Turun yliopiston kieliohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun yliopiston kieliohjelma"

Transkriptio

1 Turun yliopiston kieliohjelma Hyväksytty yliopiston hallituksessa

2 Turun yliopiston kieliohjelman lähtökohdat Turun yliopisto on kansainvälinen ja monikielinen tutkimusyliopisto. Yliopistolain mukaan Turun yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi, mutta yliopisto kannustaa muiden kielten käyttöön silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Englannin kieli on käytännössä akateemisen maailman lingua franca ja kansainvälisen tutkimuksen ensisijainen kieli. Turun yliopiston hallintokieli on suomi. Keskeisten hallintopalveluiden tulee kuitenkin kansainvälisten tutkijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan palvelemiseksi olla saatavilla yhdenvertaisesti sekä suomeksi että englanniksi. Viestinnän kieli tulee määritellä kohderyhmän perusteella. Sisäisessä viestinnässä kaikki keskeiset asiakirjat tulee julkaista sekä suomeksi että englanniksi. Ulkoisen viestinnän tulee palvella sekä suomalaista yhteiskuntaa että kansainvälistä tiedeyhteisöä. Rehtorin asettama kieliohjelmatyöryhmä professori Kaisa Häkkinen, puheenjohtaja professori Niina Nummela johtaja Mike Nelson yksikön johtaja Hanna Ruska-Becker erikoistutkija Eleanor Coffey akatemiatutkija Niklas Wahlberg lakimies Elina Reinikainen-Vänni kansainvälisten asioiden suunnittelija Pia Le Grand filosofian ylioppilas Anna Kahra projektisuunnittelija Sonja Vainio, sihteeri

3 Sisällys 1. Kieliohjelman yleiset linjat ja tavoitteet 2. Kieliohjelman tausta 2.1 Säädöstausta 2.2 Strateginen tausta 2.3 Tausta-aineistot 3. Kielten asema ja suhteet opetuksessa ja tutkimuksessa 3.1 Kielet opetuksen välineinä ja opetuksen kohteina 3.2 Kielet tutkimuksen välineinä ja tutkimuksen kohteina 4. Kielet yliopiston hallinnossa ja hallintopalveluissa 5. Kielet yliopiston viestinnässä 5.1 Kielet yliopiston sisäisessä viestinnässä 5.2 Kielet yliopiston ulkopuolelle suunnatussa viestinnässä 6. Kieliohjelman toteuttaminen ja seuranta 3

4 1. Kieliohjelman yleiset linjat ja tavoitteet Akateemisesta työstä suuri osa tehdään ajattelemalla ja kirjoittamalla. Molemmissa tarvitaan kieltä. Kaikkien alojen tieteellisessä ajattelussa tarvitaan täsmällisiä käsitteitä, jotka ilmaistaan ja määritellään kielen avulla. Tieteellinen tarkkuus ja johdonmukaisuus edellyttävät objektiivisesti ymmärrettävää ja yksiselitteistä ilmaisua. Sama koskee myös yliopiston hallintoa. Akateeminen maailma on perusluonteeltaan kansainvälinen. Suomen kieli on Turun yliopistossa opetuksen, tutkintojen ja hallinnon virallinen kieli, mutta sen rinnalla on välttämätöntä käyttää myös muita kieliä, jotta Turun yliopisto voi täysipainoisesti osallistua kansainvälisen tiedeyhteisön toimintaan ja palvella yliopistossa työskentelevää kansainvälistä henkilöstöä ja opiskelijakuntaa. Akateemisen maailman lingua franca on nykyään englanti. Maailmassa on karkeasti arvioiden noin 7000 eri kieltä, ja näistä kaikista nimenomaan englanti on se, jota yleisimmin osataan vieraana kielenä oman varsinaisen puhuma-alueensa ulkopuolella. Koska yliopiston toiminnassa kaikkia kieliä on mahdotonta ottaa tasapuolisesti huomioon, on ensisijaisena kansainvälisenä kielenä tarkoituksenmukaisinta käyttää sitä kieltä, jota yleisimmin osataan, siis englantia. Vuonna 1920 perustettu Turun yliopisto on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto. Myös nykyisen yliopistolain mukaan suomen kieli on yliopiston kaikessa toiminnassa ensisijainen kieli. Jo pelkästään tästä syystä on tarkoituksenmukaista kannustaa yliopiston kansainvälistä henkilöstöä ja opiskelijakuntaa opiskelemaan ainakin jonkin verran suomea. Toisaalta suomenkieliselle henkilöstölle ja opiskelijakunnalle on omassa kotiyliopistossaan tarjottava mahdollisuus oppia toimimaan kansainvälisessä tiedeyhteisössä vierailla kielillä. Turun yliopiston kieliympäristöä voidaan kehittää aidosti kansainväliseksi noudattamalla rinnakkaiskielisyyden ja reseptiivisen monikielisyyden periaatteita. Rinnakkaiskielisyys tarkoittaa sitä, että yliopistoyhteisön jäseniä kannustetaan kaikessa akateemisessa toiminnassaan suomen kielen rinnalla käyttämään myös muita kieliä silloin, kun se on käytännössä mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Rinnakkaiskielisyyttä voidaan hyödyntää yliopiston kaikilla tehtäväalueilla, niin tutkimuksessa, opetuksessa, hallinnossa kuin yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessakin. Reseptiivisen monikielisyyden perusidea on se, että vieraiden kielten ymmärtäminen on yleensä helpompaa kuin niiden aktiivinen käyttäminen. Omien ajatusten ilmaiseminen käy taas parhaiten omalla äidinkielellä. Etenkin suullisessa kommunikaatiossa, esimerkiksi seminaareissa ja kokouksissa, voidaan noudattaa periaatetta, jonka mukaan osanottajat voivat käyttää kaikkia niitä kieliä, joita mukana olijat ymmärtävät. Kun osanottajat käyttävät niitä kieliä, joita itse parhaiten osaavat, kielenkäytön yleinen taso nousee. Samalla eri kielten rinnakkainen, idiomaattinen käyttö tarjoaa luotettavan ja käytännössä ilmaisen oppimismallin niille yliopistoyhteisön jäsenille, jotka haluavat kehittää omaa akateemista kielitaitoaan entistä monipuolisemmaksi. Usean kielen rinnakkainen käyttö on tarpeen myös yliopiston akateemisten tavoitteiden kannalta. Eri kielten käsite- ja ilmaisujärjestelmät eivät vastaa toisiaan yksityiskohtaisesti, mutta kielten rinnakkainen käyttö antaa mahdollisuuden erojen ja yhtäläisyyksien tunnistamiseen ja ymmärtämiseen. Myös suomen kielen kehittämisen ja akateemisen tutkimustiedon hyödyntämisen kannalta on tärkeää, että kansainvälisen akateemisen kielenkäytön ja suomenkielisen ilmaisujärjestelmän välillä on tiedeyhteisön yleisiin käytäntöihin perustuva yhteys. Yliopiston toiminta sisältää keskenään eriluonteisia osa-alueita. Perustehtävän ja tuloksellisuuden kannalta keskeisen osion muodostavat opetus ja tutkimus. Näitä omilla tavoillaan tukevia osa- 4

5 alueita ovat hallinto ja viestintä. Koska kieliasioita koskevat vaatimukset ja käytännöt ovat osaalueilla jonkin verran erilaiset, näitä osa-alueita on tarpeen käsitellä kieliohjelmassa erikseen. Kieliohjelman yleisenä tavoitteena on - lisätä kielitietoisuutta ja ymmärrystä kielen merkityksestä sekä kehittää kielenkäytön yleistä tasoa kaikilla akateemisen toiminnan osa-alueilla - edistää toimivan, monikielisen kieliyhteisön kehittymistä ja aktiivista kehittämistä - antaa ohjeita ja suosituksia siitä, miten suomen kieltä ja muita kieliä käytetään hallitusti ja tasapainoisesti akateemisessa opetuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa - antaa ohjeita ja suosituksia niistä tukitoimista, joita monikielisen akateemisen yhteisön tuloksellinen toiminta edellyttää. 2. Kieliohjelman tausta 2.1. Säädöstausta Yliopistolain (558/2009) 11 :n mukaan Turun yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Yliopisto voi päättää lisäksi muun kielen käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa. Opetus- ja tutkimushenkilöstöltä sekä muulta henkilöstöltä vaadittavasta suomen ja ruotsin kielen taidosta säädetään valtioneuvoston asetuksella (770/2009). Asetuksen 1 :n mukaan yliopiston opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan, että hän hallitsee sen kielen, suomen tai ruotsin, jolla hänen on annettava opetusta. Opetuskielen hallitseminen voidaan osoittaa yliopiston johtosäännössä määrätyllä tavalla. Yliopisto voi myöntää erivapauden näistä kielitaitovaatimuksista johtosäännössä määrätyllä tavalla. Suomen perustuslain (731/1999) 17 säätää jokaisen oikeudesta käyttää viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Yliopistolain 35 :n mukaan Turun yliopiston hallintokieli on suomi. Jokaisella on oikeus omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään kielellä. Turun yliopiston johtosäännön 32 :ssä kuvattujen yleisten kelpoisuusvaatimuksien mukaan yliopiston tehtävään otettavalta edellytetään sellaista koulutusta, kokemusta ja muiden kuin suomen tai ruotsin kielen taitoa kuin kyseisen tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Nämä edellytykset määritellään kunkin tehtävän osalta ennen kuin tehtävän täyttämiseen ryhdytään. Yliopistolain 36 :n mukaan yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Pääperiaatteena on, että hakijoihin sovelletaan yhdenmukaisia valintaperusteita. Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan kuitenkin yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa. Yliopistolain 46 :n mukaan Turun yliopiston ylioppilaskunnan kieli on suomi. Yliopiston hoitaessa julkista tehtävää sovelletaan hallintolakia (434/2003). Lain 9 :ään sisältyy hyvän kielenkäytön vaatimus, jonka mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. 5

6 Hallintolain 26 :ssä säädetään tapauksista, joissa viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen. Viranomaisen on tietyin edellytyksin järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta. Oikeudesta maksuttomaan tulkkaukseen säädetään kielilaissa (423/2003), Strateginen tausta Turun yliopisto on voimassa olevan strategiansa mukaan kansainvälinen tutkimusyliopisto, joka korostaa rooliaan kansalaisten perustamana sivistys- ja tiedeyliopistona. Tämä edellyttää aktiivista osallistumista samanaikaisesti sekä kansainvälisen tiedeyhteisön että suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Kieliohjelma pyrkii osaltaan vastaamaan lainsäädännöstä nousevan suomenkielisyyden ja strategiasta kumpuavan kansainvälistymispaineen väliseen ristiriitaan. Toimintamalli on sopusoinnussa rinnakkaiskielisyyden ideologian kanssa. Yliopisto on strategiassaan sitoutunut luomaan järjestelmän strategiselle tutkijarekrytoinnille, jolla pyritään kiinnittämään kansainvälisesti meritoituneita tutkijoita ja sitouttamaan heidät yliopistoon. Yliopiston opettaja- ja tutkijakunnan kansainvälistyminen luo entistä paremmat edellytykset rinnakkaiskielisyydelle ja reseptiiviselle monikielisyydelle, mutta toisaalta asettaa myös paineita toimintojen kehittämiselle. Rekrytoinnissa korostetaan laajemminkin kielitaidon ja kansainvälisen kokemuksen merkitystä. Monikielisen työyhteisön puitteissa voidaan esimerkiksi tohtori- ja tutkijakoulutuksessa tarjota valmiudet kansainvälisiin tutkija- ja asiantuntijatehtäviin. Yliopisto on strategiassaan sitoutunut tohtori- ja tutkijakoulutettavien kansainvälisen liikkuvuuden lisäämiseen. Yliopisto on strategiassaan sitoutunut myös kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin tehostamiseen, vieraskielisen opetuksen laadun kehittämiseen sekä Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen lisäämiseen, jotta opiskelijoilla on mahdollisuus työllistyä ja yliopiston kansainvälinen henkilökunta voi integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan entistä helpommin. Hallinnon osalta strategia korostaa erityisesti toimivien infrastruktuurien merkitystä. Kansainvälisen henkilöstön ja kansainväliseen käyttöön tarkoitetun aineiston kohdalla toimivuus edellyttää, että palveluja ja työskentelyä tukevia järjestelmiä sekä niitä koskevaa käyttäjätukea on tarjolla riittävästi myös englanniksi. Tukipalveluja englannin kielellä tarvitaan myös haettaessa rahoitusta tutkimusja opetushankkeisiin kansainvälisistä rahoituslähteistä. 2.3 Tausta-aineistot Turun yliopiston verkkosivulle on koottu joukko linkkejä käsillä olevan kieliohjelman kannalta keskeisiin taustadokumentteihin. Näitä ovat luvussa 2.1 mainitut säädöstaustaan liittyvät dokumentit, yliopiston strategia, Turun yliopiston henkilöstöpoliittinen ohjelma (tulossa!) sekä Turun yliopiston, Turun kauppakorkeakoulun ja Åbo Akademin yhteistyönä aiemmin laadittu selvitys kieltenopetuksesta ja sen kehittämismahdollisuuksista ( ). Lisäksi sivulta löytyy linkkejä muiden instituutioiden kielipoliittisiin ohjelmiin, joita on soveltuvin osin otettu huomioon Turun yliopiston kieliohjelmaa laadittaessa. Linkit löytyvät osoitteesta https://intra.utu.fi/yleista/tyoryhmat/kieliohjelmatyoryhma.html 6

7 3. Kielten asema ja suhteet opetuksessa ja tutkimuksessa Maailman vanhimpana täysin suomenkielisenä yliopistona Turun yliopiston erityisenä kunniaasiana on osallistua akateemisena asiantuntijana suomen kielen kehittämiseen ja samalla pitää huolta suomen kielen käytön korkeasta tasosta oman toimintansa piirissä. Muiden kielten osuus korostuu erityisesti tutkimuksessa, maisteri- ja jatkokoulutustason opetuksessa sekä yliopiston ulkopuolelle suunnatussa viestinnässä. Muista kielistä ensisijainen on englanti, mutta koska kansainvälisessä tiedeyhteisössä tarvitaan monia muitakin kieliä, myös näitä pyritään opettamaan ja käyttämään mahdollisuuksien mukaan. Eri kielten aktiivista käyttöä suositaan, sillä akateemisen kieliyhteisön luonteva monikielisyys on voimavara, joka hyödyttää jäseniään monipuolisesti. Useiden kielten rinnakkainen käyttö tarjoaa mahdollisuuden luonnolliseen kielenomaksumiseen ja oman kielitaidon parantamiseen syntyperäisten puhujien esimerkkiä seuraamalla omasta äidinkielestä riippumatta. Aktiivisen monikielisyyden lisäksi tulee kiinnittää huomiota käytetyn kielen laatuun. Tämä edellyttää, että tarjolla on eri kielten käyttöä tukevaa yleistä kieltenopetusta ja kielenhuoltoa riittävästi ja monipuolisesti sekä henkilökunnan että opiskelijoiden tarpeisiin. Päävastuu yleisestä kieltenopetuksesta ja kielenhuollosta on kielikeskuksella. 3.1 Kielet opetuksen välineinä ja opetuksen kohteina Yliopiston opetuskieli on yliopistolain mukaan suomi. Kaikilla opiskelijoiksi hyväksytyillä on oikeus saada korkeatasoista suomenkielistä opetusta ja kirjoittaa opinnäytteensä suomeksi ainakin perustutkintotasolla ja myös jatkotutkintotasolla silloin kun se on tieteenalan kannalta tarkoituksenmukaista. Poikkeuksen muodostavat ne opinto-ohjelmat, -kokonaisuudet ja -jaksot, jotka on lähtökohtaisesti suunniteltu englanninkielisiksi. Opinnäytetöitä voidaan kirjoittaa myös muilla kielillä, kun se on perusteltua. Kaikkien opiskelijoiden, kansainvälisiä opiskelijoita lukuun ottamatta, edellytetään kandidaattivaiheen jälkeen pystyvän käsittelemään omaan tieteenalaansa kuuluvia asioita sekä suullisesti että kirjallisesti hyvällä suomen kielellä ja popularisoimaan alansa tutkimusta suomalaisen yhteiskunnan tarpeiden mukaisella tavalla. Käytetystä kielestä riippumatta korostetaan sujuvaa ja laadukasta kieltä, ja kykyä laadukkaan tekstin tuottamiseen käytetään yhtenä arviointikriteerinä opinnäytteiden arvostelussa. Erityisen suurta huomiota akateemisen kielenkäytön konventioiden ja oman alan terminologian hallintaan kiinnitetään kypsyyskokeessa. Kielikeskus ja tiedekunnat tarjoavat tätä tarkoitusta palvelevaa kirjallisen viestinnän opetusta. Kieltenopetusta pyritään mahdollisuuksien mukaan integroimaan asiasisältöjen opettamiseen. Tavoitteena on, että opiskelijat jo perustutkintovaiheessa sisäistävät akateemisen kielenkäytön normit ja niiden merkityksen sekä tiedeyhteisön sisäisessä että tiedeyhteisön ulkopuolelle suunnatussa viestinnässä. Englanninkieliseen jatkotutkinto-opetukseen panostetaan erityisesti aloilla, joilla tutkimuksen kansainvälisyys on keskeistä. Jatko-opintoihin valittavalla tulee olla opintojen suorittamiseen riittävä kielitaito. Yliopisto kiinnittää rekrytointivaiheessa erityistä huomiota englanninkielistä opetusta antavien opettajien kielitaidon tasoon sekä tarjoaa opetushenkilökunnalle säännöllisesti aiheeseen liittyvää koulutusta. Yleisen kieltenopetuksen tavoitteena on taata yliopiston kaikille suomenkielisille opiskelijoille perusvalmiudet käyttää sekä omaa äidinkieltään että toista kotimaista kieltä ja ainakin yhtä vierasta 7

8 kieltä toimiessaan tiedeyhteisössä ja sen ulkopuolella. Englannin lisäksi tarpeellisia vieraita kieliä esimerkiksi Itämeren alueen akateemisessa yhteistyössä ovat skandinaaviset kielet, saksa, viro ja venäjä. Eurooppalaisessa tiede- ja kulttuuriyhteisössä runsaasti kysyntää on esimerkiksi ranskan, espanjan ja italian kielillä, yhteiskunnalliset ja kaupalliset tarpeet vaativat myös Aasian kielten ja niistä erityisesti kiinan ja japanin kielen taitoa. Yleistä kieltenopetusta järjestävät sekä kielikeskus keskitetysti että tiedekunnat omia erityistarpeitaan varten. Eri tahojen yhteistyötä on mahdollista koordinoida ja kehittää tehokkaan tiedotusjärjestelmän ja työnjaon avulla. Jatkotutkintotasolla opiskelijan edellytetään pystyvän toimimaan sekä suullisesti että kirjallisesti vierailla kielillä, ensisijaisesti englanniksi. Yleiseen kieltenopetukseen sisällytetään tätä tukevia opintoja, erityisesti tieteellistä kirjoittamista ja tieteellisten esitelmien pitämistä käsitteleviä kursseja, joiden suunnittelusta ja järjestämisestä vastaa Turun yliopiston tutkijakoulu yhteistyössä kielikeskuksen kanssa. Kansainvälisille opiskelijoille yleinen kieltenopetus tarjoaa tällä hetkellä perusvalmiudet suomen kielessä. Alkeisopetusta järjestetään kielikeskuksessa ja kauppakorkeakoulussa. Suomen kielen ja kulttuurin perus- ja aineopintoja järjestetään humanistisessa tiedekunnassa, jossa opetuskielenä on suomi. Nykyisin tarjolla oleva suppea alkeisopetus ei kuitenkaan riitä esimerkiksi työelämän tarpeisiin. Koska työllistyminen ja integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan edellyttävät suomen kielen taitoa, tulisi yleisen suomen kielen opetuksen resursseja lisätä. Tutkintoihin tähtäävää kielten aineenopetusta annetaan humanistisessa tiedekunnassa kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa. Pääaineina opiskeltavia kieliä ovat suomen kielen lisäksi indoeurooppalaisista nykykielistä englanti, espanja, italia, pohjoismaiset kielet, ranska, saksa ja venäjä sekä klassillisista kielistä kreikka ja latina. Kauppakorkeakoulussa kielten ja liikeviestinnän oppiaineilla on sivuaineasema. Kansainvälisiä opiskelijoita varten on suomen ja sen sukukielten maisteriohjelma, jossa opetus annetaan suomeksi. Useissa kieliaineissa on erikseen sekä kielentutkimukseen että kääntämiseen ja tulkkaukseen kouluttava linja. Vaikka yliopistossa ei voida ilman erityistä syytä velvoittaa opiskelijaa suorittamaan opintojaan muulla kuin yliopiston virallisella kielellä, vieraissa kielissä ja toisessa kotimaisessa kielessä opiskeltavan kielen käyttäminen sekä opetuksen että opinnäytteiden kielenä on oppimistavoitteiden kannalta perusteltua. Osa vieraiden kielten opetushenkilökunnasta on opiskeltavien kielten syntyperäisiä puhujia, jotka ovat vapautettuja yliopiston kielitaitovaatimuksesta. Tiedekunta voi antaa omia erityisohjeita opinnäytteiden laajuudesta ja opinnäytetöihin mahdollisesti liitettävistä suomenkielisistä tiivistelmistä silloin, kun työt laaditaan muulla kuin yliopiston virallisella opetuskielellä. Sekä yleistä että tutkintoihin tähtäävää kieltenopetusta täydentää kansainvälinen opiskelijavaihto sekä henkilökunnalle suunnatut vaihto-ohjelmat ja -sopimukset. Englanniksi opetettavien perustutkintovaiheen kurssien määrää tulisi lisätä, jotta Turun yliopisto olisi nykyistä houkuttelevampi kohde kansainvälisille vaihto-opiskelijoille. Tämä parantaisi myös mahdollisuuksia ulkopuolisen rahoituksen saamiseen Euroopan unionilta Marie Curie International Training Networks -verkostoille, joissa englanniksi tarjottavat kurssit pitää määritellä jo hakemusvaiheessa. Lisäksi yliopiston tulee vastata englanniksi opetettavien jatkotutkintovaiheen kurssien kasvaneeseen kysyntään ja tarjota näitä kursseja kansainvälisesti rekrytoiduille tohtorikoulutettaville, jotka tarvitsevat englanninkielisiä kursseja tohtorin tutkinnon suorittamiseksi. 8

9 3.2 Kielet tutkimuksen välineinä ja tutkimuksen kohteina Yliopistossa tehdään tutkimusta sekä opinnäytetöiden muodossa että opetuksesta riippumattomana tutkimuksena. Tutkimuksen kieltä ei määritellä yliopistolaissa eikä yliopiston johtosäännössä. Akateeminen tutkimus on perusluonteeltaan vapaata ja tutkijalähtöistä, ja sama koskee tutkimuksen kieltä. Tiedeyhteisö on kansainvälinen, ja tutkimuksen kieli on tarkoituksenmukaista valita sen mukaan, mille kohderyhmälle tutkimus on ensisijaisesti suunnattu. Jatko-opinnoista alkaen tutkimusjulkaisut on usein järkevintä kirjoittaa kansainvälisillä kielillä. Toisaalta suomalaisen yhteiskunnan tarpeita ajatellen on pyrittävä siihen, että ainakin tärkeimpiä tutkimustuloksia tuodaan julki myös suomeksi. Monilla aloilla, esimerkiksi oikeustieteessä ja ns. kansallisilla aloilla, tutkimusta tehdään alun pitäenkin erityisesti kotimaan tarpeisiin, ja silloin ensisijaisena julkaisukielenä on tarkoituksenmukaista pitää suomen kieltä. Englanti on kuitenkin usein akateemisen tutkimuksen työkielenä, ja englannin laajaan käyttöön tieteellisessä viestinnässä rohkaistaan, sillä englantia ymmärretään laajasti. Kielten tutkimusta tehdään humanistiseen tiedekuntaan kuuluvassa kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa. Se kouluttaa kieliin, kulttuureihin ja viestintään perehtyneitä asiantuntijoita ja tutkijoita. Laitoksessa tehdään monialaista tutkimusta, erityisesti seuraavilla yliopiston strategian alueilla: oppimisen ja koulutuksen tutkimus, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten vuorovaikutusprosessien tutkimus ja keskiajan ja uuden ajan alun tutkimus. Tutkimusjulkaisujen tuottaminen on tutkimusprosessin olennainen osa. Julkaisuja on usein välttämätöntä laatia kielellä, joka ei ole kirjoittajan oma äidinkieli. Toisaalta syntyperäinen kielitaitokaan ei takaa sitä, että kirjoittaja tuntee oikeakielisyysnormit ja oman alansa tieteelliset kirjoituskonventiot. Tutkimusten julkaisumahdollisuuksia parantaa olennaisesti se, että tutkijoilla ja tutkijaryhmillä on mahdollisuus saada tukea julkaisujensa kääntämiseen tai kielentarkastukseen. Erityisen akuutti ongelma on jatko-opiskelijoiden kohdalla. Tuen puute saattaa pakottaa kirjoittamaan esimerkiksi väitöskirjan kielellä, joka rajoittaa tutkimuksen hyödyntämistä kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Kieliasun heikko taso saattaa estää varttuneenkin tutkijan sisällöllisesti erinomaisen julkaisun pääsyn kansainvälisen kustantajan arviointiprosessiin. Monissa yliopistoissa kielikeskus tai sitä vastaava yksikkö tarjoaa henkilökunnalle ja jatko-opiskelijoille käännös- ja kielentarkastuspalvelua. Vastaava toiminta tulisi käynnistää myös Turun yliopistossa mahdollisimman nopeasti. 4. Kielet yliopiston hallinnossa ja hallintopalveluissa Turun yliopiston hallintokieli on yliopistolain mukaan suomi, ja jokaisella on oikeus omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään suomen tai ruotsin kielellä. Englanti on ensisijainen vieras kieli myös hallinnossa erityisesti siltä osin kuin se palvelee kansainvälisiä tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita. Yliopiston kansainväliselle henkilökunnalle tarjotaan englannin kielellä kaikki ne järjestelmät ja palvelut, joiden käyttäminen kuuluu työsopimuksen mukaisiin työtehtäviin. Näitä järjestelmiä ja palveluja ovat ainakin SoleTM, Personec HR, Travel, tekstinkäsittely- ja muut vastaavat tiedonhallintajärjestelmät sekä koko henkilökunnalle suunnatut, palvelussuhdeasioita koskevat ja muut keskeiset määräykset, ohjeet ja tiedotteet. Suomenkielisellä henkilökunnalla on oikeus saada käyttöönsä kaikki vastaavat järjestelmät ja palvelut suomen kielellä. 9

10 Englanninkielissä hallintopalveluissa pyritään ylläpitämään sama taso kuin vastaavissa suomenkielisissä palveluissa. Myös muita kieliä voidaan käyttää tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Mikäli yliopistoon rekrytoitu työntekijä ei pysty hyödyntämään suomen- tai englanninkielistä aineistoa, työntekijän rekrytoinut yksikkö on velvollinen itse järjestämään tarpeellisen käännös- tai tulkkausavun. Opintohallinto vastaa siitä, että kaikilla opintojaksoilla ja opintosuorituksilla on englanninkieliset nimet. Yliopiston tutkintokieli on suomi, mutta kaikista tutkintotodistuksista annetaan myös englanninkielinen käännös tai todistuksen liite kansainvälistä käyttöä varten (Diploma Supplement). Osa yliopiston palveluista, esim. kirjastopalveluista, on avoinna myös yliopiston ulkopuolisille käyttäjille. Näissäkin tapauksissa palveluja edellytetään tarjottavan sekä suomeksi että englanniksi ja tarvittaessa ruotsiksi. Muita kieliä käytetään mahdollisuuksien mukaan. Hallinnon piirissä sovelletaan suullisessa viestinnässä samaa rinnakkaiskielisyyden ja reseptiivisen monikielisyyden periaatetta kuin akateemisessa toiminnassakin silloin, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Virallisissa asiakirjoissa käytetään kuitenkin suomea, ja asiakirjoja käännetään englanniksi tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. 5. Kielet yliopiston viestinnässä Yliopiston viestintä palvelee sekä yliopiston sisäistä tiedonkulkua että tiedon liikkumista toisaalta kansainvälisen tiedeyhteisön piirissä, toisaalta tiedeyhteisön ja muun yhteiskunnan välillä. Viestinnän tehtävien moninaisuus edellyttää sekä suomen että englannin rinnakkaista käyttöä useimmissa toiminnoissa, joskin suomenkielinen viestintä on käytännössä laajempaa. Kielestä riippumatta laadukas kielenkäyttö on perusedellytys luotaessa mielikuvaa asiantuntevasta ja tieteellisesti uskottavasta akateemisesta yhteisöstä. Nämä vaatimukset otetaan huomioon sekä viestintäyksikköön rekrytoitaessa että sitä resursoitaessa. 5.1 Kielet yliopiston sisäisessä viestinnässä Yliopiston sisäisen viestinnän ensisijainen kieli on suomi. Kaikki keskeiset asiakirjat, pysyväismääräykset ja ohjeet, joiden hyödyntämistä henkilöstön työsopimuksen mukaiset tehtävät edellyttävät, julkaistaan kuitenkin myös englanniksi. Sisäisestä viestintäjärjestelmästä (sähköposti, sähköinen työpöytä yms.) tulee olla käytössä sekä suomen- että englanninkielinen versio. Yliopiston sisäisen viestinnän kohderyhmänä on koko yliopisto eli kaikki yliopistossa työskentelevät ja opiskelevat henkilöt riippumatta siitä, ymmärtävätkö he suomea. 5.2 Kielet yliopiston ulkopuolelle suunnatussa viestinnässä Yliopiston viestintäyksikkö tiedottaa aktiivisesti merkittävistä tutkimustuloksista, tapahtumista ja toimintamuodoista sekä suomeksi että englanniksi yksiköiden toimittaman taustamateriaalin pohjalta. Suomessa toimivan suomenkielisen yliopiston keskeisenä tehtävänä on palvella suomalaista yhteiskuntaa tuottamalla ja tekemällä tunnetuksi uutta tutkimustietoa yhteiskunnan valtakielellä. Kansainvälisen tiedeyhteisön osana yliopistolla on erinomaiset mahdollisuudet välittää ja arvioida 10

11 myös muualla tuotettua tietoa ja saattaa sitä suomen kielellä suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Monikielinen ja monikulttuurinen yliopisto näyttää muulle yhteiskunnalle hyvää esimerkkiä siitä, miten eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat opiskelijat, opettajat, tutkijat ja muu henkilökunta voivat muodostaa tuloksekkaasti toimivan, tasa-arvoisen ja jatkuvasti kehittyvän työyhteisön. Sekä tutkimusta tuottavat yksiköt että yliopiston viestintäyksikkö välittävät tietoa yliopiston toiminnasta ja saavutetuista tutkimustuloksista kansainväliselle tiedeyhteisölle niillä kielillä, jotka kussakin tapauksessa ovat tarkoituksenmukaisia. Kansainväliselle tiedeyhteisölle ja kansainvälisille opiskelijoille suunnattu aineisto laaditaan englanniksi, mutta materiaalista tuotetaan myös suomenkielinen versio kun se on tarpeen tai lain mukaan välttämätöntä. On tärkeää että sisältö ja terminologia säilyvät yhteismitallisina ja helposti vertailtavina molemmilla kielillä. Kaikessa aineistossa pyritään saavuttamaan mahdollisimman suuri idiomaattisuuden aste. Kaikilla yliopiston yksiköillä, toimielimillä, työtehtävillä, opetusaloilla ja muilla pysyvillä instituutioilla on sekä suomen- että englanninkieliset nimet. Kaikilla yliopiston yksiköillä on sekä suomeksi että englanniksi laaditut verkkosivut, joilta käy ilmi ajantasaisella tavalla yksikön yhteystiedot, toiminnan keskeiset muodot sekä tutkimustoiminnan sisältö pääpiirteittäin. Yliopiston keskeiset esittelymateriaalit laaditaan sekä suomeksi että englanniksi ja molempia päivitetään säännöllisesti. Yliopistokampuksen kaikki opasteet ja kyltit pyritään laatimaan sekä suomeksi että englanniksi. 6. Kieliohjelman toteuttaminen ja seuranta Turun yliopiston kieliohjelman sisällöstä päättää yliopiston hallitus. Hallituksen hyväksymä kieliohjelma julkaistaan yliopiston verkkosivulla sekä suomeksi että englanniksi. Verkkosivulle avataan kieliohjelmaa ja siihen liittyviä taustadokumentteja varten oma WWW-sivusto. Sivustolle sijoitetaan myös jatkuvasti käytössä oleva lomake kieliasioita koskevan sähköisen palautteen antamista varten. Palautteen vastaanottajasta ja käsittelytavoista päättää palvelujohtaja tai hänen nimeämänsä henkilö tai työryhmä. Kieliohjelma otetaan huomioon suunniteltaessa yksiköiden toimintaa, rekrytoitaessa uusia työntekijöitä sekä päivitettäessä yliopiston strategiaa ja yksikköjen toimintakäsikirjoja. Ohjelman toteutumista seurataan sekä sähköisen palautteen että yksikköjen toimintaa koskevien itsearviointien ja vuosiraporttien avulla. Seurannasta vastaa käytännössä palvelujohtajan nimeämä henkilö tai työryhmä, jolla on selkeästi määritelty toimikausi, tehtävät ja toimivalta. Kieliohjelma arvioidaan perusteellisesti uudestaan jokaisen uuden strategiakauden alussa. Ohjelman arvioinnista ja uudistamisesta vastaa palvelujohtajan nimeämä työryhmä. 11

12 Liite Turun yliopiston kieliohjelmaan Toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia Sisäinen ja ulkoinen viestintä Kaikilla yliopiston yksiköillä on verkkosivut sekä suomeksi että englanniksi. Suomen- ja englanninkielisten sivujen ei tarvitse olla yhtä laajat. Yliopiston tärkeimmät esitteet ovat sekä suomeksi että englanniksi kohderyhmän tarpeiden mukaan. Yliopiston strategia ja muut keskeiset asiakirjat laaditaan suomen lisäksi myös englanniksi. Kaikki keskeiset sisäiset asiakirjat, joissa annetaan ohjeita tai tietoa henkilökunnalle, laaditaan suomen lisäksi myös englanniksi. Asiakirjan kieli tulee määritellä sen kohderyhmän perusteella. Hallintopalvelut Yliopiston tulee tarjota suomen lisäksi myös englannin kielellä kaikki työtehtävien kannalta keskeiset järjestelmät ja palvelut (näitä ovat ainakin SoleTM, Personec HR, Travel, Viikkoposti). Yliopistossa on tarvetta käännös- ja kielenhuoltopalveluille sekä suomen että muiden kielten osalta. Näistä tehtävistä huolehtimiseen tulee ohjata resursseja ja määritellä vastuutahot selkeästi. Nimet Yksiköillä, toimielimillä, työtehtävillä, opetusaloilla ja muilla pysyvillä instituutioilla on suomenkielisten nimien lisäksi myös englanninkieliset nimet. Yliopistoon tulee perustaa terminologiatyöryhmä, jonka tehtävänä on yhdenmukaistaa yliopistossa käytettävää terminologiaa. Kyltit, opasteet ja kartat Yliopistokampuksen kaikki kyltit, opasteet ja kartat ovat sekä suomeksi että englanniksi. Kielikurssit Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen resursointiin tulisi kiinnittää huomiota. Ulkomaalaisille suunnattu suomen kielen opetus ei nykyisellään riitä opiskelun, työllistymisen ja Suomessa työskentelyn tarpeisiin, eikä opetusta pystytä tällä hetkellä tarjoamaan kaikille halukkaille opiskelijoille ja henkilökunnan jäsenille.

13 Englantia lukuun ottamatta kaikissa kielissä on havaittu opiskelijoiden lähtötason heikkenemistä. Koska monipuolinen kielitaito on kuitenkin akateemisessa ympäristössä tarpeen, on tutkittava mahdollisuuksia valmentavien kurssien järjestämiseksi, vaikka yliopisto ei itse järjestäkään tällaisia kursseja. Toteuttaminen ja seuranta Rehtori on vastuussa kieliohjelman toteuttamisesta. Henkilö tai työryhmä, jolla on selkeästi määritelty toimikausi, tehtävät ja toimivalta, vastaa toteuttamisesta ja seurannasta käytännössä. Kieliohjelma arvioidaan perusteellisesti uudestaan jokaisen uuden strategiakauden alussa. Kieliohjelman WWW-sivustolle tulee lomake kieliasioita koskevan sähköisen palautteen antamista varten.

- englanninkieliset dokumentit TYYn sivuilla: http://www.tyy.fi/in-english/studentunion/documents-0

- englanninkieliset dokumentit TYYn sivuilla: http://www.tyy.fi/in-english/studentunion/documents-0 Kielikysymys - merkitä tiedoksi keskustelun ylioppilaskunnan käyttämistä kielistä ja käännettävistä dokumenteista sekä velvoittaa hallituksen valmistelemaan asian päätöksentekoon helmikuun edustajiston

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLIITTINEN OHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLIITTINEN OHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLIITTINEN OHJELMA hyväksytty yliopiston hallituksessa 6.10.2004 Jyväskylän yliopiston kielipoliittisen ohjelman tavoitteita ohjaavat yliopiston kokonaisstrategia ja yliopistolaki.

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Seminaari 17.11.2010 Fulbright Center Anu Virkkunen-Fullenwider Helsingin yliopiston kielikeskus anu.virkkunen@helsinki.fi Esityksen sisältö - Ensin

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016

Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016 TEHTÄVÄNTÄYTTÖSELOSTE Muodin ja vaatetuksen professorin tehtävä ajalle 1.1.2017 31.12.2021 Toimintaympäristön kuvaus Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Englannin kielen yliopistonlehtorin tehtävä 1.8.2014 alkaen toistaiseksi.

Englannin kielen yliopistonlehtorin tehtävä 1.8.2014 alkaen toistaiseksi. TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Englannin kielen yliopistonlehtorin tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Englannin kielen yliopistonlehtorin tehtävä 1.8.2014 alkaen toistaiseksi.

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta. Kirjallinen suunnitelma professorin tehtävän täyttämisestä

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta. Kirjallinen suunnitelma professorin tehtävän täyttämisestä JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Kirjallinen suunnitelma professorin tehtävän täyttämisestä Professorin tehtävä, suomen kieli, 1.8.2016 alkaen toistaiseksi 1. Professorin toimintaympäristö

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

LIIKETALOUSTIEDE, MARKKINOINNIN PROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN TEHTÄVÄ

LIIKETALOUSTIEDE, MARKKINOINNIN PROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN TEHTÄVÄ Tehtäväseloste Johtaja hyväksynyt 17.04.2013 1 (5) LIIKETALOUSTIEDE, MARKKINOINNIN PROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Kelpoisuusvaatimukset Turun yliopiston kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Helsingin Kielitivoli Viehko. Työkalupakkeja kieltenopettajille. Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5.

Helsingin Kielitivoli Viehko. Työkalupakkeja kieltenopettajille. Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5. (Kuvan paikka) Helsingin Kielitivoli Viehko Työkalupakkeja kieltenopettajille Annamari Kajasto, projektisuunnittelija Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5.2011 11.5.2011 Tekijä

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ

2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Dekaanin päätös 1 (5) TEHTÄVÄSELOSTE KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Turun yliopiston kasvatustieteiden

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Työelämä muuttuu monipuolisen

Työelämä muuttuu monipuolisen Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014 ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat Järjestökoulutus 11.2.2014 Keskustelun teemoja Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä?

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.

Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2. Yliopistojen kansainvälisen koulutuksen sähköinen rekrytointi- ja hakujärjestelmä -hanke OPM seminaari opiskelijavalinnoista 12.2.2007 Helsingin yliopisto Kati Kettunen Opiskelijapalveluiden päällikkö

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö Opiskelemaan Saksaan 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö OPISKELEMAAN SAKSAAN 2 Saksa on suosittu kohdemaa perinteikäs yliopistomaa

Lisätiedot

Aalto-yliopiston selvitys eduskunnan oikeusasiamiehen kanslialle on annettu 8.4.2013.

Aalto-yliopiston selvitys eduskunnan oikeusasiamiehen kanslialle on annettu 8.4.2013. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 12.11.2013 Dnro OKV/727/1/2013 1/5 ASIA Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli KANTELU Kantelija on 16.2.2013 eduskunnan oikeusasiamiehelle osoittamassaan kirjoituksessa

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Henkilöstöltä on saatu esitys, että Inarin kunta tukisi henkilöstön saamen kielen opiskelua nykyistä pontevammin. Ohessa saapunut sähköposti asiasta.

Henkilöstöltä on saatu esitys, että Inarin kunta tukisi henkilöstön saamen kielen opiskelua nykyistä pontevammin. Ohessa saapunut sähköposti asiasta. Yhteistyötoimikunta 41 26.08.2015 Kunnanhallitus 299 07.09.2015 Henkilöstön saamen kielen opiskelun tukeminen 327/01.03.00/2015 YTTMK 41 Henkilöstösihteeri-suunnittelija Henkilöstöltä on saatu esitys,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli ANONYMISOITU PÄÄTÖS 12.11.2013 Dnro OKV/136/1/2013 1/6 ASIA Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli KANTELU Kantelija on 23.1.2013 oikeuskanslerille osoittamassaan kirjoituksessa arvostellut

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua 6.6.2011 Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua Tampereen yliopiston tavoitteena on olla vuonna 2015 kansainvälisesti vetovoimainen ja arvostettu opiskelu, opetus ja tutkimusyhteisö.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Erilaiset opiskelijaryhmät Uudet uudet Vanhat uudet, esim. alan vaihtajat Maisterivaiheen uudet Maisterivaiheen vanhat

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIOPIN PROFESSORIN TEHTÄVÄ

KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIOPIN PROFESSORIN TEHTÄVÄ Dekaanin päätös 1 (5) TEHTÄVÄSELOSTE KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIOPIN PROFESSORIN TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittaminen Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on haettavana korva-, nenä- ja

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011)

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Henkilökunta yhteensä 2800 henkilöä Opetus- ja tutkimushenkilökunta 1588 Hallintohenkilökunta 448 (17%), muu henkilökunta 657 Kansainvälinen henkilökunta yhteensä 305

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 Romanikielen kielipoliittinen ohjelma hyväksytty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivan Romanikielen

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot