LAHDEN PÄÄSTÖPOLUT ARVIOINTI

Transkriptio

1 LAHDEN PÄÄSTÖPOLUT ARVIOINTI

2 LAHDEN PÄÄSTÖPOLUT ARVIOINTI Tarkastus Raportti Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Marko Nurminen Kannen ja sivun14 kuva Minna Mujunen Suvi Holm Reetta Jänis Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE P F

3 ARVIOINTI SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Päästöpolkuvaihtoehdot Polku 1: Energiatehokas Lahti 2.2 Polku 2: Kestävän liikkumisen Lahti Polku 3: Fossiiliton Lahti 3. Päästöpolkujen arviointi Päästöpolun 1 arviointi: Energiatehokas Lahti Päästöpolun 2 arviointi: Kestävän liikkumisen Lahti 3.3 Päästöpolun 3 arviointi: Fossiiliton Lahti Päästöpolkujen laskennallinen arviointi 5. Päästöpolkujen taloudellinen arviointi Päästöpolun 1 arviointi: Energiatehokas Lahti 5.2 Päästöpolun 2 arviointi: Kestävän liikkumisen Lahti Päästöpolun 3 arviointi: Fossiiliton Lahti Yhdistelmäpolku 14 LIITTEET Liite 1 Päästöpolkuvaihtoehtojen SWOT-kuviot Liite 2 Päästöpolkuvaihtoehtojen ennusteiden taustaoletukset

4 ARVIOINTI 1 1. JOHDANTO Lahden kaupungin strategisena tavoitteena on vähentää 50 prosenttia kaupungin asukaskohtaisia kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2025 mennessä vertailuvuodesta IMMU-hankkeessa laadittiin vuoden 2011 aikana kolme vaihtoehtoista skenaariopolkua, joita seuraamalla Lahden kaupunki voisi saavuttaa päästötavoitteen. IMMU:n eli Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään -hankkeen tavoitteena on selvittää ja sopia konkreettiset keinot ilmastonmuutoksen hillintään Päijät-Hämeessä. Hanke on käynnissä vuosina ja sitä tukee Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanketta koordinoi Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskus ( alkaen). Hankeen kansallinen rahoittaja on Päijät-Hämeen liitto ja kumppaneina ovat Lahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala, Lahti Energia Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ja Lahden kaupunkiseudun hankintatoimi. Hanke tukee Lahden seudullisen ilmasto-ohjelman tekemistä ja kehittämistä. Lisäksi hankkeessa tuotetaan päättäjille, kuntalaisille ja yrityksille ajankohtaista tietoa ilmastonmuutokseen vaikuttavista toimista. IMMU-hankkeen päästöpolut arvioitiin vuoden 2011 lopussa. Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskuksen tilaaman arvioinnin toteuttivat Suvi Holm Ekokumppanit Oy:stä ja Marko Nurminen Ramboll Finland Oy:stä. 2. PÄÄSTÖPOLKUVAIHTOEHDOT Kaikilla kolmella Lahden kasvihuonekaasupäästöjen kehityspolulla on selkeät painopisteensä. Ensimmäinen polku on energiatehokkuuspainotteinen ja keskittyy rakennusten ja rakentamisen rooliin päästöjen puolitustavoitteen saavuttamisessa. Toinen päästöpolku painottuu liikenteeseen ja liikkujien yksilötason valintoihin. Kolmannessa polkuvaihtoehdossa on Lahti Energian ratkaisuihin nojautuva energiantuotantopainotus. Arvioinnit keskittyvät polkujen pääpainopisteisiin. Niiden rinnalla on myös tekijöitä, joiden oletetaan kehittyvät samalla tavoin kaikissa päästöpolkuvaihtoehdoissa (katso raportin liite 2). 2.1 Polku 1: Energiatehokas Lahti Ensimmäinen päästöpolkuvaihtoehto nojautuu vahvasti rakennuskannan energiatehokkuuden kehitykseen. Lahden kaupungin laaja toimintapaletti ulottuu omasta uudis- ja korjausrakentamisesta kaupunkirakenteen tiivistämiseen, innovatiivisiin pilottialueisiin ja rakennusten energiatehokkuuden laaja-alaiseen edistämiseen. Kaukolämmön rooli lämmönlähteenä vahvistuu. Lahti Energia vähentää fossiilisperäisten polttoaineiden käyttöä ja pienentää kaukolämmön ominaispäästöjä 40 prosenttia nykyisestä. Eheytyvä kaupunkirakenne auttaa pitämään Lahden alueen liikennemäärän nykytasolla samalla, kun kehittyvä ajoneuvoteknologia vähentää liikenteen päästöjä 10 prosenttia. 2.2 Polku 2: Kestävän liikkumisen Lahti Toisessa päästöpolussa edistetään voimakkaasti joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä. Linja-autoliikenteen palvelun laatutasoa nostetaan merkittävästi. Lahteen rakentuu erinomainen pyöräilyn infrastruktuuri. Autoilua rajoitetaan kaupungin keskustassa ja siitä tehdään kävelypainotteinen kohtaamispaikka kaikenikäisille lahtelaisille. Kestävää liikkumista tuetaan viestinnän ja liikkumisen ohjauksen keinoin. Kestävään liikkumiseen profiloituvaa polkua tukee lainsäädännön ohjaama uusien ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantuminen. Lahti Energia panostaa puhtaampaan energiantuotantoon. Kaukolämmön ominaispäästöt pienenevät 40 prosenttia nykyisestä. 2.3 Polku 3: Fossiiliton Lahti Paikallinen energiantuotanto on avainroolissa kolmannessa päästöpolussa. Lahti Energia luopuu lähes kokonaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä vuoteen 2025 mennessä. Fossiilisia polttoaineita on tällöin ainoastaan 10 prosentin lähinnä varapolttoaineena käytettävää maakaasua. Kaukolämmön ominaispäästöt putoavat kymmenesosaan nykyisestä. Samanaikaisesti eri sektorien energiatehokkuus paranee ja auttaa pitämään lahtelaisen energiankulutuksen nykyisellä tasolla. Myös liikenteen päästöt pysyvät nykyisellään, kun teknologian kehitys ja biopohjaisten liikennepolttoaineiden osuuden kasvu kompensoivat liikennemäärän lisääntymisen vaikutusta.

5 ARVIOINTI 2 3. PÄÄSTÖPOLKUJEN ARVIOINTI Lahden kasvihuonekaasupäästöjen kehityspolut sisältävät skenaariotyön peruspiirteet. Ne pohjautuvat hypoteettisten tapahtumakulkujen hahmotelmiin, joilla kuvataan yhtä mahdollista tietä haluttuun tulevaisuuden tilaan. Vaihtoehdot havainnollistavat tavoitteen haasteellisuutta, mutta nostavat samalla esiin tulevaisuuden mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Vaikka päästöpolkujen kuvauksissa ei ole kirjoitettu auki niiden syy-seuraus-suhteita eikä kuvattu toimijoiden päätöksiä, polut palvelevat tarkoitustaan ruokkimalla keskenään vaihtoehtoisina skenaarioina keskustelua Lahden tiestä kohti haastavaa päästöjen puolitustavoitetta. Lahden päästöpolkujen tavoite on hyvin linjassa eritasoisten ilmastotavoitteiden kanssa. Kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2025 mennessä on tavoite, joka on proaktiivinen suhteessa kansainvälisiin ja kansallisiin ilmastosopimuksiin ja -strategioihin. Päästöpolut näyttäisivät myös olevan tavoitteiltaan ja toteutukseltaan linjassa kaupungin, Lahden seudun ja Päijät- Hämeen maakunnan strategioiden ja toimintalinjausten kanssa. Toteutuksen kannalta on erityisen tärkeää, että puolitustavoite sisältyy Lahden kaupunkistrategiaan. Päästöpoluista löytyvät myös selkeät kriittiset kohdat. Ensimmäisessä vaihtoehdossa voidaan uusien ja jo olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamisella vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Kipupisteenä on suhteellisen hintavien ratkaisujen ja niukkenevien taloudellisten resurssien välinen mahdollinen ristiriita. Koko ajan tiukkenevien energiatehokkuussäännösten perässä pysyminen on haastavaa. Pelkät kustannustehokkaat ratkaisut eivät riitä, vaan joudutaan turvautumaan yhä enemmän ratkaisuihin, jotka maksavat yhä enemmän säästettyä päästöyksikköä kohti. Resurssipula tulee näkymään myös muissa kuin taloudellisissa tekijöissä. Esimerkiksi laadukkaan rakentamisen ja korjaamisen osaajista tulee olemaan pulaa. Toisen päästöpolun kriittinen kohta piilee kestävien liikenneratkaisujen vaikuttavuudessa. Joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn panostaminen on näkyvää toimintaa ja voi olla koko Lahden ilmastotyötä eteenpäin työntävä voima. Päätoimenpidekokonaisuutena kestävä liikkuminen voi osoittautua päästötavoitteen saavuttamisen kannalta riittämättömäksi. Vaikuttavuusongelma kietoutuu lopulta lahtelaisten valintoihin, sillä liikkumiseen ja kulkutapajakaumaan liittyvät muiden päästöpolkuvaihtoehtojen painopisteitä vahvemmin yksilötason päätöksiin. Kaupungin omistamalla Lahti Energialla on tärkeä rooli kaikissa kolmessa päästöpolussa. Energiayhtiön tuotannon kehittämiseen nojautuvan kolmannen polkuvaihtoehdon kriittisiä kohtia ovat taloudellinen kannattavuus ja toimenpiteiden näkyvyys. Lähes fossiiliton energiantuotanto voi osoittautua liiketoiminnallisten reunaehtojen puitteissa toimivalle energiayhtiölle liian kalliiksi ratkaisuksi. Lisäksi muita toimijoita voi olla vaikea saada panostamaan ilmastotyöhön, jos valtaosa vähennystavoitteiden saavuttamisesta on ikään kuin ulkoistunut Lahti Energian vastuulle. Päästöpolkujen kriittisiä reunaehtoja ovat myös ulkopuoliset muutos- ja epävarmuustekijät. Maailmanlaajuinen taloudellinen integraatio ja Suomen kansantalouden kehittyminen aiheuttavat epävarmuutta päästöpolkujen moottorina toimivalle kaupungin kasvulle. Ilmastopolitiikka vaikuttaa paikalliseen ilmastotyöhönkin. Kansainväliset ilmastosopimukset voivat olla merkittäviä yhteiskunnallisen rakennemuutoksen ajureita. Päästöjä vähentävän teknologian kehitys voi olla odotettua hitaampaa tai nopeampaa. Energian saatavuus ja hinta ovat osittaisia kysymysmerkkejä. Ihmisten arvomaailma muuttuu ajan myötä. Arvot ja asenteet ovat päästöpolkujen kannalta kuitenkin tekijöitä, joihin Lahden kaupungilla on jonkinlainen mahdollisuus vaikuttaa viestinnän, neuvonnan ja ohjauksen keinoin. Lahden kasvihuonekaasupäästöjen kehityspolkuja arvioitiin erikseen SWOT-analyysina tunnetun nelikenttäkehikon avulla. Arvioinnissa eriteltiin kuhunkin polkuvaihtoehtoon liittyviä vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Päästöpolkujen SWOT-tarkastelut on esitetty yhtenä kokonaisuutena raportin sivulla 8 olevassa taulukossa 1. Eri päästöpolkujen nelikenttäkuviot löytyvät puolestaan raportin liitteestä 1.

6 ARVIOINTI Päästöpolun 1 arviointi: Energiatehokas Lahti Kaupunki toiminnan moottorina Näkyvää toimintaa ja imagohyötyä Askeleen edellä säädöksiä käytön ja kestävän liikkumisen kysymysten kanssa. Tällöin energiatehokkuustyön, kaavoituksen ja liikennesuunnittelun toimintalinjat voivat syödä toistensa vaikuttavuutta ilmastonmuutoksen hillinnässä. Heikkous Energiatehokkuustyön kustannukset Rakentamisen liiallinen kallistuminen Lahden kaupungilla on ensimmäisessä päästöpolkuvaihtoehdossa energiatehokkuuden eteenpäinviejän rooli. Laajamittainen panostus ja rohkeat uudis- ja korjausrakentamisen ratkaisut ovat näkyvää toimintaa ja tuovat kaupungille imagohyötyä. Kaupungin strateginen visio maamme ympäristötehokkaimpana alueena saa tukea. Samalla Lahti kykenee pysymään askeleen edellä kiristyviä energiatehokkuusmääräyksiä ja toimimaan ennakoiden niiden suhteen. Heikkous Näkymättömyys asukkaille Heikkoutena on, että rakennuksiin ja rakentamiseen liittyvä toiminta ei välttämättä kosketa kaikkia lahtelaisia. Energiatehokkuustyöpohjainen ilmastotyö jää siten osalle asukkaista etäiseksi ja vaille kosketuspintaa. Suunnittelun vahva integrointi Toimimaton suunnittelun integrointi Rakennusten energiatehokkuuden kehittäminen integroidaan Lahden kaupungin alueiden ja liikenteen suunnittelukokonaisuuteen. Rakennusten sijoittelulla ja massoittelulla voidaan vaikuttaa lämmityksen ja jäähdytyksen tarpeeseen uudisrakentamisessa. Lisäksi voidaan selvittää optimaalisimmat alue- ja rakennustason energiantuotantotavat. Energianäkökulman huomioivalla kaavoituksella voidaan vähentää energiankäyttöä kaavaalueella prosenttia perusratkaisuun verrattuna. 1 na on, että energiatehokkaaseen rakentamiseen liittyviä ohjauskeinoja ei välttämättä saada hitsattua tiiviisti yhteen maan- Energiatehokkuuspainotteisessa päästöpolussa joudutaan turvautumaan yhä korkeatasoisempiin ja kalliimpiin rakentamis- ja korjausratkaisuihin rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi ja päästötavoitteen saavuttamiseksi. Korjauskustannukset voivat muodostua suhteellisen suuriksi ja investointien takaisinmaksuajat kasvaa liian pitkiksi. Lahden kaupungin oman uuden ja vanhan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen aiheuttaa sille taloudellista lisäkuormitusta samanaikaisesti, kun kuntatalouden resurssit niukkenevat niukkenemistaan. Kaupungin taloudellista painetta voi osin purkaa riskiä hajauttavilla ja yksityistä rahoitussektoria hyödyntävillä kiinteistökehitys-, rakentamis- ja omistusratkaisuilla. Tällöin on kuitenkin hyväksyttävä toiminnasta kohdistuva taloudellinen riski kaupungille. Liiallinen rakentamisen ja korjaamisen energiatehokkuuspainotus voi aiheuttaa liiallisia kustannuksia ja nostaa osaltaan etenkin asuntojen hintatason keskimääräisen lahtelaiskotitalouden ulottumattomiin. Kalliit uudet alueet ja korjattujen alueiden nousseet asumiskustannukset voivat aiheuttaa ongelmia taloudellisesti heikommassa asemassa oleville kotitalouksille ja pakottaa heidät muuttamaan edullisemmille alueille. Eri alueiden välinen sosioekonominen juopa voi tämän vuoksi lisääntyä. Kysynnälle liian tiiviit ratkaisut Riskinä on, että liian tiiviiksi katsotut kerrostalo- ja pientaloratkaisut eivät ole lahtelaisten ja paikkakunnalle muuttoa suunnittelevien näkökulmasta houkuttelevia. Seurauksena voi syntyä muuttoliikettä rakentamisen väljyyttä tarjoaviin naapurikuntiin. 1 Vehviläinen, Ilman, Kumpulainen, Lehti, Luoma, Oja, Pesola, Vanhanen, Virtanen, Metsäpuro, Liimatainen, Kalenoja ja Ahlroth. (2011). PEK Selvitys. Helsingin parhaat energiakäytännöt. Helsinki: Gaia Oy.

7 ARVIOINTI 3 Uudistamisen muut höydyt Korjausrakentamisen yhteydessä voidaan nostaa kiinteistöjen ja alueiden laatutasoa. Erityistapauksissa rakennusten purkaminen ja uudelleenrakentaminen voi olla varteenotettava vaihtoehto, jos edessä olisivat muutoin mittavat ja taloudellisesti kannattamattomat peruskorjaukset. Rakennusten purkamisen taloudellisuus riippuu tosin yleensä muista seikoista kuin energiatehokkuuden parantamisesta. Järkevästi ja näkemyksellisesti suunnitellut korjausrakennetut alueet lisäävät asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Työllistävä vaikutus Rakentaminen ja korjaaminen työllistävät. Arvioiden mukaan jokaisella rakentamiseen käytetyllä miljoonalla eurolla synnytetään suoraan ja välillisesti rakennustyömaille, rakennustuoteteollisuuteen ja rakentamisen palveluihin työpaikkoja 17 henkilötyövuoden edestä. 2 Paikallisen rakennussektorin koko ja rakenne vaikuttaa siihen, miten hyvin työllisyysvaikutus näkyy Lahdessa ja kuinka paljon työpaikoista ja niiden verotuloista valuu alueen ulkopuolelle. Heikkous Vaatii osaavaa työvoimaa Osaavan työvoiman puute Koulutus ja tuotekehitys Energiatehokkaan suunnittelun ja rakentamisen laatuun ja tekninen tasoon liittyvät vaatimukset nousevat koko ajan. Osaavasta työvoimasta syntyy pulaa. voidaan toisaalta kääntää mahdollisuudeksi, jos Lahden alueelle pystytään kehittämään vahva energiatehokkuusrakentamisen koulutuksen ja tuotekehityksen keskittymä. Kasvu rakentamisen moottorina Päästöpoluissa oletetaan, että Lahden väkimäärä nousee vuoteen 2025 mennessä asukkaaseen. Kaupungin kasvu toimii uudis- ja korjausrakentamisen työntövoimana. Uudet kerrosneliöt ovat liiketoiminnallinen mahdollisuus energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämiselle. Pelkkä väestön kasvu kuitenkaan riitä, vaan kaikkien kolmen päästöpolun toteutumiseen tarvitaan vahvaa Lahden seudun elinkeinoelämän ja aluetalouden kasvu-uraa. Energiatehokkuusmatkailukohde Onnistumiset ja vahva imago voivat kasvattaa Lahdesta yhden ympäristömyötäisten ratkaisujen mekoista Växsjöiden ja Freiburgien rinnalle. Lahteen tullaan ympäri maailmaa tutustumaan energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja kaupunki on haluttu yhteistyökumppani hankkeissa. Asumisväljyyden kasvu Asumiväljyyden kasvu hidastuu Asumisväljyyden kasvu lisää tilantarvetta ja lisäneliöt energiankulutusta. Haasteena on tasapainoilla pienemmän asuinpinta-alatavoitteen ja lapsiperheitä houkuttelevien tilavien asuntojen välillä. Asumisväljyyden kasvua on mahdollista hallita uusien asuntojen tarkemmalla suunnittelulla ja toteuttamalla niiden toiminnallisuus pienemmällä neliömäärällä. Nämä asumispreferensseihin ja niiden ohjaamisen liittyvät uhat ja mahdollisuudet koskevat myös muita päästöpolkuvaihtoehtoja. Lahtelaisten ja elinkeinoelämän rooli Toimijoita ei saada mukaan Energiatehokkuuteen painottuva ilmastotyö tarvitsee vetoapua ja positiivista asennetta. Työllä saa huomattavasti enemmän volyymia, jos siihen saadaan julkisen sektorin lisäksi mukaan lahtelaiset ja paikallinen elinkeinoelämä. Onnistuneella energiatehokkuuden edistämisellä on positiivinen vaikutus muuhun ilmastotyöhön. 2 Vainio, Lehtinen ja Nippala (2008). Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset rahavirrat ja työllistävyys. VTT-R Espoo: VTT.

8 ARVIOINTI 4 Tiedon ja asenteiden levittäminen Heikkous Tarvitsee pitkäjänteistä tukea Energiatehokkuuden edistämiseen tarvitaan resursseja ja pitkäjänteistä tukea. Eri toimenpiteet tarvitsevat tuekseen oman neuvontapalvelun ja kohdistetun kampanjoinnin. Lahti Energia ja Lahti Aqua tarjoavat kuluttajille kulutuspalautetta hyödyllisessä muodossa ja kertovat heille säästömahdollisuuksista. Rakennusvalvonta muuttuu valvontaviranomaisesta enemmän neuvojan suuntaan. Energiatehokkuusajattelu näkyy kerrannaisvaikutuksena muillakin päästösektoreilla kuin kiinteistöiden ja rakentamisen yhteydessä. Smart Building ja Smart Cities Energiatehokkaaseen uudisrakentamiseen ja korjaamiseen voidaan yhdistää Smart Building- ja Smart Cities -sisältöä. Näillä tarkoitetaan informaatio- ja tietotekniikkaa hyödyntäviä ja kestävään kehitykseen vahvasti pyrkiviä rakennus- ja yhdyskuntahankkeita. Smart-sisältöjen avulla päästöpolkuun tulee enemmän teknologista painotusta ja liiketoiminnan kehitys- ja kasvumahdollisuuksia lahtelaiselle ympäristö-ict:lle. Lahti Energian polkua tukeva rooli Lahti Energialla on tärkeä rooli kaikissa kolmessa päästöpolussa, erityisesti kolmannessa vaihtoehdossa. Lahden kaupungin omistama energiayhtiö varmistaa energiatehokkaan energiantuotannon ja kaukolämmön ominaispäästöjen merkittävän pienenemisen vuoteen 2025 mennessä. Matalaenergiatalot ja kaukolämpö Matalaenergiarakentamisen yleistyminen voi aiheuttaa ongelmia kaukolämmön kilpailukyvylle. Selkeistä hyödyistään huolimatta kaukolämpö voi muodostua hinnoittelultaan ja investoinneiltaan liian kalliiksi ratkaisuksi matalaenergiatalojen rakentajille. Tämä uhka liittyy myös muihin päästöpolkuvaihtoehtoihin. Energiatehokkuus ja investointitarve Rakennusten energiatehokkuuden parantuminen leikkaa kaukolämmön kulutusta. Tämä voi pienentää energiayhtiön investointipaineita, kun tuotantokapasiteetin kasvattamisen tarve vähenee. Lisä- ja täydennysrakentaminen merkitsee toisaalta, että lämmitysenergian säästyessä vapautuva kapasiteetti saadaan käyttöön. Kaiken kaikkiaan rakennusneliötä kohti lasketut ominaispäästöt voivat siten pienentyä. Kaukolämmön tuotannon kokonaispäästöt eivät kuitenkaan muutu, vaan niiden vähentämiseksi tarvitaan energialähteen vaihtamista. Tämä mahdollisuus koskee myös muita päästöpolkuja. Liikenteen määrän kasvu Liikenteen teknologinen kehitys Lahden alueen liikennemäärän vähentäminen tulee olemaan vaikeaa. Autottomien asuntokuntien määrä on koko ajan vähentynyt ja useamman auton talouksien määrä on kasvanut. Lahtelaisten työmatkat ovat keskimäärin pidentyneet ja erityisesti pääkaupunkiseudulle kohdistuvien matkojen määrä on lisääntynyt. Jopa toisen päästöpolun kattavalle kestävän liikkumisen kokonaisuudelle on haaste hillitä vääjäämättä kasvavia liikennemääriä. Lisäksi osa liikenteen päästösäästöistä nojautuu päästöskenaariossa Lahdesta riippumattomiin ulkopuolisiin tekijöihin eli ajoneuvojen teknologiseen kehitykseen ja vähäpäästöisempien polttoaineiden osuuden kasvuun. Se, miten kattavasti nämä kehityskulut ehtivät kääntää liikenteen päästöjen suuntaan vuoteen 2025 mennessä, on epävarmaa. Molemmat yllä mainitut liikenteen päästökehitykseen liittyvät uhkakuvat koskevat myös muita päästöpolkuvaihtoehtoja.

9 ARVIOINTI Päästöpolun 2 arviointi: Kestävän liikkumisen Lahti Näkyvää ja yhteistä toimintaa Tasa-arvoinen kestävä liikkuminen Selkeä imagohyöty kaupungille Kestävää liikkuminen muodostuu ympäristön ja yhteiskunnan kannalta edullisista liikkumistavoista. Se on kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä, mutta myös mm. autojen yhteiskäyttöä, kimppakyytejä ja taloudellista ajotapaa. Kestävä liikkuminen on tasa-arvoistavaa. Siihen vaikuttaminen on kaikkia lahtelaisia koskettavaa ruohonjuuritason toimintaa. Parhaimmillaan kestävä liikkuminen osallistaa ja innostaa tehokkaasti asukkaita ja muita toimijoita mukaan laajempaan ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Onnistunut kestävän liikkumisen painotus tuo kattavaa ja näkyvää imagohyötyä Lahden kaupungille. ja mahdollisuus Yksilötason valinnat ja vaikuttavuus Heikkous Tarvitsee muuta ilmastotyötä tueksi Kaupungin toimenpiteistä ja kestävän liikkumisen mahdollisuuksien tarjoamisesta huolimatta on epävarmaa, muuttuvatko lahtelaisten toimintatavat ja kulkutapajakauma riittävästi kestävämpään suuntaan. Kestävä liikkuminen ei ole yksimielistä toimintaa, vaan esimerkiksi yksityisautoilijoiden keskuudessa voi syntyä hyvinkin voimakasta vastusta. Toisaalta uhka on tässä tapauksessa myös mahdollisuus, sillä muutos lähtee yksilöistä. Yhdistynyt liikenne ja maankäyttö Integroitu MALPE-toiminta Lahden kaupungin kasvun vuoksi tarvitaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, jotteivät toimintojen väliset etäisyydet kasva liian pitkiksi. Liikenteen ja maankäytön suunnittelua integroidaan toisessa päästöpolussa vahvasti toisiinsa. Laajempia mahdollisuuksia avautuu, kun maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelurakenne ja elinkeinot saadaan optimoiduksi MALPE-kokonaisuudeksi. Toimenpiteiden keskinäisellä positiivisella takaisinkytkennällä voidaan vahvistaa liikkumistarpeen ja autoilun pienentymistä Lahden alueella. Toimenpiteiden kustannustehokkuus Toinen päästöpolkuvaihtoehto sisältää liikkumisen ohjauksen kaltaisia kestävän liikkumisen toimenpiteitä, jotka voivat olla toteutuskustannuksiinsa nähden tehokkaita keinoja vähentää kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Liikkumisen ohjaus, opastus, kampanjat ja muut pehmeät keinot vaativat kuitenkin toimiakseen pitkäjänteistä satsausta ja resursointia. Heikkous Kustannukset Joukkoliikenne ja kestävän liikkumisen infrastruktuuri nielevät rahaa. Palvelutasoltaan erittäin laadukkaan joukkoliikenteen saaminen kannattavaksi toiminnaksi on Lahdessa haastavaa. Myös järjestelmien ja väylien kunnossapidosta ja kehittämisestä syntyy kustannuksia. Kestävän liikkumisen edistämisen kustannuksia on osittain vaikea erotella muutoinkin tehtävien sujuvaa liikennettä edistävien toimenpiteiden ja investointien aiheuttamista kustannuksista. Kestävän liikkumisen muut hyödyt Hyödyt ikääntyvälle väestölle Etätyöskentely Päästöttömyyden lisäksi jalan ja pyörällä liikkumisesta aiheutuu välillisesti yksilöille ja yhteiskunnalle muita positiivisia vaikutuksia. Ne liittyvät mm. terveyteen, viihtyvyyteen, turvallisuuden tunteeseen, ruuhkaisuuden vähentymiseen, keskustan kehittymiseen ja paikkakunnan liikuntaimagoon. Esteettömän ja toimivan kevyen liikenteen infrastruktuurin ja joukkoliikennesatsausten merkitys kasvaa väestön ikääntyessä.

10 ARVIOINTI 6 Logististen ratkaisujen merkitys Paikalliset energialähteet Logistisen näkökulman mukaan ottaminen kestävän liikkumisen tarkastelunäkökulmaan on hedelmällinen mahdollisuus päästöjen vähentämisen lisäksi elinkeinoelämän sujuvampien kuljetusten kehittämisen kannalta. 3.3 Päästöpolun 3 arviointi: Fossiiliton Lahti Yksinkertainen ja varma ratkaisu Liikkumavaraa muulle ilmastotyölle Lahti Energian päästöttömämpään energiantuotantoon perustuva päästöpolku on periaatteessa yksinkertainen ratkaisu. Suurimmasta osaa ilmastotyöstä vastaa yksi toimija teknisten ratkaisujen avulla. Kaupunki voi myös vaikuttaa omistajana energiayhtiönsä valintoihin. Päästöpolku on toteutukseltaan vaihtoehdoista varmin ja sen toimilla mennään todennäköisimmin kohti asetettua päästöjen puolitustavoitetta. Muiden ilmastotyökalujen osalta voidaan ainakin periaatteessa valita vapaammin kustannustehokkaimmat ratkaisut. Ei vaikuta yksilötason valintoihin Lahti Energian toimenpiteet luovat kaikissa kolmessa päästöpolkuvaihtoehdossa hyvän ja varman pohjan päästötavoitteen saavuttamiseksi. Päästöjen vähentämisen kannalta oikein ajoitetut ratkaisut ja laitosinvestoinnit vaikuttavat useampien vuosikymmenien aikajänteellä. Muiden polkuvaihtoehtojen epävarmemmat energiatehokkuus- ja liikkumispainotukset vaikuttavat kuitenkin lahtelaisten ja alueen toimijoiden valintoihin ja edistävät näin käyttäytymistä, jolla on myös kerrannaisvaikutuksia tavoitevuoden jälkeen. Vastuu siirtyy yksilötasolle ja kasvihuonekaasupäästöjen kehityksen suunta alkaa kääntyä positiiviseen suuntaan. Vaikka polkujen tavoite on asetettu vuodelle 2025, koko ajan on muistettava, ettei kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistyö pääty siihen, vaan leikkauksia ja viisaiden valintojen tekoa on jatkettava vielä tulvaisuudessakin. Käyttämällä lähiseuduilta hankittuja jäte- ja biopolttoaineita ohjautuvat muutoin fossiilisten energialähteiden hankintaan kuluneet varat lähiseutujen paikallistalouteen. Näiden polttoaineiden hankintaketjuilla on myös työllistävä vaikutus, joka näkyy myös Lahden seudulla. Markkinaehtoinen ratkaisu Päästöpolku pohjautuu vahvasti markkinavetoisuuteen. Yhä päästöttömämmän ja ekologisemman energiatuotannon on oltava kilpailevilla markkinoilla toimivalle Lahti Energialle liiketoiminnan kannustin. Päästökauppajärjestelmän oletetaan toimivan markkinoita vahvasti ohjaavana tekijänä. Heikkous Kalliit investoinnit Heikkous Vaikutukset kaupungin tulovirtaan Lahti Energia on merkittävä tulonlähde kaupungille. Ominaispäästöjen pienentämiseksi tarvitaan laajoja investointeja ja kaupungin asettamista tuottotavoitteista tinkimistä. Tällä on lähitulevaisuudessa negatiivinen vaikutus Lahden kaupungin tulovirtaan. Omistajaohjauksen vaikuttavuus Lähes fossiiliton energiantuotanto voi olla Lahti Energialle mahdollinen vaihtoehto, mutta onko se liiketoiminnan näkökulmasta realistinen toimintalinja. Vaikka Lahden kaupunki asettaisikin päästötavoitteita omistamalleen energiayhtiölleen, voidaan kysyä, kuinka vahvasti kaupunki voi lopulta ohjata kilpailevilla markkinoilla toimivaa energiayhtiötä ja miten paljon kaupungin omassa vaakakupissa painavat liiketoiminnan kannalta optimaalisemman energiantuotannon tuomat osinkotulot ja niiden potentiaaliset käyttökohteet kuntataloudessa. Muut keinot täydentävät ja tukevat Rakennusten energiatehokkuuden kehittäminen ja kestävän liikkumisen ratkaisut tukevat ja täydentävät Lahti Energian ener-

11 ARVIOINTI 7 giantuotannon muutoksen vaikutusta. Muita päästöjä vähentäviä toimia tarvitaan, jotta asukkaat ja muut toimijat kokevat Lahden kaupungin asettaman kasvihuonekaasupäästöjen puolittamistavoitteen omakseen. Muiden keinojen resursointi Passivoittaa muita toimijoita Imagohyöty vain Lahti Energialle Kolmannen päästöpolkuvaihtoehdon dilemma on, että sen yksinkertaisuudesta huolimatta herää kysymys siitä, näkyykö toiminta ulospäin lainkaan. Muiden toimijoiden ratkaisujen rooli voi jäädä vähäiseksi. Lahtelaisia on tavallistakin vaikeampaa saada motivoitua ilmastotyöhön mukaan, jos joku muu taho tekee vähennykset ikään kuin heidän puolestaan. Parhaiten kokonaisuutena ja laajalla rintamalla toimiva paikallinen ilmastotyö voi jäädä tässä päästöpolussa muita polkuvaihtoehtoja epätasapainoisemmaksi kokonaisuudeksi. Imagohyöty saattaa valua pelkästään energiayhtiölle.

12 ARVIOINTI 8 Taulukko 1 Päästöpolkujen SWOT-arviointien yhteenveto Polku 1: Energiatehokas Lahti Polku 2: Kestävän liikkumisen Lahti Polku 3: Fossiiliton Lahti Vahvuudet Kaupunki toiminnan moottorina Näkyvää yhteistä toimintaa Yksinkertainen ja varma ratkaisu Näkyvää toimintaa ja Tasa-arvoinen kestävä Paikalliset energialähteet imagohyötyjä liikkuminen Edetään säädösten kehityksen Selkeä imagohyöty kau- Markkinaehtoinen ratkaisu edellä pungille Suunnittelutyön vahva integrointi Suunnittelutyön vahva integrointi Muut keinot täydentävät ja tukevat Korjausten ja uudistusten muut hyödyt Kestävän liikkumisen muut hyödyt Liikkumisvaraa Lahden ilmastotyölle Työllistävä vaikutus Hyödyt ikääntyvälle väestölle Lahti Energian polkua tukeva rooli Lahti Energian polkua tukeva rooli Heikkoudet Kustannukset Kustannukset Kalliit investoinnit Vaatii osaavaa työvoimaa Vaikuttavuus Vaikutukset kaupungin tulovirtaan Mahdollinen näkymättömyys asukkaille Tarvitsee muuta ilmastotyötä tuekseen Ilmastotyö periaatteessa yhden kortin varassa Tarvitsee pitkäjänteisiä tukitoimia Muita pienempi imagohyöty kaupungille Mahdollisuudet Asumisväljyyden kasvu hidastuu Yksilötason valinnat ja vaikuttavuus Energiatehokkuus ja laitosinvestointitarve Koulutus ja tuotekehitys Integroitu MALPEtoiminta Liikkumisvaraa muulle ilmastotyölle Lahtelaisten ja elinkeinoelämän rooli Logististen ratkaisujen merkitys Clean tech -kehitysmahdollisuudet Kasvu rakentamisen moottorina Toimenpiteiden kustannustehokkuus Tiedon ja asenteiden levittäminen Etätyöskentely Energiatehokkuusmatkailukohde Energiatehokkuus ja laitosinvestointitarve Smart Building ja Smart Cities Energiatehokkuus ja laitosinvestointitarve Uhat Toimimaton suunnittelun Yksilötason valinnat ja Lyhytjänteinen ratkaisu integrointi vaikuttavuus Rakentamisen liiallinen kallistuminen Toimimaton suunnittelun integrointi Omistajaohjauksen vaikuttavuus Kysynnälle liian tiiviit rakentamisratkaisut Liikenteen määrän kasvu Muiden keinojen resursointi Asumisväljyyden kasvu Liikenteen hidas teknologinen kehitys Passivoittaa muita toimijoita Osaavan työvoima puute Toimijoita ei saada mukaan Liikenteen määrän kasvu Liikenteen hidas teknologinen kehitys Matalaenergiatalojen yleistymisen vaikutus kaukolämmön kulutukseen Matalaenergiatalojen yleistymisen vaikutus kaukolämmön kulutukseen Imagohyöty vain Lahti Energialle Liikenteen määrän kasvu Liikenteen hidas teknologinen kehitys Matalaenergiatalojen yleistymisen vaikutus kaukolämmön kulutukseen

13 ARVIOINTI 9 4. PÄÄSTÖPOLKUJEN LASKENNALLINEN ARVIOINTI Laadullisen SWOT-pohjaisen tarkastelun lisäksi Lahden päästöpolkujen arvioinnin yhteydessä tehtiin myös karkeat ennusteet siitä, kuinka paljon polkuvaihtoehdot vähentävät Lahden kasvihuonekaasupäästöjä vuonna Arvioinnissa hyödynnettiin alun perin Keski-Uudenmaan KUUMA-kuntien päästöskenaariotyöhön kehitettyä räätälöitävää aluepohjaista päästöjen ennustelaskentakehikkoa. 3 Arviointilaskenta liittyy polkuvaihtoehtojen mielekkyyden tarkasteluun, eikä niitä voi käyttää itsenäisinä päästöennusteina. Kuvio 1 Lahden kasvihuonekaasupäästöt vuonna Laskennallisen arvioinnin lähtökohdaksi otettiin IMMU-hankkeen yhteydessä vuonna 2010 Kuntaliiton Kasvenermallilla lasketut Lahden vuoden 2008 kasvihuonekaasupäästöt. Vuoden 2008 lähtötietoja muokattiin siten, että kulutetun sähkön päästöt laskettiin Kasvenerin ostosähkömallin sijaan valtakunnan verkosta saatavan keskiarvosähkön avulla eikä paikallisen ja valtakunnallisen tuotannon yhdistelmänä. Vuoden 2008 kahdeksan ja puolen tonnin per capita -määräiset kasvihuonekaasupäästöt jakautuivat toiminnoittain kuvion 1 mukaisesti. Päästötavoitteen varsinaisen vertailuvuoden 1990 asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat samaa luokkaa vuoden 2008 päästöjen kanssa. Lahden päästöpolkujen sanalliset kuvaukset muunnettiin ennustelaskentaa varten numeeriseen muotoon. Päästöpolkujen laveiden määrittelyjen vuoksi laskentaan liittyy yleistäviä oletuksia ennakoitavissa olevasta lähitulevaisuudesta. Lisäksi osa tarkasteltavista toimenpiteistä on myös sellaisia, joille on erittäin hankalaa määritellä päästövähennysvaikutuksia. Tämän vuoksi lasketut ennusteet eivät ota kunnolla huomioon mm. neuvontaan ja maankäytön muutoksien vaikutuksia. Ennusteiden perusoletuksia on esitelty lyhyesti tämän raportin liitteessä 2. Mikään kolmesta Lahden päästöpolkuvaihtoehdosta ei näyttäisi saavuttavan asetettua vuoden 2025 kasvihuonekaasupäästöjen puolitustavoitetta. Energiatehokkuuspolulla voidaan laskelmien mukaan päästä 30±5 prosentin vähennykseen vuoteen 2025 mennessä, kun lähtövuotena on vuosi Laskennan virhemarginaali on viisi prosenttiyksikköä molempiin suuntiin. Toinen liikennepainotteinen päästöpolku yltäisi arviolta 25±5 prosentin päästöjen vähennykseen vuoteen 2008 verrattuna. Lahti Energian ratkaisuihin luottava vaihtoehto pääsee lähimmäksi tavoitetta, 40±5 prosenttia tämän hetkistä pienempiin päästöihin. Kuvio 2 Päästöpolkujen vuoden 2025 päästöennusteet 3 Nurminen (2009). KUUMA Keski-Uudenmaan päästöskenaariot vuodelle Tampere: Ekokumppanit Oy. 4 Kuvio 1 Muu polttoainekäyttö -ryhmä sisältää työkoneet ja teollisuuden polttoaineiden käytön. Muut päästölähteet muodostuvat jätteiden ja jätevesien käsittelyn sekä maatalouden ja teollisuuden prosessien muusta kuin energiankäytöstä johtuvista suorista kasvihuonekaasupäästöistä.

14 ARVIOINTI PÄÄSTÖPOLKUJEN TALOUDELLINEN ARVIOINTI Taulukko 2 Päästöpolkujen taloudellisten arviointien yhteenveto Päätoimenpiteen kustannustekijät Päätoimenpiteiden karkeasti arvioidut kustannukset Polku 1: Energiatehokas Lahti Määräystason ylittävä energiatehokas uudis- ja korjausrakentaminen miljoonaa euroa Polku 2: Kestävän liikkumisen Lahti Polku 3: Fossiiliton Lahti Joukko erilaisia kevyttä Päästötön energiantuotanto ja joukkoliikennettä edistäviä toimenpiteitä 100 miljoonaa euroa 100 miljoonaa Lahden päästöpolkujen taloudelliset vaikutukset näkyvät tuotantotoiminnassa, työllisyydessä, tulotasossa ja varallisuudessa. Positiiviset ja negatiiviset vaikutukset leviävät ja taloudellinen toiminta tukee ja synnyttää suoraan tai välillisesti muuta taloudellista toimintaa. Katalyyttisia kerrannaisvaikutuksia syntyy, kun toiminta käynnistää uusia tutkimus- ja tuotekehityshankkeita ja liiketoimintaa. Lahden päästöpolkujen taloudellisten vaikutusten arviointi on lähinnä suuntaaantavaa vaihtoehtojen lähtötietojen karkeuden vuoksi. Taloudellisessa tarkastelussa keskityttiin vain päästöpolkujen keskeisiin toimintalinjoihin. Arvioinnin ulkopuolelle pyrittiin jättämään toimenpiteet ja kustannukset, jotka toteutuisivat polusta riippumatta. Rakennusten energiatehokkuus kehittyy uudis- ja korjausrakentamisen määräysten tiukentuessa. Liikenteen infrastruktuuria on ylläpidettävä ja rakennettava koko ajan ja paikallinen joukkoliikenne on järjestettävä. Lahti Energialla on vuosikymmenen jälkipuoliskolla edessään investointeja Kymijärven voimalaitosalueen nykyisen höyrykattilan korvaamiseksi. 5.1 Päästöpolun 1 arviointi: Energiatehokas Lahti Rakennusten energiatehokkuutta parantavat investoinnit sitovat pääomaa osin melko tuottamattomiin kohteisiin suhteellisen pitkäksi aikaa. Energiatehokkuuspanostus aiheuttaa nettomääräisesti kustannuksia alueen toimijoille vielä vuoteen 2025 tultaessa. Merkittävä osa uudis- ja korjausrakentamisen kustannuksista ei ehdi maksaa tavoitevuoteen mennessä itseään takaisin vältettyinä energianhankintakustannuksina. Suurin osa energiatehokkuustyöstä aiheutuvista kustannuksista liittyy rakennusmääräysten kiristymiseen. Kovan päästötavoitteen ja energiatehokkuuspainotuksen vuoksi määräystaso täytyy kuitenkin ylittää. Joudutaan käyttämään tavanomaista kalliimpia ratkaisuja, joiden pitkä takaisinmaksuaika kyseenalaistaa investointien kannattavuuden. Investoinneista saatava rajahyöty pienenee siten, että energiatehokkuuteen panostetulla euroilla saadaan yhä pienempiä päästövähennyksiä aikaiseksi. Energiatehokkuuspanostuksen kustannuksia voidaan arvioida hyödyntämällä päästöpolun laskennallisen ennusteen tietoja. Määräyksiä energiatehokkaampaan korjausrakentamiseen tarvitaan nykyisellä kustannustasolla reilun kymmenen vuoden tarkastelujänteen aikana karkeasti miljoonaa euroa. Korjaamisen arvioidaan maksavan noin puolitoista euroa kerrosneliötä kohti jokaiselta säästetyltä kilowattitunnilta. 5 Korjaukset ovat rakennusten kuntotutkimuksiin ja energiakatselmuksiin perustuvaa suunnitelmallista korjaustoimintaa. Kustannuksia aiheutuu myös välittömästi toteutettavissa olevista suhteellisen edullisista ja nopeasti itsensä takaisinmaksavista pienemmistä energiatehokkuustoimista (mm. säätölaitteiden uusiminen ja helpot lisäeristämistoimenpiteet). Lahden rakennuskannan määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä. Rakentamismääräyksiä parempi energiatehokkuustaso maksaa ennustelaskelman mukaisella uudisrakentamisen määrällä miljoonaa euroa tarkasteluvuosien aikana. Karkea arvio perustuu oletukseen, että jokainen neliötä kohti säästetty kilowattitunti merkitsee 0,80 euroa suurempaa lisäinvestointia normitaloon 2008 verrattuna. 6 Ensimmäisen päästöpolun energiatehokkuuslisä uudis- ja korjausrakentamisessa olisi näin ollen karkeasti yhteensä miljoonaa euroa reilun kymmenen tarkasteluvuoden aikana. Arviointia hankaloittaa epätietoisuus rakentamisen ja korjaa- 5 Pesola, Vehviläinen ja Virtainen (2011). Energiaskenaarioiden järjestelmävaikutukset rakennuskantaan. Loppuraportti. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja Helsinki: Edita Prima Oy. 6 Pesola ym. (2011)

15 ARVIOINTI 11 misen hintojen nousuvauhdista. Lisäksi korjaaminen ja laadukas rakentaminen nostavat kiinteistöjen arvoja ja lisäävät varallisuutta. Energiatehokkuuden parantuminen pienentää rakennusten energiankulutusta. Siitä syntyy kustannussäästöjä, jotka ohjautuvat muuhun käyttöön. Energiatehokkuusremontoitu rakennuskanta kuluttaisi ennustemallin mukaan lämpöenergiaa vuonna 2025 noin GWh nykyistä vähemmän. Nykyisellä hintatasolla tästä syntyisi usean miljoonan euron säästöt vuodessa. Rakentamisella ja korjaamisella on selkeä työllistävä vaikutus. Määräyksiä vaativampi uudisrakentaminen ja energiatehokkuuskorjaukset synnyttävät suoraan ja välillisesti jopa henkilötyövuoden edestä työpaikkoja koko tarkastelujänteen aikana. Oletuksena on, että miljoonan euron investointi synnyttää työpaikkoja 17 henkilötyövuoden verran. 7 Määrä on suhteellisen merkittävä, sillä esimerkiksi vuonna 2007 rakentaminen työllisti Lahdessa vajaa henkilöä. Suurin osa työllisyysvaikutuksen hyödyistä ja kunnallisverokertymästä valunee kuitenkin Lahden ulkopuolelle, osin kuitenkin Päijät-Hämeeseen. Korkean profiilin energiatehokkuustyö maksaa kaupungille. Omien rakennusten korjaaminen ja uudisrakentaminen on kallista. Myös neuvonta ja uuden toimintamallin juurruttaminen aiheuttaa kustannuksia. Tulovirtoja syntyy kuitenkin pienentyneistä energiakustannuksista ja kunnallisverokertymästä, joka riippuu siitä, kuinka paljon uusia työpaikkoja syntyy Lahteen. 5.2 Päästöpolun 2 arviointi: Kestävän liikkumisen Lahti Kävelyn ja pyöräilyn osuutta liikenneinvestoinneista on vaikea arvioida, koska kevyttä liikennettä edistetään myös muilla kuin sille korvamerkityillä rahoilla osana laajempia liikennehankkeita. Osa henkilöautoiluun kohdistuvista investoinneista pyrkii myös rajoittamaan autoliikennettä tai sen nopeutta esimerkiksi pihakatujen avulla. Ne ovat siten myös investointeja kestävämpien liikennemuotojen olosuhteiden parantamiseen. Uusilla kaava-alueilla kevyen liikenteen väylästön rakentaminen on itsestään selvä osa alueen infrastruktuurin rakentamista, eikä sitä budjetoida erikseen. Kestävän liikkumisen edistämiseen liittyvä kevyen liikenteen väylien kattavuuden, päällysteiden, valaistuksen, kunnossapidon ja muun laatutason selkeä nosto aiheut- 7 Pesola ym. (2011). taa kuitenkin lisäkustannuksia. Pelkästään nykyistä laadukkaampi väylien talvihoito, puhtaanapito ja rakenteellinen kunnossapito voi lisätä Lahden kaupungin kustannuksia noin miljoonalla eurolla vuosittain, josta muodostuu yli kymmenen vuoden tarkastelujänteellä vajaan kymmenen miljoonan euron lisäkustannukset. Myös selkeästi kestävän liikkumisen edistämiseen liittyvän Lahden keskustan kehittämissuunnitelman osalta on hankala erotella kestävän liikkumisen tavoitteiden osuutta muista näkökulmista, jotka liittyvät elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin tai keskusta-asumisen houkuttelevuuteen ja elinvoimaisuuteen. Todennäköisesti toisen päästöpolun toteuttaminen vaatii vähintäänkin yhtä kattavia keskusta-alueen liikenneratkaisuja kuin mitä tullaan Lahden keskustan liikennesuunnitelmassa ehdottamaan. Tällöin ratkaisun rakentamis- ja kunnossapitokustannukset nousevat useisiin kymmeniin miljooniin euroihin vuoteen 2025 mennessä. Nykyisen laatutason säilyttäminen paikallisessa linja-autoliikenteessä ei varsinaisesti aiheuta lisäkustannuksia. Tason nosto Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelman hahmottelemalle korkeammalle laatutasolle maksaisi perusvaihtoehtoon verrattuna vajaa kolme miljoonaa euroa enemmän. Reilun kymmenen vuoden aikana kustannukset liikkuisivat miljoonassa eurossa. Kustannukset kasvavat esteettömyyteen, terminaalien ja pysäkkien, ajoneuvokaluston ja matkustajainformaation laatuvaatimusten noustessa merkittävästi yli tavanomaisen tason. Vastatakseen yksilöllisempiin liikkumistottumuksiin ja muuttuvaan toimintaympäristöön on joukkoliikennejärjestelmän oltava tulevaisuudessa nykyistä joustavampi. Sitä voidaan edistää esimerkiksi reitiltään vapaammilla tilattavilla minibusseilla tai pienten kaupunkiautojen vuokrausmahdollisuudella. Kaupunkitalouden kannalta on myös olennaista, miten kannattavaa joukkoliikenne Lahdessa on ja kuinka paljon siihen tarvitaan julkista tukea. Kestävän liikkumisen edistäminen on moniulotteinen kokonaisuus ja siihen integroituu merkittäviä investointeja, jotka toteutettaisiin päästöpolun linjauksesta riippumatta. Hyvä esimerkki monisyisestä ja hankalasti hinnoiteltavasta toimenpiteestä on toimintojen sijoittelu kevyen ja joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Liikenteen infrastruktuuriin liittyy kalliita investointeja, joiden avulla voidaan edesaut-

16 ARVIOINTI 12 taa multimodaalisuutta, liikenteen sujuvoitumista ja edelleen liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöjen supistumista Lahden kaupungin alueella. Tällaisista ovat esimerkkejä miljoonan euron matkakeskus tai 100 miljoonan euron Uudenmaan ja Saimaankadun välinen tunnelointi. Karkeastikin arvioiden kestävän liikkumisen kokonaisuuteen panostaminen maksanee lähemmäs sata miljoonaa euroa seuraavan reilun kymmenen vuoden aikana. Jos kustannuksiin lisätään keskustan kehittämisen, matkakeskuksen ja tunneliratkaisut, nousee liikennejärjestelyjen hintalappu lähemmäs 300 miljoonaa euroa. Kestävän liikenteen välilliset hyödyt esimerkiksi kansanterveydellisistä vaikutuksista ja ruuhkakustannusten pienenemisestä ovat merkittäviä, mutta samalla hankalasti mitattavia. Jos esimerkiksi arvioidaan tanskalaisselvityksen 8 perusteella, että jokainen pyöräilty kilometri tuo 0,70 euron hyödyn yhteiskunnalle pienentyneinä onnettomuusja terveydenhuoltokuluina ja sairauspoissaolojen aiheuttaman tuottavuuden vähentymisenä, niin jo kymmenenkin kilometrin keskimääräinen pyöräilymäärän lisäys jokaista lahtelaista kohti merkitsisi pyöreästi miljoonan euron yhteiskunnallisia säästöjä. 5.3 Päästöpolun 3 arviointi: Fossiiliton Lahti Kolmannessa päästöpolussa Lahti Energia investoi päästöttömään energiantuotantoon. Arvioinnin ennustelaskelmien mukaan kaukolämmön kulutus on vuonna 2025 suunnilleen nykytasolla energiatehokkaamman uudis- ja korjausrakentamisen vuoksi. Jätepohjaista kierrätyspolttoainetta hyödyntävän kaasutusvoimalaitoksen KYVO2:n rinnalle tarvitaan tuotantokapasiteettia korvaamaan nykyisen Kymijärven höyryvoimalaitoksen tuotantoa. Laitosinvestointien oletetaan mahdollistavan biopolttoaineiden laajamittaisen käytön sähkön ja kaukolämmön tuotannossa siten, että energiantuotanto perustuu kolmannen päästöpolun oletusten mukaisesti 90 prosenttisesti päästöttömiin energialähteisiin. Joustavasti eri polttoaineista korkealla hyötysuhteella sähköä ja lämpöä tuottava noin MW:n monipolttoainevoimalaitos on yksi ratkaisu. Osin vaihtoehtoisena ratkaisuna olisi nykyisen Kymijärven voimalaitoksen modernisointi. Tarvitaan myös investointeja Lahti Energian muiden energiantuotantolaitoksien uudistamiseen ja kaukolämmön jakelun kehittämiseen ja jakelun lämpöhäviöiden optimoimiseen. Lisäksi voi ilmetä tarvetta paikallisten polttoaineiden hankintaketju- ja terminaali-investointeihin. Kokonaisuudessaan investointitarve liikkunee yhteensä miljoonan euron kokoluokassa. Summa on suuri, mutta kannattaa muistaa, että suurin osa Lahti Energia voimalaitos-, lämpölaitos- ja lämpöverkkoinvestoinneista tarvitsee tehdä päästötavoitteista huolimatta. Suuntaa-antavasti voinee arvioida kuitenkin, että kolmannen päästöpolun vaatimat toimenpiteet tarvitsevat sata miljoonaa euroa kalliimmat voimalaitos- ja polttoaineiden hankintaketjuinvestoinnit kuin perustilanne". Lahti Energia on merkittävä tulonlähde kaupungille. Yhtiön investoinnit merkitsevät Lahden kaupungille vääjäämätöntä tuottotavoitteista tinkimistä. Kaupungin saamien useiden miljoonien eurojen tulojen supistuminen joudutaan kattamaan joko veroja kiristämällä ja maksuja lisäämällä, lainaamalla tai kunnallisia palveluja leikkaamalla. Päästöpolun investoinnit tehdään siten, että Lahti Energian tuotanto pysyy kannattavana ja kaukolämpö pysyy kilpailukykyisenä lämmönlähteenä. Uusiutuviin energialähteisiin siirtymistä vauhdittaa fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuva yhä kovempi kustannuspaine. Tilannetta monimutkaistaa kuitenkin polttoaineiden suhteellisten hintojen muutokset, päästöoikeuksien hintataso ja energiaverotuksen muutokset. Päästötavoitteiden vuoksi tehtävät investoinnit saattavat aiheuttaa kaukolämmön tuotannon kiinteisiin kustannuksiin ja hintaan ainakin väliaikaisen nousupainetta. Hintojen nousu vaikuttaa lahtelaisten ja muiden alueen toimijoiden käytettävissä oleviin tuloihin. Uusien tuotantolaitosten rakentamisvaiheella ja paikallisten polttoaineiden hankinnalla on laitosten käyttövaihetta suurempi työllisyysvaikutus. Esimerkiksi arviolta 125 miljoonan euron monitoimivoimalaitoksen rakentaminen voisi rakentamisprojektin aikana suoraan ja välillisesti työpaikkoja yhteensä yli henkilötyövuoden edestä. Jos monitoimivoimalaitos käyttäisi reilun 600 GWh:n edestä puupohjaisia biopolttoaineita, niiden hankintaketju antaisi töitä arviolta 100 henkilölle 8 Jensen (2007). Cycling, sundhet og økonomi. Baggrundsnotat til Københavns Kommunens Cykelregnskab Lyngby: Trafitec.

17 ARVIOINTI 13 vuosittain Lahden lähialueilla. 9 Varsinaisen voimalaitoksen käyttövaihe työllistäisi korkeintaan 20 henkilöä vuodessa. 9 Ahonen (2004). Metsähakkeen energiakäytön työllisyys- ja tulovaikutukset Case-tutkimus. REDEC Kajaani, Working Papers 47. Oulun yliopisto, Kajaanin kehittämiskeskus, Aikuisja aluekehitysyksikkö. Kajaani: Oulun yliopisto.

18 ARVIOINTI YHDISTELMÄPOLKU Kuvio 3 Yhdistelmäpolku Päästöpolkujen arviointityön lopuksi hahmoteltiin vielä neljäs vaihtoehtoinen Lahden kaupungin kasvihuonekaasujen vähentämispolku. Se pohjautuu alkuperäisten päästöpolkujen painopistealueiden rakennusten energiatehokkuustyön, kestävän liikkumisen ja puhtaamman paikallisen energiantuotannon yhdistelmään. Yhdistelmäpolku on rakennettu siten, että sitä pitkin voidaan saavuttaa vuodelle 2025 asetettu kasvihuonekaasupäästöjen puolittamistavoite. Vaihtoehtoisen päästöpolun SWOT-tarkastelu löytyy raportin liitteestä 1 ja oletukset liitteestä 2. Kestävän liikkumisen edistäminen toteutetaan yhdistelmävaihtoehdossa toisen päästöpolun laajuudessa. Lahtelaisiin suoraan vaikuttavista liikenteen toimenpiteistä tulee näkyvä lippulaiva ja imagoveturi Lahden kaupungille. Vetovoimainen keskusta-alue nojautuu muutoinkin toimiviin kevyen liikenteen ratkaisuihin. Kaupungin kattaa laadukas pyöräilyverkosto ja Lahti on profiloitunut pyöräilykaupungiksi. Julkinen liikenne on myös varteenotettava vaihtoehto henkilöautolle arjen liikkumisessa. Matkakeskus on eri kulkumuotojen toimiva solmukohtana. Kyse ei ole vain kestävästä liikkumisesta, vaan myös ilmastomyötäisistä logistisista ratkaisuista, joita edesauttavat aluetason logistinen optimointi ja Lahden logistiikkakeskus. Yhdistelmäpolku ei painota yhtä vahvasti uudis- ja korjausrakentamiseen liittyvän energiatehokkuuden edistämistä kuin ensimmäinen päästöpolkuvaihtoehto. Lahden kaupungin ja muiden paikallisten toimijoiden asettama tavoitetaso on kuitenkin asetettu tavoitteellisesti askeleen säädöstason kehityksen edelle. Kaupungin koordinoima rakennusten ja rakentamisen energiatehokkuustyö yhdistyy tiiviisti muiden sektorien energiansäästötyöhön. Erityisesti vääjäämättömältä näyttävää sähkönkulutuksen kasvua saadaan hidastettua teknisten ratkaisujen kautta ja ennen kaikkea kulutustottumuksiin vaikuttamalla. Muiden päästöpolkujen tavoin sähkön päästöosuutta vähentää valtakunnallisen sähkön ominaispäästöjen supistuminen. Lahti Energia on yhdistelmäpolkuvaihtoehdossakin avaintoimija lahtelaisessa ilmastotyössä. Energiayhtiön oletetaan vähentävän fossiilisperäisten polttoaineiden osuutta 60 prosentilla tavoitevuoteen 2025 mennessä. Kymijärven höyryvoimalaitoksen tuotannon väheneminen katetaan vahvasti biopoltto-

19 ARVIOINTI 15 ainepohjaisella kaukolämmön ja sähköntuotannolla. Rakennusten energiatehokkuuteen, kaukolämmön kilpailukykyyn ja kestävään liikkumiseen vaikuttaa se, kuinka eheänä yhdyskuntarakenne saadaan pidettyä. Rakentamisen, maankäytön ja liikenteen suunnittelu on yhdistelmävaihtoehdossa hitsattu kokonaisuudeksi ja aktiiviseksi vuorovaikutusprosessiksi. Nykyisen kaupunkirakenteen sisään tai viereen rakennetaan tiivistävää kerrostalo- ja kaupunkimaista matalatiivisrakentamista siten, että tarjonta vastaa asukkaiden kysyntää viihtyvyydellään ja houkuttelevuudellaan. Neuvontaan, koulutukseen kampanjointiin ja positiiviseen viestintään panostetaan. Laajalla rintamalla tapahtuva ilmastotyö on näkyvää ja Lahden imago vihreänä kaupunkina vankistuu. Lahti Energian tapauksessa ei ole oikeastaan kyse ylimääräisestä panostuksesta, vaan kilpailullisilla markkinoilla toimivan yrityksen rationaalisesta toiminnasta. Kestävään liikkumiseen ja energiatehokkuuteen sijoitetut eurot kantavat puolestaan satoa pidemmällä jänteellä kulutuksen ja yksilötason muutoksina. Ennustelaskelman perusteella yhdistelmäpäästöpolun avulla voidaan pienentää Lahden asukasmääräisiä kasvihuonekaasupäästöjä 45 prosenttia nykyisestä tavoitevuoteen 2025 mennessä. Kun huomioidaan päästöennusteisiin liittyvä viiden prosenttiyksikön virhemarginaali ylös- ja alaspäin, niin yhdistelmäpolulla on mahdollista saavuttaa Lahden kaupungin asettama kasvihuonekaasupäästöjen puolittamistavoite etenkin jos vielä hyödynnetään apuna edellä mainittuja joustomekanismeja. Lahden ilmastotyössä käytetään apuna nykyistä laajempaa toimintapalettia. Omien toimenpiteiden lisäksi voidaan hyödyntää kustannustehokkaita joustomekanismeja päästötavoitteen saavuttamisessa. Mahdolliset EU:n taakanjakopäätöksen sallimat ajalliset joustot 10 sekä vähiten kehittyviltä mailta ostettavat päästöyksiköt tukevat Lahden kaupungin ja lahtelaisten omaa ilmastotyötä ja osoittavat vastuunottoa asetetuista tavoitteista. Joustomekanismien avulla voidaan periaatteessa välttää saavutettujen päästösäästöjen suhteen liian kalliiksi ja liian riskialttiiksi muodostuvat paikalliset ratkaisut. Joustomekanismeja tarvitaan Lahdessakin, sillä energiatehokkuustyö, kestävän liikkumisen kehittäminen ja investoinnit puhtaampaan energiantuotantoon nielevät vaihtoehtoisessakin päästöpolussa rahaa. Kolmeen toimintalinjaan nojautuva yhdistelmäpolku on todennäköisesti peruspolkuja kalliimpi. Sen päätoimenpiteiden hintalappu voi liikkua miljoonan euron tasolla reilun kymmenen vuoden tarkastelujänteellä, kun kolmen muun päästöpolun hintalaput liikkuivat reilun sadan miljoonaan euron luokassa. Karkeasti arvioiden kestävän liikkumisen osuus on 100 miljoonaa. Säädöksiä energiatehokkaampi uudis- ja korjausrakentaminen maksaa miljoonaa kuten myös Lahti Energian lisäpanostus. Jos energiayhtiö tekee päästöttömämmät valinnat markkinoiden ja päästökaupan kaltaisten ohjausinstrumenttien paineessa, niin 10 Katso esim. Lindroos, Hast, Ekholm ja Savolainen (2011). Arvio ei-päästökauppasektorin päästövähennyskeinoista ja -kustannuksista Suomessa. VTT Tiedotteita Espoo: VTT.

20 1-16 LIITE 1 PÄÄSTÖPOLKUVAIHTOEHTOJEN SWOT-KUVIOT Vahvuudet Kaupunki toiminnan moottorina Näkyvää toimintaa ja imagohyötyjä Askeleen edellä säädöksiä Suunnittelun vahva integrointi Uudistamisen muut hyödyt Työllistävä vaikutus Lahti Energialla polkua tukeva rooli Heikkoudet Energiatehokkuustyön kustannukset Vaatii osaavaa työvoimaa Mahdollinen näkymättömyys asukkaille Tarvitsee pitkäjänteisiä tukitoimia Mahdollisuudet Koulutus ja tuotekehitys Kasvu rakentamisen moottorina Energiatehokkuusmatkailukohde Energiatehokkuuskoulutus Asumisväljyyden kasvun hidastuu Lahtelaisten ja yritysten rooli Tiedon ja asenteen levittäminen Smart Building ja Smart Cities Energiatehokkuus ja laitosinvestointitarve Uhat Toimimaton suunnittelun integrointi Rakentamisen liiallinen kallistuminen Kysynnälle liian tiiviit ratkaisut Osaavan työvoiman puute Asumisväljyyden kasvu Toimijoita ei saada mukaan Matalaenergiatalojen yleistymisen vaikutus kaukolämmön kysyntään Liikenteen määrän kasvu Liikenteen teknologinen kehitys Kuvio 4 Päästöpolkuvaihtoehdon 1 SWOT-nelikenttäkuvio