Hyvä käyttäjä! Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin. Toimitus

Transkriptio

1 Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehti Historia -lehden verkkosivuilta ( Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin Toimitus

2 EGYPTI Kleopatra joutui tuuliselle paikalle tullessaan 18-vuotiaana Egyptin kuningattareksi. 20 vuotta kestäneen hallintonsa aikana teki kaikkensa valtansa säilyttämiseksi: surmautti sisaruksiaan, johti armeijoita ja vietteli aikansa mahtavimmat miehet. Hallitsija Äiti Viettelijä Taktikko KLEO P 14 Historia

3 ALEKSANDRIA/51 EAA. Ptolemaiokset olivat pitäneet valtaa Egyptissä 300 vuotta. Faraoiden ALEKSANDRIA tapaan suvun EGYPTI hallitsijat avioituivat usein sisarustensa kanssa. 18-vuotias Kleopatra alkoi hallita kuningattarena nuoren kuningasveljensä rinnalla. Kleopatra teki 39vuotiaana itsemurhan välttyäkseen joutumasta vankina Roomaan voittokulkueeseen. PATR PA ATR TRAA BRIDGEMAN Egyptin viimeinen farao Historia

4 EGYPTI Historioitsija Plutarkhoksen mukaan Kleopatra lumosi Caesarin, jonka poliittinen tuki oli hänelle elintärkeä. POLFOTO/ULLSTEIN laat kiiruhtivat kuningattaren makuuhuoneen ovelle ja tunkeutuivat sisään, mutta liian myöhään. He löysivät Kleopatran makaamassa hengettömänä kullatulla sohvalla. Hänen jalkojensa juuressa makasi kuolleena toinen hänen seuraneideistään, Eiras, kun taas toinen heistä, Kharmion suoristi viimeisillä voimillaan Kleopatran otsalla olevaa diadeemia. Yksi sotilaista kääntyi raivoissaan Kharmionin puoleen huutaen: Oliko tämä nyt valtiattareltasi viisasta, Kharmion, johon tämä vastasi: Erittäin viisasta, ja monen kuninkaan äidin arvon mukaista, minkä jälkeen hän kaatui kuolleena maahan. Tähän tapaan Octavianuksen suunnitelmista ja sotilaan sananvaihdosta kuolevan kamarineidon kanssa kertoo historioitsija Plutarkhos, joka eli noin sata vuotta Kleopatran vuonna 30 eaa. tapahtuneen kuoleman jälkeen. Kleopatran itsemurhasta on liikkeellä monta tarinaa. Jotkut uskovat hänen ottaneen myrkkyä, kun taas yksi ehkä tunnetuimmista teorioista on, että hän kuljetti huoneeseensa vartijoiden ohi hedelmäkorissa kobran ja antoi myrkyllisen käärmeen purra itseään. Plutarkhoksen mukaan kuningattaren kuolintapaa ei tarkoin tiedetä. NIELS-PETER GRANZOW BUSCH Luettuaan Kleopatran kir- Ljeen Octavianus lähetti vä- Llittömästi sotilaansa palatsiin vangitun Egyptin kuningattaren luo. Hän oli heti ymmärtänyt kirjeen merkityksen: kuningatar aikoi Octavianuksen vakavista uhkailuista ja painostuksesta huolimatta riistää henkensä. Sitä Octavianus ei voinut sallia! Sotapäällikkö Octavianus oli kaavaillut vievänsä Kleopatran Roomaan ja asettavansa tämän näytteille triumfikulkueeseen. Kuljettamalla kukistettua kuningatarta kahleissa läpi Rooman hän osoittaisi roomalaisille, että nainen, joka oli vietellyt kaksi Rooman mahtavimmista miehistä ja pitänyt roomalaisia» pilkkanaan, oli vihdoin kohdannut voittajansa. Soti- Hänellä oli myös mitä hurmaavin ääni ja taito miellyttää kaikkia.«aleksanteri Suuren perilliset Egyptin viimeinen kuningatar ja farao oli syntynyt 39 vuotta aiemmin vuonna 69 eaa. Egyptin pääkaupungissa Aleksandriassa. Hän oli keskimmäinen kuningas Ptolemaios Auleteksen kolmesta tytöstä ja kahdesta pojasta. Elettiin levottomia aikoja. Makedonialaiskuninkaat, jotka periytyivät Aleksanteri Suuren kenraalista Ptolemaioksesta, olivat hallinneet Egyptiä lähes 300 vuotta. Ennen niin mahtava valtakunta oli ajan mittaan heikentynyt, ja jo pitkään se oli ollut riippuvuussuhteessa Välimeren uuteen suurvaltaan Roomaan ja elänyt jatkuvan valloitusuhan alla. Valtion vaikeudet johtuivat osin siitä, että kuningassuvun jäsenet olivat koko vallassaolonsa ajan käyneet keskenään riitaisia valtataisteluita, joiden todistajaksi Kleopatrakin 12-vuotiaana joutui. Silloin hänen isänsä, joka tunnettiin niin tuhlailevaisuudestaan kuin surkeasta hallinnostaankin, joutui maanpakoon, ja Kleopatran sisarpuoli Berenike nousi hallitsijaksi. Tämä tarvitsi rinnalleen kuninkaan, joten hän avioitui serkkunsa kanssa. Muutamaa viikkoa myöhemmin uusi kuningatar kuitenkin tapatti miehensä ja avioitui uudelleen. Vietettyään kolme vuotta maanpaossa Ptolemaios Auletes palasi jälleen Aleksandriaan, surmautti Bereniken ja nousi valtaistuimelle. Kun hän vuonna 51 eaa. kuoli, vasta 18-vuotias Kleopatra peri vallan yhdessä veljensä kanssa. Kielitaitoinen kuningatar Kävi nopeasti ilmi, että Egyptin uusi kuningatar ei ollut mikään nukkehallitsija. Kleopatra oli kiinnostunut niin politiikasta, taloudesta kuin tieteestäkin, ja hän puhui egyptiä toisin kuin aiemmat Ptolemaios-dynastian hallitsijat, jotka pu- KLEOPATRASTA SANOTTUA Dio Cassius, kreikkalais-roomalainen historioitsija, jaa.: KLEOPATRA VII EGYPTILÄINEN KORKOKUVA POLFOTO/CORBIS

5 huivat vain kreikkaa. Plutarkhoksen mukaan Kleopatra pystyi keskustelemaan ilman tulkkia niin etiopialaisten, heprealaisten, arabialaisten, syyrialaisten, persialaisten kuin parthialaistenkin kanssa. Koska Kleopatran veli ja kanssahallitsija oli vasta kymmenvuotias, älykkään kuningattaren oli helppo anastaa valta aluksi kokonaan itselleen. Hänen veljensä, nuoren Ptolemaioksen, liepeillä parveili kuitenkin vallanhimoisia holhoojia, jotka tekivät kaikkensa kääntääkseen kuninkaan sisartaan vastaan. Vuonna 49 eaa. juonittelijat onnistuivatkin Ptolemaioksen siunauksella ajamaan Kleopatran Aleksandriasta. Salaliitto oli nöyryytys kunnianhimoiselle kuningattarelle, joka joutui pakenemaan Palestiinaan. Siellä hän alkoi päättäväisenä koota palkkasotureista armeijaa kaapatakseen vallan takaisin itselleen. Caesarin ja Pompeiuksen taistelu Samana vuonna kun Kleopatra joutui pakenemaan Egyptistä, Julius Caesar ylitti armeijoineen Rubiconjoen ja lausui kuuluisat sanansa alea iacta est, 'arpa on heitetty'. Hän oli valmis ottamaan vallan Roomassa uskollisen armeijansa tuella. Caesarin päävastustaja oli hänen entinen ystävänsä ja vävynsä Pompeius, jonka kanssa he nyt ottivat yhteen Farsaloksen kaupungin ulkopuolella Kreikassa. Pompeiuksen johtamat senaatin joukot kärsivät taistelussa murskaavan tappion, ja Pompeius pakeni Egyptiin etsiäkseen sieltä tukea. Hänen saavuttuaan perille Kleopatran hallitsijaveli oli juuri kokoamassa armeijaa sisartaan vastaan. Kun Pompeius pyrki kuninkaan puheille, tämän hoviväki ja upseerit pelästyivät. Uutiset Caesarin voitosta olivat jo kantautuneet Egyptiin, ja kuninkaan neuvonantajat pelkäsivät saavansa Caesarista mahtavan vihollisen, jos auttaisivat Pompeiusta. Niinpä tämä päätettiin tappaa. Kun Pompeiuksen alus saapui Egyptiin, eräs Pompeiuksen hyvin tuntema roomalaisupseeri nouti Pompeiuksen veneellä ja lähti soutamaan rantaan. Plutarkhoksen mukaan Pompeius harjoitteli veneessä puhettaan, jonka hän aikoi Kleopatran miehet Kleopatra sukkuloi sujuvasti aviomiesten ja vaikutusvaltaisten rakastajien välillä, kunnes kohtasi voittajansa. Hän sai 11 vuodessa neljä lasta kahden miehen kanssa. POLFOTO/CORBIS Sisarusavioliitot sinetöivät hallitsijoiden vallan Sisarusavioliitot olivat tavallisia Egyptin hallitsijoiden keskuudessa. Se ei kuitenkaan suojannut heitä muilta sukulaisiltaan. Muinaisten Egyptin hallitsijoiden keskuudessa oli yleistä, että hallitsijapariksi nousi veli ja sisar, jotka menivät naimisiin keskenään. Myös tytär saattoi hallita isänsä rinnalla. Tällä tavoin varmistettiin valtaistuimen säilyminen saman perheen hallussa. Kleopatran suku, makedonialaiset Ptolemaiokset, omaksuivat tavan noustuaan valtaan Egyptissä 300- luvulla eaa. Tapa edesauttoi Ptolemaiosten hyväksymistä faraoiden seuraajiksi Egyptissä, mutta kreikkalaiset ja roomalaiset paheksuivat tapaa ja pilkkasivat sitä avoimesti. Ptolemaios-hallitsijat saivat kuitenkin huomata, että sisarusavioliitot eivät ehkäisseet hallitsijasuvun ankaria sisäisiä valtataisteluja vaan saattoivat jopa edistää niitä. Pienestä pitäen suvun lapset oppivat, että vain armottomimmat pärjäsivät. Historioitsijat kertovat muun muassa, että ennen Ptolemaios IV:n nou- pitää Egyptin hallitsijan edessä. Ennen kuin vene pääsi rantaan, upseeri apureineen kuitenkin löi Pompeiuksen kuoliaaksi miekoilla ja tikareilla. AVIOMIES Ptolemaios XIII Kleopatran vanhin pikkuveli. Yritti syöstä Kleopatran vallasta, mutta hukkui Niiliin taistelussa Caesaria vastaan vuonna 47 eaa. AVIOMIES Ptolemaios XIV Kleopatran nuorin pikkuveli. Avioitui noin 12-vuotiaana Kleopatran kanssa, joka todennäköisesti murhautti hänet kolme vuotta myöhemmin. RAKASTAJA VELI OSIRIS Egyptin tärkeimmät jumalat Osiris ja Iris olivat sisaruksia ja aviossa keskenään. Heillä oli poika, Horus. sua valtaistuimelle 200-luvulla eaa. hänen veljensä, äitinsä ja setänsä saivat surmansa palatsijuonitteluissa. Varmistaakseen valtansa Ptolemaios avioitui sisarensa Arsinoe III:n kanssa. Hänen todellinen rakkautensa oli kuitenkin hänen rakastajattarensa ja sisarpuolensa Agathoclea, jonka kanssa hän sai myös lapsen. Caesar saapuu Egyptiin Neljä päivää Pompeiuksen voiton jälkeen Caesar purjehti kymmenen sotalaivan ja roomalaissotilaan kanssa Aleksandrian satamaan. Ptolemaioksen hoviväki kiirehti tapaamaan suurta sotapäällikköä ja esittelemään hänelle Pompeiuksen irtileikattua päätä. Kerrotaan, että Caesar kääntyi inhoten poispäin brutaalista näystä ja itki. Sitten hän kutsui sekä Ptolemaioksen että Kleopat- Julius Caesar Roomalainen taitava sotapäällikkö ihastui Kleopatraan ja sai tämän kanssa pojan, Kaisarin. Murhattiin vuonna 44 eaa. AVIOMIES Marcus Antonius Yksi Caesarin seuraajista, joka rakastui päättömästi Kleopatraan. Sai tämän kanssa kolme lasta. Teki lopulta itsemurhan. SISAR ISIS 51 eaa. 47 eaa. 48 eaa. 42 eaa. 30 eaa. VALLOITTAJA POLFOTO/CORBIS & SHUTTERSTOCK Octavianus Caesarin sisarentyttären poika. Löi Antoniuksen ja Kleopatran armeijan ja valloitti Egyptin. Sai arvonimen Augustus.

6 EGYPTI Kleopatra kutsuttiin Tarsokseen vakuuttamaan uskollisuuttaan Roomaan uusille hallitsijoille. Siellä hän tapasi Antoniuksen, joka lankesi nopeasti kuningattaren pauloihin. ran Aleksandrian kuninkaanpalatsiin neuvottelemaan. Kolmetoistavuotias Ptolemaios jätti heti armeijansa ja lähti Caesarin luo. Hänen miehensä vartioivat kaikkia Aleksandriaan tulevia teitä estääkseen Kleopatran pääsyn Caesarin luo. He uskoivat, että Kleopatran poissa ollessa Caesar nimittäisi hallitsijoiksi Ptolemaioksen ja Kleopatran sisaren. Neuvokas Kleopatra keksi kuitenkin keinon: hän kääriytyi patjaan ja kuljetutti itsensä sen sisällä Caesarin luo palatsiin. Legendan mukaan temppu teki vaikutuksen Caesariin ja sai tämän arvostamaan Kleopatran rohkeutta ja älyä. Kuningattaren paluu Kleopatran ulkonäöstä ei ole varmuutta, mutta hän ei välttämättä ollut nykykäsitysten mukaan klassisen kaunis. Noilta ajoilta säästyneissä kolikoissa hänelle on kuvattu suuri nenä ja paksu kaula. Hänen käytöksensä ja olemuksensa kerrotaan kuitenkin hurmanneen kaikki. Oli jo nautinto kuulla hänen pelkkää ääntään. Hänen suussaan oli kuin moniäänikertainen soitin [...], kuvaili Plutarkhos (suom. Kalle Suuronen). 52-vuotias Caesar tunnettiin kaikkialla Välimeren vaikutuspiirissä, ja voitettuaan Pompeiuksen hänestä tuli Rooman mahtavin mies. Kleopatra tarvitsi epävarmassa tilanteessaan sekä Rooman suojelua että pojan, perillisen, ja Caesar pystyisi ne hänelle antamaan. Caesar ihastuikin patjan sisältä eteensä vierähtäneeseen itsevarmaan naiseen, eikä aikaakaan, kun hän oli palauttanut Kleopatran aseman kuningattarena. Ptolemaioksen kannattajat eivät kuitenkaan aikoneet tyytyä asioiden saamaan käänteeseen vaan panivat armeijan hyökkäämään Aleksandriaan Caesarin kimppuun. Vaikka roomalaisia oli selvästi vähemmän, kokeneet soturit löivät vihollisen kerta toisensa jälkeen. Taistelut kestivät neljä kuukautta, mutta lopulta Caesar löi Egyptin joukot saatuaan vahvistuksia meritse. Viimeisessä taistelussa joukkoihinsa liittynyt Egyptin kuningas Ptolemaios hukkui Niiliin, ja hänen kuolemansa myötä hiipui egyptiläisten viimeinenkin vastarinta. BRIDGEMAN Kun asiaankuuluva voittokulkue oli kulkenut läpi sodan pieksemän Aleksandrian, Caesar nimitti Kleopatran kuningattareksi ja tämän nuorimman veljen kanssahallitsijaksi. Caesar pääsi viimein nauttimaan Egyptin upean pääkaupungin loistosta ja maan kuningattaren Kleopatra VII:n seurasta. Juhlintaa aamunkoittoon asti Toisin kuin tasavaltalaiset roomalaiset, joille tietty vaatimattomuus ja yksinkertainen ruoka olivat hyveitä, ptolemaioslaiset hallitsijat rakastivat estottomasti ylellisyyttä ja herkuttelua. Mitä runsaammin juomaa ja ruokaa, sitä parempi. Yksi Kleopatran edeltäjistä, Ptolemaios VIII, oli saanutkin lisänimen möhömaha ja oli niin avoimen ylpeä läskeistään, että pukeutui lähes läpinäkyviin vaatteisiin roomalaisten vieraidensa suureksi ärtymykseksi. Ptolemaiosten juhlat olivat tunnettuja myös siitä, että niissä viini virtasi ja kuninkaat, vieraat ja viihdyttäjiksi kutsutut naiset antautuivat estoitta myös eroottisille nautinnoille. Roomalaiset pitivätkin Ptolemaioksia itäisten kuninkaiden rappion malliesimerkkinä. Tämän maailman Kleopatra nyt Caesarille esitteli. Spartalaisista soturihyveistään huolimatta tällä ei tuntunut olevan mitään huvituksia vastaan. Roomalaisen historioitsijan Suetoniuksen mukaan Caesar juhli kuningattaren kanssa usein aamunkoittoon asti. Kesällä 47 eaa. Caesar kuitenkin palasi Roomaan puolustamaan asemaansa. Sillä välin Kleopatra synnytti pojan, joka sai nimen (Ptolemaios) Caesar, kreikaksi Kaisar. Myöhemmin häntä on usein kutsuttu Kaisarioniksi, pikku Caesariksi. Kleopatralle poika oli vakuus Caesarin tuesta ja suojelusta. Hänen valtansa oli toistaiseksi turvattu. Kleopatra Caesarin murhan jälkeen Syksyllä 46 eaa. Kleopatra matkusti poikansa ja kuningasveljensä kanssa Roomaan, jossa he asettuivat Caesarin yksityishuvilaan. Kleopatran saapuminen poiki välittömästi huhuja, joiden mukaan Caesar aikoi avioitua hänen kanssaan ja siirtää valtakunnan pääkaupungin Aleksandriaan. Monet roomalaiset pitivät Kleopatraa halveksittavana ja yli- KLEOPATRASTA SANOTTUA Flavius Josefus, roomalais-juutalainen historioitsija, jaa.:»hän oli myös luonteeltaan ahne eikä mikään pahuuden muoto ollut hänelle tuntematon.«

7 mielisenä, ja muun muassa Cicero kirjoitti vihaavansa häntä. Caesaria roomalaisten mielipiteet eivät huolettaneet, ja kuningatar viipyi Roomassa lähes kolme vuotta. Vuonna 44 eaa. kaikki kuitenkin muuttui, kun maaliskuun viidentenätoista päivänä joukko senaattoreita surmasi Caesarin turvatakseen Rooman tulevaisuuden tasavaltana. Caesar ei maininnut testamentissaan poikaansa Kaisaria, ja Kleopatra matkusti nopeasti Egyptiin. Viisi kuukautta myöhemmin hänen kanssahallitsijansa, myöskin nimeltään Ptolemaios, kuoli, mahdollisesti kuningattaren myötävaikutuksella. Nyt valtaistuimelle Kleopatran rinnalle nousi hänen poikansa, jonka hallitsijanimeksi tuli Ptolemaios XV. Valta vaihtuu toistamiseen Caesarin murha laukaisi uuden verisen sisällissodan Roomassa. Toisella puolella olivat hänen murhaajansa, toisella hänen ottopoikansa ja virallinen perijänsä Octavianus sekä sotapäällikkö Marcus Antonius, joka oli taistellut Caesarin rinnalla Galliassa. Vuonna 42 eaa. kaksikko lopulta löi Caesarin murhaajat ja jakoi valtakunnan keskenään. Octavianus sai jaossa Italian niemimaan ja Rooman läntiset osat, Antonius puolestaan itäiset alueet. Antonius tarvitsi kipeästi rahaa suunnittelemaansa sotaretkeen parthialaisia vastaan, joten hän ryhtyi ensi työkseen keräämään veroja. Saavuttuaan nykyisen Itä- Turkin alueella sijainneeseen Tarsoksen kaupunkiin hän lähetti Kleopatralle määräyksen saapua luokseen. Kuningatar huomasi tilaisuutensa tulleen. Hän tiesi, että idän hillitön ylellisyys oli enemmän Antoniuksen mieleen kuin roomalainen pidättyväisyys. Nuoruudessaan Antonius oli ollut ahkera vieras kaupungin orgioissa ja Plutarkhoksen mukaan ainakin kerran herättänyt pahennusta oksentamalla keskellä Forumia koko yön juhlittuaan. Kleopatra näki Antoniuksessa uuden suojelijan. Niinpä hän purjehti tapaamaan tätä ylellisellä ja loisteliaasti koristellulla aluksellaan. Hän makaili itse laivan kannella aurinkovarjon alla jumalatar Isikseksi pukeutuneena, ja hänen ympärillään tanssahteli mitä kauneimpia nuoria naisia. Kun laiva saapui Tarsokseen, pöllämystynyt Antonius kutsuttiin sinne ylenpalttiselle illalliselle. Antonius ei voinut vastustaa 28-vuotiaan Kleopatran viehätysvoimaa. POLFOTO/ULLSTEIN vuotta historiaa Kukoistuskautensa ja faraoiden ajan jälkeen Egypti joutui kerta toisensa jälkeen vieraan vallan alle. Vasta vuonna 1922 maan valtaistuimelle palasi pitkästä aikaa egyptiläinen eaa. Egyptiläiset faraot hallitsivat Egyptiä, joka oli lähes vuoden ajan Välimeren mahtavimpiin kuuluva valtio. Maan pääkaupunki oli ensin Memphis, sitten Thebe. 525 eaa. Persian kuningas Kambyses II valloitti Egyptin ja liitti sen Persian suurvaltaan. 332 eaa. Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri valloitti Persian ja vapautti Egyptin. Aleksanterin kuoltua hänen kenraalinsa Ptolemaios Soter julistautui Egyptin kuninkaaksi ja muutti sen pääkaupungin Alek- sandriaan Niilin suistoon. 30 eaa. Roomalaiset valloittivat Egyptin, ja viimeinen ptolemaiolainen hallitsija Kleopatra VII teki itsemurhan. Egyptistä tuli Rooman provinssi. Kleopatran uskotaan näyttäneen suurin piirtein samalta kuin tässä tuolta ajalta säilyneessä kolikossa. 395 jaa. 300-luvulla Egypti jaettiin useisiin Rooman valtakunnan sittemmin Bysanttina tunnetun itäosan alaisiin provinsseihin. 400-luvulla suuri osa maan asukkaista oli kristittyjä. 642 Noin vuonna 640 Syyrian ja Palestiinan muslimit valloittivat Egyptin, jota sittemmin hallitsivat Medinan, Damaskoksen ja Bagdadin kalifit. Egyptiläiset käännytettiin islaminuskoon. Vuonna 969 tunisialaiset Sotapäälliköiden unelma Suurvaltahaaveita hautovat päälliköt ovat aina tavoitelleet Egyptiä. sota- Yksi heistä oli ranskalainen kenraali Napoleon, jonka sotaretki Egyptiin 1700-luvulla kuitenkin epäonnistui. POLFOTO/CORBIS Faraoiden aikana Egypti kukoisti. Hopeasta ja kullasta valmistettu reliefi on Tutankhamenin haudasta. fatimidit valloittivat Egyptin ja perustivat sen pääkaupungiksi al-qahiran eli Kairon. Vuonna 1250 islaminuskoiset sotilasorjat, mamelukit, ottivat vallan Egyptissä luvun alussa ottomaanien sulttaani Selim I valloitti Egyptin. Hän teki maasta kasvavan ottomaanivaltakunnan provinssin ja asetti aiemmat hallitsijat, mamelukit, maahan hallintovirkamiehiksi Napoleon yritti valloittaa Egyptin, mutta epäonnistui yrityksessään Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä Britannia julisti sodan Ottomaanien valtakunnalle ja teki Egyptistä brittiläisen protektoraatin Kahdeksan vuoden brittihallinnon jälkeen Egypti julistautui itsenäiseksi, ja valtaistuimelle nousi kuningas Fuad I. Ensi kertaa vuoteen maata hallitsi egyptiläinen. POLFOTO/CORBIS

8 EGYPTI ULLSTEIN & POLFOTO/CORBIS Kleopatran ja Antoniuksen laivasto kohtasi Octavianuksen joukot Kreikan länsirannikolla. Octavianus (oik.) joukkoineen selviytyi taistelun voittajaksi. Roomalaisten historioitsijoiden mukaan seuraavat päivät pariskunta vietti syöden ja juoden sekä nauttien toistensa seurasta siekailematta. Kleopatra ryhtyi pian hieromaan kauppoja Antoniuksen kanssa. Hän tarjoutui rahoittamaan tämän sotaretken, jos Antonius puolestaan hoitelisi pois tieltä Kleopatran pikkusisaren, joka uhkasi Kleopatran ja Kaisarin asemaa. Antonius suostui ja surmautti Kleopatran sisaren Arsinoen. Sitten Kleopatra palasi kotiin, ja hänen uusi rakastajansa seurasi pian perässä. Liittolaisista vihollisiksi Antoniuksen viettäessä railakasta elämää Aleksandriassa vallanhimoinen Octavianus alkoi hitaasti mutta määrätietoisesti mustamaalata Antoniuksen mainetta Roomassa. Vaikka Antoniukselle lankesi suurin kunnia Caesarin murhaajien tuhoamisesta, Octavianus sai näyttämään siltä kuin kunnia kuuluisi hänelle. Pian sotilaallinen yhteenotto noiden kahden välillä alkoi näyttää väistämättömältä, ja Antonius lähti Aleksandriasta liikkeelle suuren armeijan kanssa. Viime hetkellä kiistan osapuolet pääsivät sopimukseen valtakunnan jakamisesta. Sopimuksen sinetöi Antoniuksen avioliitto Octavianuksen sisaren Octavian kanssa. Antonius saattoi viimein keskittyä suunnittelemaansa sotaretkeen parthialaisia vastaan. Aleksandriassa Kleopatra synnytti Antoniukselle kaksoset, minkä jälkeen hän lähti tapaamaan tätä Syyriaan. Palkinnoksi sotaretken tukemisesta Antonius lupasi lahjoittaa Kleopatralle nykyisen Libanonin, Kyproksen, Libyan ja Palestiinan alueet. Parthian sotaretki ei ollut menestys, mutta Antonius piti kuitenkin Aleksandriassa voitonkulkueen ja palasi Kleopatran luo. Kleopatran synnytettyä hänelle pojan Antonius lupasi erota vaimostaan ja katkaisi näin viimeisenkin siteensä Octavianukseen, joka aloitti Antoniusta vastaan suunnatun mittavan propagandakampanjan. Octavianus tiesi, että roomalaisia sotilaita olisi vaikea suostutella taistelemaan suosittua Antoniusta vastaan. Hän levitti huhua, että Kleopatra oli noitunut Antoniuksen päästäkseen itse roomalaisten hallitsijaksi. Lopulta Octavianus saikin suostuteltua senaatin julistamaan Kleopatralle sodan. Ratkaiseva taistelu Virallisen sodanjulistuksen jälkeen Antonius ja Kleopatra kokosivat suuren armeijan ja mittavan laivaston ryhtyäkseen lopulliseen välienselvittelyyn Octavianuksen kanssa. Neuvoteltuaan Kleo- patran kanssa Antonius päätti panna toivonsa laivastoon, joka löi 500 aluksellaan Octavianuksen niin laivojen määrässä kuin koossakin. Syyskuussa 31 eaa. laivastot ottivat yhteen Aktionissa. Taistelut kestivät koko päivän eikä mitään ollut ratkennut vielä iltaan mennessä. Sitten Antoniuksen joukot huomasivat ällistyksekseen kolmen vahvistuksenaan olleen Kleopatran aluksen pakenevan kohti etelää. Plutarkhos kertoo, että heti kun Antonius huomasi kuningattaren alusten olevan liikkeellä, hän unohti kaiken muun ja jätti uskolliset joukkonsa kylmästi oman onnensa nojaan: [Hän] seurasi nais- ta, joka oli hänet kuilun partaalle nut sekä lopuksi sinne vielä oli hänet ko- saattakonaan syöksevä. (Suom. Kalle Suuronen.) Jonkin ajan kuluttua niin Antoniuksen laivaston jäänteet kuin maajoukotkin antautuivat Octavianukselle. Syytä Kleopatran pakoon ei tiedetä. Pariskunta palasi lopulta Aleksandriaan, jossa Antonius vaipui apatiaan. Historioitsija Dio Cassiuksen mukaan Kleopatra yritti piristää Antoniusta ja lahjoa Octavianuksen suostumaan rauhaan. Octavianus ei kuitenkaan ollut lahjottavissa, ja kesällä 30 eaa. hän nousi armeijoineen maihin Egyptissä ja aloitti marssin kohti Aleksandriaa. Antonius meni armeijoineen Octavianusta vastaan kaupungin ulkopuolelle ja yritti suostutella Octavianuksen sotilaat luopumaan taistelusta. Octavianuksen sotatorvet peittivät Antoniuksen anelut alleen, ja lopulta tämän sotilaatkin karkasivat toiselle puolelle. Antoniuksen oli vetäydyttävä palatsiin, jossa hänelle kerrottiin virheellisesti, että Kleopatra oli tehnyt itsemurhan. Epätoivon vimmassa Antonius syöksyi miekkaansa. Kleopatran hoviväki löysi hänet ja lähetti viestin kuningattarelle, joka oli sulkeutunut KLEOPATRASTA SANOTTUA Horatius, roomalainen runoilija, 65 8 eaa. (suom. Teivas Oksala):»Ylevämmin tuo pois kuolla tahtoi (...) ei näät joutua tahtonut (...) korskean voittajan riemujuhlaan. «

9 hautaholviinsa. Kleopatra antoi hinauttaa henkitoreissaan olevan Antoniuksen mausoleumin seinää pitkin ikkunasta holviin, jossa Antonius kuoli hänen käsivarsilleen. Kleopatran viimeinen juoni Saapuessaan Aleksandriaan Octavianus sai tiedon Antoniuksen itsemurhasta. Kleopatran hän kuitenkin halusi käsiinsä ehdottomasti elävänä, ja onnistuikin vangitsemaan tämän. Kului muutama päivä, ennen kuin Octavianus ja Kleopatra tapasivat ensimmäisen kerran. Dio Cassiuksen mukaan Kleopatra yritti vietellä Octavianuksen siinä kuitenkaan onnistumatta. Kleopatran itsemurha-aikeita pelkäävä Octavianus määräsi, että kaikki terävät esineet oli poistettava tämän ulottuvilta, ja uhkasi kostaa tämän lapsille, jos hän riistäisi hengen itseltään. Poikansa Kaisarin Kleopatra oli kuitenkin ehtinyt jo lähettää turvaan. Kleopatra sai lopulta Octavianuksen vakuutettua siitä, ettei aikonut riistää henkeään. Plutarkhoksen mukaan hän sai luvan käydä Antoniuksen haudalla. Hän kukitti kummun, ja haudalta palattuaan hän kylpi ja istuutui aterialle. Tarina kertoo, että palvelija onnistui tuomaan hänelle vartijoiden ohi viikunakorin, jonne oli piilotettu myrkkykäärme. Kleopatra lähetti vartijat pois ja ryhtyi aterioimaan. Sen jälkeen hän lähetti Octavianukselle kirjeen, jossa pyysi saada tulla haudatuksi Antoniuksen viereen. Kun Octavianus sai kirjeen, hän arvasi heti, että Kleopatra yrittäisi tappaa itsensä, ja lähetti sotilaansa tämän luo. Heidän ehtiessään paikalle kuningatar oli kuitenkin jo hengetön. Eroon viimeisestä uhasta Kleopatran kuolema ja Egyptin joutuminen Rooman vallan alle merkitsi loppua viimeiselle niistä suurista valtakunnista, jotka olivat syntyneet Aleksanteri Suuren valloitusten ansiosta. Helleeninen aikakausi, jolle olivat ominaista kreikkalainen kulttuuri ja ajattelutapa, alkoi hävitä Egyptistä. Kleopatra oli todennäköisesti toivonut poikansa Kaisarin joskus nousevan vaatimaan oikeuttaan Egyptin valtaistuimeen. Octavianukselle oli kuitenkin sel- Kleopatran hautaa etsitään merenpohjasta Kleopatran viimeinen leposija vajosi mereen hänen kuoltuaan. Meriarkeologit yrittävät nyt löytää kuningattaren muumion. Kuningatar Kleopatra syntyi ja kuoli Aleksandriassa. Kleopatran aikaan Aleksandria oli Välimeren suurin kaupunki ja idän ja lännen liitoskohta. Roomalaisvalta päätti kaupungin suuruuden ajan. Kaupunki koki usein maanjäristyksiä, ja 1200-luvulla kaupungin koillisosa vaipui järistyksessä meren syliin. Palatsit ja hautakammiot saivat levätä rauhassa merenpohjassa vuoteen 1996, jolloin meriarkeologit ranskalaisen Franck Goddion johdolla alkoivat kartoittaa kaupungin meren alle joutuneita raunioita. Tutkijat uskovat löytäneensä Kleopatran palatsin, ja lisäksi Goddio on vakuuttunut, että hän on paikallistanut kuningatar Kleopatran hautakammion ja mahdollisesti tämän muumion. Kreikkalaisen historioitsijan Plutarkhoksen mukaan Kleopatra ja Antonius haudattiin samaan holviin, ja tämän holvin uskotaan nyt olevan Aleksandrian edustalla meren pohjaan vajonneena. vää, että Julius Caesarin poika olisi hänelle suuri uhka. Niinpä hän houkutteli 17-vuotiaan Kaisarin Aleksandriaan ja surmautti tämän siekailematta. Kleopatran kolme Antoniuksen kanssa saamaa poikaa jätettiin kuitenkin henkiin. Octavianus piti heitä vaarattomampina kuin Caesarin poikaa ja antoi heidät sisarensa kasvatettaviksi. Myöhemmin Octavianus muutti sen kuukauden nimen, jona hän oli kukistanut Kleopatran, itsensä mukaan Augustukseksi. Meriarkeologit nostavat aarteita merestä Aleksandrian edustalta. Kuvassa jumalatar Isiksen patsas. LUE LISÄÄ: Wolfgang Schuller: Kleopatra kolmen kulttuu- rin kuningatar, Atena, 2007 Rostislav Holthoer: Muinaisen Egyptin kulttuuri, Otava, 2005 Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, WSOY 2001 Horatiuk- sen oodeja, toim. Teivas Oksala ja Erkki Palmén, Finnlectura cleopatr.htm edu/~his_ncp/ AntCleo.html SCANPIX/AFP Kleopatran nimi elää Kolme kuuluisaa egyptiläistä obeliskia on nimetty kuningattaren mukaan Kleopatran neuloiksi, vaikka ne ovat peräisin ajalta yli tuhat vuotta ennen Kleopatran valtakautta. POLFOTO/ULLSTEIN Yksi Kleopatran neuloista on New Yorkin Central Parkissa, kaksi muuta ovat Lontoossa ja Pariisissa. POLFOTO/ULLSTEIN