HISTORIA- JA MAANTIETEIDEN LAITOKSEN LAATURAPORTTI 2014

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopisto HISTORIA- JA MAANTIETEIDEN LAITOKSEN LAATURAPORTTI 4 - ja maantieteiden laitoksen laatukäsikirjassa on kuvattu keskeiset toiminnot, joilla laatutyölle asetetut tavoitteet pyritään saavuttamaan. Laadunvarmistusta seurataan opiskelijoilta saadun palautteen lisäksi erilaisten indikaattorien avulla. Laitoksen keskeisimpiä mittareita ovat muun muassa opiskelijoiden opintojen eteneminen, kertyneet opintopistemäärät ja arvosanojen taso, pro gradu -tutkielmien määrät ja arvosanat, tutkintojen määrä ja valmistumisajat. Laaturaportissa selvitetään laatutyön toteutumista historia- ja maantieteiden laitoksella vuonna 4. Vertailtavuuden mahdollistamiseksi taulukoissa on esitetty tiedot neljältä vuodelta ( 4). Keskeisistä mittareista esitetyt tiedot perustuvat Itä-Suomen yliopiston hallinnon tuottamiin raportteihin. - ja maantieteiden laitoksen pääaineopiskelijoille toteutettiin opiskelijakysely huhtikuussa 4. Vastauksia tuli sangen vähän, sillä kyselyyn vastasi ainoastaan 6 opiskelijaa. He jakaantuivat eri pääaineisiin seuraavasti: 5 maantieteen, 8 historian, 3 ympäristöpolitiikka ja -oikeuden ja 5 ympäristöpolitiikan opiskelijaa. Laaturaportissa esitellään lyhyesti keskeiset opiskelijakyselyn tulokset. Opiskelijakysely analysoidaan oppiaineittain kevään 5 aikana. Vastaukset otetaan huomioon lukuvuosien 6 7 ja 7 8 opetussuunnitelmia laadittaessa. Laaturaportissa paneudutaan aiempia vuosia tarkemmin laitoksen tutkimukseen. - ja maantieteiden laitoksella on työskennellyt..5 alkaen hankesuunnittelija, jonka vastuulla on laitoksen hankkeiden koordinointi, projektinhallintajärjestelmän hallinnointi laitoksella sekä tutkijoiden avustaminen tutkimushankkeiden hakuun liittyvissä hallinnollisissa asioissa.

2 Suoritetut tutkinnot Taulukko. - ja maantieteiden laitoksella suoritetut tutkinnot vuosina Tohtorin tutkinnot Lisensiaatin tutkinnot Maisterin tutkinnot Kandidaatin tutkinnot ja maantieteiden laitoksella suoritettiin vuonna 4 yhteensä tutkintoa: 5 tohtorin, lisensiaatin, 6 maisterin ja 34 kandidaatin tutkintoa. Laitoksen tulostavoitteeksi on asetettu 6 maisterin ja 7 tohtorin tutkintoa. Maisterin tutkintojen osalta tulostavoitteeseen yllettiin. Suoritettujen kandidaatin tutkintojen määrä oli huolestuttavan alhainen. Tarkasteltaessa kolmivuotiskautta 4 tulostavoitteesta jäätiin 9 maisterin tutkintoa. Tohtorin tutkintojen osalta tulostavoitteesta jäätiin 7 tutkintoa kolmivuotiskaudella 4. Taulukoissa 4 on esitetty tarkempia tietoja tutkintojen laajuuksista ja keskimääräisistä suoritusajoista. Maisterin tutkintojen keskimääräiset suoritusajat eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Taulukko. Kandidaatin tutkinnot Maisterin tutkinnot , v kk 6 v 3 kk 5 v 5 kk 3 98,8 6,5 vuotta ,7 vuotta v 5 kk Aineenopettajan tutkinnot Arkistoalan syventävät opinnot tutkinnossa Taulukko 3. Kandidaatin tutkinnot Maisterin tutkinnot , , vuotta 4 v, kk 9 6,4 5,3 vuotta ,9 vuotta 4 v 6 kk v 4 kk Aineenopettajan tutkinnot Arkistoalan syventävät opinnot tutkinnossa

3 Taulukko 4. Kandidaatin tutkinnot Maisterin tutkinnot ,6 8 87/8 3,9 vuotta 3 v kk 3 v kk /5 v 5 kk 5,4 vuotta ,4 vuotta 4 + 4/36 5 v 8 kk /5 v 5 kk ei suoritettuja tutkintoja Tietoa opiskelijoista - ja maantieteiden laitoksella oli vuonna 4 yhteensä 743 tutkinto-opiskelijaa. Perustutkintoopiskelijoita oli yhteensä 655 ja jatkotutkinto-opiskelijoita 88. Opiskelijamäärät 4 Tutkinto-opiskelijat Laitoksen yhteiset Perustutkinto-opiskelijat Laitoksen yhteiset Jatko-opiskelijat Laitoksen yhteiset Henkilökunta/perustutkinto-opiskelijat (historia ja maantiede) 3 4 Läsnä olevat perustutkintoopiskelijat/opettaja Maisterintutkinnot/opettaja 39,5 7 3,9 3, 47,5 36,4 3,5,6 43,9 37 3, 43,7 3 4,3 3, Hakijamäärät 4 Hakijamäärä ja ympäristöpolitiikka Valintakokeeseen osallistuneet ja ympäristöpolitiikka Opiskelupaikan vastaanottaneiden sukupuolijakauma (n/m %) ja ympäristöpolitiikka /67 56/ /68 6/ /7 64/ /57 6/4

4 Laitoksen hakukohteiden valintakokeet järjestettiin vuonna 4 toista kertaa Lahdessa. Valintakokeen hajauttaminen kolmelle paikkakunnalle vaikutti sekä hakijamäärään että valintakokeen osallistuneiden määrään. Molemmissa hakukohteissa puolet opiskelupaikan vastaanottaneista oli suorittanut valintakokeen Lahdessa. Valintakokeen järjestäminen Lahdessa näyttää onnistuneelta kokeilulta. n hakukohteeseen vuonna 3 valituista, opiskelupaikan vastaanottaneista opiskelijoista 4 prosenttia suoritti valintakokeen Lahdessa, 4 prosenttia Joensuussa ja prosenttia Kuopiossa. Heistä 8 (93 prosenttia) oli läsnä olevia opiskelijoita lukuvuonna 4 5. Kaksi opiskelijaa (7 prosenttia) oli poistettu kirjoilta toinen oli suorittanut valintakokeen Lahdessa ja toinen Joensuussa. Hakukohteeseen maantiede ja ympäristöpolitiikka valittiin vuoden 3 päävalinnassa 5 opiskelijaa. Opiskelupaikan vastaanottaneista 48 prosenttia oli suorittanut valintakokeen Joensuussa, 36 prosenttia Lahdessa ja 6 Kuopiossa. Lukukaudella 4 5 päävalinnoissa 3 valituista opiskelijoita 36 (7 prosenttia) oli läsnä olevia historia- ja maantieteiden laitoksen pääaineopiskelijoita. Kaksi opiskelijaa (4 prosenttia) oli vaihtanut pääainetta Itä-Suomen yliopistossa, seitsemän opiskelijaa (4 prosenttia) oli ilmoittautunut poissa olevaksi ja viisi opiskelijaa ( prosenttia) oli kirjoiltapoistettu. Hakijamäärät, kansainväliset maisteriohjelmat Hakijamäärä BOC Enviro Hyväksytyt BOC Enviro Opiskelupaikan vastaanottaneet BOC Enviro Keväällä 5 Border Crossings: Global and Local Societies in Transition -maisteriohjelmassa oli yhteensä 9 läsnä opiskelijaa, joista 4 on yhteiskuntamaantieteen pääaineopiskelijoita. Poissa olevia on yhteensä 8, joista 5 on yhteiskuntamaantieteen pääaineopiskelijoita. Environment, Natural Resources and Climate Change - maisteriohjelmassa oli 33 läsnä olevaa opiskelijaa, joista 8 opiskelijan pääaineena on ympäristöpolitiikka. Poissa olevia on yhteensä 8, joista 4 on ympäristöpolitiikan pääaineopiskelijoita. Border Crossings: Global and Local Societies in Transition -maisteriohjelmasta valmistui vuonna 4 yhteensä kolme maisteria pääaineenaan yhteiskuntamaantiede. Environment, Natural Resources and Climate Change - maisteriohjelmasta valmistui vuonna 4 yksi maisteri ympäristöpolitiikan pääaineesta. Vaihto-opiskelu (vähintään 3 kuukauden vaihtoon lähteneet) Maantieteet 4 8 3

5 : : Iso-Britannia (), Saksa (), Espanja : Iso-Britannia, Ranska, Yhdysvallat 3: Iso-Britannia (), Japani, Saksa, Yhdysvallat 4: Iso-Britannia, Japani Maantieteet: : Saksa (), Islanti, Kiina, Kreikka, Puola, Ranska, Tanska, Venäjä, Viro : Islanti (), Saksa, Unkari 3: Ruotsi (), Belgia, Espanja, Islanti, Marokko, Saksa, Unkari 4: Kiina (), Puola (), Itävalta, Japani, Namibia, Ruotsi, Saksa, Tshekki : : Ruotsi, Saksa, Yhdysvallat : Espanja 4: Meksiko, Ruotsi Opintosuoritukset maksavan organisaation mukaan vuonna 4 - ja maantieteiden laitoksen yhteiset Yhteensä 893 op 76 op 5773 op 5 op 6798 op Tietoja laitoksesta Tutkimus sijoittui jälleen tieteenalallaan parhaan joukkoon QS World Rankings listalla, kuten se on tehnyt jo vuodesta alkaen. - ja maantieteen laitoksella tehtävä tutkimus sai valtakunnallista tunnustusta kun akatemiatutkija Irmeli Mustalahti sai vuoden 4 akatemiapalkinnon yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Täydentävä rahoitus Täydentävä rahoitus pysyi vuoden 4 likimain samalla tasolla kuin edeltävänä vuonnakin, niin rahoituksen määrässä kuin prosentuaalisestikin (38 % laitoksen rahoituksesta). Rahoituksen haussa onnistuttiin, sillä vuodelle 5 täydentävän rahoituksen osuus nousi 46 prosenttiin. Laitoksella käynnistyi vuonna 4 kolme uutta Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta, joiden yhteenlaskettu kokonaisrahoitus oli liki,3 milj. Kilpaillun hankerahoituksen osuus nousi edellisestä vuodesta 8,6%. Täydentävästä rahoituksesta saatujen yleiskustannusten palautus oli 6% laitoksen perusrahoituksesta. Rahoitus 3-5 Toteuma Toteuma Rahoitus 3 % 4 % 5 % Täydentävä rahoitus % % %

6 yhteensä Suomen Akatemia Tekes % % % EU % % % Rakennerahastot % % % Liiketaloudellinen % % 8 % Muu täydentävä rahoitus % % % Perusrahoitus yhteensä % % % OKM:n perusrahoitus/ käyttö, tilat % % % OKM:n perusrahoitus/palkat % % 8 7 % Strateginen rahoitus % % 54 % Tutkijakoulurahoitus % % % Yleiskustannuspalautukset % % 4 6 % Alkaneet täydentävän rahoituksen hankkeet -5 (kokonaisrahoitus) 3 4 Yhteensä Päärahoittaja hankkeet kokonaisrahoitus hankkeet kokonaisrahoitus hankkeet kokonaisrahoitus Suomen Akatemia Tekes 58 5 EU-tutkimusohjelmat EU-koulutusohjelmat EAKR Ministeriöt Säätiöt, lahjoitusprofessuuri Säätiöt, hankkeet Säätiöt, apurahat Muu julkinen Ulkomainen rahoitus YHTEENSÄ Vuonna 4 laitoksella tehtiin tutkimusrahoitushakemuksia lähes 4 miljoonan euron arvosta, josta 86,7 % oli Suomen Akatemialle osoitettuja. Näistä 7 hakemuksesta vain muutama on saanut myönteisen rahoituspäätöksen. Säätiöille osoitettiin kaksi tutkimushankehakemusta ja 6 apurahahakemusta, joitten yhteissumma oli lähes miljoona euroa. EU:n uuteen puiteohjelmaan Horizon tehtiin kaksi hakemusta. Laitoksen julkaisut vuosina A Tieteelliset referee-julkaisut B Tieteelliset ei-referee julkaisut Opetus- ja tutkijavierailut HiMalta ulkomaille 7 4 opettajat 5 7 tutkijat 7

7 Ulkomailta HiMalle opettajat tutkijat 6 4 Pro gradu -tutkielmien arvosanat Kuviot ja kuvaavat historian pro gradu -tutkielmien arvosanoja, kuviot 3 ja 4 maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen pro gradu -tutkielmien arvosanoja sekä kuvio 5 ympäristöpolitiikan pro gradu - tutkielmien arvosanoja. n pro gradu -tutkielmia tarkastettiin vuonna 4 yhteensä 9 (6 Suomen historian ja 3 yleisen historian opinnäytettä), ja niiden arvosanat vaihtelivat arvolauseiden eximia cum laude approbatur ja non sine laude approbatur välillä. Maantieteiden 4 pro gradu -tutkielman arvosanat olivat arvolauseiden laudatur ja lubenter approbatur välillä. Ympäristöpolitiikassa valmistui kolme pro gradu - tutkielmaa arvosanalla magna cum laude approbatur. Kuvio. Suomen historian ja yleisen historian pro gradu -tutkielmien arvosanajakauma vuonna 4 Pro gradu -tutkielmien arvosanat 4, historia N=9 NSA 4 % ECL 4 % CL 4 % MCL 8 %

8 Kuvio. Suomen historian ja yleisen historian pro gradu -tutkielmien arvosanajakauma 4 Pro gradu -tutkielmien arvosanat - 4, historia N= LA L % % NSA % ECL 8 % CL 3 % MCL 36 % Kuvio 3. Maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen pro gradu -tutkielmien arvosanajakauma 4 Pro gradu -tutkielmien arvosanat 4, maantiede & yhteiskuntamaantiede N=4 L 8 % L 8 % C 5 % E 7 % M 4 %

9 Kuvio 4. Maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen pro gradu -tutkielmien arvosanajakauma 4 Pro gradu -tutkielmien arvosanat - 4, maantiede ja yhteiskuntamaantiede N=8 NSA % LA 5 % A L % 4 % ECL % CL 37 % MCL 4 % Kuvio 5. Ympäristöpolitiikan pro gradu -tutkielmien arvosanajakauma 4 Pro gradu -tutkielmien arvosanat - 4, ympäristöpolitiikka N=8 NSA 3 % ECL % CL 3 % MCL 6 %

10 Opiskelijapalaute - ja maantieteiden laitoksen pääaineopiskelijoille suunnattu opiskelijakysely toteutettiin huhtikuussa 5 Webropol-kyselynä. Opiskelijakyselyssä selvitettiin opiskelijoiden näkemyksiä muun muassa opetussuunnitelmista, opetusjärjestelyistä (tentit mukaan lukien), opetusmenetelmistä, ohjauksesta, tiedottamisesta sekä opiskeluilmapiiristä. Vastaajat ilmoittivat lukevansa säännöllisesti sähköpostitse lähetetyt tiedotteet ja saavansa riittävästi tietoa opiskeluun liittyvistä ajankohtaisista asioista. Vastaajat arvioivat opiskeluilmapiirin kannustavaksi. Enemmistön mielestä henkilökuntaa on i helppo lähestyä. Tenttimahdollisuuksia katsottiin olevan riittävästi, mutta tenttikirjallisuutta toivottiin lisää. Sähköinen tenttijärjestelmä koettiin myönteiseksi kehitykseksi. Avovastauksissa esitettiin, että yleisessä tentissä suoritettavia kirjatenttejä pitäisi siirtää sähköiseen tenttijärjestelmään nykyistä enemmän. Kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat pääsääntöisesti sitä mieltä, ettei opetus jakaudu tasaisesti lukuvuoden aikana. Monet opiskelijat nostivat avovastauksissa esiin, että opetus painottuu liiaksi toisen ja kolmannen periodin ajaksi sekä pääaineen että sivuaineiden opinnoissa. Opintojaksojen osaamistavoitteiden kuvaamiseen pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Erityisesti historian sekä ympäristöpolitiikka ja -oikeuden pääaineopiskelijoiden mielestä kontaktiopetusta ei ole riittävästi. Lähes puolet vastaajista koki, ettei kursseilla käytetä vaihtelevia opetusmenetelmiä. Eniten vastauksia tuli maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen pääaineopiskelijoilta. Vastaajien mukaan kurssien vaativuustaso on sopiva opintojen eri vaiheissa. Suurin osa vastanneista katsoi saaneensa riittävästi henkilökohtaista ohjausta opintoihin liittyen, mutta ohjauskäytännöt olivat osalle vastaajista epäselviä. Tutkielmatyöskentelyyn oli saatu riittävästi ohjausta. Reilu puolet vastaajista koki, etteivät opetussuunnitelmat ole selkeitä. Työelämäohjausta kaivattiin opintoihin lisää. Avovastauksissa korostui toive siitä, että luonnonmaantiedettä käsitteleviä opintojaksoja lisättäisiin opetussuunnitelmiin. Toiseksi eniten vastauksia tuli historian pääaineopiskelijoilta. Heistä suurin osa oli sitä mieltä, että opetussuunnitelmat ovat selkeitä. Kurssien vaativuustason katsottiin olevan sopiva opintojen eri vaiheissa. Työelämäohjausta arvioitiin sisältyvän tarpeeksi opintoihin, mutta sitä tulisi kehittää. Opiskelijat kokivat saaneensa riittävästi henkilökohtaista ohjausta opintoihin ja tutkielmatyöskentelyyn. Opetusta kaivattiin lisää erityisesti syventäviin opintoihin. Aineenopettajaksi suuntautuville toivottiin omia erityiskursseja. Opetuksen katsottiin painottuvan liiaksi perinteiseen luennointiin historian opintojen eri vaiheissa. Oppiaineen ympäristöpolitiikka ja -oikeus pääaineopiskelijoista 3 vastasi kyselyyn. Vastaajat esittivät muiden pääaineiden opiskelijoita enemmän kriittisiä näkemyksiä. Kritiikkiä annettiin esimerkiksi siitä, että opetussuunnitelmat ovat muuttuneet lähes vuosittain. Vastaajat esittivät, että opintoihin tarvittaisiin lisää kontaktiopetusta ja enemmän vaihtelevia opetusmenetelmiä. Ajankohtaisia teemoja toivottiin käsiteltävän opetuksessa nykyistä enemmän. Myös työelämäorientaation lisääminen koettiin tärkeäksi. Osa vastaajista koki laitoksen tiedotuskäytännöt epäselviksi. Enemmistö arvioi opettajien asiantuntemuksen olevan erinomainen. Vastaajat olivat sitä mieltä, etteivät he olleet saaneet riittävästi henkilökohtaista ohjausta opintoihin liittyen. He kuitenkin tiesivät, keneen ottaa yhteyttä, jos opinnoissa ilmenisi ongelmia. Kyselyyn vastasi viisi ympäristöpolitiikkaa pääaineenaan opiskelevaa. Heidän mukaansa opetussuunnitelmat ovat selkeitä. He arvioivat kurssien vaativuustason olevan pääsääntöisesti sopiva opintojen eri vaiheissa. Opettajien asiantuntemuksen katsottiin olevan erinomaista. Kehittämistoiveita esitettiin esimerkiksi syventävien opintojen sisältöön, seminaaritöiden ohjaukseen, opetusmenetelmien vaihtelevuuteen ja vuorovaikutteiseen opetukseen liittyen. Aineopintoihin kaivattiin lisää kontaktiopetusta. Opintoihin toivottiin myös lisää työelämäohjausta.