TOOPE YMPIN TÄYDENNYSOPINTO-OPAS 2012

Transkriptio

1 TOOPE YMPINTÄYDENNYSOPINTO-OPAS2012

2 2 TOOPE, YMPÄRISTÖMUUTOKSENJA-POLITIIKANOPISKELIJOIDEN TÄYDENNYSOPINTO-OPAS Nettiversio(kuvitustakarsittu) 1.painos uusittupainos,2012Helsinki. Toimittanut: MariPieniniemi,TuuliTeittinenjaRipaWillamo Toimittajatkiittävätkaikkialuoviaihmisiä,jotkaovatolleetmukanatekemässäaikaisempia TOOPEja. Painos: Pieni kesäkuu2012 Viikki

3 SAATTEEKSI Mikä ihmeen TOOPE? Uuden opiskelupaikan kynnyksellä elämä on yleensä enemmän tai vähemmän muutoksen kourissa. Yht' äkkiä pitäisi omaksua yliopiston tavat, saada täytettyä eteen lätkäisty tyhjä lukujärjestys, löytää oikeat luentosalit... Uusien asioiden lista on pitkä. Mutta ei hätää. Kädessäsi olevasta YMPin täydennysopintooppaasta eli tuttavallisemmin TOOPEsta löydät helpotusta alun hämmennykseen. Myös ympäristötieteiden opetus Helsingin yliopistossa on viime vuosina elänyt muutosten aikaa. Voit kuulla vanhojen patujen muistelevan vielä vanhoja oppiaineita, vanhoja tiloja, vanhoja opettajia, vanhaa tiedekuntaa, vanhaa tutkintorakennetta ja muita muinaisia asioita. Ja luultavasti liityt itse tuohon joukkoon lähivuosina, sillä käymistilat taitavat olla yksi osastomme luonteenpiirteistä... Jos TOOPEa lukiessasi et pysy mukana kaikissa muutoksissa, älä huolehdi: muut ovat yhtä äimänkäkenä. Ensimmäinen TOOPE näki päivänvalonsa Se synnytettiin silloisen ympäristönsuojelutieteen oppiaineen ykkösvuoden opiskelijoiden eli fuksien opastajaksi. Nykyisin päivitetty TOOPE opastaa uuden Ympäristömuutos ja -politiikka -oppiaineen fukseja ympäristötieteiden opiskelun kiemuroihin. Monivuotiset varoituksen sanat ovat kuitenkin paikallaan: suhtaudu kaikkeen lukemaasi kriittisesti, sillä TOOPEa päivitetään ainoastaan kerran vuodessa ja yksittäiset tiedot saattavat muuttua kesken TOOPE-kauden. Joka tapauksessa TOOPE on monipuolinen ja laaja-alainen tietoteos, fuksin paras ystävä! Pidäthän myös mielessäsi, että monet TOOPEssa esiintyvät "tiedot" ovat mielipideasioita. Eri mieltä saa ja on joskus hyväkin olla! Mielipiteitään ovat muuten TOOPEen kirjoitelleet hyvin monet eri opiskelijat jopa eri opiskelijasukupolvet teoksen vaiheikkaan historian aikana. TOOPEa on yritetty keskittää fukseille olennaisiin asioihin ja siksi sen sisältö onkin hieman vaillinaisempi tiettyjen teemojen, kuten opiskelijavaihdon ja kurssiesittelyjen osalta. Tarkempia tietoja näistä asioista löydät mm. tiedekunnan opinto-oppaasta sekä myös yliopiston kotisivuilta. Myös YMPin nettisivuja päivitetään jatkuvasti ja sieltä löytyy yleensäkin kaikkein tuorein tieto opintoihin liittyvissä asioissa. Lämpöiset onnittelut olethan päässyt aivan ihanaan joukkoon. TERVETULOA! Toopentoimituskunta 3

4 1 YMPÄRISTÖNSUOJELUA VIIKISSÄ Mitä on ympäristönsuojelu? Millaista on opiskella ympäristönmuutosta ja -politiikkaa? Ympäristömuutoksen ja -politiikan historiaa MITÄ LÖYDÄT YMPILTÄ JA VIIKISTÄ? Viikin kampusalue Viikin kampuskartta YMPin tilat ja henki Henkilökunta Palveluja Tietokoneiden käyttö VIIKIN VALTAKUVIOT Konsistorista pääainetoimikuntaan Ylioppilaskunta No mitä mä nyt sit voin tehdä? VINKKEJÄ EKALLE OPISKELUVUODELLE Opinto-ohjaus OPINNOT Kursseille ilmoittautuminen Merkinnät Tenteistä Kurssitentit Tiedekunta- ja laitoskohtaiset tentit Kirjatentit Alkukoe Opintokokonaisuudet Opintojen rakenne Perus-, aine- ja syventävät opinnot ) Fuksikurssit ) Muita perusopintoja

5 3) Aineopintoja ) Syventävät opinnot ) Muita ympin kursseja Sivuaineopinnot ja muut opinnot ) Fysiikan ja/tai kemian opintoja 10 op ) Biologian opintoja 17 op ) Yhteiskuntatieteellisiä ja/tai humanistisia opintoja (20 op) Muut opinnot Opiskelu tiedekunnan ulkopuolella Muut tiedekunnat Muista korkeakouluista Avoin yliopisto Opiskelemaan ulkomaille? Tavallisimpia vaihto-ohjelmia Muuta ulkomailla TUTKIMUSTOIMINTA Gradut Väitöskirjat Tutkimuskohteet Pari tärkeää yhteistyötahoa SOSIAALINEN ELÄMÄ Myy Muu sosiaalinen elämä OPINTOJEN PÄÄTTYMINEN Työllisyystilanne MILLAISIA ME SITTEN OLEMME? Opiskelijoiden haastattelut OPISKELIJAN PERUSSANASTO

6 YMPÄRISTÖNSUOJELUAVIIKISSÄ 1.1Mitäonympäristönsuojelu? Ympäristömuutos ja -politiikka ei ole käsite, jota ihmiset käyttävät arkisessa puheessaan. Jos mummosikysyy,mitäopiskelet,voiollahyväkäyttääsanaaympäristönsuojelukunselitätasiaa hänelletarkemmin. Mitäsittenonympäristönsuojelu?Kysyessäsitätävanhemmaltaopiskelijaltasaatvastaukseksi hämmentyneen hiljaisuuden, epämääräistä mutinaa tai sitten hän antautuu kanssasi monituntiseen keskusteluun asiasta. Yhden oikean vastauksen puutetta on turha säikähtää ja rynnätäpläräämääntietosanakirjaakohdastay.rentoudujarasitahetkiaivolihastasisekämieti, mitä olet tullut opiskelemaan ja mitä se sinulle merkitsee. Tämä on vasta ensimmäinen asia, johon et yliopistolta löydä absoluuttista totuutta, mutta varmasti saat siihenkin osviittaa opiskeluaikanasi.nyttoopeantaasinullemuutamanvinkinalkupääomaksi. Ympäristönsuojelu on kaiken inhimillisen puolustamista yhteiskunnassa, kotona, bileissä, puutarhassa ja tunkiolla; elämäntapa, ajattelutapa tai ei kumpaakaan; hihhulointia, vastustamista ja purnaamista; kestävää kehitystä; biosfäärin elinkelpoisuuden säilyttämistä; ystävyyttä,läheisyyttäjapoikarakkautta;esasaaristajamarttitiuria;porkkanansyöntiäjasiilien ruokkimista; mätiä valtarakenteita ja lempeää demokratiaa." (Vuoden 1993 Toopen toimituskunnansuurifilosofinenvuodatus) Käytännössäesim.hallinnossaympäristönsuojelujaotellaanerisektoreihin.Perinteinenjaottelu oliluonnontieteellispainotteinen(ilmansuojelu,vesiensuojelu,maaperänsuojelu,jätehuolto, alkuperäisluonnonsuojelujne.)ympäristönsuojeluntuuletovat1990-luvultaalkaenkuitenkin puhaltaneetvahvastihumanistis-yhteiskuntatieteellisestäsuunnasta:pelkkienluonnossa tapahtuvienmuutostenanalysoinninlisäksionalettupohtiayhteiskunnallisiarakenteitaja yksilönkäytöstäsekäsitä,kuinkanejohtavatympäristöongelmiinjavoisivattoisaaltaratkaista niitä. Oppiaineessamme paljon käytetyssä näkökulmassa ympäristönsuojelu tiivistetään kolmeen kysymykseenjaseuraavaankuvaan: 6

7 Millaisiaympäristöongelmiaon? Millaisiamuutoksiaihmisentoimetaiheuttavatluonnossa? Miksiympäristöongelmiaon? Mitkä syyt ihmisten elämäntavassa ja yhteiskunnan rakenteissajohtavatympäristöongelmiensyntymiseen? Mitenympäristöongelmiavoiratkaista? Millaisia humanistis-yhteiskuntatieteellisiä ja teknisluonnontieteellisiäkeinojaonolemassaympäristöongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja jo syntyneiden ongelmien korjaamiseksi? Myös vastuuproffamme opetusalana on määrittelytekstin mukaan "ympäristöongelmien syyt, ilmeneminen luonnossa ja ratkaisukeinot". Eli siis koko maailma. Tiedäthän, että vaatimattomuuskaunistaa. Siinä siis näkökulma, jota YMPin opetuksessa sinulle tullaan tuputtamaan. Muista kuitenkin, etteiseolemitenkäänainoajaabsoluuttisenoikeamahdollisuussamaamieltäsiitäeitarvitse olla.lopultajokaisenopiskelijankintuleeluodaitselleenomatmääritelmänsäjanäkökulmansa; vainsinätiedät,mitenjuurisinäajattelet! 1.2Millaistaonopiskellaympäristönmuutostaja-politiikkaa? Siinäpä kysymys! Oppiaineesi on aivan uusi ja vasta yksi vuosikurssi ennen sinua on sitä opiskellut.niinpävastauksiaotsikonkysymykseenonvieläaikavähän. Opiskelualasi on huikean laaja. Saat liikkua tieteenalalta toiselle; Viikistä keskustaan ja Otaniemeen;kasvifysiologianharjoitustöistäsosiaaliantropologianluennolle.Melkeinmikävaan kuuluu ympäristönsuojeluun, eikä kaikkea voida yhdessä paikassa opettaa. Tästä syystä opiskelijoille on annettu poikkeuksellisen vapaat kädet opintojensa suunnitteluun. Anna mielikuvituksesi lentää ja käy käsiksi opinto-oppaisiin! Vastuu opintojesi mielekkyydestä on sinulla. 7

8 Useinkuuleehoettavan,ettäluonnossakaikkivaikuttaakaikkeen.Joiltakinosintässäonperää, ja siksi YMPissä pyritään ilmiöiden kokonaisvaltaiseen hahmottamiseen. Esimerkiksi liian voimakas jako ilman- ja vesiensuojeluun hankaloittaisi monien ympäristöongelmien kokonaiskuvan hahmottamista. Toisaalta ongelmien syyt löytyvät myös ihmismielestä ja yhteiskunnasta,jotenihmistieteitäkinontärkeäätuntea.ympäristönsuojelunkeinotvoivatolla yhtähyvinekologisia,teknisiä,oikeudellisia,taloudellisiakuinkasvatuksellisiakin. Valmistuvan YMPiläisen tutkinto voikin näyttää varsin monenlaiselta. Kokonaisnäkemyksen lisäksi ei ole varsinaisesti pakko erikoistua mihinkään, pakollista mutta aiheeltaan valittavissa olevaa 25 opintopisteen laajuista sivuainetta lukuun ottamatta. Toisaalta monet valitsevat itselleen bonuksena jonkin vahvan sivuaineen, johon he paneutuvat enemmänkin. Tätä omaa mahdollista syventymiskohdetta voi hyvin etsiä pari ensimmäistä vuotta. Tällainen vapaus on etuoikeus. Helppoa se ei aina kuitenkaan ole; sen myötä oppiaineemme vaatii kykyä lopulta tehdä päätökset itse. Kukaan ei määrää tutkintosi lopullista muotoa. Ote omasta niskasta ja maailmastaonsaatavaitse.huh!muttaseonkivaa. Meistä siis pyritään kasvattamaan monialaisia generalisteja, eli vähän kaikkea ymmärtäviä tyyppejä,jotkapystyvätkommunikoimaanerialojenihmistenkanssaratkaisujenlöytämiseksi. Se on aika poikkeuksellista, koska perinteisen ajattelun mukaan yliopiston tulisi kouluttaa spesialisteja ihmisiä, jotka tietävät kaiken esimerkiksi Eusthenopteron-tetrapodeista, mutta eivätsittenpaljonmuusta.tulettehuomaamaan,ettämeemmeoleniitätyyppejä.ymppoikkeaa juuritässäsuhteessauseimmistamuistaoppiaineista. Tietysti osa YMPiläisistäkin tietää heti alussa jonkin alan, johon he haluavat syventyä. Toisten opiskelulle taas tuntuu olevan tyypillistä ajoittainen spesialismi generalismi -jatkumolla seilailu:erikoistuakovaikoeijajos,niinmihin?tällävalinnallaeiolevieläkiire,voitjättääsen hyvin ainakin toiseen, jopa kolmanteenkin opiskeluvuoteen. Useille meistä vahva sivuaine on löytynyt opintojen tässä vaiheessa hyvin luontevasti. Mutta myös useat ovat varmistuneet halustaan pysyä generalisteina loppuun asti, vaikka alussa ajatus ehkä olikin hieman hämmentävä. 1.3Ympäristömuutoksenja-politiikanhistoriaa Historia saattaa tuntua kuivalta ja tylsältä: sivutolkulla tilitellään menneiden vuosien ja jopa vuosikymmententapahtumia.muttaympissä,kutenniinmonessamuussakinasiassa,historian tunteminenauttaaymmärtämääntämänpäiväntapahtumia.tässäesitellytnimetjatapahtumat tulevat varmasti tutuiksi opintojen alettua, mutta miksi et kurkistaisi oppiaineesitaustoihin jo nyt! 8

9 Ympäristömuutos ja -politiikka (YMP) on ollut yliopistollisen pääaineen nimenä vain pienen hetken, alkaen. Se muodostettiin kahdesta aiemmasta pääaineesta, ympäristönsuojelutieteestä (YMPS) ja ympäristöbiologiasta (YB). Samalla yhdistyivät kaksi varsinerilaistajakunniakastaperinnettä. Ympäristönsuojelutieteen juuret ovat maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa, jossa jo 1960-luvun lopulla annettiin opetusta oppiaineessa nimeltä luonnon hoito ja suojelu Sen tarkoituksena oli tuoda tiedekunnan opetukseen sellaista näkemystä, joka ottaisi huomioon luonnon kauneusarvojen suojelun ja luonnossa virkistäytymisen näkökohdat sekä erityisesti metsien moninaiskäyttöajattelun. Tämä oppiaine synnytti sitten ympäristönsuojelun laitoksenympsinlaitosperustettiinvirallisesti Professorin virka täytettiin vakinaisesti syksyllä 1975, jolloin Pekka Nuorteva istui proffan pallillejapisti,ainakinmuuntiedekunnanmielestä,kokolaillahyrskynmyrskyn.tiedekunnan alun perin hahmottelema pienimuotoinen luonnonsuojelun linja muuttui täysin. Nuorteva loi heti ne suuntaviivat, jotka ovat siirtyneet YMPinkin opetukseen: pyrkimyksen "globaalissävytteiseen luonnontalouskoneiston suojeluun". Nuortevan eläintieteellinen pohjakoulutus näkyi kuitenkin hyvin selvästi laitoksen opetus ja tutkimus painottui hänen aikanaan ennen kaikkea luonnontalouden tuntemiseen. Humanistinen tai yhteiskuntatieteellinennäkemysjäipaljonvähäisempäänrooliin. Samoihin aikoihin 1970-luvulla alettiin matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa antaa opetusta oppiaineessa nimeltä ympäristötiede Se ei ollut pääaine, josta saattoi valmistua maisteriksi, vaan sivuaine, jota opiskelemalla lähinnä biologit saattoivat saada parempaa ymmärrystäsilloinvieläaikalapsenkengissäänolleestaympäristöajattelusta. Tuo oppiaineolikasvitieteenprofessoriraunoruuhijärvenluomus.siitäkehittyipikkuhiljaa ympäristöbiologian oppiaine, joka oli ensin vain biologian koulutusohjelmaan kuuluva sivuaine.fm-tutkintoonjohtavapääainesiitätuli1990-luvunlopulla. Liki kolme vuosikymmentä nämä kaksi oppiainetta ympäristönsuojelutiede ja ympäristötiede/ympäristöbiologiaelelivätrinnatusteneritiedekunnissa.jaerikampuksilla YMPS Viikissä ja YB keskustassa. Jossain määrin kaverukset olivat tietoisiatoisistaan ja jotain yhteistyötäkinvälilläoli,muttaseolivähäistä.molempiajohtihyvinvärikäsjavaikutusvaltainen proffa. Eläintieteilijä Nuorteva ja kasvitieteilijä Ruuhijärvi ovat mm. molemmat toimineet pitkään Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajina ja ovat aivan keskeisiä henkilöitä Suomenympäristönsuojelunhistoriassa. YMPS kehittyi pikkuhiljaa 1980-luvulla humanistis-yhteiskuntatieteellisempään suuntaan. Vuonna 1992 se liitettiin yliopiston hallinnonuudistuksen yhteydessä yhteen limnologien ja kalataloustieteilijöiden kanssa limnologian ja ympäristönsuojelun laitokseksi. Seuraavana vuonna Nuorteva jäi eläkkeelle, minkä jälkeen mikään ei ollut ennallaan. Opiskelija- ja opettajakunnan yhteisellä jättimäisellä ponnistuksella YMPSin tutkintorakenne pantiin ihan uusiksi.humanistis-yhteiskuntatieteellistenopintojenosuusnostettiinlähesyhtäsuureksikuin luonnontieteiden ja nykyiseen YMPiinkin periytynyt laaja-alaisuuden ja generalismin korostaminensiirtyikonkreettisestimyöstutkintorakenteeseen. YMPSin ihmistieteellistymisen vuosikymmen oli siis 1990-luku ja suunnilleen samalla aikataululla voi sanoa koko suomalaisen ympäristöajattelun kasvaneen pois puhtaista luonnontieteellisistä lähtökohdistaan. Tämä heijastui tietysti myös YB:n opetukseen: vaikka se pysyitiukastibiologiana,siihenkintulitiettyjäihmistieteellisiävivahteita. 9

10 Vuoden 2004 alussa yliopistoon perustettiin kokonaan uusi biotieteellinen tiedekunta YMPSin, jonka nimi oli vuonna 1998 muuttunut ympäristönsuojelusta ympäristönsuojelutieteeksi piti tehdä suuri henkinen muutto uuteen, luonnontieteen dominoimaantiedekuntaan.yb:lläeibiologianosanahenkinenkynnysollutkorkea,muttaheillä taasoliedessäfyysinenmuuttokeskustastaviikkiin. Vajaat 30 vuotta rinnakkain elettyään YMPS ja YB löivät siis hynttyyt yhteen ja syntyi uusi ympäristötieteet-niminen pääaine, joka näin jatkoi Ruuhijärven ajan ympäristötiede-nimen perinnettä. Muutos oli aluksi lähinnä kosmeettinen ja vaikutti hallintobyrokratiaan, muttei juurikaan opiskeluun. Tosin ympsiläisillä muuttui tutkintonimike, kun he alkoivat valmistua filosofian maistereiksi (FM) aiemman maatalous-metsätieteiden maisterin (MMM) sijaan. Bilsalaisillaeitällaistamuutostatarvittu. Seuraavasuurimuutosolijoovella:syksyllä2005otettiinkäyttöönkaksiportaisettutkinnotja kandintutkinto tuli fuksivuoden ja maisterintutkinnon väliin. Muutos oli jälleen valtava, mutta toipumisaikaa ei taaskaan juuri annettu. Uusi yliopistolaki astui pari vuotta myöhemmin voimaan ja sen myötä kaikkialla maamme yliopistoissa piti alkaa rakentaa ajan hengen mukaisesti suurempia yksiköitä yhdistämällä pieniä. Meidän tiedekunnassamme nimenomaan Lahdessa sijaitseva ympäristöekologian laitos oli nykymittapuun mukaan liian pieni. Ongelma ratkaistiin luomalla uusi ympäristötieteiden laitos Se koottiin yhdistämällä silloiset ympäristönsuojelutiede, ympäristöbiologia ja akvaattiset tieteet Viikistä sekä Lahden ympäristöekologian laitos. Laitoksen nimen lisäksi muuttui tiedekunnan nimi biotieteellisestä bio- ja ympäristötieteelliseksi tiedekunnaksi Nämä muutokset olivat puhtaan hallinnollisia eivätkä vaikuttaneet syksyllä 2010 tai aiemmin sisään päässeiden opiskelijoidentutkintovaatimuksiintms. Ja viime vuonna jyrisi taas kunnolla alkaen muuttuivat myös ja taas koulutusohjelmat ja pääaineet. Ympäristönsuojelutiede ja ympäristöbiologia lakkasivat aiemmassa muodossaan olemasta ja sulautuivat yhteen ympäristömuutokseksi ja - politiikaksi sinun uudeksi pääaineeksesi. Se puolestaan muodostaa Lahden ympäristöekologianpääaineenkanssayhteisenympäristötieteidenkoulutusohjelmanmutta Helsingin ja Lahden pääaineet pysyvät täysin itsenäisinä eikä esim. pääainetta voi vaihtaa toisestatoiseen. 10

11 MITÄLÖYDÄTYMPILTÄJAVIIKISTÄ? 2.1Viikinkampusalue Viikki on yksi neljästä alueesta, joihin Helsingin yliopisto keskittää toimintojaan. Muut kampukset löytyvät keskustasta, Kumpulasta ja Meilahdesta. Kampusalueestamme saattaa kuullapuhuttavannimelläviikintiedepuisto.sillätarkoitetaanhelsinginyliopiston,kaupungin ja muutamien muiden tahojen hanketta, jonka päämääränä on luoda Viikkiin korkeatasoista ja kansainvälistä biotieteisiin ja -teknologiaan liittyvää osaamista ja yritystoimintaa. Oman tiedekuntamme(bio-jaympäristötieteellisentiedekunnan)lisäksiviikinkampuksellatoimivat Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Farmasian tiedekunta sekä Eläinlääketieteellinen tiedekunta. Pääaineemmeonollutviimeaikoinamuutoksenkourissaniinnimensäkuintilojensakinsuhteen. Entinen ympäristönsuojelutiede on seilannut ympäri Viikin kampusta, ja yhdesti on ehditty muuttaatämänmeidänuudenkinpääaineennimissä.vanhimmatopiskelijataloittivatopintonsa A-talossa, vuoden 1999 fukseilla oli kunnia korkata Viikin Infokeskuksen upouudet väliaikaistilatjavuoden2002fuksittaaspääsivätensimmäisinäe-taloon.viimevuoden(2011) fuksit ehtivät vielä alkusyksystä kokea E-talon ihanan tunkkaiset ja menneitä vuosikymmeniä hohkavat huoneet, mutta loppusyksystä muutimme mahtavaan Ympäristötaloon, tuttavallisemmin Y-taloon. Yliopiston tilat ovat Y-talon toisessa kerroksessa, ja muissa kerroksissapyöriihelsinginkaupunginympäristökeskuksenväkeä. YmpäristötalonlisäksimuitatärkeitärakennuksiaovatBiokeskukset1,ja3,joistaBiotulee varmasti tutuimmaksi, sillä siellä sijaitsee mm. 24h-tietokoneluokka ja ympäristötieteilijöiden ainejärjestönmyyry:nkerhohuone.bio1:ssäonisohkounicafe-ravintola.pitsan(taipacmanin) muotoisesta, sinisestä Infokeskuksesta löydät mm. luentosaleja, ATK-luokkia, tiedekirjaston, kaupunginkirjastonjapienemmänunicafe-ravintolankoronan.kampuksentoisellareunallaon mmtdk:nrakennuksia,joissaymppiläisetkinkäyvätuseinluennoillataisyömässä.b-talossaon paljonluentosaleja,a-talossaonsodexonopiskelijaravintolaladonlukkojakielikeskuksentiloja sekäatk-sali,jataimmaisessaee-talossaonunicafenmukavaravintolaviikuna. Kovatasoinenbiotieteilyeiole onneksiennättänythaudataalleenkaikkiaviikinpeltoja,vaikka viheriöt hupenevatkin nopeaan tahtiin ja keväiset töyhtöhyypät joutuvat yhä ahtaammalle. Häivähdyksen idyllisestä maaseudusta lehmineen ja vuohineen päivineen voit (ainakin vielä) löytääsuuntaamallakulkusiviikintieneteläpuolelle.sielläyliopistonkoetilasinnitteleeedelleen rauhaisastinykykehityksenrinnalla. Viikin kampus rajautuu todella ainutkertaiseen kosteikkoalueeseen, nimittäin Viikin- Vanhankaupunginlahteen. Se on luonnonsuojelualue, jonka linnusto on erityisen monipuolinen jakiinnostava.kiikaritvaanlaitokseltalainaanjalinturetkelle! 11

12 2.1.1Viikinkampuskartta 1. Infokeskus Korona (myös Info, Infotalo tai Korona). Täältä löydät mm. Viikin tiedekirjaston, Helsingin kaupunginkirjaston, luentosaleja, ATK-tiloja, YTHS:n pienen palvelupisteenjaunicafekoronan. 2. Biokeskus 1 (tai Bio ykkönen). Unicafe Biokeskus, tiedekunnan kanslia ja Impact Factory.Lisäksierioppiaineidentilojajapaljonmuuta. 3. Biokeskus 2 (Bio kakkonen). Luentosaleja, farmasian tiedekunta, Helixin kertsi ja eri oppiaineidentilojajne. 4. Biokeskus3 (Bio kolmonen). Täältä löydät mm. Myyn, Symbioosin ja SvNK:n yhteisen kertsinjossavoikäydäkahvittelemassa,sekäkätevän24-htietokoneluokan.ylemmissä kerroksissaonmm.akvaattistentieteidenjabiologiantiloja. 5. Ympäristötalo (Y-talo). Uusi, hieno, energiatehokas rakennus, jossa on Helsingin kaupunginympäristökeskussekätoisessakerroksessaympinomattilat. 6. E-taloTäälläolivatennenmm.YMPinhomeiset,vanhattilat,muttanyttilaontyhjillään jasenkohtaloonepävarma. 7. C-taloC-alkuisialuentosaleja,erioppiaineidentiloja. 8. B-talo(metsätieteidentalo).LuentosalitB1-B7. 9. A-talo (yhteydessä B-taloon, se korkeampi osa tätä kompleksia). Sodexon opiskelijaravintolaladonlukko,kielikeskuksentiloja,sekä24-htietokoneluokka. 10. EE-talo Unicafe Viikuna, josta saa myös pizzaa. Eläinlääkiksen ja maametsiksen oppiaineidentiloja. 11. Latokartanon ylioppilaskylä, josta löytyvät mm. C-grundi ja B-grundi Näissä tiloissa Myyjamuutainejärjestötjärjestävätuseinbileitä. 12. Viikin monitoimitalo Täällä on Viikin Unisportin tiloja. Unisportin liikuntatunteja pidetäänmyösviikinnormaalikoululla. 13. Amican ravintola Tähkä jossa voit käydä syömässä opiskelijahintaista lounasta, kun Unicafealkaatökkiä. 14. Gardenia Trooppinen puutarha, ja mm. pieni puoti, josta voi ostaa esim. luuppeja kasvintuntemuskurssiavarten Bussiyhteydet: BussiyhteydetViikkiin ovat melko hyvät, mutta saattavat tuntua aluksi monimutkaisilta, koska pysäkkejäonkampuksenympärilläniinpaljon.kokemuksestatoopevoikuitenkinvakuuttaa, ettäsysteeminoppiinopeasti.aluksitärkeintäonhuomata,ettärautatientoriltapääseeviikkiin linjalla68sekä700-alkuisillabusseilla,jaespoostapäinkätevälläjokerilinjalla550.seuraavassa on lueteltu tarkemmin Viikin bussipysäkit, jotka on merkitty karttaan symbolein B1-B7. Tyhjentävästibussienliikennöintiäeitässäkuitenkaanvoiselittää.TuutoritjaHSL:nnettisivut kylläauttavatongelmatilanteissa! B1 Viikin tiedepuiston pysäkki. Infokeskuksen vieressä olevat bussipysäkit, joilla pysähtyvät bussit57(käpylänkauttamunkkivuoreen),68ja68x(latokartanostakeskustaan,ruuhkavuoro on nopeampi), tiedelinja 506 (Viikki Kumpula Pasila Meilahti Otaniemi Pohjois- Tapiola)sekäJokerilinja550(ItäkeskuksestaWestendiin). B2Lahdenväylänpysäkki Viikki,joltapääseekeskustaanjaKumpulaanhelpostibusseilla77 sekä700-sarjanseutubusseilla. B3ViikinBiokeskuksenpysäkki.TämäpysäkkionkätevästiBiokolmosenkertsinvieressä.Siinä pysähtyvätbussit57,68,68xja506. B4TämänpysäkinnimionLatokartano,muttaolevarovainen,silläsamannimisiäpysäkkejäon muuallakin. Tässä pysähtyvät kuitenkin 57, 68, 68X, 79 sekä 550. Linja 79 kulkee Malmilta Herttoniemeen. B5 Pysäkki Pihlajamäentie on Lahdenväylän alla, ja siinä pysähtyvät linjat 70T (Kampista 12

13 Suutarilaan), 73 (Hakaniemestä Suutarilaan) sekä 75 (Rautatientorilta Puistolan asemalle). Rautatientoriltalähtevätbussit70,71Vja73Npysähtyvätmyöställäpysäkillä. B6 Pysäkki Prisman ja Infotalon välissä olevalla Pihlajamäentiellä on myös nimeltään Viikin tiedepuisto,muttatässä päädyssä pysähtyvätbussit74(hakaniemipuistola)sekä506,kun setuleekumpulastapäin. B7Ylioppilaskylänbussipysäkki,jollapysähtyvät79ja

14 2.2YMPintilatjahenki Ihan kuin tässä ei olisi ollut muutoksia tarpeeksi: syksyllä 2011 muutimme Viikin upouuteen Ympäristötaloon (Viikinkaari 2), jossa pääosa YMPin väestä nykyisin asustaa. Pienempi osa majailee vastapäisen Biokeskus 3:n 6. kerroksessa. Ympäristötalossa elelevät myös Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen porukat ja taloa mainostetaan Suomen ympäristöystävällisimpänä toimistorakennuksena. Varmaan tämä pitää paikkansakin, mutta välillä kyllä ärsyttää, kun olet illemmalla ainoana paikalla ja talon koko kakkoskerroksessa palavat kaikki valot etkä saa niitä pois päältä, koska valaisinjärjestelmä perustuu pelkästään liiketunnistimiin Ainejärjestöpuolella ympäristötieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Myy ry (ks. luku 7.) piti aikanaan majaa Viikin A-talon legendaarisella Wintillä, mutta siitä jouduttiin luopumaan paloturvallisuuden vuoksi. Pikku-Myy matkasi Domus Academicalle eli Dommalle yhdessä muutaman muun ainejärjestön kanssa, mutta muutti sieltä melko pian pois. Nykyinen kerhotilamme on Biokeskus 3:n ykköskerroksessa. Jaamme sen rakkaudella biologian opiskelijoiden ainejärjestön, Symbioosin, ja ruotsinkielisten biologien ja maantieteilijöiden ainejärjestön,svenskanaturvetarklubbeninkanssa. 2.3Henkilökunta YMPille on tyypillistä, että opettajakunnan ovet ovat aina auki opiskelijoiden mieltä askarruttaville kysymyksille. Ja samaan avoimeen ilmapiiriin kuuluu, että opiskelijoiden mielipiteitä kysytään, kuunnellaan ja pyritäänottamaanhuomioonsiinämissä henkilökunnankin. YMPin tämänhetkiseen henkilökuntaan kuuluvat neljä proffaa (oikeammin 3.33, ks. edempänä), viisi lehtoria (joista yksi myös opintoneuvoja), tuntiopettaja, yliopistotutkija, yliteknikko ja amanuenssi. Näiden ohella oppiaineessa työskentelee erilaisten ulkopuolisten rahoitustenturvinmuutamavarsinainen tutkija ja jatko-opiskelija sekä tutkimusavustajia satunnaisella rahoituksella. Lisäksi sinä tulet meille ihan ennen kokemattomalla hetkellä: koskaan aiemmin YMPin tai sen edeltäjienhistoriassaeioleollutvuotta,jonkaaikanapääainesaakaksiuuttaprofessuuria.tämä tapahtuulukuvuoden aikana,kunensinkaupunkiympäristöpolitiikanapulaisprofessori ja sen jälkeen ruotsinkielinen Hållbar utveckling professori astunevat virkaansa. Edellisen valintaprosessiontätäkirjoitettaessajoniinpitkällä,ettäonvarmaa,ettävirkaanvalittutyyppi aloittaa jo sinun ykkösvuotesi aikana. Jälkimmäisen valintaan liittyvät kuviot on vasta saatu käyntiin,muttatoivomme,ettähänetkinnimitetäänhommiinjoensikeväänaikana. 14

15 Edellä mainittujen lisäksi Y-talossa ja Bio3:ssa pyörii lukuisa joukko opiskelijoita, jotka joko tekevät graduaan YMPin tutkimusprojekteissa, auttavat kurssien vetämisessä, osallistuvat erilaisiintyöryhmiin,kirjoittavatseminaarejaantaiharjoitustöitääntaikkahengailevatpaikalla ihanmuutenvaan.toivottavastinäemmesinutkinpikapuolinsiellätörmäilemässä!politiikkana on todellakin aina ollut, että tilat kuuluvat opiskelijoille siinä missä varsinaisille työntekijöillekin. Seuraavassa TOOPE esittelee uuden opiskelijan kannalta keskeiset nykyiset henkilöt oppiaineessamme.heidättavoittaajokoy-talon/bio3:ntiloistammetaisähköpostitseosoitteilla PekkaKauppionYMPinvastuuprofessori.HäntuliViikkiinympäristönsuojelutieteenproffaksi lokakuussa 1997 (saatiin siis jälleen Pekka, vrt. YMPSin kantaisä P. Nuorteva). Uusi Pekka väitteli tohtoriksi metsäpuolelta Sitä ennen (1982) hän teki Nuortevalle vanhasta YMPSistä pisimmän mahdollisen sivuaineen. Hänen tärkeimmät ansionsa ovat tutkimuksen alalla mm. toimiminen viisi vuotta ympäristöministeriössä suuren valtakunnallisen happamoitumisprojektin (HAPRO) tutkimusjohtajana 1980-luvulla. Pekka on työskennellyt Itävallassaneljävuottajaollutmukanamm.RiondeJaneironkuuluisanympäristökonferenssin (1992) valmisteluissa. Ennen Viikkiin tuloaan Pekka työskenteli kuusi vuotta Metsäntutkimuslaitoksessa.Pekkaonmuutenhyvinharvinainensuomalainen:Nobel-palkinnon saaja. Yhtenä tuhansien erimaalaisten tutkijoiden joukossa hän sai vuoden 2007 Nobelin rauhanpalkinnon,jokamyönnettiinhallitustenväliselleilmastopaneelille,ipcc:lle. Proffan huoneeseen voi jokainen mennä pää pystyssä, koska Pekkakin aikanaan pyrki YMPSiä lukemaan vaan eipä Nobel-mies päässyt! Ihmisenä Pekka on helposti lähestyttävä ja ystävällinen:löydäthänety-talostavarsinsäännöllisesti. Jari Niemelä on ympäristöbilsan puolelta YMPiin tullut proffa. Tämän Y-talossa majailevan leppoisanmiehenopetusalanaonennenkaikkeakaupunkiekologia.jarinasemapääaineessaon hiukan merkillinen, koska hän on koko tiedekuntammedekaani eli ylin pomo. Hän on siis tätä kautta mm. Pekan esimies, mutta kuitenkin pääaineessa Pekka on pomo. Jari on ehdottomasti kaikista yliopiston tiedekuntien dekaaneista paras ja ystävällisin Herra dekaani ei todellakaanolenimike,jotaopiskelijantarvitsisikäyttääjarinkanssapuhuessaan. Atte Korhola on Bio3:sta löytyvä, ympäristöbilsasta YMPiin tullut proffa. Hänen leipälajejaan ovat mm. ilmastonmuutos, vesistökysymykset sekä pohjoisten alueiden erityiskysymykset. TV:stä tuttu Atte on yhteiskunnallisesti aktiivinen. Hän esiintyy aika paljon julkisuudessa ilmastonmuutoskeskustelussa ja myös matkustaa paljon, minkä vuoksi häntä on välillä vaikea tavoittaa. Aten aktiivisuus johti siihen, että hänet nimitettiin tiedekunnan yhteiskunnallisista suhteista vastaavaksi varadekaaniksi. YMPissä on siis peräti kaksi tiedekunnan dekanaatin neljästäjäsenestä.tämä ontietystihienoa,muttasiinäonmyösongelmansa,koskaattejajari eivätainaehdijavoiosallistuapääaineenasioidenhoitoontehokkaasti. Neljäs proffamme Janne Hukkinen aloitti YMPSillä ympäristöpolitiikan proffana HänestäonhaastatteluMyynverkkosivuiltalöytyvässäLeväperäisennumerossa2/2008.Jannen professuurionkolmentiedekunnanyhteinenelihänon33%:sestitöissäniinvaltiotieteellisessä, maatalous-metsätieteellisessä kuin bio- ja ympäristötieteellisessäkin. Pääpaikkana hänellä on valtsikka,jossahänvastaaympäristöpolitiikanperusainekokonaisuudenopettamisesta.ympillä joviaalijannevastaaympäristöpolitiikanperusopetuksesta(mm.pakollinenympäristöpolitiikan johdantokurssi YMP201, joka käydään yleensä kakkossyksynä) sekä ohjaa graduja. Jannen sähköpostiosoitteenalkuosaonpoikkeuksellinen:janne.i.hukkinen 15

16 IlmoMassasaapuioppiaineeseemmeelokuunalussa1999. Ensinhänhoitelisosiaalipolitiikan laitoksenkanssajakamaammetutkijalehtoraattia. Vuosina Ilmotoimivaltsikassaja meillä yhteisesti ympäristöpolitiikan proffana, kunnes Janne aloitti (ks. edellä). Nykyisin Ilmo toimii meillä ympäristöpolitiikan yliopistonlehtorina. Ilmo on väitellyt sosiaalipolitiikan laitoksella 1994 ja toiminut tutkijana myös uskontotieteen ja kansanrunoustieteen laitoksilla. Parhaitenhänettunnetaanyhteiskuntatieteellistäympäristötutkimustakoskevistakirjoistaanja muusta tuon alan toiminnastaan. YMPillä tämä tehokas mies tekee tärkeän työpanoksen opettajana,ennenkaikkeayhteiskuntatieteellisestipainottuneidengradujenohjaajana. LehtorimmeMartinLodeniusontunnettusiitä,ettäinhoaakaikkeavirallistajabyrokraattista. On vaikea kuvitella leppoisampaa lehtoria. Martinin tavoittaa paikalta yleensä päivittäin, ja puhumaan voi hyvin mennä muutenkin kuin vastaanottoaikana. Erityisesti ATK-kysymyksien kanssasaamartiniavaivata,sillähänonoppiaineenatk-yhdyshenkilö.martininerityisalaaovat raskasmetallitutkimus ja kehitysmaakysymykset. Myös yhteiskunnallisesti esim. kunnallispolitiikassahänonvarsinaktiivinen.martinonvanhaympsinopiskelija(vm.-70)ja yksi ympsistä valmistuneista tohtoreista. Pekkojen välissä hän toimi vt. proffana. Ennen lehtorikauttaanhänolipitkäänympsilläsuomenakatemiantutkijana. Seuraava lehtorikunnan jäsen, SirkkuManninen löytyy muista yliopistonlehtoreista poiketen Bio3:sta.Sirkkuontoiminutvuodesta2001lähtienympäristöbilsanyliopistonlehtorina.Hänon lisäksi dosenttina Oulun ja Kuopion yliopistoissa. Sirkku vastaa tällä hetkellä mm. monien vanhamuotoisen ympäristöbilsan kandi- ja gradutöiden ohjauksesta ja muutamista uuden YMPin kursseista (mm. Ympäristökysymysten hallinta, YMP204). Sirkku tietää paljon mm. kasvitieteestä ja ilmansaasteiden vaikutuksista kasvillisuuteen. Sirkku on ansioitunut myös yliopisto-jatiedepoliittisessatoiminnassa. Toinen YB:n puolelta YMPin henkilökuntaan liittynyt yliopistonlehtori on Y-talolainen Tarmo Virtanen Hän ja pitää mm. fuksivuoden kurssin Ympäristömuutokset ekosysteemeissä (YMP103). Tarmon varsinainen leipälaji ovat paikkatietojärjestelmät (GIS, Geographical Information Systems), joita hän soveltaa monipuolisilla tavoilla laajoihin ekosysteemitutkimuksiin.tarmongis-kurssitovatkinhyvinsuosittujajaperuskurssionkaikille YMPiläisille pakollinen. Tarmo on vanhamuotoisen ympäristöbilsan opintoneuvoja. Hän jaksaa väsymättä tuoda oppiaineen keskusteluissa esiin biologian näkökulmaa, jonka vanhat ympsiläisetvälillä epähuomiossa tulevatjyränneeksisyrjään. Risto Willamo lehtorikuntamme viides jäsen, on YMPSin puolen pitkäaikainen generalistiopettaja.ripatoimiiympillämm.opintoneuvojanjaensimmäistenkurssienopettajan hommissa,jotenfuksinkannaltaripaonse,jokaoppiaineessaensimmäisenätuleevastaan.ripa on paljasjalkainen YMPSin kasvatti (vm.-77), lienee syntynytkin vanhan seminaarihuoneen pöydän alla. Suosikkifraaseja ovat kokonaisnäkemys ja globaali kehityskriisi. Mutta loistavimmillaanripaonehkäkuitenkinsilloin,kunhänvääntäärautalangastapienillefukseille visioitasiitä,mitenluontooikeastitoimiijamiksimaailmassaonsellaistakuinmeistänäyttää. Ripaonpaitsipalkittuopettaja,myösmyyläinen,Myynkuraattori,kaverijaisoveikka. Lehtorikuntaan rinnastettavissa lienee myös tuntiopettaja Jarmo Saarikivi ja yliopistotutkija JanWeckströmJarmotoimiimm.vanhanympäristöbiologiankenttäkursseillajahops-asioissa. Hänonmeillätöissä dekaaninsijaisena elirahoilla,jotkatiedekuntaantaameillekorvaukseksi siitä, että Jari on dekaanina eikä ehdi hoitaa proffan hommiaan. Jarmo kuuluu Jarin kaupunkiekologiantutkimusryhmäänjahänentyöpisteensäony-talossa.janonpaleoekologija tietää paljon mm. siitä, miten ilmastonmuutoksen historiaa voi tutkia vaikkapa järvien pohjasedimenttien kerrostumien avulla. Hän opettaa useilla kursseilla ja ottaa vastaan aineopintojenpuoletkirjatentistä. 16

17 Esa Tulisalo hoitelee yliteknikon eli "laboratoriopäällikön" vakanssia. Hän on myös mukana vetämässä YMP306:ta eli Ympäristötutkimuksen kenttäkurssia. Esa on, kuten YMPin henkilökuntayleensäkin,äärimmäisenmukavasekäavuliasjakäytännössäperilläkaikesta,mitä Y-talossa tapahtuu. Hän on oikea henkilö ahdisteltavaksi, jos sinulla on kysyttävää esim. tutkimusvälineistä,tietokoneista,kemianfilosofiasta,maailmansynnystä YMPinoppiaineneuvonnastahuolehtiiamanuenssimmeHannelePulkkinenHänonavuliasja pätevä. Hannelen puoleen kannattaa kääntyä opintorekisteriin ja muihin opintojen virallisempiin asioihin liittyvien huolien ja murheiden kanssa. Hän on useimmiten paikalla Y- talossajamitätodennäköisimmintietää,missämuuttalontyypitluuhaavat. 2.4Palveluja MonetYMPintutkimusvälineetovatkaikkienopiskelijoidenhyödynnettävissä.Kiinnostusniitä kohtaan tulee ajankohtaiseksi yleensä vasta opintojen loppuvaiheessa gradua tehtäessä, mutta mikään ei estä leikkimästä tutkijaa jo aiemminkin. Esimerkiksi mökkijärven ph:n tai happamoitumisherkkyyden taikka siitä saatavien haukien elohopeapitoisuuden määrittäminen käy päinsä. Myös mikroskoopit, kiikarit, kaukoputki, melumittari, haastattelunauhurit/sanelukoneet ja erilaiset näytteenottovälineet ym. kojeet varmaan kiinnostavat ainakin luonnonharrastajia. Digitaalikameraa voi saada lyhyeksi ajaksi lainaksi opintoihintaialaanliittyväävalokuvaamistavarten.lisäksiy-talossaonpaperinleikkuri,isoja pienivalopöytä,isoniittaajajasensellaista,jostarvejoskusyllättää. Jos tässä lueteltuja välineitä haluaa lainata, on luonnollisesti aina kysäistävä ensin, ettei vehkeelle ole esim. suunniteltu muuta käyttöä samaan aikaan. Esa ja Martin ainakin ovat henkilöitä,jotkaosaavatneuvoajamielelläänneuvovatkin. Ikiomaa kirjastoa ei meillä enää ole, vaan se lakkautettiin edellisen muuton yhteydessä ja kokoelmat siirrettiin Viikin tiedekirjastoon. Viikin kirjaston lisäksi kurssikirjoja löydät mm. Kaisaniemen opiskelijakirjastosta sekä muiden tiedekuntien ja laitosten kirjastoista. Ja sijaitseehan infotalossa myös yksi Helsingin kaupungin kirjastoistakin, joten luettavasta ei sinullaaivanhetitulepulaa.tokisekinaikakoittaa,silläjoillakinperuskursseillaonniinpaljon osallistujia, etteivät kirjastojenkaan varastot aina riitä. Tutkimusmenetelmäoppaita meillä sentään on melko hyvä kokoelma, samoin varmaankin melko ainutlaatuinen monitieteellisen ympäristötutkimuksen tekoa ja tutkimuksia esittelevä pieni monitiedekirjasto. Molempiin on käyntiy-talonkahvihuoneesta. 17

18 Y-taloon on opiskelijoiden talkoovoimin koottu mm. diasarjoja sekä vesikasvi- ja runkojäkäläkokoelmat. Käytettävissä on paljon diakuvia Suomen linnuista, nisäkkäistä sekä hyönteisistä,muistakineläimistäjakasveistakinjonkinverran.ympilläonmyössuomenlintuja esitteleväcd-levy. VanhallaYMPSilläonlisäksitehtyerikurssienyhteydessärunsaastiopetusmonisteita,jotkaovat ostettavissatoimistostaedulliseenkopiointikustannushintaan. 2.5Tietokoneidenkäyttö Yliopiston tietokoneet toimivat verkossa, joka palvelee kaikkia yliopistolaisia. Käytössäsi on runsaastihyötyohjelmia,sähköisiäpalveluja(mm.alma,weboodijamoodle),sähköpostisekä tallennustilaa. Yliopiston verkkoa käyttääksesi tarvitset luvan, johon liittyy käyttäjätunnus ja salasana. Käyttöluvan voit rekisteröidä itsellesi verkossa, tarkemmat ohjeet olet saanut hyväksymiskirjeenmukana. Kampuksemme alueelta löytyy vapaasti käytettäviä tietokoneita ainakin tiedekirjaston joka kerroksesta, Infokeskuksen pohjakerroksesta, Biokeskus 3:sta kertsin vierestä, A-talosta sekä EE-talosta.Päiväsaikaantungoskoneilleonjoskuskova.Luokkienovetovataukiainakinvirkaaikana, mutta yleensä senkin jälkeen (tarkista aukioloajat luokan ovesta). Tietokoneluokkien koneitavoikäyttäävapaasti,muttajoskusniissäsaatetaanpitääkursseja,joidenaikanakyseisiä tiloja ei tietenkään voi käyttää. Myös muilta kampuksilta löytyy vapaasti käytettäviä koneita. Keskustakampuksella sijaitsee varsinainen kyberkaupunki, oppimiskeskus Alexandria, jossa kalpeatjaväsyneetopiskelijatnäpyttelevätsilmätlasittuneinayötäpäivääloputtomastiesseitä, oppimispäiväkirjoja, kandintöitä ja graduja. Yliopiston koneilla on tietenkin lupa tehdä muutakin kuin opiskeluhommia, mutta kannattaa pitää mielessä, että ruuhka-aikoina konetta saattaatarvitajoku,jollaolisitärkeämpääkintekemistäkuinsurffaillafacebookissa. Jossinullaeioleomaakonetta,taijosmuutenvainpidätyliopistollaistumisestaöiseenaikaan, voit myös hankkia erillisen magneettiavaimen päästäksesi 24h-mikroluokkiin mihin aikaan vuorokaudesta hyvänsä. Tällaisia löytyy ainakin Biokeskus 3:sta, A-talosta, Kumpulan kampukselta sekä keskustan Alexandriasta. Ohjeet avaimen saamiseksi ja lista 24h-luokista löytyvätosoitteestahttp:// Opiskelijakohtainen tulostuskiintiö on 400 sivua lukukaudessa. Jos tulostat kaksipuolisesti, se tarkoittaakäytännössä800sivua.jostulostatlisäksisivuaarkille,seon1600sivua,jostulostat sivua arkille kaksipuolisesti, se on 3200 sivua... YMPiläiset ja muutkin myyläiset miettivät tietenkin tarkasti, mitä oikeasti tarvitsevat paperimuodossa, sillä haluammehan välttää turhaa tulostamista. Tuutorit ja muut vanhemmat opiskelijat neuvovat varmasti mielellään fiksussa tulostamisessa! Jossinullaonkannettavakone,tabletti,älypuhelintaimuujännävempain,voitliittääsenomilla tunnuksillasi yliopiston rakennukset kattavaan langattomaan verkkoon ( Älä ahdistu, vaikka nämä tietokoneasiat tuntuisivatkin aluksi monimutkaisilta. Orientoivalla viikollapääsetkylläkärryille.jaainaonilo löytää uusiatietokoneita,joidenolemassaolostaei ole tiennyt mitään! Yliopiston tietokoneympäristö tulee sinulle helposti käytettäväksi viimeistään, kun suoritat pakollisen TVT-ajokortin (TVT eli tieto- ja viestintätekniikka). Tämä kannattaa tietysti tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa opintoja, mieluiten heti fuksisyksynä.tvt-ajokortinsuoritusnäetvalmentaakäyttämäänmm.wordia,exceliäjamuita juttuja, jotta arvokas opiskeluaikasi ei tuhlaannu tietokoneen kanssa tappeluun, vaan voit keskittää voimavarasi itse työskentelyyn. TVT-ajokortista kerrotaan lisää jo orientoivalla viikolla. 18

19 Oppiaineemme ATK-yhdyshenkilönä toimii Martin, mutta myös Esa auttaa tietokoneisiin liittyvissä asioissa. Infotalon tiedekirjastossa on myös virka-aikana paikalla ATK-tukihenkilö. Eikäainakannatamennämertaedemmäskalaan,voitkysyämyösvieressäsiistuvaltaneuvoa. Erityisesti (loppumaton?) taistelu Bio kolmosen tietokoneluokan tulostimen kanssa voitetaan useimmiten ryntäämällä kertsille ja huutamalla hysteerisesti apua, jolloin joku vanha ja viisas opiskelijakampeaatakamuksensa ylössohvilta jaratkaiseeongelmanpainamallaniitäoikeita nappejatulostimenkyljessä. Seuraavassavielämuutamiafukseillehyödyllisiälinkkejä: Bio-jaympäristötieteellisentiedekunnansivuhttp:// Ympäristötieteidenlaitoksensivuwww.helsinki.fi/ymparistotieteet/ Helsinginyliopistonkotisivuhttp:// HelsinginyliopistonsisäinenIntranetAlmahttp:// Weboodihttp:// Sähköpostihttp:// Tietotekniikkaosaston sivu (paljon hyödyllistä tietoa käyttöluvista,ohjelmista,yhteyksistä,sähköpostiongelmistajne.) VIIKINVALTAKUVIOT 3.1Konsistoristapääainetoimikuntaan Mikäli et ole jo huomannut, ovat YMPiläiset, samoin kuin TOOPE, vieläkin hieman ymmälläänuusien,vuoden2010alustavoimaanastuneidenlaitoskuvioidentakia.jamyössekä vuoden 2004 tiedekunta- ja 2005 tutkinnonuudistuksetkin sotkevat vielä vanhemman väen päitä. Vuoden 2010 alusta tiedekuntamme nimi siis muuttui Bio- ja ympäristötieteelliseksi tiedekunnaksi. Se jaetaan kahteen laitokseen. Ympäristötieteiden laitokseen kuuluvat Lahdessa ympäristöekologia ja Helsingissä ympäristömuutos ja politiikka (vanhat ympäristönsuojelutiede ja ympäristöbiologia) sekä akvaattiset tieteet (vanhat hydrobiologia, limnologia ja kalataloustiede). Biotieteiden laitos pitää sisällään biologian ja molekyylibiotieteiden koulutusohjelmat sekä koordinoi Helsingin seudun biotekniikan koulutusohjelmaa. Laitoksen sisällä yksiköitä nimitetään osastoiksi, esim. YMP on oma osastonsa. Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta on yksi Helsingin yliopiston yhdestätoista tiedekunnasta. Helsingin yliopisto, joka on suurin maamme korkeakouluista, sijaitsee neljällä kampuksella ympäri Helsinkiä, joka on Suomi-nimisen eurooppalaisen valtion pääkaupunki. YMPin toiminnan ohjaus tapahtuu enemmän tai vähemmän kaikilla em. tasoilla: oppiaine Eurooppa. Pääosin vaikuttaminen on rahan jakamista. Yksinkertaistettuna homma toimii suunnilleen seuraavasti: Suomen valtioneuvosto/opetusministeriö (OPM) jakaa budjetissaan tietyn määrän rahaa korkeakoulullemme. Tämä puolestaan leikkaa kakusta palat eri tiedekunnille. Tiedekunta jatkaa kakunpalan pilkkomista jakamalla osat laitoksilleen. Laitokset sitten lakaisevat muruset omille pääaineilleen, jotka jakavat rahat oppiaineidensa kesken. Aivan oman mielen mukaan ei rahanjakoa sentään suoriteta: eri yksiköidenosuudetmääräytyvätmonimutkaisenlaskukaavanmukaan,jonkamuuttujinaovat esimerkiksi suoritetut opintopisteet, suoritetut perus- ja jatkotutkinnot sekä tutkijoidenjulkaisut. 19

20 Uudenyliopistolain( )mukaanyliopistonsisäinenvallankäyttömeneesuunnilleen näin: Yliopistontasollapäättäväelinonyliopistonhallitus,jostaHelsinginYliopistossa käytetäännimeäkonsistori.konsistoriinkuuluumm.rehtorijavararehtori,kustakin tiedekunnastayksiprofessorijäsensekähenkilökunnanvalitsemaajäsentäja ylioppilaskunnanvalitsemaaopiskelijajäsentä(joistayksionjatko-opiskelija). TiedekunnanpäätöksettekeetiedekuntaneuvostoeliTineelitedari.Seonsekava sekoitusprofessoreita,tutkijoita,opiskelijoitajne.tällähetkellätedarissaonympin opiskelijaedustajanavirkkalanniklas(vanhaymps,vuosimallia2008). LaitoksentasollapäättämäänkokoontuulaitosneuvostoeliLane ( muitaympin,ympsinjayb:nopiskelijoitaedustavatmaisanevalainen(ympsvm2009)ja MaijaNikkanensekävarajäsenenäEeviLaukkonen(molemmatvaihtaneetYMPSistäYMPiin vm2010). Pääaine-eliosastotasolla valtaa pitääepävirallinentoimielinosastotoimikunta. Siihenkuuluukolmikantaperiaatteenmukaisestiniinopiskelijoita,opetushenkilökuntaa kuinprofessoreitakin.toimikunnankannaltatärkeimmätasiatkäsitelläänkuitenkin kaikilleavoimissaosastokokouksissa,joissamielelläännähtäisiinenemmänopiskelijoita, fuksejakin.tällaisissaepävirallisissatilaisuuksissavalmistellaanesityksetensin osastotoimikunnan,senjälkeenlanenpäätettäväksi.meistäkaikistamuodostuusiis pääaineemmeepävirallinenpäätöksentekoelin.josmielessäsipyöriijokinehdotus,äläjää ihmettelemään,vaanesitäasiasijollekinem.tahoille.valtaonmeillä!ympin opiskelijaedustajinaosastotoimikunnassaovatmikkoaulio(vanhaymps,vm2010),elina Bertell(vanhaYB,vm2008),SusannaJernberg(vanhaYBvm2009)jaAnttiSeppälä (vaihtanutympsistäympiin,vm2010). ( YMPillä jatkukoon etenkin YMPSillä aina vahvana elänyt perinne siitä, että opiskelijat osallistuvat aktiivisesti päätöksentekoon!! Meitähän monet tehtävistä päätöksistä koskevat! Siksikannattaalähteämukaanluottamustehtäviintaiainakinkäväistäosastokokouksissa. 3.2Ylioppilaskunta Ylioppilaskunta on yliopistolain ja ylioppilaskunta-asetuksen nojalla säädetty julkisyhteisö, jollainenonjokaisessasuomenyliopistossa.helsinginyliopistonylioppilaskuntaelihyytoimii muun muassa jäsentensä yhdyssiteenä ja edunvalvojana. HYYhyn kuuluvat kaikki täällä opiskelevat.hyytarjoaajäsenilleenetuja,jäsenyysoikeuttaaesimerkiksiopiskelija-alennuksiin julkisessa liikenteessä ja opiskelijaruokaloissa. Ylioppilaskunnan 60-päinen edustajisto (HYY:n ylin päättävä elin) valitaan kahden vuoden välein, ja edustajisto valitsee 7-13-jäsenisen hallituksen johtamaan yliopiston toimintaa. Muista aina äänestää edustajistovaaleissa! Ja myös ehdokkaaksiryhtymistäkannattaaharkita. 20