Santahaminan maankäyttösuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Santahaminan maankäyttösuunnitelma"

Transkriptio

1 Santahaminan maankäyttösuunnitelma Selostus

2 1

3 Seuraavat kartat on luokiteltu viranomaiskäyttöön: Piirustus nro 1, Santahaminan rakennetun alueen maankäyttösuunnitelma 1:2000 Piirustus nro 2, Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen maankäyttösuunnitelma 1:4000 Piirustus nro 3, Santahaminan rakennetun alueen vesijohdot, viemärit ja putkistojärjestelyt 1:2000 Sisällysluettelo JOHDANTO SUUNNITTELUALUE SUUNNITTELUALUEEN HISTORIAA SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA Alueen toimijat Joukko-osastot Toiminnallinen rakenne Maanomistus Suoja-alue Vaara-alue Kaavoitustilanne Maakuntakaava Yleiskaavat Muut lähialueen suunnitelmat Maisema, luonnonympäristö ja rakennuskanta Selvityksen lähtökohdat Suunnittelualueen maiseman, rakennetun ympäristön ja luonnon yleiskuvaus Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Muut arvokohteet Rakennusinventointi Kulttuurihistoriallisten arvokohteiden ottaminen huomioon maankäyttösuunnitelmassa Muinaisjäännökset Luonnon arvokohteet

4 3.8.5 Pohjavesialueet Kulkuyhteydet, paikoitus ja opastus Teknisen huollon verkostot Yleistä Vesihuoltoverkoston nykytila Vesijohtoverkosto Jätevesiviemäriverkosto Hulevesiviemäriverkosto Vesihuoltoverkoston kehittämis- ja muutostarpeet Mitoitus Vesijohtoverkosto Jätevesiverkosto Hulevesijohtoverkosto Vesijohdot Jätevesiviemärit Hulevesiviemärit Pohjavesiolosuhteiden huomioon ottaminen Jatkotoimenpiteet Ympäristön häiriötekijät Melu Pilaantuneet maat TYÖN TAVOITTEET MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN KESKEISET PERIAATTEET Aluejako Santahaminan rakennetun alueen maankäyttösuunnitelma Kokonaisrakenne ja laajentumisalueet Kasarmit Palvelu- ja hallintoalueet sekä yleisten toimintojen alueet Sotilashuollon alueet Virkistys- ja puistoalueet Liikenne- ja pysäköintialueet Erityistoimintojen alueet Asuinalueet Vesialueet ja pohjavesialueet Suojelualueet ja -kohteet Selvitysalue Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen maankäyttösuunnitelma Kokonaisrakenne ja laajennusalueet Koulutus- ja harjoitusalueet Virkistys- ja puistoalueet

5 5.3.4 Liikenne- ja pysäköintialueet Erityistoimintojen alueet Vesialueet ja pohjavesialueet Suojelualueet ja -kohteet Alueen nimistö Maankäyttösuunnitelman toteutus YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, maankäyttöön ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin Vaikutukset maisema- ja taajamakuvaan sekä liikenteeseen Vaikutukset luontotyyppeihin ja lajistoon Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin Sosiaaliset vaikutukset Melu, päästöt ja tärinä Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinotoimintaan SUUNNITTELUVAIHEET Osallistuminen ja yhteistyö Työvaiheet ja vuorovaikutusmenettelyt LÄHTÖAINEISTO...73 Suunnitelmaan liittyvät kartat Santahaminan rakennetun alueen maankäyttösuunnitelma 1:2000 Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen maankäyttösuunnitelma (sisältää liikennekaavion) 1:4000 Santahaminan rakennetun alueen vesijohdot, viemärit ja putkistojärjestelyt 1:2000 4

6 5

7 JOHDANTO Itä-Helsingin saaristossa sijaitsevan Santahaminan varuskuntasaaren alueelle on laadittu maankäyttö- ja maisemasuunnitelma sekä rakennusinventointi vuosien aikana. Työ käynnistettiin lokakuussa Maankäyttösuunnitelma käsittää Santahaminan alueen sekä sitä ympäröivät merialueet. Maisemasuunnitelma käsittää Santahaminan keskeiset rakennetut alueet. Rakennusselvitys kattaa koko Santahaminan alueen. Nyt laadittu työ perustuu osittain aiempiin, vuosina laadittuihin Santahaminan rakennetun alueen sekä ampuma- ja harjoitusalueen maankäyttösuunnitelmiin. Samaan aikaan on laadittu maankäyttö- ja maisemasuunnitelma myös Isosaaren alueelle. Suunnitelmat laaditaan vuoden aikavälille. Maankäyttö- ja maisemasuunnitelma on osa varuskuntasuunnittelua. Suunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia. Maankäytön suunnittelussa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristönsuojelulain periaatteita ottaen huomioon puolustushallinnon eritysolosuhteet. Suunnittelussa noudatetaan puolustusministeriön yhdyskunta- ja ympäristöpoliittista strategiaa ja puolustushallinnon ympäristöpolitiikkaa. Maankäyttösuunnitelma on rakennetun alueen osalta asemakaavan luonteinen ja harjoitusalueiden osalta yleiskaavan luonteinen kokonaisvaltainen puolustusvoimien käytössä olevien alueiden toimintoja ohjaava suunnitelma. Se ohjaa rakentamista ja ylläpitoa, liikennejärjestelyjä, maali-, harjoitus- ja suoja-alueiden sekä ampumaratojen sijoittumista, koulutusta ja luonnonvarojen käyttöä. Maankäytön suunnitelmaan liittyvä maisemasuunnitelma puolestaan ohjaa viheralueiden kehittämistä. Työn keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää alueen toimintoihin, erityisesti maanpuolustukseen liittyvät kehitystarpeet ja ohjata niiden kehittämistä kestävällä tavalla, sekä selvittää ja ottaa suunnittelussa huomioon alueiden kehittämiseen liittyvät rajoitukset (luonnon, maiseman ja rakennetun ympäristön arvokohteet sekä arkeologiset arvot, ympäröivä yhteiskunta, ympäristökysymykset sekä toiminnalliset rajoitteet). Pääesikunta vastaa maankäyttö- ja maisemasuunnitelmista ja Puolustushallinnon rakennuslaitos toteuttaa suunnittelun. Suunnittelutyötä tekee konsultti. Suunnitelman konsulttityön tilaaja on Puolustushallinnon rakennuslaitos, jossa projektin johtamisesta on vastannut maisema-arkkitehti Margit Antikainen. Työn ohjaamisesta ovat vastanneet maankäytön, maisemasuunnittelun, rakennus- ja rakenneinventoinnin sekä luonto- ja ympäristöselvityksen työryhmät, joihin on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita puolustusministeriöstä, puolustusvoimista, Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta, Senaatti-kiinteistöistä, Metsähallituksesta, Kruunuasunnot Oy:stä, Santahamina-seura ry:stä, Uudenmaan ELY-keskuksesta, Museovirastosta, Uudenmaan liitosta sekä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta ja kaupunkisuunnitteluvirastosta. Pöyry Finland Oy:ssä konsulttityöstä ovat vastanneet maisema-arkkitehti Elina Kataja (projektin johto alkaen, maisemasuunnittelu, maankäytön suunnittelu), DI Juha Nurmi (projektin johto ja maankäytön suunnittelu asti), maisema-arkkitehti Heidi Ahlgren (maisemasuunnittelu, maankäytön suunnittelu), arkkitehti Sampo Perttula (maankäytön suunnittelu, rakennusinventointi), maisema-arkkitehti Mariikka Manninen (maisemasuunnittelu, maankäytön suunnittelu), arkkitehti Marja Kuisma (rakennusinventointi asti), ins. amk Juha Riihiranta (suunnitteluavustaja), FM, biologi Soile Turkulainen (luonto), DI Veikko Urmas (liikennesuunnittelu), rakennusmestari Olli Vepsä ja insinööri Sanna Rantanen (vesihuollon suunnittelu) sekä MMM Matti Ventola (laadunvarmistus). Paikka: Aika: Kenrmaj Juha-Pekka Liikola Maavoimien Esikuntapäällikkö Ev Turkka Heinonen Maavoimien Huoltopäällikkö 6

8 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää Santahaminan varuskuntasaaren (n. 400 ha). Santahamina sijaitsee Helsingin itäisessä saaristossa Laajasalon eteläpuolella. Santahaminasta on yhteys mantereelle Hevossalmen kääntösillan ja Laajasalon kautta. Santahamina sijaitsee meriteitse noin 5 km päässä Helsingin keskustasta, maanteitse keskustaan on noin 12 km. Santahaminan maankäyttösuunnitelmassa ei ole käsitelty Kuninkaansaaren aluetta. Helsingin keskusta Laajasalo Jollas Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti suhteessa Helsingin keskustaan. 7

9 2 SUUNNITTELUALUEEN HISTORIAA Santahaminalla on rikas historia, josta tunnetaan monipuolisia vaiheita niin Ruotsin kuin Venäjän vallan ajalta. Ruotsin vallan aikana Santahaminaa kaavailtiin kahdesti kaupungin Helsingin sijaintipaikaksi. Santahaminan käyttö sotilassaarena on osa historiallista jatkumoa, jonka juuret ulottuvat Ruotsin vallan ajalle. Santahamina liitettiin Venäjän vallan alkuvuosina osaksi Suomenlahden puolustuslinnoitusta, aluksi viljelykäyttöä ja maan sekä puutavaran ottoa varten ja myöhemmin täysipainoiseksi osaksi Viaporin linnoitusta. Eräs merkittävimmistä taisteluista alueella käytiin Krimin sodan aikana elokuussa Santahaminan monipuolista historiaa on kuvattu ansiokkaasti mm. teoksessa Santahamina Viaporin linnoituksen itäinen lukko (Marko Nieminen 2008). Santahamina on kokonaisuudessaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Museoviraston laatima inventointi, RKY2009). Santahamina jäsentyy osa-alueiksi, joilla kullakin on omat erityiset rakennushistorian, maiseman, luonnon ja toiminnallisten tekijöiden määrittämät omaispiirteensä. Santahamina on omaleimainen kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen kokonaisuus, jossa sotilaskäyttö osaltaan ylläpitää saaren erityispiirteitä ja arvoja. Santahaminan rakennuskannasta on osana maankäyttösuunnitelmaa tehty erillinen selvitys, jossa on inventoitu alueen rakennukset ja rakenteet sekä kuvattu eri osa-alueiden erityispiirteitä ja kulttuurihistoriallista arvoa. Santahaminan kulttuurihistoriallista arvoa ja kohteita on kuvattu tarkemmin tämän selostuksen luvussa Maankäyttösuunnitelmakartalla on esitetty yleismääräys alueen kulttuuriympäristön ja kulttuurihistoriallisten kohteiden suojeluun liittyen. Santahaminassa tunnetaan lukuisia muinaisjäännöksiä, jotka on muinaismuistolain nojalla suojeltu. Museovirastossa on laadittu vuonna 2009 selvitys Santahaminan arkeologisista ja historiallisesti merkittävistä rakenteista. Inventoinnissa käytiin läpi aiemmat tiedossa olevat muinaisjäännökset sekä tunnistettiin uusia kohteita. Tietoa arkeologisesta kulttuuriperinnöstä sekä luettelo inventoiduista muinaisjäännöksistä on esitetty tämän selostuksen luvussa Muinaisjäännökset on myös esitetty maankäyttösuunnitelmakartoilla. Kuva 2. Uudenmaan Jääkäripataljoona 1950-luvulla. Kuva Santahaminan sotilaskodissa 2009 pidetystä valokuvanäyttelystä. 8

10 3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 3.1 Alueen toimijat Santahaminan alueella toimii noin 4000 henkilöä (työpaikat, varusmiehet, kadetit), joista varusmiesten osuus on noin Santahaminassa on noin 900 vakituista työpaikkaa. Santahaminassa oli vuoden 2009 alussa 418 asukasta. Santahaminan ympäristössä on vilkasliikenteisiä vene- ja laivaväyliä, jotka rajoittavat saaren ammuntoja. Santahaminassa toimivat puolustusvoimien joukoista muun muassa Kaartin Jääkärirykmentti, Maanpuolustuskorkeakoulu, Etelä-Suomen Huoltorykmentti, Suomenlinnan Rannikkorykmentti ja Merisotakoulu. Useat muutkin Etelä- ja Itä-Suomen joukko-osastot sekä rajavartiolaitoksen ja poliisin yksiköt käyttävät saaren harjoitusalueita ja harjoitustoimintaan rakennettuja koulutustiloja. Santahaminassa toimii myös Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Etelä-Suomen alue. Santahaminassa on Helsingin kaupungin ylläpitämä koulu ja päiväkoti. Kruunuasunnot Oy hallinnoi saaren asuinrakennuksia Joukko-osastot Kaartin jääkärirykmentti Kaartin Jääkärirykmentti on pääkaupunkiseudun oma joukko-osasto. Rykmentin päätehtävänä on kouluttaa pääkaupunkiseudun suojaksi taisteluun rakennetulla alueella erikoistuneita joukkoja. Koulutustehtävien lisäksi rykmentti vastaa valtiollisista edustustehtävistä, vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen järjestelyistä ja asevelvollisuusasioiden hoitamisesta alueellaan. Varusmiehiä rykmenttiin astuu palvelukseen vuosittain noin Suomenlahden Meripuolustusalue Suomenlahden Meripuolustusalueen joukkoyksiköistä Santahaminaan on sijoitettu Suomenlinnan Rannikkorykmentti. Suomenlinnan Rannikkorykmentin vastuulla on valtakunnan alueellisen koskemattomuuden valvonta sekä turvaaminen pääkaupunkiseudun edustalla. Kriisitilanteessa se puolustaa pääkaupunkiseutua osana muuta meripuolustusalueen toimintaa. Etelä-Suomen Huoltorykmentti Etelä-Suomen Huoltorykmentti on Maavoimien Materiaalilaitoksen johtajan alainen hallintoyksikkö. Etelä-Suomen Huoltorykmentti vastaa täydennysten, kunnossapidon, kuljetusten, kenttälääkinnän ja huoltopalveluiden järjestelyistä Etelä-Suomen Sotilasläänin alueella. Henkilöstöä Etelä-Suomen Huoltorykmentillä on 134. Maanpuolustuskorkeakoulu Maanpuolustuskorkeakoulu antaa ylintä yleistä ja sotilaallista maanpuolustusopetusta. Korkeakoulussa tehdään myös sotatieteellistä tutkimusta. Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) päätehtävä on järjestää opetus, joka johtaa upseerin virkoihin vaadittaviin tutkintoihin. Lisäksi MPKK:n tehtävänä on tehdä sotatieteellistä tutkimusta sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Opetuksen suunnittelevat ja toteuttavat ainelaitokset: taktiikan, strategian, sotatekniikan, johtamisen ja sotilaspedagogiikan, sotahistorian sekä käyttäytymistieteiden laitokset. Ne vastaavat myös alansa tutkimuksesta ja tutkijakoulutuksesta. 9

11 Merisotakoulu Merisotakoulu kouluttaa merikadetteja laivasto-, rannikkojoukko- ja johtamisjärjestelmälinjoilla, varusmiehiä reserviupseereiksi merivoimien laivasto-, meritiedusteluja tietotekniikkayksiköihin, merivoimien palkattua henkilöstöä sekä reserviläisiä kertaus- ja vapaaehtoisissa harjoituksissa. Opiskelijoita Merisotakoulussa on vuosittain noin 250. Lisäksi Merisotakoulu tutkii ja kehittää merivoimien meri- ja rannikkosodankäyntiä. Edellä mainittujen joukko-osastojen lisäksi Santahaminassa toimivat Sotilaslääketieteen Keskuksen alainen Santahaminan Terveysasema ja Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksen alainen Santahaminan Muonituskeskus. Kuva 3. Santahaminan varusmiehet harjoittelevat mm. Saharan alueen hiekkakentillä. 3.2 Toiminnallinen rakenne Santahamina jakautuu toiminnallisesti kahteen eriluonteiseen osa-alueeseen: Saaren länsi- ja luoteisosassa sijaitsevaan rakennettuun alueeseen sekä laajaan ampuma- ja harjoitusalueeseen. Santahaminan osa-alueita ovat oheisella kartalla (kuva 4) osoitetut alueet: 1 Sisääntuloalue ja rakennetun alueen pohjoisranta 2 Kasarmialueen ranta 3 Asuinalue ja palvelut 4 Maanpuolustuskorkeakoulun kampusalue ja urheilualueet 10

12 5 Keskeinen kasarmialue 6 Kasarmialueen eteläosa 7 Harjoitusalueen reuna 8 Päälaiturin, satama-, huolto- ja korjaamotoimintojen alue 9 Radioniemen alue 10 Eteläkärki 11 Itäkärki, Leipurinniemen alue 12 Harjoitus- ja ampuma-alueet Pohjoisniemi MPKK:n kiväärirata Hämylänniemi Kissalammenniemi Päälaituri Kissalampi Radioniemi Kuperkeikka Likolampi Sahara Haulikkorata Keskusampumarata Itäniemi Riviera Leipurinniemi Taisteluammuntojen alue Suurlahti Kuninkaansalmi Eteläniemi Kuva 4. Santahaminan toiminnallinen rakenne sekä tärkeimmät nimet Asuinaluetta ympäröivät ranta-alueet (1,2) sekä Eteläkärjen ja Likolammen ympäristö (10) ovat saaren asukkaiden, henkilökunnan ja varusmiesten virkistyskäytössä. Santahaminan itäisimmässä kärjessä eli Leipurinniemessä sijaitsee puolustusministeriön sauna (11). Ampuma- ja harjoitusalueella (12) sijaitsevat toiminnallisesti tärkeät taisteluampumarata ja keskusampumarata. Taisteluammuntojen vaara-alue ulottuu Santahaminan etelä- ja kaakkoispuoliselle merialueelle. Kasarmi- 11

13 alueen itäpuolinen, nk. Saharan alue on aktiivisessa käytössä olevaa varusmiesten lähiharjoitusaluetta. Ampuma- ja harjoitusalueen pohjoisosassa sijaitsevat pistoolirata ja Maanpuolustuskorkeakoulun kiväärirata. Keskusampumaradan pohjoispuolella on haulikkorata ja eteläpuolella polttotaistelurata. Itäniemessä on kaksi kranaatinheittopaikkaa. 3.3 Maanomistus Santahaminan maa-alueita ja rakennuksia hallinnoi Senaatti-kiinteistöt. Asuinkiinteistöjä hallinnoi Kruunuasunnot Oy. Koulu ja päiväkoti ovat Helsingin kaupungin hallinnassa. Saarta ympäröivää merialuetta hallinnoi Metsähallitus. Radioniemessä sijaitseva mastoalue on aiemmin ollut Soneran käytössä, ja mastot ovat siirtyneet liikenne- ja viestintäministeriön hallintaan. Ministeriöllä on sopimus Senaattikiinteistöjen kanssa. Kuva 5. Senaatti-kiinteistöjen hallinnoima alue Santahaminassa 12

14 3.4 Suoja-alue Santahaminan suoja-alue on esitetty oheisella kartalla. Aluevalvontalaissa säädetään suoja-alueista ja suoja-alueilla noudatettavista toimintarajoituksista. Suojaaluesäännösten tarkoituksena on osaltaan varmistaa Suomen alueellinen koskemattomuus. Suoja-alueet ovat valtakunnan turvallisuuden ja aluevalvonnan järjestämisen kannalta tärkeitä ja rajoiltaan tarkkaan määriteltyjä Suomen aluevesien osia. Kuva 6. Santahaminan suoja-alue (Lähde: Merivoimat: 13

15 3.5 Vaara-alue Santahaminan vaara-alue on esitetty oheisella kartalla. Santahaminan taisteluampumarata käsittää Santahaminan saaren kaakkoisen osan sekä sitä reunustavan merialueen ja pysyvän ilmailun vaara-alueet. Kuva 7. Santahaminan vaara-alue (Lähde: Taisteluampumaradan johtosääntö. Kaartin Jääkärirykmentti 2007) 14

16 Kuva 8 Taisteluampuma-alueen maaraja näkyy kuvassa punaisella. Raja on esitetty likimääräisesti maankäyttösuunnitelmakartalla. Raja on merkitty maastoon. (kuvalähde: Taisteluampumaradan johtosääntö. Kaartin Jääkärirykmentti 2007) 3.6 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka vahvistettiin ympäristöministeriössä marraskuussa Korkein hallinto-oikeus hylkäsi maakuntakaavan vahvistamisesta tehdyt valitukset. Santahamina on maakuntakaavassa osoitettu puolustusvoimien alueeksi (EP). Santahaminan pohjavesialueet on osoitettu pv-merkinnällä, jota koskee seuraava suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vähennä pysyvästi pohjaveden määrää tai heikennä sen laatua. Santahaminan pohjoispuolelle on osoitettu veneväylä. Santahaminan ja Isosaaren välille on osoitettu laivaväylä. Osa Santahaminasta on osoitettu arvokkaaksi harjualueeksi tai muuksi geologiseksi muodostumaksi, jota koskevat seuraavat suunnittelumääräykset: Alueidenkäyttö on suunniteltava niin, ettei aiheuteta maaaineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö ja geologiset arvot. Santahamina on osoitettu kult- 15

17 tuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, jota koskevat seuraavat suunnittelumääräykset: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot. Kuva 9. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualue on rajattu likimääräisesti punaisella katkoviivalla Yleiskaavat Suunnittelualueella on voimassa Helsingin yleiskaava 2002, jossa Santahamina on osoitettu sotilasalueeksi. Santahaminan rakennettu alue on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota koskee määräys: Aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Santahaminan Suurlahden saaret ja luodot on osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Santahamina on osoitettu alueeksi, joka muutetaan asunto- ja virkistysalueeksi, jos yleiskaavakartalla osoitettu muu toiminta siirtyy alueelta pois (A). 16

18 Kuva 10. Ote Helsingin yleiskaava 2002:sta. Suunnittelualue rajattu likimääräisesti punaisella katkoviivalla. 17

19 3.7 Muut lähialueen suunnitelmat Santahaminan alueella ei ole asemakaavoitettua aluetta. Lähimmät asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Santahaminan pohjoispuolella Laajasalon Jollaksessa. Laajasalon Kruunuvuorenrannan asuinalueen osayleiskaavatyöhön liittyen on suunnitteilla joukkoliikenneyhteys Kruunuvuorenselän yli Kruunuvuorenrannasta keskustaan. Eri vaihtoehtoina on tarkasteltu mm. silta-, lautta- ja tunneliyhteyttä. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2008 lopulla, että suunnittelua jatketaan Kruununhaasta Sompasaaren ja Korkeasaaren kautta kulkevan raitiotiesiltavaihtoehdon pohjalta. Suunnitteluun liittyy YVA-menettely (Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös ), joka on parhaillaan käynnissä. YVA-ohjelma oli nähtävillä Tätä kirjoittaessa lehtitietojen mukaan kaupungin taloustilanne edellyttää siltavaihtoehdon suunnittelun lykkäämistä. Kruunuvuorenrannan ja koko Laajasalon joukkoliikenneyhteyksien tarkastelussa on tutkittu myös yhteysmahdollisuuksia Santahaminaan (Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu Helsingin kaupunki). Vaikka Santahaminan maankäytön muutoksen suunnittelu nykyisestä käytöstä poiketen ei ole tällä hetkellä ajankohtaista, ovat joukkoliikenneratkaisut sidoksissa toisiinsa. Vaihtoehtoja on selvitetty jo Helsingin yleiskaava työn yhteydessä. Kaikissa joukkoliikennevaihtoehdoissa (metro, pikaraitiotie, bussi) yhteys Santahaminaan tapahtuu samoin kuin nykyisinkin saaren pohjoisosassa Hevossalmen kohdalta. Maankäyttösuunnitelmassa ja varuskunnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon mahdolliset tulevaisuuden joukkoliikenneyhteydet. Saaren pääsisäänkäynnin säilyminen nykyisellä paikallaan Hevossalmessa ei rajoita joukkoliikenneyhteyden toteuttamista tulevaisuudessa. 18

20 3.8 Maisema, luonnonympäristö ja rakennuskanta Selvityksen lähtökohdat Santahaminan maankäyttösuunnitelmaa varten on kerätty ja analysoitu aiemmin laadittuja selvityksiä. Saarelta on olemassa huomattava määrä monipuolista selvitysaineistoa. Saaren luontoarvot toimivat osaltaan suunnittelun lähtökohtana. Luontoarvojen selvittämisen pääasiallisena tietolähteenä on Santahaminan osalta käytetty Santahamina, sotilassaaren luontoaarteet -julkaisua (toim. J. Nieminen 2009), johon on koottu kattavasti tietoa saaren luonnonympäristöstä ja arvokkaista luontokohteista. Julkaisu sisältää asiantuntija-artikkelit lajilistoineen saaren linnustosta, hyönteisistä ja putkilokasveista. Käytössä olleet selvitykset ja muu taustamateriaali on lueteltu lähdeluettelossa. Lisäksi selvitystä varten tehtiin yleispiirteinen maastokäynti Santahaminaan ja pidettiin tilaajan, Helsingin kaupungin ja Metsähallituksen kanssa yhteinen työneuvottelu. Kuva 11. Näkymä mereltä Santahaminan läntiselle rannalle, jossa vaihtelevat kallio- ja ruovikkorannat. Kuvassa vasemmalla näkyy Radioniemessä sijaitseva masto. Santahaminan maiseman kuvaus perustuu olemassa oleviin selvityksiin, kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin sekä lukuisiin maastokäynteihin. Lisäksi on pidetty tilaajan, Helsingin kaupungin ja Metsähallituksen kanssa yhteisiä työneuvotteluja. Taustaaineistona olleet selvitykset on lueteltu lähdeluettelossa. Maiseman osa-alueiden kuvaus sisältyy Santahaminaan laadittuun maisemasuunnitelmaan. Santahaminan rakennuskannasta on osana maankäyttösuunnitelmaa laadittu erillinen rakennuskannan selvitys, joka on tämän suunnitelmaselostuksen liitteenä 4. Selvityksen painopisteenä on ollut nykytilanteen kartoitus alueen rakennuksista ja rakenteista. Lähtötietoina on käytetty pääasiassa Puolustushallinnon rekisteritietoja, lisäksi rakennukset ja rakenteet on käyty kuvaamassa maastossa. Selvityksessä on erityisesti ollut tarpeen tuoda esiin käytöstä poistuneet rakennukset, jotta niiden suojelun tarvetta ja mahdollisia käyttötarkoituksen muutoksia voidaan pohtia jatkossa tarkemmin. Rakennusinventointi luo pohjan alueen suojelutarpeiden tarkempaan määrittelyyn. 19

21 3.8.2 Suunnittelualueen maiseman, rakennetun ympäristön ja luonnon yleiskuvaus Santahaminan saari sijaitsee Itä-Helsingissä mannerrannikon edustalla sisäsaariston vyöhykkeellä. Kapea Hevossalmi erottaa Santahaminan Laajasalosta, Jollaksesta ja Villingistä. Saari on osa rannikkoa myötäilevää kookkaiden, puustoisten ja osittain rakennettujen saarien ketjua. Santahamina sijaitsee maisemallisessa rajakohdassa: saaren etelä-itäranta rajautuu avoimeen ulkosaaristo avomerivyöhykkeeseen kun taas länsi-pohjoisranta on osa suojaisampaa sisälahtien vyöhykettä. Alueella on monipuolinen historia, mikä näkyy sekä alueen luonnossa että rakennetussa ympäristössä. Rakennetut alueen painottuvat saaren länsi- ja pohjoisosiin. Muut osat saaresta ovat satoja vuosia jatkuneen käytön enemmän tai vähemmän muokkaamia luonnonalueita. Santahamina on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, joka on osa maailmanperintökohde Suomenlinnan linnoitussaarien ketjua. SUOMENLINNA SANTA- HAMINA VALLISAARI KUNINKAAN- SAARI Kuva 12. Santahamina on osa Suomenlinnan linnoitussaarten ketjua Helsingin edustalla. Kuvalähde: Suomenlinnan maisema. Kunnostussuunnitelma. Helander et al Santahaminan topografia on hyvin vaihtelevaa. Alavimmat, hiljattain maankohoamisen myötä merestä paljastuneet alueet ovat vain hiukan merenpinnan tason yläpuolella, kun taas kallioselänteiden korkeimmat lakialueet nousevat yli 20 metrin korkeudelle merenpinnasta. Maakerros kallion päällä on yleensä ohut, ja lakialueet ovat avokalliota. Saaren pohjoisosa on eteläosaa loivapiirteisempi. Rantojen luonne vaihtelee saaren eteläosan jylhistä kalliorannoista matalien poukamien loiviin maankohoamisrantoihin, joilla kasvillisuus on rehevää. Kallioperältään Santahaminan eteläosa on graniittia. Pohjoisosassa on granaattija kordieriittigneissiä. Lisäksi saarella on kauempaa kulkeutuneita lohkareita. Likolammen ja Kissalammen alueilla on laaja emäksisten kivilajien vyöhyke, mikä näkyy kasvillisuuden erityisenä rehevyytenä. Myös saaren pohjoisosassa, päätien molemmin puolin on pienialainen kalkkikiviesiintymä. 20

22 Maaperä on suurelta osin hiekkaa. Moreenia on ainoastaan rakennetulla alueella pienenä selänteenä, kallioiden ympärille muodostuneina kapeina kehinä sekä niiden välisissä notkelmissa. Itärannan alavassa pohjukassa on jonkin verran savea. Saaren keskiosan hiekka- ja hietatasanne on jääkauden sulamisvaiheessa jäätikön reunan eteen syntynyt reunamuodostuma. Alue on luokiteltu I luokan pohjavesialueeksi, ja alueelta pumpattiin aiemmin osa saarelaisten juomavedestä. Pintavesiuomia on alueella vähän, sillä imeytyminen on hiekkapitoisen maaperän takia voimakasta. Rakennetun alueen eteläpuolella sijaitseva Likolampi, joka on keinotekoisesti muotoiltu selänteiden väliseen painanteeseen, on toiminut jätevesien saostusaltaana 1980-luvun alkuun asti. Saaren länsiosassa sijaitsevan Kissalammen alueella on vielä 1700-luvun ns. Kuninkaan Kartaston mukaan ollut kapea salmi, joka on erottanut toisistaan Santahaminan ja saaren nykyisen itäkärjen, joka on tuolloin ollut erillinen Storholmenin saari. Kuva 13. Likolammen aluetta Santahaminan rakennettu ympäristö on rakentunut vuosisatojen kuluessa. Selkeimmin omina kokonaisuuksinaan hahmottuvat 1900-luvun alussa rakennettu venäläisten punatiilikasarmien laaja kokonaisuus, Maanpuolustuskorkeakoulun luvun funktionaalista tyylisuuntaa edustava eheä kokonaisuus sekä lukujen asuntoarkkitehtuuria edustava kokonaisuus. Edellisten lisäksi alueella on eri-ikäisten rakennusten muodostamia pienempiä ryhmiä ja yksittäisiä rakennuksia sekä runsaasti eri-ikäisiä rakenteita, kuten tykkipattereita, vanhoja kivettyjä tykkiteitä, paraatikenttiä, harjoitusalueita, muistomerkkejä ja laiturirakenteita. Saarelta sekä sitä ympäröivältä vesialueelta tunnetaan lukuisia historiallisen ajan muinaisjäännöksiä (puolustusrakenteet). Joitakin kivijalka- ja aitarakenteita on säilynyt sotilaskäyttöä edeltäneeltä Santahaminan kylän ajalta. Museovirasto on laatinut selvityksen Santahaminan arkeologisista ja historiallisesti merkittävistä rakenteista. Inventointi valmistui keväällä Eri-ikäisillä ja -luonteisilla rakennetuilla alueilla maisemakuvan peruselementtejä ovat rakennukset, niiden rajaamat piha- ja kenttäalueet, näkymäakselit rakennus- 21

23 ten ja teiden suuntaisesti sekä rakennettua aluetta rajaavat metsäiset luonnonalueet. Paikoin avautuu näkymiä meren suuntaan. Luonnonalueilla maisemakuva vaihtelee luonnontilaisten luontokohteiden miljöistä voimakkaasti muokattuihin tai kuluneisiin harjoitus- ja ampuma-alueisiin. Kaukaa avomeren suunnasta katsottuna puustoinen Santahamina hahmottuu luonnonalueena. Myös lähempää tarkasteltuna saaren eteläosa hahmottuu lähinnä luonnonalueena. Lännen suunnasta tarkasteltuna rakennukset ja muut rakennetut elementit, kuten laiturit ja mastot erottuvat saaren maisemassa, samoin kulttuurivaikutteinen kasvillisuus. Santahaminan kasvillisuutta on jo vuosisatojen ajan muokannut ihmisen toiminta. Luontoa on muokattu käyttötarpeisiin sopivaksi ja alueelle on myös tuotu uusia lajeja. Saaren biotooppien monimuotoisuus on oleellisesti suurempi kuin muilla Helsingin saarilla. Saaren suuri koko ja sijainti avomeren ja sisäsaariston rajakohdassa lisää kasvillisuuden vaihtelua. Saaren etelärannoilla tapaa ulkosaariston luodoille ominaisia kasviyhdyskuntia, kun taas pohjoisrannan suojaisissa poukamissa ollaan jo mannerrannikon olojen tuntumassa. Suuren pinta-alan vuoksi Santahaminaan mahtuu laajoja metsäalueita ja myös soita. Saaren metsät ovat keskimäärin iäkkäitä, esimerkiksi suuri osa männiköistä on vuotta vanhoja, mutta metsiä on paikoin myös hoidettu uudistamalla pieniä aloja kerrallaan. Suurin osa saaren metsistä on tyypiltään tuoreita kankaita, mutta Saharan alueella ja kallioisilla selänteillä kasvillisuus on karumpaa. Kasarmialueella ja vanhojen huviloiden ympäristössä tavataan omaleimaista kulttuurikasvilajistoa. Kuva 14. Santahaminan eteläkärjen linnoitusvallien omaleimaista kasvillisuutta Santahaminan eläimistö on saaren erityispiirteiden ansiosta hyvin monipuolinen. Nisäkkäistä Santahaminassa on tavattu ainakin hirvi, jänis, rusakko, kettu, orava, mäyrä, saukko, villiminkki ja siili sekä useita lepakkolajeja. Linnuista saarella pesii monia metsälajeja, jotka ovat muualla Helsingissä harvaluisia. Muita linnustoltaan arvokkaita alueita ovat saaren lammet, lehdot ja ruovikot. Saaren ympäristön matalikot ovat tärkeitä muuttolintujen levähdyspaikkoja. Hyönteisistä saarella tavataan varsinkin paahteisten hiekkamaiden ja varjoisten lehtojen lajeja, minkä lisäksi lam- 22

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA

Lisätiedot

Metsähallitus Laatumaa

Metsähallitus Laatumaa Iso-Rommakko, Eksyneenniemi Kuhmo Hietaperä, Metsähallitus Laatumaa Asemakaavan muutos ja laajennus Selostuksen tiivistelmä 13.1.2009 Metsähallitus Laatumaa Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh. 010 2414 600

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2009 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Liitteet Kartta 1. Esitys tuulipuiston

Lisätiedot

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

Kiviaineshuolto kaavoituksessa Kiviaineshuolto kaavoituksessa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Esityksen sisältö Kaavahierarkia ja VAT Maakuntakaavan rooli ja Pirkanmaan maakuntakaava Yleiskaavoitus Eri kaavatasojen

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat / RKY* Kälviän rannikon ja saariston

Lisätiedot

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella .\ \ 1 \ 1 1 Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella 22.-24.10.2010 Kulttuurintutkijain Osuuskunta Aura Sami Viljanmaa 2010

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ Helsingin kaupunki Esityslista 13/2015 1 (5) 4 Suunnittelutarveratkaisuhakemus, Santahamina, Rykmentintie 8 (basia) HEL 2014-012960 T 10 04 01 Ksv 1344, Rakvv 51-3113-14-S 27.10.2014 Päätösehdotus päättää

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa xxxxx Ympäristölautakunta

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Maisemat maakuntakaavoituksessa Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi INVENTOINTIRAPORTTI Raasepori Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi 24.4.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa Laulumaa

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa 11.6.2015.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302a NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELIT 4 JA 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (8)

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SUSIVUOREN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma P18551 FCG Finnish Consulting Group Oy Susivuoren Ranta-asemakaava 2.6.2012 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet.

Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet. Kiteen kaupunki Oriveden rantaosayleiskaava Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

VAKKOLAN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

VAKKOLAN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASKOLA VAKKOLAN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 21.2.2011 Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3 p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi Kunnanhallitus

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue 9 10 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kari, Pöylä ym. LIITE 1 Ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kari 895-487-1-66, Eteläranta 895-487-1-11, Pöylä

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kouvolan kaupunki Maankäytön suunnittelu Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAANOJAN ALUE Pvm. 29.8.2014 Kaupunginosa 8. Kankaro Asemakaava koskee tilan 286-402-36-2 osaa Asemakaavan muutos

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

POHJOIS-SUONTEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS SELOSTUS

POHJOIS-SUONTEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS SELOSTUS POHJOIS-SUONTEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS SELOSTUS Ote Joutsan rantaosayleiskaavasta 2005, kaavoitettavat ranta-alueet rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 12.4.2016 ja aluehankkeet Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, asemakaavavalmistelija Kyllikki

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Kaavaselostus Ilmajoen kunta, Kaavoitustoimi 2012 Sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot 3 2 Tiivistelmä 6 3 Lähtökohdat 9 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 9

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot