Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotiede. Opinto-opas

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotiede Opinto-opas

2 Terveystieteiden tiedekunta Opinto-opas Hoitotiede Itä-Suomen yliopisto 2010

3 Yhteystiedot Kuopion kampus Yliopistonranta 1 PL 1627, Kuopio (vaihde) Tiedekunta Terveystieteiden tiedekunta Internet Oppaan toimittajat Päivi Kankkunen, lehtori Katja Immonen, viestintäsihteeri Pirkko Mikkanen, amanuenssi Painopaikka Kopijyvä, Kuopio

4 Tiedekunnan opiskelijalle Tervetuloa opiskelijaksi Itä-Suomen yliopiston Terveystieteiden tiedekuntaan Terveys sen kaikissa muodoissaan on Itä-Suomen yliopiston vahvaa osaamisaluetta. Terveystieteiden tiedekunta on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, lääketieteen, hammaslääketieteen, terveystieteiden ja farmasian muodostama kokonaisuus, joka avaa uusia mahdollisuuksia moniammatillisen koulutuksen ja tutkimuksen suuntaan. Erityisenä ilonaiheena tänä vuonna on hammaslääketieteen koulutuksen alkaminen uudelleen Kuopiossa, nyt osana Terveystieteiden tiedekunnan Lääketieteen laitosta. Olette valinneet terveyden huollon ammattilaisen uran päämääräksenne. Se on erittäin hyvä valinta, koska kaikki koulutusalamme tarjoavat monipuolisen koulutuksen, ja työllisyys on taattu. Terveydenhuolto on myös haasteellinen työkenttä, joka edellyttää moniammatillista osaamista, ja jossa jokaisella terveydenhuollon ammattikunnalla on merkittävä rooli kokonaisuudessa. Moniammatillisen yhteistyön merkitystä tulee korostaa jo koulutusvaiheessa ja moniammatillinen tutkimustyö on suorastaan välttämätöntä. Terveystieteiden tiedekunnassa opetus perustuu viimeisimpään tutkimustietoon ja opettajat ovat opiskelun mahdollistajia ohjaten opiskelijaa oikeaan suuntaan ja relevanttien tiedonlähteiden äärelle, joista voi tietoa itselleen ammentaa. Yliopistossa vastuu opintojen etenemisestä ja lopputuloksesta on kuitenkin oppijan omissa käsissä. Opiskelu on monella tavoin ainutlaatuista aikaa ihmisen elämässä. Opiskeluaikana voitte täysipainoisesti panostaa tiedollisten ja taidollisten valmiuksienne kehittämiseen, mutta se tarjoaa myös erinomaiset mahdollisuudet solmia uusia sosiaalisia suhteita ja toimia aktiivisesti opiskelijaelämässä. Muistakaa hyödyntää myös näitä mahdollisuuksia yli koulutusalarajojen, se antaa varmasti valmiuksia myös myöhempään elämään. Toivotan Teille koko tiedekunnan puolesta erittäin antoisaa opiskeluaikaa. Jukka Mönkkönen Dekaani

5 Lukijalle Tässä opinto-oppaassa on esitetty Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan Kuopion kampuksella järjestettävien terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavien koulutusten tavoitteet, tutkintojen rakenteet ja opetussuunnitelmat hoitotieteen pääaineessa (suuntaavina opintoina hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede ja terveystieteiden opettajankoulutus). Oppaassa kuvataan myös suunnitelma opintojen etenemisestä. Opetussuunnitelmat opintojaksokuvauksineen on kirjattu WebOodiin ( jonne päivitetään mahdolliset muutokset. Etsittäessä tietoa WebOodista voidaan joko käyttää suoraan opintojaksojen koodeja tai hakea tietoa koulutuksittain (oppaittain). Opiskeluun liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä hoitotieteen laitoksen kanslian henkilöstöön, opintojaksojen opettajiin, opettajatuutoreihin (lehtorit) tai vertaistuutoreihin. Opintohallinnon asioissa sinua ohjaa hoitotieteen laitoksen amanuenssi. Oppaasta löydät tietoja myös yleisistä opintohallinnon asioista ja niitä hoitavista henkilöistä. OPISKELUILOA! Hoitotieteen laitoksen henkilöstö

6 Sisältö 1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO HOITOTIETEEN LAITOS Hoitotieteen laitos ja sen tutkimustoiminta Hoitotieteen koulutus Hoitotieteen pääaine: terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Kandidaatin tutkinnon tavoitteet hoitotieteen pääaineessa Maisterin tutkinnon tavoitteet hoitotieteen pääaineessa Hoitotyön johtamisen suuntaavat opinnot Preventiivisen hoitotieteen suuntaavat opinnot Terveystieteiden opettajankoulutuksen suuntaavat opinnot Hoitotieteen laitoksen opintoneuvonta Hoitotieteen pääaine: terveystieteiden kandidaattitutkinnon rakenne Hoitotieteen pääaine: terveystieteiden maisteritutkinnon rakenne Opintojen eteneminen lukuvuosittain Terveystieteiden kandidaatti hoitotieteen pääaineessa Terveystieteiden maisteri hoitotieteen pääaineessa Laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot YLIOPISTO-OPISKELU OPINTONEUVONTA JA OPINTO-OHJAUS... 32

7 1 Itä-Suomen yliopisto Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät muodostaen Itä-Suomen yliopiston. Itä- Suomen yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Itä-Suomen yliopistossa on neljä tiedekuntaa: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Hoitotieteen laitos on osa terveystieteiden tiedekuntaa, johon kuuluvat lisäksi lääketieteen ja farmasian laitokset, A.I. Virtanen -instituutti ja Koe-eläinkeskus. Tiedekuntien yhteisten asioiden hoitoa varten yliopistossa on keskushallinto, jonka muodostavat hallitus, rehtorit ja hallintovirasto. Itä-Suomen yliopiston keskushallinto jakautuu hallinto- ja talousyksikköön sekä kehittämisyksikköön sijaiten Joensuun ja Kuopion kampuksilla. Itä- Suomen yliopiston www-sivut ovat osoitteessa Yliopiston toimintaa säädetään Yliopistolaissa (558/2009, saatavana Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004, saatavana alkup/2004/ ) ja Valtioneuvoston asetuksessa yliopistoissa (2009, saatavana Itä-Suomen yliopiston opetustoimintaa ohjaa muun muassa Tutkintosääntö (saatavana /get_file?uuid=1ae26c9e-ec31-4a40-9eec-473be0236aa7&groupid=10128&p_l_id=187604). 6 Terveystieteiden tdk

8 2 Hoitotieteen laitos Department of Nursing Science 2.1 Hoitotieteen laitos ja sen tutkimustoiminta Hoitotieteen yliopistotasoinen koulutus alkoi vuonna 1979 Kuopion korkeakoulussa ensimmäisenä Suomessa. Koulutus jatkui Kuopion yliopistossa yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa saakka. Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi, jolloin hoitotieteen laitos kuuluu laajaan terveystieteiden tiedekuntaan yhdessä farmasian ja lääketieteen laitosten sekä A.I. Virtanen Instituutin ja Koe-eläinkeskuksen kanssa. Tiedekunta on ainutlaatuinen maassamme ja osin myös kansainvälisesti. Se tarjoaa erinomaisen tutkimusympäristön korkeatasoisen hoitotieteen tutkimuksen toteuttamiseen. Laitokselle avautui uudenlaisia tutkimus- ja koulutusmahdollisuuksia yhdessä muiden terveystieteiden kanssa. Hoitotieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen profiilin rakentamisessa on otettu huomioon terveydenhuollon ja yhteiskunnan kehitysnäkymät. Hoitotieteen laitoksen tutkimus ja opetus soveltuvat hyvin Itä-Suomen yliopiston missioon tuottaa kansainvälisesti korkeatasoista tutkimustietoa ja koulutusta. Hoitotieteen tutkimus ja opetus linjautuvat terveystieteiden tiedekunnan profiiliin, jossa korostuvat terveys ja hyvinvointi sekä terveyden edistäminen inhimillisen toiminnan peruspilareina. Hoitotieteen tutkimus arvioitiin vuonna 2008 Kuopion yliopiston yhdeksi neljästä korkeatasoisesta tutkimusyksiköstä ja tämä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet tutkimusohjelman perustaksi. Hoitotieteellinen tutkimus on Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan ja yliopiston tutkimuksen keskiössä. Yliopiston tutkimuksen vahvuusalueiksi on strategiassa määritelty ( hallitus) kolme kokonaisuutta: terveys ja hyvinvointi, metsä ja ympäristö sekä uudet teknologiat ja materiaalit. Hoitotieteen laitoksen tutkimuksen missiona on tuottaa tietoa väestön ja potilashoidon terveyden edistämisen käytännöistä, niiden vaikuttavuudesta sekä toimintaympäristöjen kehittämisestä. Tavoitteena on huippuyksikkötasoinen tutkimus. Hoitotieteen laitoksen tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa terveyspalvelujen ja terveysalan koulutuksen kehittämiseen sekä teoreettis-metodologista tietoa tieteenalan perustaksi. Tietoa tuotetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen terveydestä sekä terveyden ja kulttuu- Opinto-opas

9 rin välisestä suhteesta. Erityisenä alueena on interventioiden kehittäminen terveyden edistämisen ja kliinisen hoitotyön toimintaympäristöissä. Tavoitteena on tuottaa tietoa hoitamisen ja terveyden edistämisen arvo- ja tietoperustasta, terveyspalvelujärjestelmän kehittämisestä sekä hoitotyön ja terveyttä edistävän toiminnan vaikuttavuudesta. Tutkimuksissa kehitetään uusia työmenetelmiä ja toimintamalleja terveyden edistämiseen, koulutukseen ja kliiniseen hoitotyöhön. Tutkimuksissa kehitetään myös mittareita hoitotyön vaikuttavuuden ja laadun arviointiin. Hoitotieteen laitoksen tutkimus on linjattu tutkimusstrategian mukaisesti kahteen laajaan kokonaisuuteen: 1) Terveyden edistäminen erilaisissa kulttuureissa ja ympäristöissä ja 2) Terveyspalvelujärjestelmä, kliininen tutkimus ja hoidon vaikuttavuuden tutkimus. Terveyden edistämisen tutkimus perustuu terveyslähtöisyyteen, terveyttä vahvistavien ja suojaavien tekijöiden tunnistamiseen. Tutkimuksen erityiskohteena ovat lasten ja nuorten sekä perheiden terveyden ja voimavarojen vahvistaminen. Tavoitteena on tuottaa yhteisö- ja kulttuurilähtöisiä terveyden edistämisen toimintamalleja. Kansalliset ja kansainväliset terveyden edistämisen tutkimuksen painopistealueet sekä monikulttuurisuus suuntaavat tutkimusta. Terveydenhuollon palvelujärjestelmän, kliinisen tutkimuksen ja hoidon vaikuttavuuden tutkimuskokonaisuudessa tutkitaan erikoissairaanhoidon toimintaympäristön tilaa, potilasturvallisuutta, turvallisuuskulttuuria, potilasohjausta, kivun hoitoa ja hoidon laatua eri näkökulmista ja erilaisissa potilas-asiakas ryhmissä sekä potilaiden ja henkilöstön että organisaation kannalta. Tutkimus tuottaa tietoa näyttöön perustuvan terveyden edistämisen ja hoidon kehittämiseksi. Laajat kansainväliset tutkimushankkeet perustuvat sekä hoitotieteelliseen että monitieteiseen tietoon. Opinnäytetyöt liitetään pääsääntöisesti laitoksen tutkimushankkeisiin. Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset sekä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää koskettavat muutokset edellyttävät teoreettisesti ja menetelmällisesti innovatiivista tutkittua tietoa. Tutkimustieto asiakkaiden ja väestön terveydestä ja sitä tukevista tekijöistä on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Hoitotieteen laitoksella on monipuoliset kansalliset ja kansainväliset yhteistyösuhteet. Kansallisia yhteistyökumppaneita ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Kansainväliset tutkimus- ja opetusyhteydet suuntautuvat erityisesti Pohjoismaihin, Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan, Aasiaan, Venäjälle ja Baltian maihin. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintojaan ulkomaisessa vaihdossa yliopiston monipuolisen kansainvälisen vaihto-opiskelun kautta. Tarkempaa tietoa hoitotieteen laitoksen tutkimuksesta on laitoksen www-sivuilla: 8 Terveystieteiden tdk

10 2.2 Hoitotieteen koulutus Opiskelijat valitaan hoitotieteen pääaineeseen, jossa suuntaavina opintoina ovat hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede ja terveystieteiden opettajankoulutus. Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Opinnot koostuvat yleisopinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista, hoitotieteen pääaineen perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä vapaasti valittavista opinnoista. Hoitotieteen pääaineen opinnot sisältävät hoitotieteen filosofisia, teoreettisia ja metodologisia opintoja. Hoitotieteen syventävissä opinnoissa perehdytään hoitotieteen teoreettis-metodologiseen tiedon analyyttiseen arviointiin sekä omaan tutkimustyöhön. Suuntaavissa opinnoissa opiskellaan hoitotyön johtamisen, terveyden edistämisen tai terveysalan opetuksen sisältöjä. Terveystieteiden kandidaatin tutkinnossa suuntaavia opintoja on 30 opintopistettä ja maisterintutkinnossa 35 opintopistettä. Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon (pääaineena hoitotiede, terveystieteiden opettajankoulutus) yhteensä sisältyy opettajan pedagogiset opinnot, joiden laajuus on vähintään 60 opintopistettä (A794/2004). Opiskelijoiden tutkintoon sisältyy myös muita opintoja Itä-Suomen yliopiston laajasta monitieteisestä opetustarjonnasta. Koulutuksessa käytetään monipuolisia opetus- ja oppimismenetelmiä ja ympäristöjä kuten simulaatiota ja Itä-Suomen yliopiston Taitostudiaa. Osa opiskelusta toteutuu joustavasti verkkooppimisympäristöissä. Hoitotieteen koulutuksessa opiskellaan hyvät valmiudet monikulttuuriseen ja kansainväliseen toimintaan. Koulutus on korkeatasoista, tutkimukseen perustuvaa sekä työelämän nykyisten ja tulevien vaatimusten mukaista. Laitos ylläpitää ja kehittää jatkuvasti opetuksen laatujärjestelmäänsä ja se oli Opetusministeriön nimeämänä koulutuksen huippuyksikkönä ( ). Hoitotieteen opiskelijat voivat opiskella osan opinnoistaan opiskelijavaihdossa ulkomailla. Opiskeluvaihdon aikana suoritetut opinnot sisällytetään henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS) ja luetaan hyväksi kotiyliopiston tutkinnossa. Opintoja on mahdollisuus suorittaa myös laitoksen koordinoimassa valtakunnallisessa terveystieteiden yliopistoverkostossa TerveysNetissä sekä opetuksen yhteistyöhankkeissa, jotka käsittelevät työterveyshuoltoa ja potilaan kokonaisvaltaista kohtaamista (hoitotieteen, lääketieteen ja teologian yhteinen opintojakso). Hoitotieteen opiskelijat voivat suorittaa myös kulttuurien välisen viestinnän ja monikulttuurisen asiantuntijuuden opintoja. Laitoksella toteutettiin Opetusministeriön vuosille erillisrahoittama Helsingin terveystieteiden maisterikoulutus hoitotieteessä vastauksena kansallisen terveyshankkeen esille tuomiin koulutusvajeisiin ja hankkeen mahdollisen jatkamisen suunnittelu on Opinto-opas

11 käynnistynyt. Laitoksella toteutetaan myös englanninkielistä maisteriohjelmaa Master s Degree Programme in Health Promotion in Nursing Science. Hoitotieteen laitos on aktiivinen tohtorikouluttaja. Laitos vastaa terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin johtavasta hoitotieteen tieteellisestä jatkokoulutuksesta Itä-Suomen yliopistossa. Alan tohtorikoulutus on osa Itä-Suomen yliopiston tutkijakoulua ja valtakunnallista opetusministeriön ja Suomen Akatemian rahoittamaa hoitotieteen tohtorikoulua. Valtakunnallinen tohtorikoulu hoitotieteessä toteutetaan yhteistyössä Oulun, Tampereen ja Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kanssa. Lisäksi laitos on aktiivinen toimija eurooppalaisessa alan tohtorikoulutusohjelmassa. Tohtorikoulutuksen uusin muoto on yhteinen kliininen tutkijakoulu terveystieteiden tiedekunnassa lääketieteen tohtoriopiskelijoiden kanssa. 2.3 Hoitotieteen pääaine: terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Kandidaatin tutkinnon tavoitteet hoitotieteen pääaineessa Tavoitteena on kouluttaa terveystieteiden kandidaatteja, monipuolisia hoitotieteen asiantuntijoita, joilla on valmiudet hyödyntää hoitotieteen tietoperustaa ja seurata oman tieteenalansa kehitystä kansallisesti ja kansainvälisesti tieteelliseen ajatteluun ja monitieteellisiin työskentelytapoihin hyödyntää kriittisesti hankkimaansa tietoa terveysalalla hyvään suulliseen ja kirjalliseen viestintään sekä yhteistyöhön ja kansainväliseen toimintaan joustavaan toimintaan tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävissä oppimis- ja työskentely-ympäristöissä maisterikoulutukseen hoitotieteessä sekä elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan kouluttautumiseen. 10 Terveystieteiden tdk

12 2.3.2 Maisterin tutkinnon tavoitteet hoitotieteen pääaineessa Tavoitteena on kouluttaa terveystieteiden maistereita, monipuolisia hoitotieteen asiantuntijoita, joilla on valmiudet arvioida ja soveltaa kriittisesti hoitotieteellistä tutkimustietoa toteuttaa tieteellinen tutkimusprosessi ja toimia näyttöön perustuvasti työskennellä terveysalan monitieteisissä kansallisissa ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä terveyden edistämisen ja monikulttuurisuuden lähtökohdista hyvään tieteelliseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti kansallisesti ja kansainvälisesti toimia eettisesti tutkimus- ja asiantuntijatyössä osallistua terveysalaa koskevaan yhteiskunnalliseen kansalliseen ja kansainväliseen keskusteluun tieteelliseen jatkokoulutukseen hoitotieteessä Hoitotyön johtamisen suuntaavat opinnot Hoitotyön johtamisen opintojen erityistavoitteena on kouluttaa hoitotyön johtamiseen terveystieteiden maistereita, joilla on valmiudet: kehittää hoitotyötä ja palvelujärjestelmää väestön terveystarpeiden ja terveyspoliittisten linjausten mukaisesti hoitotieteellisistä ja modernin johtamisen lähtökohdista edistää näyttöön perustuvaa ajattelu- ja toimintatapaa hoitotyön palvelujen, työyhteisön ja oman johtamisen kehittämisessä arvioida ja kehittää johtamista ja työyhteisön toimintaa eettisistä ja monikulttuurisista lähtökohdista kehittää tavoitteellisesti henkilöstön, sitoutumista, hankintaa, osaamista ja hyvinvointia käyttää monipuolisia toiminnan laadun, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioimisen kehittämisen menetelmiä kehittää aktiivisesti moniammatillisia ja oman alan yhteistyömuotoja sekä hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa osallistua hoitotyötä ja sen johtamista koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja alan kehittämiseen. Opinto-opas

13 Preventiivisen hoitotieteen suuntaavat opinnot Preventiivisen hoitotieteen opintojen erityistavoitteena on kouluttaa terveyden edistämiseen terveystieteiden maistereita, joilla on valmiudet: seurata ja arvioida kansallisia ja kansainvälisiä, ajankohtaisia terveyden edistämisen ja terveyspolitiikan linjauksia toimia terveyden edistämisen asiantuntijatehtävissä moniammatillisissa työryhmissä terveydenhuollossa, kolmannella sektorilla ja muilla terveyden edistämisen toimintakentillä kehittää asiantuntijuuttaan terveyden edistämisen etiikan lähtökohdista ja globaalit näkökohdat huomioiden kehittää osaamistaan ja monikulttuurisuustaitoja terveyden edistämisessä ja sen työmenetelmien sekä toimintamallien uudistamisessa toteuttaa terveyden edistämisen tutkimus- ja kehittämistyötä monitieteisessä yhteistyössä sitoutua asiantuntijana toimimiseen näyttöön perustuvassa terveyden edistämisessä soveltaa tieto- ja viestintäteknologiaa terveyden edistämisen asiantuntijatehtävissä osallistua terveyden edistämistä ja terveyspolitiikkaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja oman alansa kehittämiseen Terveystieteiden opettajankoulutuksen suuntaavat opinnot Terveystieteiden opettajankoulutuksessa erityistavoitteena on kouluttaa terveysalan koulutukseen terveystieteiden maistereita, joilla on valmiudet: toteuttaa, arvioida ja kehittää näyttöön perustuvaa ajattelu- ja toimintatapaa ja jatkuvaa tutkivaa ja kehittävää työotetta opetuksessa käyttää aktivoivia opetus-, oppimis- ja arviointimenetelmiä tukeakseen oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä toimia aktiivisesti ja vastuullisesti erilaisissa yhteistyöryhmissä ja tiimeissä kehittää persoonallista kasvuaan opettajana ja opiskelijan persoonallisen kasvun tukemista soveltaa tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessa soveltaa ja kehittää monikulttuurisuustaitoja terveysalan koulutuksessa osallistua terveysalan koulutusta ja terveyspolitiikkaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja oman alansa kehittämiseen. 12 Terveystieteiden tdk

14 2.4 Hoitotieteen laitoksen opintoneuvonta Hoitotieteen laitoksen yleinen opintoneuvonta on järjestetty syksyn Johdatus akateemisiin opintoihin -opintojakson yhteyteen. Kaikki hoitotieteen opiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) ensimmäisen opiskeluvuoden kevääseen mennessä ja sitä tarkistetaan vuosittain. HOPS:in tekemisen ohjaukseen on lukujärjestykseen varattu seminaariajat. Syksystä 2010 alkaen HOPS laaditaan sähköisellä ohjelmalla (OodiHOPS). (kts. luku Henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS). Amanuenssin ja opettajatuutoreiden (lehtorit) tapaamisajat on suunniteltu lukujärjestyksiin ja näihin tuutorointitapaamisiin opiskelijoiden odotetaan osallistuvan. Myös hoitotieteen vertaistuutorit ovat käytettävissä opiskelun suunnittelun tukemiseen. Aiempien opintosuoritusten korvaavuudesta säädetään päätöksessä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintatavoista Itä-Suomen yliopistossa ( 54e3944a5c13&groupId=10128&p_l_id=187604). Korvaavuusanomuksen tekemiseksi opiskelijan tulee tuoda mukanaan korvaavuusanomus, jäljennökset todistuksista (+ alkuperäiset) ja opintosisältöjen kuvaus. Vapautusanomukset on hyvä täyttää huolellisesti. Päätös vapautuksen myöntämisestä kirjautuu opintorekisteriin. Opintojen korvaavuuden hylkäyspäätökset ovat hoitotieteen laitoksen käytävällä olevassa opiskelijoiden kaapissa. Yksittäiset opintojaksot vanhenevat viidessä vuodessa ja kokonaiset arvosanat kymmenessä vuodessa. Itä-Suomen yliopiston ulkopuolella suoritetuista opintojaksoista on oltava nimi myös englanniksi. Aineopinnoista vapautusta haetaan kokonaisuuksina. Vapautusanomukset toimitetaan amanuenssi Pirkko Mikkaselle. Opiskelijat voivat ehdottaa korvaavuuksia myös OodiHOPSin kautta, mutta hyväksymistä varten tarvitaan alkuperäiset todistukset ja jäljennökset todistuksista, joihin opiskelija vetoaa korvaavuutta hakiessaan. Opintojaksoille ilmoittautuminen ja laitoksen tiedotuskäytännöt Laitoksen opintojaksoille ilmoittaudutaan WebOodissa viimeistään viikkoa ennen opintojakson alkua. Mahdolliset poikkeavat ilmoittautumiskäytännöt on mainittu opintojaksokuvauksissa. Myös kuulusteluihin ilmoittaudutaan WebOodissa. Opintojakson ensimmäiseen kuulusteluun ei tarvitse ilmoittautua erikseen, mutta mahdolliseen uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava. Hoitotieteen laitos järjestää kolme yleistä tenttipäivää lukuvuoden aikana. Opiskelijat voivat tällöin osallistua ilmoitettuihin kuulusteluihin ja uusintakuulusteluihin sekä kirjoittaa kypsyysnäytteitä. Opinto-opas

15 Laitos tiedottaa opintojaksokohtaisista asioista WebOodin kautta yleisistä laitoksen toimintaa ja opiskelijoita koskevista asioista laitoksen internetsivuilla Ajankohtaista-palstalla ( opiskelijoille voidaan lähettää tiedotuksia myös sähköpostissa, joten yliopiston opiskelijasähköpostia kannattaa lukea säännöllisesti. Lisäksi kannattaa seurata laitoksen ilmoitustauluja. 2.5 Hoitotieteen pääaine: terveystieteiden kandidaattitutkinnon rakenne 180 op Yleisopinnot, kieli- ja viestintäopinnot 35 op* Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Tilastotieteen johdantokurssi 5 op Hoitotieteen tiedonhaku 1 op English academic and professional communication for students of nursing science 1 op English academic reading and study skills for students of nursing science 2 op Ruotsia hoitotieteen sekä terveydenhuollon, terveyshallinnon ja -talouden opiskelijoille 3 op Kirjoitusviestintä 2 op Puheviestintä 1 op Johdatus julkisoikeuteen 3 op *Aikaisemman tutkinnon perusteella korvautuu 16 op Hoitotieteen opinnot 60 op Hoitotieteen perusopinnot **Opintokokonaisuus (25 op) korvautuu erikoissairaanhoitajan tai vastaavan tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisella 25 op** Hoitotieteen aineopinnot 35 op Hoitotieteen arvo- ja tietoperusta 4 op Hoitotieteen tutkimusmenetelmät 5 op Terveyden edistämisen teoreettinen perusta 1 5 op Kulttuurinen hoitotiede: teoria 4 op Näyttöön perustuva hoitotyö 4 op Framework and concepts for intercultural professional development 5 op 14 Terveystieteiden tdk

16 Hoitotieteen kandidaatintutkielma ja seminaari 8 op Kypsyysnäyte 0 op Hoitotyön johtamisen suuntaavat opinnot 30 op Moduuli Hoitotyön johtamisen asiantuntijuuden lähtökohdat 19 op: Hoitotyön johtamisen teoreettiset perusteet 5 op Hoitotyön johtamisen asiantuntijuus: harjoittelu 1 6 op Hoitotyön henkilöstövoimavarojen johtaminen 4 op Terveyspolitiikka ja -palvelujärjestelmä 4 op Moduuli Monitieteiset johtamisopinnot Terveystaloustiede I 6 op: 6 op Moduuli Pedagogiset valmiudet oppivassa organisaatiossa 5 op: Henkilöstön ja asiakkaiden opettamisen teoreettiset perusteet 5 op Preventiivisen hoitotieteen suuntaavat opinnot Moduuli Terveyden edistämisen lähtökohdat Terveydenhuollon ja terveyden edistämisen etiikka Asiantuntijuus moniammatillisessa yhteistyössä Terveyden edistämisen asiantuntijuus: harjoittelu 1 30 op 16 op: 4 op 5 op 7 op Moduuli Hoitotyön johtamisen opinnot 9 op: Hoitotyön henkilöstövoimavarojen johtaminen 4 op Hoitotyön johtamisen teoreettiset perusteet 5 op Moduuli Pedagogiset valmiudet oppivassa organisaatiossa Henkilöstön ja asiakkaiden opettamisen teoreettiset perusteet 5 op: 5 op Opinto-opas

17 Terveystieteiden opettajankoulutuksen suuntaavat opinnot 30 op Kasvatustieteen perusopinnot 25 op: Kasvatuksen perusteet 2 op Johdatus ihmistieteelliseen tutkimukseen 3 op Opetuksen, oppimisen ja opettajuuden perusteet, yhteinen osa 2 op Opetuksen, oppimisen ja opettajuuden perusteet, eriytyvä osa (kirjallisuus) 3 op Kasvatuksen yhteiskunnalliset perusteet 3 op Kasvatustieteen yhteiskunnalliset perusteet kirjallisuus 2 op Kasvatus ja kehitys elämänkulussa: luennot 2 op Kasvatus ja kehitys elämänkulussa (kirjallisuus) 3 op Kasvatuksen filosofiset ja historialliset perusteet 5 op TAI Kasvatuksen filosofiset ja historialliset perusteet kasvatustieteessä kirjallisuus 5 op TAI Aikuiskasvatustieteen perusopinnot Johdatus aikuiskasvatukseen Johdatus aikuiskasvatukseen luennot JA Johdatus aikuiskasvatukseen kirjallisuus 25 op: 5 op: 2 op 3 op Aikuiskasvatuksen filosofiset ja historialliset perusteet 5 op: Kasvatuksen filosofiset ja historialliset perusteet 5 op TAI Aikuiskasvatuksen filosofiset ja historialliset perusteet kirjallisuus 5 op Kasvatus ja kehitys elämänkulussa 5 op: Kasvatus ja kehitys elämänkulussa: luennot 2 op JA Aikuiskasvatuksen kasvatus ja kehitys elämänkulussa oppimistehtävät 3 op TAI Aikuiskasvatuksen kasvatus ja kehitys elämänkulussa oppimistehtävät 5op Aikuiskasvatuksen yhteiskunnalliset perusteet Kasvatuksen yhteiskunnalliset perusteet 3 op JA Aikuiskasvatuksen yhteiskunnalliset perusteet oppimistehtävät TAI Aikuiskasvatuksen yhteiskunnalliset perusteet oppimistehtävät 5 op: 2 op 5 op Aikuisopetuksen teoria ja käytäntö 5 op: Aikuisopetuksen teoria ja käytäntö: luennot 2 op Aikuisopetuksen teoria ja käytäntö harjoitukset 3 op 16 Terveystieteiden tdk

18 Hoitotieteen didaktiikan perusopinnot Moduuli Terveysalan koulutus ja kasvu opettajan työhön Opetusharjoittelu 1 terveysalan koulutuksessa Opetusteknologia terveysopetuksessa ja ohjauksessa 5 op: 5 op: 3 op 2 op Vapaasti valittavat opinnot 55 op *** Valitse yhteensä 30 op, mikäli et ole suorittanut ammattikorkeakoulututkintoa ***AMK tutkinnon perusteella korvautuu 55 op ***Erikoissairaanhoitajan tai vastaavalla tutkinnolla korvautuu 25 op 2.6 Hoitotieteen pääaine: terveystieteiden maisteritutkinnon rakenne 120 op Yleisopinnot Tieteellinen kirjoittaminen Haastavat puheviestintätilanteet Tilastotieteen peruskurssi 6 op 1 op 1 op 4 op Hoitotieteen syventävät opinnot 60 op Hoitotieteellinen tieto ja sen arviointi 4 op Näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen 4 op Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö: kvalitatiiviset menetelmät 6 op Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö: kvantitatiiviset menetelmät 6 op Ethical basis for intercultural interaction 5 op Hoitotieteen pro gradu -seminaarit 5 op Hoitotieteen pro gradu -tutkielma 30 op Kypsyysnäyte 0 op Hoitotyön johtamisen suuntaavat opinnot Moduuli Hoitotyön johtaja työnsä tutkijana ja kehittäjänä Muutoksen ja innovaation johtaminen Hoitotyön johtamisen tutkimus ja arviointi Hoitotyön johtamisen asiantuntijuus: harjoittelu 2 Terveyden edistämisen johtaminen 35 op 24 op: 5 op 6 op 8 op 5 op Opinto-opas

19 Moduuli Monitieteiset johtamisopinnot 11 op: Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoon 5 op Strategic management 6 op Preventiivisen hoitotieteen suuntaavat opinnot 35 op Moduuli Terveyden edistämisen asiantuntija työnsä tutkijana ja kehittäjänä 24 op: Health impact assessment 4 op Terveyden edistämisen teoreettinen perusta 2 5 op Community based practice in health promotion 4 op Soveltava terveystutkimus 4 op Terveyden edistämisen asiantuntijuus: harjoittelu 2 7 op Moduuli Terveyden edistämisen johtamisen perusta Terveyden edistämisen johtaminen Kehittyminen johtajaksi terveydenhuollossa 11 op: 5 op 6 op Terveystieteiden opettajankoulutuksen suuntaavat opinnot Hoitotieteen didaktiikan aineopinnot ja muut pedagogiset aineopinnot Moduuli Oppiminen ja opetus perusta terveystieteiden opettajan ammattiin Hoitotieteen didaktiikka Opetusharjoittelu 2 terveysalan koulutuksessa Moduuli Opettaja työnsä tutkijana ja kehittäjänä Opetusharjoittelu 3 terveysalan koulutuksessa Terveysalan koulutuksen hallinto ja suunnittelu Terveysalan koulutuksen tutkimus ja arviointi Kasvatustieteen aineopinnot Koulutuspolitiikka ja koulutusjärjestelmä 35 op 35 op: 17 op: 8 op 9 op 15 op: 8 op 2 op 5 op 3 op: 3 op 18 Terveystieteiden tdk

20 Vapaasti valittavat opinnot 19 op Valitse seuraavista opintojaksoista tai muista yliopiston tarjoamista opinnoista yhteensä 19 op Basic studies in intercultural communication 15 op: Intercultural communication competence 5 op Ethnic and cultural multiplicity 5 op Culturally effective professional s 5 op Työterveyshuollon osaamista syventävät opinnot Työterveyshuollon palvelujärjestelmä, kehittämislinjaukset ja strategiat Terveyden edistäminen työikäisen väestön keskuudessa Työterveysyksikön toiminnan suunnittelu ja arviointi 25 op 6 op 12 op 7 op Ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen hoidossa 3 op Terveyden edistämisen teoreettinen perusta 2 5 op Health impact assessment 4 op Community based practice in health promotion 4 op Tilastollinen ohjelmistokurssi 2 op TerveysNetin tarjoamat opinnot ( Jokin muu opintoja täydentävä opintokokonaisuus 19 op Opinto-opas

21 2.7 Opintojen eteneminen lukuvuosittain Terveystieteiden kandidaatti hoitotieteen pääaineessa 1. lukuvuosi, syksy Yleisopinnot, kieli- ja viestintäopinnot English: academic and professional communication for students of nursing science English: academic reading and study skills for students of nursing science Ruotsia hoitotieteen sekä terveydenhuollon, terveyshallinnon ja -talouden opiskelijoille Johdatus akateemisiin opintoihin Hoitotieteen opinnot Hoitotieteen arvo- ja tietoperusta Hoitotieteen tutkimusmenetelmät Terveyden edistämisen teoreettinen perusta 1 Framework and concepts for intercultural professional development Hoitotyön johtaminen Hoitotyön johtamisen teoreettiset perusteet Terveystaloustiede I Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoon Preventiivinen hoitotiede Terveydenhuollon ja terveyden edistämisen etiikka (TerveysNet) Hoitotyön johtamisen teoreettiset perusteet Terveystieteiden opettajankoulutus Kasvatustieteen perusopinnot TAI Aikuiskasvatustieteen perusopinnot (alkaa syksyllä, jatkuu keväällä) Opetusharjoittelu 1 terveysalan koulutuksessa Opetusteknologia terveysopetuksessa ja ohjauksessa Vapaasti valittavat opinnot 20 Terveystieteiden tdk

22 1. lukuvuosi, kevät Yleisopinnot Tilastotieteen johdantokurssi Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Hoitotieteen tiedonhaku Johdatus julkisoikeuteen Hoitotieteen opinnot Kulttuurinen hoitotiede: teoria Näyttöön perustuva hoitotyö Hoitotyön johtaminen Hoitotyön henkilöstövoimavarojen johtaminen Preventiivinen hoitotiede Asiantuntijuus moniammatillisessa yhteistyössä Hoitotyön henkilöstövoimavarojen johtaminen Henkilöstön ja asiakkaiden opettamisen teoreettiset perusteet Terveystieteiden opettajankoulutus Kasvatustieteen opinnot TAI Aikuiskasvatustieteen opinnot Vapaasti valittavat opinnot Opinto-opas

23 2. lukuvuosi, syksy Yleisopinnot Tilastotieteen peruskurssi Kirjoitusviestintä Puheviestintä Hoitotieteen opinnot Kandidaatin tutkielma ja seminaari Kypsyysnäyte Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö: kvalitatiiviset menetelmät (alkaa syksyllä, jatkuu keväällä) Hoitotyön johtaminen Terveyspolitiikka ja -palvelujärjestelmä Henkilöstön ja asiakkaiden opettamisen teoreettiset perusteet Hoitotyön johtamisen asiantuntijuus: harjoittelu 1 Preventiivinen hoitotiede Terveyden edistämisen asiantuntijuus: harjoittelu 1 Terveyden edistämisen johtaminen Terveystieteiden opettajankoulutus Hoitotieteen didaktiikka (alkaa syksyllä, jatkuu keväällä) Opetusharjoittelu 2 terveysalan koulutuksessa Vapaasti valittavat opinnot 22 Terveystieteiden tdk

24 2.7.2 Terveystieteiden maisteri hoitotieteen pääaineessa 2. lukuvuosi, kevät Hoitotieteen opinnot Ethical basis for intercultural interaction Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö: kvalitatiiviset menetelmät (jatkuu syksyltä) Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö: kvantitatiiviset menetelmät Hoitotyön johtaminen Terveyden edistämisen johtaminen Hoitotyön johtamisen asiantuntijuus: harjoittelu 2 (syksyllä 2. ja 3. vsk:n lukujärjestyksissä) Muutoksen ja innovaation johtaminen Preventiivinen hoitotiede Health impact assessment Terveyden edistämisen teoreettinen perusta 2 Community based practice in health promotion (verkkokurssi) Terveyden edistämisen asiantuntijuus: harjoittelu 2 (syksyllä 2. ja 3. vsk:n lukujärjestyksissä) Kehittyminen johtajaksi terveydenhuollossa (TerveysNet) Terveystieteiden opettajankoulutus Terveysalan koulutuksen hallinto ja suunnittelu Vapaasti valittavat opinnot 3. lukuvuosi, syksy Yleisopinnot Haastavat puheviestintätilanteet Tieteellinen kirjoittaminen Hoitotieteen opinnot Näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen Opinto-opas

25 Pro gradu -seminaarit Pro gradu -tutkielma Kypsyysnäyte Hoitotyön johtaminen Hoitotyön johtamisen tutkimus ja arviointi Strategic management Preventiivinen hoitotiede Soveltava terveystutkimus Terveystieteiden opettajankoulutus Opetusharjoittelu 3 terveysalan koulutuksessa Terveysalan koulutuksen tutkimus ja arviointi Koulutuspolitiikka ja koulutusjärjestelmä 3 op Vapaasti valittavat opinnot 3. lukuvuosi, kevät Hoitotieteen opinnot Hoitotieteellinen tieto ja sen arviointi Pro gradu -seminaari (jatkuu) Pro gradu -tutkielma (jatkuu) Vapaasti valittavat opinnot 24 Terveystieteiden tdk

26 2.8 Laitoksen henkilökunta ja yhteystiedot Professorit Anna-Maija Pietilä Hoitotiede, preventiivinen hoitotiede Puhelin (050) Sivuvirka Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Kerttu Tossavainen Puhelin (040) Hoitotiede, hoitotieteen didaktiikka TerveysNet, johtaja Katri Vehviläinen-Julkunen Puhelin (050) Hoitotiede Ylihoitajan sivuvirka KYS Hannele Turunen, ma. Puhelin (040) Hoitotiede, hoitotyön johtaminen Laitoksen johtaja Lehtorit Pirjo Partanen Puhelin (040) Hoitotiede (hoitotyön johtaminen) Päivi Kankkunen, dosentti Puhelin (040) Hoitotiede (preventiivinen hoitotiede) Terhi Saaranen, ma. Puhelin (0500) Hoitotiede (hoitotieteen didaktiikka) Yliopistonlehtori Mari Kangasniemi Puhelin (040) Hoitotiede Yliassistentti Merja Nikkonen, dosentti Puhelin (040) Opinto-opas

27 Yliopistotutkija Tarja Kvist Puhelin (040) Laitoksen varajohtaja Tutkijatohtori Terhi Saaranen, vot Puhelin (0500) Kliininen tutkija Tehtävä avoin Amanuenssi Pirkko Mikkanen Puhelin (040) Suunnittelija Arja Haapakorva Puhelin (040) (erit. MNS-koulutus) Sihteerit Maija Pellikka Puhelin (040) Hallintosihteeri Leena Halonen Puhelin (040) Opetussihteeri Katja Immonen Puhelin (040) Viestintäsihteeri Tutkijat Saima Hinno Tutkija Reeta Lampinen Nuorempi tutkija Puhelin (050) Hoitotieteen valtakunnallinen tohtorikoulu Raija Mäntynen Tutkija 26 Terveystieteiden tdk

28 Marjorita Sormunen Tutkija Fulbright grantee (University of Florida, US) Taina Pitkäaho Tutkija (KYS/YO) Anne Vaajoki Tutkija Tarja Välimäki Puhelin (040) Tohtorikoulutettava Hoitotieteen valtakunnallinen tohtorikoulu TerveysNet Kerttu Tossavainen Puhelin (040) Johtaja Ari Haaranen Puhelin (040) Koordinaattori (oa 60 %) Virpi Kemppainen Puhelin (040) Koordinaattori (oa, 40 %) LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Hoitotieteen laitos Käyntiosoite Yliopistonranta 1 C, Canthia-rakennus, B-porras, 3 krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin (040) , (040) , (040) Faksi (017) Kotisivut: Opinto-opas

29 3 YLIOPISTO-OPISKELU Opiskelijaksi ilmoittautuminen ja WebOodi Jokaisen opinto-oikeuttaan käyttävän opiskelijan tulee ilmoittautua yliopiston opiskelijarekisteriin joko läsnäolevaksi (opintoja joko kotiyliopistossa tai opiskelijavaihdossa harjoittavaksi) tai poissaolevaksi (ei harjoita opintoja koko lukuvuonna tai jompanakumpana lukukautena). Opintotukea saavan opiskelijan on oltava läsnäolevana yliopiston opiskelijarekisterissä jokaisena kuukautena, jolta hän saa opintotukea. Jokaisen opiskelijan, joka opiskelee kandidaatin ja/tai maisterin tutkintoa varten, on maksettava ylioppilaskunnan jäsenmaksu ennen ilmoittautumista yliopiston opiskelijapalveluissa. Yliopisto valvoo maksun suorittamista opiskelijan ilmoittautuessa. Läsnäolevaksi ilmoittautuva ylioppilaskunnan jäsen ei voi vapautua sen suorittamisesta millään perusteella. On huomattava, että elokuu kuuluu syyslukukauteen ja uuteen lukuvuoteen, joten opiskelijan on suoritettava lukuvuotinen yliopistoon ilmoittautuminen ennen opetukseen tai kuulusteluun osallistumista. Vain läsnäolevaksi ilmoittautuneen opiskelijan opintosuoritukset voidaan rekisteröidä opintorekisteriin. Opiskelijan ilmoittautuessa Itä-Suomen yliopistoon ensimmäistä kertaa hänet kirjataan yliopiston opiskelijarekisteriin, ja sen jälkeen hän ilmoittautuu rekisteriin lukukausittain WebOodia käyttäen tai opiskelijapalveluissa. WebOodi on opiskelijarekisterin verkkopalvelu, jossa tunnistus tapahtuu opiskelijan käyttäjätunnuksella ja käyttöohje löytyy WebOodin valikosta ( /weboodi/). WebOodia käyttäen opiskelija ylläpitää yhteystietojaan, ilmoittautuu opetukseen tai kuulusteluihin ja selaa opintosuorituksiaan sekä opinto-oppaita ja opetusohjelmia. Ilmoittautumisvelvollisuutensa laiminlyöneet Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut Itä-Suomen yliopiston opiskelijarekisteriin ilmoittautumisaikana, menettää opiskeluoikeutensa ja poistetaan opiskelijarekisteristä lukukausittain 1.8. tai 1.1. lukien merkitsemällä hänen statuksekseen kirjoilta poistettu sekä päättämällä hänen opintooikeutensa viimeisen ilmoittautumislukukauden viimeiseen päivään. Opiskeluoikeutensa menettänyt opiskelija voi hakea oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi jatkamaan kesken jääneitä tutkinto-opintojaan esittämällä pyyntönsä ilmoittautumisaikana rekisterin pitäjälle Kuopiossa opintoasioiden yksikössä. 28 Terveystieteiden tdk

30 Ilmoittautumisaikojen ulkopuolella uudelleen kirjoittautuvilta tai ilmoittautumisvelvollisuutensa laiminlyöneiltä, jotka hakevat yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi, yliopisto perii 35 euroa kirjoittautumismaksua (OpmA 737/2007). Se on suoritettava mahdollisen ylioppilaskunnalle maksettavan jäsenmaksun lisäksi. Opiskelijan opiskeluoikeus- ja opintosuoritustiedot säilytetään rekisterissä pysyvästi. Yliopiston lukuvuosi Lukuvuosi alkaa ja päättyy Opetus alkaa joka vuosi Jos päivä sattuu perjantaille, lauantaille tai sunnuntaille, opetus alkaa seuraavana maanantaina. Johdatus akateemisiin opintoihin opintojakso uusille opiskelijoille järjestetään syyskuun alussa, jolloin uusille opiskelijoille ei ole muuta opetusta. Opetusta annetaan opetusohjelmassa tarkemmin mainittuina aikoina. Ohjelma on kirjattu WebOodiin, jossa se pidetään ajantasaistettuna myös lukuvuoden aikana. Opetusta ei anneta (joululoma) ja (pääsiäisloma). Lukuvuoden avajaiset pidetään Kuopiossa ja niiden aikana ei järjestetä opetusta tai tuutorointia. Opinto-oikeudet Opiskelijan asema yliopistossa määräytyy opiskelijavalinnan kautta sen tutkinnon tai niiden opintojen mukaan, jotka hän aloittaa. Opiskelijalla on oikeus saada vähintään se opetus, jonka hän tutkinnon tai muun opintokokonaisuuden saadakseen tarvitsee. Hänen on huolehdittava, että kaikki opetussuunnitelman edellyttämät opinnot tulee suoritetuksi. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa vapaasti valittavia opintoja joko oman tai toisen tiedekunnan opintotarjonnasta silloin, kun opetusta järjestetään eikä erillistä rajoitusta siihen osallistumiseen ole. Opiskeluajan rajoittaminen Yliopistolain (558/2009) mukaan alemman korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on kolme lukuvuotta ja ylemmän korkeakoulututkinnon kaksi lukuvuotta (Yliopistolaki 558/2009). Hoitotieteen pääaineessa osa opinnoista korvautuu aikaisemman terveysalan tutkinnon perusteella, ja opinnot on suunniteltu kolmen lukuvuoden mittaisiksi. Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suoritusaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään Opinto-opas

31 alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään yhtä vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa aikaa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä (ns. lakiin perustuvat syyt). Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Jos opiskelija laiminlyö ilmoittautumisen kokonaan, hänen tutkinnon suorittamisaikansa kuluu tänäkin aikana. Tieteellinen jatkokoulutus Terveystieteen (pääaine hoitotiede) perustutkintojen jälkeisiä tieteellisiä jatkotutkintoja ovat terveystieteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Tutkintoihin sisältyy tieteellisiä jatko-opintoja (60 opintopistettä) ja opinnäytetyö. Tutkinnon pääaineena on hoitotiede. Laitoksella toimii hoitotieteen tohtorikoulu. Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on pääsääntöisesti terveystieteiden alan ylempi tutkinto tai vastaavantasoinen kotimainen tai ulkomainen tutkinto. Alan tieteellinen jatkokoulutus on osa laajaa ja monitieteistä Itä-Suomen yliopiston tutkijakoulua ja valtakunnallista hoitotieteen tohtorikoulutusta. Opiskelu ulkomailla Itä-Suomen yliopiston opiskelijan on mahdollista lähteä opintojen aikana ulkomaille vaihtoon. Ulkomailla opiskelu tarjoaa paitsi mielenkiintoisia kursseja myös uusia kokemuksia, ystäviä, kielitaitoa sekä uutta itsevarmuutta. Tarkoituksena on, että ulkomailla suoritetut opinnot luetaan täysimääräisesti osaksi kotimaista tutkintoa. Vaihto-opiskelijoiksi voivat hakea Itä-Suomen yliopistossa kirjoilla olevat perus- ja jatkotutkintoopiskelijat. Vaihto-ohjelmat ovat pääsääntöisesti avoinna kaikkien alojen opiskelijoille. Opiskelijalla tulee olla vaihtoon lähtiessä suoritettuna vähintään yhden lukuvuoden opinnot. Hoitotieteen laitoksella vaihtoon liittyvistä asioista vastaa kansainvälisten asioiden koordinaattori, joka myös hyväksyy vaihtoon lähtevien opiskelijoiden opiskelusuunnitelmat ulkomailla. 30 Terveystieteiden tdk

32 Vaihto-ohjelmassa liikkuessaan opiskelijan ei tarvitse maksaa kohdeyliopiston lukukausimaksua. Sitä vastoin muihin maksuihin tulee varautua (oppimateriaalikustannukset, jäsenmaksut, valokopiot jne.). Useimmissa vaihto-ohjelmissa (mm. Erasmus, Nordplus, FIRST) sekä suurimmassa osassa kahdenvälisiä vaihtopaikkoja opiskelija huolehtii vaihtoajan asumis- ja elinkustannuksista paikan päällä vaihtokohteessa. Opintotukea voidaan myöntää ulkomailla tapahtuvaan opiskeluun, jos opinnot vastaavat tuettavia opintoja Suomessa tai sisältyvät Suomessa suoritettavaan tutkintoon. Vaihto-opiskelijaksi lähtevän opintojen tulee siis sisältyä Itä-Suomen yliopistossa suoritettavaan tutkintoon. Vaihtoon lähtevä opiskelija saa normaalin opintorahan. Asumislisä on yleensä vakiomääräinen ja sen suuruus riippuu kohdemaasta. Opintolainaa on mahdollista saada korotettuna vaihto-opintoihin ( Opinto-opas

33 4 OPINTONEUVONTA JA OPINTO-OHJAUS Opiskelijapalvelut Yleinen opintoneuvonta, joka on tarkoitettu Itä-Suomen yliopiston kaikille opiskelijoille ja opiskelemaan hakeutuville, on keskitetty opintoasioiden yksikköön ( Yksikkö hoitaa myös opiskelijaksi ilmoittautumiseen, opintotukeen ja asumiseen liittyviä asioita sekä ura- ja rekrytointiin ja ulkomailla opiskeluun liittyviä kysymyksiä. Tiedekunnan ja koulutusten neuvonta ja ohjaus Yliopisto-opiskelija on lähtökohtaisesti itsenäisesti vastuussa opiskelustaan ja hänen on huolehdittava siitä, että opetussuunnitelman edellyttämät opinnot tulevat suoritetuksi. Uusille opiskelijoille järjestettävä tuutoriohjaus on osa yliopiston opinto-ohjausjärjestelmää. Sen tarkoituksena on auttaa opiskelija opintojen alkuun, tutustuttaa hänet opiskeluympäristöön, muihin opiskelijoihin ja yliopistoyhteisöön, opintojen suunnitteluun ja opiskeluun sekä luoda hänelle edellytyksiä toimia aktiivisena ja tasapainoisena työssään. Uudet opiskelijat jaetaan pienryhmiin, joita ohjaavat tehtävään koulutetut vanhemmat opiskelijat eli tuutorit. Tuutoriohjaus tapahtuu yhteistyössä oppiaineen/oppiaineryhmän tuutoriopettajien kanssa. Uusien opiskelijoiden orientaatioviikko järjestetään ensimmäisen syyslukukauden alussa. Useimmat opiskeluun liittyvät ongelmat pystyy selvittämään tutustumalla huolellisesti siihen materiaaliin, joka opiskelijalle annetaan opintojen alussa ja tietoa löytyy myös netin kautta sekä WebOodista että myös tiedekunnan verkkosivuilta ( Hoitotieteen koulutuksen opetussuunnitelmiin, tutkintoihin ja opiskeluun liittyviin kysymyksiin saa ohjausta amanuenssilta opintojaksojen opettajilta ja opintoasioita hoitavilta toimistosihteereiltä ja opintoasiainpäälliköltä (s-posti: Opettajilla ei ole erikseen määriteltyjä vastaanottoaikoja, vaan ohjausajat voi sopia esimerkiksi sähköpostitse tai puhelimitse. Henkilökunnan yhteystiedot ovat Itä-Suomen yliopiston verkkosivuilla ( 32 Terveystieteiden tdk

34 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Opiskelijoiden tärkeä työväline on opinto-opas, josta käy ilmi mm. tutkintoihin kuuluvat opintojaksot ja -kokonaisuudet sekä koulutuksen tavoitteet ja suositeltava opintojen suoritusjärjestys. Koulutusten opetussuunnitelmat ovat luettavissa ja tulostettavissa WebOodista. Jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS, kts. Tutkintosääntö), jossa opintoja suunnitellessaan opiskelija aktivoituu pohtimaan omia vahvuuksiaan, ammatillisia tavoitteitaan, opintojaan ja omia erityiskiinnostuksen kohteita sekä suuntaamaan opintojaan tavoittelemaansa suuntaan. Yliopisto suosittaa verkkopalvelussa WebOodissa olevan sähköisen ehops:n käyttämistä. ehops on opintojen ja oppimisen suunnittelun työväline, joka on tarkoitettu opiskelun tueksi ja se pohjautuu kunkin koulutuksen tutkintorakenteille. ehops:ssa laaditaan suunnitelmat sekä kandidaatin tutkinnolle (TtK) että myös maisterin tutkinnolle (TtM). Sen tekeminen alkaa heti opintojen alussa, jolloin hahmotellaan opintojen suoritusaikataulua ja tutkinnon sisältöä. Hoitotieteen laitoksen amanuenssi ohjaa jokaisen opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimista ja suunnitelman päivittämistä vuosittain. Opetussuunnitelmaan sisältyvä ehops tulee tehdä 1.opiskeluvuoden aikana (kts. tutkintosääntö 473be0236aa7&groupId=10128&p_l_id=187604) ja HOPS toimitetaan hoitotieteen amanuenssin hyväksyttäväksi ensimmäisen lukuvuoden kevääseen mennessä. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana henkilökohtaiset HOPS-ohjaukset toteutetaan syksyllä ja keväällä. Opinnot ja opintosuoritukset Opiskelijan opintoihin sisältyy muun muassa luentoja, harjoituksia, harjoittelua, omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen, oppimistehtäviä ja päiväkirjoja, esseitä, kirjatenttejä, verkkoympäristössä toteutettavaa opiskelua ja seminaarityöskentelyä. Opintosuorituksissa voidaan jatkossa hyödyntää myös yliopiston tenttiakvaariota. Tiedekuntaneuvostossa vahvistetuissa opetussuunnitelmissa määrätään opintosuorituksista. Kunkin opintojakson opintojaksokuvaukseen kohtaan Toteutus ja työtavat on kirjattu ne suoritustavat, jotka ovat mahdollisia ko. opintojaksossa. Opetukseen liittyvä suoritusmahdollisuus (kuulustelu, esseemuotoinen suoritus, oppimispäiväkirja tai muu vastaava suoritus) järjestetään vähintään kaksi kertaa vuoden kuluessa opetuksen päättymisestä, mutta suoritusmahdollisuuksia voi opetussuunnitelman mukaisesti olla useampiakin. Suoritusmahdollisuudet on järjestettävä niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen. (Opintosuorituksia ja opiskelijan oikeusturvaa koskeva johtosääntö, 2, 5 ). Opinto-opas