MAYN PERHEEN UUTISKIRJE HUHTIKUU, 2015!

Transkriptio

1 MAYN PERHEEN UUTISKIRJE HUHTIKUU, 2015 Voi mahdottomuus, ihan pian loppuu lasten koulu Tavattoman nopeasti on kyllä tämä vuosi hujahtanut. Tuntuu, että vasta hiljattain Matthew aloitti koulutaipaleensa, mutta hänhän on jo vanha konkari, koska koulun penkkiä on tullut kulutettua lähes vuoden ajan. Kaikki tälle vuodelle asetetut tavoitteet olivat hänellä hallussa jo joulun aikaan, ja sosiaalinen k a n s s a k ä y m i n e n koulutovereiden parissa on sekin alkanut luistaa paremmin. Palatessani ajassa taakse päin ja vertaillessani mielessäni lasten kehitystä vuoden alusta tähän päivään, voin selkeästi huomata, kuinka he ovat edistyneet. Ekaluokkalaisemme Jonas lukee vaativiakin kirjoja ja on alkanut hahmottaa englanninkielen kirjainten ja niiden äänteiden suhteita niin, että voi arvata, miten sana kirjoitetaan vaikka ei olisi sitä harjoitellut. Tristan on päässyt kiinni yläasteen tapoihin ja hoitaa hommansa ajallaan. Useasti myös ilman äidin muistuttelua. Maggielle juuri ilmoitettiin, että hän voi hypätä ensi lukuvuonna kahdeksannen luokan matematiikan yli suoraan lukion opetukseen. Eli joka aamun ensimmäinen oppitunti on hänellä elokuusta alkaen l u k i o n p u o l e l l a. S a r a i n j a S o fi a n koulunkäynti vaikuttaa edelleen helpolta. Molemmat tytöt ovat edistyneet hurjasti pianon soitossa ja Sarailla onkin ensimmäinen tentti edessä parin viikon kuluttua. Maggie ja Tristan suorittavat toisen tenttinsä pianossa ja ensimmäisen klarinetissa ja trumpetissa. Heillä on ollut mukavasti esiintymisiä koulun puhallinorkesterin kanssa ja viikko sitten he olivat myös kolmen päivän kiertueella Länsi-Keniassa.

2 Minusta leivottiin kevään aikana Kenya Finns -yhdistyksen puheenjohtaja. Vastuu ja tekemisen määrä siis senkuin kasvaa, koska koulunkin puolella olen vanhempainyhdistyksessä puheenjohtajan paikalla. Ennen tein joka rintamalla, mitä pyydettiin. Nyt pitää itse tietää, mitä pyytää muilta. Olen huomannut, että minulle on harjoittelun paikka osata pyytää enemmän. Esimerkkinä toissa lauantain koko koulun perhepäivä, jonka järjestäminen otti luvattoman paljon aikaani. Itseasiassa osasin kyllä pyytää apua, mutta hommaan toi haastetta ihmiset, jotka lupautuivat vastaamaan jostain osa-alueesta, mutta eivät vieneetkään asiaa loppuun, ja näinollen työt kaatuivat minun niskaani. Tämmöisistä kokemuksista tulee tunne, että jos haluaa homman onnistuvan, on tehtävä kaikki itse. Silloin ainakin tietäisi etukäteen, mitkä asiat ovat edelleen hoitamatta, ja näin säästyisi ikäviltä viimeminuutin ongelmilta. Helmikussa James oli Yhdysvalloissa lähes kolmen viikon reissulla. Hän kiersi Amerikan kirkkoja kieli vyön alla ja piti Luterilaiset Afrikassa -esitelmiä joka putiikissa: yli kahdessakymmenessä kirkossa ja kahdeksassa koulussa. Tietoisuus työstämme levisi mukavasti laajemmalle joukolle. Se oli aikamoinen voimainponnistus mieheltä, mutta onneksi hänellä oli hyviä ystäviä ja työn tukijoita ympärillään, jotka muistivat ainakin joissain väleissä tasapainottaa työntekoa sisältämällä pikkuviihdettä ohjelmaan. Arkkitehtimieheni nautti kovin matkareitille sattuneiden kuuluisan amerikkalaisen arkkitehdin, Frank Lloyd Wright in, suunnittelemien rakennusten katselusta. Eräs tukijamme kutsui hänet hienoon ravintolaan päivälliselle, ja ohjelmassa oli myös koripallomatsi kunnon amerikkalaisen urheilujuhlan tapaan.

3 Perheessämme on siis useita, joilta ei tekemistä puutu. Päiväni ovat monesti tuplasti kiireellisiä Jamesin pois ollessa. Kun James on kotona, voimme tarvittaessa jakaantua lasten puolesta tarjoutuviin velvollisuuksiin. Samaan aikaan läksyissä ja pianon soitossa auttaminen, ruoan laitto sekä nuorimmaisen viihdyttäminen, ettei hän häiritse isompien aherrusta, voi osoittautua joinain hetkinä hieman haasteelliseksi. Jamesin Amerikan reissun aikaan pidettiin täällä myös yläasteelaisten naamiaisjuhla. Äitiä kaivattiin asujen suunnitteluun, naamareiden tekoon, koulun ruoka- ja juhlasalin koristeluun, kukkakoristeen tekemiseen jne. Lisäksi kalenterissa oli vanhempainyhdistyksen kokouksen johto ja kouluyhteisön huvitapahtuman suunnittelu. Yhtenä aamuna vedin muille äideille raamattutunnin sekä tarjosin kakun. Ja arvatkaa mitä? Nautin suunnattomasti tästä kaikesta ja olen Jumalalle kiitollinen, että saan olla niin paljon osallisena lastemme elämässä Tuo raamattutunninkin pito on yhtä suurta siunausta. Koulussa ei tietääkseni ole ketään muita luterilaisia, ja aina kun minulle tarjoutuu tilaisuus äitien rukousryhmän vetämiseen, saan jakaa joko ihan perusasiaa katekismuksen pohjalta tai muuta raamatullista oppia. Tällä kertaa käsittelin mieheni suosittelemana aihetta Herran päivä, Herran huone erään amerikkalaisen pastorin kirjoituksen avulla. Suurin osa rukousryhmän äideistä käy sunnuntaisin yleiskristillisissä kokoontumisissa, joissa pääpaino on mukavassa hengen heiluttamassa yhdessä olossa. Vähän jännitti minkälaisen vastaanoton saa ajatus Herran pyhittämästä päivästä, jolloin tarkoituksena ei ole muiden tilaisuuksien tapainen ihmisten viihdyttäminen tai meidän Jumalalle tekemät teot. Ajatus Herran huoneesta, jossa ihminen saa jotain paljon arvokkaampaa: Jumalan Sanan, Jumalan työn, Jumalan itsensä. Tuokion jälkeen huomasin, etteivät ihan kaikki olleet tyytyväisiä sanomisistani, mutta muutama äiti kiiruhti perääni pois lähtiessäni ja kysyi voisivatko he saada kopiot artikkelista. Yksi heistä totesi, ettei ole aiemmin ymmärtänyt asiaa näin ja haluaisi tietää lisää. Taivaan Isälle kiitos Tämän vuoden alusta aloitimme raamattutunnit kappelissamme. Sunnuntai-aamuisin kokoontuu katekismusopetusryhmä, sitten on messu ja pienen tauon jälkeen raamattuopetus. Samaan aikaan meidän Maggie pitää lapsille pyhäkoulua. Opetuksen lopuksi syömme yhdessä lounasta, ugalia (maissijauhoista tehtyä jämäkkää puuroa) ja kaalta. Osallistumme porukalla tiskaamiseen ja keittiön siivoamiseen, joten kenellekään ei tule liian paljon vaivaa. Mikä lepopäivän pyhittäminen on? Vastaus: Että ihminen jättää kaikki maailmalliset askareet ja ruumiillisen työn, jotka jumalanpalveluksen estävät, ja viettää sen päivän Jumalan sanan kuulemisella, rukouksella ja kiitosvirsillä, palvellen Jumalaa sekä ajatuksilla, että puheilla ja töillä. ~Katekismuksen selitys. Nyt muutaman viikon ajan erilaista vaihtelua ja lisätekemistä arkeemme ovat tuoneet vieraat Amerikasta, Australiasta ja Suomesta. He osallistuivat LHF-Afrikan ja LIA:n vuosikokouksiin useiden Afrikan maiden edustajien joukossa. Suomalaisen viestinnän Kapinalliseksi Luther-papiksi nimittämän tohtori Anssi Simojoen kanssa oli mukava haastella savoksikin silloin, kun kokoukset tai Anssin, Jamesin ja kahden australialaisen

4 papin, Stephenin ja Matthewn, tekemä opetusmatka eivät olleet käynnissä. Illanistujaisia ovat jäljellä viettämässä enää australialaiset ja hiljattain saapunut uusi amerikkalainen vieras. Stephen on huippuluokan pianisti ja on viihdyttänyt meitä kaikkia soitollaan aina tilaisuuden tarjouduttua. Hän on myös nauhoittanut useita Suahili-virsimelodioita, joita James voi hyödyntää työssään. Yksi mukava hengähdysreikä tämän kevään aikana oli perheemme Naivashan matka. Vietimme uima-allaseloa ja vaelsimme läheisessä luonnonpuistossa. Jokaisella oli aikaa nauttia lukemisesta ja kiireettömyydestä unohtaen koulun ja työn velvollisuudet muutamaksi päiväksi. Seuraava loma onkin koto-suomen reissu Kierrämme lähetystilaisuuksissa ja kirkoissa sekä James tekee Australian työmatkan Suomesta käsin, mutta aikaa jää varmasti myös lepäämiseen. Lapset laskevat päiviä ja suunnittelevat kalastusta sekä yksin pyöräilemään pääsyä, saunasta ja uimisesta puhumattakaan. Pian nähdään Rukouspyyntönä haluan esittää Jamesin työluvan uusimisen. Sen kanssa on ollut sotkua usean kuukauden ajan: hänen hakemuksensa väitettiin ensin kadonneeksi, lahjuksia on pyydetty, mikäli työlupa kiinnostaa, uusi hakemus katosi sekin Tällä hetkellä James on asetettu rikollistutkimuksen alaiseksi. Meidän täytyi viimein palkata asianajaja, joka koittaa saada asiasta tolkkua. Rukouksemme on, että työlupa myönnetään ennen Suomeen tuloamme, jotta meidän ei syksyllä tarvitse palata maahan turistiviisumeilla tätä hullunmyllyä jatkamaan. Kaikilla on määrätty aika, ja kaikilla, mitä taivaan alla aljetaan, on heidän hetkensä. Saarn. 3:1 Lutherans In Africa Luterilaiset Afrikassa OPETTAEN AFRIKAN KRISTITTYJÄ USKON OPETTAJIKSI Luterilaiset Afrikassa -järjestö on rekisteröity omaa tuottoa tavoittelemattomana organisaationa. Jos haluat tukea evankeliumin julistamista ja työntekijöiden valmistamista elonkorjuuseen, vieraile lähettääksesi lahjoituksen netissä tai lähetä tukesi: Lähetystilin Numero: IBAN FI SWIFT OKOYFIHH Viitenumero: 1232 Saaja: Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys r.y. Lahjoitukset lähetyskeskusprojektiin erityisen tervetulleita: IBAN FI SWIFT OKOYFIHH Viitenumero: 4420 Saaja: Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys r.y.

5 NAIVASHA, HELL S GATE LUONNONPUISTO