Santahaminan maankäyttösuunnitelma
|
|
- Niilo Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Santahaminan maankäyttösuunnitelma Selostus
2 1
3 Seuraavat kartat on luokiteltu viranomaiskäyttöön: Piirustus nro 1, Santahaminan rakennetun alueen maankäyttösuunnitelma 1:2000 Piirustus nro 2, Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen maankäyttösuunnitelma 1:4000 Piirustus nro 3, Santahaminan rakennetun alueen vesijohdot, viemärit ja putkistojärjestelyt 1:2000 Sisällysluettelo JOHDANTO SUUNNITTELUALUE SUUNNITTELUALUEEN HISTORIAA SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA Alueen toimijat Joukko-osastot Toiminnallinen rakenne Maanomistus Suoja-alue Vaara-alue Kaavoitustilanne Maakuntakaava Yleiskaavat Muut lähialueen suunnitelmat Maisema, luonnonympäristö ja rakennuskanta Selvityksen lähtökohdat Suunnittelualueen maiseman, rakennetun ympäristön ja luonnon yleiskuvaus Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Muut arvokohteet Rakennusinventointi Kulttuurihistoriallisten arvokohteiden ottaminen huomioon maankäyttösuunnitelmassa Muinaisjäännökset Luonnon arvokohteet
4 3.8.5 Pohjavesialueet Kulkuyhteydet, paikoitus ja opastus Teknisen huollon verkostot Yleistä Vesihuoltoverkoston nykytila Vesijohtoverkosto Jätevesiviemäriverkosto Hulevesiviemäriverkosto Vesihuoltoverkoston kehittämis- ja muutostarpeet Mitoitus Vesijohtoverkosto Jätevesiverkosto Hulevesijohtoverkosto Vesijohdot Jätevesiviemärit Hulevesiviemärit Pohjavesiolosuhteiden huomioon ottaminen Jatkotoimenpiteet Ympäristön häiriötekijät Melu Pilaantuneet maat TYÖN TAVOITTEET MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN KESKEISET PERIAATTEET Aluejako Santahaminan rakennetun alueen maankäyttösuunnitelma Kokonaisrakenne ja laajentumisalueet Kasarmit Palvelu- ja hallintoalueet sekä yleisten toimintojen alueet Sotilashuollon alueet Virkistys- ja puistoalueet Liikenne- ja pysäköintialueet Erityistoimintojen alueet Asuinalueet Vesialueet ja pohjavesialueet Suojelualueet ja -kohteet Selvitysalue Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen maankäyttösuunnitelma Kokonaisrakenne ja laajennusalueet Koulutus- ja harjoitusalueet Virkistys- ja puistoalueet
5 5.3.4 Liikenne- ja pysäköintialueet Erityistoimintojen alueet Vesialueet ja pohjavesialueet Suojelualueet ja -kohteet Alueen nimistö Maankäyttösuunnitelman toteutus YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, maankäyttöön ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin Vaikutukset maisema- ja taajamakuvaan sekä liikenteeseen Vaikutukset luontotyyppeihin ja lajistoon Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin Sosiaaliset vaikutukset Melu, päästöt ja tärinä Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinotoimintaan SUUNNITTELUVAIHEET Osallistuminen ja yhteistyö Työvaiheet ja vuorovaikutusmenettelyt LÄHTÖAINEISTO...73 Suunnitelmaan liittyvät kartat Santahaminan rakennetun alueen maankäyttösuunnitelma 1:2000 Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen maankäyttösuunnitelma (sisältää liikennekaavion) 1:4000 Santahaminan rakennetun alueen vesijohdot, viemärit ja putkistojärjestelyt 1:2000 4
6 5
7 JOHDANTO Itä-Helsingin saaristossa sijaitsevan Santahaminan varuskuntasaaren alueelle on laadittu maankäyttö- ja maisemasuunnitelma sekä rakennusinventointi vuosien aikana. Työ käynnistettiin lokakuussa Maankäyttösuunnitelma käsittää Santahaminan alueen sekä sitä ympäröivät merialueet. Maisemasuunnitelma käsittää Santahaminan keskeiset rakennetut alueet. Rakennusselvitys kattaa koko Santahaminan alueen. Nyt laadittu työ perustuu osittain aiempiin, vuosina laadittuihin Santahaminan rakennetun alueen sekä ampuma- ja harjoitusalueen maankäyttösuunnitelmiin. Samaan aikaan on laadittu maankäyttö- ja maisemasuunnitelma myös Isosaaren alueelle. Suunnitelmat laaditaan vuoden aikavälille. Maankäyttö- ja maisemasuunnitelma on osa varuskuntasuunnittelua. Suunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia. Maankäytön suunnittelussa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristönsuojelulain periaatteita ottaen huomioon puolustushallinnon eritysolosuhteet. Suunnittelussa noudatetaan puolustusministeriön yhdyskunta- ja ympäristöpoliittista strategiaa ja puolustushallinnon ympäristöpolitiikkaa. Maankäyttösuunnitelma on rakennetun alueen osalta asemakaavan luonteinen ja harjoitusalueiden osalta yleiskaavan luonteinen kokonaisvaltainen puolustusvoimien käytössä olevien alueiden toimintoja ohjaava suunnitelma. Se ohjaa rakentamista ja ylläpitoa, liikennejärjestelyjä, maali-, harjoitus- ja suoja-alueiden sekä ampumaratojen sijoittumista, koulutusta ja luonnonvarojen käyttöä. Maankäytön suunnitelmaan liittyvä maisemasuunnitelma puolestaan ohjaa viheralueiden kehittämistä. Työn keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää alueen toimintoihin, erityisesti maanpuolustukseen liittyvät kehitystarpeet ja ohjata niiden kehittämistä kestävällä tavalla, sekä selvittää ja ottaa suunnittelussa huomioon alueiden kehittämiseen liittyvät rajoitukset (luonnon, maiseman ja rakennetun ympäristön arvokohteet sekä arkeologiset arvot, ympäröivä yhteiskunta, ympäristökysymykset sekä toiminnalliset rajoitteet). Pääesikunta vastaa maankäyttö- ja maisemasuunnitelmista ja Puolustushallinnon rakennuslaitos toteuttaa suunnittelun. Suunnittelutyötä tekee konsultti. Suunnitelman konsulttityön tilaaja on Puolustushallinnon rakennuslaitos, jossa projektin johtamisesta on vastannut maisema-arkkitehti Margit Antikainen. Työn ohjaamisesta ovat vastanneet maankäytön, maisemasuunnittelun, rakennus- ja rakenneinventoinnin sekä luonto- ja ympäristöselvityksen työryhmät, joihin on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita puolustusministeriöstä, puolustusvoimista, Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta, Senaatti-kiinteistöistä, Metsähallituksesta, Kruunuasunnot Oy:stä, Santahamina-seura ry:stä, Uudenmaan ELY-keskuksesta, Museovirastosta, Uudenmaan liitosta sekä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta ja kaupunkisuunnitteluvirastosta. Pöyry Finland Oy:ssä konsulttityöstä ovat vastanneet maisema-arkkitehti Elina Kataja (projektin johto alkaen, maisemasuunnittelu, maankäytön suunnittelu), DI Juha Nurmi (projektin johto ja maankäytön suunnittelu asti), maisema-arkkitehti Heidi Ahlgren (maisemasuunnittelu, maankäytön suunnittelu), arkkitehti Sampo Perttula (maankäytön suunnittelu, rakennusinventointi), maisema-arkkitehti Mariikka Manninen (maisemasuunnittelu, maankäytön suunnittelu), arkkitehti Marja Kuisma (rakennusinventointi asti), ins. amk Juha Riihiranta (suunnitteluavustaja), FM, biologi Soile Turkulainen (luonto), DI Veikko Urmas (liikennesuunnittelu), rakennusmestari Olli Vepsä ja insinööri Sanna Rantanen (vesihuollon suunnittelu) sekä MMM Matti Ventola (laadunvarmistus). Paikka: Aika: Kenrmaj Juha-Pekka Liikola Maavoimien Esikuntapäällikkö Ev Turkka Heinonen Maavoimien Huoltopäällikkö 6
8 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää Santahaminan varuskuntasaaren (n. 400 ha). Santahamina sijaitsee Helsingin itäisessä saaristossa Laajasalon eteläpuolella. Santahaminasta on yhteys mantereelle Hevossalmen kääntösillan ja Laajasalon kautta. Santahamina sijaitsee meriteitse noin 5 km päässä Helsingin keskustasta, maanteitse keskustaan on noin 12 km. Santahaminan maankäyttösuunnitelmassa ei ole käsitelty Kuninkaansaaren aluetta. Helsingin keskusta Laajasalo Jollas Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti suhteessa Helsingin keskustaan. 7
9 2 SUUNNITTELUALUEEN HISTORIAA Santahaminalla on rikas historia, josta tunnetaan monipuolisia vaiheita niin Ruotsin kuin Venäjän vallan ajalta. Ruotsin vallan aikana Santahaminaa kaavailtiin kahdesti kaupungin Helsingin sijaintipaikaksi. Santahaminan käyttö sotilassaarena on osa historiallista jatkumoa, jonka juuret ulottuvat Ruotsin vallan ajalle. Santahamina liitettiin Venäjän vallan alkuvuosina osaksi Suomenlahden puolustuslinnoitusta, aluksi viljelykäyttöä ja maan sekä puutavaran ottoa varten ja myöhemmin täysipainoiseksi osaksi Viaporin linnoitusta. Eräs merkittävimmistä taisteluista alueella käytiin Krimin sodan aikana elokuussa Santahaminan monipuolista historiaa on kuvattu ansiokkaasti mm. teoksessa Santahamina Viaporin linnoituksen itäinen lukko (Marko Nieminen 2008). Santahamina on kokonaisuudessaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Museoviraston laatima inventointi, RKY2009). Santahamina jäsentyy osa-alueiksi, joilla kullakin on omat erityiset rakennushistorian, maiseman, luonnon ja toiminnallisten tekijöiden määrittämät omaispiirteensä. Santahamina on omaleimainen kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen kokonaisuus, jossa sotilaskäyttö osaltaan ylläpitää saaren erityispiirteitä ja arvoja. Santahaminan rakennuskannasta on osana maankäyttösuunnitelmaa tehty erillinen selvitys, jossa on inventoitu alueen rakennukset ja rakenteet sekä kuvattu eri osa-alueiden erityispiirteitä ja kulttuurihistoriallista arvoa. Santahaminan kulttuurihistoriallista arvoa ja kohteita on kuvattu tarkemmin tämän selostuksen luvussa Maankäyttösuunnitelmakartalla on esitetty yleismääräys alueen kulttuuriympäristön ja kulttuurihistoriallisten kohteiden suojeluun liittyen. Santahaminassa tunnetaan lukuisia muinaisjäännöksiä, jotka on muinaismuistolain nojalla suojeltu. Museovirastossa on laadittu vuonna 2009 selvitys Santahaminan arkeologisista ja historiallisesti merkittävistä rakenteista. Inventoinnissa käytiin läpi aiemmat tiedossa olevat muinaisjäännökset sekä tunnistettiin uusia kohteita. Tietoa arkeologisesta kulttuuriperinnöstä sekä luettelo inventoiduista muinaisjäännöksistä on esitetty tämän selostuksen luvussa Muinaisjäännökset on myös esitetty maankäyttösuunnitelmakartoilla. Kuva 2. Uudenmaan Jääkäripataljoona 1950-luvulla. Kuva Santahaminan sotilaskodissa 2009 pidetystä valokuvanäyttelystä. 8
10 3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 3.1 Alueen toimijat Santahaminan alueella toimii noin 4000 henkilöä (työpaikat, varusmiehet, kadetit), joista varusmiesten osuus on noin Santahaminassa on noin 900 vakituista työpaikkaa. Santahaminassa oli vuoden 2009 alussa 418 asukasta. Santahaminan ympäristössä on vilkasliikenteisiä vene- ja laivaväyliä, jotka rajoittavat saaren ammuntoja. Santahaminassa toimivat puolustusvoimien joukoista muun muassa Kaartin Jääkärirykmentti, Maanpuolustuskorkeakoulu, Etelä-Suomen Huoltorykmentti, Suomenlinnan Rannikkorykmentti ja Merisotakoulu. Useat muutkin Etelä- ja Itä-Suomen joukko-osastot sekä rajavartiolaitoksen ja poliisin yksiköt käyttävät saaren harjoitusalueita ja harjoitustoimintaan rakennettuja koulutustiloja. Santahaminassa toimii myös Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Etelä-Suomen alue. Santahaminassa on Helsingin kaupungin ylläpitämä koulu ja päiväkoti. Kruunuasunnot Oy hallinnoi saaren asuinrakennuksia Joukko-osastot Kaartin jääkärirykmentti Kaartin Jääkärirykmentti on pääkaupunkiseudun oma joukko-osasto. Rykmentin päätehtävänä on kouluttaa pääkaupunkiseudun suojaksi taisteluun rakennetulla alueella erikoistuneita joukkoja. Koulutustehtävien lisäksi rykmentti vastaa valtiollisista edustustehtävistä, vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen järjestelyistä ja asevelvollisuusasioiden hoitamisesta alueellaan. Varusmiehiä rykmenttiin astuu palvelukseen vuosittain noin Suomenlahden Meripuolustusalue Suomenlahden Meripuolustusalueen joukkoyksiköistä Santahaminaan on sijoitettu Suomenlinnan Rannikkorykmentti. Suomenlinnan Rannikkorykmentin vastuulla on valtakunnan alueellisen koskemattomuuden valvonta sekä turvaaminen pääkaupunkiseudun edustalla. Kriisitilanteessa se puolustaa pääkaupunkiseutua osana muuta meripuolustusalueen toimintaa. Etelä-Suomen Huoltorykmentti Etelä-Suomen Huoltorykmentti on Maavoimien Materiaalilaitoksen johtajan alainen hallintoyksikkö. Etelä-Suomen Huoltorykmentti vastaa täydennysten, kunnossapidon, kuljetusten, kenttälääkinnän ja huoltopalveluiden järjestelyistä Etelä-Suomen Sotilasläänin alueella. Henkilöstöä Etelä-Suomen Huoltorykmentillä on 134. Maanpuolustuskorkeakoulu Maanpuolustuskorkeakoulu antaa ylintä yleistä ja sotilaallista maanpuolustusopetusta. Korkeakoulussa tehdään myös sotatieteellistä tutkimusta. Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) päätehtävä on järjestää opetus, joka johtaa upseerin virkoihin vaadittaviin tutkintoihin. Lisäksi MPKK:n tehtävänä on tehdä sotatieteellistä tutkimusta sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Opetuksen suunnittelevat ja toteuttavat ainelaitokset: taktiikan, strategian, sotatekniikan, johtamisen ja sotilaspedagogiikan, sotahistorian sekä käyttäytymistieteiden laitokset. Ne vastaavat myös alansa tutkimuksesta ja tutkijakoulutuksesta. 9
11 Merisotakoulu Merisotakoulu kouluttaa merikadetteja laivasto-, rannikkojoukko- ja johtamisjärjestelmälinjoilla, varusmiehiä reserviupseereiksi merivoimien laivasto-, meritiedusteluja tietotekniikkayksiköihin, merivoimien palkattua henkilöstöä sekä reserviläisiä kertaus- ja vapaaehtoisissa harjoituksissa. Opiskelijoita Merisotakoulussa on vuosittain noin 250. Lisäksi Merisotakoulu tutkii ja kehittää merivoimien meri- ja rannikkosodankäyntiä. Edellä mainittujen joukko-osastojen lisäksi Santahaminassa toimivat Sotilaslääketieteen Keskuksen alainen Santahaminan Terveysasema ja Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksen alainen Santahaminan Muonituskeskus. Kuva 3. Santahaminan varusmiehet harjoittelevat mm. Saharan alueen hiekkakentillä. 3.2 Toiminnallinen rakenne Santahamina jakautuu toiminnallisesti kahteen eriluonteiseen osa-alueeseen: Saaren länsi- ja luoteisosassa sijaitsevaan rakennettuun alueeseen sekä laajaan ampuma- ja harjoitusalueeseen. Santahaminan osa-alueita ovat oheisella kartalla (kuva 4) osoitetut alueet: 1 Sisääntuloalue ja rakennetun alueen pohjoisranta 2 Kasarmialueen ranta 3 Asuinalue ja palvelut 4 Maanpuolustuskorkeakoulun kampusalue ja urheilualueet 10
12 5 Keskeinen kasarmialue 6 Kasarmialueen eteläosa 7 Harjoitusalueen reuna 8 Päälaiturin, satama-, huolto- ja korjaamotoimintojen alue 9 Radioniemen alue 10 Eteläkärki 11 Itäkärki, Leipurinniemen alue 12 Harjoitus- ja ampuma-alueet Pohjoisniemi MPKK:n kiväärirata Hämylänniemi Kissalammenniemi Päälaituri Kissalampi Radioniemi Kuperkeikka Likolampi Sahara Haulikkorata Keskusampumarata Itäniemi Riviera Leipurinniemi Taisteluammuntojen alue Suurlahti Kuninkaansalmi Eteläniemi Kuva 4. Santahaminan toiminnallinen rakenne sekä tärkeimmät nimet Asuinaluetta ympäröivät ranta-alueet (1,2) sekä Eteläkärjen ja Likolammen ympäristö (10) ovat saaren asukkaiden, henkilökunnan ja varusmiesten virkistyskäytössä. Santahaminan itäisimmässä kärjessä eli Leipurinniemessä sijaitsee puolustusministeriön sauna (11). Ampuma- ja harjoitusalueella (12) sijaitsevat toiminnallisesti tärkeät taisteluampumarata ja keskusampumarata. Taisteluammuntojen vaara-alue ulottuu Santahaminan etelä- ja kaakkoispuoliselle merialueelle. Kasarmi- 11
13 alueen itäpuolinen, nk. Saharan alue on aktiivisessa käytössä olevaa varusmiesten lähiharjoitusaluetta. Ampuma- ja harjoitusalueen pohjoisosassa sijaitsevat pistoolirata ja Maanpuolustuskorkeakoulun kiväärirata. Keskusampumaradan pohjoispuolella on haulikkorata ja eteläpuolella polttotaistelurata. Itäniemessä on kaksi kranaatinheittopaikkaa. 3.3 Maanomistus Santahaminan maa-alueita ja rakennuksia hallinnoi Senaatti-kiinteistöt. Asuinkiinteistöjä hallinnoi Kruunuasunnot Oy. Koulu ja päiväkoti ovat Helsingin kaupungin hallinnassa. Saarta ympäröivää merialuetta hallinnoi Metsähallitus. Radioniemessä sijaitseva mastoalue on aiemmin ollut Soneran käytössä, ja mastot ovat siirtyneet liikenne- ja viestintäministeriön hallintaan. Ministeriöllä on sopimus Senaattikiinteistöjen kanssa. Kuva 5. Senaatti-kiinteistöjen hallinnoima alue Santahaminassa 12
14 3.4 Suoja-alue Santahaminan suoja-alue on esitetty oheisella kartalla. Aluevalvontalaissa säädetään suoja-alueista ja suoja-alueilla noudatettavista toimintarajoituksista. Suojaaluesäännösten tarkoituksena on osaltaan varmistaa Suomen alueellinen koskemattomuus. Suoja-alueet ovat valtakunnan turvallisuuden ja aluevalvonnan järjestämisen kannalta tärkeitä ja rajoiltaan tarkkaan määriteltyjä Suomen aluevesien osia. Kuva 6. Santahaminan suoja-alue (Lähde: Merivoimat: 13
15 3.5 Vaara-alue Santahaminan vaara-alue on esitetty oheisella kartalla. Santahaminan taisteluampumarata käsittää Santahaminan saaren kaakkoisen osan sekä sitä reunustavan merialueen ja pysyvän ilmailun vaara-alueet. Kuva 7. Santahaminan vaara-alue (Lähde: Taisteluampumaradan johtosääntö. Kaartin Jääkärirykmentti 2007) 14
16 Kuva 8 Taisteluampuma-alueen maaraja näkyy kuvassa punaisella. Raja on esitetty likimääräisesti maankäyttösuunnitelmakartalla. Raja on merkitty maastoon. (kuvalähde: Taisteluampumaradan johtosääntö. Kaartin Jääkärirykmentti 2007) 3.6 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka vahvistettiin ympäristöministeriössä marraskuussa Korkein hallinto-oikeus hylkäsi maakuntakaavan vahvistamisesta tehdyt valitukset. Santahamina on maakuntakaavassa osoitettu puolustusvoimien alueeksi (EP). Santahaminan pohjavesialueet on osoitettu pv-merkinnällä, jota koskee seuraava suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vähennä pysyvästi pohjaveden määrää tai heikennä sen laatua. Santahaminan pohjoispuolelle on osoitettu veneväylä. Santahaminan ja Isosaaren välille on osoitettu laivaväylä. Osa Santahaminasta on osoitettu arvokkaaksi harjualueeksi tai muuksi geologiseksi muodostumaksi, jota koskevat seuraavat suunnittelumääräykset: Alueidenkäyttö on suunniteltava niin, ettei aiheuteta maaaineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö ja geologiset arvot. Santahamina on osoitettu kult- 15
17 tuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, jota koskevat seuraavat suunnittelumääräykset: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot. Kuva 9. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualue on rajattu likimääräisesti punaisella katkoviivalla Yleiskaavat Suunnittelualueella on voimassa Helsingin yleiskaava 2002, jossa Santahamina on osoitettu sotilasalueeksi. Santahaminan rakennettu alue on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota koskee määräys: Aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Santahaminan Suurlahden saaret ja luodot on osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Santahamina on osoitettu alueeksi, joka muutetaan asunto- ja virkistysalueeksi, jos yleiskaavakartalla osoitettu muu toiminta siirtyy alueelta pois (A). 16
18 Kuva 10. Ote Helsingin yleiskaava 2002:sta. Suunnittelualue rajattu likimääräisesti punaisella katkoviivalla. 17
19 3.7 Muut lähialueen suunnitelmat Santahaminan alueella ei ole asemakaavoitettua aluetta. Lähimmät asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Santahaminan pohjoispuolella Laajasalon Jollaksessa. Laajasalon Kruunuvuorenrannan asuinalueen osayleiskaavatyöhön liittyen on suunnitteilla joukkoliikenneyhteys Kruunuvuorenselän yli Kruunuvuorenrannasta keskustaan. Eri vaihtoehtoina on tarkasteltu mm. silta-, lautta- ja tunneliyhteyttä. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2008 lopulla, että suunnittelua jatketaan Kruununhaasta Sompasaaren ja Korkeasaaren kautta kulkevan raitiotiesiltavaihtoehdon pohjalta. Suunnitteluun liittyy YVA-menettely (Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös ), joka on parhaillaan käynnissä. YVA-ohjelma oli nähtävillä Tätä kirjoittaessa lehtitietojen mukaan kaupungin taloustilanne edellyttää siltavaihtoehdon suunnittelun lykkäämistä. Kruunuvuorenrannan ja koko Laajasalon joukkoliikenneyhteyksien tarkastelussa on tutkittu myös yhteysmahdollisuuksia Santahaminaan (Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu Helsingin kaupunki). Vaikka Santahaminan maankäytön muutoksen suunnittelu nykyisestä käytöstä poiketen ei ole tällä hetkellä ajankohtaista, ovat joukkoliikenneratkaisut sidoksissa toisiinsa. Vaihtoehtoja on selvitetty jo Helsingin yleiskaava työn yhteydessä. Kaikissa joukkoliikennevaihtoehdoissa (metro, pikaraitiotie, bussi) yhteys Santahaminaan tapahtuu samoin kuin nykyisinkin saaren pohjoisosassa Hevossalmen kohdalta. Maankäyttösuunnitelmassa ja varuskunnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon mahdolliset tulevaisuuden joukkoliikenneyhteydet. Saaren pääsisäänkäynnin säilyminen nykyisellä paikallaan Hevossalmessa ei rajoita joukkoliikenneyhteyden toteuttamista tulevaisuudessa. 18
20 3.8 Maisema, luonnonympäristö ja rakennuskanta Selvityksen lähtökohdat Santahaminan maankäyttösuunnitelmaa varten on kerätty ja analysoitu aiemmin laadittuja selvityksiä. Saarelta on olemassa huomattava määrä monipuolista selvitysaineistoa. Saaren luontoarvot toimivat osaltaan suunnittelun lähtökohtana. Luontoarvojen selvittämisen pääasiallisena tietolähteenä on Santahaminan osalta käytetty Santahamina, sotilassaaren luontoaarteet -julkaisua (toim. J. Nieminen 2009), johon on koottu kattavasti tietoa saaren luonnonympäristöstä ja arvokkaista luontokohteista. Julkaisu sisältää asiantuntija-artikkelit lajilistoineen saaren linnustosta, hyönteisistä ja putkilokasveista. Käytössä olleet selvitykset ja muu taustamateriaali on lueteltu lähdeluettelossa. Lisäksi selvitystä varten tehtiin yleispiirteinen maastokäynti Santahaminaan ja pidettiin tilaajan, Helsingin kaupungin ja Metsähallituksen kanssa yhteinen työneuvottelu. Kuva 11. Näkymä mereltä Santahaminan läntiselle rannalle, jossa vaihtelevat kallio- ja ruovikkorannat. Kuvassa vasemmalla näkyy Radioniemessä sijaitseva masto. Santahaminan maiseman kuvaus perustuu olemassa oleviin selvityksiin, kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin sekä lukuisiin maastokäynteihin. Lisäksi on pidetty tilaajan, Helsingin kaupungin ja Metsähallituksen kanssa yhteisiä työneuvotteluja. Taustaaineistona olleet selvitykset on lueteltu lähdeluettelossa. Maiseman osa-alueiden kuvaus sisältyy Santahaminaan laadittuun maisemasuunnitelmaan. Santahaminan rakennuskannasta on osana maankäyttösuunnitelmaa laadittu erillinen rakennuskannan selvitys, joka on tämän suunnitelmaselostuksen liitteenä 4. Selvityksen painopisteenä on ollut nykytilanteen kartoitus alueen rakennuksista ja rakenteista. Lähtötietoina on käytetty pääasiassa Puolustushallinnon rekisteritietoja, lisäksi rakennukset ja rakenteet on käyty kuvaamassa maastossa. Selvityksessä on erityisesti ollut tarpeen tuoda esiin käytöstä poistuneet rakennukset, jotta niiden suojelun tarvetta ja mahdollisia käyttötarkoituksen muutoksia voidaan pohtia jatkossa tarkemmin. Rakennusinventointi luo pohjan alueen suojelutarpeiden tarkempaan määrittelyyn. 19
21 3.8.2 Suunnittelualueen maiseman, rakennetun ympäristön ja luonnon yleiskuvaus Santahaminan saari sijaitsee Itä-Helsingissä mannerrannikon edustalla sisäsaariston vyöhykkeellä. Kapea Hevossalmi erottaa Santahaminan Laajasalosta, Jollaksesta ja Villingistä. Saari on osa rannikkoa myötäilevää kookkaiden, puustoisten ja osittain rakennettujen saarien ketjua. Santahamina sijaitsee maisemallisessa rajakohdassa: saaren etelä-itäranta rajautuu avoimeen ulkosaaristo avomerivyöhykkeeseen kun taas länsi-pohjoisranta on osa suojaisampaa sisälahtien vyöhykettä. Alueella on monipuolinen historia, mikä näkyy sekä alueen luonnossa että rakennetussa ympäristössä. Rakennetut alueen painottuvat saaren länsi- ja pohjoisosiin. Muut osat saaresta ovat satoja vuosia jatkuneen käytön enemmän tai vähemmän muokkaamia luonnonalueita. Santahamina on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, joka on osa maailmanperintökohde Suomenlinnan linnoitussaarien ketjua. SUOMENLINNA SANTA- HAMINA VALLISAARI KUNINKAAN- SAARI Kuva 12. Santahamina on osa Suomenlinnan linnoitussaarten ketjua Helsingin edustalla. Kuvalähde: Suomenlinnan maisema. Kunnostussuunnitelma. Helander et al Santahaminan topografia on hyvin vaihtelevaa. Alavimmat, hiljattain maankohoamisen myötä merestä paljastuneet alueet ovat vain hiukan merenpinnan tason yläpuolella, kun taas kallioselänteiden korkeimmat lakialueet nousevat yli 20 metrin korkeudelle merenpinnasta. Maakerros kallion päällä on yleensä ohut, ja lakialueet ovat avokalliota. Saaren pohjoisosa on eteläosaa loivapiirteisempi. Rantojen luonne vaihtelee saaren eteläosan jylhistä kalliorannoista matalien poukamien loiviin maankohoamisrantoihin, joilla kasvillisuus on rehevää. Kallioperältään Santahaminan eteläosa on graniittia. Pohjoisosassa on granaattija kordieriittigneissiä. Lisäksi saarella on kauempaa kulkeutuneita lohkareita. Likolammen ja Kissalammen alueilla on laaja emäksisten kivilajien vyöhyke, mikä näkyy kasvillisuuden erityisenä rehevyytenä. Myös saaren pohjoisosassa, päätien molemmin puolin on pienialainen kalkkikiviesiintymä. 20
22 Maaperä on suurelta osin hiekkaa. Moreenia on ainoastaan rakennetulla alueella pienenä selänteenä, kallioiden ympärille muodostuneina kapeina kehinä sekä niiden välisissä notkelmissa. Itärannan alavassa pohjukassa on jonkin verran savea. Saaren keskiosan hiekka- ja hietatasanne on jääkauden sulamisvaiheessa jäätikön reunan eteen syntynyt reunamuodostuma. Alue on luokiteltu I luokan pohjavesialueeksi, ja alueelta pumpattiin aiemmin osa saarelaisten juomavedestä. Pintavesiuomia on alueella vähän, sillä imeytyminen on hiekkapitoisen maaperän takia voimakasta. Rakennetun alueen eteläpuolella sijaitseva Likolampi, joka on keinotekoisesti muotoiltu selänteiden väliseen painanteeseen, on toiminut jätevesien saostusaltaana 1980-luvun alkuun asti. Saaren länsiosassa sijaitsevan Kissalammen alueella on vielä 1700-luvun ns. Kuninkaan Kartaston mukaan ollut kapea salmi, joka on erottanut toisistaan Santahaminan ja saaren nykyisen itäkärjen, joka on tuolloin ollut erillinen Storholmenin saari. Kuva 13. Likolammen aluetta Santahaminan rakennettu ympäristö on rakentunut vuosisatojen kuluessa. Selkeimmin omina kokonaisuuksinaan hahmottuvat 1900-luvun alussa rakennettu venäläisten punatiilikasarmien laaja kokonaisuus, Maanpuolustuskorkeakoulun luvun funktionaalista tyylisuuntaa edustava eheä kokonaisuus sekä lukujen asuntoarkkitehtuuria edustava kokonaisuus. Edellisten lisäksi alueella on eri-ikäisten rakennusten muodostamia pienempiä ryhmiä ja yksittäisiä rakennuksia sekä runsaasti eri-ikäisiä rakenteita, kuten tykkipattereita, vanhoja kivettyjä tykkiteitä, paraatikenttiä, harjoitusalueita, muistomerkkejä ja laiturirakenteita. Saarelta sekä sitä ympäröivältä vesialueelta tunnetaan lukuisia historiallisen ajan muinaisjäännöksiä (puolustusrakenteet). Joitakin kivijalka- ja aitarakenteita on säilynyt sotilaskäyttöä edeltäneeltä Santahaminan kylän ajalta. Museovirasto on laatinut selvityksen Santahaminan arkeologisista ja historiallisesti merkittävistä rakenteista. Inventointi valmistui keväällä Eri-ikäisillä ja -luonteisilla rakennetuilla alueilla maisemakuvan peruselementtejä ovat rakennukset, niiden rajaamat piha- ja kenttäalueet, näkymäakselit rakennus- 21
23 ten ja teiden suuntaisesti sekä rakennettua aluetta rajaavat metsäiset luonnonalueet. Paikoin avautuu näkymiä meren suuntaan. Luonnonalueilla maisemakuva vaihtelee luonnontilaisten luontokohteiden miljöistä voimakkaasti muokattuihin tai kuluneisiin harjoitus- ja ampuma-alueisiin. Kaukaa avomeren suunnasta katsottuna puustoinen Santahamina hahmottuu luonnonalueena. Myös lähempää tarkasteltuna saaren eteläosa hahmottuu lähinnä luonnonalueena. Lännen suunnasta tarkasteltuna rakennukset ja muut rakennetut elementit, kuten laiturit ja mastot erottuvat saaren maisemassa, samoin kulttuurivaikutteinen kasvillisuus. Santahaminan kasvillisuutta on jo vuosisatojen ajan muokannut ihmisen toiminta. Luontoa on muokattu käyttötarpeisiin sopivaksi ja alueelle on myös tuotu uusia lajeja. Saaren biotooppien monimuotoisuus on oleellisesti suurempi kuin muilla Helsingin saarilla. Saaren suuri koko ja sijainti avomeren ja sisäsaariston rajakohdassa lisää kasvillisuuden vaihtelua. Saaren etelärannoilla tapaa ulkosaariston luodoille ominaisia kasviyhdyskuntia, kun taas pohjoisrannan suojaisissa poukamissa ollaan jo mannerrannikon olojen tuntumassa. Suuren pinta-alan vuoksi Santahaminaan mahtuu laajoja metsäalueita ja myös soita. Saaren metsät ovat keskimäärin iäkkäitä, esimerkiksi suuri osa männiköistä on vuotta vanhoja, mutta metsiä on paikoin myös hoidettu uudistamalla pieniä aloja kerrallaan. Suurin osa saaren metsistä on tyypiltään tuoreita kankaita, mutta Saharan alueella ja kallioisilla selänteillä kasvillisuus on karumpaa. Kasarmialueella ja vanhojen huviloiden ympäristössä tavataan omaleimaista kulttuurikasvilajistoa. Kuva 14. Santahaminan eteläkärjen linnoitusvallien omaleimaista kasvillisuutta Santahaminan eläimistö on saaren erityispiirteiden ansiosta hyvin monipuolinen. Nisäkkäistä Santahaminassa on tavattu ainakin hirvi, jänis, rusakko, kettu, orava, mäyrä, saukko, villiminkki ja siili sekä useita lepakkolajeja. Linnuista saarella pesii monia metsälajeja, jotka ovat muualla Helsingissä harvaluisia. Muita linnustoltaan arvokkaita alueita ovat saaren lammet, lehdot ja ruovikot. Saaren ympäristön matalikot ovat tärkeitä muuttolintujen levähdyspaikkoja. Hyönteisistä saarella tavataan varsinkin paahteisten hiekkamaiden ja varjoisten lehtojen lajeja, minkä lisäksi lam- 22
Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat
Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA
LisätiedotKirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat
LisätiedotJOUTSAN KUNTA / RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
JOUTSA KOTIKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kotikallio 172-402-6-34 SELOSTUS Ranta-asemakaavan alue Joutsan rantaosayleiskaavassa, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys
LisätiedotSuunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
LisätiedotMETSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotTaajama-alueen osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen
LisätiedotMuutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaava (273 )
HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA VALITTAJA Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaava 26.10.2016 (273 ) Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.,
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ Senaatti-kiinteistöt (jättöpäivämäärä 17.8.
Helsingin kaupunki Esityslista 9/2017 1 (5) 5 Suunnittelutarveratkaisuhakemus (Santahamina, Hevostallintie) (basia) HEL 2016-009094 T 10 04 02 Ksv 5050_31, Rakvv 51-2058-16-S Päätösehdotus Hakija Rakennuspaikka
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.
LisätiedotJOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
LisätiedotLAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.
LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä
Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet
LisätiedotAsemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin
LisätiedotMETSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI
LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.
LisätiedotSIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotMetsähallitus Laatumaa
Iso-Rommakko, Eksyneenniemi Kuhmo Hietaperä, Metsähallitus Laatumaa Asemakaavan muutos ja laajennus Selostuksen tiivistelmä 13.1.2009 Metsähallitus Laatumaa Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh. 010 2414 600
LisätiedotLAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet
LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen
LisätiedotJOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
LisätiedotSELOSTUS, kaavaehdotus
JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS, kaavaehdotus 28.6.2017 Ote rantayleiskaavakartasta, kaava-alueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä
LisätiedotIlmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka
LisätiedotJämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014
Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotRanta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.
SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 13/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/
Helsingin kaupunki Esityslista 13/2015 1 (5) 4 Suunnittelutarveratkaisuhakemus, Santahamina, Rykmentintie 8 (basia) HEL 2014-012960 T 10 04 01 Ksv 1344, Rakvv 51-3113-14-S 27.10.2014 Päätösehdotus päättää
LisätiedotRakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala
Rakennusten sujuva suojeleminen Museoviraston tehtävät kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen. vastaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön,
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 41/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/3 23.11.2015. Metsähallitus Luontopalvelut (jättöpäivämäärä 28.5.
Helsingin kaupunki Esityslista 41/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunkisuunnitteluvirasto 2.11.2015 HEL 2015-006513 T 10 04 01 Rakvv 52-1470-15-S Hakija Rakennuspaikka Haettu toimenpide Säännökset, joista
LisätiedotKAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi
LisätiedotKauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015
1 Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 5 Perustiedot
LisätiedotJOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotJOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotInkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016
1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan
LisätiedotNUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24
1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson
LisätiedotSUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA
SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotKIRKKOPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Etunimi Sukunimi puh. 044 794 xxxx, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0937 KIRKKOPUISTON ASEMAKAAVAN
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA
1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN
LisätiedotMansikkaniemen asemakaava
Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös
LisätiedotEteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotKYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O
KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N
LisätiedotSuunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.
Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun
LisätiedotSELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ
RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen
LisätiedotKulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla
Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan yleisötilaisuus 12.4.2018 Heli Vauhkonen, maakunta-arkkitehti, Uudenmaan liitto Mikä on kulttuuriympäristöä? Ympäristössä
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ
LisätiedotLappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys
Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi
LisätiedotKouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari
Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotMERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari
MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari 484-414-2-122 Riispyyn kylässä KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12016 4.12.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
1 (6) 3.10.2018 Lempyyn osayleiskaavan OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotRAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotHAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell f
HAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2007 f. 144134 MUSEOVIRASTO 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 4 Kaava-aluekartta
LisätiedotSULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi
SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...
LisätiedotSuunnittelutarveratkaisuhakemus
ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua
LisätiedotSatakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö. Seutukaavasta maakuntakaavaksi
Satakunnan maa-ainesseminaari Ulvilassa 9.2.2010 Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö Ympäristösuunnittelija Anne Savola Satakuntaliitto 1 Satakunnan maakuntakaava 2010 Seutukaavasta
LisätiedotMerkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.
ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSALEISKAAVA (ERÄJÄRVEN OSA-ALUE) Eräjärven kyläalueen osayleiskaava M K 1 : 5 0 0 0 KAAVAEHDOTUS 30.3.2016 ALUEVARAUSMERKINNÄT: AP PIENTALOVALTAINEN
LisätiedotLaukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4
LisätiedotSUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000
SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus
LisätiedotTUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT
TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotSälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015
Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola
LisätiedotMUINAISJÄÄNNÖKSET KAAVOITUKSESSA. Kaisa Lehtonen / Varsinais-Suomen maakuntamuseo
MUINAISJÄÄNNÖKSET KAAVOITUKSESSA Kaisa Lehtonen / Varsinais-Suomen maakuntamuseo MITÄ MUINAISJÄÄNNÖKSET OVAT? Maisemassa, maaperässä tai vedessä säilyneitä ihmisen aikaansaamia rakenteita ja kerrostumia
LisätiedotRautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK
Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotPIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA
INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti
LisätiedotOsmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka
LisätiedotHankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014
1 Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Lomakeskus Revontuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5
LisätiedotRANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA
RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA Selostus Kaavaluonnos 27.8.2014 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Hirvikallio Consulting Kaavaselostus I 27.1.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA
LisätiedotArkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella
Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2009 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Liitteet Kartta 1. Esitys tuulipuiston
LisätiedotERVASTINKYLÄN, PAJUNIEMEN JA PEHERRYKSEN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU. Päätösehdotus, raportti
ERVASTINKYLÄN, PAJUNIEMEN JA PEHERRYKSEN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU Päätösehdotus, raportti 13.11.2017 Nähtävillä 24.11. - 21.12.2017 Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelu Kaavoitus
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotNIINNIEMEN ASEMAKAAVA
KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet
LisätiedotRÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4
RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Oas /17 1 (5) ASEMAKAAVOITUS Hankenro 5364_1 HEL
HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1313-00/17 1 (5) ASEMAKAAVOITUS Hankenro 5364_1 HEL 2013-016355 7.7.2017 DECKERIN HUVILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Laajasalossa osoitteessa Adelenpolku
LisätiedotJanakkalan kunta Tervakoski
Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän
Lisätiedot