LAHDEN PÄÄSTÖPOLUT ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAHDEN PÄÄSTÖPOLUT ARVIOINTI"

Transkriptio

1 LAHDEN PÄÄSTÖPOLUT ARVIOINTI

2 LAHDEN PÄÄSTÖPOLUT ARVIOINTI Tarkastus Raportti Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Marko Nurminen Kannen ja sivun14 kuva Minna Mujunen Suvi Holm Reetta Jänis Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE P F

3 ARVIOINTI SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Päästöpolkuvaihtoehdot Polku 1: Energiatehokas Lahti 2.2 Polku 2: Kestävän liikkumisen Lahti Polku 3: Fossiiliton Lahti 3. Päästöpolkujen arviointi Päästöpolun 1 arviointi: Energiatehokas Lahti Päästöpolun 2 arviointi: Kestävän liikkumisen Lahti 3.3 Päästöpolun 3 arviointi: Fossiiliton Lahti Päästöpolkujen laskennallinen arviointi 5. Päästöpolkujen taloudellinen arviointi Päästöpolun 1 arviointi: Energiatehokas Lahti 5.2 Päästöpolun 2 arviointi: Kestävän liikkumisen Lahti Päästöpolun 3 arviointi: Fossiiliton Lahti Yhdistelmäpolku 14 LIITTEET Liite 1 Päästöpolkuvaihtoehtojen SWOT-kuviot Liite 2 Päästöpolkuvaihtoehtojen ennusteiden taustaoletukset

4 ARVIOINTI 1 1. JOHDANTO Lahden kaupungin strategisena tavoitteena on vähentää 50 prosenttia kaupungin asukaskohtaisia kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2025 mennessä vertailuvuodesta IMMU-hankkeessa laadittiin vuoden 2011 aikana kolme vaihtoehtoista skenaariopolkua, joita seuraamalla Lahden kaupunki voisi saavuttaa päästötavoitteen. IMMU:n eli Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään -hankkeen tavoitteena on selvittää ja sopia konkreettiset keinot ilmastonmuutoksen hillintään Päijät-Hämeessä. Hanke on käynnissä vuosina ja sitä tukee Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanketta koordinoi Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskus ( alkaen). Hankeen kansallinen rahoittaja on Päijät-Hämeen liitto ja kumppaneina ovat Lahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala, Lahti Energia Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ja Lahden kaupunkiseudun hankintatoimi. Hanke tukee Lahden seudullisen ilmasto-ohjelman tekemistä ja kehittämistä. Lisäksi hankkeessa tuotetaan päättäjille, kuntalaisille ja yrityksille ajankohtaista tietoa ilmastonmuutokseen vaikuttavista toimista. IMMU-hankkeen päästöpolut arvioitiin vuoden 2011 lopussa. Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskuksen tilaaman arvioinnin toteuttivat Suvi Holm Ekokumppanit Oy:stä ja Marko Nurminen Ramboll Finland Oy:stä. 2. PÄÄSTÖPOLKUVAIHTOEHDOT Kaikilla kolmella Lahden kasvihuonekaasupäästöjen kehityspolulla on selkeät painopisteensä. Ensimmäinen polku on energiatehokkuuspainotteinen ja keskittyy rakennusten ja rakentamisen rooliin päästöjen puolitustavoitteen saavuttamisessa. Toinen päästöpolku painottuu liikenteeseen ja liikkujien yksilötason valintoihin. Kolmannessa polkuvaihtoehdossa on Lahti Energian ratkaisuihin nojautuva energiantuotantopainotus. Arvioinnit keskittyvät polkujen pääpainopisteisiin. Niiden rinnalla on myös tekijöitä, joiden oletetaan kehittyvät samalla tavoin kaikissa päästöpolkuvaihtoehdoissa (katso raportin liite 2). 2.1 Polku 1: Energiatehokas Lahti Ensimmäinen päästöpolkuvaihtoehto nojautuu vahvasti rakennuskannan energiatehokkuuden kehitykseen. Lahden kaupungin laaja toimintapaletti ulottuu omasta uudis- ja korjausrakentamisesta kaupunkirakenteen tiivistämiseen, innovatiivisiin pilottialueisiin ja rakennusten energiatehokkuuden laaja-alaiseen edistämiseen. Kaukolämmön rooli lämmönlähteenä vahvistuu. Lahti Energia vähentää fossiilisperäisten polttoaineiden käyttöä ja pienentää kaukolämmön ominaispäästöjä 40 prosenttia nykyisestä. Eheytyvä kaupunkirakenne auttaa pitämään Lahden alueen liikennemäärän nykytasolla samalla, kun kehittyvä ajoneuvoteknologia vähentää liikenteen päästöjä 10 prosenttia. 2.2 Polku 2: Kestävän liikkumisen Lahti Toisessa päästöpolussa edistetään voimakkaasti joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä. Linja-autoliikenteen palvelun laatutasoa nostetaan merkittävästi. Lahteen rakentuu erinomainen pyöräilyn infrastruktuuri. Autoilua rajoitetaan kaupungin keskustassa ja siitä tehdään kävelypainotteinen kohtaamispaikka kaikenikäisille lahtelaisille. Kestävää liikkumista tuetaan viestinnän ja liikkumisen ohjauksen keinoin. Kestävään liikkumiseen profiloituvaa polkua tukee lainsäädännön ohjaama uusien ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantuminen. Lahti Energia panostaa puhtaampaan energiantuotantoon. Kaukolämmön ominaispäästöt pienenevät 40 prosenttia nykyisestä. 2.3 Polku 3: Fossiiliton Lahti Paikallinen energiantuotanto on avainroolissa kolmannessa päästöpolussa. Lahti Energia luopuu lähes kokonaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä vuoteen 2025 mennessä. Fossiilisia polttoaineita on tällöin ainoastaan 10 prosentin lähinnä varapolttoaineena käytettävää maakaasua. Kaukolämmön ominaispäästöt putoavat kymmenesosaan nykyisestä. Samanaikaisesti eri sektorien energiatehokkuus paranee ja auttaa pitämään lahtelaisen energiankulutuksen nykyisellä tasolla. Myös liikenteen päästöt pysyvät nykyisellään, kun teknologian kehitys ja biopohjaisten liikennepolttoaineiden osuuden kasvu kompensoivat liikennemäärän lisääntymisen vaikutusta.

5 ARVIOINTI 2 3. PÄÄSTÖPOLKUJEN ARVIOINTI Lahden kasvihuonekaasupäästöjen kehityspolut sisältävät skenaariotyön peruspiirteet. Ne pohjautuvat hypoteettisten tapahtumakulkujen hahmotelmiin, joilla kuvataan yhtä mahdollista tietä haluttuun tulevaisuuden tilaan. Vaihtoehdot havainnollistavat tavoitteen haasteellisuutta, mutta nostavat samalla esiin tulevaisuuden mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Vaikka päästöpolkujen kuvauksissa ei ole kirjoitettu auki niiden syy-seuraus-suhteita eikä kuvattu toimijoiden päätöksiä, polut palvelevat tarkoitustaan ruokkimalla keskenään vaihtoehtoisina skenaarioina keskustelua Lahden tiestä kohti haastavaa päästöjen puolitustavoitetta. Lahden päästöpolkujen tavoite on hyvin linjassa eritasoisten ilmastotavoitteiden kanssa. Kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2025 mennessä on tavoite, joka on proaktiivinen suhteessa kansainvälisiin ja kansallisiin ilmastosopimuksiin ja -strategioihin. Päästöpolut näyttäisivät myös olevan tavoitteiltaan ja toteutukseltaan linjassa kaupungin, Lahden seudun ja Päijät- Hämeen maakunnan strategioiden ja toimintalinjausten kanssa. Toteutuksen kannalta on erityisen tärkeää, että puolitustavoite sisältyy Lahden kaupunkistrategiaan. Päästöpoluista löytyvät myös selkeät kriittiset kohdat. Ensimmäisessä vaihtoehdossa voidaan uusien ja jo olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamisella vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Kipupisteenä on suhteellisen hintavien ratkaisujen ja niukkenevien taloudellisten resurssien välinen mahdollinen ristiriita. Koko ajan tiukkenevien energiatehokkuussäännösten perässä pysyminen on haastavaa. Pelkät kustannustehokkaat ratkaisut eivät riitä, vaan joudutaan turvautumaan yhä enemmän ratkaisuihin, jotka maksavat yhä enemmän säästettyä päästöyksikköä kohti. Resurssipula tulee näkymään myös muissa kuin taloudellisissa tekijöissä. Esimerkiksi laadukkaan rakentamisen ja korjaamisen osaajista tulee olemaan pulaa. Toisen päästöpolun kriittinen kohta piilee kestävien liikenneratkaisujen vaikuttavuudessa. Joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn panostaminen on näkyvää toimintaa ja voi olla koko Lahden ilmastotyötä eteenpäin työntävä voima. Päätoimenpidekokonaisuutena kestävä liikkuminen voi osoittautua päästötavoitteen saavuttamisen kannalta riittämättömäksi. Vaikuttavuusongelma kietoutuu lopulta lahtelaisten valintoihin, sillä liikkumiseen ja kulkutapajakaumaan liittyvät muiden päästöpolkuvaihtoehtojen painopisteitä vahvemmin yksilötason päätöksiin. Kaupungin omistamalla Lahti Energialla on tärkeä rooli kaikissa kolmessa päästöpolussa. Energiayhtiön tuotannon kehittämiseen nojautuvan kolmannen polkuvaihtoehdon kriittisiä kohtia ovat taloudellinen kannattavuus ja toimenpiteiden näkyvyys. Lähes fossiiliton energiantuotanto voi osoittautua liiketoiminnallisten reunaehtojen puitteissa toimivalle energiayhtiölle liian kalliiksi ratkaisuksi. Lisäksi muita toimijoita voi olla vaikea saada panostamaan ilmastotyöhön, jos valtaosa vähennystavoitteiden saavuttamisesta on ikään kuin ulkoistunut Lahti Energian vastuulle. Päästöpolkujen kriittisiä reunaehtoja ovat myös ulkopuoliset muutos- ja epävarmuustekijät. Maailmanlaajuinen taloudellinen integraatio ja Suomen kansantalouden kehittyminen aiheuttavat epävarmuutta päästöpolkujen moottorina toimivalle kaupungin kasvulle. Ilmastopolitiikka vaikuttaa paikalliseen ilmastotyöhönkin. Kansainväliset ilmastosopimukset voivat olla merkittäviä yhteiskunnallisen rakennemuutoksen ajureita. Päästöjä vähentävän teknologian kehitys voi olla odotettua hitaampaa tai nopeampaa. Energian saatavuus ja hinta ovat osittaisia kysymysmerkkejä. Ihmisten arvomaailma muuttuu ajan myötä. Arvot ja asenteet ovat päästöpolkujen kannalta kuitenkin tekijöitä, joihin Lahden kaupungilla on jonkinlainen mahdollisuus vaikuttaa viestinnän, neuvonnan ja ohjauksen keinoin. Lahden kasvihuonekaasupäästöjen kehityspolkuja arvioitiin erikseen SWOT-analyysina tunnetun nelikenttäkehikon avulla. Arvioinnissa eriteltiin kuhunkin polkuvaihtoehtoon liittyviä vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Päästöpolkujen SWOT-tarkastelut on esitetty yhtenä kokonaisuutena raportin sivulla 8 olevassa taulukossa 1. Eri päästöpolkujen nelikenttäkuviot löytyvät puolestaan raportin liitteestä 1.

6 ARVIOINTI Päästöpolun 1 arviointi: Energiatehokas Lahti Kaupunki toiminnan moottorina Näkyvää toimintaa ja imagohyötyä Askeleen edellä säädöksiä käytön ja kestävän liikkumisen kysymysten kanssa. Tällöin energiatehokkuustyön, kaavoituksen ja liikennesuunnittelun toimintalinjat voivat syödä toistensa vaikuttavuutta ilmastonmuutoksen hillinnässä. Heikkous Energiatehokkuustyön kustannukset Rakentamisen liiallinen kallistuminen Lahden kaupungilla on ensimmäisessä päästöpolkuvaihtoehdossa energiatehokkuuden eteenpäinviejän rooli. Laajamittainen panostus ja rohkeat uudis- ja korjausrakentamisen ratkaisut ovat näkyvää toimintaa ja tuovat kaupungille imagohyötyä. Kaupungin strateginen visio maamme ympäristötehokkaimpana alueena saa tukea. Samalla Lahti kykenee pysymään askeleen edellä kiristyviä energiatehokkuusmääräyksiä ja toimimaan ennakoiden niiden suhteen. Heikkous Näkymättömyys asukkaille Heikkoutena on, että rakennuksiin ja rakentamiseen liittyvä toiminta ei välttämättä kosketa kaikkia lahtelaisia. Energiatehokkuustyöpohjainen ilmastotyö jää siten osalle asukkaista etäiseksi ja vaille kosketuspintaa. Suunnittelun vahva integrointi Toimimaton suunnittelun integrointi Rakennusten energiatehokkuuden kehittäminen integroidaan Lahden kaupungin alueiden ja liikenteen suunnittelukokonaisuuteen. Rakennusten sijoittelulla ja massoittelulla voidaan vaikuttaa lämmityksen ja jäähdytyksen tarpeeseen uudisrakentamisessa. Lisäksi voidaan selvittää optimaalisimmat alue- ja rakennustason energiantuotantotavat. Energianäkökulman huomioivalla kaavoituksella voidaan vähentää energiankäyttöä kaavaalueella prosenttia perusratkaisuun verrattuna. 1 na on, että energiatehokkaaseen rakentamiseen liittyviä ohjauskeinoja ei välttämättä saada hitsattua tiiviisti yhteen maan- Energiatehokkuuspainotteisessa päästöpolussa joudutaan turvautumaan yhä korkeatasoisempiin ja kalliimpiin rakentamis- ja korjausratkaisuihin rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi ja päästötavoitteen saavuttamiseksi. Korjauskustannukset voivat muodostua suhteellisen suuriksi ja investointien takaisinmaksuajat kasvaa liian pitkiksi. Lahden kaupungin oman uuden ja vanhan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen aiheuttaa sille taloudellista lisäkuormitusta samanaikaisesti, kun kuntatalouden resurssit niukkenevat niukkenemistaan. Kaupungin taloudellista painetta voi osin purkaa riskiä hajauttavilla ja yksityistä rahoitussektoria hyödyntävillä kiinteistökehitys-, rakentamis- ja omistusratkaisuilla. Tällöin on kuitenkin hyväksyttävä toiminnasta kohdistuva taloudellinen riski kaupungille. Liiallinen rakentamisen ja korjaamisen energiatehokkuuspainotus voi aiheuttaa liiallisia kustannuksia ja nostaa osaltaan etenkin asuntojen hintatason keskimääräisen lahtelaiskotitalouden ulottumattomiin. Kalliit uudet alueet ja korjattujen alueiden nousseet asumiskustannukset voivat aiheuttaa ongelmia taloudellisesti heikommassa asemassa oleville kotitalouksille ja pakottaa heidät muuttamaan edullisemmille alueille. Eri alueiden välinen sosioekonominen juopa voi tämän vuoksi lisääntyä. Kysynnälle liian tiiviit ratkaisut Riskinä on, että liian tiiviiksi katsotut kerrostalo- ja pientaloratkaisut eivät ole lahtelaisten ja paikkakunnalle muuttoa suunnittelevien näkökulmasta houkuttelevia. Seurauksena voi syntyä muuttoliikettä rakentamisen väljyyttä tarjoaviin naapurikuntiin. 1 Vehviläinen, Ilman, Kumpulainen, Lehti, Luoma, Oja, Pesola, Vanhanen, Virtanen, Metsäpuro, Liimatainen, Kalenoja ja Ahlroth. (2011). PEK Selvitys. Helsingin parhaat energiakäytännöt. Helsinki: Gaia Oy.

7 ARVIOINTI 3 Uudistamisen muut höydyt Korjausrakentamisen yhteydessä voidaan nostaa kiinteistöjen ja alueiden laatutasoa. Erityistapauksissa rakennusten purkaminen ja uudelleenrakentaminen voi olla varteenotettava vaihtoehto, jos edessä olisivat muutoin mittavat ja taloudellisesti kannattamattomat peruskorjaukset. Rakennusten purkamisen taloudellisuus riippuu tosin yleensä muista seikoista kuin energiatehokkuuden parantamisesta. Järkevästi ja näkemyksellisesti suunnitellut korjausrakennetut alueet lisäävät asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Työllistävä vaikutus Rakentaminen ja korjaaminen työllistävät. Arvioiden mukaan jokaisella rakentamiseen käytetyllä miljoonalla eurolla synnytetään suoraan ja välillisesti rakennustyömaille, rakennustuoteteollisuuteen ja rakentamisen palveluihin työpaikkoja 17 henkilötyövuoden edestä. 2 Paikallisen rakennussektorin koko ja rakenne vaikuttaa siihen, miten hyvin työllisyysvaikutus näkyy Lahdessa ja kuinka paljon työpaikoista ja niiden verotuloista valuu alueen ulkopuolelle. Heikkous Vaatii osaavaa työvoimaa Osaavan työvoiman puute Koulutus ja tuotekehitys Energiatehokkaan suunnittelun ja rakentamisen laatuun ja tekninen tasoon liittyvät vaatimukset nousevat koko ajan. Osaavasta työvoimasta syntyy pulaa. voidaan toisaalta kääntää mahdollisuudeksi, jos Lahden alueelle pystytään kehittämään vahva energiatehokkuusrakentamisen koulutuksen ja tuotekehityksen keskittymä. Kasvu rakentamisen moottorina Päästöpoluissa oletetaan, että Lahden väkimäärä nousee vuoteen 2025 mennessä asukkaaseen. Kaupungin kasvu toimii uudis- ja korjausrakentamisen työntövoimana. Uudet kerrosneliöt ovat liiketoiminnallinen mahdollisuus energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämiselle. Pelkkä väestön kasvu kuitenkaan riitä, vaan kaikkien kolmen päästöpolun toteutumiseen tarvitaan vahvaa Lahden seudun elinkeinoelämän ja aluetalouden kasvu-uraa. Energiatehokkuusmatkailukohde Onnistumiset ja vahva imago voivat kasvattaa Lahdesta yhden ympäristömyötäisten ratkaisujen mekoista Växsjöiden ja Freiburgien rinnalle. Lahteen tullaan ympäri maailmaa tutustumaan energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja kaupunki on haluttu yhteistyökumppani hankkeissa. Asumisväljyyden kasvu Asumiväljyyden kasvu hidastuu Asumisväljyyden kasvu lisää tilantarvetta ja lisäneliöt energiankulutusta. Haasteena on tasapainoilla pienemmän asuinpinta-alatavoitteen ja lapsiperheitä houkuttelevien tilavien asuntojen välillä. Asumisväljyyden kasvua on mahdollista hallita uusien asuntojen tarkemmalla suunnittelulla ja toteuttamalla niiden toiminnallisuus pienemmällä neliömäärällä. Nämä asumispreferensseihin ja niiden ohjaamisen liittyvät uhat ja mahdollisuudet koskevat myös muita päästöpolkuvaihtoehtoja. Lahtelaisten ja elinkeinoelämän rooli Toimijoita ei saada mukaan Energiatehokkuuteen painottuva ilmastotyö tarvitsee vetoapua ja positiivista asennetta. Työllä saa huomattavasti enemmän volyymia, jos siihen saadaan julkisen sektorin lisäksi mukaan lahtelaiset ja paikallinen elinkeinoelämä. Onnistuneella energiatehokkuuden edistämisellä on positiivinen vaikutus muuhun ilmastotyöhön. 2 Vainio, Lehtinen ja Nippala (2008). Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset rahavirrat ja työllistävyys. VTT-R Espoo: VTT.

8 ARVIOINTI 4 Tiedon ja asenteiden levittäminen Heikkous Tarvitsee pitkäjänteistä tukea Energiatehokkuuden edistämiseen tarvitaan resursseja ja pitkäjänteistä tukea. Eri toimenpiteet tarvitsevat tuekseen oman neuvontapalvelun ja kohdistetun kampanjoinnin. Lahti Energia ja Lahti Aqua tarjoavat kuluttajille kulutuspalautetta hyödyllisessä muodossa ja kertovat heille säästömahdollisuuksista. Rakennusvalvonta muuttuu valvontaviranomaisesta enemmän neuvojan suuntaan. Energiatehokkuusajattelu näkyy kerrannaisvaikutuksena muillakin päästösektoreilla kuin kiinteistöiden ja rakentamisen yhteydessä. Smart Building ja Smart Cities Energiatehokkaaseen uudisrakentamiseen ja korjaamiseen voidaan yhdistää Smart Building- ja Smart Cities -sisältöä. Näillä tarkoitetaan informaatio- ja tietotekniikkaa hyödyntäviä ja kestävään kehitykseen vahvasti pyrkiviä rakennus- ja yhdyskuntahankkeita. Smart-sisältöjen avulla päästöpolkuun tulee enemmän teknologista painotusta ja liiketoiminnan kehitys- ja kasvumahdollisuuksia lahtelaiselle ympäristö-ict:lle. Lahti Energian polkua tukeva rooli Lahti Energialla on tärkeä rooli kaikissa kolmessa päästöpolussa, erityisesti kolmannessa vaihtoehdossa. Lahden kaupungin omistama energiayhtiö varmistaa energiatehokkaan energiantuotannon ja kaukolämmön ominaispäästöjen merkittävän pienenemisen vuoteen 2025 mennessä. Matalaenergiatalot ja kaukolämpö Matalaenergiarakentamisen yleistyminen voi aiheuttaa ongelmia kaukolämmön kilpailukyvylle. Selkeistä hyödyistään huolimatta kaukolämpö voi muodostua hinnoittelultaan ja investoinneiltaan liian kalliiksi ratkaisuksi matalaenergiatalojen rakentajille. Tämä uhka liittyy myös muihin päästöpolkuvaihtoehtoihin. Energiatehokkuus ja investointitarve Rakennusten energiatehokkuuden parantuminen leikkaa kaukolämmön kulutusta. Tämä voi pienentää energiayhtiön investointipaineita, kun tuotantokapasiteetin kasvattamisen tarve vähenee. Lisä- ja täydennysrakentaminen merkitsee toisaalta, että lämmitysenergian säästyessä vapautuva kapasiteetti saadaan käyttöön. Kaiken kaikkiaan rakennusneliötä kohti lasketut ominaispäästöt voivat siten pienentyä. Kaukolämmön tuotannon kokonaispäästöt eivät kuitenkaan muutu, vaan niiden vähentämiseksi tarvitaan energialähteen vaihtamista. Tämä mahdollisuus koskee myös muita päästöpolkuja. Liikenteen määrän kasvu Liikenteen teknologinen kehitys Lahden alueen liikennemäärän vähentäminen tulee olemaan vaikeaa. Autottomien asuntokuntien määrä on koko ajan vähentynyt ja useamman auton talouksien määrä on kasvanut. Lahtelaisten työmatkat ovat keskimäärin pidentyneet ja erityisesti pääkaupunkiseudulle kohdistuvien matkojen määrä on lisääntynyt. Jopa toisen päästöpolun kattavalle kestävän liikkumisen kokonaisuudelle on haaste hillitä vääjäämättä kasvavia liikennemääriä. Lisäksi osa liikenteen päästösäästöistä nojautuu päästöskenaariossa Lahdesta riippumattomiin ulkopuolisiin tekijöihin eli ajoneuvojen teknologiseen kehitykseen ja vähäpäästöisempien polttoaineiden osuuden kasvuun. Se, miten kattavasti nämä kehityskulut ehtivät kääntää liikenteen päästöjen suuntaan vuoteen 2025 mennessä, on epävarmaa. Molemmat yllä mainitut liikenteen päästökehitykseen liittyvät uhkakuvat koskevat myös muita päästöpolkuvaihtoehtoja.

9 ARVIOINTI Päästöpolun 2 arviointi: Kestävän liikkumisen Lahti Näkyvää ja yhteistä toimintaa Tasa-arvoinen kestävä liikkuminen Selkeä imagohyöty kaupungille Kestävää liikkuminen muodostuu ympäristön ja yhteiskunnan kannalta edullisista liikkumistavoista. Se on kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä, mutta myös mm. autojen yhteiskäyttöä, kimppakyytejä ja taloudellista ajotapaa. Kestävä liikkuminen on tasa-arvoistavaa. Siihen vaikuttaminen on kaikkia lahtelaisia koskettavaa ruohonjuuritason toimintaa. Parhaimmillaan kestävä liikkuminen osallistaa ja innostaa tehokkaasti asukkaita ja muita toimijoita mukaan laajempaan ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Onnistunut kestävän liikkumisen painotus tuo kattavaa ja näkyvää imagohyötyä Lahden kaupungille. ja mahdollisuus Yksilötason valinnat ja vaikuttavuus Heikkous Tarvitsee muuta ilmastotyötä tueksi Kaupungin toimenpiteistä ja kestävän liikkumisen mahdollisuuksien tarjoamisesta huolimatta on epävarmaa, muuttuvatko lahtelaisten toimintatavat ja kulkutapajakauma riittävästi kestävämpään suuntaan. Kestävä liikkuminen ei ole yksimielistä toimintaa, vaan esimerkiksi yksityisautoilijoiden keskuudessa voi syntyä hyvinkin voimakasta vastusta. Toisaalta uhka on tässä tapauksessa myös mahdollisuus, sillä muutos lähtee yksilöistä. Yhdistynyt liikenne ja maankäyttö Integroitu MALPE-toiminta Lahden kaupungin kasvun vuoksi tarvitaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, jotteivät toimintojen väliset etäisyydet kasva liian pitkiksi. Liikenteen ja maankäytön suunnittelua integroidaan toisessa päästöpolussa vahvasti toisiinsa. Laajempia mahdollisuuksia avautuu, kun maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelurakenne ja elinkeinot saadaan optimoiduksi MALPE-kokonaisuudeksi. Toimenpiteiden keskinäisellä positiivisella takaisinkytkennällä voidaan vahvistaa liikkumistarpeen ja autoilun pienentymistä Lahden alueella. Toimenpiteiden kustannustehokkuus Toinen päästöpolkuvaihtoehto sisältää liikkumisen ohjauksen kaltaisia kestävän liikkumisen toimenpiteitä, jotka voivat olla toteutuskustannuksiinsa nähden tehokkaita keinoja vähentää kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Liikkumisen ohjaus, opastus, kampanjat ja muut pehmeät keinot vaativat kuitenkin toimiakseen pitkäjänteistä satsausta ja resursointia. Heikkous Kustannukset Joukkoliikenne ja kestävän liikkumisen infrastruktuuri nielevät rahaa. Palvelutasoltaan erittäin laadukkaan joukkoliikenteen saaminen kannattavaksi toiminnaksi on Lahdessa haastavaa. Myös järjestelmien ja väylien kunnossapidosta ja kehittämisestä syntyy kustannuksia. Kestävän liikkumisen edistämisen kustannuksia on osittain vaikea erotella muutoinkin tehtävien sujuvaa liikennettä edistävien toimenpiteiden ja investointien aiheuttamista kustannuksista. Kestävän liikkumisen muut hyödyt Hyödyt ikääntyvälle väestölle Etätyöskentely Päästöttömyyden lisäksi jalan ja pyörällä liikkumisesta aiheutuu välillisesti yksilöille ja yhteiskunnalle muita positiivisia vaikutuksia. Ne liittyvät mm. terveyteen, viihtyvyyteen, turvallisuuden tunteeseen, ruuhkaisuuden vähentymiseen, keskustan kehittymiseen ja paikkakunnan liikuntaimagoon. Esteettömän ja toimivan kevyen liikenteen infrastruktuurin ja joukkoliikennesatsausten merkitys kasvaa väestön ikääntyessä.

10 ARVIOINTI 6 Logististen ratkaisujen merkitys Paikalliset energialähteet Logistisen näkökulman mukaan ottaminen kestävän liikkumisen tarkastelunäkökulmaan on hedelmällinen mahdollisuus päästöjen vähentämisen lisäksi elinkeinoelämän sujuvampien kuljetusten kehittämisen kannalta. 3.3 Päästöpolun 3 arviointi: Fossiiliton Lahti Yksinkertainen ja varma ratkaisu Liikkumavaraa muulle ilmastotyölle Lahti Energian päästöttömämpään energiantuotantoon perustuva päästöpolku on periaatteessa yksinkertainen ratkaisu. Suurimmasta osaa ilmastotyöstä vastaa yksi toimija teknisten ratkaisujen avulla. Kaupunki voi myös vaikuttaa omistajana energiayhtiönsä valintoihin. Päästöpolku on toteutukseltaan vaihtoehdoista varmin ja sen toimilla mennään todennäköisimmin kohti asetettua päästöjen puolitustavoitetta. Muiden ilmastotyökalujen osalta voidaan ainakin periaatteessa valita vapaammin kustannustehokkaimmat ratkaisut. Ei vaikuta yksilötason valintoihin Lahti Energian toimenpiteet luovat kaikissa kolmessa päästöpolkuvaihtoehdossa hyvän ja varman pohjan päästötavoitteen saavuttamiseksi. Päästöjen vähentämisen kannalta oikein ajoitetut ratkaisut ja laitosinvestoinnit vaikuttavat useampien vuosikymmenien aikajänteellä. Muiden polkuvaihtoehtojen epävarmemmat energiatehokkuus- ja liikkumispainotukset vaikuttavat kuitenkin lahtelaisten ja alueen toimijoiden valintoihin ja edistävät näin käyttäytymistä, jolla on myös kerrannaisvaikutuksia tavoitevuoden jälkeen. Vastuu siirtyy yksilötasolle ja kasvihuonekaasupäästöjen kehityksen suunta alkaa kääntyä positiiviseen suuntaan. Vaikka polkujen tavoite on asetettu vuodelle 2025, koko ajan on muistettava, ettei kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistyö pääty siihen, vaan leikkauksia ja viisaiden valintojen tekoa on jatkettava vielä tulvaisuudessakin. Käyttämällä lähiseuduilta hankittuja jäte- ja biopolttoaineita ohjautuvat muutoin fossiilisten energialähteiden hankintaan kuluneet varat lähiseutujen paikallistalouteen. Näiden polttoaineiden hankintaketjuilla on myös työllistävä vaikutus, joka näkyy myös Lahden seudulla. Markkinaehtoinen ratkaisu Päästöpolku pohjautuu vahvasti markkinavetoisuuteen. Yhä päästöttömämmän ja ekologisemman energiatuotannon on oltava kilpailevilla markkinoilla toimivalle Lahti Energialle liiketoiminnan kannustin. Päästökauppajärjestelmän oletetaan toimivan markkinoita vahvasti ohjaavana tekijänä. Heikkous Kalliit investoinnit Heikkous Vaikutukset kaupungin tulovirtaan Lahti Energia on merkittävä tulonlähde kaupungille. Ominaispäästöjen pienentämiseksi tarvitaan laajoja investointeja ja kaupungin asettamista tuottotavoitteista tinkimistä. Tällä on lähitulevaisuudessa negatiivinen vaikutus Lahden kaupungin tulovirtaan. Omistajaohjauksen vaikuttavuus Lähes fossiiliton energiantuotanto voi olla Lahti Energialle mahdollinen vaihtoehto, mutta onko se liiketoiminnan näkökulmasta realistinen toimintalinja. Vaikka Lahden kaupunki asettaisikin päästötavoitteita omistamalleen energiayhtiölleen, voidaan kysyä, kuinka vahvasti kaupunki voi lopulta ohjata kilpailevilla markkinoilla toimivaa energiayhtiötä ja miten paljon kaupungin omassa vaakakupissa painavat liiketoiminnan kannalta optimaalisemman energiantuotannon tuomat osinkotulot ja niiden potentiaaliset käyttökohteet kuntataloudessa. Muut keinot täydentävät ja tukevat Rakennusten energiatehokkuuden kehittäminen ja kestävän liikkumisen ratkaisut tukevat ja täydentävät Lahti Energian ener-

11 ARVIOINTI 7 giantuotannon muutoksen vaikutusta. Muita päästöjä vähentäviä toimia tarvitaan, jotta asukkaat ja muut toimijat kokevat Lahden kaupungin asettaman kasvihuonekaasupäästöjen puolittamistavoitteen omakseen. Muiden keinojen resursointi Passivoittaa muita toimijoita Imagohyöty vain Lahti Energialle Kolmannen päästöpolkuvaihtoehdon dilemma on, että sen yksinkertaisuudesta huolimatta herää kysymys siitä, näkyykö toiminta ulospäin lainkaan. Muiden toimijoiden ratkaisujen rooli voi jäädä vähäiseksi. Lahtelaisia on tavallistakin vaikeampaa saada motivoitua ilmastotyöhön mukaan, jos joku muu taho tekee vähennykset ikään kuin heidän puolestaan. Parhaiten kokonaisuutena ja laajalla rintamalla toimiva paikallinen ilmastotyö voi jäädä tässä päästöpolussa muita polkuvaihtoehtoja epätasapainoisemmaksi kokonaisuudeksi. Imagohyöty saattaa valua pelkästään energiayhtiölle.

12 ARVIOINTI 8 Taulukko 1 Päästöpolkujen SWOT-arviointien yhteenveto Polku 1: Energiatehokas Lahti Polku 2: Kestävän liikkumisen Lahti Polku 3: Fossiiliton Lahti Vahvuudet Kaupunki toiminnan moottorina Näkyvää yhteistä toimintaa Yksinkertainen ja varma ratkaisu Näkyvää toimintaa ja Tasa-arvoinen kestävä Paikalliset energialähteet imagohyötyjä liikkuminen Edetään säädösten kehityksen Selkeä imagohyöty kau- Markkinaehtoinen ratkaisu edellä pungille Suunnittelutyön vahva integrointi Suunnittelutyön vahva integrointi Muut keinot täydentävät ja tukevat Korjausten ja uudistusten muut hyödyt Kestävän liikkumisen muut hyödyt Liikkumisvaraa Lahden ilmastotyölle Työllistävä vaikutus Hyödyt ikääntyvälle väestölle Lahti Energian polkua tukeva rooli Lahti Energian polkua tukeva rooli Heikkoudet Kustannukset Kustannukset Kalliit investoinnit Vaatii osaavaa työvoimaa Vaikuttavuus Vaikutukset kaupungin tulovirtaan Mahdollinen näkymättömyys asukkaille Tarvitsee muuta ilmastotyötä tuekseen Ilmastotyö periaatteessa yhden kortin varassa Tarvitsee pitkäjänteisiä tukitoimia Muita pienempi imagohyöty kaupungille Mahdollisuudet Asumisväljyyden kasvu hidastuu Yksilötason valinnat ja vaikuttavuus Energiatehokkuus ja laitosinvestointitarve Koulutus ja tuotekehitys Integroitu MALPEtoiminta Liikkumisvaraa muulle ilmastotyölle Lahtelaisten ja elinkeinoelämän rooli Logististen ratkaisujen merkitys Clean tech -kehitysmahdollisuudet Kasvu rakentamisen moottorina Toimenpiteiden kustannustehokkuus Tiedon ja asenteiden levittäminen Etätyöskentely Energiatehokkuusmatkailukohde Energiatehokkuus ja laitosinvestointitarve Smart Building ja Smart Cities Energiatehokkuus ja laitosinvestointitarve Uhat Toimimaton suunnittelun Yksilötason valinnat ja Lyhytjänteinen ratkaisu integrointi vaikuttavuus Rakentamisen liiallinen kallistuminen Toimimaton suunnittelun integrointi Omistajaohjauksen vaikuttavuus Kysynnälle liian tiiviit rakentamisratkaisut Liikenteen määrän kasvu Muiden keinojen resursointi Asumisväljyyden kasvu Liikenteen hidas teknologinen kehitys Passivoittaa muita toimijoita Osaavan työvoima puute Toimijoita ei saada mukaan Liikenteen määrän kasvu Liikenteen hidas teknologinen kehitys Matalaenergiatalojen yleistymisen vaikutus kaukolämmön kulutukseen Matalaenergiatalojen yleistymisen vaikutus kaukolämmön kulutukseen Imagohyöty vain Lahti Energialle Liikenteen määrän kasvu Liikenteen hidas teknologinen kehitys Matalaenergiatalojen yleistymisen vaikutus kaukolämmön kulutukseen

13 ARVIOINTI 9 4. PÄÄSTÖPOLKUJEN LASKENNALLINEN ARVIOINTI Laadullisen SWOT-pohjaisen tarkastelun lisäksi Lahden päästöpolkujen arvioinnin yhteydessä tehtiin myös karkeat ennusteet siitä, kuinka paljon polkuvaihtoehdot vähentävät Lahden kasvihuonekaasupäästöjä vuonna Arvioinnissa hyödynnettiin alun perin Keski-Uudenmaan KUUMA-kuntien päästöskenaariotyöhön kehitettyä räätälöitävää aluepohjaista päästöjen ennustelaskentakehikkoa. 3 Arviointilaskenta liittyy polkuvaihtoehtojen mielekkyyden tarkasteluun, eikä niitä voi käyttää itsenäisinä päästöennusteina. Kuvio 1 Lahden kasvihuonekaasupäästöt vuonna Laskennallisen arvioinnin lähtökohdaksi otettiin IMMU-hankkeen yhteydessä vuonna 2010 Kuntaliiton Kasvenermallilla lasketut Lahden vuoden 2008 kasvihuonekaasupäästöt. Vuoden 2008 lähtötietoja muokattiin siten, että kulutetun sähkön päästöt laskettiin Kasvenerin ostosähkömallin sijaan valtakunnan verkosta saatavan keskiarvosähkön avulla eikä paikallisen ja valtakunnallisen tuotannon yhdistelmänä. Vuoden 2008 kahdeksan ja puolen tonnin per capita -määräiset kasvihuonekaasupäästöt jakautuivat toiminnoittain kuvion 1 mukaisesti. Päästötavoitteen varsinaisen vertailuvuoden 1990 asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat samaa luokkaa vuoden 2008 päästöjen kanssa. Lahden päästöpolkujen sanalliset kuvaukset muunnettiin ennustelaskentaa varten numeeriseen muotoon. Päästöpolkujen laveiden määrittelyjen vuoksi laskentaan liittyy yleistäviä oletuksia ennakoitavissa olevasta lähitulevaisuudesta. Lisäksi osa tarkasteltavista toimenpiteistä on myös sellaisia, joille on erittäin hankalaa määritellä päästövähennysvaikutuksia. Tämän vuoksi lasketut ennusteet eivät ota kunnolla huomioon mm. neuvontaan ja maankäytön muutoksien vaikutuksia. Ennusteiden perusoletuksia on esitelty lyhyesti tämän raportin liitteessä 2. Mikään kolmesta Lahden päästöpolkuvaihtoehdosta ei näyttäisi saavuttavan asetettua vuoden 2025 kasvihuonekaasupäästöjen puolitustavoitetta. Energiatehokkuuspolulla voidaan laskelmien mukaan päästä 30±5 prosentin vähennykseen vuoteen 2025 mennessä, kun lähtövuotena on vuosi Laskennan virhemarginaali on viisi prosenttiyksikköä molempiin suuntiin. Toinen liikennepainotteinen päästöpolku yltäisi arviolta 25±5 prosentin päästöjen vähennykseen vuoteen 2008 verrattuna. Lahti Energian ratkaisuihin luottava vaihtoehto pääsee lähimmäksi tavoitetta, 40±5 prosenttia tämän hetkistä pienempiin päästöihin. Kuvio 2 Päästöpolkujen vuoden 2025 päästöennusteet 3 Nurminen (2009). KUUMA Keski-Uudenmaan päästöskenaariot vuodelle Tampere: Ekokumppanit Oy. 4 Kuvio 1 Muu polttoainekäyttö -ryhmä sisältää työkoneet ja teollisuuden polttoaineiden käytön. Muut päästölähteet muodostuvat jätteiden ja jätevesien käsittelyn sekä maatalouden ja teollisuuden prosessien muusta kuin energiankäytöstä johtuvista suorista kasvihuonekaasupäästöistä.

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA Yhteneväinen ennakoitava lupakäsittely ja katselmusmenettely Yhteinen, kattava ohjeistus kotisivuilla ja paperimuodossa

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 Kestävä Kerava -konsultointi Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 1 Gaia lyhyesti Liiketoiminnan periaatteet Kestävät ratkaisut Syvällistä ja monialaista asiantuntemusta

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot