Rakentamismääräykset uudistuvat

Transkriptio

1 Rakentamismääräykset uudistuvat Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Valkea talo, Helsinki

2 Sisältö 1. Rakentamisen sääntelyn keskeiset periaatteet ja ajankohtaiset muutostarpeet 2. Koko Rakentamismääräyskokoelma uudistuu 3. Esteettömyyteen velvoittavat säännökset 4. Esteettömyyttä vauhdittavat tekijät 5. Esteettömyyssäännösten kehittämistarpeita

3 Maankäyttö- ja rakennuslain päälinjauksia Maankäytössä Kuntien päätösvalta lisääntyy Vuorovaikutusta ja osallistumismahdollisuuksia Muutoksenhaku hallintotuomioistuimiin Rakentamisessa Rakentamisen laatu ja vastuut tasapainoon Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvastuu Suunnittelijoiden ja työnjohdon pätevyys Pääsuunnittelijavaatimus MRL korostaa hyvää suunnittelua rakentamisen laadun varmistajana Erja Väyrynen

4 Rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää 1) hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista 2) rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin 3) rakennetun ympäristön ja rakennuskannan suunnitelmallista ja jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitoa. MRL 12

5 Rakentamisen säännökset muutostilassa 2010-luvulla Perustuslaista johtuvia tarkistustarpeita Muutokset maankäyttö- ja rakennuslakiin Muutokset Suomen rakentamismääräyskokoelmaan ja sen rakenteeseen EU:n direktiivien toimeenpano Erityisesti energiatehokkuutta koskevat vaatimukset Muita säännösten tarkistustarpeita Rakentamismääräyskokoelman osat uudistuvat keskimäärin 5 7 vuoden välein Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi Erja Väyrynen

6 Perustuslaista johtuvat tarkistukset Perussäännökset nykyistä täsmällisemmin lakiin (kootaan eri säädöstasoilta) 2. Laissa selkeät ja tarkkarajaiset asetuksenantovaltuudet pykäläkohtaisesti 3. Asetuksina annetaan lakia tarkentavia säännöksiä 4. Asetukset ja ei-velvoittavat ohjeet erotetaan toisistaan (asetuksissa ei enää ohjeita) 5. Suomen rakentamismääräyskokoelmaan kootaan edelleen rakentamista koskevat säännökset Erja Väyrynen

7 Esimerkki perustuslain edellyttämästä säännösmuutoksesta: MRL (ennen) MRL ( ) Rakentamiselle asetettavat vaatimukset Rakennuksen tulee sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla täyttää rakenteiden lujuuden ja vakauden, paloturvallisuuden, hygienian, terveyden ja ympäristön, käyttöturvallisuuden, meluntorjunnan sekä energiatalouden ja lämmöneristyksen perusvaatimukset (olennaiset tekniset vaatimukset). Rakentamiselle asetettavat vaatimukset Rakennus on suunniteltava ja rakennettava ja rakennuksen muutos- ja korjaustyöt tehtävä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutos toteutettava siten, että rakennus täyttää siihen yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus ja rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen 117 a g :ssä tarkoitetut olennaiset tekniset vaatimukset. Rakennuksen tulee täyttää Rakennus on suunniteltava ja rakennettava. Erja Väyrynen

8 Olennaiset tekniset vaatimukset / käyttöturvallisuus ja esteettömyys 117 d (voimaan ) "Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että sen käyttö ja huolto on turvallista. Rakennuksesta eikä sen ulkotiloista ja kulkuväylistä saa aiheutua sellaista tapaturman, onnettomuuden tai vahingon uhkaa, jota ei voida pitää hyväksyttävänä." Uusi 117 e (voimaan ) "Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen piha- ja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta."

9 Sääntelyn lähtökohdat säilyvät Rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan säännösten ja myönnetyn luvan mukaisesti Rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakennustoimintaa yleisen edun kannalta ja osaltaan huolehtii, että rakentamisessa noudatetaan MRL:a Rakentamiselle asetettavat olennaiset tekniset vaatimukset nyt MRL:ssa (voimaan ) ja tarkemmin asetuksissa Kunnan rakennusvalvontaviranomaisella laaja soveltamis- ja harkintavalta

10 2. Koko Rakentamismääräyskokoelma uudistuu

11 Suomen rakentamismääräyskokoelma MRL 13 (ennen): Asianomainen ministeriö antaa tätä lakia täydentäviä rakentamista koskevia teknisiä ja näitä vastaavia yleisiä määräyksiä ja ohjeita, jotka julkaistaan Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Ministeriö myös huolehtii valtion viranomaisten antamien rakentamista koskevien määräysten yhteensovittamisesta. Määräyskokoelmaan voidaan ottaa myös muun lainsäädännön nojalla annettuja rakentamista koskevia määräyksiä. Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia. Ohjeet sen sijaan eivät ole velvoittavia, vaan muitakin kuin niissä esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää, jos ne täyttävät rakentamiselle asetetut vaatimukset. Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät. Erja Väyrynen

12 MRL 13 (voimaan ): Ympäristöministeriö ylläpitää Suomen rakentamismääräyskokoelmaa, johon kootaan tämän lain (MRL) nojalla annetut rakentamista koskevat säännökset ja määräykset sekä ministeriön ohjeet. Suomen rakentamismääräyskokoelmaan voidaan koota myös valtion muiden viranomaisten antamia rakentamista koskevia määräyksiä. Erja Väyrynen

13 Rakentamismääräyskokoelman säännökset tunnetaan ja niitä käytetään (Lähde: FCG kysely 2013)

14 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA (2013) A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus Määräykset ja ohjeet 2006 A2 Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat Määräykset ja ohjeet 2002 A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Määräykset ja ohjeet 2000 A5 Kaavamerkinnät Määräykset 2000 B RAKENTEIDEN LUJUUS B1 Rakenteiden varmuus ja kuormitukset Määräykset 1998 B2 Kantavat rakenteet Määräykset 1990 B3 Pohjarakenteet Määräykset ja ohjeet 2004 B4 Betonirakenteet Ohjeet 2005 B5 Kevytbetoniharkkorakenteet Ohjeet 2007 B6 Teräsohutlevyrakenteet Ohjeet 1989 B7 Teräsrakenteet Ohjeet 1996 B8 Tiilirakenteet Ohjeet 2007 B9 Betoniharkkorakenteet Ohjeet 1993 B10 Puurakenteet Ohjeet 2001 C ERISTYKSET C1 Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa Määräykset ja ohjeet 1998 C2 Kosteus Määräykset ja ohjeet 1998 C4 Lämmöneristys Ohjeet 2012 D LVI JA ENERGIATEHOKKUUS D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot Määräykset ja ohjeet 2007 D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto Määräykset ja ohjeet 2012 D3 Rakennusten energiatehokkuus Määräykset ja ohjeet 2012 D4 LVI-piirrosmerkit Ohjeet 1978 D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2012 D7 Kattiloiden hyötysuhdevaatimukset Määräykset 1997 E RAKENTEELLINEN PALOTURVALLISUUS E1 Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 E2 Tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuus Ohjeet 2005 E3 Pienet savuhormit Ohjeet 2007 E4 Autosuojien paloturvallisuus Ohjeet 2005 E7 Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus Ohjeet 2004 E8 Muuratut tulisijat Ohjeet 1985 E9 Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus Ohjeet 2005 F YLEINEN RAKENNUSSUUNNITTELU F1 Esteetön rakennus Määräykset ja ohjeet 2005 F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2001 G ASUNTORAKENTAMINEN G1 Asuntosuunnittelu Määräykset ja ohjeet 2005 Erja Väyrynen

15 Nykyisen rakentamismääräyskokoelman kaikki osat uusitaan vuoden 2017 loppuun mennessä Velvoittavat säännökset ja ei-velvoittavat ohjeet erotetaan selkeästi toisistaan Jaetaan kokonaisuuksiin olennaisten teknisten vaatimusten mukaisesti (117 a g ) Säännökset tarpeen mukaan erikseen myös korjausrakentamisesta tavoitteena joustava soveltaminen kohteen ominaisuuksien ja erityispiirteiden huomioon ottamiseksi Säännösten kokonaismäärä vähenee Ohjeita, oppaita ja koulutusta yhtenäisen soveltamisen tueksi

16 Olennaiset tekniset vaatimukset Suomen rakentamismääräyskokoelma 2017 Yleinen osa Tulossa v Asetus suunnittelutehtävien vaativuusluokista Asetus työnjohtotehtävien vaativuusluokista Asetus suunnitelmista ja selvityksistä Asetus viranomaisvalvonnasta ja teknisestä tarkastuksesta 117 a 117 b 117 c 117 d 117 e Rakenteiden lujuus ja vakaus Paloturvallisuus Terveellisyys Käyttöturvallisuus Esteettömyys Asetus kantavien rakenteiden suunnittelusta Asetus pohjarakenteiden suunnittelusta Tulossa v Asetus rakennusten käyttöturvallisuudesta Asetus rakennusten esteettömyydestä 117 f 117 g Meluntorjunta ja ääniolosuhteet Energiatehokkuus Erja Väyrynen

17 3. Esteettömyyteen velvoittavat säännökset

18 Maankäyttö- ja rakennuslaki / kaavoitus MRL 5 : " Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista;

19 Maankäyttö- ja rakennuslaki / rakentaminen MRL mom: "Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoitettu."

20 Maankäyttö- ja rakennusasetus MRA mom : Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liike- ja palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut. Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekä muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset. Työtiloja sisältävän rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee työn luonne huomioon ottaen huolehtia siitä, että myös 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on tasa-arvon näkökulmasta riittävät mahdollisuudet työntekoon.

21 Suomen rakentamismääräyskokoelma F1 Esteetön rakennus Kulkuyhteydet Tasoerot Hygieniatilat Kokoontumistilat Majoitustilat F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus Porras Luiska, tasanne Kaide ja käsijohde Valoisuus ja valaistus Lattiapinnat Ovet ja portit Kulkukorkeus Hissit, liukuportaat Sisätilojen turvavarusteet Ulkotilojen turvallisuus G1 Asuntosuunnittelu Tilat ja varustus Ovet ja kulkuaukot Kulkuyhteydet

22 4. Esteettömyyttä vauhdittavat tekijät

23 Nykyinen hallitusohjelma Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien hallinnonalojen ja ministeriöiden toimintaan. Laaditaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Edistetään hissirakentamista, asuntojen korjaamista sekä rakennuskannan esteettömyyttä ja turvallisuutta. Jatketaan vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) toimeenpanoa. Vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjausavustusten riittävyys turvataan. Parannetaan arkiliikunnan mahdollisuuksia yhdyskuntarakennetta kehittämällä ja laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen esteettömyyttä lisäämällä.

24 Yhdenvertaisuutta edistetään YK:n vammaisyleissopimus Suomi allekirjoittanut sopimuksen 2007 mutta ratifiointi vielä kesken (EU ratifioinut tammikuussa 2011) runsaasti velvoitteita vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi: kaikille sopiva suunnittelu (universal design), esteettömyys rakennetussa ympäristössä eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä EU:n yhdenvertaisuusdirektiivi valmisteilla, tavoitteena yhdenvertaisuus riippumatta mm. iästä tai vammaisuudesta käsittelee mm. palvelujen saavutettavuutta, esteettömyyttä ja kohtuullista mukautusta yhdenvertaisuuden kannalta Vammaispoliittinen ohjelma VAMPO työkalu YK:n sopimuksen toimeenpanoon + seurantaan esteettömyystoimet yhteistyössä YM, LVM, OKM

25 Korjausrakentamisen nousu Valtaosa ja 1970-lukujen kerrostaloista peruskorjausiässä Esteettömyys on yksi Korjausrakentamisen strategian painopisteistä Esteettömyyden parantamista tulisi aina harkita korjaushankkeen yhteydessä, vaikka määräykset eivät vielä velvoita siihen Selvitys rakennetun ympäristön esteettömyyden tilasta, jotta voidaan arvioida korjaustarpeen määrä Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteena kotona asuminen mahdollisimman pitkään: olemassa olevan asunto- ja rakennuskannan korjaaminen keskeistä

26 Väestön määrä Väestörakenteen muutos ja asumisen ratkaisut ,3 milj. henkeä v = lähi-, tuki- ja kotipalvelut, palveluasuminen v = asunnon korjaus esteettömäksi / muutto esteettömään asuntoon, lähi-, tuki- ja kotipalvelut 80+ väestö vuotiaat vuotiaat v = ennakointi / varautuminen, muutto esteettömään asuntoon

27 Miljoona esteetöntä asuntoa 2030 asuntojen määrä 27

28 asuntojen määrä Miljoona Esteettömien esteetöntä asuntojen asuntoa osuus % 10% 28

29 Esteettömyyskorjausten tarve kerrostaloissa pientaloissa yhteensä Asuntojen korjaustarve 2030 mennessä Vuosittainen esteettömyyskorjaustarve : - uusi hissi + esteetön sisäänkäynti (500 hissiä) hissillisten talojen esteettömyyskorjaukset (yhteistilat + asunnot) pientalojen esteettömyyskorjaukset 9000 yhteensä

30 5. Esteettömyyssäännösten kehittämistarpeita

31 Esteettömyyssäännösten uudistaminen Tavoitteet yhdenvertaisuuden edistäminen ikääntyneille sopivan, turvallisen ja esteettömän asuntokannan riittävyyden varmistaminen RakMk-uudistuksen yhteiset tavoitteet selkeä ja käytännöllinen sääntely velvoittavat säännökset ja ei-velvoittavat ohjeet erotetaan toisistaan korjausrakentamiselle omat säännökset säännösten yhtenäisempi soveltaminen

32 Esitettyjä kehittämistarpeita Eri osien (F1, F2, G1) parempi koordinointi Korjausrakentamista varten omat säännökset Kuulo- ja näkövammaisten tarpeet paremmin huomioon Kaavoituksen merkitystä korostettava Säännöksiä autopaikoista ja ulkoalueista Esteetön ja turvallinen rakennettu ympäristö Lisää kuvitusta soveltamisen tueksi Selkeämpiä mitoitusohjeita Rakennuttajille ja suunnittelijoille tietoa hyvistä käytännöistä

33 Eri osien (F1, F2, G1) parempi koordinointi Korjausrakentamista varten omat säännökset Valistunut tilaaja, hyvä suunnittelu ja huolellinen toteutusketju Kuulo- ja näkövammaisten tarpeet paremmin huomioon Kaavoituksen merkitystä korostettava Säännöksiä autopaikoista ja ulkoalueista Esteetön ja turvallinen rakennettu ympäristö Lisää kuvitusta soveltamisen tueksi Selkeämpiä mitoitusohjeita Rakennuttajille ja suunnittelijoille tietoa hyvistä käytännöistä Elämisen laatua kaikille