Energiatehokkaan kiinteistön ohjaus, valvonta ja raportointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiatehokkaan kiinteistön ohjaus, valvonta ja raportointi"

Transkriptio

1 Energiatehokkaan kiinteistön ohjaus, valvonta ja raportointi Teksti ja kuvat: Veijo Piikkilä, Janne Rasi, Toivo Sahlstén Johdanto Kiinteistöautomaatio on kiinteistön käytöstä vastaavan organisaation keskeinen työkalu. Rakennusautomaatiojärjestelmällä ohjataan ja valvotaan kiinteistön talotekniikkaan toimintaa niin, että, asetetut työskentelyolosuhteet saavutetaan mahdollisimman pienellä energiankulutuksella. Valitettavasti vain asennettu kiinteistöautomaatio ei useinkaan riitä takaamaan kiinteistön energiatehokkuutta (energiansäästöä), vaan se vaatii myös jatkuvaa olosuhteiden ja energiankulutusten seurantaa ja automaatiojärjestelmän kehittämistä. On myös tärkeää varmistaa, että järjestelmä toimii jatkuvasti moitteettomasti. Kiinteistön ylläpitäjien tulisi tehostaa automaation käyttöä ottamalla käyttöön erilaisten automaattisesitoimivien mittaustrendien ja energian kulutuksen seurannan sekä tarkastella kerättyjä tietoja säännöllisesti dokumentoiden ja parantaen rakennuksen käyttöä koko rakennuksen elinkaaren ajan. Kiinteistöön liittyvän automaation suunnittelun tehtävänä on määritellä miten sen talotekniset järjestelmät (LVISA) toimivat, jotta halutut olosuhteet tilojen loppukäyttäjille toteutuvat. Automaatiosuunnittelijan on myös määriteltävä mitä olosuhde- ja kulutustietoja automaatio kerää, jotta varmistetaan kiinteistön työskentelyolosuhteet ja energiatehokas käyttö. Pelkkä energiakulutusten seuranta ei tähän riitä. Tämä korostaa ammattitaidon merkitystä suunniteltaessa energiatehokkaita, toimivia ja helppokäyttöisiä talotekniikan ohjaus-, säätö- ja valvontajärjestelmiä. Mutta kiinteistöautomaation tarkoitus ei perustaltaan ole vain säästää energiaa, vaan se mahdollistaa tehokkaasti myös sen. Rakennus ovat automaation ansiosta myös terveellisempi ja turvallisempia, niissä on mukavampia liikkua, oleskella sekä työskennellä. Todellinen kulutus, laskettu tai arvioitu energiamäärä tarvitaan kattamaan erilaiset vaatimukset, jotka liittyvät rakennuksen toiminnan yhdenmukaiseen käyttöön energiatehokkuuden mittaukseen. EU-direktiivissä, "Rakennuksen Energiatehokkuus direktiivi (EPBD; Energy Performance of Building Directive)", lämpöön ja sähköön liittyvät energiamuodot on otettava huomioon määritettäessä seuraavia toimintoja rakennuksen energiatehokkuuden kannalta:

2 Lämmitys Käyttöveden (lämmitys) Jäähdytys Ilmanvaihto Valaistus Ylimääräinen energia Merkittävä parhaillaan toteutettavana oleva EU-direktiivi on v voimaan tullut energian loppukäytön tehokkuutta ja energiapalveluja koskeva ns. energiapalveludirektiivi, joka edellyttää kaikissa jäsenmaissa mm. tiukkojen säästötavoitteiden asettamista ja niiden saavuttamista tukevien energiapalvelujen ja säästötoimien aikaansaamista sekä myös saavutettujen säästöjen säännöllistä raportointia. Direktiivin mukaan (artikla 13.2) energialaskun tulee perustua todelliseen kulutukseen ja se on tehtävä riittävän usein, jotta kuluttajilla on mahdollisuus säädellä omaa kulutustaan. Lisäksi laskuissa tulisi esittää todelliset energian hinnat, todellinen kulutus, vertailutietoa edellisen vuoden tietoihin ja saman käyttäjäryhmän tietoihin sekä yhteystietoja yms. (artikla 13.2) Energiankuluttajille tulee myös tarjota mittareita, jotka näyttävät todellisen kulutuksen sekä antavat tietoa kulutuksen ajoittumisesta (ns. älykäs mittaus). /VTT, GreenPlat/ CO 2 -päästöt ja maapallon ilmasto Energian maailmanlaajuinen kysyntä on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmenen aikana ja todennäköisesti jatkuu ennusteiden mukaan. Sisällä osuus fossiilisten polttoaineiden, öljyn todennäköisesti pysähtyvän tai jopa laskevan tulevaisuudessa, kun maakaasua ja kivihiiltä ennustetaan kasvavan huomattavasti.

3 Globaalit CO 2 -päästöt kehittyvät synkronoituen lisääntyvään fossiilisten polttoaineiden kulutukseen. Ne ovat lisääntyneet voimakkaasti vuodesta 1970, ja jatkossakin tapahtuu niin. CO 2 -päästöjen vaikutus ovat jo päivänselvä: Ilman keskilämpötila kasvaa jatkuvasti ja pitkällä aikavälillä sään dynamiikka on lisääntynyt dramaattisesti. Kiinteistöautomaation energiatehokkuuteen on laadittu standardi SFS-EN 15232, joka luokittelee rakennusautomaation tehokkuuden mukaan luokkiin A, B, C ja D. D-luokassa oleva kiinteistö on käytännöllisesti katsoen ilman automaatiota. A-luokassa kiinteistössä on jo automaation lisäksi tehokasta kulutusten ja olosuhteiden seurantaa. Ympäristöministeriön toimesta on laadittu ja julkaistu maaliskuussa 2012 tämän standardin soveltamiseen opas Rakennusten automaation vaikutus energiatehokkuuteen. Perusteet ja opas. Tämä opas on tarkoitettu rakennusautomaatiosuunnittelijoille ja kiinteistön omistajille avuksi rakennuksen automaation toiminnallisuuden määrittelyyn. Oppaalla pyritään helpottamaan kiinteistön omistajan ja suunnittelijan välistä keskustelua rakennuksen automaatiotasosta. /Ympäristöministeriö, Rakennusten automaation vaikutus energiatehokkuuteen, 2012/ Automaatioastetta ovat vahvistaneet myös monet kysyntä- ja tarjontatekijät. Molemmat liittyvät parempiin sisäilmaolosuhteisiin ja energiatehokkuuteen ja sitä kautta myös säästettyihin euroihin. Suurissa kohteissa etenkin kansainväliset sijoittajat edellyttävät rakennuksilta hyvää luokitusta.

4 Kiinteistön huollon ja ylläpidon kehittäminen on yksi keskeisistä tarpeista tehokkuuden lisäämiseen. Tämä tarkoittaa ei vain järjestelmien ja ohjelmien kehittämistä, vaan myös henkilökunnan koulutuksen lisäämistä, arvostuksen ja palkkauksen parantamista. Vain motivoitunut ja kouluttautunut henkilöstö yhdessä hyvin suunnitellun ja toteutetun kiinteistöautomaation kanssa mahdollistaa energiatehokkaan ja kannattavan kiinteistöpidon. Energiatodistus ei ole jatkuvasti ajan tasalla, mutta kun se sidotaan kiinteistöä ohjaavaan ja valvovaan automaatiojärjestelmään siirrytään reaaliaikaisuuteen. Jos esimerkiksi energian kulutusta ja olosuhteita sekä laatua seurataan ja kehitetään jatkuvasti ja se liittyy reaaliajassa esimerkiksi edellä mainittuun energiatodistukseen, antaa se todellisen kuvan kiinteistöstä ja sen kulutustasosta. Tätä kautta voitaisiin myös ohjata käyttäjiä tekemään oikeita toimenpiteitä ja korjauksia omassa toiminnassaan. Tulevaisuudessa on entistä enemmän saatavissa erilaista mittaus ja tilatietoa kiinteistöstä ja vääjäämättä energiatehokkuus lisää kiinteistöautomaation merkitystä. Tämä puolestaan edellyttää entistä laajempaa integraatiota kiinteistön eri järjestelmien välillä, kuten esimerkiksi valaistus, kulunvalvonta, palo- ja murtojärjestelmien sekä LVI-järjestelmien välillä. Toimintaympäristö ja mahdollisuudet Osa kiinteistöjen omistajista ei näe kiinteistöä tuotannon välineenä, josta voidaan saada suurempi kate parantamalla käytettävyyttä, tehokkuutta ja laatua. Tällä hetkellä löytyy jo tehokkaita työkaluja mittaroida ja seurata kiinteistön toimintaa eri tarpeiden mukaan. Voidaan kohdentaa seuranta oikeaan kohtaan prosessia. Ei tarvita erityistä ammattimaisuutta huomaamaan tarvittavat toimenpiteet, vaan indikointi tulee automaattisesti havainnollistavassa muodossa vaikka nopeusmittarina. tarvitaan siis järjestelmä joka kerää, muokkaa, jalostaa ja kertoo vaikka erilaisilla trendeillä laadullisia ja tehokkuuteen liittyviä tietoja. Seuraavassa kuvassa esimerkki Helsingin RAUnet rakennusautomaation periaatteesta.

5 Kuva 1. Helsigin RAUnet rakennusautomaatio. Datan jalostaminen tulee kehittymään entisestään. Raakadata pitää jalostaa jo ennen talletusta jalostetumpaan muotoon. Pelkän datan keräämisellä ei ole merkitystä, jos ei ole selvää visiota mihin sitä tuullaan tarvitsemaan. Varsinainen trendin keruu pystytään tekemään työkalussa. Järjestelmän tulee käsitellä kerättyä dataa annettujen kriteereiden perustella jatkuvasti ja tuoda esille prosessit joissa on ongelmia. Näin voidaan korjaustoimenpiteet kohdistaa heti niihin kohteisiin joissa on ongelmia. Näin pystytään hyödyntämään järjestelmien keräämiä tietoja tehokkaasta säästämään energia sekä myös ihmistyötä. Kaikkea kerättyä dataa ei kannata sillä silloin massa laajenee liian suureksi ja menettää merkityksensä. Datan keruussa pitäisikin keskittyä jalostamaan siitä poikkeamat, jolloin esimerkiksi historiatiedoista saadaan turha tieto pois. Otetaan tarpeen mukaan esimerkiksi lämpötila-arvot ja sen poikkeamat sekä esitetään ne käyttäjälle havainnollisesti ja ohjaten. Tällaisia toimintoja voisi olla esimerkiksi kuinka hyvin on onnistuttu pysymään annetuissa tavoitteissa niin olosuhteiden, kuin kulutustenkin osalta. Kuten edellä mainittiin, kiinteistöjen ja niiden energiankulutusta sekä mm. sisäolosuhteita ja käyttöä kuvaavien tietomassojen analysointiin tarvitaan lisäksi tiedonlouhintaa ja jalostamista tukevia laskenta, analyysi- ja diagnostiikkamoduuleja (ohjelmakomponentteja), joilla voidaan pureutua em. tietovarastojen sisältämään dataan ja tuottaa siitä nopeasti päätöksentekoa tukevaa informaatiota, jota omistajat, palveluntuottajat ym. partnerit voivat käyttää energiatehokkuuden arvioinnissa ja erilaisten tehostamistoimenpiteiden suunnittelussa. /VTT, GreenPlat/

6 Ei ole samantekevää, millaista sisäilmaa hengitämme. Suomalaiset oleskelevat sisätiloissa noin 90 % ajastaan ja hengittävät vuorokaudessa keskimäärin litraa ilmaa keuhkojensa kautta. Sisäilman laadun määrittelyyn on luotu kolme luokkaa, S1, S2 ja S3. Luokka S1 on paras. Esimerkiksi luokassa S2 sisäilma on vedoton ja laadultaan hyvä ja tähän sallitaan vähäiset poikkeamat esimerkiksi lämpötilan nousu kesäaikaan. On mahdollista määritellä indikointi siitä ollaanko pysytty vaikka 90 %:sti sallitulla alueella. Jos poikkeamaa esiintyy, ei ole välttämätöntä tehdä hälytystä vaan selvitetään mistä ongelmat johtuvat ja korjataan toiminta vastaamaan tavoitteita. Suunnitellusti toimivien prosessien dataa ei tarvitse tallentaa, vaan ne voidaan poistaa, näin talletettava data ei kasva kohtuuttoman suureksi. S3 luokassa ilma on tyydyttävää (mitä tämä tarkoittaa!!). S3 luokassa ei ole määritelty sisäilman laadulle raja-arvoja, mutta esim. Helsingin kaupungilla on niillekin määrätty raja-arvot. Sisätilojen ilma täyttää silloin minimivaatimukset laadun ja lämpöolojen suhteen. Yleisimmät hetkelliset poikkeamat sallitaan, esimerkiksi kesäkuumuus ja järjestelmässä ei ole jäähdytystä. Tällöin järjestelmässä on paljon muuttujia säätöehdoissa. Energiapalveludirektiivin vaatimuksia ei kaikilta osin ole vielä Suomessa viety kansalliseen lainsäädäntöön, mutta vuoden 2009 alkupuolella tuli voimaan uusi asetus mittauksesta ja taseselvityksestä, jonka mukaan viiden vuoden kuluttua ( ) lähes kaikki sähkön kuluttajat tulee olla varustettu älykkäillä etäluettavilla vähintään tuntikulutuksia rekisteröivillä mittareilla. Asetuksessa lähdetään myös siitä, että asiakkaalla on oikeus ilman korvausta ko. mittareiden keräämiin kulutustietoihin ja ko. tieto on saatettava asiakkaan käyttöön samanaikaisesti kuin se on verkonhaltijan käytettävissä. Asiakkaan suostumuksella tiedot ovat myös kolmannen osapuolen (esim. palveluntarjoajan) käytettävissä. /VTT, GreenPlat/ Mikä ratkaisuksi? Edellä mainittujen tarpeiden ratkaisuksi on löydettävä universaali työkalu. Näitä työkaluja on kehitetty vuosien varrella useita. Heikki Ihasalo on väitöskirjassaan Transforming building automation data into building performance metrics design, implementation and evaluation of use of a performance monitoring and management system (Aalto Yliopisto, 2012) tutkinut tällaisia työkaluja. Helsingin Kaupunkin Rakennusviraston HKR-Rakennuttaja on yhteistyössä VTT:n kanssa käynnistänyt projektin GreenICT Platform and Applications for Energy Performance Services in Existing Building Stocks. Tämän projektin suunnitelmassa on tiivistetty tavoitteeksi: Hankkeen tavoitteena on kehittää ICTpohjainen tietoja sovellusympäristö (platform), joilla rakennuksissa tapahtuva energiankulutus ja sisäilmaolosuhteet saadaan näkyväksi ja luodaan edellytykset siihen vaikuttavien eri tekijöiden nykyistä paremmalle ymmärtämiselle ja hallitsemiselle. Samalla kehitetään sovel-

7 luksia ja työkaluja smart meter/smart gridja AMR (automated meter reading) teknologian tuottaman tiedon sekä muun mittaus ym. tiedon laajapohjaiselle hyödyntämiselle rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Näin luodaan perustaa GreenICT-tyyppisten uusien palvelujen kehittämiselle ja pilotoidaan niitä potentiaalisissa vientikohteissa yhteistyössä kv. partnereiden kanssa. Kehitystyö liitetään myös osaksi IEA:n puitteissa tehtävää laajapohjaista kv. yhteistyötä. Em. projektissa VTT toteuttaa yhdessä kotimaisten yritys- ym. partnereiden kanssa uuteen ICTteknologiaan perustuvat alusta (platform) ja sovelluksia, joita hyödynnetään käytännössä rakennusten energiatehokkuuden arvioinnissa ja monitoroinnissa (oheinen kuva). Kuva 2. Palvelualustan ylätason alustava rakenne. /VTT, GreenPlat/ MMEA Toinen esimerkki on Mittaus, monitorointi ja ympäristöarviointi (MMEA) tutkimusohjelma: WP2 Ympäristötehokkuuden hallintajärjestelmä. Projektissa tutkitaan ympäristötehokkuuden määritelmää ja sen arviointimenetelmiä. Tutkimusohjelman konkreettisina tavoitteina on kehittää: yhteensopivia ja toimivia mittausjärjestelmiä ympäristötehokkuuden arvioinnin hallintajärjestelmiä uusia on line- ja kaukokartoitusmenetelmiä

8 demonstroida näiden käyttöä ja niistä saatavien uusien tuotteiden esittämistä MMEA Testbed- järjestelmässä toteuttaa pilotteja, jotka koordinoivat monitorointiin ja ympäristötehokkuuden arviointiin liittyviä aktiviteetteja eri työpakettien, CLEENin eri ohjelmien ja eri Strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) välillä. Tässä ympäristössä rajapinnat ovat avoimia ja voidaan vertailla erilaisten kiinteistöjen arvoja keskenään. Platformi tarjoaa mahdollisuuden jolla voidaan laskea esimerkiksi 100 kiinteistön keskiarvon ja tarkastaa samalla tuleeko data vai ei kaikista kiinteistöistä. Tämän lisäksi on mahdollista saada muuten piilossa olevaa anturitietoa. Näin esimerkiksi huolto ja muu toiminto yksinkertaistuu. Luonnollisesti kiinteistön omistajilla on oltava jokin syy luovuttaa omia tietoja muiden käyttöön. Tällainen syy voi olla esimerkiksi saada itse vertailutietoa ominaisuuksista vastaavista kiinteistöistä ja kehittää omaa ympäristöä tämän tiedon pohjalta. avaa myös mahdollisuuden osittaa tehokkaat olosuhteet, joka voi vaikka korreloida kiinteistön arvoon. Mitä tietoa kiinteistöstä - kiinteistöön? Suomessa luontevana lähtökohtana koko maan rakennuskantaa ajatellen on valtakunnallinen rakennus- ja huoneistorekisteri, joka sisältää runsaasti ominaisuus ym. tietoja kaikista maan rakennuksista sekä myös niiden käytöstä (esim. asuinrakennuksista asukastiedot). Se on kansainvälisestikin ainutlaatuinen julkisin varoin ylläpidetty tietovarasto, jonka käyttö on toistaiseksi painottunut erilaisiin viranomaistarpeisiin ja sitä on hyödynnetty verraten huonosti esim. rakennusalan yrityksissä ja T&K-toiminnassa. Em. laajaan olemassa olevaan tietovarastoon on kehitteillä sen ylläpitäjän (Väestörekisterikeskus) toimesta webservice-tyyppisiä rajapintoja, joita hyödyntäen sen tiedot (yksittäisestä rakennuksesta tai vapaasti valittavasta rakennusjoukosta) saadaan erilaisten palvelutuottajien ja muiden tarvitsijoiden käyttöön. /VTT, GreenPlat/ Em. yleisen tietopohjan lisäksi hyödynnetään omistajakohtaisia tietojärjestelmiä ja selvitetään niiden sisältämän tiedon hyödyllisyyttä. Keskeisinä tiedonhallintajärjestelmiä tulevat kysymykseen mm. erilaiset tilojen hallintaa ja kiinteistönhoitoa palvelevat sovellukset ja esim. sähköiset huoltokirjat. Haasteena on rakennuksen teknisiin järjestelmiin liittyvien tietojen ohella erityisesti rakennusten käyttöön sekä hoidon ja ylläpidon laatuun liittyvien tietojen käyttöön saanti. Tähän liittyen pyritään löytämään myös uusia tietolähteitä (kulunvalvonta, tietoverkot, uudet sensorit jne), joiden avulla voitaisiin saada uutta tietämystä erityisesti inhimillisen toiminnan/käyttäytymisen ja energiankäytön

9 välisistä riippuvuuksista/vaikutuksista. Tällöin törmätään väistämättä myös yksilön tietosuojaan liittyviin kysymyksiin, joihin on etsittävä eri osapuolia tyydyttävät ratkaisut. /VTT, GreenPlat/ Säätietojen käyttö ennakoimaan tilanteita, on mahdollista Ilmatieteen laitoksen 500 säähavaintoaseman kautta ympäri Suomenniemeä. Tämän tiedon käyttöön ottaminen on helppo ymmärtää tärkeäksi osaksi energiatehokkuuden mittaamista ja em. tiedot palvelevatkin energiankäytön tilastoinnissa, suunnitteluvaiheen laskennassa yms. ilmeneviä tarpeita. Paikallisten ilmiöiden havainnointia ajatellen Ilmatieteen laitoksen sääasemat ovat kuitenkin verrattain harvassa ja niiden säätiedotus uusitaan useimmilla asemille vain muutaman kerran päivässä. Tiheästi luettavien energiamittareiden yleistyessä myös rakennuskohtaiset sääasemat ovat yleistymässä osana rakennusten automaatioratkaisuja. /VTT, GreenPlat/ Energiahallinnan optimointia ajatellen on tärkeää, että käyttäjä saa realiljassa käyttöönsä energialaitosten kiinteistön kulutusmittareiden tiedot, kiinteistön automaatiojärjestelmään jolloin niiden perustella on mahdollista tehdä esim. kulutuksen rajoitusta kiinteistössä kun se uhkaa mennä yli sovittujen huippuarvojen. Myös uuden mittariteknologian tuottamaa tietoa voidaan täydentää muilla automaattisilla mittauksilla, joilla voidaan selvittää esim. sähkönkäytön jakautumista rakennuksessa (prosessissa), jonkin järjestelmän/laitteen toimintaa, vallitsevia sisäolosuhteita jne. Kun kulutustiedot ostoenergiasta saadaan realiljassa niin rakennuksen energiankulutusta ja sen vaihtelua voidaan seurata esim. minuuttiaikataululla vuorokauden ympäri. Tämä mahdollistaa myös energiankulutukseen vaikuttavien muutosten (esim. ilmastoinnin ohjaus, lämpötilojen vuorokausisäätö) tehokkaan optimoinnin sekä kulutuksen ohjauksen esim. dynaamisten energiatariffien yleistyessä smart meterteknologian myötä. Optimointi ja kysyntäjoustopalveluista yhdistettynä tähän kokonaisuuteen voi näin syntyä myös merkittävä liiketoimintaa. /VTT, GreenPlat/ Yksi keskeinen asia on tietysti nimetä automaatiosta saatavat mittauspisteet yhtenäisesti tiedonsiirron automaattista analysointia varten. Tämä siksi, että olisi mahdollista syöttää tiedot useisiin tai useista kiinteistöautomaatiotoimittajien järjestelmistä loogisesti. Tällöin on tarpeellista sopia yhtenevästä käytännöstä kuinka järjestelmään syötettävät mittauspisteet nimetään. Tulevaisuuden visiot Kiinteistöautomaatiosta voidaan kerätä paljon tietoa ja ottaa tarpeellinen käsiteltäväksi. Tällöin erilaisten palvelun tarjoajia voivat olla pienistä yrityksistä kansainvälisiin yrityksiin. Tällöin voi olla esimerkiksi, että suuremmilla toimijoilla palveluun liittyy erilaisia lisenssimaksuja.

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

Uimahalliportaali Uimahallien energiaportaalin esittely ja tavoitteet. Uimahallihenkilöstön koulutuspäivät Kemi Jussi Rönty, VTT

Uimahalliportaali Uimahallien energiaportaalin esittely ja tavoitteet. Uimahallihenkilöstön koulutuspäivät Kemi Jussi Rönty, VTT Uimahalliportaali Uimahallien energiaportaalin esittely ja tavoitteet Uimahallihenkilöstön koulutuspäivät 23.10.2015 Kemi Jussi Rönty, VTT Sisältö: 1. Taustaa - miksi uimahalliportaali? 2. Portaalin sisältö

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

RIL Käyttäjälähtöinen älyrakennus. Julkistamisseminaari suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja ylläpito

RIL Käyttäjälähtöinen älyrakennus. Julkistamisseminaari suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja ylläpito RIL 267-2015 Käyttäjälähtöinen älyrakennus suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja ylläpito Julkistamisseminaari 29.9.2015 Päätoimittaja tekn.tri Eino Rantala, EKOSTO Oy OHJEEN LUVUT KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN ÄLYRAKENNUS

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

- STUL Riikka Liedes - Talotekniikkateollisuus Juhani Hyvärinen

- STUL Riikka Liedes - Talotekniikkateollisuus Juhani Hyvärinen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttamisen kuulemistilaisuus - Rakennusautomaation kommenttipuheenvuoro - STUL Riikka Liedes - Talotekniikkateollisuus Juhani Hyvärinen 1 Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien

Lisätiedot

Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon

Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa Fidelix 2015 Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Fidelix Yrityksenä, perustettu 2002. Suomalainen rakennusautomaation

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön vaikutus energiatehokkuuteen

Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön vaikutus energiatehokkuuteen Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön vaikutus energiatehokkuuteen BAFF 2013, 30.5.2013 SFS-EN15232 Johan Stigzelius KNX Finland ry sivu No. 1 KNX Finland ry Toimimme Suomessa KNX toimialaa

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Make the most of your energy

Make the most of your energy Make the most of your energy Kohti energiatehokasta tulevaisuutta Jouni Kekäläinen Schneider Electric Finland 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät Tampere Schneider Electric lyhyesti 22,4 miljardia liikevaihtoa

Lisätiedot

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Suunnitteluvaihe lukitsee käyttökustannukset 90%:sti Lämmitysjärjestelmiä kannattaa puntaroida, kuinka paljon lisäkilkkeitä siellä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka Energiatehokkuusvaatimukset Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset 10.1.2014 TAMK 2014 2 RES Uusiutuvan energian käytön

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT Jyväskylän maalaiskunnan katselmointikohteet Teppo Manninen Palvelukokonaisuudet Energia-analyysipalvelut Analyysipalvelut nykytilanteen toiminnalliseen ja taloudelliseen

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta Jarek Kurnitski FinZEB -tulosseminaari 5.2.2015 5.2.2015 1 Tausta Lähes nollaenergiarakentamiseen siirtyminen on luonut tarpeen kehittää

Lisätiedot

Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä

Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä Palvelualusta pilvessä välittää ja visualisoi tietoa eri lähteistä Hyötyjen ja hyödyntäjien tunnistaminen ja palveleminen Liikenne Sää WiFi Ilman

Lisätiedot

TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS

TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS Seminaari, Raahe TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS Esa Törmälä Oulun ammattikorkeakoulu 1 YRITYKSEN ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus yrityksissä tarkoittaa energian tehokasta käyttöä eli käytännössä

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

... ja uusia näkökulmia

... ja uusia näkökulmia Energiatehokkuuden mittarit... ja uusia näkökulmia 02.12.2009 Erkki Aalto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry CO 2 jalanjälki- visio 2010-20502050 Kehitysaukot t Puuttuvat lenkit Todellisuus

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden seurantajärjestelmä ja palvelut. - Keski-Suomen energiapäivä

Rakennusten energiatehokkuuden seurantajärjestelmä ja palvelut. - Keski-Suomen energiapäivä Rakennusten energiatehokkuuden seurantajärjestelmä ja palvelut - Keski-Suomen energiapäivä - 28.1.2010 lamit.fi lamit.fi on suunnittelutoimisto Äänekoskella joka on erikoistunut rakennusten energiatehokkuuden

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma:

Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma: Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma: "e3portaali tietoa ja työkaluja kuntien rakennuksille" Jorma Pietiläinen Copyright VTT Lähtökohta: 2 3 4 IPCC:n skenaatiot: 5 6 Tulevaisuus? 7 8 Kysymys myös

Lisätiedot

Ympäristösertifikaatti LEED

Ympäristösertifikaatti LEED Ympäristösertifikaatti LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) (Energia- ja ympäristösuunnittelun ohjaus) Esittelytilaisuus: Rakennusautomaatioseminaari 2013, 30.5.2013 Tekijä: Projectus Team

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Kiinteistötalous aihekuvaukset

Kiinteistötalous aihekuvaukset Kiinteistötalous aihekuvaukset Nro. Ohjaaja Kandityön otsikko Työn kuvaus 1001 Saija Toivonen Rakennusten purkaminen Työssä selvitetään kirjallisuustutkimuksen avulla rakennusten purkamista, sen syitä

Lisätiedot

Moderni kiinteistö tarvitsee innovatiivista teknologiaa

Moderni kiinteistö tarvitsee innovatiivista teknologiaa Matti Helkamo, myyntijohtaja Moderni kiinteistö tarvitsee innovatiivista teknologiaa Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Moderni kiinteistö ja sen luomat haasteet

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä

Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä 100 Lasissa! Kohti Fiksua Kaupunkia Erja Turunen, Executive Vice President, VTT Miimu Airaksinen, Kari Mäki, Raine Hautala, Juho

Lisätiedot

Älykäs sähkönmittaus - mahdollisuudet ja kuluttajien tarpeet. Lauri Penttinen, Keski-Suomen Energiatoimisto

Älykäs sähkönmittaus - mahdollisuudet ja kuluttajien tarpeet. Lauri Penttinen, Keski-Suomen Energiatoimisto Älykäs sähkönmittaus - mahdollisuudet ja kuluttajien tarpeet Lauri Penttinen, Keski-Suomen Energiatoimisto Sisältö Mitä on älykäs energianmittaus? Tilanne Suomessa ja Euroopassa Kuluttajien tarpeet Uudet

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja lämmitystavat. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Energiatehokkuus ja lämmitystavat. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Energiatehokkuus ja lämmitystavat Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus nyt ja tulevaisuudessa Lämmitysmuotojen kustannuksia

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaat käytännöt käyttöön Miksi? ESD Energiapalvelu direktiivi Tavoitteena säästää 50 milj. bensiinilitraa vastaava energiamäärä

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus vuoden 2011 talousarvion liitteeksi 6.9.2010 1 1. Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin henkilöstökeskuksen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025

RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025 RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JOKAISEN ARJESSA RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT / 2025 / Selvitykset yleisistä tulevaisuuskatsauksista ja muissa maissa laadituista alan strategioista

Lisätiedot

Projekti: VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN INNOVAATIO- JA TOIMINTAVERKOSTO

Projekti: VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN INNOVAATIO- JA TOIMINTAVERKOSTO Projekti: VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN INNOVAATIO- JA TOIMINTAVERKOSTO 1.1.2015 31.10.2016 VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN TIETOMALLINTAMINEN SEMINAARI 30.6.2016 Yleistä hankkeesta alustavat tulokset ja taustat

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot