Hän seisoo sydämemme ovella ja kolkuttaen lähettää armokutsumisia omaantuntoomme ja kysyy: Mihin matkasi, mihin luulet joutuvas tuossa tilassa? Mutta harva malttaa olla kotosalla sydämessään ja ruveta näitä kutsumisia kuulemaan ja niiden alla viipymään, että ne tulisivat hänelle herätykseksi synnin ja suruttomuuden unesta. Useimmat eivät tahdo tulla häirityiksi, kääntävät vaan kylkensä ja vaipuvat vielä raskaampaan uneen tahi lähtevät luulollaan ja tiedollaan jonkinlaista uskoa ja jumalisuutta rakentamaan, mutta itsensä tunteminen ja Jumalan pelko puuttuu. Niin tämä kallis viipymisen aika (ajallinen elämä) menee monelta ilman terveellistä huolenpitoa sielustaan. 3 Omat neuvot eivät auta. Yksi ainoa neuvo vain on: Että sellaisena kuin ollaan paetaan syntisten Vapahtajan eteen ja sokean miehen kanssa tien vierestä huudetaan: Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua! ja publikaanin kanssa: Jumala, armahda minua syntistä! Tätä pyyntöä Jumala mielellään kuulee, antaa taluttaa tykönsä sekä Sanan ja omantunnon kautta vastaa: Älä pelkää, sillä minä olen sinut lunastanut, minä olen sinut nimeltäs kutsunut ja sinä olet minun. Rovasti päättää saarnansa: Rakas ystäväni! Millä tavalla olet sinä tätä kallista viipymisen aikaa vaeltamassa? Tutki itseäsi ja pyydä, että Jumala sinua tutkisi ja jos pahalla tiellä lienet, saattaisi sinut ijankaikkiselle elämän tielle. Näin Ukko-Rovasti saarnatessaan Ristijärven kirkossa 1900-luvun taitteessa. Erityisesti puhuttelee hänen sanontansa: Harva malttaa olla kotosalla omassa sydämessään ja ruveta näitä Jumalan kutsumisia kuulemaan ja niiden alla viipymään Jospa kuitenkin pysähtyisimme, malttaisimme mielemme ja Jumalan kutsun puhuttelussa viipyisimme! Fr.Fr. Lönnrotin saarnaa luki Matti-pappi *********************************************** JOTTA ÄIDINRAKKAUS TOTEUTUISI SUOMESSA Autetaan päihdeongelmaisia äitejä raskaus- ja pikkulapsiaikana kehittämällä kotikäyntityötä. KAMBODZASSA Vahvistetaan äitiyttä miinoitetussa ja köyhässä maassa antamalla mm. pienlainoja ja koulutusta. Äidin motivaation päästä eroon liiallisesta päihteidenkäytöstä vauvan hyväksi on todettu olevan raskauden aikana ja heti synnytyksen jälkeen suurempi kuin muulloin. Tätä motivoitumista tulisikin kaikin tavoin hyödyntää ja tukea. Maarit Andersson, projektipäällikkö Suomessa syntyy vuosittain noin lasta. Synnyttäjistä noin 6 % on päihderiippuvaisia. Vuosittain syntyy vauvaa, joilla on vaara vaurioitua päihteiden takia. Noin 650 lasta vaurioituu eriasteisesti alkoholista. Äidin päihteiden käyttö on suurin yksittäinen ulkoapäin tuleva uhka sikiölle. JOTTA ÄIDINRAKKAUS TO- TEUTUISI aina näin ei tapahdu. YV-keräyksen kautta halutaan auttaa äitejä, jotka kamppailevat päihdeongelman tai vaikeiden elinolosuhteiden kanssa. Keräyksen esimiehenä toimii Oulun piispa Samuel Salmi. Keräyksen suojelijana on presidentti Tarja Halonen. Ristijärvellä YV-keräys toteutetaan perinteisten lista- ja lipaskeräysten kautta. Lisäksi järjestetään YV-arpajaiset ja muita tilaisuuksia YV:n hyväksi. Tule Sinäkin mukaan tähän erittäin tärkeään työhön. Tuloksellisempaa kuin taistella pahaa vastaan, on tehdä hyvää. Pahaa on niin paljon, sen kanssa vain menettää voimansa. Mutta hyvä teko on kuin veteen pudotettu pisara ja saa aikaan ketjureaktion, laajenevat renkaat. Jokahetkinen valinta ja vastuu: rakkauden pisaroitako pudottelen vai välinpitämättömyyden. Kyllikki Markkanen JOTTA ÄIDINRAKKAUS TO- TEUTUISI -projekti on kolmivuotinen Käytännön toteuttajat ovat Suomessa Ensi- ja turvakotien liitto ry ja Tyynelän Kehittämiskeskus. Kirkon ulkomaanapu tukee Kambodzan kehittämistä Luterilaisen maailmanliiton kautta.

4 4 Ristijärvi tiedottaa Vesihuollon kuulumiset Osuuskunnan kulunut toimijakso kesästä 2002 vuoden 2003 loppuun on ollut vilkasta toiminta-aikaa. On rakennettu uutta ja korjattu entistä. Pääosaltaan rakentaminen ja saneeraus on kohdistunut Saukkovaaran vedenottamon vedenkäsittelylaitoksen ja uuden ylävesisäiliön rakentamiseen ja tarvittaviin verkostosaneerauksiin. Saukkovaaran vedenottamon pohjavesivarat ovat moninkertaiset nykyiseen kulutukseen verrattuna, mutta suurin este toiminnan laajentamiselle oli verkoston alhainen käyttöpaine ja tästä johtuva heikko siirtokyky. Lisäksi raakaveden laatuasiat; radonkaasun poisto ja ph:n nosto puolsivat vedenottamon rakentamista. Urakkasopimusten allekirjoituksen jälkeen työt ylävesisäiliön rakennuspaikalla alkoivat heinäkuun 2002 alussa. Ylävesisäiliö valmistui sopimuksen mukaiseen käyttökuntoon lokakuussa Samanaikaisesti valmistui myös uuden pääsyöttöjohdon rakentaminen ja veden jakelu siirrettiin uuteen putkeen. Tämän jälkeen alkoi entisen ylävesisäiliön muutosrakentaminen vedenkäsittelylaitokseksi ja pumppaamoksi. Veden käsittely sisältää raekalkkialkaloinnin ja radonkaasun poiston. Saukkovaaran pohjavesi on laadullisesti pehmeää ja lievästi hapanta. Raekalkkialkaloinnissa veden ph-arvo nousee n. 6,5 7,5 N. Kaivo 1:n raakavedessä oleva radonkaasupitoisuus 420 Bg/c. alenee käsittelyssä 74 Bg/c. ja verkostossa 44 bg/c. Verkostoveden suurin sallittu radonkaasupitoisuus saa olla 300 Bg/c. Vedenkäsittelylaitoksen käyttöönottotarkastus pidettiin huhtikuun 2003 alussa. Vedenottamon rakennustöiden vastaanottotarkastus ja hyväksyminen oli Kun vedenottamon rakennushanketta tarkastelee kokonaisuutena ja arvioi saavutettua tulosta, voi lopputulokseen olla tyytyväinen, niin talouden kuin tekniikan suhteen. On sanottu, että toimivassa ja kehittyvässä yrityksessä rakennustelineen on oltava aina jollain nurkalla pystyssä. Ellei yrityksessä sillä hetkellä taota mitään, siellä ainakin suunnitellaan. Osuuskunnan seuraava suunnittelun alla oleva hanke on jäteveden puhdistamon suunnitteluttaminen. Puhdistamon yleissuunnitelmat valmistuvat kevään 2004 aikana. SENIORIASUNTOJA KIRKONKYLÄLLE Seniorikylän toteuttaminen on edennyt siihen vaiheeseen, että nyt aletaan laittaa konkreettisesti jalalle ensimmäistä senioreille suunniteltua asuintaloa. Etenemistä vauhdittavat seuraavat asiat: Ristijärven Seniorikylä on pientalovaltaisen senioriasumisen suunnittelu- ja tutkimuskohteena Tulevaisuuden senioriasuminen -nimisessä laatuaan ensimmäisessä laajassa tutkimushankkeessa, jota hallinnoi Oulun yliopiston arkkitehtuurinosasto, muina toteuttajina Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT), Teknillinen korkeakoulu (TKK) ja Taideteollinen korkeakoulu (Taik). Kajaanin aluekeskusohjelmassa olevan Senioriasumisen liiketoimintamallin kehittämisen pilottihankkeena on Ristijärven Seniorikylä. Kunnanhallitus on kiinnittänyt kiinteistötalousinsinööri Harri Heleniuksen valmistelemaan koemarkkinointia ja rakennuttamista sekä osoittanut neljä tonttia senioriasuntojen rakentamista varten. Asukkaat mukaan suunnitteluun Vaikka senioriasuntojen suunnitteluun on käytettävissä korkeatasoista osaamista, on tulevien asukkaiden osallistuminen erittäin tärkeää. Sen vuoksi kysellään ensivaiheessa Tiedottaa-lehden välityksellä, onko paikkakuntalaisilla kiinnostusta osallistua mahdollisena asunnon hankkijana suunnitteluun. Tähän mennessä on ilmoittautumisia tullut vuoden takaisen valtakunnallisen näkyvyyden perusteella eri puolilta Suomea ja Ruotsia. KIINNOSTAAKO LAAJAKAISTALIITTYMÄ? Nopeat laajakaistaliittymät ovat alkaneet kiinnostaa ihmisiä entistä enemmän. Siihen on vaikuttanut mm. lisääntynyt ja monipuolistunut Internetin käyttö ja sen vaatima yhteysnopeus, kiinteähintaisuus sekä parantuneet mahdollisuudet saada nopea yhteys myös haja-asutusalueille. Ristijärven Kirkonkylällä on ollut pari vuotta mahdollisuus päästä laajakaistaan ja tilanne paranee merkittävästi, kun KPO:n operoima langaton laajakaista aloittaa toimintansa huhtikuussa. Sivukyliltä on myös kuulunut kiinnostusta päästä nopean kiinteän yhteyden piiriin. Samanlainen tarve kuulostaa olevan koko maakunnassa ja tarve on ilmiselvästi valtakunnallinen. Suomessa ei valtio ole huolehtinut kansalaisten verkkoyhteyksistä kuten esimerkiksi Ruotsis- sa, vaan ne ovat jääneet alan yritysten hoidettaviksi. Yritykset tuottavat palveluita sen mukaan, missä niille on riittävästi kysyntää. Kainuussakin on useita operaattoreita, jotka ovat valmiita tarjoamaan palveluita, jos niille on tarpeeksi tilaajia. Kainuussa puuhataan maakunnallista laajakaistahanketta, mutta muutamissa kunnissa on vireillä omia ratkaisuja. Monessa tapauksessa edetään kyläkohtaisilla hankkeilla, ja sellaista on vireillä Ristijärvelläkin. Ristijärven kunta ei ole tehnyt mitään virallista päätöstä laajakaistan suhteen, mutta useassa yhteydessä on tullut selväksi, että kunta haluaa olla edistämässä sen kehittymistä. Riippumatta siitä, millä tavalla laajakaista tultaisiin toteuttamaan, asiaa edistää, kun kunnassa tiede- Vähän myöhemmin on tarkoitus aloittaa laajempi koemarkkinointi, jolla pyritään selvittämään perusteellisemmin, missä määrin ja minkälaisille asunnoille olisi kysyntää. Ilmoita kiinnostuksesi!!!! Kun ilmoitat kiinnostuksesi senioriasunnon hankintaan Harri Heleniukselle, puhelimella , sähköpostilla ) tai kirjeellä (Ristijärven kunta/harri Helenius, Aholantie 19, Ristijärvi), saat lisää tietoa suunnittelun etenemisestä ym. Asiasta kiinnostuneille järjestetään myös informaatiotilaisuuksia, joissa on sekä arkkitehti- että rakennuttaja-asiantuntemusta esittelemässä eri vaihtoehtoja. Yhteydenottojen mukaan Ristijärvellä on kysyntää myös hyvätasoisista senioreiden vuokra-asunnoista, joten sijoitusmielessäkin on perusteltua osallistua asunnon hankintaan. Ensi vaiheessa voi vaikuttaa tonttivaihtoehtoihin ja rakennusmuotoon sekä seuraavissa vaiheissa yksityiskohtaisemmin asuntoihin, varusteisiin ja ympäristöön. Kunnanhallitus on osoittanut tarkoitukseen Kalliopellon (Kemppaala), Tasalan, Koistilan ja Rauhalan tilat, jotka tarjoavat vaihtoehtoisia mahdollisuuksia erityyppisille ratkaisuille (rivitalo, kytketyt pientalot, kerrostalo). Lisäksi on tarjolla useita ok-talojen tontteja. tään millä kylillä ja missä laajuudessa laajakaistayhteyksille olisi tarvetta. Sen vuoksi pannaan nyt liikkeelle kysely, jonka tuloksia on tarkoitus hyödyntää kylien, kunnan tai maakunnan hankkeissa sen mukaan, mihin ratkaisuihin päädytään. Ilmoita kiinnostuksesi!!!! Puhelimella , sähköpostilla ) tai kirjeellä Ristijärven kunta/harri Helenius, Aholantie 19, Ristijärvi. Voit ilmoittaa kunnan toimistoon Harri Heleniukselle, jos olet kiinnostunut laajakaistayhteydestä kotiin, yritykseen tai mihin vain taikka jos Sinulla on kysyttävää asian suhteen. Jos on tarpeeksi kysyntää, niin asiat etenevät. Vuoden 2003 varsinainen osuuskuntakokous pidettiin Ennen kokouksen alkua hallituksen puheenjohtaja Antero Pikkarainen luovutti vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen myöntämät ansiomerkit pitkäaikaisesta työstä Ristijärven vesihuollon hyväksi. Ansiomerkin saivat: Veikko Leinonen kultainen ansiomerkki, Pertti Härkönen hopeinen ansiomerkki, Osmo Härkönen pronssinen ansiomerkki. Ristijärven vesihuolto-osuuskunta Martti Kurkinen Kootaanpa yhdessä Ristijärven historiaa Ristijärvellä on tekeillä pitäjänhistoriakirja, joka julkaistaan tämän vuoden loppupuolella. Kirjan teksteistä vastaavat Kaarlo Arffman, Eero Oikarinen ja Oiva Turpeinen. Kirja kaipaa vielä väritykseksi valokuvia Ristijärveltä. Mikäli Sinulla on albumissasi valokuvia Ristijärven vaiheista, pyydämme niitä lainaksi. Kuvat kopioidaan ja palautetaan. Kuvat saavat olla vanhoja tai uusia, kaikilla on merkitystä kirjan kannalta. Nykyhetkemmekin on tulevaisuuden historiaa. Kuvat voi toimittaa Ristijärven Yhteispalvelupisteeseen arkisin Yhdistyspapereiden keräys jatkuu.. Toivomme, että mikäli kotoanne löytyy vanhoja papereita yhdistystoiminnasta tms., luovuttaisitte ne kunnan arkistoon tutkittavaksi ja säilytettäväksi. Materiaalin voi toimittaa Yhteispalvelupisteeseen. Tiedot henkilöistä, joilta voisi saada muistitietoa, olisivat myös tervetulleita. Kiitos! Ristijärven Yhteispalvelupiste, puh Ristijärven Metsästysseura ry Metsästysmajaa vuokrataan myös seuran ulkopuolisille henkilöille ja yhteisöille sopimuksen mukaan. Tiedustelut: Kimmo Väisänen, puh , Pentti Heino, puh Kainuun kennelpiirin nuorisojaosto järjestää ns. Junior Handler leirin nuorille koiran omistajille tai kuljettaa Ristijärven metsästysseuran majalla Myöhemmin heinäkuussa järjestetään toinen vastaava leiri. Näistä tarkemmat tiedot kennelpiirin nuorisojaostolta, joka jakaa tiedotteita em. tapahtumista. UVAN KYLÄYHDISTYS Muistellaanpa yhdessä menneitä Uvan kylällä on jo reippaan vuoden ajan ollut vireillä oman kyläkirjan kokoaminen. Tarkoituksena on koota kyläläisiä aikanaan yhdistäneet ja liikuttaneet asiat yksiin kansiin mahdollisimman kattavasti. Valitettavasti julkiset arkistotkaan eivät kaikesta tiedä kertoa. Avatkaapa siis Tekin arkistonne ja muistelkaa kanssamme menneitä. Kyläläisten yhteen kuulumisen tunne lähtee yhdessä tekemisestä ja yhteisistä kokemuksista. Yhteistoiminta on uvalaisten keskuudessa ollut aina tiivistä. Tällaisen tiiviin yhteistyön hedelmiä saamme nykyään muistella ja ihastella, toivottavasti lähiaikoina myös kyläkirjan sivuilta. Kyläkirja tulee olemaan yksi meidän polveamme yhdistävistä tekijöistä. Tarvitsemme lähdemateriaaliksi valokuvia, asiakirjoja, erilaisia kertomuksia, sattumia ja kyläläisten suissa kulkeneita kaskuja. Ihan mitä vain, mistä on iloa, kun tulevat sukupolvet, ja mekin, tutustumme juuriimme. Asiakirjoista ja kuvista otamme kopiot, joten alkuperäiset jäävät Teidän haltuunne. Mikään ei ole merkityksetöntä kyläkirjamme kannalta, lyhyemmistäkin jutuista saamme paljon. Pienistäkin puroista kasvaa suuri virta. Ottakaapa yhteyttä Uvan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Jokelaiseen, puhelin (08) tai RISTIJÄRVEN KUNNANHALLITUKSEN KOKOUKSET V Kunnanhallituksen kokoukset pidetään vuonna 2004 pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa maanantaisin alkaen klo Esityslista postitetaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Asioiden niin vaatiessa kunnanhallitus voi kokoontua muulloinkin. Tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävänä kokousta seuraavan viikon 1. arkipäivänä yhteispalvelupisteessä (Aholantie 25) klo Kokouskohtaisesta poikkeavasta nähtävillä oloajasta tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla. Tarkastettu pöytäkirja on luettavissa myös kunnan www-sivuilla os. Kunnanhallitus Mustanvaaran metsästysseuran 30-vuotisjuhla vietettiin Saukon Majalla Vieraita ja juhlijoita oli 45 henkilöä. Muistettiin metsästysseuran perustajajäseniä. 19 mustavaaralaista kokoontui Annaahon talossa, jolloin päätettiin perustaa Mustanvaaran metsästysseura. Kaikki jäsenet olivat kyläläisiä. Seura rekisteröitiin vuonna Parhaillaan seurassa oli 37 jäsentä vuonna Intoa oli ja kylällä elinvoimaisuus kukoisti, yhteiseen hiileen puhallettiin. Sitten taantuma rupesi näkymään myös metsästysseuratoiminnassa, jäsenet enenevässä määrin asuivat ulkopaikkakunnalla, metsästys keskittyy pelkästään hirven- pyyntiin. Tällä hetkellä seurassa on henkilöä hirviporukassa, seuraan otettaisiin kyllä uusia jäseniä. Hirviä seura on toiminta-aikanaan ampunut 136. Hirvilupia on ollut 27 vuotena. Seura järjestää pilkkikilpailuja ja riistanhoitotalkoita vuosittain. Juhlivaa seuraa muistivat naapuriseurat muistamisin ja läsnäolollaan. Kiitoksia osallistujille muistamisista ja mukana olosta. Seuran puolesta Pentti Salmela, puh

5 Ristijärvi tiedottaa Lokakuussa KIRJASTOSSA 2003 Mika Riskan lyijykynätöitä Marraskuussa Ilmoittautua voi joko puhelimitse, suoraan toimistoon, internetin kautta tai sähköpostitse tai FirstClass/Tervetuloa Kainuuseen/ Koulut ja kurssit/kansalaisopistot. Palko-lehteen tulevia juttuja ja valokuvia, voit toimittaa sähköpostitse yllä olevaan osoitteeseen maaliskuun loppuun mennessä. Palko-lehti jaetaan kaikkiin kotitalouksiin ja yrityksiin huhtikuun alkupuolella. NÄYTTÄMÖTAITEET Sirkuskoulu la su klo Matti Harju. Keskuskoulu, sali. Enintään 20 opiskelijaa. Ilm mennessä. KÄDENTAIDOT Puuvenekurssi lauantaina klo Keskuskoulu, luokka 10. Sakari Väätti. Puuveneen valmistamisen teoria, materiaalin hankinta metsästä. Kurssilaisten kanssa sovitaan erikseen ajankohta, milloin mennään etsimään, kaatamaan ja sahaamaan sopivia venelautapuita. Varsinainen veneen rakentamisen kurssi on v maalis-toukokuussa PALTAMON KANSALAISOPISTO puh TIETOTEKNIIKKA JA TIETOLIIKENNE Access Tietokantaohjelman perusteet maanantaisin ja keskiviikkoisin alkaen klo Keskuskoulu atk-luokka. Kosti Nikkinen. A-ajokortti moduuli 5. Kortistointi ohjelma. Voit tehdä esim. jäsenrekisterin. Ilm. HETI. TANSSI Tuu jo tanssiin sunnuntaisin klo Keskuskoulu, sali. Eritoten miehiä kaivataan. Kajaanin Casamban opettajat. Juha Pääkkösen origameja Joulukuussa KAUNEUDENHOITO Hiusletit ja juhlakampaukset tiistaisin alkaen klo Keskuskoulu, 3. kerros. Merja Koskela. Opimme tekemään erilaisia lettejä ja lettikampauksia. Kurssi sopii esim. äidille ja tyttärille tai pitkähiuksisille ystävyksille. Toinen voi toimia mallina, jolloin häneltä ei peritä opintomaksua. Ota mukaan piikkipäinen kampa, hiusharja, lenkkejä, pinnejä, nauhoja sekä pöytäpeili (ei pakollinen). Enintään 16 opiskelijaa. Ilm mennessä. Vuoden Lainaaja 2003 Jokikylän koulu Kirjaston henkilökunnan perustelut valinnalle: * Opettajien monipuolinen lukemisharrastuksen ja kirjastonkäytön tukeminen Kirja ystäväksi -projektilla. * Opettajien ja vanhempien innostus ja yhteistyö toivat kaikki koulun oppilaat kirjastonkäyttäjiksi. * Kaikki oppilaat saavuttivat projektin vähimmäistavoitteen, mutta moni luki paljon enemmänkin. Onnea, iloa ja menestystä lukuisalla tiellä! KOULULAISTEN TYÖ- JA LOMA-AJAT Kevätlukukausi Talviloma Syyslukukausi syysloma yksi työlauantai syyskuussa Joululoma Kevätlukukausi talviloma vapaapäivät 7.1. ja 6.5. PALTAMON KANSALAISOPISTON KEVÄTTAPAHTUMIA 2004 PALTAMOSSA JA RISTIJÄRVELLÄ Ristijärven juhla tiistaina klo Keskuskoulu. Taide- ja taitoaineiden näyttely alkaen noin kuukauden Ristijärven kirjastossa. Kulttuurimarkkinat ja aikuiskoulutusviikon päätös lauantaina klo Kaukametsässä Kajaanissa. Raku-työnäytös ja näyttely sunnuntaina Kontiomäen monitoimitalolla. Paltamon juhla sunnuntaina klo Korpitien koululla. Kädentöiden näyttely Paltamon osuuspankin talossa (ent. autokoulun tila). Taidenäyttely alkaen noin kuukauden ajan Paltamon pääkirjastossa. VOIT OSALLISTUA MYÖS PALTAMON PUOLEN KURSSEILLE Kukka-alustat ja -tuet lauantai sunnuntai klo Koululankaan koulu, puutyöluokka. Aune Karppinen. Enintään 12 opiskelijaa, ilm mennessä. Puutarhakalusteet ja keinut perjantaisin klo ja lauantaisin klo alkaen perjantaina klo Koulukankaan koulu, puutyöluokka. Eero Moilanen. Ilm. HETI. Kansalaisopistossa talviloma vko 10 eli jolloin ei pääsääntöisesti ole opetusta ja toimisto on suljettu.

6 6 Ristijärvi tiedottaa Maaseututoimen kuulumisia Kehittyvää maataloutta Tämän otsikon alla julkaistaan ristijärveläisten maatilojen kuulumisista kuvien kera. Tällä kertaa sain luvan vierailla Salokylän Lehtovaarassa ja Koskenkylän Hautalassa. Molemmilla tiloilla on viime vuoden aikana laajennettu ja peruskorjattu navettaa ja ensi kesänä työt jatkuvat samoissa merkeissä. Tenho ja Pirjo Kemppainen ostivat Lehtovaaran tilan 1992 ja innostusta tilan kehittämiseen on riittänyt. Joka vuosi on rakennettu ja investoitu. Tenho kertoo. Nykyinen navetan laajennus- ja peruskorjausprojekti jatkuu ensi kesänäkin. Maitohuone ja sosiaaliset tilat ovat uusia. Laajennuksen yhteydessä saatiin yhdeksän parsipaikkaa lisää lehmille ja tilat pikkuvasikoille. Säilörehusiilo on muutettu nuoren karjan osastoksi. Lehtovaaran tilalla on panostettu myös isäntäväen koulutukseen. Ainoina ristijärveläisinä Tehno ja Pirjo saivat laatukoulutuksen myötä tehtyä tilalleen laatujärjestelmän, joka myös on auditoitu. Merkkinä tästä suorituksesta Valio luovutti tilalle maitotilaopastekyltin. Pirjo ja Tenho Kemppainen kertovat lypsytyön keventyneen oleellisesti, kun lypsimet irroittimineen ja tarvikkeineen liikkuvat kevyesti kiskoja pitkin maitohuoneesta lypsypaikalle. Ristijärven hallinnoima lomituspalvelujen paikallisyksikkö laajeni vuoden alusta Vuoden alku on ollut kiireistä muutosten aikaa maaseututoimessa. Lomituspalvelujen toiminta-alue laajeni moninkertaiseksi. Hallinnoitavaan alueeseen kuuluvat oman kunnan ja Paltamon lisäksi alkaen myös Hyrynsalmi, Puolanka ja Suomussalmi. Maaseututoimen hallinnossa työskentelee viisi henkilöä. Merja Kemppainen hoitaa edelleen maataloussihteerin tehtävät sekä toimii lomituspalvelujen vastuuhenkilönä. Elsa Mustonen siirtyi yhteispalvelupisteestä maaseututoimen kanslistin tehtäviin, joihin kuuluu olennaisena osana lomittajien palkanlaskenta. Johtavia lomittajia on yksikön alueella kolme. Pasi Torvisen vastuualuetta on edelleen Ristijärvi ja Paltamo, hyrynsalmelaisen Taina Keräsen Hyrynsalmi ja Puolanka ja suomussalmelainen Maarit Helttunen vastaa Suomussalmen lomitusten käytännön toteutuksesta. Toki johtavat lomittajat sijaistavat toisiaan, joten kuka tahansa voi palvella millä tahansa alueella. Lomituspalvelut hallinnoidaan Ristijärveltä käsin, mutta Maarit Helttusella ja Taina Keräsellä on toimisto Suomussalmen kunnanvirastossa. Paltamossa, Puolangalla ja Hyrynsalmella pidetään vastaanottoa vain kaksi kertaa kuukaudessa. Maatalouslomittajia on vakituisessa työsuhteessa 73 ja lisäksi määräaikaisia oli tammikuussa vuoden hiljaisimpaan aikaan 34. Kerttu ja Lauri Härkönen Koskenkylän Hautalasta aloittivat syyskuun alussa navetan laajennuksen ja marraskuun lopulla lehmät jo märehtivät tyytyväisinä uusissa ja väljemmissä parsissa. Navetan leventämisellä 4,5 metriä saatiin toinen parsirivi lehmille. Lehmät ovat takapuolet vastakkain, jolloin lypsäjän liikkumisen tarve vähenee. Ensi kesänä on vuorossa maitohuoneen ja ladon rakentaminen sekä vanhan navettaosan korjaus. Palopuolen kuulumisia Kevään tukien haku aikaistuu MMM on päättänyt aikaistaa kevään tukihakua. Hakuaika päättyy huhtikuun lopussa. Tämän pitäisi aikaistaa siten kesän valvontoja ja myös syksyn maksatuksia. Muutosilmoituksia viljelijät joutunevat tekemään aikaisempaa enemmän. Muutoin muutokset ovat tämän kevään osalta hyvin vähäisiä. Tukihakemusten täyttöapu toimii edellisten vuosien malliin. Ristijärven palokunnan vuosi 2003 oli kaikkien aikojen vilkkain. Palokunta hälytettiin 32 kertaa. Vaikka suurilta onnettomuuksilta vältyttiin, niin onnettomuuksien torjuntakustannukset olivat melkoiset. Kesän kuivimpana aikana oli viikon sisällä kolme metsäpaloa, joissa jokaisessa palanut alue oli yli hehtaarin. Kahteen paloon tarvittiin lisävoimia muista palokunnista ja olipa SEPE-helikopterikin mukana sammutuksessa. Nämä metsäpalot aiheutuivat ihmisen toimista. Kaksi kertaa tuli sai todennäköisesti alkunsa huolimattomasti sammutetusta savukkeesta. Kuivassa turpeen sekaisessa maastossa tupakka ei sammunutkaan vaan jäi kytemään sytyttäen maaston myöhemmin palamaan. Kerran metsäpalo sai alkunsa metsän äestyksen aiheuttamasta kipinästä ja yhden kerran tuli levisi nuotiosta hakkuujätteisiin. Kuivan kauden jälkeen salama sytytti kaksi kertaa yksittäisen kelon ja kerran taimikon tuleen. Nämä palot eivät kerinneet levitä laajemmalle paikalle sattuneiden ihmisten ilmoitusten ja rajoitustoimien ansiosta. Sammutustehtäviä oli lisäksi rakennuspaloon kerran omaan pitäjään ja kolme kertaa naapurikuntiin. Ajoneuvopaloja oli yksi, liikenneonnettomuuksia yhdeksän, joista kolme hirvikolaria. Liikenneonnettomuuksissa loukkaantui useita ihmisiä, onneksi kuitenkin lievästi. Lisäksi palokunnalla oli avunanto-, öljyvahingontorjunta- ja tarkastustehtäviä. Myrskyjen tielle ja linjoille kaatamat puut aiheuttivat hälytyksen kuusi kertaa. Vilkkaan toimintavuoden aikana valmistui myös uusi paloasema, jonne päästiin muuttamaan marraskuulla. Ristijärven uusi paloasema. Kainuun pelastuslaitos aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa. Henkilöstö siirtyi Kajaanin kaupungin alaisuuteen, mutta toiminta Ristijärvellä jatkuu samoin kuin tähänkin saakka. Samoin näyttää jatkuvan myös hälytystehtävien runsaus. Tammikuun aikana Ristijärvi on hälytetty jo viisi kertaa. Uuden paloaseman myötä toimintatilat ovat paremmat kuin koskaan aikaisemmin. Tällä hetkellä myös kalusto on kohtuullisen hyvässä kunnossa. Sammutusauto ja maasturi ovat kuitenkin vanhenemassa, joten aluelaitoksen tulee uusia ne lähivuosina. Palokunnan toiminnan ulkoiset puitteet ovat siis hyvässä kunnossa. Henkilöstöä tarvitaan kuitenkin toimintaan lisää. Henkilöstöstä suurimman osan muodostavat sopimusmiehet, eli erilaisilla kursseilla sammutusmiehiksi koulutetut, jotka tulevat hälytyksen sattuessa paloasemalle. Toimintaedellytyksenä on hyvä terveys, kuor ma-auton ajokortti olisi suotava ja lisäksi tulisi asua Kirkonkylässä. Mikäli olet kiinnostunut, niin lisätietoja saat Ristijärven paloasemalta puh , taikka tule käymään! Talven aikana on maassamme sattunut useita onnettomuuksia ja uhkaavia tilanteita, joissa tulipalojen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyn merkitys on tullut selvästi esille. Muistetaanpa siis pitää palovaroittimet kunnossa, patteri olisi hyvä vaihtaa kerran vuodessa ja toiminta testata muutaman kuukauden välein. Tarkistetaan tulisijojen kunto ja tilataan nuohooja puhdistamaan savuhormit puulämmitteisistä tulisijoista kerran vuodessa ja kevytöljykäyttöisistä keskuslämmityskattiloista joka toinen vuosi. Nuohoojan katolle pääsy tulee varmistaa pitämällä tikapuut, lapetikkaat ja kattosillat kunnossa. Lapetikkaiden ja kattosiltojen kiinnitys kattoon tulee olla varmasti pitävä. Vuoden 2004 yleinen palotarkastus. Palotarkastusta jatketaan helmikuusta alkaen Kirkonkylän niissä kohteissa, joita ei ole tarkastettu vuosina Sen jälkeen tarkastus jatkuu Karhulankylällä ja Tolosenjoella. Kerran vuodessa tarkastettavia kohteita tarkastetaan koko vuoden aikana koko pitäjän alueella. Näitä kohteitahan ovat hoito- ja huoltolaitokset, majoitusliikkeet, kokoontumishuoneistot ja suurehkot tuotantorakennukset. Näissä kohteissa tulee olla myös pelastussuunnitelma (aikaisemmin turvallisuussuunnitelma), joka puuttuu vielä joistakin kohteista. Pertti Mikkonen palopäällikkö

7 Ristijärvi tiedottaa Ristijärven lajitteluasema Ristijärvellä Verkkotien pään varastoalueelle perustettu lajitteluasema (välivarasto) ottaa vastaan kotitalouksien erilaisia jätelajikkeita. Asemalla on maksuton pienerien vastaanotto kotitalouksien ongelmajätteille, sähkö- ja elektroniikkaromulle, lajitelluille rakennus- ja purkujätteille, keräyslasille, -metallille, -muoville ja -paperille. Tästä palvelusta kaikki asuinkiinteistöt maksavat vuotuisen kierrätys- ja ongelmajätemaksun. Lajittelematonta sekajätettä esim. suuria jäte-esineitä kuten huonekaluja tai suuria sekajäte-eriä ( peräkärrykuormia ) lajitteluasemalle tuotaessa peritään kymmenen euron käyntimaksu. Lajitteluasemalla vastaanotetut jätteet kerätään pääsääntöisesti umpinaisiin kontteihin, joihin kertynyt materiaali kuljetetaan hyötykäyttöön tai asianmukaiseen käsittelyyn konttien täyttymisen myötä. Myös autonromut, joista on poistettu akku, nesteet ja renkaat, voidaan ottaa lajitteluasemalla vastaan, mikäli metalliromun vastaanottolavalla on tilaa, ja mikäli asiakas suorittaa itse lastauksen. Jätteiden vastaanotto tapahtuu tiettynä aikana valvotusti. Ristijärven lajitteluaseman käytännön toiminnasta vastaa Kumppaniksi ry, jolta Eko-Kymppi on ko. palvelut ostanut. Ristijärven lajitteluasema on avoinna maanantaisin klo 8 14 sekä torstaisin klo Yhteystiedot: Ristijärven Monitoimiryhmä (MOTO), Matti Nurminen, puh ja Eko-Kymppi puh Graninge Kainuu on tehnyt Ristijärvellä merkittäviä verkonparannustöitä. Yhtiö on muun muassa uusimassa Pyhännänkosken voimalaitokselta Hyrynsalmelle kulkevan 20 kv:n sähköjohdon. Lisäksi Ristijärven kirkonkylälle on asennettu kaksi kauko-ohjattavaa erotinasemaa. Nelisen vuotta sitten Graninge aloitti sähköverkon perusparannusohjelman, jonka yhtenä osana on vanhojen johto-osuuksien uusiminen. Pyhännänkosken ja Hyrynsalmen välinen johto oli noin 50 vuotta vanha ja aiheutti jo varsin paljon vikoja. Urakkatarjouskilpailun perusteella perusparannustyön tekijäksi valittiin Voimatel. EKO-KYMPPI TIEDOTTAA Jätemaksut vuonna Kotitalouksien kierrätys- ja ongelmajätehuollon järjestää Eko-Kymppi, joka perii kaikilta kiinteistöiltä vuotuisen kierrätys- ja ongelmajätemaksun. Maksu on vuonna 2004 ao. taulukon mukainen: Kierrätys- ja ongelma-jätemaksu e/vuosi (ALV 22%) A. Vakinainen asunto 15,60 B 1. Loma-asunto 7,80 B 2 Loma-asunto ja vak. asunto Eko-Kympin toiminta-alueella 3,90 2. Kotitalouksien talousjätehuolto (sekajätehuolto) hoidetaan joko sopimusperusteisesti tai aluekeräyksellä. (Biojäte kompostoidaan itse tai liitytään erilliskeräykseen). Sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa jätehuoltoyritys tyhjentää kiinteistön jäteastian. Tällöin sekajätehuollosta maksetaan ko. yritykselle Aluekeräyksessä talousjätteet viedään itse Eko-Kympin aluekeräyspisteisiin. Tällöin sekajätehuollosta maksetaan Eko-Kympille vuotuinen aluekeräysmaksu ao. taulukon mukaisesti: Aluekeräysmaksu e/vuosi (ALV 22%) A 1. Vakinainen asunto 26,90 e/hlö B 1. Loma-asunto 26,90 B 2. Loma-asunto ja vak. asunto Eko-Kympin toiminta-alueella 13,45 C. Autiotalot ei maksua Kaikki kiinteistöt maksavat siis sekajätehuollosta ja ongelma- ja kierrätysjätehuollosta erilliset maksut! Lisätietoja: Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi Varastokatu 2, Kajaani puh Graninge parantaa toimitusvarmuutta Ristijärvellä Uusien kauko-ohjattavien erotinasemien avulla varmistetaan Ristijärven kirkonkylän sähkönsaanti vikatilanteessa. Jos vika on kylän eteläpuolella, sähköä voidaan nyt syöttää pohjoisesta päin ja päinvastoin. Kauko-ohjattavien erotinasemien huomattava etu on, että vikapaikka voidaan rajata nopeasti Kajaanin keskusvalvomossa ja muuttaa sähkönsyöttö tulemaan toisesta suunnasta. Näin autolla ajamiseen käytettävä aika vian etsimiseksi lyhenee. Sähkönjakelua Ristijärvellä kiusanneita lyhyitä katkoksia on pyritty vähentämään myös siten, että kasvustoa on raivattu keskustaa ja Jokikylää syöttävällä johdolla. Lähelle johtoja kasvaneita puunoksia on karsittu myös helikopterin avulla. Kuluva talvi lumikuormineen on kuitenkin ollut myös Ristijärvellä sähköntoimituksen kannalta hankala ja vikoja ollut keskimääräistä selvästi enemmän. Lisäksi johdonrakennustyöt ovat lisänneet suunniteltujen työkeskeytysten määrää niin viime syksynä kuin nyt talvella. Verkoston uusimistöihin on käytetty Ristijärvellä rahaa viime syksystä lähtien noin euroa, mikä tekee noin 290 euroa jokaista kuntalaista kohti. Graninge Suomi Oy Reija Huttunen gsm Ristijärven vesihuollon kehittämissuunnitelma Vesihuoltolainsäädännön uudistus aloitettiin vuonna 1998 ja kokonaan uusi vesihuoltolaki hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa Laki tuli voimaan Lain tavoitteena on turvata kohtuullisin kustannuksin riittävästi turvallista ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla astui voimaan uusi jätevesiasetus Asetus antaa vähimmäisvaatimukset kiinteistökohtaiselle talousvesien käsittelylle koskien kaikkia kiinteistöjä, joita ei ole liitetty vesihuoltolaitosten viemärijärjestelmään. Uudet määräykset koskevat heti uudisrakentajia ja rakennus- tai toimenpideluvanvaraisia korjaus- ja muutostöitä. Vanhoilla olemassa olevilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmät täytyy saada asetuksen vaatimuksen mukaiseksi 10 vuoden kuluessa asetuksen voimaan tulosta. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti ja osallistua vesihuollon alueelliseen kehittämiseen. Tätä varten kunnan tulee yhteistyössä vesihuoltolaitoksen kanssa laatia ja ylläpitää vesihuollon kehittämissuunnitelma. Lain mukaan kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa/ vireillä maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleis- tai asemakaava- tai alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on siis vesihuollon suunnittelun apuväline, joka ei ole oikeusvaikutteisesti kuntaa sitova. Käytännössä suunnitelma osoittaa, miten kunnan alueen vesihuolto tulevaisuudessa aiotaan järjestää. Ristijärven kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kattaa koko kunnan alueen. Suunnitelmassa tarkastellaan vesihuollon nykytilaa sekä arvioidaan yhdessä vesihuoltolaitoksen kanssa vesihuollon kehittämis- ja laajentamistarpeita niin taajama- kuin haja-asutusalueilla. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa pohditaan vesihuoltoverkon laajentamista alueille, joilla on rakentamispaineita sekä alueille, joilla on vesihuollollisia ongelmia. Tärkeää on turvata riittävä ja hyvälaatuinen talousvesi kaikissa olosuhteissa, myös poikkeustilanteissa. Ristijärven vesihuollon kehittämissuunnitelman on laatinut allekirjoittanut, yhteistyössä Kainuun ympäristökeskuksen, vesihuoltolaitosten edustajien ja kunnan virkamiesten kanssa. Lisätietoja asiasta saa oheisista yhteystiedoista. Harri Helenius kiinteistötalous ins. Aholantie Ristijärvi Puh: Kumppaniksi ry Ristijärven kunta on siirtänyt Nuorten työpajan a Moto-ryhmä toiminnan Kumppaniksi ry:lle. Samalla pajatoiminta muuttaa uusiin tiloihin. Nuorten työpaja nimike jää pois ja uusi nimike on Ristijärven työpaja. Ympäristöhanke puolestaan muuttuu Työn Syrjään -hankkeeksi. Uudet osoitteet ja yhteystiedot: Ristijärven työpaja Aholantie 14 Työvalmentaja Tuija Lappalainen P MoTo-ryhmä Verkkotie 1 A Työvalmentaja Matti Nurminen P Työn Syrjään -hanke Verkkotie 1 A Työvalmentaja Maija-Liisa Karppinen P KAINUUN OSKU JATKUU Kainuun alueella kaksi vuotta toiminut Kainuun OSKU sai Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston myöntämää rahoitusta vuodelle Jatkohankkeen tavoitteena on kansalaisverkon toimintaedellytysten ja elinkelpoisuuden turvaaminen, laajakaistaisen tietoliikenneyhteyksien, kansalaisverkon ja maakuntaportaalin jatkokehityksen selvitystyö. Hanke pyrkii parantamaan ja luomaan uudenlaisia sähköisen viestinnän ja markkinoinnin mahdollisuuksia virastojen, kuntien, yritysten, yhteisöjen sekä yksilöiden välille sisällöntuotannon ja koulutusten avulla. Hankkeen päätavoitteena on palveluiden saatavuuden parantaminen ja tasapuolistaminen. Verkkoon pääsee tutustumaan ja kirjautumaan käyttäjäksi kouluttajan välityksellä tai netissä sivuilta missä myös First- Class Client -asennusohjelma on vapaasti imuroitavissa tietokoneelle. Kainuun OSKU tukee vanhoja ja perustettavia kioskipisteitä järjestämällä maksutonta ohjausta sähköpostin ja internetin käytössä, sekä osallistumalla kuukausittain linjayhteyskulujen kustannuksiin. Kansalaisverkkokoulutusta järjestetään kioskipisteiden lisäksi myös atkkursseilla, kouluilla sekä vuokra- ja toimitiloissa. Koulutuksista kiinnostuneet voivat ottaa myös suoraan yhteyttä OSKU-kouluttajiin. Hallintokokeilu kansalaisverkossa Kainuun hallintokokeilun käytännön valmistelun viestintäalustana on Kainuun OSKUn kansalaisverkko. Hallintokokeilulle on muodostettu verkkoon oma intranet, jonka julkisella puolella kuntalaiset voivat mm. lukea tiedotteita, pöytäkirjoja, esityslistoja sekä lähettää palautetta. Hallintokokeiluun pääsee tutustumaan osoitteessa Yhteystiedot Projektipäällikkö Arto Haverinen, puh Projektisihteeri Vuokko Juntunen, puh KAINUUN OSKU Kainuun OSKU on kehittämishanke, jonka tavoitteena on tietoyhteiskunnan perustaitojen edistäminen kansalaisverkon, koulutusten ja kioskipisteitten avulla. Kansalaisverkon välityksellä voit keskustella ajankohtaisista asioista, saada tietoa alueen tapahtumista ja edistää mahdollisuuksia vaikuttaa kotiseutusi asioihin. Ohjelma, kioskipisteiden käyttäminen, koulutus ja kirjautuminen verkkoon on maksutonta. Tietokone- eli kioskipisteissä voit käyttää kansalaisverkkoa ja Internetiä. Järjestämme verkkoon liittyviä koulutuksia yksittäisistä kotikäynneistä isompiin ryhmiin toivomusten mukaisesti. Asennamme ohjelman valmiiksi tai voit lainata asennus-cd:n kouluttajilta. Ohjelma on saatavissa myös Internetistä osoitteesta: Vaarankyläntie 7, Paltamo Projektipäällikkö Arto Haverinen, p OSKU-kouluttajat: Hyrynsalmi ja Ristijärvi Kuhmo Puolanka Sotkamo Kajaani ja Paltamo Suomussalmi Tekninen tuki ma pe klo p Sähköposti 7

8 8 Ristijärvi tiedottaa VAPAA-AIKATOIMI TIEDOTTAA 8. NUOKKARIN AUKIOLOAJAT: Tiistaisin klo Torstaisin klo VIIKONLOPPUISIN Perjantai 5.3 klo Nuokkari Lauantai 6.3 klo Nuokkari Perjantai 12.3 klo Nuokkari Perjantai 19.3 klo Nuokkari Perjantai 26.3 klo Seurakuntakoti Lauantai 27.3 klo Nuokkari ENNAKKOTIETOA KESÄN LEIREISTÄ SPORTTI KARNEVAALI Kajaanissa Kainuun Liikunnan järjestämä laji- ja yleisleiri 7 12-vuotiaille tytöille ja pojille. YLÄ-KAINUUN VIESTIT HYRYNSALMELLA ke klo Sarjat: Nuoret 6 x 1 km Naiset 4 x 2 km 1. osuus 10 v. tyttö 1. osuus perinteinen 2. osuus 10 v. poika osuudet vapaalla 3. osuus 12 v. tyttö 4. osuus 12 v. poika Miehet 7 x 3 km 5. osuus 14 v. tyttö osuudet perinteinen 6. osuus 14 v. poika osuudet vapaalla Kaikki osuudet vapaalla Kilpailupaikkana ISKUN maasto. Joukkueet ilmoitettava Rallulle puh pe mennessä. KALASTUS/VAELLUSLEIRI Norjaan Leiri tarkoitettu ensisijaisesti yläasteikäisille tytöille ja pojille. Järjestäjänä kunta/seurakunta ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LEIRIPÄIVÄ Jokikylän koululla Kunta/4H NUORTEN LEIRI JOKIKYLÄN KOULULLA Leiri tarkoitettu kouluikäisille ristijärveläisille nuorille. Kunta/4H SAUKKOVAARAN LATURETKI Hiihtäjillä on valittavana kaksi reittivaihtoehtoa, joko 30 km tai 55 km (perinteisellä hiihtotavalla). Laturetken lähtöpaikkoja ovat Hotelli Saukko, Pyhännän koulu, Laulajavaaran metsästysmaja, Möttösenvaara ja Jokikylän koulu, paikat toimivat myös huoltopisteinä. Edellisten lisäksi huoltopiste on myös Tuulentuvalla. Huoltopisteet ovat avoinna klo välisen ajan. Osallistumismaksu on 7 e, joka sisältää mehun huoltopisteissä, sauna/suihkun Saukkovaaralla sekä kunniakirjan päätepisteessä. Reitti on merkitty sinisellä kuitunauhalla sekä opasteilla. XXXXVI SAUKKOVAARAN LATURETKI *************** HIIHTO- KILPAILUJA SAUKKO- VAARALLA NAPPULAKISAT keskiviikkona 10.3 klo Sarjat: 3-, 4-, 5- ja 6-vuotiaat tytöt ja pojat. Ilmoittautumiset paikan päällä 1/2 tuntia ennen kilpailujen alkua. Kilpailumatkoista sovitaan paikanpäällä. KOULUN HIIHTOKISAT torstaina 11.3 klo SARJAHIIHDOT viikottain keskiviikkoisin klo *************** Suorituskortteja saatavana Yhteispalvelupisteestä KUNTOKAMPANJA Lähde nyt liikkeelle! 60 + kuntokampanja on tarkoitettu Kainuun ikääntyvien ihmisten terveysliikunnan edistämiseksi, monipuolistamiseksi ja uusien ikiliikkujien mukaan saamiseksi. Jo 30 minuutin päivittäisellä liikuntasuorituksellasi saat merkinnän kuntokorttiisi. Voit tehdä päivittäisen puolen tunnin liikuntasuorituksesi joko yhdellä tai useammalla suorituksella, sillä terveytesi kannalta on sama liikutko yhtäjaksoisesti vai useammassa jaksossa. Kunnon ja mielen kannalta on tärkeää, että liikuntasi olisi monipuolista ja nautinnollista kampanja-aika on Asiasta on aiemmin ilmoitettu Kainuun Sanomissa mutta mukaan ehtii vielä. Kuntokortteja saat Yhteispalvelupisteestä. Kortti palautetaan joko suoraan Kainuun Liikuntaan tai Yhteispalvelupisteeseen/Raili Lassila mennessä. KUNTAKAMPANJA HUIPENTUU Vuokatin urheiluopistolla järjestettävään kainuulaisten ikääntyvien ensimmäiseen yhteiseen liikuntapäivään. Päivän ohjelmassa on yhteistä ulko- ja sisäliikuntaa, ruokailua sekä 60 + kuntokampanjan palkintojen arvonta. RISTIJÄRVELÄISET NUORISO-, LIIKUNTA- JA KULTTUURIJÄRJESTÖT Ristijärven nuorisoyhdistysten, urheiluseurojen ja kulttuurijärjestöjen VUOSI/KOHDE-AVUSTUKSET julistetaan haettavaksi sivistystoimenlautakunnalta maaliskuun 2004 loppuun mennessä. Hakemukset on toimitettava vapaa-aikatoimelle os. Aholantie 25, RISTIJÄRVI, josta saa myös lisätietoja. KOULUN SALIN KÄYTTÖVUOROT MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI PYHÄNTÄHOITO PYHÄNTÄHOITO 3 4 lk POJAT JOOGA RYHMÄ Varaus turnauksia LIIKUNTAKERHO kansalaisopisto varten LAVATANSSIT kansalaisopisto LENTOPALLO LASTEN LIIKUNTA D-pojat LENTOPALLO LENTOPALLO PYHÄNTÄHOITO NUORI TEATTERI B/C pojat B/C-pojat TAEKWON-DO VARTTUNEIDEN LIIKUNTA LIIKUNTA F-nuoret MIESTEN LENTOPALLOkansalaisopisto HARJOITUKSET SÄHLY LENTOPALLO PÖKKÖPALLO pojat KIMPPAJUMPPA miehet kansalaisopisto SÄHLY SULKAPALLO Pojat A. Tolonen KUNTOILULENTOPALLO naiset

9 Ristijärvi tiedottaa Jääkiekkokaukalon käyttövuorot Ma vapaa luistelu jääkiekko vapaa luistelu jääkiekko Ti vapaa luistelu jääkiekko vapaa luistelu jääkiekko Ke vapaa luistelu jääkiekko vapaa luistelu (liikkarikerholaiset) jääkiekko/isot POJAT To vapaa luistelu jääkiekko vapaa luistelu jääkiekko Pe jääkiekko vapaa luistelu jääkiekko La vapaa luistelu jääkiekko / ISOT POJAT vapaa luistelu jääkiekko Su jääkiekko vapaa luistelu jääkiekko/isot POJAT jääkiekko 9. HYVÄÄ OLOA VEDESTÄ RISTIJÄRVELLE 2005 Ristijärvelle suunniteltavaan ikäihmisten monitoimitaloon on tulossa kunto- ja kuntoutusallas, joka soveltuu monenlaiseen vesiliikuntaan. Altaasta tehdään monikäyttöistä ja modernia liikkumisympäristöä ristijärveläisille. Se luo puitteet niin vauvauimareille kuin ikääntyville vesijumppaajillekin. Eevaliisa Anttila Suomalaisesta Vesiliikuntainstituutista on osallistunut suunnittelukokouksiin ja arvioi allasta uraa-uurtavaksi toimintaympäristöksi: Vesiliikunta on suosittua ja kun suunnittelussa jo otetaan huomioon ihmisten motivointi terveytensä ylläpitämiseen, kunta säästää sosiaali- ja terveyspuolella samalla kun tavallisten ihmisten viihtyvyys lisääntyy. Ristijärven allashankkeessa on erityisen edistyksellistä toiminnallinen läheisyys monentyyppiseen luovaan toimintaan ja hyvinvointipalveluihin sekä modernin teknologian hyödyntäminen. Jos kaikki onnistuu hyvin, vuonna 2005 on mahdollista järjestää ristijärveläisille seuraavia palveluja: 9 VAPAA LUISTELU TARKOITTAA LUISTELUA ILMAN JÄÄKIEKKOVARUSTEITA!!! Pukukopit suljetaan ja valot sammutetaan kello Iloista mieltä kaikille luistelijoille! Vapaa-aikatoimi TERVEYSLIIKUNNAN STARTTIKURSSI TAVOITE: Kurssi antaa perusvalmiudet toimia liikuttajana eli vertaisohjaajana aikuisten terveysliikuntaryhmissä; esim. seuroissa ja yhdistyksissä, asuinympäristössä sekä työyhteisöissä Kurssi tutustuttaa terveysliikunnan perusteisiin ja valmentaa käytännön taitoihin. Opetus ja käytännön harjoitukset ovat luonteeltaan toiminnallisia. SISÄLTÖ (7 h): 1. Liikuntatapojen muuttaminen 2. Terveysliikunta osana arkipäivää terveyttä edistävä liikunta aktiivinen elämäntapa eli arkiliikunta kunto- ja terveysliikunta 3. Terveysliikunnan ohjaamisen lähtökohdat kestävyys-, lihasvoima- ja liikkuvuusharjoitteet turvallisuus kunto- ja terveysliikunnassa KOHDERYHMÄ: Tarkoitettu kaikille omatoimisen liikunnan aloittamisen motivoimiseksi sekä niille, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan vertaisohjaajana tai terveysliikuntaryhmän ohjaajana. Kurssille osallistuminen ei edellytä aiempaa kokemusta liikunnan ohjaamisesta. HINTA: 15 e/hlö, sisältää koulutuksen sekä materiaalin ( Terveysliikunnan starttikurssioppaan liikuttajalle ) Ter veysliikunnan starttikurssi Ristijärvellä keväällä 2004 Kurssi toteutuu, jos tulee 10 ennakkoilmoittautunutta. Ennakkoilmoittautumiset Raili Lassilalle viim mennessä, puh tai Kouluttajana toimii Kainuun Liikunnan terveysliikunnan kehittäjä Piia Ärväs tai Liisa Pikkarainen. * Vauvauinti 3 kk 1 v. perheille * Perheuinti 1 v. 4 v. perheille * Varhaistaitouimakoulu 5 7 v. (ilman vanhempia) * Uimakoulut kouluikäisille * Aikuisten vesijumppa * Aikuisten uimakoulu * Henkilökohtainen uintiopas * Vesiterapia yksilöllisesti * Vesiterapia ryhmässä * Vesirentoutus * Yhteistoiminnallisia harjoituksia työyhteisöille * Vesijuhlia lapsiperheille, yrityksille, työyhteisöille ja järjestöille * Liikunnalliset kulttuuritoiminnot kuten senioritanssit vedessä * Mielenterveyttä edistävään kulttuuri- ja virkistystoimintaan sekä rentouttavaan yhdessäoloon vedessä Kirjoittaja Eevaliisa Anttila on fysioterapeutti ja Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin toimitusjohtaja. HÖLÖSE- VIIKKOA VIETÄMME Perinteisen tavan mukaan toivomme kylätoimikuntien, järjestöjen, koululuokkien ym. aktiivisten tahojen apua ohjelman aikaansaamiseksi eri puolille kuntaamme. Ilmoittakaa tapahtumistanne ja toiveistanne viikon suhteen yhteispalvelupisteeseen joko Lea Lukkarille puh tai Raili Lassilalle puh huhtikuun loppuun mennessä. Rimmit, umpihankifutiksen MM-mestarit 2004 Umpihankifutiksen MM-kisat järjestettiin Ukkohallan Syväjärven jäällä. Naisten sarjassa joukkueita oli yhteensä kymmenen ja lohkoja kaksi. Ristijärven Rimmien ensimmäinen peli pelattiin todella sohjoisella kentällä, jossa vettä oli pahimmillaan pohkeisiin asti. Kaikkien pelaajien varpaat kärsivät kylmyydestä pelin aikana, sekä pelin jälkeen. Ensimmäinen peli päättyi Rimmien voittoon 1 0. Toinen peli pelattiin eri kentällä, jossa ei ollut lainkaan vettä, vaan siinä oli lunta. Peli pelattiin jo lämpimämmissä merkeissä, mutta silti vaatteet olivat jäässä edellisestä pelistä. Peli päättyi 2 0. Kolmas peli pelattiin kentällä, jossa oli lunta sekä sohjoa. Pelaajia ei pieni kylmyys kangistanut, vaan koko joukkue jaksoi innolla pelata päivän viimeisen pelin, joka päättyi 1 0. Tyytyväiset kasvot paistoivat kaikilla kohti seuraavaa päivää. Sunnuntaina pakkasta oli -20 astetta ja kentät olivat aivan jäässä. Lumi oli tallautunut ja jäälohkareita pyöri kentällä. Rimmejä ei haitannut möykkyinen kenttä tai pureva pakkanen vaan ensimmäinen päivän peli päättyi 1 0. Pelin jälkeen kaikilla näytti olevan tavoitteena finaaliin pääsy, joten ensimmäisen pelin jälkeen täytyi mennä sisätiloihin lämmittelemään ja miettimään seuraavaa peliä. Rimmeillä tuntui paukkuja löytyvän toiseen peliin, jossa selviäisi loppuotteluun pääsy. Rimmit tarpoivat toisen pelin voittoon 2 1. Enää sen jälkeen oli viimeinen peli, kultaottelu. Rimmit eivät aikoneet antaa minkäänlaista mahdollisuutta Sulottarien joukkueelle, olihan perinnettä jatkettava siten, että jos Rimmit voitti loppuottelussa heidät viime vuonna suolla, niin myös nyt hangella. Jännittävä peli alkoi vauhdikkaasti ja tulos kahden erän jälkeen oli 0 0. Sen jälkeen pelattiin jatkoaika, joka kesti 10 minuuttia, kultaisesta maalista. Peli kuitenkin päättyi 0 0, josta seurasi rankkarikisa. Rimmit voittivat sen 2 1! (Kuva on otettu vuoden 2002 kisoista) Joukkueessa pelasivat: Miia Pulkkinen, Anu Pulkkinen, Mervi Pulkkinen, Mervi Ronkainen, Mervi Hälinen, Minna Karppinen, Elisa Karppinen, Emilia Karppinen, Milla Tolonen, Jaana Heikkinen, Suoma Korhonen ja Hanna Kemppainen.

10 10 Ristijärvi tiedottaa RISTIJÄRVEN PYRY TIEDOTTAA Vuoden vaihteessa kävin tapaamassa isäntäperhettäni ja ystäviäni Etelä-Afrikassa. Lähes kolme vuotta oli kulunut siitä, kun olin tavannut heidät viimeksi. Jälleennäkeminen oli lämmin. Silti tuntui oudolta kävellä tuttuja katuja ja huomata, ettei juuri mikään ollut muuttunut kolmessa vuodessa. Paikalliset kukot jaksoivat aloittaa edelleen kiekumisen kolmen aikoihin aamuyöstä. Muutokset tapahtuvat joskus nopeammin, joskus vähän hitaammin. Ristijärvellä liikuntasalin tilanteessa on luvassa muutos seuraavan reilun vuoden aikana. Hieno monitoimitalo valmistuu käyttöömme tarjoten yhä paremmat liikuntamahdollisuudet meille ristijärveläisille. Pyryläisinä olemme aktiivisesti mukana rakennustalkoissa aina kun vain on mahdollista auttaa. Toivottavasti myös meidän liikunta-aktiivisuus lisääntyy uusien mahdollisuuksien ansiosta. Meidän ei kuitenkaan ole syytä unohtaa ympärillämme olevaa luontoa, joka tarjoaa upean liikuntaympäristön. Ympäristön, josta monet muut voivat vain haaveilla. Ristijärvi Tiedottaa -lehden välissä saat Pyryn jäsenmaksulomakkeen. Jäsenmaksun suorittamalla tuet Pyryn toimintaa. Kiitoksia tuestasi! Liikunnallisin terveisin, pj-sami Talkoohenkeä tarvitaan monitoimitalon rakentaminen alkaa keväällä Kauan odotetun uuden sisäliikuntatilan, monitoimitalon, rakentaminen alkaa toukokuussa. Pyry on ollut aktiivisesti mukana hankkeen käynnistämisessä ja suunnittelussa. Johtokunta on keskustellut useita kertoja talon rakentamiseen osallistumisesta. Asiasta keskusteltiin myös seuran kevät- ja syyskokouksissa viime vuonna. Tällöin otettiin kanta, jonka mukaan seura pyrkii olemaan hankkeessa aktiivinen koko rakentamisen ajan. Tavoitteeksi asetettiin, että seura tekee talkoilla pieniä kokonaisuuksia, jotka mahdollisimman tehokkaaksi vähentävät kunnan rahoitusosuutta. Ensimmäinen talkoopäivä pidettiin marraskuun lopussa, jolloin tontin puusto kaadettiin ja ajettiin oksineen pois. Mukana oli ainakin kaksi ammattimetsuria, traktori ja Hyviä hiihtokelejä on jatkunut jo kolme kuukautta. Ahkerimmat ovat ehtineet hiihtää pitkän pätkän. Kunto on kohentunut ja olo keventynyt. Tämän talven uusi hittituote murtsikka hiihtoon on pitoteippi. Se on yksinkertainen ja edullinen laittaa suksen pitoalueelle ja kestää satoja kilometrejä hiihtää. Jos joku ei itse rohkene laittaa tätä teippiä, niin keskiviikkoiltaisin klo jälkeen Saukkovaaran huoltorakennuksella Pyryn hiihtojaoston jäsenet mielellään neuvovat ja opastavat pitoteipin laitossa ja muissakin voiteluongelmissa. Pyryn kilpahiihtäjät ovat ehti- Hiihtokuulumisia neet osallistua lukuisiin kisoihin talven mittaan. Nuorten joukkue Petra Torvinen, Atte Leinonen, Anna Leena Härkönen ja Jaakko Mäkäräinen sijoittuivat Maakuntaviestissä viidenneksi kolmentoistajoukkueen kisassa. Leena Mäkäräinen on osallistunut ahkerasti ikäluokkansa 16 v. tytöt kansallisiin kisoihin Lassilan Markun mukana. Leena alkaa olla omassa sarjassaan Kainuun kärkihiihtäjä. Seuraava kova koitos hänellä on maaliskuun alussa valtakunnalliset Hopeasompahiihdot Rantasalmella. Pyryn hiihtojaosto järjestää joka puutavara-auto sekä poikien lentopallojoukkueen jäseniä. Reserviupseerit purkivat myöhemmin tontilla olevat rakennukset, joten paikka on nyt valmiina odottamassa varsinaisen rakentamisen alkamista. Rakentamistoimikunnassa mietitään kevään aikana rakentamisen toteuttamista. Työ toteutetaan luonnollisesti urakkakilpailun avulla. Kuitenkin samalla mietitään pieniä kokonaisuuksia, joita voidaan tarvittaessa irrottaa urakoista ja mahdollisesti toteuttaa talkoilla. Mihinkään kovin merkittäviin työmääriin ei näin voida mennä. Nyt jo tiedetään, että pihatyöt tulevat pääosin kunnan rahoitettavaksi. Tämä lienee mahdollista hoitaa ainakin osittain talkootyönä jos vain innokkaita talkoolaisia saadaan kasaan. Uskallan olettaa, että pyryläisiä saadaan kyllä innostumaan tämänkaltaiseen yhteiseen työhön. Pihatöihin verrattavia työkokonaisuuksia on tarkoitus luoda muutamia rakennushankkeen aikana, joita sitten tehdään talkoilla kustannusten alentamiseksi. Pyydänkin pyryläisiä valmistautumaan ajatukseen, että tämän vuoden ja kevään 2005 aikana teemme talkoilla itsellemme uutta liikuntatilaa. Tämä yhteinen työ olisi nähtävä seuran kannalta myös yhdistävänä tekijänä asiana, joka on seuratoiminnan yksi kantavista perusajatuksista. Asiaan palataan kevätkokouksessa. Terveisin Arto Tolonen, Pyryn varapj. Kokemusta saaneena keskiviikkoilta klo alkaen Saukkovaaralla yhteisen hiihtotapahtuman. Sinne ovat tervetulleita kaikki. Ei tarvitse olla kilpahiihtäjä eikä varusteet viimeisen päälle. Haetaan vain tuntumaa hiihtoon, harjoitellaan ja kisaillaan itsemme kanssa. On mukava seurata koheneeko kunto ja taito kevään mittaan. Välineitten kierrätystäkin harjoitetaan ja neuvotaan voitelussa. Pääasia on, että Saukkovaaralla on säpinää ja itsellä mukavaa. Isät ja äidit saavat samalla ulkoilla. Kaikki suksille toivoo Pyryn hiihtojaosto Ristijärveläisnuorten FC Lidylien taival päättyi Umpihanki- ja Suofutiksen osalta ainakin pariksi vuodeksi. Lidylit aikovat vetäytyä kasvamaan hienon kokemuksen myötä, jonka he saivat kokea vuoden 2003 Umpihanki- ja Suofutiksessa. Joukkueen nimen muutos on myös edessä kasvun myötä. Tulette vielä kuulemaan meistä FC Lidylien joukkueessa pelasivat: (takana vas.) Petteri Tolonen, Ville Rouhiainen, Mikko Kemppainen, Juho Nurminen, Joni Inkinen, Jukka Huovinen, Jyrki Nurminen, Tuukka Karjalainen, (edessä vas.) Olli Karppinen, Juho Kemppainen, Tuomas Kinnunen, Jori Härkönen sekä valmentaja Jari Inkinen ja apuvalmentaja Tomi Inkinen. Viisi mustaa täplää rivissä mikä se on? Ampumahiihtotaulu. Helppohan nuo on kumota ja muuttaa valkoiseksi. Joka ei usko, voi kokeilla itse. Edelleen ristijärveläinen ja Ristijärven Pyryä hiihtäjänä edustava Kaisa Mäkäräinen päätti viime keväänä ruveta kokeilemaan mikä noiden täplien arvoitus on. Opiskelupaikkakunnaksi tuli Joensuu ja harjoittelualueeksi Kontiolahti, missä on maamme nykyaikaisin ampumahiihtostadion. Siellä iski lopullinen kipinä ampumahiihdon harjoitteluun. Kontiolahden Urheilijat kannustivat ja innostivat. Ampumavalmentajakin löytyi heti. Kontiolahden varuskunnassa palvellut evp. Arto Nupponen. Kesäaika oli tiivistä harjoittelua, mihin sisältyi hiihtoharjoitteiden lisäksi runsaasti ammuntaa. Välillä osallistumista ampumajuoksukilpailuihin. Paras sijoitus N 21v. sarjassa SM-kultaa, sekä naisten sarjassa Kontiolahden Urheilijoiden joukkueessa SM-viestikultaa. Innostus ja lajin viehätys voimistui sitä mukaa, mitä pitemmälle syksy ehti. Lumen tultua ase selkään ja tosi toimiin. Tulokset antoivat viitteitä, että kannattaa yrittää. Tuli kilpailuja ja karsintoja. Seinäjoella vuoden vaihteessa olleissa karsintakilpailuissa tuli ensimmäinen ja kolmas sija. Jo tässä vaiheessa valintaryhmä ilmoitti, että saa ruveta valmistautumaan nuorten MM-kilpailuihin Ranskaan. Oli vielä yhdet karsinnat Hämeenlinnassa. Siellä tuli voitto. Samana iltana joukkue koottiin, mihin Kaisa tuli valituksi. Kisamatka oli edessä. Opiskelut saavat odottaa. Kilpailupaikka oli Haute Mauriennen alppimaakunnassa 1800 metriä merenpinnan yläpuolella Ranskan ja Italian rajalla. Kisaviikolla sää oli tosi surkea. Koko viikon pyrytti ja tuuli. Yhtenä päivänä kisat jouduttiin peruuttamaan kokonaan, koska ei edes ampumatauluja näkynyt. Viisi täplää 12,5 km kisa käytiin räntäsateessa ja kovassa tuulessa. Tuloksellisesti kilpailut eivät menneet nappiin, mutta antoivat kyllä lisäinnostusta ja yrityshalua uusiin haasteisiin. Kotimaassa odottivat jo heti seuraavana viikonloppuna oman ikäluokan SM-kilpailut Jalasjärvellä. Kaksi ensimmäistä ammuntaa erinomaisesti, kolmas kohtuullisesti, neljännellä väsymys voitti ja neljä sakkokierrosta. Hyvänä hiihtäjänä Kaisa kuitenkin sijoittui pronssille. Edessä on vielä tänä talvena mm. toiset nuorten SM-kisat, sekä yleisen sarjan SM-kisat, mistä haetaan lähinnä kokemusta. Keväällä sitten normaaleja sileän matkan kilpailuja. Laji on herkkä ja pienistäkin virheistä rangaistaan joko sakkokierroksilla tai sakkominuuteilla. Tähän saakka ase on ollut lainattu, mutta ensitalveksi olisi tavoitteena saada oma henkilökohtainen ase. On vain yksi mutta, hinta noin 3000 e. Ristijärveläisenä Kaisa aikoo pysyä mahdollisimman pitkään. Kyllä kotiseutu on aina kotiseutu. Pyryn hiihtojaosto KUNTOSALIN KÄYTTÖ AJALLA KUNTOSALI ON VARATTU NUORI TEATTERIN KÄYTTÖÖN HAMLET-HARJOITUKSIA VARTEN SEURAAVASTI: KE-TO-PE klo (vkot 7 9) LA-SU klo TIISTAIT VARATTU NAISILLE KLO (hiihtolomaviikko) Sali vapaa koko viikon (vko 10) KOKONAAN Nuori Teatterin käytössä (vkot 11 14) Laitteet pois käytöstä. (LAVASTEET PAIKOILLAAN) Kuntosalin valvojan työsuhde on päättynyt Kuntosalille saa avaimen ESSOLTA tai ryhmät omilla avaimilla. MUISTAKAA MERKITÄ KÄYNTINNE VIHKOIHIN.. HUHTIKUULLA ILMOITELLAAN UUDET AUKIOLOAJAT. Mikäli kysymistä soita Nurmisen Pirjolle , KORTTEJA SAA PIRJOLTA KUNNASTA. KUNTOSALIN HINNAT: Kertamaksu 1,70 (1,40*) 10 käyttökertaa 15,20 (11,80*) 20 käyttökertaa 26,90 (21,90*) 40 käyttökertaa 50,50 (42,10*) *alennettu hinta on työttömille, opiskelijoille ja eläkeläisille Tiistait klo on varattu naisille. KUNTOSALIKORTTEJA SAA PIRJO NURMISELTA KUNNASTA. Tiedustelut: Pirjo Nurminen puh , Sami Leinonen puh Arto Tolonen puh , POWER CUP:sta lisää seuraavassa tiedote-lehdessä.

11 Ristijärvi tiedottaa 11 RISTIJÄRVEN SUOJELUSKUNTA- JA LOTTANÄYTTELYN SEKÄ 1950-LUVUN MUSEOLUOKAN AVAJAISET Projektipäällikkö FM Liisa Kurkisen puhe Katvela-näyttelyiden avajaisissa Ristijärven suojeluskuntalaiset ja lotat Kainuun vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan juuret ovat ylioppilasaktivisteissa ja jääkäriliikkeessä. Jääkärien käyttämistä etappireiteistä ns. pohjoinen reitti kulki Kainuun halki. Osa jääkäreiksi lähteneistä kulki Ristijärven kautta, jossa he ns. käymätaloissa saivat ruokaa, yösijan ja neuvoja. Itsenäistymispyrkimyksistä oltiin Ristijärvellä hyvin perillä; täällä oli useita taloja, joissa jääkäreitä autettiin, sekä kirkonkylässä että syrjäkylissä. Viestinkuljetus kylältä toiselle oli hoidettu hyvin. Ristijärvi kuului toiminnan ydinalueeseen Kainuussa. Ristijärveltä Saksaan Kuninkaalliseen Preussin Jääkäripataljoona 27:ään Lockstedtiin meni useita miehiä vuosina Jääkärit palasivat Suomeen helmikuussa 1918 ja osallistuivat vapaussotaan. Paikalliset suojeluskunnat syntyivät ennen vapaussotaa tai sen aikana oma-aloitteisesti ja toimivat itsenäisesti. Ristijärvelle perustettiin ensin heinäkuussa 1917 palokunta ja joulukuussa 1917 suojeluskunta. Harjoituksia järjestettiin jo heinäkuusta alkaen. Ensimmäisenä paikallispäällikkönä toimi Lauri Keränen (Tuliniemi). Suojeluskuntajärjestö oli vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Suojeluskunnat olivat osa maan puolustusvoimia. Maa oli jaettu suojeluskuntapiireihin. Suojeluskuntain ylipäällikkönä toimi alkaen Lauri Malmberg. Asetus suojeluskunnista annettiin 1918, laki vasta 1927 ja siihen liittyvä asetus Vuonna 1941 välirauhan aikana suojeluskuntajärjestö oli suurimmillaan; tuolloin Suomessa oli suojeluskuntalaista. Kainuun suojeluskuntapiiri perustettiin Suomen hallitus tunnusti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi Suojeluskunnat toimivat sodassa ylipäällikön alaisuudessa. Yhteensä ristijärveläisiä vapaussotureita oli 173, heistä suuri osa vapaaehtoisia. Suuri osa taisteli Kajaanin Sissi-Rykmentissä. Ristijärveläisiä osallistui mm. Viipurin ja Tampereen valtaukseen. Ristijärveläisiä osallistui myös Vienan ja Aunuksen retkikuntiin ja Viron vapaussotaan. Neljä ristijärveläistä kaatui taisteluissa ja yksitoista haavoittui. Kun itsenäisyys ja vapaus oli saavutettu, toiminta hiljeni. Ristijärven suojeluskunta perustettiin uudelleen Toukokuussa 1919 Heikki Oikarinen valittiin paikallispäälliköksi. Hän johti Ristijärven suojeluskuntaa pitkään paikallis- ja aluepäällikkönä. Hänen apunaan oli paikallisesikunta. Kyläosastoja johtivat kyläpäälliköt. Ristijärven suojeluskunta kuului pitkään Kainuun suojeluskuntapiiriin. Uuden suojeluskuntapiirijaon myötä 1940 Ristijärvi liitettiin Oulun suojeluskuntapiiriin. Ristijärven suojeluskunta oli koko järjestön aktiivisimpia maalaissuojeluskuntia. Talvisodan kynnyksellä suojeluskunnan toimivia jäseniä oli lähes kolme sataa. Suojeluskuntaan kuului % pitäjän miespuolisesta väestöstä. Kyläosastoja oli 1930-luvulla yksitoista: Hiisijärvi, Jokikylä, Karhula, Kirkonkylä, Kivikylä, Koskenkylä, Mustavaara, Pihlajavaara, Pyhäntä, Salokylä, Uva (ks. kartta). Jäsenistö oli talonpoikainen ja maltillinen. Ristijärvelle kehittyi vahva suojeluskuntahenki ja suojeluskunta oli hyvin elinvoimainen. Kaiken toiminnan päämääränä olivat maanpuolustustaidot, -tiedot ja -tahto, niiden ylläpito ja jatkuva kehittäminen. Toiminnan muodot olivat: sotilaskoulutus, aatteellinen valistustoiminta, urheilu ja poikatyö. Jalkaväkipainotteinen sotilaskoulutus oli toiminnassa keskeistä. Ampumaratoja, sotilasotteluratoja ja urheilukenttiä rakennettiin, pidettiin yhteisiä leiripäiviä ja sotaharjoituksia, ja sotilaskoulutusta järjestettiin sekä kylittäin että yhteisesti. Suojeluskuntalaiselta vaadittiin taistelu- ja ampumataitoa, hyvää kuntoa ja aitoa maanpuolustushenkeä. Alkuun koulutustilaisuudet järjestettiin ns. suojeluskuntapäivien muotoon, jolloin sotilasharjoitusten oheen järjestettiin paljon muuta ohjelmaa. Myöhemmin siirryttiin varsinaisten harjoituspäivien pitämiseen, jolloin keskityttiin sotilas- ja ampumakoulutukseen. Valtiolta saatiin aseistus, varusteet ja palkattu työntekijä, piiriltä saatiin koulutusapu. Käytännön toimintaan varat oli kerättävä muulla tavoin. Lottien taloudellinen tuki suojeluskunnille työpanos ja raha oli erittäin merkittävä. Etenkin alkuaikoina riittävän varustuksen puute aiheutti ongelmia. Yhtenäiseen pukeutumiseen päästiin 1930-luvulla luvun loppupuolella ruvettiin järjestämään ns. talousviikkoja kyläosastoittain. Kylät kilpailivat keskenään tuloksesta. Tämä lisäsi yhteistyötä kyläläisten kesken ja samalla yhteishenkeä kylillä. Suojeluskuntalaisen tunnukset olivat: puku, käsivarsinauha ja -kilpi, piiritunnus ja kokardi. Valistustoiminnan tarkoitus oli maanpuolustustahdon lujittaminen. Ristijärven suojeluskuntatalo Suomela vihittiin käyttöön Suomela oli toiminnan keskipiste; siellä pidettiin valistustilaisuudet, usein juhlien ja iltamien muodossa. Juhlissa ja iltamissa pidettiin puheita ja esitelmiä, esitettiin kuorolaulua, lausuntaa, näytelmiä ja voimistelua. Suomelassa oli myös mm. lukutupa ja kirjasto. Kunnostettuna ja uusittuna rakennus valmistui talvisodan kynnyksellä 1939; itsenäisyyspäivänä Suomelassa avattiin Lottakahvila. Jo aiemmin talossa oli toiminut Klupikahvila. Vuotuisista juhlatilaisuuksista suurimmat olivat vapaussodan päättymisen muistopäivä ja itsenäisyyspäivä Suuria juhlia olivat lisäksi sankaripatsaan paljastus 1919, suojeluskuntatalon vihkiminen 1922, itsenäisyyden 10- ja 20-vuotisjuhlat 1927 ja 1937 ja suojeluskunnan oman lipun vihkiminen Hengellinen työ liittyi läheisesti Ristijärven suojeluskunta- ja lottanäyttelyn sekä luvun museoluokan avajaisia juhlittiin perjantaina Kuvassa Liisa Kurkinen. valistustoimintaan; Ristijärven suojeluskunnan kenttäpappeina toimivat Eino Seppo, Wilhelm Malmberg ja Lauri Tuomi. Valatilaisuudet järjestettiin kirkossa. Seurakunnan kanssa yhdessä järjestettiin sankarihautajaiset. Piirin lehti Kainuun Sissi tuli jokaiseen suojeluskuntakotiin; myös järjestön lehteä Hakkapeliittaa luettiin paljon. Sodan sytyttyä syksyllä 1939 suojeluskuntalaiset siirtyivät reserviläisinä Suomen armeijan sotilaiksi. Välirauhan aikana he olivat mukana suojeluskuntatoiminnassa, kunnes jatkosota vei miehet takaisin rintamalle. Jatkosota päättyi Suojeluskunnat lakkautettiin eduskunnan toimesta välirauhansopimuksen nojalla Suojeluskuntajärjestö oli aikansa merkittävin urheilujärjestö monipuolisuutensa, alueellisen kattavuutensa ja toiminnan määrän vuoksi. Se oli myös aikansa tehokkain talkoo-organisaatio; suojeluskuntien raivaamat urheilukentät ja muut suorituspaikat vetivät nuorisoa urheiluun ja sitä kautta myös suojeluskuntiin. Urheilu oli sotilaskoulutuksen tärkeä tuki. Urheilu saavuttikin Kainuun suojeluskunnissa hyvin keskeisen sijan. Erityisesti hiihto sytytti kainuulaiset. Hiihtokilpailuja järjestettiin paljon; suojeluskuntapiireistä ainoastaan Pohjois- Häme oli aktiivisempi. Hiihdon suosiosta hyötyi sekä maanpuolustus että siviiliurheilu. Lahjakkaat hiihtäjät loivat Kainuulle mainetta hiihtomaakuntana ja hyvällä hiihtotaidolla tuli olemaan suuri merkitys talvisodan taisteluissa. Koko suojeluskuntajärjestössä kainuulaiset tunnettiin hyvinä hiihtäjinä ja ampumahiihtäjinä. Hiihto ja ampumahiihto olivat Ristijärvellä päälajit jo 1920-luvulla; kyläosastoissakin hiihto oli yleisin laji. Hiihdon piirinmestaruutta Ristijärvi hallitsi kymmenkunta vuotta. Yleisurheilu veti nuorisoa suojeluskunnan toimintaan etenkin alkuaikoina. Suunnistuksessa Ristijärvi voitti suojeluskuntajärjestön mestaruuden Voimisteluharrastus oli voimakkaimmillaan 1930-luvun loppupuolella. Sotilasottelu tuli mukaan 1930-luvulla. Pesäpallossa Ristijärven Humu voitti Kainuun mestaruuden 1939 ja Poikaosasto perustettiin Ristijärvelle Jo aiemmin poikia oli mukana suojeluskuntatoiminnassa. Oli hiihtokilpailuja, voimisteluharjoituksia, luentoja ja virkistystoimintaa. Pääpaino oli liikuntakasvatuksessa. Poikapäiviä pidettiin Suomelassa; leiripäivät olivat pisimmillään viikon mittaiset. Pojat pitivät omia vaatteitaan; vasta viimeisinä vuosina saatiin ns. englantilaisia pukuja. Poikatyönjohtajina toimineista pisimpään toimi Erkki Siljamäki, Koskenkylän koulun opettaja. Kapteeni Heikki Oikarinen nimitettiin piirin sotilaspoikajohtajaksi kesällä 1942 toimipaikkana Oulu. Talvisodan aikana nuorimmat joutuivat evakkoon, osa vanhemmista pojista jäi kotikylilleen, osa sai mm. vartiointitehtäviä suojeluskunnassa. Jatkosodan aikana nuorimmat pojat osallistuivat talkootyöhön ja urheilivat, vanhemmilla oli mm. vartiointitehtäviä ja desanttien etsimistä, tulipalojen sammutusta, juhlien järjestämistä, ilmasuojelua, talkoo- ja keräystyötä. Vuosi 1943 oli toiminnan vilkkain vuosi. Tuolloin keräysja talkootyö korostui ja merkkejä suoritettiin paljon. Vuonna 1943 Ristijärven poikaosasto oli piirinsä suurimpia; jäseniä oli tuolloin 130. Vuonna 1941 nimi suojeluskuntapoika muuttui sotilaspojaksi. Sotilaspojat olivat aikoinaan Suomen suurin nuorisojärjestö. Toiminta lakkautettiin suojeluskuntien lakkauttamisen yhteydessä syystalvella Ristijärven Lotta Svärd paikallisosasto perustettiin Jo sitä ennen kylien naiset olivat huolehtineet mm. suojeluskuntalaisten muonituksesta ja varustaneet sotaan lähtevät. Alkuun kyläosastoja oli vain neljä, vuonna 1937 niitä oli seitsemän: Kirkonkylä, Pyhäntä, Koskenkylä (sis. Mustavaara), Hiisijärvi, Uva, Jokikylä (sis. Salokylä), Pihlajavaara. Paikallisosaston johtokunta johti toimintaa koko alueella. Lottien ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Tilda Keränen ja viimeisenä Sohvi Karjalainen. Lottatyö tehtiin suurelta osin eri jaostoissa, joista suurin oli muonitusjaosto. Koulutusta ja kursseja järjestettiin. Erityisesti 1930-luku oli voimakkaan kehityksen aikaa. Ristijärven lottatoiminta oli erittäin aktiivista. Vuonna 1943 lottia oli 252 ja lottia ja pikkulottia yhteensä lähes 25 % pitäjän naispuolisista asukkaista. Tärkeitä työmuotoja ja samalla virkistystilaisuuksia olivat työillat/ ompeluseurat, iltamat ja juhlat, joiden tuotolla avustettiin suojeluskuntaa; osa tuotosta käytettiin lottien omaan toimintaan. Lottien rauhanajan tärkeimpiä tehtäviä oli muonituksen järjestäminen suojeluskunnan leiripäivillä, harjoituksissa, juhlissa ym. tilaisuuksissa. Lotat harrastivat mm. liikuntaa, voimistelua, kuorolaulua, kansantanhuja ja näytelmiä. Hiihto ja pesäpallo olivat Ristijärven lottien kilpaurheilulajit. Prosenttihiihdossa osasto voitti kaksi kiertopalkintoa. Lottien tunnukset olivat: lottapuku, lottaneula, käsivarsinauha, Lotta Svärd -kilpi, kokardi ja piiritunnus. Lottien kultaiset sanat ohjasivat lottien käyttäytymistä ja uskonto oli luonteva tukipilari. Järjestön lehti oli Lotta Svärd. Sota-aikana tarvittiin lottia moniin tehtäviin sekä rintamalla että kotirintamalla. Ristijärveläisiä lottia oli jo 1939 kesällä Kannaksella ja syksyllä kertausharjoituksissa muonittajina. Sota-aikana lotat palvelivat sotasairaaloissa, muonitustehtävissä rintamalla ym., varushuollossa, viesti- ja kansliatehtävissä, ilmavalvonnassa, postisensuurissa sekä työvelvollisina; lisäksi kaikki lotat osallistuivat varusteiden valmistukseen ja huoltoon. Kaatuneiden omaisten auttaminen, sotainvalidien huoltotyö, sankarihautajaisten järjestäminen, evakuoitujen muonitus ja majoitus, kanttiinien pito kylillä ja kotiinpaluujuhlien järjestäminen työllistivät lottia. Syksyllä 1944 toinen evakuointi aiheutti paljon työtä. Yhteishenki ja yhteenkuuluvuus olivat etenkin sota-aikana suuri voimavara. Maamme puolustuskykyyn lottien työ vaikutti suoraan ja välillisesti. Lottien yhteiskunnallinen merkitys oli erittäin laaja. Järjestö oli lakkauttamishetkellään Suomen suurin naisjärjestö. Lottatyö toi naisille uusia toimintamahdollisuuksia ja valmisti naisia aktiivisempaan rooliin yhteiskunnassa. Ristijärven paikallisosasto kokoontui viimeisen kerran Suomelassa ; tällöin Ristijärven lotat päättivät lakkauttaa toimintansa. Järjestö lakkautettiin Lotta-aate jäi kuitenkin useimpien lottien elämänkatsomuksen perustaksi. Ensimmäinen tyttöosasto perustettiin Koskenkylälle vuonna 1935; seuraavina vuosina aloittivat tyttöosastot kirkonkylällä Jokikylällä, Hiisijärvellä, Pihlajavaaralla ja Pyhännällä. Paikallisosaston tyttötyönjohtajina toimivat: Rakel Malmivaara, Kirsti Rautamäki ja Hanna Tuomi. Pikkulotat avustivat lottia muonittamisessa, he leipoivat ja osallistuivat juhlien järjestelyyn mm. koristelemalla juhlatilat ja ohjelman esittäjinä he olivat suosittuja. He osallistuivat myös lottien ompeluiltoihin ja retkeilivät. Pikkulotat kokoontuivat säännöllisesti myös omiin työiltoihin, joissa laulettiin ja leikittiin, harjoiteltiin ohjelmaa, luettiin kirjoja ja Pikkulotta-lehteä. Suosituimmat urheilulajit olivat hiihto ja pesäpallo. Talvisodan ajan tytöt olivat evakossa. Jatkosodan aika oli työntäyteinen: autettiin invalidiperheitä keräämällä rahaa, tehtiin joulupaketteja rintamalle, tehtiin talkootyötä, mm. auttamalla lottakahvilassa, keräämällä marjoja ja sieniä sekä luita, pihkaa, jouhia ja romuja. Pikkulottiin saattoi liittyä kahdeksanvuotiaana. Useat pikkulotat siirtyivät 17-vuotiaina isoihin lottiin. Vuonna 1943 pikkulottia oli 169. Samana vuonna nimitys muuttui lottatytöksi. Pikkulottien tärkeimmät tunnukset olivat: pikkulottapuku ja -neula.

12 12 Ristijärvi tiedottaa Muutama lause perinnepäivästä Perinnepäivä oli Vaihtoehdot, mitä tehdä olivat vesikelkka, puukon pää, pajutyöt, juustoleipä (ei pystytty järjestämään, muuttui letikkopullaksi), luuta, lastutyöt ja ruisleivän leivonta. Jokaisessa työpisteessä oli mestari, joka opetti miten tehdään. Luudan tekeminen oli helppoa. Oksat oli tuotu koululle valmiiksi. Jokainen ryhmässä sai luudan valmiiksi varatussa ajassa. Luuta valmistettiin kotitalousluokassa, joka oli työn jälkeen sotkuinen. Siivoaminen kävi helposti uusilla luudilla. Olin iltapäivällä leipomassa ruisleipää. Leivoimme ruisleipää, porkkana- ja karjalanpiirakoita. Jokainen sai leipoa niin paljon kuin halusi. Leivoin 2 ruisleipää ja 8 karjalanpiirakkaa. Kaverini oli vesikelkan ja puukon pään teossa. Hän kertoo, että kumpiakaan ei saatu määräajassa valmiiksi. Puukon kävin tekemässä valmiiksi puukkopiirissä. Koulun jälkeen sai jäädä tekemään vesikelkan valmiiksi. Perinnepäivä oli mukava. Se voisi olla useamminkin. Ville ja Juho * * * * Perinnepäivä yläasteen oppilaille koulussamme Rehtorimme oli saanut jostain hyvän idean pitää perinnepäivät. Tarkoituksena olisi oppia vanhanajan käsityötaitoja. Se päivä koitti ja olimme innoissamme. Menimme saliin ja siellä rehtorimme jakoi meidät haluamiimme ryhmiin. Salissa oli käsityön opettajat, joiden mukaan lähdimme sovittuun luokkaan. LUUTA: Luokkaan päästyämme ohjaaja esitteli itsensä Jaakko Kemppaiseksi. Hän oli tuonut mukaan materiaalit, jotka haimme hänen autostaan. Sitten Jaakko näytti Jaakko Kemppainen ja luudan teko. PERINNEPÄIVÄ KESKUSKOULULLA Yläasteen oppilaiden kirjoituksia perinnepäivästä: meille, kuinka luuta valmistuu ja sitten pääsimme tosi toimiin. Alku oli hankalaa, mutta kyllähän se luuta siitä sitten valmistuikin. Kun luuta oli valmis, aikaa oli vielä reilusti. Pojat jäivät siivoamaan luokkaan ja tytöt lähtivät rehtorin mukaan noutamaan luudalle vartta lähimetsästä. Kun olimme hakanneet lähimetsän täydellisesti, lähdimme luudanvarsineen kohti koulua. Pojat olivatkin ahkeroineet ja myös saaneet tulosta aikaan. Enää ei ollut kuin varren laitto päähän. Se kävi helposti. Kiittelimme Jaakkoa ja lähdimme syömään. Ruokana oli lihakeittoa, joka oli maukasta ja hyvää. Sitten olikin jo aika siirtyä huovutustöihin. HUOVUTUS: Kun saavuimme luokkaan, siellä vastassa meitä odotti Pirjo Liuski. Hän opetti ja näytti ensin meille, miten huovutus tapahtuu luonnonvillalla. Sen jälkeen hän antoi meidän tehdä vapaa tasohuovutus. Se tuntui aluksi vaikealta, kun ei työ oikein alkanut huopua, mutta kun siihen laittoi tarpeeksi mäntysuopavettä, niin jo alkoi tapahtua. Työ kutistui melkein silmissä ja lopulta se olikin jo valmis kuivumaan. Seuraavaksi Pirjo opetti huopapallon teon. Se olikin jo sitten mutkikkaampi juttu. Juttelimme opetuksen aikana opettajan kanssa järjestettävästä fantasiahattukurssista. Sitten kun kaikki työt oli jo tehty saimme lähteä ja päätimme yhteistuumin käydä katsomassa vesikelkan tekoa puukäsityöluokassa. Päivästä tuli ikimuistoinen ja luutakin on saanut oman paikkansa oven vierestä. Huovutustyötkin komeilevat huoneimme seinillä. Haluamme vielä kiittää niitä henkilöitä, jotka uhrasivat tämän päivän meille. Tiina ja Anna-Leena * * * * Perinnepäivä koululla Syyskuun lopussa saivat luokkien oppilaat nauttia poikkeuksellisen toiminnallisesta koulupäivästä. Päivän yhtenä tavoitteena oli tutustuttaa oppilaita perinteisiin kainuulaisiin käsi- ja kotitaloustöihin. Opettajiksi oli kutsuttu koulun ulkopuolisia perinteen taitajia, joten opettajatkin pääsivät oppilaiden rooliin koulun penkille. Suurin osa työpajoista oli koululla. Luudan teossa opasti Koittolan Jaakko Kemppainen, Huovutuksessa opasti Pirjo Liuski. Puukon päätä tehtiin Sakari Väätin johdolla. Kainuulaisia piirakoita, ruisleipää ja pullaa leivottiin Ukonvaarassa Liisa Heikkisen kotona. Mukana järjestelyissä oli Herra Rokokoo ja kalajuttu Alaluokkien oppilaille tarjottiin lokakuussa Ristijärvellä harvinainen konserttielämys. Kaukametsän kamariorkesterilla oli solistinaan Tapani Heikinheimo, joka soitti ja kertoi kalajutun sellolla. Esitykseen toi yllätyksellisyyttä yöpukuihin pukeutunut orkesteri, kapellimestarinaan Generaattoriprojektin Jyri Nissilä, yömekossaan hänkin, rokokooasuun pukeutunut sellisti, sekä yleisön joukossa liikuskeleva surullinen klovni, mykkä hahmo, jota esitti Eino Saari. Kolmasluokkalaiset kirjoittivat konsertin jälkeisellä musiikintunnilla tunnelmia kuulemastaan ja näkemästään. Tänään koululla oli konsertti. Oli kivaa. Se pelle joka siellä oli, oli kiva, koska se pelle oli pukeutunut niin kivoihin vaatteisiin. Pelle oli hyvä näyttelemään. Konsertti oli muutenkin hyvä, koska kaikki olivat pukenut itsensä yöpukuun. Oli niin uninen tunnelma että ihan nukutti. Riitta-Liisa Koulun konsertti on ollut tosi hyvä. Pellellä oli kasvonaamio. Soittajilla oli kaikilla yöpuvut. Konsertti kesti tunnin. Soittajia oli paljon. Helmi Hauskaa oli kun pelle ilveili ja ui. Siellä tapahtui paljon soittoa. Se oli omituinen siitä kun se oli 100 vuotta vanha mukamas. Vaatteet oli aika vanhan näköisiä. Siellä oli vähän rauhallista (ainakin välillä). Heli Pärekoria oppilaiden kanssa teki Kiviojan Heikki Karppinen. Vesikelkan teon saloihin luotsasi Teuvo Väisänen. Pajutöiden taitajana oli Eeva Mulari. Huovutusta opettii Pirjo Liuski. Tänään koululla oli konsertti. Siellä oli tyhmä pelle. Heillä oli outoja vaatteita. Musiikki oli ihan hauskaa, mutta se pelle siellä oli tosi tyhmä. Eemeli Tänään koululla oli konsertti. MLL:n Kainuun piirin Nuoli-projekti, joka yhdessä koulun kanssa kiittää perinnepäivän toteutukseen osallistuneita taitajia. Päivä oli antoisa ja onnistunut, mistä kertovat myös seuraavat oppilaiden kommentit. Vastaavanlainen toimintapäivä on suunnitteilla alaluokille helmikuun loppupuolella. * * * * * Perinnepäivä /puukonpää Mukavaa oli. Ensin menimme tekemään puukonpäätä. Siellä oli meitä odottamassa puukkomestari. Puukon tekeminen oli hyvin mielenkiintoista ja jännittävää. Saimme valmiiksi puukonterän. Kun saimme puukonterän aloimme valmistaa puukon päätä. Se oli hyvin mielenkiintoista ja savuista puuhaa. * * * * Perinnepäivä Perinnepäivä oli opettava kokonaisuus Ristijärven Keskuskoululla 7 9-luokkalaisille. Tilaisuudessa oppi vanhoja ja lähes unohtuneita taitoja, jotka nyt toivottavasti jäävät elämään useammankin sukupolven ajan. Mestarit olivat ammattitaitoisia, mutta aikataulu oli turhan tiukka tietyissä pisteissä, kuten puukon ja vesikelkan teossa. Tavaraa ei riittänyt kaikille, esimerkiksi puukonpäät loppuivat kesken. Mutta ainahan perinnetyöt koulun voittaa. * * * * Ristijärven perinnepäivä Ristijärven keskuskoulun perinnepäivät olivat todella antoisa kokemus. Opetusrepertuaariin kuului muun muassa puukon-, luudan- ja vesikelkan tekoa, huovuttamista, pajutöitä, leipomista yms. Siis hyviä vanhan ajan taitoja, jotka ovat nykyään vaarassa jäädä unholaan. Allekirjoittaneet olivat käyneet huovutuksessa, luudan teossa ja leivonnassa. Tunnelma oli hieno ja nostalginen. Ohjaajamme olivat ristijärveläisiä hienoja ja viisaita vanhanajan taitureita, joilla oli paljon korvaamattomia elämänkokemuksia. Luudan teko oli hieno matka vanhoihin aikoihin, jolloin ei ollut nykyaikaisia massatuotettuja harjoja. Hyvä, ja luotettava luuta syntyi vain puukon, ja muutaman varvun kanssa. Huovutus oli myös antoisa. Hyvä vanhanajan materiaali korvaa kourallisen uusia, kalliita aineita, joita tehdään suurissa, saasteisissa tehtaissa. Huovutuksessa myös järjestettiin huopahattukurssi, jossa tehdään fantasia-hattuja. Leivonnassa tehtiin omatekoinen pitkopulla sekä ruisleipä vanhoilla kainuulaisilla menetelmillä. Nyky-yhteiskunnassa nämä vanhat taidot ovat unohtumassa nykyisten halpojen tehdasvalmisteiden tieltä. Kovin monesta syömästänne pullasta ette voi sanoa tehneenne sen itse. Tai harjasta, jolla kotianne lakaisette, muistaneenne koivut, joista se tehtiin. Niin. Perinnepäiviä pitäisi olla lisää. Joonaleksanteri VIII ja Kaloth. Sakari Väätti opettamassa puukon päiden tekoa. Siellä oli pelle, joka oli aika hauska. Aika monella esiintyjällä oli päällä yöpuku. Ensimmäisen laulun loppu oli aika hyvä. Esko Tänään oli koululla konsertti. Se oli tosi kivaa. Ensimmäinen ja toinen kappale oli tuttuja. Soittajilla oli yöpuvut päällä. kaikki soittivat tosi hienosti. Jaana

13 Ristijärvi tiedottaa Iso-Pyhäntäjärven säännöstelijä tiedottaa Tutkimushankkeen loppuraportti valmistunut Vuonna 2001 käynnistetty hanke Iso-Pyhäntäjärven säännöstelyn kehittämiseksi saatiin päätökseen alkuvuodesta Tutkimushanke toi paljon lisätietoa järven ekologiasta, virkistyskäytöksellisistä piirteistä sekä säännöstelyn aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Loppuraportti on julkaistu Kainuun ympäristökeskuksen julkaisusarjassa ja sen voi tilata Kainuun ympäristökeskukselta. Raportin hinta on painatus- ja muiden kustannusten kattamiseksi 10 e/kpl. Eri sidosryhmien osallistuminen ohjausryhmätoimintaan, yleisötilaisuuksiin, kyselytutkimukseen sekä erillisiin keskusteluihin oli hankkeen kannalta erittäin merkityksellistä, mistä lämpimät kiitokset kaikille hankkeen toteuttamiseen myötävaikuttaneille. Tutkimushanke toi esille joitakin suurempia kysymyksiä, joihin ei hankkeen puitteissa löydetty ratkaisuja. Yksi merkittävimmistä oli Hiisijoen maanvyörymät, mikä vaatii lähempää tarkastelua. Kainuun ympäristökeskus on käynnistänyt tutkimukset maanvyörymien syiden selvittämiseksi ja vyörymien ehkäisemiskeinojen kartoittamiseksi. Tutkimuksesta antaa lisätietoja yliinsinööri Kari Pehkonen Kainuun ympäristökeskukselta. Varmasti meillä kaikilla on ollut aihetta pysähtyä miettimään mitä kaikkea on elämänsä aikana tapahtunut ja vieläpä merkitsemään niitä muistiinkin. Muistaa mennyt aika. Tiedostaa maailman muuttuminen. Onko muuttuminen, kehitys ollut ihmisen, oman itsenikin kannalta myönteistä vai kielteistä. Tähän lehteen näistä mietteistäni kirjoittaessani olen ottanut ne työelämääni ja sen ympäristöön liittyvinä, todella tapahtuneina, huumorin sävyttäminä muistoina Ristijärvellä eletystä elämästäni. Tiedostan, että aika on lahjomaton, lukijat harvenevat, mielenkiintokin vähenee, mutta vastapainoksi juttuuni Kahesti kehuttu on nyt vuorossa Kahesti nuheltu. Hiihtolumen viipyessä ja talvikalastuksen siirtyessä olen vihdoinkin askaroinut Ruusa-vaimoni mummun Maria Karoliina Forbuksen ja hänen holhoojansa, kirkkoherra Frans Fredrik Lönnrotin vuonna 1871 alkaneen holhoussuhteen moniaisissa vaiheissa. Esille tuli myös entisen Ristijärven kirkkoherran rovasti Jarl Saloniuksen muistokirjoitus: LASSI. Saloniukset olivat muuttaneet pois tullessani Ristijärvelle, mutta Tyynelän Lassi, kirjoituksen kohde, pääsi kirkastusvuorelleen vuosia myöhemmin. Vanhimmat ristijärveläiset muistanevat Lassin ainakin kirkkomatkoiltaan ja lukuisista seurapirteistä. Otti ja lähti kanttori (Arvi Raitala). Aloitti virren ja pian kuulinkin kirkon puolelta mahtavan, römeän miehen äänen, joka ylitti kaiken muun, jopa harmooninkin Näin Salonius kuvaa Lassin ensitapaamista tulosaarnansa yhteydessä helmikuussa armon vuonna Missäs ja miten minä vuorostani tapasin Jarl Saloniuksen? Olin kunnanhallituksen puheenjohtaja Toivo Pulkkisen kanssa silloisen maan tavan mukaan jälleen valtion keskushallinnon eri virastoissa Helsingissä rahan perässä eräänlaisina Kainuun kerjäläisinä niin kuin kirkkoherramme Mattipappikin totesi pienissä muistosanoissaan Toivo Pulkkisesta men- Ei se kauniilla puheilla parane, totesi eräs rouva osuvasti yleisötilaisuudessa. Tutkimushankkeen tulosten soveltaminen konkreettisessa säännöstelykäytännössä onkin keskeinen asia. Iso-Pyhäntäjärvi on ollut säännöstelyn kohteena yli 45 vuotta ja säännöstely jatkuu edelleen toivottavasti kuitenkin eri näkökohdat huomioon ottaen aiempaa paremmin. Tutkimushankkeen suosituksissa Marras-joulukuun keskiarvopinta oli noin 8 cm yli suositustason, mutta säännöstelyn varaa jäi käyttämättä liki 30 cm. Pinnantaso ylitti suositustason, koska pohjaveden taso jäi matalaksi normaalia kuivemman syksyn takia, minkä seurauksena talven aikana oli odotettavissa normaalia pienempää virtaamaa järveen. Toinen vaikuttava seikka olivat sähkön korkeaan hintatasoon talvella liittyvät odotukset. Seuraavana tavoitteena on pysyä 6.2. saakka pinnantason 248,50 m yläpuolella, mikä pienentää pohjaa Kahesti nuheltu on säännöstelijälle esitetty konkreettisia asioita säännöstelyn haittojen pienentämiseksi. Yksi niistä koskee järven pinnan korkeutta jäätymispäivänä. Suositus on, ettei pinta olisi kovin korkealla, alle tason 149,00 metriä merenpinnan yläpuolella. Tarkkaa jäätymispäivää ei tiedetä, mutta pinnantasot marras-joulukuussa vuonna 2003 olivat oheisen taulukon mukaiset: vasten painavien jäiden aiheuttamia vaurioita pohjan eläimille, mädille sekä kasveille. Lumimäärä Kainuussa on vielä helmikuun alkupuolella normaalia pienempi, joten tilanteen näin jatkuessa ei tulva-ajasta ole tulossa kovin ongelmallista. Lisätietoja Iso-Pyhäntäjärven säännöstelystä antaa säännöstelijä Graninge Kainuu Oy:n puolesta riskienhallintapäällikkö Markus Tykkyläinen, sähköposti: tai puhelin Jäätymis- Säännöstely- Marras- päivän lupaehdon joulukuu Marraskuu Joulukuu suositustaso maksimitaso Matalin taso 149,03 149,05 149,03 m Korkein taso 149,18 149,18 149,14 149,00 149,38 m Keskiarvo 149,08 149,10 149,06 m neenä talvena, kun olivat tavanneet vastaavalla matkalla Helsingin junassa. Tämä juna läksi Helsingistä vuosikymmeniä kello Aamupuuro ja -kahvit Iisalmessa, lihapyörykät tai -keitto Kontiomäessä ja vihdoin päiväkahvilla kotona Ristijärvellä. Matkalle tuli varustautua. Siinä Helsingin asemaravintolassa tuli silloinkin poikettua yömyssyt ottamassa, ehkä kahdetkin. Asemalaiturin kostea asfaltti, viheltävät mustat junat, höyryä ja savua puskevat veturit, kaikki kuin Sumujen sillalta. Ja siinä edessämme kuin salamana taivaalta seisoi Jarl Salonius. Toivolla sydämessään ja vähän päässäänkin jälleennäkemisen riemu. Käsipäivät, esittelyt, mitä kuuluu, miten menee??? Mutta Jarl ei vastannut Toivon eikä minunkaan ennen tuntemattomaan ystävällisyyteen ystävällisyydellään. Vaan Jumalan sanan myötä nuhteli meidän Kainuun kerjäläisten käytöksen ja siunaavan, hyvän kotimatkan toivotus oli kaukana. Muistan, kun seisoimme asennossa kuin sotapojat, sanatonna, ällikällä lyötyinä. Toivokin. Nuhteet olivat ankarat. Ystävyytemme torjuttuina, hiljaisina poikina paneuduimme junan kolkuteltavaksi, mutta puhtain omantunnoin. Kajaanissa Osmonkadulla sijaitsi Kainuun synnytyslaitos. Ristijärveläisille äideille se oli osin tuntematon paikka, koska kunnansairaalamme hoiti myös synnytykset kirurgisine toimenpiteineenkin. Olin valittu synnytyslaitoksen kuntainliiton liittovaltuustoon ja jossain vaiheessa sen varapuheenjohtajaksi. Puheenjohtajana oli sotkamolainen Hugo Hyvönen, jolla oli henkilökohtaistakin näyttöä laitoksen tarpeellisuudesta. Liekö minun meriittini ollut valinnan hetkellä kätilön mies, mistä se vähän koheni, muttei Hugon tasolle. Liittohallituksen puheenjohtajana oli Kajaanin pormestari Heikki Lehto. Kokoukset pidettiin joko laitoksen pienessä kellarikammarissa tai raatihuoneella. Itsestään selvyys oli, ettei hallintoon kuulunut naisia. Miehet organisoivat synnytysten ulkoiset puitteet vastaten siten seuraamuksistaan. Laitoksen lääkärinä toimi gastronomiaa syvällisesti harrastanut gynekologi Risto Jalkanen. Kainuun keskussairaala alkoi kohota sairaalanmäelle. Rakennustoimikunnan puheenjohtajana oli Aslak Fränti työrukkasenaan Matti Virtanen, joka toimi viime vaiheessa myös synnytyslaitoskuntainliiton taloudenhoitajana. Vihkiäiset pidettiin ja sairaalan synnytysosasto avasi ovensa, mistä muutti sisään Osmonkadun synnytyslaitos. Kuntatarkastaja vai oliko vielä silloin Maalaiskuntien liiton tilintarkastaja (nyt hienosti Oy Audiator Ab) Esko Lehtinen soitti Kajaanista, että tule joutuin. Kaupungilla kerrotaan, että Osmonkadulla kaikki on jäänyt siihen, kun henkilökunta läksi. Ovet avoinna ja nyt kaupunkilaiset käyskentelevät talossa lähtöä ihmetellen. Minäpä tietysti intoa täynnä läksin Valiant 4 D Sedanilla, missä oli haarapyrstöt ja vararenkaan kuva takaluukussa. Ovet avoinna, tyhjät sängyt, lääkkeiden tuoksu, kylmä keittiön liesi. Kiersimme Eskon pannessa jotain muistiinkin. Nousimme vinttiinkin, missä kauniit kurkihirret kannattivat vesikattoa. Voi mikä ilo silmälle! Perimmäisellä kurkihirrellä pitkä rivi avaamattomia lääkekonjakkipulloja. Mutta Esko: Nämä otamme heti mukaan luovutettavaksi keskussairaalalle kuittia vastaan. Pullot laatikoihin ja kohti keskussairaalaa. Mutta olimmeko me tehneet urotyön, olimmeko tuhonneet jonkin suunnitelman, pilanneet joidenkin juhlahetken, minä omanikin? Tavatessani pian kuntainliiton purkamisen merkeissä pormestarin, hän kyllä pilke silmissään nuhteli minut ankarasti vuorostaan lain kirjaimellakin pelotellen, että olen tuhonnut hänen ja sairaalan lääkärin Risto Jalkasen suunnitelmat yhteisistä, iloisista kuntainliiton lopetta- RISTIJÄRVEN KALASTUSKUNTA TIEDOTTAA PYYDYSYKSIKKÖMAKSUT V Kalastuskunnan osakkaat sekä paikkakunnalla asuvat (myös mökkiläiset). verkot, katiskat ym. (verkko enintään 2,2 x 30 m) 1.40 e/yksikkö * verkko yli 2,2 x 30 m 2 yks. * verkko enintään 2,2 x 60 m 2 yks. * verkko yli 2,2 x 60 m 4 yks. * rysä (vanteen halk.alle 1,5 m) 1 yks. * isorysä (vanteen halk. yli 1,5 m) 20 yks. * koukut (10 kpl) 1 yks. * pitkäsiima (100 koukkua) 1 yks. * nuotta ja paunetti 20 yks. ravustus 8.40 e/kausi koskikalastus ja uistelu 6.00 e/kausi (erillistä viehelupaa ei tarvita, jos on ostanut vähintään 4 pyydysyksikköä) 2. Ulkopaikkakuntalaiset verkot, katiskat ym. enintään 5 yksikköä 2.80 e/yksikkö koskikalastus ja uistelu (koskee myös pyydysyksikkö 3.40 e/vrk ostaneita) 6.70 e/vko e/kk e/kausi vetouistelukilpailut muilta kuin paikkakunnan yhdistyksiltä e/kerta KALASTUSLUPIA MYYVÄT: Puh. Erkki Tervo, Sipilänniementie 26, Ristijärvi Jorma Tolonen, Ahmolahdentie 2, Ristijärvi Eetu Kemppainen, Tolosenjoentie 106A, Ristijärvi Laahtasen Lomakylä, Ristijärvi TB-Huoltamo Perhovaara, Ristijärvi ESSO P.Huusko, Ristijärvi Paltamon Viihde ja Vapaa-aika Pyyntirajoitukset Pienin sallittu verkon silmäkoko 50 mm jäiden lähdöstä toukokuun loppuun. Kalojen alamitat Järvitaimen 40 cm Kuha 37 cm Harjus 30 cm Rapu 10 cm (kalastusalueen päätös) Lisätietoja: Kalastuskunnan esimies Pekka Karppinen puh /työ tai ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYS MAALIS ELOKUU 2004 Viikonloppupäivystykset: Suomussalmi Paltamo Puolanka Hyrynsalmi Suomussalmi Paltamo klo16 Puolanka klo Hyrynsalmi Suomussalmi Paltamo Puolanka Hyrynsalmi Suomussalmi Paltamo Puolanka Hyrynsalmi Arki-iltapäivystykset: maanantai Puolanka tiistai Hyrynsalmi keskiviikko Suomussalmi torstai Paltamo Suomussalmi Paltamo Puolanka Hyrynsalmi Suomussalmi Paltamo Puolanka Hyrynsalmi Suomussalmi Paltamo Puolanka Hyrynsalmi Suomussalmi Paltamo Päivystys alkaa klo ja päätyy klo Eläinlääkärit: Marja Pietikäinen Puolanka puh autop Reetta Lehtinen Hyrynsalmi puh autop (soiton siirto) Marko Bogdanoff Suomussalmi puh autop Jyrki Lappalainen Paltamo puh autop (soiton siirto) Lista on alustava. Muutoksista tiedotetaan eläinlääkäreiden puhelimissa olevissa puhelinvastaajissa. jaisista, mitä varten olivat konjakit orrelle varanneet. Niinpä Virtasen Matin johdolla pidettiin vain hallinnon osalta kuivakkaat kuntainliiton lopettajaiset silloisen Hotelli Maakunnan kabinetissa. Vuosia myöhemminkin, kun Heikki Lehdon kanssa tavattiin hän suri voi pojat minkä teitte, mutta tanssittaessaan Ruusa-vaimoani aina, kun soi pormestarille tietä antakaa heillä näytti olevan oikein hauskaa. 13 Minä allapäin penkillä sekä Jumalan sanan että lain kirjaimen myötä NUHELTUNA. Raimo Jälkikirjoitus: Olinko ollut kuin Vänrikki Stoolin Sven Dufva: Tek oikeaan ja vasempaan, päinvastoin aina vaan. Mutta Parempi on kuulla viisaan nuhdetta, kuin olla kuulemassa tyhmien laulua. (Saarnaaja 7.6.)

14 14 Ristijärvi tiedottaa Mikä neuvoksi, jos sairaus, onnettomuus tai vanhenemisen mukana tulleet vaivat aiheuttavat sen, että ihmisen on mahdotonta selviytyä enää omassa kodissaan, mutta sairaalahoito ei kumminkaan ole välttämätöntä? Erilaisia hoitolaitoksia on toki olemassa, mutta moni avuntarvitsija on haluton laitosasukkaaksi. Tähän pulmaan voi tuoda ratkaisun RistiLepo, yksityinen hoivakoti ihan Ristijärven keskustassa. Kaksi nuorta äitiä, sisarukset Hanna Korhonen ja Leenamaija Huusko, uneksivat kumpikin laitoksissa työskennellessään omasta hoivayrityksestä, jossa tehtäisiin työtä kristilliseltä arvopohjalta sydämellä eikä laitoksen säännöillä. Puitteet unelman toteuttamiseen alkoivat selvitä, kun tyttöjen vanhemmat olivat halukkaat luopumaan omakotitalostaan, joka oli liian suuri kah- RistiLepo, kristillinen hoivakoti Ristijärvellä delle hengelle. Toukokuussa 2003 perustettu kommandiittiyhtiö Risti- Lepo osti talon, jossa Hanna ja Leenamaija olivat oppineet jo lapsesta hoitamaan rakasta mummiaan. Talon kunnostus yhdeksän asukkaan kodiksi alkoi syyskuussa ja ensimmäiset muuttajat tulivat Nuorilla yrittäjillä on raskas vuosi takanaan ja uupumus on puristanut, sillä monenlaisia vastuksia on ollut. Mutta luottamus Jumalan apuun on ollut horjumaton. Tämä talo on rakennettu kalliolle niinkuin kristillinen uskommekin, Hanna sanoo talon viihtyisässä olohuoneessa parivuotias kuopuspoika sylissään. Tavoitteena on, että monenlaiset ihmiset olisivat eräänlainen suurperhe, jossa voimien ja mieltymysten mukaan puuhaillaan yhdessä arkiaskareissa. Voidaan vaikkapa leipoa tai työskennellä kesällä puutarhassa. Kun kaikki ruoka ja osin leivonnaisetkin tehdään oman kodin keittiössä, jo hyvät tuoksut herättävät ruokahalua ja halukkaat voivat olla apuna ateriointijärjestelyissä. Joukolla voitaisiin mennä kirkkoonkin, jonne on matkaa vain muutaman sadan metrin verran. Hannan ja Leenamaijan monipuolinen koulutus mahdollistaa sen, ettei RistiLevon asukkaan tarvitse muuttaa pois kotoaan, kun elämän päättyminen häämöttää, vaan saattohoito on osa talon elämää yhtä hyvin kuin vauvojen ja pienten lasten läsnäolo. Toivon, että jos elän niin vanhaksi ja vaivaiseksi, että en tule toimeen kotonani, RistiLevossa olisi silloin tilaa minulle, sillä ensivierailustani siellä tuli hyvin lämmin ja turvallinen olo. Maija Laakso Helvi Ikonen tutustumassa tulevaan kotiinsa tyttärenpoikansa Mikko Jäppisen sekä Susanna Heikkisen kanssa. RISTIJÄRVEN VUODEN YRITTÄJÄT Vas. Liisa Heikkinen, Tatu Pääkkönen ja Helena Pääkkönen. Ristijärven Yrittäjät ry valitsee vuosittain keskuudestaan Vuoden Yrittäjän. Lokakuussa pidetyssä koko Kainuun yrittäjäjuhlassa, Ristijärven Vuoden Yrittäjiksi nimettiin Helena Pääkkönen, Ristijärven Apteekista, jossa hän aloitti Ristijärvelle Pääkköset muuttivat Torniosta. Helena toimi proviisorina ja hänen miehensä Tatu farmaseuttina Tornion 1. Apteekissa. Muutto Torniosta oli mieleinen koko perheelle. Helena on kotoisin Kuhmosta ja Tatu Lapinlahdelta. Kainuu tuntui kotiseudulta. Ristijärvelle omaa taloa ryhdyttiin rakentamaan jo ennen paikkakunnalle muuttamista, sillä he katsoivat tärkeäksi asua samalla paikkakunnal- la, missä yritys sijaitsee. Tällöin myös verotulot jäävät paikkakunnalle. Helena on toiminut koko Ristijärvellä oloajan aktiivisesti Ristijärven yrittäjissä. Hän on yrittäjien hallituksen jäsen. Helena harrastaa tilkkutöitä kansalaisopiston piirissä. Helena ja Tatu kuntoilevat uimalla, lenkkeilemällä ja hiihtämällä. Molemmat pitävät myös marjastamisesta.tatu harrastaa laulamista kirkkokuorossa ja mieskvartetissa. Perheeseen kuuluu kaksi poikaa, Ville 15 vuotta ja Juha 12 vuotta. Pojat ovat Helenan kertoman mukaan kotiutuneet hyvin Ristijärvelle. Ristijärven peruskoulun pienestä koosta ja turvallisesta ilmapiiristä pojat pitävät erityisesti. Molemmilla on omat harrastukset. Musiikin harrastamiseen Ristijärvellä on hyvät mahdollisuudet, koska täällä toimii Kainuun Musiikkiopiston sivutoimipiste ja kansalaisopistossa voi opiskella musiikkia. Sen lisäksi on oma puhallinorkesteri. Ville soittaa klarinettia ja pianoa. Juha soittaa kitaraa ja harrastaa Origamipaperitaidetta. Juha käy partiossa ja pitää erityisesti eläimistä ja luonnossa liikkumisesta, johon Ristijärvellä on hyvät mahdollisuudet. Ristijärven Apteekki työllistää Helenan ja Tatun lisäksi yhden henkilön päätoimisesti ja lisäksi lomaaikoina sijaisena alan opiskelijoita. Helenan mielestä apteekkarina oleminen Ristijärvellä on mukavaa. Pienellä paikkakunnalla asiakkaat ovat tuttuja, se helpottaa palvelua. Helenan mielestä ristijärveläiset ovat mukavia ihmisiä! Tulevaisuutta miettiessään Helena on huolestunut pienten apteekkien kohtalosta. Lakiuudistukset, lähinnä kaavailut apteekkimaksun poistosta ja Kainuun mallin mukanaan mahdollisesti tuomat muutokset huolestuttavat. Tulevaisuuden haasteisiin Helena aikoo vastata hyvällä ja monipuolisella palvelulla. Me kaikki toivomme, että apteekki pysyy Ristijärvellä. Apteekkiasioiden hoitaminen toisella paikkakunnalla tulee asiakkaalle matkan vuoksi kalliimmaksi. Sihteeri Tarja Tolonen Tiedottaja Riitta Leinonen 4H-TIEDOTTAA 4H-TYÖPALVELU Välitämme nuoria reippaita 4H:laisia avuksesi siivoukseen, ikkunanpesuun, pihan siivoukseen, ym. pieneen askareeseen. Urakkasopimuksen mukaan tai 11 euroa/h. 4H-DOGSITTERIT 4H:n koulutetut koiranhoitajat hoitavat ja ulkoiluttavat koiraasi, kun olet esim. lomamatkalla. Lisätietoja hinnoista ja koiranhoitajista 4Htoimistolta. VALTAKUNNALLINEN KÄSITYÖKILPAILU 2004 Kilpailutehtävänä on suunnitella ja valmistaa yksilöllinen kännykkäpussi. Tekniikka ja materiaali ovat vapaat. Kilpailutyö voidaan esimerkiksi ommella, huovuttaa, kutoa, neuloa, virkata, värjätä, painaa, kirjoa tai punoa. Kännykkäpussi voi olla vaikka villaa, nahkaa, turkista, tuohta, puuvillaa tai pellavaa. TAVOITE: tutustuttaa nuoret eri tekniikoihin ja materiaaleihin ja tuoda nuorten kädentaitajien töitä esille. SARJAT: I sarja v., II sarja v. LUONTOPOLKUKILPAILU Kilpailussa karsitaan Kainuun edustaja valtakunnalliseen kilpailuun. Sarjat alle 13-vuotiaat ja yli 13-vuotiaat. LANNOITESÄKIT Lannoitesäkkejä kerätään tulevana kesänä. Keräykseen kelpaavat Kemira Grow How n pienlannoitesäkit ja niiden lavahuput sekä Kemira GrowHow n ja Tigoteamin suurlannoitesäkit. Muuta muovia ei voida vastaanottaa. Talteen saatu muovi kuljetetaan hyötykäyttöön teollisuuteen. Piensäkeistä ja lavahupuista valmistetaan uusiomuovia uusien säkkien raaka-aineeksi. Suursäkit hyödynnetään energiana. Säkkivarasto sijaitsee Siltasuolla (entinen tielaitoksen varikkoalue) säkkejä sinne voi toimittaa alkaen. Pakkausohjeita saatte 4H-toimistolta. REPOLEIRI vuotiaille Repoleiri pidetään Kouvolan Tykkimäessä läheisyydessä. Leirin hinta 4H-jäsenet 125 e, ei jäsenet 150 e, joka sisältää leirin ja 4H-Tykkimäkipäivien ohjelman, huvipuistorannekkeen, ruokailut (ei sisällä 4H- Tykkimäkipäivän päivällistä), telttapaikan, tapaturmavakuutuksen, leiripassin ja -tiedotteen. Hintaan lisätään matkan hinta, joka on vielä avoin. Kenttäruokailu ja telttamajoitus Tykkimäen leirintäalueella. Ilmoittautumiset 4H-toimistolle mennessä. Kuntien ja tiehallinnon infopiste Kontiomäellä Tiehallinnon ja seitsemän kainuulaiskunnan yhteinen infopiste on avattu Kontiomäen Shell-huoltamolle. Kontiomäki on tienkäyttäjille tärkeä pysähdyspaikka vilkasliikenteisen viitostien varrella. Huoltamolla on myös runsaasti oheistarjontaa ja isolle piha-alueelle on myös raskaan liikenteen helppo tulla. Infopisteelle on erotettu oma tilansa. Tiellä kulkijat löytävät ajantasaista tietoa infopisteen kautta internet-palveluna mm. kelistä, liikenteestä, tietöistä, välimatkoista ja säästä. Palvelut löytyvät myös englannin- ja ruotsinkielisinä. Infopisteestä löytyy tietoja Ristijärven, Hyrynsalmen, Paltamon, Suomussalmen, Sotkamon, Vaalan ja Puolangan kunnista. Tervetuloa mukaan Ristijärven Yrittäjien toimintaan! LISÄTIETOJA: Puheenjohtaja Hilkka Heikkinen Sihteeri Tarja Tolonen Tiedottaja Riitta Leinonen Yhteispalvelupiste H-KERHOT KOKOONTUVAT Parillinen viikko Pariton viikko Ma Kokkikerho klo Ma Kokkikerho Ke Ip.kerho YPP liiketila Ke ip.kerho YPP liiketila Ke Jokikylä, koulu Ke Mustavaara Kulju To Uvan talo To Hiisijärvi Kaukola To YPP heppakerho liiketila Sinä vuotias, haluaisitko ruveta vetämään kerhoja, koulutamme sinut tehtävään. Koulutetuille kerhonjohtajille maksamme palkkion. NÄISTÄ ASIOISTA LISÄTIETOJA SAATTE toiminnanjohtaja EEVA MULARILTA Puh , tai

15 Ristijärvi tiedottaa 15 MLL:n Ristijärven yhdistys tiedottaa MLL:n Ristijärven yhdistys järjesti joulukuun alussa kaikille äideille avoimen Äiti-illan Ristijärven Pirtillä. Aikku Seppäsen lennokasta luentoa äidin jaksamisesta arjen pyörityksessä oli mukana kuuntelemassa parisenkymmentä äitiä. Yhdistyksen syyskokouksessa valittiin yhdistykselle uusi hallitus vuodelle 2004: Helinä Kymäläinen, puheenjohtaja p Tuija Heikkinen, sihteeri/jäsenvastaava p Anna Siivikko, varapuheenjohtaja Pirjo Saarinen Kaisa Juntunen Maarit Heikura Kerttu Härkönen Jäsen- ym. asioissa voitte ottaa yhteyttä hallituksen jäseniin. Materiaali- ja tuotetilauksia hoitavat edelleen myös Kaisa Kurkinen ja Minna Pyykkönen. Syyskokouksessa vahvistetussa toimintasuunnitelmassa ovat vahvasti mukana entiset toimintamuodot. Yhdistys järjestää lastentapahtumia, muistaa vauvaperheitä, tukee seurakunnan Äiti-lapsi-piiriä, osallistuu koulutuksiin ja kampanjoihin jne. Uutena toimintamuotona yhdistys järjestää jäseniltoja kuluvan talven ja kevään aikana kuukauden viimeisenä perjantaina. Ensimmäisessä jäsenillassa tammikuussa oli mukana MLL:n Kainuun piirin toiminnanjohtaja Riitta Hurttia kertomassa järjestön kuulumisia. Helmikuun jäsenillassa tutustutaan Katvelan Koulumuseoluokkaan ja Suojeluskunta- ja Lottanäyttelyyn. Maaliskuun ja huhtikuun jäsenilloissa valmistetaan myyjäistuotteita kesän myyjäisiin. Jäsenilloista on ilmoitettu jäsenille kirjeitse. Jäsenilloista ja mahdollisista muutoksista ilmoitetaan myös kauppojen, kirjaston, päiväkodin ja koulun ilmoitustauluilla. Kaikki MLL:n toiminnasta ja jäsenyydestä kiinnostuneet ovat tervetulleita jäseniltoihin! Vuoden 2003 hallitus ja toimijat kiittävät sekä jäseniä että ristijärveläisiä yhteistyökumppaneita menneestä toimivuodesta. VASTUUTA LAPSES- TA MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO. Minna Pyykkönen *********************************************** Persaukiset puliukot saivat hopeansa MM- suolta 2003 Hyrynsalmen Vuorisuolla 2003 pelatun suopotkupallon MM-kisat toivat PPU:lle eli PERSAUKISILLE PULIUKOILLE ansaitsemaansa jalometallia kaulaan. Pitkän ja uuvuttavan turnauksen päätteeksi hopeinen mitali häikäisi nuorten, kaikkensa antaneiden miesten alkujen silmiä ja veti suun iloiseen virneeseen. Ennen kuin tarkastelemme tämän voittoisan turnauksen parhaita paloja, on syytä katsastella minkälaisesta joukkueesta PPU:ssa on oikein kysymys. Joukkue syntyi vuoden 2001 alussa, kun kourallinen ristijärveläisiä sisupusseja loi ajatuksen yhteisestä, suolla hilpeyttä ja samaan aikaan kauhua herättävästä tiimistä. Näitä sisupusseja yhdisti lapsuusvuosien yhdessä kokemat urheilukommellukset sekä nuoruusvuosien yhteiset seikkailut. Joukkueen muodostivat oikeastaan hyvin yksilöinä erottuvat pelaajat, jotka eivät olleet vain löytäneet omalle ideologialleen sopivaa porukkaa. Joukkueen Ideologiaa voisi hyvin kuvailla riimillä Hauskaa pitää olla, kun peliaika on nolla. Kentällä tunteet kuumenee kuin liekit roviolla. Tuleepa pelis häviö tai sitten voitto, joka poika tietää sen, on alkava juhlan koitto. Ilkka tahtia paukuttaa se hengen meille nostattaa. Siitä kaikki tietää saa on UKOT paikalla siis varokaa. Joukkueen kantavaksi voimaksi nousi jo alusta alkaen Aarni Härkönen, jonka ansiosta muut pelaajat ovat voineet keskittyä olennaiseen, mitä se nyt kullekin tarkoittaa. Aarni on hoitanut tarvittavat turnausmaksut ja muut järjestelyt kuntoon, hänen avullaan jokainen pelaajista on harjoitellut ainakin yhden kerran kesässä pelejä varten ja onpa hän ammattimaiseen tyyliin hommannut ulkomaalaisvahvistuksiakin tiukkoja turnauksia varten joukkueeseen. Taitaapa suurin osa näistä vahvistuksista ollakin jo tiimin vakiojäseniä. PPU on käynyt suopotkupalloturnauksen kolme kertaa ja umpihankiturnauksen kerran läpi elinkaaren- sa aikana. Vuosien 2001 ja 2002 suopotkupalloturnaukset poikivat joukkueelle ainoastaan pistesijoja, kehittävän ja yhteishenkeä kohentavan kokemuksen rinnalla. Vuosi 2003 osoitti kuitenkin, että kyse on varteen otettavasta joukkueesta. Umpihankiturnauksen 4. sija ja suopotkupallon 2. sija todistivat sen. Vuoden 2003 suopotkupallon MM-turnaus eteni alkulohkon osalta niin kuin edeltävienkin vuosien turnaukset. Lohkovoitto irtosi kohtuullisen helposti ja joukkueella riittikin aikaa hauskan pitoon pelien välissä. Toisin sanoen joukkue antoi tukensa kisajärjestäjille ostamalla kisateltan antimia. Samalla akkuja latailtiin tulevia jatkopelejä varten seuraamalla muun muassa RIMMIEN, KAH- LAAJIEN, LENTÄVIEN LUUPÄI- DEN ja LIDYLIEN pelejä. Kun pudotuspelit sitten alkoivat, oli panokset jo paljon kovemmat. Pelien välissä joukkue kävi edellisen matsin pääkohdat läpi teltan varjossa ja nollasi sen sitten tuttuun joukkueelle sopivaan tyyliin. Seuraavaan peliin ei koskaan lähdetty ilman 15 minuutin yhteistä taktiikkapalaveria ja hengenluontihetkeä. Yllätyksenä pudotuspelitkin sujuivat aika keveästi vaikka joukkueesta olikin aistittavissa pieni hermostuneisuus matsien alussa. Maininnan arvoiseksi taisto meni vasta turnauksen loppumetreillä. Kamppailu neljän parhaan joukkoon pääsystä osoittautui PPU:lle loppuottelun jälkeen raskaimmaksi koitokseksi. Siinä isokokoinen HÖRSTIN HÖNKÄYKS vei Takarivi: Henri Pyykkönen, Jule, Vesa Väyrynen, Jari Huotari, Aarni Härkönen, Markus Pyykkönen, Mikko Tolonen, Kyösti Härkönen, Kari Kähkönen. Eturivi: Janne Väisänen, Lauri Ronimus, Ville Seitomaa, Sami Juntunen, Ilkka Tolonen, Teemu Nurminen. SAUKKOVAARAN LATURETKI, su Perinteinen laturetki Saukkovaaran maisemissa. Valittavana kaksi reittiä perinteisellä hiihtotavalla; joko 30 tai 50 km. Maksulliset huoltopaikat reittien varrella. Lähtöpaikkoja mm. Hotelli Saukko, Pyhännän koulu, Laulajavaaran metsästysmaja. Järjestävä taho: Ristijärven kunta Lisätietoja: Vapaa-aikatoimi, Aholantie 25, RISTIJÄRVI, puh: , , fax: GALLERIA NAVETTA avaa ovensa Esillä Eineliisa Heikkisen taulujen lisäksi Savumerkkejä-sarja sekä Impi Karppisen nuoruudentöitä. LAAHTASEN VIRKISTYSKALASTUSALUEEN AVAJAISET, toukokuu 2004 RISTIJÄRVEN HÖLÖSEVIIKKO Keväisiä tapahtumia viikon varrella. Järjestää: Ristijärven kunta, Ristijärven Kulttuuritapahtuma ry, Ristijärven yrittäjät. UVAN MYLLYTAPAHTUMA, kesäkuu 2004 Uvan Kyläyhdistyksen järjestämä perinteinen Myllytapahtuma Uvan Karppalan myllyllä Torvenkosken partaalla. Ohjelmaa, kilpailuja NUORI TAETTERI KOULUTUS- JA TAPAHTUMAVIIKKO, Vuodesta 1997 alkaen kesäisin järjestettävä nuorille suunnattu valtakunnallinen teatterin koulutustapahtuma. Kesto 10 vuorokautta osallistujia vuosittain satakunta. Viikko huipentuu tapahtumaviikonloppuun. Järjestäjä: Ristijärven Kulttuuritapahtuma ry Tiedustelut: Ristijärven Kulttuuritapahtuma ry, puh , RISTIJÄRVEN VEISUUVESTIVAALI, Ristijärvellä järjestettiin kesällä 2003 Suomen ensimmäinen Veisuuvestivaali, jonka tarkoitus oli luoda yhteiset puitteet ns. vanhojen virsien ja ikivihreiden iskelmien sekä muiden kansallisomaisuudeksi luokiteltavien laulujen veisuunomaiselle esittämiselle. Tapahtuma tarjosi mahdollisuuden virsien kuunteluun ja laulamiseen myös ihmisille, jotka eivät halua osallistua perinteisiin hengellisiin tapahtumiin. Ohjelma koostuu vanhojen ja uudelleen sovitettujen virsien, hengellisten laulujen, kansanlaulujen ja ikivihreiden iskelmien konserteista sekä luennoista, seuroista, jumalanpalveluksesta ja yleisön toivevirsikonsertista, joka järjestetään myös lapsille. Tapahtumasta on tarkoitus luoda perinteinen, joka kesä järjestettävä tapahtuma. Järjestäjä: Ristijärven Kulttuuritapahtuma ry Tiedustelut: Ristijärven Kulttuuritapahtuma ry, puh , SAUKONSELKÄ VAELLUS, su Ruskavaellus Saukkovaaran maisemissa. Valittavana 12 km ja 20 km reitit. Merkitty polku lähtee Hotelli Saukolta ja kiemurtelee yli 300 m:n korkean Saukkovaaran laella ja palaa Hotelli Saukolle. Vanhoja riistapolkuja noudattelevalta reitiltä voit nähdä jylhän kainuulaisen vaaramaiseman kaikkiin ilmansuuntiin. Hämärästä kuusikosta polku puhahtaa menneen ajan hiljaiseen pihapiiriin tai nykyasumuksen ulottuville. Järjestävä taho: Ristijärven kunta Lisätietoja: Vapaa-aikatoimi, Aholantie 25, RISTIJÄRVI, puh: , , fax: ÄMMÄINVIIKKO, lokakuu 2004 Vuodesta 1998 vietetty perinteinen Ämmäinviikko. Ennen vanhaan kesän on katsottu loppuvan Mikkelinpäivään, jolloin perunoiden ja nauriiden piti olla kuopassa ja ämmien sisätöissä. Nykyisin ämmät keräävät vielä ennen sisäkautta voimaa talven varalle tuulettumalla ämmäinviikon moninaisissa tapahtumissa. Viikko huipentuu vuoden Ämmän julkistamiseen. Järjestäjä: Ristijärven Kulttuuritapahtuma ry, puh , Lisätietoja tapahtumista Ristijärven Yhteispalvelupiste Puh pelin aina jatkoajalle asti. Kovalla asenteella ja yhteishengellä tämäkin koitos kääntyi PPU:n eduksi 2 1. Semifinaalissa vastaan asettuneet SAMMALISTON SUDET eivät mahtaneet mitään edellisestä pelistä tahtovoiton ottaneille PPU:n pojille. Turnauksen parasta peliään esittäneet PERSAUKISET veivätkin pelin 2 0 itselleen. Harrastesarjan loppuottelussa vastaan asettuva Hyrynsalmen KUL- KURIT olivat sitten jo liian sitkeä pala purtavaksi pitkän turnauksen Pieni SUURI kylä Ristijärvi TAPAHTUMIA v jälkeen. KULKURIT koostuivat kokeneista ja hyvän kunnon omaavista aikamiehistä, jotka tiesivät mitä tekivät. Ottelu oli todella piinaava molemmille osapuolille. Sitä kuvastaa hyvin jo se, että 0 0 lukemissa edettiin aina jatkoajalle asti, jossa onni KULKURIEN omien sanojen mukaan sattui osumaan heidän kohdalleen. Fyysisten kärsimysten vaikutusta ei myöskään sovi unohtaa näissä sisukkaissa kamppailuissa. Ottelu pelattiin pääkentällä, joka oli turnauksen edetessä poljettu aivan liejuksi ja kun tähän vyötäröön asti mutaisaan lammikkoon taivaalta porotti täysi aurinko niin jokainen voi kuvitella miltä jo 15 metrin mittainen spurtti vaihtopenkiltä kentälle tuntui. Ottelu päättyi siis KUL- KURIEN eduksi 1 0 ja mestaruus jäi PERSAUKISILTA PULIUKOIL- TA vielä saamatta. Hopean eteen on kuitenkin koko tiimi antanut kaikkensa ja siitä ei voi olla kuin ylpeä. Kun taistoon käy joukkue, joka omaa yhteisen päämäärän, mutta koostuu omalla tavallaan toimivista yksilöistä niin ratkaisevaksi tekijäksi jää jokaisen pelaajan huomioon ottaminen ja sitä kautta hyväksi käyttö. Siitä muodostuu rautainen yhteishenki ja 100%:n läsnäolo pelin aikana. Siinä on PPU:n salaisuus tähän nousujohteiseen tilastokaareen. Timantti on kuitenkin vielä hiomatta täyteen loistoonsa ja sen pojat aivan varmasti tietää. Vuosi 2004 on näytön paikka nälkäisille PERSAU- KISILLE ja ruokaa tähän nälkään syödään hangella sekä suolla. Tulkaa siis sinne, jos haluatte haasteita tai muuten vain hupaisaa viihdykettä. Nähdään siellä!!

16 16 Ristijärvi tiedottaa HIERONTAPALVELU Ristijärvi; Verkkotie 10 A 1 Hyrynsalmi; Ressantie 1 (myös kotikäynnit) Koulutetut hierojat: Helinä Oikarinen, puh Jouko Oikarinen, puh Koti puh CROSS LAKE LOG HÖYLÄHIRSIKEHIKOT BETONIN SEKOITUS rakennuspaikalla tehokkaasti BETONIELEMENTIT KAIVUTYÖT 4 tonnin ympäripyörivä telakaivuri rakennusten lisäsalaojat sadevesijärjestelmät PYÖRÄKONETYÖT JÄTESÄILIÖT IMEYTYSKENTÄT asennettuna CROSS LAKE LOG ARI HÄRKÖNEN Halmeniementie 2A, RISTIJÄRVI Puh , fax Aukioloajat: arkisin 9 17 muulloin sopimuksesta Aholantie 20 (keskustassa) Puh , Talon erikoinen: lämpöhoito hiuksille intialaisella päähieronnalla! Tule mukaan kotiseututyöhön Ristijärvi-Seura on perustettu vuonna 1959 herättämään väestössä elävää mielenkiintoa ja harrastusta Ristijärven menneisyyteen sekä kotiseudun kaikenpuoliseen kehittämiseen ottaen huomioon sen omat paikalliset piirteet. Seuran periaatteita on työskennellä kotiseudulla sen arvokkaan kansanperinteen tunnetuksi tekemiseksi, vaalimiseksi ja kehittämiseksi sekä löytää, esittää ja tukea toimenpiteitä kaikenpuolisen kotiseudunhoidon hyväksi. Seura on perustamisestaan lähtien kerännyt esineistöä pitäjämme vaiheista, joita nykyään voi ihailla Katvelassa olevissa suojeluskunta-, lotta- ja koululuokkanäyttelyissä. Työ jatkuu edelleen. Jäsenmaksu vuodelta 2004 on kaksi euroa, ainaisjäseneltä 25 euroa. Jäseneksi voit liittyä vaikkapa Yhteispalvelupisteessä. Tervetuloa mukaan. RISTIJÄRVI-SEURA Ristijärvi tiedottaa 1/2004 Julkaisija: Ristijärven kunta Aholantie 19, Ristijärvi Puh Vastaava toimittaja: Reijo Fredriksson Puh GSM Painopaikka: Paltamon Kirjapaino Ky 2004 PARTURI-KAMPAAMO R. VÄISÄNEN Palvelua kaikissa hiusasioissa vauvasta vaariin! MISSÄ MANU? Marraskuussa hävisi Pehkolantieltä pitkäkarvainen musta-valkoinen poikakissa. Kadotessa kissalla oli keltainen panta, jossa omistajan tiedot. Jos tiedät Manun liikkeistä, ilmoita puh /Hälinen. BAARI HUMINA Saukontie 11, Ristijärvi Puh Avoinna: Ma Ti suljettu Ke To suljettu Pe La Su * Lounas tilauksesta * Levyautomaatti * Karaokeiltoja TERVETULOA! VUOKRATTAVANA juhliin ym. käyttöön: * Kahviastiasto n. 100 henk. * Ruoka-astiasto 50 henk. * 10 l:n kahvinkeitin * Pikareita * Hääkakkuteline Tiedustelut: Pyhännän Kyläyhdistys Puh / Leila Karppinen Puh / Terttu Heikkinen KIRPPUTORI Ristikirppu Kirkkotie Ristijärvi Puh Avoinna: Ma, ti, ke To Pe suljettu TERVETULOA! KAUNEUSHOITOLA MARJO-RIITTA SKY-dipl.kosmetologi-maskeeraaja-hieroja Marjo-Riitta Tuokkola Otan asiakkaita vastaan sopimuksen mukaan alkaen Hoivakoti RistiLevossa Alangontiellä. Ajanvaraus: tai * kasvohoidot * kestovärjäykset * meikit * jalkahoidot * käsihoidot * hieronnat Tervetuloa! TAKSIASEMA PUH h Heikkinen Hilkka Korhonen Seppo Mara Juha Mäkäräinen Keijo Mäkäräinen Martti KYLÄTAKSIT HIISIJÄRVI Esko Heikkinen Puh. kotiin Autoon MUSTAVAARA Antti Vuoti Puh Autoon SISUSTUSREMONTTEIHIN mm. tapetointi- ja maalaustyöt, kylpyhuone-, keittiö- tai saunaremontit Kotitalousvähennys on 60 %, vähennys jopa 2300 e/talous. Kysykää miten otatte kaiken irti verovähennysoikeudesta. UVA KEIKKATYÖ Meiltä saat vaivattomasti apua SIIVOUKSEEN, KOTITALOUSTÖIHIN TOIMISTOTÖIHIN RAKENNUSSUUNNITTELUUN VALVONTA- JA VASTAAVAN MESTARIN TEHTÄVIIN Lahjavinkki: sijaisomaispalvelua iäkkäille vanhemmille. Aholantie 17, Ristijärvi Puh. (08) , JOKIKYLÄ Juha Mara * TAKSI tilaukset (08) * TAKSIBUSSI gsm HYVIN VARUSTELTU TAKSIBUSSI * TV, videot * 2 pyörätuolipaikkaa/paarivarustus PYHÄNNÄNKYLÄ HENKILÖLIIKENNE Urho Mäkäräinen Puh , auto * TAKSI * INVATAKSI * LINJA-AUTOLIIKENNE * TILAUSAJOT Pentti Huovinen puh , autoon

Sotiemme veteraanien/leskien palveluseteli

Sotiemme veteraanien/leskien palveluseteli Sotiemme veteraanien/leskien palveluseteli Kajaani 26.11.2013 22.11.13 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Reijo Inget Kainuun rintamalisän saajat 2007-2013 2500 2000 1500 1000 500 2007

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(103) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 19.11.2010 nro 7/2010

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(103) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 19.11.2010 nro 7/2010 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(103) KOKOUSAIKA Perjantai 19.11.2010 kello 13.00 13.50 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

LEMIN KUNTA Pöytäkirja Sivu 1

LEMIN KUNTA Pöytäkirja Sivu 1 LEMIN KUNTA Pöytäkirja Sivu 1 Tekninen lautakunta Nro 1/2014 KOKOUSAIKA Torstaina 16.1.2014 klo 17-19 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (Ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) Kunnantalon

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 2 / 2015. KOKOUSAIKA 15.4.2015 kello 19.00-20.40

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 2 / 2015. KOKOUSAIKA 15.4.2015 kello 19.00-20.40 PÖYTÄKIRJA KUNNANVALTUUSTO Nro 2 / 2015 KOKOUSAIKA 15.4.2015 kello 19.00-20.40 KOKOUSPAIKKA: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kilpukan ruokala Jäsenet paikalla: Varajäsenet järjest.: paikalla: Alaranta Juhani

Lisätiedot

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset periaatteet Hanke-esittely Keskustelua Tilaisuuden päättäminen

Lisätiedot

PYHÄNNÄN KUNNAN KUNTATIEDOTE HELMIKUU 2010

PYHÄNNÄN KUNNAN KUNTATIEDOTE HELMIKUU 2010 PYHÄNNÄN KUNNAN KUNTATIEDOTE HELMIKUU 2010 SISÄLTÖ Kuntatiedotteista... 1 Valtuuston kokouskutsu... 1 112-päivä Pyhännällä... 2 Mitä haluaisit opiskella kansalaisopistossa... 2 Pyhännän rintamaveteraanien

Lisätiedot

lapset - nuoret perheet

lapset - nuoret perheet lapset - nuoret perheet Hyvinkään seurakunnassa syksy 2016 PERHEMESSUT 7.8. Hyvinkään kirkossa klo 18.00 (Tulevien 1 lk. siunaus) 4.9. Hyvinkään kirkossa klo 10.00 (Koululaisten iltakerhonohjaajien siunaaminen)

Lisätiedot

Kurssimaksun voi maksaa myös Tyky-kuntosetelillä. Tykykuntosetelillä maksettaessa kurssimaksu maksetaan kansalaisopiston toimistoon.

Kurssimaksun voi maksaa myös Tyky-kuntosetelillä. Tykykuntosetelillä maksettaessa kurssimaksu maksetaan kansalaisopiston toimistoon. TYÖKAUSI 2015-2016 syyslukukausi 14.9.-22.11.2015 kevätlukukausi 11.1.-15.4.2016 hiihtoloma 7.-11.3.2016 kevätnäyttely huhti-toukokuu konsertti/kevätjuhla huhti-toukokuu Yksittäisiä kursseja voidaan järjestää

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(68) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 17.12.2010 nro 8/2010

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(68) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 17.12.2010 nro 8/2010 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(68) KOKOUSAIKA Perjantai 17.12.2010 kello 14.00 15.30 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA 5.6.2014

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA 5.6.2014 Kokousaika Torstai 5. kesäkuuta 2014 kello 18.00 21.10 Kokouspaikka Kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Läsnä Poissa Jari Laurila pj x Esko Syrjälä j. x Kimmo Kupi j. x Pirjo

Lisätiedot

HUMPPILAN KUNTA Kokouspäivämäärä Kunnanhallitus 14.3.2016

HUMPPILAN KUNTA Kokouspäivämäärä Kunnanhallitus 14.3.2016 KOKOUSAIKA Maanantai 14.3.2016 klo 18:00-19:25 KOKOUSPAIKKA KÄSITELTÄVÄT ASIAT 62 63 64 65 Liite 12 66 67 68 69 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Tiedoksi merkittävät

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta ke 7.11.2012, klo 18:00 Ristijärven Yhteispalvelupiste, Ahontie 25 Valokuituverkon suunnitteluilta Laajakaista kaikille hanke ja sen eteneminen Kainuussa - Paula Karppinen,

Lisätiedot

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun NASTOLAN SEURAKUNTA RIPPIKOULUINFO 2013 2/5 Ketkä vuorossa? Nyt on aika ilmoittautua rippikouluun. Rippikoulussa sinulla on mahdollisuus pohtia tärkeitä elämään ja

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS lista kokous 1/2016 Seurakuntaneuvosto 14.1.2016 sivu 1 (6) REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai 14.1.2016 klo 18.00 Paikka Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, srksali 2 Kustaantie 22,

Lisätiedot

Liite nro 4. Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009

Liite nro 4. Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009 Liite nro 4 Yhdtr. 30.7.2008 223 liite2 Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009 Kurssihinnoittelun lähtökohtana on oppitunnin tuotantohinta,

Lisätiedot

Onnistumisia yhdessä 14.6.2011

Onnistumisia yhdessä 14.6.2011 Onnistumisia yhdessä 14.6.2011 KAISANET - LAAJAKAISTAHANKKEET 2011 LAAJAKAISTA 2015 Hankkeiden toteutus 2011 14.6.2011 KAISANET - LAAJAKAISTAHANKKEET 2011 Kaisanet on jättänyt hanke-ehdotukset kaikkiin

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot 16.6.2011 Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli)

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016. KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016. KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30 PÖYTÄKIRJA KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016 KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30 KOKOUSPAIKKA: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kilpukka-sali Jäsenet paikalla: Varajäsenet järjest.: paikalla: Alaranta Juhani

Lisätiedot

Aika 29.09.2007 klo: 15:00. Käsiteltävät asiat. 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen. 2. Työjärjestyksen ja työaikataulun hyväksyminen

Aika 29.09.2007 klo: 15:00. Käsiteltävät asiat. 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen. 2. Työjärjestyksen ja työaikataulun hyväksyminen Aika 29.09.2007 klo: 15:00 Paikka Helsinki Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työjärjestyksen ja työaikataulun hyväksyminen 3. Nuorisojaoston toimintakentän hahmottaminen

Lisätiedot

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 Satuhetki Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

KÄSITELTÄVÄT ASIAT sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

KÄSITELTÄVÄT ASIAT sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 LISTA N:o Kirkkovaltuusto Pvm 13.01.2015 1/2015 PÖYTÄKIRJA Sivu Pvm 13.01.2015 1 Aika 13.01.2015 klo 18.00 OSALLISTUJAT Jäsenet Buska Matti jäsen Rundgren Marjatta jäsen Gammelin Pertti jäsen Salminen

Lisätiedot

POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005. 1. Yleistä

POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005. 1. Yleistä POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005 1. Yleistä Pohjois-Kuoreveden vesiosuuskunnalle vuosi 2005 oli vilkkaan rakentamisen aikaa. Toisaaalta osuuskunnan jo valmistuneilla alueilla

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 16.7.2010 nro 4/2010

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 16.7.2010 nro 4/2010 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) KOKOUSAIKA Perjantai 16.7.2010 kello 13.00 14.00 KOKOUSPAIKKA Majasaaren jätekeskus Mustantie 500 87100 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5. Tekninen lautakunta 20.5.2009

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5. Tekninen lautakunta 20.5.2009 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5 Tekninen lautakunta 20.5.2009 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 20.5.2009 klo 16.30 17.20 Kunnanviraston kokoushuone Keskinen Irja Vierikko Jussi Silvennoinen

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ TEIDEN JA ALUEIDEN TALVIKUNNOSSAPIDOSTA

TARJOUSPYYNTÖ TEIDEN JA ALUEIDEN TALVIKUNNOSSAPIDOSTA 26.08.2005 TARJOUSPYYNTÖ TEIDEN JA ALUEIDEN TALVIKUNNOSSAPIDOSTA Ristijärven kunnan Tie- ja kiinteistönhoitotoimi pyytää tarjousta teiden ja alueiden talvikunnossapidosta talvikaudelle 2005 2006. Talvikunnossapito

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) Viestitie 2 87700 KAJAANI Tarkastuslautakunta 16.12.2010 nro 7/2010

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) Viestitie 2 87700 KAJAANI Tarkastuslautakunta 16.12.2010 nro 7/2010 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) KOKOUSAIKA Torstai 16.12.2010 kello 8.00 11.30 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, ruokalan vieressä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

Henkilökohtaiset varajäsenet: Pauli Salonpää Aulis Hämäläinen Raili Linna Kari-Pekka Urpilainen. (x) (x) (x) (-) Anita Urpilainen.

Henkilökohtaiset varajäsenet: Pauli Salonpää Aulis Hämäläinen Raili Linna Kari-Pekka Urpilainen. (x) (x) (x) (-) Anita Urpilainen. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7/2014 27.8.2014 Kokousaika Keskiviikkona 27.8.2014 klo 17.00-18.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali. Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

PUOLANGAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2015 Kunnanhallitus 3.12.2015. Otsikko Sivu 168 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA

PUOLANGAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2015 Kunnanhallitus 3.12.2015. Otsikko Sivu 168 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PUOLANGAN KUNA PÖYÄKIRJA 5/05 AIKA 3..05 9:00 - :9 PAIKKA Kunnanvirasto, valtuustosali KÄSIELLY ASIA Otsikko Sivu 68 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA 3 PÄÄÖSVALAISUUDEN OEAMINEN 69 PÖYÄKIRJANARKASAJIEN VALINA

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

lapset - nuoret - perheet

lapset - nuoret - perheet lapset - nuoret - perheet Hyvinkään seurakunnassa syksyllä 2013 1 PERHEMESSUT 01.9. Koululaisten kirkkopyhä Hyvinkään kirkko klo 10 15.9. Perhemessu Martin srk-talo klo 15 29.9. Mikkelinpäivän perhemessu

Lisätiedot

Jutta Pasma (sit) Satu Sirviö (sit) Ahti Isojärvi (kesk) Jari Tervo (kesk) Marko Poikela (kesk) Pirkko Hyötylä (kesk)

Jutta Pasma (sit) Satu Sirviö (sit) Ahti Isojärvi (kesk) Jari Tervo (kesk) Marko Poikela (kesk) Pirkko Hyötylä (kesk) Pelkosenniemen kunta KOKOUPÖYTÄKIRJA/ Sivu 310 Kunnanhallitus ESITYSLISTA 15/2009 KOKOUSAIKA Perjantaina 04.12.2009 kello 15.00 15.40 KOKOUSPAIKKA Pelkosenniemen kunnanvirasto valtuustosali SAAPUVILLA

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011

Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011 LEMPÄÄLÄN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011 LEMPÄÄLÄN KUNNAN PÄIVITETYN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Nro 8/2013. Torstai 7.11.2013 kello 17.30-18.15. Kunnanvirasto. Kunnanhallituksen huone.

Tekninen lautakunta Nro 8/2013. Torstai 7.11.2013 kello 17.30-18.15. Kunnanvirasto. Kunnanhallituksen huone. RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU Tekninen lautakunta Nro 8/2013 KOKOUSTIEDOT Aika Torstai 7.11.2013 kello 17.30-18.15. Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Liite nro Asia nro Kunnanvirasto. Kunnanhallituksen huone.

Lisätiedot

Kellokosken Alku ry Pöytäkirja 08/2012 Jalkapallojaos 11.09.2012

Kellokosken Alku ry Pöytäkirja 08/2012 Jalkapallojaos 11.09.2012 Kellokosken Alku ry Pöytäkirja 08/2012 Jalkapallojaos 11.09.2012 Aika: 11.9.2012 klo 18.30 Paikka: Kellokosken jäähallin kahvio 1. Kokouksen avaus Kokous avattiin klo 18.30 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1

TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 TAIPALSAAREN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 Vanhusneuvosto AIKA 17.06.2015 klo 15:00-16:10 PAIKKA Taipalsaaren kunnanvirasto, Ruorisilta KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen järjestäytyminen 3 2 Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 13/2014 Kirkkoneuvosto 13.11.2014 150. KOKOUSAIKA torstaina 13. päivänä marraskuuta 2014

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 13/2014 Kirkkoneuvosto 13.11.2014 150. KOKOUSAIKA torstaina 13. päivänä marraskuuta 2014 150 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 13/2014 KOKOUSAIKA torstaina 13. päivänä marraskuuta 2014 KOKOUSPAIKKA JÄSENET Seurakuntatalo/takasali Sari Heiskanen Markku Huttunen Erkki Huuskonen Tuula Karppinen Ellen

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kemijärven kaupunki 1 (7)

Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 2 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asemakaavamuutoksesta Savukosken kunnan asemakaava-alueella koskien mm. vanhusten

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Teuvontien varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 n Partiolaiset ry toteuttaa partiotoimintaa lapsille ja nuorille n kunnassa. Lippukunta on Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Suomen Partiolaiset ry:n jäsen. Vuonna 2014 lippukunta

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Sisältö Lainsäädäntöä ja taustaa Tukimuodot Investointituet Lainatakaukset Neuvonta ja asiantuntija-apu

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä loppuvuonna 2012

Muutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä loppuvuonna 2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 326 17.10.2012 Muutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä loppuvuonna 2012 STLTK 326 1. Maakunnallinen sijaispalveluyksikkö Maakunnallinen

Lisätiedot

Perusmaksut vuodessa (vanha taksa suluissa):

Perusmaksut vuodessa (vanha taksa suluissa): Kunnanhallitus 164 27.10.2014 Kunnanhallitus 184 10.11.2014 Kunnanvaltuusto 45 09.12.2014 Vesimaksutaksan tarkistaminen 2015 169/02.05.00/2011 Kh 27.10.2014 164 Kyyjärven kunnan voimassaolevaa vesimaksutaksaa

Lisätiedot

J U V A N K U N T A T I E D O T T A A

J U V A N K U N T A T I E D O T T A A K U U L U T U S J U V A N K U N T A T I E D O T T A A Kunnanvirasto on avoinna ma - pe klo 9.00-16.00 Lähiosoite: Juvantie 13, 51900 Juva Puh. 040 755 1100, telefax 015 651 601 Sähköpostiosoite: juva.kunta@juva.fi

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Tarkastuslautakunta 2.3.2010 nro 1/2010

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Tarkastuslautakunta 2.3.2010 nro 1/2010 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) KOKOUSAIKA Tiistai 2.3.2010 kello 9.00 13.00 KOKOUSPAIKKA Kuhmon kaupungintalo Kaupunginhallituksen kokoushuone, Joki 88900 KUHMO SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

www.paltamo.fi PALTAMON KUNNAN JA SEURAKUNNAN TIEDOTELEHTI Huhtikuu 2O14 Inforakennukselle etsitään toimijaa

www.paltamo.fi PALTAMON KUNNAN JA SEURAKUNNAN TIEDOTELEHTI Huhtikuu 2O14 Inforakennukselle etsitään toimijaa www.paltamo.fi PALTAMON KUNNAN JA SEURAKUNNAN TIEDOTELEHTI Huhtikuu 2O14 Inforakennukselle etsitään toimijaa vapaita/vapautuvia p vuokra-asuntoja Pelaa koko kesä Paltamossa! Vuokraa asunto ja työhuone.

Lisätiedot

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa SEURAPOSTI 1 / 2013 Seurapostissa tällä kertaa Ansiomerkit 2013 haku viimeistään 28.2.2013 Ringeten Tukirahaston avustukset vuodelle 2013 Hae seuratoiminnan kehittämistukea 15.3. mennessä Lähde ringetteleirille!

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Tervetuloa! 14.1.2016

Tervetuloa! 14.1.2016 Tervetuloa! 14.1.2016 Viranomaisvalvonta rakentamisessa Maankäyttö- ja rakennuslaki 124 Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia,

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

LEMIN KUNTA 2. Tekninen lautakunta 1 5.2.2015. Teknisen lautakunnan kokouspöytäkirjojen tarkastaminen vuonna 2015 2016

LEMIN KUNTA 2. Tekninen lautakunta 1 5.2.2015. Teknisen lautakunnan kokouspöytäkirjojen tarkastaminen vuonna 2015 2016 LEMIN KUNTA Pöytäkirja Sivu 1 Tekninen lautakunta Nro 1/2015 KOKOUSAIKA Torstaina 5.2.2015 klo 17-18 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (Ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) Kunnantalon

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Torstai 30.08.2011 klo 9.00 14.30

Torstai 30.08.2011 klo 9.00 14.30 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 30.08.2011 klo 9.00 14.30 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 9.8.2012 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 9.8.2012 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli) (S10073)

Lisätiedot

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen PÄIVITETTY 2016 Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä kerrotaan järjestettävien

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk Herttoniemen seurakunta nuorisotyö läpyskä kevät 2016 lapyska hertsikansrk Horjuuko uskosi? Moni asia ei olekaan niin kuin olet luullut sen olevan. Kun tapaat uuden tuttavuuden, ensikohtaaminen määrittää

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

LEMIN KUNTA 1/2011 1 Tekninen lautakunta. Torstai 10.02.2011 klo 18.00-19.30. Kunnantalo, neuvotteluhuone. Rummukainen Kari.

LEMIN KUNTA 1/2011 1 Tekninen lautakunta. Torstai 10.02.2011 klo 18.00-19.30. Kunnantalo, neuvotteluhuone. Rummukainen Kari. 1/2011 1 Tekninen lautakunta Torstai 10.02.2011 klo 18.00-19.30 Kunnantalo, neuvotteluhuone Punkka Olavi Lohtander Mika Laitinen Sonja Rummukainen Kari Rämä Maija Taipale Heikki Tikka Raija Liisa puheenjohtaja

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

NUMMIMÄEN VESIOSUUSKUNTA

NUMMIMÄEN VESIOSUUSKUNTA NUMMIMÄEN VESIOSUUSKUNTA ESITYSLISTA 15.1.2015 Nummimäen vesiosuuskunnan ylimääräinen osuuskuntakokous 26.1.2015 klo 18.00 Metsäkylän koulu Osuuskuntakokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1) Avataan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.

Lisätiedot

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit Liikuntaseurojen toiminta-avustus 1 (5) Yhdistyksen perustiedot Yhdistyksen nimi Yhdistyksen osoite Pankkitili (IBAN) Rekisteröimisvuosi Y-tunnus Keskusjärjestö/-liitto Www-osoite Www-osoitteen saa julkaista

Lisätiedot

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 1/2012 Kunnanvaltuusto Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45 Kokouspaikka Valtuuston kokoushuone Käsiteltävät asiat nro Liite nro 1 Kokouksen

Lisätiedot

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, torstaina 16.7.2015 klo 18

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, torstaina 16.7.2015 klo 18 Arvoisa kirkkoneuvoston jäsen! Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, torstaina 16.7.2015 klo 18 Tyrnävän seurakuntatalon kerhohuone. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.45. Tervetuloa!

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(41) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 28.1.2011 nro 2/2011

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(41) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 28.1.2011 nro 2/2011 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(41) KOKOUSAIKA Perjantai 28.1.2011 kello 14.00 14.50 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi

Lisätiedot

käyttövuorot (1.9.2011 alkaen)

käyttövuorot (1.9.2011 alkaen) Z J t U L T T U U R I JA V A P A A- A IK A nuorisolautakunta Nuorisotilojen käyttövuorot (1.9.2011 alkaen) 1. KÄYTTÖVUOROJEN HINNAT 2. KÄYTTÖVUOROJEN HAKU- JA JAKOPERUSTEET 3. KÄYTTÖVUOROJEN EHDOT JA OHJEET

Lisätiedot

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta Pääsiäisaika 2013 Kirkkonummen suomalainen seurakunta Hartaudet ja jumalanpalvelukset Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko, Tallinmäki 1 Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu Tiellä ken vaeltaa? Suomen Lähetysseuran

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 15/2011 Tekninen lautakunta sivu 189

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 15/2011 Tekninen lautakunta sivu 189 KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 15/2011 Tekninen lautakunta sivu 189 Kokousaika 14.12.2011 klo 16.00-17.00 Kokouspaikka Kunnanhallituksen kokoushuone, Kolari Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla

Lisätiedot

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa wwwwwwwww.harjavallanseurakunta.fi DIAKONIATYÖ Keskiviikkokerho parillisina keskiviikkoina klo 13 alkaen 70/75-vuotiaiden juhla su 12.10 alkaen messulla klo 10 Anna

Lisätiedot

SÄHKÖLIITTYMÄTARJOUS RISTIJÄRVEN IIJÄRVEN JUURIKKANIEMEEN

SÄHKÖLIITTYMÄTARJOUS RISTIJÄRVEN IIJÄRVEN JUURIKKANIEMEEN Kunnanjohtaja Reijo Fredriksson Ristijärven kunta Aholantie 19 88400 RISTIJÄRVI 14.7.2005 SÄHKÖLIITTYMÄTARJOUS RISTIJÄRVEN IIJÄRVEN JUURIKKANIEMEEN Olette ottanut yhteyttä sähköliittymän rakentamiseksi,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

lapset - nuoret perheet

lapset - nuoret perheet lapset - nuoret perheet Hyvinkään seurakunnassa syksyllä 2014 1 PERHEMESSUT 7.9. Hyvinkään kirkko klo 10.00 (koululaisten iltakerhojen kerhonohjaajien siunaaminen) 14.9. Martti klo 15.00 (päiväkerholaisten

Lisätiedot