Santahaminan maankäyttösuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Santahaminan maankäyttösuunnitelma"

Transkriptio

1 Santahaminan maankäyttösuunnitelma Selostus

2 1

3 Seuraavat kartat on luokiteltu viranomaiskäyttöön: Piirustus nro 1, Santahaminan rakennetun alueen maankäyttösuunnitelma 1:2000 Piirustus nro 2, Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen maankäyttösuunnitelma 1:4000 Piirustus nro 3, Santahaminan rakennetun alueen vesijohdot, viemärit ja putkistojärjestelyt 1:2000 Sisällysluettelo JOHDANTO SUUNNITTELUALUE SUUNNITTELUALUEEN HISTORIAA SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA Alueen toimijat Joukko-osastot Toiminnallinen rakenne Maanomistus Suoja-alue Vaara-alue Kaavoitustilanne Maakuntakaava Yleiskaavat Muut lähialueen suunnitelmat Maisema, luonnonympäristö ja rakennuskanta Selvityksen lähtökohdat Suunnittelualueen maiseman, rakennetun ympäristön ja luonnon yleiskuvaus Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Muut arvokohteet Rakennusinventointi Kulttuurihistoriallisten arvokohteiden ottaminen huomioon maankäyttösuunnitelmassa Muinaisjäännökset Luonnon arvokohteet

4 3.8.5 Pohjavesialueet Kulkuyhteydet, paikoitus ja opastus Teknisen huollon verkostot Yleistä Vesihuoltoverkoston nykytila Vesijohtoverkosto Jätevesiviemäriverkosto Hulevesiviemäriverkosto Vesihuoltoverkoston kehittämis- ja muutostarpeet Mitoitus Vesijohtoverkosto Jätevesiverkosto Hulevesijohtoverkosto Vesijohdot Jätevesiviemärit Hulevesiviemärit Pohjavesiolosuhteiden huomioon ottaminen Jatkotoimenpiteet Ympäristön häiriötekijät Melu Pilaantuneet maat TYÖN TAVOITTEET MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN KESKEISET PERIAATTEET Aluejako Santahaminan rakennetun alueen maankäyttösuunnitelma Kokonaisrakenne ja laajentumisalueet Kasarmit Palvelu- ja hallintoalueet sekä yleisten toimintojen alueet Sotilashuollon alueet Virkistys- ja puistoalueet Liikenne- ja pysäköintialueet Erityistoimintojen alueet Asuinalueet Vesialueet ja pohjavesialueet Suojelualueet ja -kohteet Selvitysalue Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen maankäyttösuunnitelma Kokonaisrakenne ja laajennusalueet Koulutus- ja harjoitusalueet Virkistys- ja puistoalueet

5 5.3.4 Liikenne- ja pysäköintialueet Erityistoimintojen alueet Vesialueet ja pohjavesialueet Suojelualueet ja -kohteet Alueen nimistö Maankäyttösuunnitelman toteutus YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, maankäyttöön ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin Vaikutukset maisema- ja taajamakuvaan sekä liikenteeseen Vaikutukset luontotyyppeihin ja lajistoon Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin Sosiaaliset vaikutukset Melu, päästöt ja tärinä Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinotoimintaan SUUNNITTELUVAIHEET Osallistuminen ja yhteistyö Työvaiheet ja vuorovaikutusmenettelyt LÄHTÖAINEISTO...73 Suunnitelmaan liittyvät kartat Santahaminan rakennetun alueen maankäyttösuunnitelma 1:2000 Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen maankäyttösuunnitelma (sisältää liikennekaavion) 1:4000 Santahaminan rakennetun alueen vesijohdot, viemärit ja putkistojärjestelyt 1:2000 4

6 5

7 JOHDANTO Itä-Helsingin saaristossa sijaitsevan Santahaminan varuskuntasaaren alueelle on laadittu maankäyttö- ja maisemasuunnitelma sekä rakennusinventointi vuosien aikana. Työ käynnistettiin lokakuussa Maankäyttösuunnitelma käsittää Santahaminan alueen sekä sitä ympäröivät merialueet. Maisemasuunnitelma käsittää Santahaminan keskeiset rakennetut alueet. Rakennusselvitys kattaa koko Santahaminan alueen. Nyt laadittu työ perustuu osittain aiempiin, vuosina laadittuihin Santahaminan rakennetun alueen sekä ampuma- ja harjoitusalueen maankäyttösuunnitelmiin. Samaan aikaan on laadittu maankäyttö- ja maisemasuunnitelma myös Isosaaren alueelle. Suunnitelmat laaditaan vuoden aikavälille. Maankäyttö- ja maisemasuunnitelma on osa varuskuntasuunnittelua. Suunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia. Maankäytön suunnittelussa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristönsuojelulain periaatteita ottaen huomioon puolustushallinnon eritysolosuhteet. Suunnittelussa noudatetaan puolustusministeriön yhdyskunta- ja ympäristöpoliittista strategiaa ja puolustushallinnon ympäristöpolitiikkaa. Maankäyttösuunnitelma on rakennetun alueen osalta asemakaavan luonteinen ja harjoitusalueiden osalta yleiskaavan luonteinen kokonaisvaltainen puolustusvoimien käytössä olevien alueiden toimintoja ohjaava suunnitelma. Se ohjaa rakentamista ja ylläpitoa, liikennejärjestelyjä, maali-, harjoitus- ja suoja-alueiden sekä ampumaratojen sijoittumista, koulutusta ja luonnonvarojen käyttöä. Maankäytön suunnitelmaan liittyvä maisemasuunnitelma puolestaan ohjaa viheralueiden kehittämistä. Työn keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää alueen toimintoihin, erityisesti maanpuolustukseen liittyvät kehitystarpeet ja ohjata niiden kehittämistä kestävällä tavalla, sekä selvittää ja ottaa suunnittelussa huomioon alueiden kehittämiseen liittyvät rajoitukset (luonnon, maiseman ja rakennetun ympäristön arvokohteet sekä arkeologiset arvot, ympäröivä yhteiskunta, ympäristökysymykset sekä toiminnalliset rajoitteet). Pääesikunta vastaa maankäyttö- ja maisemasuunnitelmista ja Puolustushallinnon rakennuslaitos toteuttaa suunnittelun. Suunnittelutyötä tekee konsultti. Suunnitelman konsulttityön tilaaja on Puolustushallinnon rakennuslaitos, jossa projektin johtamisesta on vastannut maisema-arkkitehti Margit Antikainen. Työn ohjaamisesta ovat vastanneet maankäytön, maisemasuunnittelun, rakennus- ja rakenneinventoinnin sekä luonto- ja ympäristöselvityksen työryhmät, joihin on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita puolustusministeriöstä, puolustusvoimista, Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta, Senaatti-kiinteistöistä, Metsähallituksesta, Kruunuasunnot Oy:stä, Santahamina-seura ry:stä, Uudenmaan ELY-keskuksesta, Museovirastosta, Uudenmaan liitosta sekä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta ja kaupunkisuunnitteluvirastosta. Pöyry Finland Oy:ssä konsulttityöstä ovat vastanneet maisema-arkkitehti Elina Kataja (projektin johto alkaen, maisemasuunnittelu, maankäytön suunnittelu), DI Juha Nurmi (projektin johto ja maankäytön suunnittelu asti), maisema-arkkitehti Heidi Ahlgren (maisemasuunnittelu, maankäytön suunnittelu), arkkitehti Sampo Perttula (maankäytön suunnittelu, rakennusinventointi), maisema-arkkitehti Mariikka Manninen (maisemasuunnittelu, maankäytön suunnittelu), arkkitehti Marja Kuisma (rakennusinventointi asti), ins. amk Juha Riihiranta (suunnitteluavustaja), FM, biologi Soile Turkulainen (luonto), DI Veikko Urmas (liikennesuunnittelu), rakennusmestari Olli Vepsä ja insinööri Sanna Rantanen (vesihuollon suunnittelu) sekä MMM Matti Ventola (laadunvarmistus). Paikka: Aika: Kenrmaj Juha-Pekka Liikola Maavoimien Esikuntapäällikkö Ev Turkka Heinonen Maavoimien Huoltopäällikkö 6

8 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää Santahaminan varuskuntasaaren (n. 400 ha). Santahamina sijaitsee Helsingin itäisessä saaristossa Laajasalon eteläpuolella. Santahaminasta on yhteys mantereelle Hevossalmen kääntösillan ja Laajasalon kautta. Santahamina sijaitsee meriteitse noin 5 km päässä Helsingin keskustasta, maanteitse keskustaan on noin 12 km. Santahaminan maankäyttösuunnitelmassa ei ole käsitelty Kuninkaansaaren aluetta. Helsingin keskusta Laajasalo Jollas Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti suhteessa Helsingin keskustaan. 7

9 2 SUUNNITTELUALUEEN HISTORIAA Santahaminalla on rikas historia, josta tunnetaan monipuolisia vaiheita niin Ruotsin kuin Venäjän vallan ajalta. Ruotsin vallan aikana Santahaminaa kaavailtiin kahdesti kaupungin Helsingin sijaintipaikaksi. Santahaminan käyttö sotilassaarena on osa historiallista jatkumoa, jonka juuret ulottuvat Ruotsin vallan ajalle. Santahamina liitettiin Venäjän vallan alkuvuosina osaksi Suomenlahden puolustuslinnoitusta, aluksi viljelykäyttöä ja maan sekä puutavaran ottoa varten ja myöhemmin täysipainoiseksi osaksi Viaporin linnoitusta. Eräs merkittävimmistä taisteluista alueella käytiin Krimin sodan aikana elokuussa Santahaminan monipuolista historiaa on kuvattu ansiokkaasti mm. teoksessa Santahamina Viaporin linnoituksen itäinen lukko (Marko Nieminen 2008). Santahamina on kokonaisuudessaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Museoviraston laatima inventointi, RKY2009). Santahamina jäsentyy osa-alueiksi, joilla kullakin on omat erityiset rakennushistorian, maiseman, luonnon ja toiminnallisten tekijöiden määrittämät omaispiirteensä. Santahamina on omaleimainen kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen kokonaisuus, jossa sotilaskäyttö osaltaan ylläpitää saaren erityispiirteitä ja arvoja. Santahaminan rakennuskannasta on osana maankäyttösuunnitelmaa tehty erillinen selvitys, jossa on inventoitu alueen rakennukset ja rakenteet sekä kuvattu eri osa-alueiden erityispiirteitä ja kulttuurihistoriallista arvoa. Santahaminan kulttuurihistoriallista arvoa ja kohteita on kuvattu tarkemmin tämän selostuksen luvussa Maankäyttösuunnitelmakartalla on esitetty yleismääräys alueen kulttuuriympäristön ja kulttuurihistoriallisten kohteiden suojeluun liittyen. Santahaminassa tunnetaan lukuisia muinaisjäännöksiä, jotka on muinaismuistolain nojalla suojeltu. Museovirastossa on laadittu vuonna 2009 selvitys Santahaminan arkeologisista ja historiallisesti merkittävistä rakenteista. Inventoinnissa käytiin läpi aiemmat tiedossa olevat muinaisjäännökset sekä tunnistettiin uusia kohteita. Tietoa arkeologisesta kulttuuriperinnöstä sekä luettelo inventoiduista muinaisjäännöksistä on esitetty tämän selostuksen luvussa Muinaisjäännökset on myös esitetty maankäyttösuunnitelmakartoilla. Kuva 2. Uudenmaan Jääkäripataljoona 1950-luvulla. Kuva Santahaminan sotilaskodissa 2009 pidetystä valokuvanäyttelystä. 8

10 3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 3.1 Alueen toimijat Santahaminan alueella toimii noin 4000 henkilöä (työpaikat, varusmiehet, kadetit), joista varusmiesten osuus on noin Santahaminassa on noin 900 vakituista työpaikkaa. Santahaminassa oli vuoden 2009 alussa 418 asukasta. Santahaminan ympäristössä on vilkasliikenteisiä vene- ja laivaväyliä, jotka rajoittavat saaren ammuntoja. Santahaminassa toimivat puolustusvoimien joukoista muun muassa Kaartin Jääkärirykmentti, Maanpuolustuskorkeakoulu, Etelä-Suomen Huoltorykmentti, Suomenlinnan Rannikkorykmentti ja Merisotakoulu. Useat muutkin Etelä- ja Itä-Suomen joukko-osastot sekä rajavartiolaitoksen ja poliisin yksiköt käyttävät saaren harjoitusalueita ja harjoitustoimintaan rakennettuja koulutustiloja. Santahaminassa toimii myös Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Etelä-Suomen alue. Santahaminassa on Helsingin kaupungin ylläpitämä koulu ja päiväkoti. Kruunuasunnot Oy hallinnoi saaren asuinrakennuksia Joukko-osastot Kaartin jääkärirykmentti Kaartin Jääkärirykmentti on pääkaupunkiseudun oma joukko-osasto. Rykmentin päätehtävänä on kouluttaa pääkaupunkiseudun suojaksi taisteluun rakennetulla alueella erikoistuneita joukkoja. Koulutustehtävien lisäksi rykmentti vastaa valtiollisista edustustehtävistä, vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen järjestelyistä ja asevelvollisuusasioiden hoitamisesta alueellaan. Varusmiehiä rykmenttiin astuu palvelukseen vuosittain noin Suomenlahden Meripuolustusalue Suomenlahden Meripuolustusalueen joukkoyksiköistä Santahaminaan on sijoitettu Suomenlinnan Rannikkorykmentti. Suomenlinnan Rannikkorykmentin vastuulla on valtakunnan alueellisen koskemattomuuden valvonta sekä turvaaminen pääkaupunkiseudun edustalla. Kriisitilanteessa se puolustaa pääkaupunkiseutua osana muuta meripuolustusalueen toimintaa. Etelä-Suomen Huoltorykmentti Etelä-Suomen Huoltorykmentti on Maavoimien Materiaalilaitoksen johtajan alainen hallintoyksikkö. Etelä-Suomen Huoltorykmentti vastaa täydennysten, kunnossapidon, kuljetusten, kenttälääkinnän ja huoltopalveluiden järjestelyistä Etelä-Suomen Sotilasläänin alueella. Henkilöstöä Etelä-Suomen Huoltorykmentillä on 134. Maanpuolustuskorkeakoulu Maanpuolustuskorkeakoulu antaa ylintä yleistä ja sotilaallista maanpuolustusopetusta. Korkeakoulussa tehdään myös sotatieteellistä tutkimusta. Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) päätehtävä on järjestää opetus, joka johtaa upseerin virkoihin vaadittaviin tutkintoihin. Lisäksi MPKK:n tehtävänä on tehdä sotatieteellistä tutkimusta sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Opetuksen suunnittelevat ja toteuttavat ainelaitokset: taktiikan, strategian, sotatekniikan, johtamisen ja sotilaspedagogiikan, sotahistorian sekä käyttäytymistieteiden laitokset. Ne vastaavat myös alansa tutkimuksesta ja tutkijakoulutuksesta. 9

11 Merisotakoulu Merisotakoulu kouluttaa merikadetteja laivasto-, rannikkojoukko- ja johtamisjärjestelmälinjoilla, varusmiehiä reserviupseereiksi merivoimien laivasto-, meritiedusteluja tietotekniikkayksiköihin, merivoimien palkattua henkilöstöä sekä reserviläisiä kertaus- ja vapaaehtoisissa harjoituksissa. Opiskelijoita Merisotakoulussa on vuosittain noin 250. Lisäksi Merisotakoulu tutkii ja kehittää merivoimien meri- ja rannikkosodankäyntiä. Edellä mainittujen joukko-osastojen lisäksi Santahaminassa toimivat Sotilaslääketieteen Keskuksen alainen Santahaminan Terveysasema ja Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksen alainen Santahaminan Muonituskeskus. Kuva 3. Santahaminan varusmiehet harjoittelevat mm. Saharan alueen hiekkakentillä. 3.2 Toiminnallinen rakenne Santahamina jakautuu toiminnallisesti kahteen eriluonteiseen osa-alueeseen: Saaren länsi- ja luoteisosassa sijaitsevaan rakennettuun alueeseen sekä laajaan ampuma- ja harjoitusalueeseen. Santahaminan osa-alueita ovat oheisella kartalla (kuva 4) osoitetut alueet: 1 Sisääntuloalue ja rakennetun alueen pohjoisranta 2 Kasarmialueen ranta 3 Asuinalue ja palvelut 4 Maanpuolustuskorkeakoulun kampusalue ja urheilualueet 10

12 5 Keskeinen kasarmialue 6 Kasarmialueen eteläosa 7 Harjoitusalueen reuna 8 Päälaiturin, satama-, huolto- ja korjaamotoimintojen alue 9 Radioniemen alue 10 Eteläkärki 11 Itäkärki, Leipurinniemen alue 12 Harjoitus- ja ampuma-alueet Pohjoisniemi MPKK:n kiväärirata Hämylänniemi Kissalammenniemi Päälaituri Kissalampi Radioniemi Kuperkeikka Likolampi Sahara Haulikkorata Keskusampumarata Itäniemi Riviera Leipurinniemi Taisteluammuntojen alue Suurlahti Kuninkaansalmi Eteläniemi Kuva 4. Santahaminan toiminnallinen rakenne sekä tärkeimmät nimet Asuinaluetta ympäröivät ranta-alueet (1,2) sekä Eteläkärjen ja Likolammen ympäristö (10) ovat saaren asukkaiden, henkilökunnan ja varusmiesten virkistyskäytössä. Santahaminan itäisimmässä kärjessä eli Leipurinniemessä sijaitsee puolustusministeriön sauna (11). Ampuma- ja harjoitusalueella (12) sijaitsevat toiminnallisesti tärkeät taisteluampumarata ja keskusampumarata. Taisteluammuntojen vaara-alue ulottuu Santahaminan etelä- ja kaakkoispuoliselle merialueelle. Kasarmi- 11

13 alueen itäpuolinen, nk. Saharan alue on aktiivisessa käytössä olevaa varusmiesten lähiharjoitusaluetta. Ampuma- ja harjoitusalueen pohjoisosassa sijaitsevat pistoolirata ja Maanpuolustuskorkeakoulun kiväärirata. Keskusampumaradan pohjoispuolella on haulikkorata ja eteläpuolella polttotaistelurata. Itäniemessä on kaksi kranaatinheittopaikkaa. 3.3 Maanomistus Santahaminan maa-alueita ja rakennuksia hallinnoi Senaatti-kiinteistöt. Asuinkiinteistöjä hallinnoi Kruunuasunnot Oy. Koulu ja päiväkoti ovat Helsingin kaupungin hallinnassa. Saarta ympäröivää merialuetta hallinnoi Metsähallitus. Radioniemessä sijaitseva mastoalue on aiemmin ollut Soneran käytössä, ja mastot ovat siirtyneet liikenne- ja viestintäministeriön hallintaan. Ministeriöllä on sopimus Senaattikiinteistöjen kanssa. Kuva 5. Senaatti-kiinteistöjen hallinnoima alue Santahaminassa 12

14 3.4 Suoja-alue Santahaminan suoja-alue on esitetty oheisella kartalla. Aluevalvontalaissa säädetään suoja-alueista ja suoja-alueilla noudatettavista toimintarajoituksista. Suojaaluesäännösten tarkoituksena on osaltaan varmistaa Suomen alueellinen koskemattomuus. Suoja-alueet ovat valtakunnan turvallisuuden ja aluevalvonnan järjestämisen kannalta tärkeitä ja rajoiltaan tarkkaan määriteltyjä Suomen aluevesien osia. Kuva 6. Santahaminan suoja-alue (Lähde: Merivoimat: 13

15 3.5 Vaara-alue Santahaminan vaara-alue on esitetty oheisella kartalla. Santahaminan taisteluampumarata käsittää Santahaminan saaren kaakkoisen osan sekä sitä reunustavan merialueen ja pysyvän ilmailun vaara-alueet. Kuva 7. Santahaminan vaara-alue (Lähde: Taisteluampumaradan johtosääntö. Kaartin Jääkärirykmentti 2007) 14

16 Kuva 8 Taisteluampuma-alueen maaraja näkyy kuvassa punaisella. Raja on esitetty likimääräisesti maankäyttösuunnitelmakartalla. Raja on merkitty maastoon. (kuvalähde: Taisteluampumaradan johtosääntö. Kaartin Jääkärirykmentti 2007) 3.6 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka vahvistettiin ympäristöministeriössä marraskuussa Korkein hallinto-oikeus hylkäsi maakuntakaavan vahvistamisesta tehdyt valitukset. Santahamina on maakuntakaavassa osoitettu puolustusvoimien alueeksi (EP). Santahaminan pohjavesialueet on osoitettu pv-merkinnällä, jota koskee seuraava suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vähennä pysyvästi pohjaveden määrää tai heikennä sen laatua. Santahaminan pohjoispuolelle on osoitettu veneväylä. Santahaminan ja Isosaaren välille on osoitettu laivaväylä. Osa Santahaminasta on osoitettu arvokkaaksi harjualueeksi tai muuksi geologiseksi muodostumaksi, jota koskevat seuraavat suunnittelumääräykset: Alueidenkäyttö on suunniteltava niin, ettei aiheuteta maaaineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö ja geologiset arvot. Santahamina on osoitettu kult- 15

17 tuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, jota koskevat seuraavat suunnittelumääräykset: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot. Kuva 9. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualue on rajattu likimääräisesti punaisella katkoviivalla Yleiskaavat Suunnittelualueella on voimassa Helsingin yleiskaava 2002, jossa Santahamina on osoitettu sotilasalueeksi. Santahaminan rakennettu alue on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota koskee määräys: Aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Santahaminan Suurlahden saaret ja luodot on osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Santahamina on osoitettu alueeksi, joka muutetaan asunto- ja virkistysalueeksi, jos yleiskaavakartalla osoitettu muu toiminta siirtyy alueelta pois (A). 16

18 Kuva 10. Ote Helsingin yleiskaava 2002:sta. Suunnittelualue rajattu likimääräisesti punaisella katkoviivalla. 17

19 3.7 Muut lähialueen suunnitelmat Santahaminan alueella ei ole asemakaavoitettua aluetta. Lähimmät asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Santahaminan pohjoispuolella Laajasalon Jollaksessa. Laajasalon Kruunuvuorenrannan asuinalueen osayleiskaavatyöhön liittyen on suunnitteilla joukkoliikenneyhteys Kruunuvuorenselän yli Kruunuvuorenrannasta keskustaan. Eri vaihtoehtoina on tarkasteltu mm. silta-, lautta- ja tunneliyhteyttä. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2008 lopulla, että suunnittelua jatketaan Kruununhaasta Sompasaaren ja Korkeasaaren kautta kulkevan raitiotiesiltavaihtoehdon pohjalta. Suunnitteluun liittyy YVA-menettely (Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös ), joka on parhaillaan käynnissä. YVA-ohjelma oli nähtävillä Tätä kirjoittaessa lehtitietojen mukaan kaupungin taloustilanne edellyttää siltavaihtoehdon suunnittelun lykkäämistä. Kruunuvuorenrannan ja koko Laajasalon joukkoliikenneyhteyksien tarkastelussa on tutkittu myös yhteysmahdollisuuksia Santahaminaan (Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu Helsingin kaupunki). Vaikka Santahaminan maankäytön muutoksen suunnittelu nykyisestä käytöstä poiketen ei ole tällä hetkellä ajankohtaista, ovat joukkoliikenneratkaisut sidoksissa toisiinsa. Vaihtoehtoja on selvitetty jo Helsingin yleiskaava työn yhteydessä. Kaikissa joukkoliikennevaihtoehdoissa (metro, pikaraitiotie, bussi) yhteys Santahaminaan tapahtuu samoin kuin nykyisinkin saaren pohjoisosassa Hevossalmen kohdalta. Maankäyttösuunnitelmassa ja varuskunnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon mahdolliset tulevaisuuden joukkoliikenneyhteydet. Saaren pääsisäänkäynnin säilyminen nykyisellä paikallaan Hevossalmessa ei rajoita joukkoliikenneyhteyden toteuttamista tulevaisuudessa. 18

20 3.8 Maisema, luonnonympäristö ja rakennuskanta Selvityksen lähtökohdat Santahaminan maankäyttösuunnitelmaa varten on kerätty ja analysoitu aiemmin laadittuja selvityksiä. Saarelta on olemassa huomattava määrä monipuolista selvitysaineistoa. Saaren luontoarvot toimivat osaltaan suunnittelun lähtökohtana. Luontoarvojen selvittämisen pääasiallisena tietolähteenä on Santahaminan osalta käytetty Santahamina, sotilassaaren luontoaarteet -julkaisua (toim. J. Nieminen 2009), johon on koottu kattavasti tietoa saaren luonnonympäristöstä ja arvokkaista luontokohteista. Julkaisu sisältää asiantuntija-artikkelit lajilistoineen saaren linnustosta, hyönteisistä ja putkilokasveista. Käytössä olleet selvitykset ja muu taustamateriaali on lueteltu lähdeluettelossa. Lisäksi selvitystä varten tehtiin yleispiirteinen maastokäynti Santahaminaan ja pidettiin tilaajan, Helsingin kaupungin ja Metsähallituksen kanssa yhteinen työneuvottelu. Kuva 11. Näkymä mereltä Santahaminan läntiselle rannalle, jossa vaihtelevat kallio- ja ruovikkorannat. Kuvassa vasemmalla näkyy Radioniemessä sijaitseva masto. Santahaminan maiseman kuvaus perustuu olemassa oleviin selvityksiin, kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin sekä lukuisiin maastokäynteihin. Lisäksi on pidetty tilaajan, Helsingin kaupungin ja Metsähallituksen kanssa yhteisiä työneuvotteluja. Taustaaineistona olleet selvitykset on lueteltu lähdeluettelossa. Maiseman osa-alueiden kuvaus sisältyy Santahaminaan laadittuun maisemasuunnitelmaan. Santahaminan rakennuskannasta on osana maankäyttösuunnitelmaa laadittu erillinen rakennuskannan selvitys, joka on tämän suunnitelmaselostuksen liitteenä 4. Selvityksen painopisteenä on ollut nykytilanteen kartoitus alueen rakennuksista ja rakenteista. Lähtötietoina on käytetty pääasiassa Puolustushallinnon rekisteritietoja, lisäksi rakennukset ja rakenteet on käyty kuvaamassa maastossa. Selvityksessä on erityisesti ollut tarpeen tuoda esiin käytöstä poistuneet rakennukset, jotta niiden suojelun tarvetta ja mahdollisia käyttötarkoituksen muutoksia voidaan pohtia jatkossa tarkemmin. Rakennusinventointi luo pohjan alueen suojelutarpeiden tarkempaan määrittelyyn. 19

21 3.8.2 Suunnittelualueen maiseman, rakennetun ympäristön ja luonnon yleiskuvaus Santahaminan saari sijaitsee Itä-Helsingissä mannerrannikon edustalla sisäsaariston vyöhykkeellä. Kapea Hevossalmi erottaa Santahaminan Laajasalosta, Jollaksesta ja Villingistä. Saari on osa rannikkoa myötäilevää kookkaiden, puustoisten ja osittain rakennettujen saarien ketjua. Santahamina sijaitsee maisemallisessa rajakohdassa: saaren etelä-itäranta rajautuu avoimeen ulkosaaristo avomerivyöhykkeeseen kun taas länsi-pohjoisranta on osa suojaisampaa sisälahtien vyöhykettä. Alueella on monipuolinen historia, mikä näkyy sekä alueen luonnossa että rakennetussa ympäristössä. Rakennetut alueen painottuvat saaren länsi- ja pohjoisosiin. Muut osat saaresta ovat satoja vuosia jatkuneen käytön enemmän tai vähemmän muokkaamia luonnonalueita. Santahamina on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, joka on osa maailmanperintökohde Suomenlinnan linnoitussaarien ketjua. SUOMENLINNA SANTA- HAMINA VALLISAARI KUNINKAAN- SAARI Kuva 12. Santahamina on osa Suomenlinnan linnoitussaarten ketjua Helsingin edustalla. Kuvalähde: Suomenlinnan maisema. Kunnostussuunnitelma. Helander et al Santahaminan topografia on hyvin vaihtelevaa. Alavimmat, hiljattain maankohoamisen myötä merestä paljastuneet alueet ovat vain hiukan merenpinnan tason yläpuolella, kun taas kallioselänteiden korkeimmat lakialueet nousevat yli 20 metrin korkeudelle merenpinnasta. Maakerros kallion päällä on yleensä ohut, ja lakialueet ovat avokalliota. Saaren pohjoisosa on eteläosaa loivapiirteisempi. Rantojen luonne vaihtelee saaren eteläosan jylhistä kalliorannoista matalien poukamien loiviin maankohoamisrantoihin, joilla kasvillisuus on rehevää. Kallioperältään Santahaminan eteläosa on graniittia. Pohjoisosassa on granaattija kordieriittigneissiä. Lisäksi saarella on kauempaa kulkeutuneita lohkareita. Likolammen ja Kissalammen alueilla on laaja emäksisten kivilajien vyöhyke, mikä näkyy kasvillisuuden erityisenä rehevyytenä. Myös saaren pohjoisosassa, päätien molemmin puolin on pienialainen kalkkikiviesiintymä. 20

22 Maaperä on suurelta osin hiekkaa. Moreenia on ainoastaan rakennetulla alueella pienenä selänteenä, kallioiden ympärille muodostuneina kapeina kehinä sekä niiden välisissä notkelmissa. Itärannan alavassa pohjukassa on jonkin verran savea. Saaren keskiosan hiekka- ja hietatasanne on jääkauden sulamisvaiheessa jäätikön reunan eteen syntynyt reunamuodostuma. Alue on luokiteltu I luokan pohjavesialueeksi, ja alueelta pumpattiin aiemmin osa saarelaisten juomavedestä. Pintavesiuomia on alueella vähän, sillä imeytyminen on hiekkapitoisen maaperän takia voimakasta. Rakennetun alueen eteläpuolella sijaitseva Likolampi, joka on keinotekoisesti muotoiltu selänteiden väliseen painanteeseen, on toiminut jätevesien saostusaltaana 1980-luvun alkuun asti. Saaren länsiosassa sijaitsevan Kissalammen alueella on vielä 1700-luvun ns. Kuninkaan Kartaston mukaan ollut kapea salmi, joka on erottanut toisistaan Santahaminan ja saaren nykyisen itäkärjen, joka on tuolloin ollut erillinen Storholmenin saari. Kuva 13. Likolammen aluetta Santahaminan rakennettu ympäristö on rakentunut vuosisatojen kuluessa. Selkeimmin omina kokonaisuuksinaan hahmottuvat 1900-luvun alussa rakennettu venäläisten punatiilikasarmien laaja kokonaisuus, Maanpuolustuskorkeakoulun luvun funktionaalista tyylisuuntaa edustava eheä kokonaisuus sekä lukujen asuntoarkkitehtuuria edustava kokonaisuus. Edellisten lisäksi alueella on eri-ikäisten rakennusten muodostamia pienempiä ryhmiä ja yksittäisiä rakennuksia sekä runsaasti eri-ikäisiä rakenteita, kuten tykkipattereita, vanhoja kivettyjä tykkiteitä, paraatikenttiä, harjoitusalueita, muistomerkkejä ja laiturirakenteita. Saarelta sekä sitä ympäröivältä vesialueelta tunnetaan lukuisia historiallisen ajan muinaisjäännöksiä (puolustusrakenteet). Joitakin kivijalka- ja aitarakenteita on säilynyt sotilaskäyttöä edeltäneeltä Santahaminan kylän ajalta. Museovirasto on laatinut selvityksen Santahaminan arkeologisista ja historiallisesti merkittävistä rakenteista. Inventointi valmistui keväällä Eri-ikäisillä ja -luonteisilla rakennetuilla alueilla maisemakuvan peruselementtejä ovat rakennukset, niiden rajaamat piha- ja kenttäalueet, näkymäakselit rakennus- 21

23 ten ja teiden suuntaisesti sekä rakennettua aluetta rajaavat metsäiset luonnonalueet. Paikoin avautuu näkymiä meren suuntaan. Luonnonalueilla maisemakuva vaihtelee luonnontilaisten luontokohteiden miljöistä voimakkaasti muokattuihin tai kuluneisiin harjoitus- ja ampuma-alueisiin. Kaukaa avomeren suunnasta katsottuna puustoinen Santahamina hahmottuu luonnonalueena. Myös lähempää tarkasteltuna saaren eteläosa hahmottuu lähinnä luonnonalueena. Lännen suunnasta tarkasteltuna rakennukset ja muut rakennetut elementit, kuten laiturit ja mastot erottuvat saaren maisemassa, samoin kulttuurivaikutteinen kasvillisuus. Santahaminan kasvillisuutta on jo vuosisatojen ajan muokannut ihmisen toiminta. Luontoa on muokattu käyttötarpeisiin sopivaksi ja alueelle on myös tuotu uusia lajeja. Saaren biotooppien monimuotoisuus on oleellisesti suurempi kuin muilla Helsingin saarilla. Saaren suuri koko ja sijainti avomeren ja sisäsaariston rajakohdassa lisää kasvillisuuden vaihtelua. Saaren etelärannoilla tapaa ulkosaariston luodoille ominaisia kasviyhdyskuntia, kun taas pohjoisrannan suojaisissa poukamissa ollaan jo mannerrannikon olojen tuntumassa. Suuren pinta-alan vuoksi Santahaminaan mahtuu laajoja metsäalueita ja myös soita. Saaren metsät ovat keskimäärin iäkkäitä, esimerkiksi suuri osa männiköistä on vuotta vanhoja, mutta metsiä on paikoin myös hoidettu uudistamalla pieniä aloja kerrallaan. Suurin osa saaren metsistä on tyypiltään tuoreita kankaita, mutta Saharan alueella ja kallioisilla selänteillä kasvillisuus on karumpaa. Kasarmialueella ja vanhojen huviloiden ympäristössä tavataan omaleimaista kulttuurikasvilajistoa. Kuva 14. Santahaminan eteläkärjen linnoitusvallien omaleimaista kasvillisuutta Santahaminan eläimistö on saaren erityispiirteiden ansiosta hyvin monipuolinen. Nisäkkäistä Santahaminassa on tavattu ainakin hirvi, jänis, rusakko, kettu, orava, mäyrä, saukko, villiminkki ja siili sekä useita lepakkolajeja. Linnuista saarella pesii monia metsälajeja, jotka ovat muualla Helsingissä harvaluisia. Muita linnustoltaan arvokkaita alueita ovat saaren lammet, lehdot ja ruovikot. Saaren ympäristön matalikot ovat tärkeitä muuttolintujen levähdyspaikkoja. Hyönteisistä saarella tavataan varsinkin paahteisten hiekkamaiden ja varjoisten lehtojen lajeja, minkä lisäksi lam- 22

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Metsähallitus Laatumaa

Metsähallitus Laatumaa Iso-Rommakko, Eksyneenniemi Kuhmo Hietaperä, Metsähallitus Laatumaa Asemakaavan muutos ja laajennus Selostuksen tiivistelmä 13.1.2009 Metsähallitus Laatumaa Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh. 010 2414 600

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 1 Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 5 Perustiedot

Lisätiedot

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 41/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/3 23.11.2015. Metsähallitus Luontopalvelut (jättöpäivämäärä 28.5.

Helsingin kaupunki Esityslista 41/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/3 23.11.2015. Metsähallitus Luontopalvelut (jättöpäivämäärä 28.5. Helsingin kaupunki Esityslista 41/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunkisuunnitteluvirasto 2.11.2015 HEL 2015-006513 T 10 04 01 Rakvv 52-1470-15-S Hakija Rakennuspaikka Haettu toimenpide Säännökset, joista

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus 67050263SP 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Lähtötietoraportin täydennys Sisällysluettelo 1 LINNUSTO...2 2 ARVOKKAAT KALLIOALUEET...2 3 RAKENNUSPAIKAT...4

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS MIKKELIN KAUPUNKI Nuijamiehen kaupunginosassa VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.09.2009 Mikkelin kaupunki/kaupunkisuunnittelu / tm TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu 8.5.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa...

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot

Santahaminasuunnitelma 2007

Santahaminasuunnitelma 2007 Santahaminasuunnitelma 2007 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, 00131 HELSINKI www.defmin.fi Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö Paino: Kirjapaino Keili Oy, 2007 Kuvalähteet: Puolustusvoimat, Luonto-

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kouvolan kaupunki Maankäytön suunnittelu Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAANOJAN ALUE Pvm. 29.8.2014 Kaupunginosa 8. Kankaro Asemakaava koskee tilan 286-402-36-2 osaa Asemakaavan muutos

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SUSIVUOREN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma P18551 FCG Finnish Consulting Group Oy Susivuoren Ranta-asemakaava 2.6.2012 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 172-RAK1506 SALON KAUPUNKI VAKURIN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan

Lisätiedot