Lausunto Metsähallituksen selvityksestä koskien Suomenlahden merikansallispuistojen täydennystarpeita ja -mahdollisuuksia

Transkriptio

1 BirdLife Suomi ry BirdLife Finland rf Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys - Annankatu 29 A 16, HELSINKI Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry Puh. (09) , fax (09) Annankatu 29 A 16, HELSINKI Sähköposti: toimisto@birdlife.fi Sähköposti: hallitus@tringa.fi Ympäristöministeriö PL VALTIONEUVOSTO kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausunto Metsähallituksen selvityksestä koskien Suomenlahden merikansallispuistojen täydennystarpeita ja -mahdollisuuksia Kiitämme ympäristöministeriötä lausuntopyynnöstä ja toteamme asian johdosta seuraavaa: Metsähallituksen selvitys merikansallispuistojen täydennysmahdollisuuksista on erinomaisen kattava. BirdLife Suomi ja Tringa kannattavat ehdotettuja kansallispuistojen laajennuksia sekä Porkkalan kansallispuiston perustamista. Suurimmat puutteet nykyisessä kansallispuistoverkostossa koskevat nimenomaan avomeren kovapohjaisia matalikkoja, joilla on huomattavien vedenalaisten luontoarvojen lisäksi suuri merkitys myös merilintujen ruokailualueina. Tähänastiset suojelutoimet ovat merialueilla kohdistuneet pääosin maanpäälliseen luontoon ja linnuston osalta niiden pesimäsaariin ja luotoihin. Erityisen huonosti vesialueet ovat olleet tähän asti edustettuna Tammisaaren saariston ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistoissa, ja ehdotuksen mukainen täydennys parantaisi kansallispuistojen edustavuutta ja saaristoluonnon suojelun tasoa suuresti. Näiden kansallispuistojen osalta täydennys on myös ilmeisen helposti toteutettavissa. Saaristomeren kansallispuisto on ennestään sisältänyt myös suojeltuja vesialueita, mutta ne ovat osaksi sijoittuneet monimuotoisuuden kannalta vähäarvoisille alueille. Täydennystarve on ilmeinen erityisesti kolmannen Salpausselän vedenalaisen osan suhteen, ja ehdotettuja maa- ja vesialueiden hankintoja tältä alueelta ryhdyttävä valmistelemaan pikaisesti. Erityisen kiireellistä on suojeluohjelmien toteutuksen loppuunsaattaminen alueella. Järjestöt korostavat, että Natura 2000-alueille ei tule sallia enää lisärakentamista. Porkkalan kansallispuisto täydentäisi erinomaisesti Suomenlahden kansallispuistojen verkostoa ja muodostaisi laajimman toteutusvaihtoehdon toteutuessa merkittävän kokonaisuuden, jossa saaristoluontoon yhdistyisivät rannikon metsät, suot ja lintuvedet. Porkkalanniemen arvoa linnustolle ja luonnosta kiinnostuneelle yleisölle lisää sen sijainti Suomenlahden kapeimmalla kohdalla toisaalta arktisen vesi- ja rantalintujen muuton polttopisteessä ja toisaalta maalintujen reitillä vesistön ylitse. Valtion omistamien alueiden pirstaleisuuden vuoksi kansallispuistoa tulisi kuitenkin perustamisen jälkeen täydentää kuntien ja muiden julkisyhteisöjen omistamilla alueilla. Yhdessä lintujen puolesta

2 Kansallispuistojen täydentäminen ja tärkeät lintualueet Muuten kattavan selvityksen lähdeaineistona ei ole huomioitu kansainvälisesti tärkeitä lintualueita (Important Bird and Biodiversity Areas, IBA) eikä niillä tehtyjä laskentoja. Etenkin Tammisaaren- Inkoon läntisen saariston IBA-alue on inventoitu hyvin perusteellisesti vuosina ja tulokset on julkaistu Tringa-lehdessä 3/2013. Nykyinen Tammisaaren saariston kansallispuisto ja sen ehdotetut laajennukset sijoittuvat lähes kokonaisuudessaan IBA-alueelle. Merilintujen tärkeimmistä ruokailu- ja sulkimisalueista on viime vuosina saatu paljon uutta tietoa. Talvien leutonemisen myötä myös Suomenlahden merkitys lintujen talvehtimisalueena kasvaa, ja tämä muutos on jo nähtävissä esimerkiksi allin esiintymisessä. BirdLife Suomi on hiljattain selvittänyt Suomen merialueilta IBA-kriteerit ylittävät maailmanlaajuisesti uhanalaisten allin ja pilkkasiiven sekä Itämerellä uhanalaisen haahkan kerääntymäalueet. Selvityksessä on tunnistettu ne alueet, joille kerääntyy säännöllisesti vähintään 6000 haahkaa (>1% Itämeren-Pohjanmeren populaatiosta), allia (>1% Itämerellä talvehtivasta populaatiosta) tai 3000 pilkkasiipeä (>1% Itämerellä talvehtivasta populaatiosta). Selvityksen perusteella BirdLife Suomi ehdottaa IBA-alueita hallinnoivalle BirdLife Internationalille kolmea täysin uutta IBA-aluetta ja rajausmuutoksia seitsemään IBA-alueeseen. Suomenlahden merikansallispuistojen täydennykseen liittyvät olennaisesti seuraavat IBA-alueiden muutokset: Saaristomeren kansallispuisto: - Korppoon-Nauvon eteläisen saariston IBA-alueen laajennus (haahkan tärkeimmät sulkimisalueet Jurmon-Utön ympäristössä ja Kökarin eteläpuolella) - Örö-Bengtskärin uusi IBA-alue (haahkan sulkimisalueet Örön eteläpuolisella vesialueella) - Hangon läntisen saariston IBA-alueen laajennus (haahkan sulkimisalue nykyisen Tulliniemen linnustonsuojelualueen länsipuolella) Tammisaaren saariston kansallispuisto: - Tammisaaren-Inkoon läntisen saariston IBA-alueen laajennus (haahkan ja allin tärkeä kerääntymäalue Segelskärin eteläpuolisella matalikolla) Ehdotettu Porkkalan kansallispuisto: - Kirkkonummen saariston IBA-alueen laajennus (allin tärkeät kerääntymäalueet mm. Mäkiluodon eteläpuolella ja Söderskärin itäpuolella) Aluerajaukset on esitetty liitekartoissa ja rajaukset ovat saatavissa myös paikkatietoaineistoina. Järjestöt esittävät, että tärkeät merilintujen kerääntymäalueet otetaan huomioon kansallispuistojen täydennyksen jatkosuunnittelussa. Metsähallituksen selvityksessä tieto kyseisistä lintualueista ei ole vielä ollut kattavasti käytössä, vaikka esimerkiksi Porkkalan edustan ja Segelskärin allialueet on osin huomioitu täydennysehdotuksessa. Metsästys- ja liikkumisrajoituksista Nykyiset kansallispuistojen järjestyssäännöt mahdollistavat paikallisten asukkaiden harjoittaman rajoitetun metsästyksen. Säädökset kaipaavat osin selkeyttämistä, mutta nykyisen kaltainen metsästysoikeus voi olla mahdollista säilyttää myös tulevissa kansallispuistoissa. Metsästyksen tulee kuitenkin kansallispuistoissa tapahtua aina alueen suojelutavoitteiden ehdoilla: suojelutavoitteita ei tule mukauttaa yhden käyttäjäryhmän tarpeisiin. Järjestöt katsovat, että: - Uhanalaisten lajien metsästys kansallispuistoissa tulee kieltää. Tämä koskee sekä maailmanlaajuisesti, EU:ssa että kansallisesti uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja - Haahkan kesäaikaista metsästystä ei tule sallia missään osissa kansallispuistoja sen pesimälinnustolle (sekä kansallispuiston muille käyttäjille) aiheuttaman huomattavan häiriön takia

3 - Merilintujen tärkeimmät kerääntymäalueet (ks. yllä) ja pesimäpaikat tulee rauhoittaa metsästykseltä - Kansallispuistoihin liitettävien valtion luonnonsuojelualueiden olemassa oleviin metsästyksen kieltäviin rauhoitussäännöksiin ei tule puuttua Lintujen pesimäaikaisten maihinnousukieltojen tulee kansallispuistojen täydennysosissa koskea kaikkia pesimälinnustoltaan merkittäviä kohteita. Lisäksi on varmistuttava siitä, että saaristolintulajistolle jää riittävästi myös potentiaalisia muita kohteita, joille pesimäkoloniat voivat tarvittaessa siirtyä tai runsastuessaan laajentua. Lähtökohtaisesti kaikkia luotoja ja saaria, joilla ei ole metsää, tulisi koskea pesimäaikainen maihinnousukielto, ellei ole olemassa perusteltua syytä tästä periaatteesta poikkeamiselle. Arvokkaimpien kohteiden (vähintäänkin ruokkilintu- räyskä- ja selkälokkikoloniat ja muut tärkeät lintuluodot) osalta pesimäaikaisen liikkumiskiellon tulisi kattaa myös kyseisten luotojen ja saarien läheiset vesialueet noin 200 metrin etäisyydeltä. Tätä menettelyä on sovellettava myös niissä tilanteissa, joissa ennestään kansallispuistoon kuuluneiden, liikkumisrajoituksen piirissä jo olevien saarien ympäriltä liitetään puistoon vesialueita. Porkkalan kansallispuiston perustamisvaihtoehdoista BirdLife ja Tringa pitävät tärkeänä, että Porkkalanniemeä ympäröivistä valtion maa- ja vesialueista muodostetaan mahdollisimman pikaisesti luonnonsuojelualueita. Tämä mahdollistaa esimerkiksi lintujen tärkeiden pesimäalueiden turvaamisen pesimäaikaiselta häiriöltä, kuten maihinnousuilta. Selvityksen 0-vaihtoehto on toteuttamiskelpoinen ratkaisu luontoarvojen turvaamiseksi, mutta järjestöt kannattavat ehdottomasti kansallispuiston perustamista 3-vaihtoehdon mukaisesti. Kansallispuistostatus on välttämätön edellytys esimerkiksi riittävän rahoituksen varmistamiseksi alueen luonnon säilyttävien virkistyspalvelujen kehittämistä ja suojelualueiden hoitoa varten. Kansallispuiston perustaminen suurimmassa ehdotetussa laajuudessaan on keskeistä Porkkalanniemen kärkeen kohdistuvan kävijäpaineen ja liikenteen vähentämiseksi. Kävijäpaineen suuntaamiseksi, palvelujen kehittämiseksi ja kansallispuiston rakenteen yhtenäistämiseksi kansallispuistoa olisi perustamisen jälkeen syytä täydentää kuntien ja muiden julkisyhteisöjen omistamilla alueilla. Erityisesti Inkoon Kopparnäsin luonto on kehittynyt Porkkalan vuokra-alueen palauttamisen jälkeen talouskäytön ulkopuolella ja on siitä syystä etelärannikon oloissa poikkeuksellisen arvokasta mm. laajojen maasto- ja metsäpalojen jälkeisen luontaisen sukkession ansiosta. Kopparnäsin alueen liittäminen kokonaisuudessaan kansallispuistoon ja sen kehittäminen kansallispuiston osana vähentäisi Porkkalanniemen kävijäpainetta ja pienentäisi tarvetta maantieyhteyksien parantamiseen siten vähentäen osaltaan kansallispuistoa kohtaan tunnettavia epäluuloja ja pelkoja. 3-vaihtoehdon puolesta puhuu myös se, että tällä hetkellä Suomen kansallispuistot eivät sisällä lainkaan merkittäviä lintukosteikkoja. Esimerkiksi Saltfjärdenin liittäminen osaksi kansallispuistoa parantaisi siis koko maamme kansallispuistoverkoston edustavuutta. Helsingissä Aki Arkiomaa toiminnanjohtaja BirdLife Suomi ry Seppo Vuolanto puheenjohtaja Tringa ry

4 Liite 1. Korppoon-Nauvon saariston IBA-alueen rajaus (punainen = nykyinen IBA-alue; violetti = haahkan sulkimisalueiden perusteella tehdyt laajennukset ja vanhan rajauksen tarkistus)

5 Liite 2. Örön-Bengtskärin uuden IBA-alueen rajaus.

6 Liite 3. Hangon läntisen saariston IBA-alueen rajaus (punainen = nykyinen IBA-alue; violetti = haahkan sulkimisalueiden perusteella tehdyt laajennukset)

7 Liite 4. Tammisaaren-Inkoon läntisen saariston IBA-alueen rajaus (punainen = nykyinen IBA-alue, violetti = haahkan ja allin kerääntymäalueen perusteella tehty laajennus)

8 Liite 5. Kirkkonummen saariston IBA-alueen rajaus (punainen = nykyinen IBA-alue, violetti = allin kerääntymäalueiden perusteella tehdyt laajennukset)