12.40 Näkökulmia ekosysteemipalveluajattelun hyötyihin FM Riina Känkänen, Ramboll,
|
|
- Juha-Pekka Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Postitalon seminaari Ekosysteemipalvelut: ympäristöhyödyt käytännön suunnitteluun ja päätöksentekoon YHTEENVETO SEMINAARIESITYKSISTÄ Avaus Mikko Leppänen, Ramboll, Näkökulmia ekosysteemipalveluajattelun hyötyihin FM Riina Känkänen, Ramboll, Riina Känkänen johdatti seminaarin kuulijat aiheeseen tuomalla esille ekosysteemipalveluajattelun hyötyjä eri näkökulmista. Vaikka ekosysteemipalveluajattelulla on ekologinen perusta, sillä on myös hyvin vahva sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus. Ekosysteemipalveluiden näkökulmasta maa- ja vesialueita tarkastellaan entistä kokonaisvaltaisemmin eri mittakaavatason toiminnot huomioiden. Huomio käännetään päästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämisestä luonnon tarjoamiin mahdollisuuksiin. Luontoa ei enää nähdä ihmisen toimintaa rajoittavana tekijänä, vaan useiden samanaikaisten hyötyjen tuottajana. Näkökulman muutos avaa mahdollisuuksia uusille ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestäville innovaatioille sekä kustannustehokkaille suunnitteluratkaisuille, joissa turvataan ja jäljitellään luonnon omia prosesseja Ekosysteemipalvelut haastavat tieteen, suunnittelun ja politiikan FT Tarja Söderman, rakennetun ympäristön yksikön päällikkö, Suomen Ympäristökeskus Tarja Södermanin puheenvuorossa kuultiin ajankohtaisimmista haasteista, jotka liittyvät ekosysteemipalveluiden tutkimukseen, suunnitteluun ja politiikkaan. Söderman perusteli puheenvuorossaan hyvin sen, miksi ekosysteemipalveluajattelua tarvitaan ihmisten hyvinvoinnin ja kestävän talouden perustaksi. Jotta ekosysteemipalveluja voidaan arvottaa, on ymmärrettävä niiden toiminnan mittakaavoja sekä millaisissa prosesseissa ja miten ekosysteemipalveluihin käytännössä vaikutetaan. Söderman toi esityksessään hyvin esille sen, että eri suunnittelutasojen näkökulmiin tarvitaan käyttökelpoista, kohdennettua tutkimustietoa. Södermanin mukaan ekosysteemipalveluajattelun hyödyntäminen suunnittelussa edellyttää, että tunnistetaan: - millaista tietoa ekosysteemipalveluista tarvitaan suunnittelun ja arvottamisen tueksi - mikä on oleellista tietoa ekosysteemipalveluista ja miten tietoa ekosysteemipalveluista saadaan - kuinka tunnistetaan ekosysteemipalveluiden tapauskohtaiset haasteet (paikka, tila, aika, kokijan arvot) - miten taatan ekosysteemipalveluja ylläpitävien vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisujen tuottaminen - miten hallitaan erivärisiä infra-käsitteitä: vihreä infra, sininen infra, harmaa infra, ruskea infra, jne. 1
2 Politiikan haasteena on priorisoida ekosysteemipalveluita, huomioida palveluiden vaihtosuhteet ja sovittaa niitä erilaisiin tavoitteisiin. Söderman toi osuvasti esille sen, että tarvitaan yhteistyöprosessi, joka tunnistaa päättäjien, tutkijoiden ja suunnittelijoiden yhteiset intressit sekä tuottaa yhteistyöhankkeita Kasvien käyttö pilaantuneiden maiden puhdistuksessa FM Kimmo Järvinen, Ramboll, Kimmo Järvinen toi seminaariin käytännön esimerkin kasvien hyödyntämisestä pilaantuneiden maiden puhdistuksessa. Vuonna 2010 Järvinen ohjasi maisema-arkkitehdin Sini Korpisen diplomityön Pilaantuneen maa-aineksen kunnostaminen maisemarakentamisen keinoin, jossa tarkasteltiin maa-aineksen kunnostamista tai kulkeutumisen estämistä vihreiden kasvien avulla (fytoremediaatio). Kasveja on käytetty jätevesien puhdistukseen jo 300 vuotta. Järvinen toi esityksessään esille kasvien eri puhdistusmekanismeja: kasvit ottavat maasta sisäänsä vesiliukoisia orgaanisia haitta-aineita ja hajottavat ne haitattomiksi juurivyöhykkeen mikrobisto nopeuttaa orgaanisten haitta-aineiden biologista hajoamista kasveilla on kyky kerätä juurilla maanpäällisiin osiinsa metalleja: nikkeli, kupari, sinkki. Maanpäälliset osat kuten lehdet voidaan kerätä ja käsitellä, jolloin metalleja saadaan poistettua maaperästä. juuristo vähentää eroosiota, kasvit hidastavat veden liikettä ja tasaavat ph:n muutokset. Nämä toimenpiteet vähentävät haitta-aineiden kulkeutumista ja leviämistä. Järvinen kertoi, että pilaantuneiden maiden puhdistus aiheuttaa Suomessa noin milj. kustannukset vuosittain. Fytoremediaatio on perinteistä pintamaan puhdistusta oleellisesti edullisempaa. Onnistuneella fytoremediaation suunnittelulla on sekä ekologisia että esteettisiä hyötyjä Ekosysteemipalvelut asemakaavoituksen työvälineenä FT Kaisa Mustajärvi, Ramboll, Mustajärvi toi puheenvuorossaan esille, miten ekosysteemipalvelunäkökulman kautta ympäristöä voidaan tarkastella rajoitteen sijaan ihmisen toiminnan ja maankäytön suunnittelun mahdollisuutena. Suunnittelussa tulee huomioida, että ekosysteemipalveluilla on aina käyttäjänsä ja käyttäjillä omat arvonsa. 2
3 Tampereen kaupungin EHYT -täydennysrakennushankkeessa sovelletaan ekosysteemipalvelunäkökulmaa Tesoman pilottikohteessa. Tesomassa tunnistetaan aikaisemmin tehtyjen selvitysten perusteella alueen ekosysteemipalvelut. Alueen ekosysteemipalvelut tuodaan esiin paikkamarkkinointikartalla, joka esittää vihreän ja rakennetun infrastruktuurin tarjoamat palvelut ja ympäristöratkaisut myös visuaalisesti houkuttelevassa muodossa. EHYT-hankkeella pyritään lisäämään alueen houkuttelevuutta. Ekosysteemipalveluajattelulla voidaan luoda uutta lähestymistapaa kaava-alueen ympäristöarvojen ja käyttäjien huomioimiseen. EHYThanketta johtaa Tampereen yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen Ekosysteemipalvelut käytännössä: kokemuksia Lahdesta ja Sibbesborgista Kaupunkiekologian professori Jari Niemelä, Helsingin yliopisto, Niemelän puheenvuorossa kuultiin uutta ja mielenkiintoista tietoa YK:n alaisuuteen huhtikuussa 2012 perustetusta kansainvälisestä luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin keskittyvästä asiantuntijapaneelista IPBES. Paneeli toimii vastaavan ilmastopaneelin (IPCC) tapaan, mutta pyrkii toimissaan askelta pidemmälle käytännön suuntaan. Paneelin yhtenä tehtävä on tutkimustiedon ja raportoinnin koostaminen ja jäsentely päätöksentekijöille. Niemelä esitteli puheenvuorossaan kokemuksensa ekosysteemipalvelut -käsitteen käytöstä Sibbesborgin suunnittelukilpailussa ja Lahden 2025 yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa. Molemmissa tapauksista ekosysteemipalveluajattelu haluttiin sisällyttää määrätietoisesti osaksi prosesseja. Sibbesborgin suunnittelukilpailun (2011) päätavoitteena oli luoda ainutlaatuinen yhdyskunta. Jotta Sibbesborgissa olisi myös ainutlaatuinen ympäristö ja maisema, suunnittelukilpailussa haettiin ratkaisuja, jotka säilyttäisivät ja kehittäisivät Sibbesborgin luonto- ja maisema-arvoja sekä ekosysteemipalveluita. Monissa kilpailusuunnitelmissa ekosysteemipalveluita käsiteltiin melko niukasti. Kuitenkin jotkut ekosysteemipalvelut nousivat esiin useimmissa ehdotuksissa (esim. virkistys, hulevedet, hiilinielut, paikallinen ruoantuotanto), vaikka niistä ei välttämättä käytetty ekosysteemipalvelut-nimitystä. Ilmeisestikin kilpailun aikana ekosysteemipalvelut eivät olleet läpäisseet suunnitteluprofessiota Suomessa eikä kansainvälisesti. Lahti 2025 yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa ekosysteemipalvelut otettiin perinteisten MRL:n mukaisten vaikutusten arvioinnin osa-alueiden rinnalle. Työssä annettiin suosituksia ja arvioitiin yleiskaavan vaikutuksia: ekosysteemien tuotantopalveluihin (pohjavesi, raaka-aineet, ruuantuotanto), sääteleviin palveluihin (hulevedet, ilma ja ilmasto, luonnon monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet) ja kulttuurisiin ekosysteemipalveluihin (virkistysalueverkosto, siirtolapuutarhat ja puutarhapalstat, luonnonrauha alueet). Ekosysteemipalvelulähestymistavan käyttö toimi Lahden yleiskaavassa lopulta melko hyvin, vaikka vaati uudenlaista lähestymistapaa. Niemelä korosti, että metodologiaa on vielä tarpeellista kehittää Rakennetun ympäristön ekosysteemipalvelut Maisema-arkkitehti, Maria Silvast, Lahden kaupunki, Maria Silvast toi mielenkiintoiset terveiset Lahden yleiskaavan (2025) vaikutusten arvioinnista ja rakennetussa ympäristössä tehdystä ekosysteemipalvelutarkastelusta. Yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa ekosysteemipalveluita käsiteltiin ensisijaisesti laajojen luonnontilaisten alueiden tuottamina hyötyinä. 3
4 Seuraavalla yleiskaavan tarkistuskierroksella aluekuvauksia ja suunnitteluohjeita täsmennetään ekosysteemipalveluiden näkökulmasta. Mari Ariluoman (2012) maisema-arkkitehtuurin diplomityössä Kaupunki ekosysteemipalveluiden tuottajana tunnistettiin Lahden neljältä luonteeltaan erilaiselta rakennetulta alueelta tärkeimmät nykyiset sekä mahdollisesti kehitettävät ekosysteemipalvelut sekä toteutettiin ideasuunnitelma ekosysteemipalveluiden hyödyntämisestä Mukkulan korttelitasoisessa suunnittelussa. Silvast toi esille, että ekosysteemipalveluiden kannalta olisi tärkeää suunnittelun seurannan ja arvioinnin kehittäminen ts., ekosysteemipalveluiden huomioon ottaminen eri suunnittelutasoilla, ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvottaminen ja mittareiden kehittäminen (olemassa olevat Seutukeke-mittarit huomioivat vain osan ekosysteemipalveluista) Suomen ensimmäinen Green Campus Lappeenranta VTM Maarit Vuorela, Ramboll Management Consulting, Maarit Vuorela toi puheenvuorossaan esille mielenkiintoisen esimerkin tilan ja ympäristön välisestä vuoropuhelusta. Ramboll on tehnyt Lappeenrannan teknillisen yliopistolle kampusalueen visiota, jossa on etsitty laadullisia keinoja tehostaa oppimisympäristöä siten, että saavutetaan taloudellisesti mitattavaa lisäarvoa, joka voidaan ottaa huomioon kustannus- ja tuottolaskelmissa. Tavoitteena on luoda Skinnarilan kampuksesta innostava ja vetovoimainen kokonaisuus, jossa yliopiston tutkimus- ja opetustoiminta yhdistetään kampuksen sisäisiin ja ulkoisiin palvelurakenteisiin ja toimintoihin (mixed-used development). Skinnarilan kampusalueesta suunnitellaan Suomen ensimmäistä Green Gampus Living Lab -aluetta, joka on paitsi energiatehokas, mutta tarjoaa myös ekotehokkaita palveluita ympärivuotisesti ja hyödyntää alueellisia ekopalveluita. Skinnarilan kampuksella hyödynnettäviä alueellisia ekopalveluita ovat mm. aurinkovoimalan energiantuotto, älykkään sähköverkon käyttö, oma vedenkäsittelyprosessi hulevesijärjestelmineen, viherkatot ja kaupunkiviljelmät sekä pyöräilyn tukipalvelut Asukaslähtöinen suunnittelu ja toteutus FM Hanna Herkkola, Ramboll, Hanna Herkkola pohti puheenvuorossaan asukaslähtöisen suunnittelun merkitystä ekosysteemipalveluiden näkökulmasta. Ekosysteemipalveluiden näkökulmasta asukaslähtöinen suunnittelu tarkoittaa, ettei suunnitteluun ryhdytä puhtaalta pöydältä vaan asukkaista alkaen. Suunnittelualueen asukkailla on hen- 4
5 kilökohtainen käsitys alueen luonteesta ja arvoista. Asukkailla on myös monenlaisia tarpeita ja näkemyksiä, joiden yhteensovittaminen edellyttää vuorovaikutusta. Parhaimmillaan vuorovaikutus voi sitouttaa ja aktivoi asukkaita mukaan suunnitteluprosessiin. Herkkola korosti, ettei pelkkä tiedotus riitä asukkaiden tavoittamiseen. Parhaimmillaan vuorovaikutus välittää kummallekin osapuolelle niin määrällistä kuin laadullista tietoa suunnittelukohteesta. Vuorovaikutuksen tavoitteena tulisikin olla näkemys Meidän alueesta. Suunnittelijat voivat kerätä tietoa asukkaiden arvoista ja näkemyksistä mm. haastatteluiden ja karttapalautepalvelun avulla. Karttapalautepalvelu on sähköinen karttapalvelu, jonka kautta asukkaat voivat alueen karttaan tai suunnitelmiin merkitä omia kommenttejaan paikkakohtaisesti. Karttapalvelun vahvuuksia ovat sen helppokäyttöisyys, monipuolisuus, vuorovaikutteisuus ja muunneltavuus. Palvelun avulla on mahdollista havainnollistaa suunnitelmia asukkaille ja kerätä asukkailta paikkaan sidottua kirjallista palautetta Pohjaveden turvaaminen hulevesien hallinnalla Esimerkkinä Tapiola Insinööri Kimmo Hell, Ramboll, Kimmo Hell toi seminaariin käytännön kokemuksensa rakennetun ympäristön hule- ja tulvavesienvesien luonnonmukaisista hallintaratkaisuista ja paikallisen pohjaveden turvaamisesta. Hän esitteli esimerkkinä Espoon Tapiolan, jonne rakennetaan paljon uusia maanalaisia tiloja, kuten Länsimetro ja pysäköintihalli. Koska alueen kallion laatu on rikkonainen, pohjavesiä johtuu mm. vaakasuuntaisissa kalliolustissa, mikä alentaa pohjaveden pintaa alueella. Tapiolan männyt ovat jo kärsineet kuivuudesta. 5
6 Uuteen Tapiolaan on suunniteltu lisää viherpihoja kantavien rakenteiden päälle. Uusien ja vanhojen viherpihojen veden tarve on huomioitu Tapiolan hulevesienhallintasuunnitelmissa. Katoille satava vesi ohjataan viherpihoille, mutta lisäksi katon viherpihoille pumpataan alemmilta katutasoilta kerättyjä hulevesiä. Näin uusia viherpihoja ei tarvitse kastella pohjavesillä. Tapiolaan on suunniteltu hulevesien tulvareitit, vara-altaita, kattovesien imeytysjärjestelmä ja -säiliö sekä useita hulevesien pumppaamoja, jotka siirtävät salaojien vesiä kattojen viherpihoihin ja kattovesiä puolestaan imeytyskentille Keskustelua Paneelikeskustelu FT Tarja Söderman SYKE, prof. Jari Niemelä Helsingin yliopisto, maisema-arkkitehti Maria Silvast Lahden kaupunki, maisema-arkkitehti Pirjo Siren Espoon kaupunki ja maisemaarkkitehti Maria Jaakkola Helsingin kaupunki Juontajana Ulla Loukkaanhuhta, Ramboll, Keskustelua ja kokkarit 6
Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto
Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti
LisätiedotEkosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi
Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö
LisätiedotEKOSYSTEEMIPALVELUT HALTUUN - KAISA MUSTAJÄRVI EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS- PILOTTINA TESOMA
EKOSYSTEEMIPALVELUT HALTUUN - KAISA MUSTAJÄRVI EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS- PILOTTINA TESOMA EKOSYSTEEMIPALVELUT Ekosysteemin rakenteen ja eri tasoilla tapahtuvien toimintojen tuottamia suoria tai välillisiä
LisätiedotLahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä
Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 9.4.2013 1 Mitä kaupunkiekologia on? Urban ecology integrates both basic
LisätiedotHulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina
Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus, HULEGREEN-hanke Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa -seminaari 17.9.2015 Turku
LisätiedotMetsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä
Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut
LisätiedotVihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen
Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden
LisätiedotLahden kaupungin hulevesiohjelma
Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki
LisätiedotHulevesien luonnonmukainen hallinta
Outi Salminen,TKK Vesitalous ja vesirakennus 1.10.2008 Hulevesien luonnonmukainen hallinta Käsitteestä pähkinänkuoressa Luonnonmukaisten suunnitteluperiaatteiden ja tekniikoiden avulla voidaan vähentää
LisätiedotRudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015
Rudus LUMO-ohjelma Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin 1931 ja valmisbetonitoiminta 1958. Liiketoiminnot: Valmisbetoni Betonituotteet
LisätiedotMetsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?
LisätiedotLuonto kaupunkisuunnittelussa
Luonto kaupunkisuunnittelussa Esimerkkejä Turusta Turun kaupunki Kaupunkisuunnittelu Tuuli Vesanto / 11.10.2017 Aiheet: 1. LUONTOARVOT YLEISKAAVOITUKSESSA 2. HULEVEDET JA LUONNON MONIMUOTOISUUS 3. TURUN
LisätiedotLuonnosta monihyötyisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin
Luonnosta monihyötyisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin Ryhmäpäällikkö Riikka Paloniemi ja erikoistutkija Kirsi Mäkinen Suomen ympäristökeskus, SYKE Tehokkaat ja vaikuttavat luontopohjaiset
LisätiedotEKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET
EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti
LisätiedotMetsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle
Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle Mihin ongelmaan IBC-Carbon hakee ratkaisua? Metsätalous www.ibccarbon.fi @IBCCarbon Hiilen sidonta/ ilmastonmuutoksen hillintä Optimointi Monimuotoisuuden
LisätiedotNäkökulmia hulevesiin liittyvistä hankkeista. Tarpeesta toimeen Hulevesitutkimuksesta käytännön sovelluksiin Hämeenlinna, 23.4.
Näkökulmia hulevesiin liittyvistä hankkeista Tarpeesta toimeen Hulevesitutkimuksesta käytännön sovelluksiin Hämeenlinna, 23.4.2015 Sisältö: Climate Proof Living Environment; Kristiina Nuottimäki, GTK Keidas;
LisätiedotIPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo
IPBEStyöohjelmaluonnos Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo 18.11.2013 Työohjelman yleinen päämäärä Ensimmäinen IPBES työohjelma Valmisteltu Bureaun ja MEPin (Multidisciplinary
LisätiedotEkosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi
Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo
LisätiedotJohdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa
Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNTA 4.11. 2014 Eija Pouta 4.11.2014 Tähän kiva kuva MTT Agrifood Research Finland 4.11.2014 2 Mikä ekosysteemipalvelu?
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA
HELSINGIN YLEISKAAVA YLEISKAAVAN SELVITYKSISTÄ JA VIHERVISIOSTA Raisa Kiljunen-Siirola, KSV yleissuunnittelutoimisto 3.6.2014 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvheityshankkeet: luja eri mittakaavatasolla
LisätiedotTyöpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen
Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen VERTI - Vesihuoltoverkostojen tila ja riskienhallinta Outi Raudaskoski, Nora Sillanpää, Harri Koivusalo Rakennetun ympäristön laitos Vesi-
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
LisätiedotKuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla?
Kuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla? 23.10.2018 Riikka Paloniemi, Suvi Vikström, Mika Marttunen, Aino Rekola, Turo Hjerppe, Kirsi Mäkinen, Kimmo
LisätiedotVihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma
Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa Vaasa 30.9.2015, Mari Ariluoma Vihreä infrastruktuuri ja maisema YKSILÖ ALUE YHTEISKUNTA MAAILMA terveellinen ympäristö, yhteys luontoon,
LisätiedotMeriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden
Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta
LisätiedotKestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö
Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan
LisätiedotHulevesien kokonaisvaltainen hallinta ja hulevesistrategia
Hulevesien kokonaisvaltainen hallinta ja hulevesistrategia Hulevesien hallinta tulevaisuudessa Kuntatalo 4.9.2007 Versio 1.1 Satu Lehtikangas 28.8.2007 2007 Hulevesien kokonaisvaltainen hallinta Suunnittelu
LisätiedotHeikki Setälä ja URCA-konsortio
Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:
LisätiedotPaikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali. Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis-
Paikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis- Ekosysteemipalvelut ovat hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta. (Millennium Ecosystem Assessment 2005)
LisätiedotYM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit
YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta
LisätiedotKestävä maisema suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaavasuunnittelija Paula Tuomi, Jyväskylän kaupunki
Kestävä maisema suunnittelussa ja rakentamisessa Kaavasuunnittelija Paula Tuomi, Jyväskylän kaupunki 23.6.2016 Osayleiskaava-alue 32 ha, Kaupungin omistus 30 ha Arkkitehtikilpailun suunnittelualue 50 ha
LisätiedotLisää kasvua ja monimuotoisuus
Bioenergia, lisääntyvät Lisää kasvua vai hakkuut ja monimuotoisuus kestävämpää politiikkaa? 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 27.04.2017 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotTutkimustiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa
Tutkimustiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa Jari Niemelä kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 29.10.2014 1 Alustuksen rakenne Tutkimuksen eri tyylilajit Tutkimus
LisätiedotAlueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy
Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy 2.4.2014 Leena Sänkiaho, Pöyry Finland Oy 1 Suunnittelun lähtökohdat Valuma-aluelähtöinen selvitys Yleiskaavataso Asemakaavatasoisissa
LisätiedotKaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa
KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa
LisätiedotKaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle
Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Ympäristökasvatuspäivät 2010 Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2010 1
LisätiedotHulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa
Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa Case: Lahden kaupunki Juhani Järveläinen Aalto-yliopisto Lahden Keskus Helsingin Yliopisto ympäristötieteiden laitos
LisätiedotVihreä infrastruktuuri
Vihreä infrastruktuuri kaupunkisuunnittelun lähestymistapana Kaupunkiluento 5.10.2015, Mari Ariluoma Vihreä infrastruktuuri ja maisema YKSILÖ ALUE YHTEISKUNTA MAAILMA terveellinen ympäristö, yhteys luontoon,
LisätiedotKAAVOITUKSEN YMPÄRISTÖPROBLEMATIIKKAA Ympäristönsuojelupäivät 2008 Aarno Kononen, DI, YKS 422, yleiskaavapäällikkö, Nurmijärven kunta
KAAVOITUKSEN YMPÄRISTÖPROBLEMATIIKKAA Ympäristönsuojelupäivät 2008 Aarno, DI, YKS 422, yleiskaavapäällikkö, Nurmijärven kunta TEEMOJA: Kunnan maankäytön suunnittelun missio Ympäristöhaasteet kaavojen sisältövaatimuksissa
LisätiedotHULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan
Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla
LisätiedotHULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA
HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun
LisätiedotBiotalous-strategian julkistus Bryssel. Sari Tasa Hankepäällikkö (BCK) TEM/ Innovaatiot ja yritysrahoitus-osasto
Biotalous-strategian julkistus 22.10.2018 Bryssel Sari Tasa Hankepäällikkö (BCK) TEM/ Innovaatiot ja yritysrahoitus-osasto 24.10.2018 Konferenssin agenda Itävallan puheenjohtajakauden korkean tason tapahtuma
LisätiedotYleisötilaisuuden ohjelma
Yleisötilaisuuden ohjelma 1) Tilaisuuden avaus 2) YVA-menettely ja YVA-selostuksen sisältö - Yhteysviranomaisen edustaja 3) Kemijärven biojalostamohankkeen tilannekatsaus - Boreal Bioref Oy 4) Hankkeeseen
LisätiedotRAKENNE. 1. Rykmentinpuisto pähkinänkuoressa 2. Mitä tehty tähän asti 3. Rykmentinpuiston energiaratkaisu? 4. Mitä haasteita ja mitä opittu
RAKENNE 1. Rykmentinpuisto pähkinänkuoressa 2. Mitä tehty tähän asti 3. Rykmentinpuiston energiaratkaisu? 4. Mitä haasteita ja mitä opittu 2 9 / 4 / 2 0 1 4 V TT R E MI X - L O P P U S E MI N A A R I 2
LisätiedotViherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen
TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Työpaja-alustus / IV Viherympäristön merkitys täydennysrakentamisessa Viherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen
LisätiedotMetsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne
Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu
LisätiedotMIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS
MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS SISÄLTÖ Yrityksemme Mikä on riski? Riskeihin pohjautuva kunnostus Kunnostuksen kustannuksista Kiinteät ohjearvot vs riskiperusteinen kunnostus RAMBOLL FINLAND
LisätiedotEkosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.
Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.2009 Ekosysteemipalveluiden kolmenlaiset arvot Ekosysteemipalveluiden
LisätiedotÄlykäs kaupunki seminaari 26.3.2010 klo 12-16 Radisson Blue Royal, Hki, Runeberginkatu 2
Älykäs kaupunki seminaari 26.3.2010 klo 12-16 Radisson Blue Royal, Hki, Runeberginkatu 2 Kolme näkökulmaa älykkääseen kaupunkiin Tila, Ubicom ja Kestävä yhdyskunta ohjelmat Tila Ohjelman painottuu muuttuviin
LisätiedotHulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki
Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin Green Street Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Hallituksen kärkihanke Mikä on Green Street Suunnitelman tavoite Hulevesien
LisätiedotEKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA
Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut
LisätiedotCliPLivE - Climate Proof Living Environment
SOUTH-EAST FINLAND-RUSSIA ENPI CBC 2007-2013 Riskikartat Itämeren rannikkoalueella CliPLivE - Climate Proof Living Environment Yleistä projektista Kesto: Helmikuu 2012 Elokuu 2014 Rahoittaja: EU:n Kaakkois-Suomi
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotEkosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia
Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema
LisätiedotSOUKKA-VISIO TÄYDENNYSRAKENTAMINEN SOUKASSA
SOUKKA-VISIO TÄYDENNYSRAKENTAMINEN SOUKASSA ILLAN AIKATAULU 17:00 17:30 Ovet auki ja kahvit tarjolla Yhteiset alustukset Hankkeen ja hankkeen tavoitteiden yleisesittely (Espoon kaupunki) Yleistä täydennysrakentamisesta
LisätiedotTurun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma
Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa
LisätiedotHulevedet hallintaan Lahdessa
Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa KILPAILUN TAVOITTEET Löytää uusia hulevesien hallinnan ja käsittelyn ratkaisuja, jotka sopivat Lahden kaupungin ja rakennusyritysten käyttöön.
LisätiedotTurun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma
Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Tuuli Vesanto / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 17.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Taustaa Turun kaupungin hulevesiohjelma
LisätiedotHAJAUTETTU HULEVESIEN HALLINTA Kokemuksia Espoosta
HAJAUTETTU HULEVESIEN HALLINTA Kokemuksia Espoosta Elina Kalliala Ramboll Finland Oy Emilia Lehikoinen Espoon kaupunki Kuntatekniikan päivät 17.5.2019 Sisältö 01 Miksi hajautettu hulevesien hallinta 03
LisätiedotHulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla
Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO
LisätiedotSEKAPILAANTUNEEN TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KUNNOSTUSMENETELMÄT POHJAVESIALUEELLA CASE YLÖJÄRVI JUKKA HUPPUNEN. Saurion vo. Kohde POHJAVEDEN SUOJELU
SEKAPILAANTUNEEN TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KUNNOSTUSMENETELMÄT POHJAVESIALUEELLA CASE YLÖJÄRVI JUKKA HUPPUNEN Saurion vo Kohde POHJAVEDEN SUOJELU TUTKIMUSPISTEET, TUTKIMUKSIA VUODESTA 2000 Pohjaveden muodostumisalue
LisätiedotKatsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015
Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaava ekosysteemipalveluiden huomioon ottaminen maankäytössä
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava ekosysteemipalveluiden huomioon ottaminen maankäytössä PAIKKATIETOANALYYSEJA UUDENMAAN VIHERRAKENTEESTA Leena Kopperoinen 31.10.2014 ja Pekka Itkonen Uudenmaan ELY-keskus
LisätiedotLuontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua
Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 3/2015 Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja arvottaminen edistävät
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotEkosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä
Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä Rauno Yrjölä Merialuesuunnittelun keskeisiä tekijöitä Ekosysteemien huomioiminen Ihmistoiminnan tarpeiden ja vaikutusten kattava analyysi Tiedon saatavuuteen,
LisätiedotResurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja
Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa
LisätiedotEeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011
Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta
LisätiedotPOAKORI KEMIALLISESTI HUONOSSA TILASSA OLEVIEN POHJAVESIALUEIDEN KOKONAISVALTAINEN RISKINHALLINTA LIISA KOIVULEHTO, ESA ROUVINEN, KIMMO JÄRVINEN
Image: Morten Larsen POAKORI KEMIALLISESTI HUONOSSA TILASSA OLEVIEN POHJAVESIALUEIDEN KOKONAISVALTAINEN RISKINHALLINTA LIISA KOIVULEHTO, ESA ROUVINEN, KIMMO JÄRVINEN KEMIALLISESTI HUONOSSA TILASSA OLEVAT
LisätiedotMAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO
MAMA-YÖRYHMÄN KANNANOO KVÄ 2012 Koskien maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä muun lainsäädännön ja niitä tulkitsevan ohjeistuksen puutteita ja kehittämistavoitteita yöpaja Ympäristöministeriössä 26.11.2012
LisätiedotKAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
1 KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Leena Soudunsaari ja Helka-Liisa Hentilä ARKKITEHTUURIN OSASTO / yhdyskuntasuunnittelu / WP1: ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUPROSESSIEN JA KÄYTÄNTÖJEN
LisätiedotLIITE 1 8B 12. YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot Alternativen som granskas i MKB-förfarandet
5 YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot Alternativen som granskas i MKB-förfarandet LIITE 1 Läntinen pihlajasaari Nuottakari Koirapaasi 5 Matalahara Luonnonympäristön arvokohteet Värdeobjekt i naturmiljön
LisätiedotMitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto
Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Miksi ekosysteemipalvelukeskustelu on käynnistynyt? Maailmanlaajuiset muutokset Väestö kasvaa Energiantarve lisääntyy Luonnonvarat
LisätiedotRakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa
Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-
LisätiedotKaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous
Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-
Lisätiedot- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.
Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista
LisätiedotMillainen on tulevaisuuden tietomallipohjainen kaavaprosessi? Kuntapilotti visiotyöpaja Timo Huhtinen
Millainen on tulevaisuuden tietomallipohjainen kaavaprosessi? Kuntapilotti visiotyöpaja 20.9.2018 Timo Huhtinen 1 Nykyinen asemakaavaprosessi Joustava Vähän pakollisia työvaiheita Mahdollisuus sovittaa
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotRUOKOLAHDEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS JAAKKIMAN KAMPUKSEN JA SIILOKUJAN ALUEELLA
RUOKOLAHDEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS JAAKKIMAN KAMPUKSEN JA SIILOKUJAN ALUEELLA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.4.2018 Hirvikallio Consulting Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I Ruokolahden
Lisätiedotammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana.
LAUSUNTO 1 (5) Uudenmaan liitto toimisto@uudenmaanliitto.fi Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Viite: Lausuntopyyntö 14.6.2010 KOKO UUDENMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2011-2014, LUONNOS Lausunnonantajasta Asunto-,
LisätiedotKansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat
Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat Lea Kauppi Luonnonvarojen käytön strategiset lähtökohdat ja avainkysymykset -seminaari 9.12.2008 Esityksen sisältö
LisätiedotKUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA. Toimintasuunnitelma 2006-2007. Jouni Pykäläinen jouni.pykalainen@metla.fi p. 010 211 3178, 050 391 3178
KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA Toimintasuunnitelma 2006-2007 Jouni Pykäläinen jouni.pykalainen@metla.fi p. 010 211 3178, 050 391 3178 Hankkeen tausta Kunnat omistavat n. 400 000 ha metsää Kuntametsissä
LisätiedotPohjaveden suojaus tien kohdalla
Pohjaveden suojaus tien kohdalla Laura Pennanen, Liikennevirasto YGOFORUM-seminaari 21.11.2017 Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikennejärjestelmästä Vastaamme Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä
LisätiedotKonfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti
Konfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti Anna Salomaa (FT, in spe) Ristiriitojen suo 1.12. 2017 Mitä on tiede? Järjestelmällinen tutkimus,
LisätiedotSuomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon
LisätiedotHAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI
1 HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI KAAVASELOSTUS 10.4.2014 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ
LisätiedotTäydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa
Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta
LisätiedotEspoon ympäristöyhdistys Sini Miettinen
Espoon ympäristöyhdistys 14.9.2016 Sini Miettinen Espoon luonnonhoidon toimintamalli Tavoitteet ja ohjeet kaupungin omistamien metsien, peltojen ja niittyjen hoitoon sekä hoidon suunnitteluun Linjaukset
LisätiedotKehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille
KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja
LisätiedotLuonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro
Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja
LisätiedotGreen Fact Viherkerroin kortteleiden vihertehokkuuden mittarina. Ympäristö & Omavaraisuus, Vaasa, , Mari Ariluoma
Green Fact Viherkerroin kortteleiden vihertehokkuuden mittarina Ympäristö & Omavaraisuus, Vaasa, 30.10.2018, Mari Ariluoma Viherkerrointyökalu ü Mihin tarvitaan? ü Miten toimii? ü Työkalun mahdollisuudet
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotMAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ
MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ MITEN RAPORTTI TEHTIIN? Maaseutu2030 työskentely jakautui kahteen vaiheeseen. Vaihe 1) haki näkemyksiä tulevaisuudesta maaseudulla. Keskustelun sytykkeiksi pidettiin
LisätiedotMITEN? Tutustu kaupunkitilaohjeeseen osoitteessa
31.5.2016 MIKÄ? Helsingin kaupunkitilaohje on julkisen tilan hankintojen, suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon käsikirja suunnittelijoille, viranomaisille ja päättäjille. Lisäksi ohje toimii taustatietona
LisätiedotBIOHIILI SUOMESSA CASET NIITTYKUMPU JA PUUTARHAKATU TIIA VALTONEN RAMBOLL FINLAND OY
BIOHIILI SUOMESSA CASET NIITTYKUMPU JA PUUTARHAKATU TIIA VALTONEN RAMBOLL FINLAND OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Biohiilen käyttö viherrakentamisessa Suomessa ja sen hyödyt Case Niittykumpu Case Puutarhakatu Seuranta
LisätiedotElinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014
Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset
LisätiedotJÄMSÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA 2030 KOHTI YHTEISKEHITTÄMISTÄ
JÄMSÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA 2030 KOHTI YHTEISKEHITTÄMISTÄ Kuntamuoto kaupunki Asukasluku 2016 21 219 Pinta-ala 1823,77 km2, Vesipinta-alaa n. 14 % Etäisyyksiä Helsinki Tampere Jyväskylä 223 km 92 km 58
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;
Lisätiedot