Rakennusten elinkaarimittarit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennusten elinkaarimittarit"

Transkriptio

1 Rakennusten elinkaarimittarit (2013) Kiinteistöpassi KÄYTTÖVAIHE Kiinteistöpassi Kiinteistöpassi HANKEVAIHE NIMI KESKUSTAKIRJASTO Osoite Keskustakirjastonkatu 1, Helsinki Käyttötarkoitus Kirjastorakennus Rakennusvuosi 2015 Bruttoala m 2 Lämmitetty nettoala m 2 Pinta-ala käyttötarkoituksisttain Mitoitettu käyttäjämäärä Yksityiskohtaiset tiedot lukusalit m 2, toimisto 1250 m 2, seminaaritilat 1856 m 2, muut tilat 2344 m 2 Kapasiteetti henkilöä ELINKAARIMITTARI TUNNUSLUKU Elinkaaren tn CO hiilijalanjälki 2 e Elinkaarikustannus E-luku 135 Sisäilmaluokka S2 HANKEVAIHE NIMI EDUSKUNTATALO Osoite Käyttötarkoitus Rakennusvuosi 1931 Mannerheimintie 30, Helsinki kokous-,hallinto-, ja toimistorakennus Bruttoala m 2 Pysäköintiratkaisu Pysäköintihalli Yksityiskohtaiset tiedot KÄYTÖNAJAN MITTARI TUNNUSLUKU Seurantavuosi 2014 Energiankulutus kwh Käytön hiilijalanjälki kg CO 2 e Pohjateho 85 kw Käyttäjätyytyväisyys 72 % Kiinteistöpassi KÄYTTÖVAIHE

2 JULKAISIJA Green Building Council Finland Kalevankatu 44 A Helsinki ULKOASU Kirmo Kivelä ja Inari Savola KANNEN KIINTEISTÖPASSIT MALLIKAPPALEITA, LUVUT EIVÄT OLE TODELLISIA 2 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013)

3 Esipuhe Ei ole yhdentekevää, millaisia rakennuksia nyt ja tulevaisuudessa rakennamme. Rakennetun ympäristön energiatehokkuudella on ratkaiseva rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Rakennukset ja rakentaminen vastaavat noin 40 prosentista kaikesta energiankulutuksesta ja päästöistä. Kiinteistö- ja rakentamisala on siis merkittävässä roolissa, kun vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Ala on ottamassa suurta askelta energiatehokkuuden parantamisessa, mutta se on vain osa kestävän rakentamisen kehitystä. Sitran mielestä on tärkeää, että alan keskeiset yritykset ja toimijat yhdessä edistävät kestävää rakentamista, joka huomioi sekä taloudellisen, sosiaalisen että ekologisen kestävyyden. Tämän vuoksi Sitra on tukenut Green Building Council Finlandia sen alkutaipaleella. On ollut ilahduttavaa nähdä yhdistyksen kasvu nopeasti merkittäväksi alan järjestöksi. Sitra, Tekes ja ympäristöministeriö valmistelivat vuonna 2010 asuntoministeri Jan Vapaavuoren puheenjohdolla laajan asiantuntijajoukon kanssa kansallisen toimintaohjelman rakennetun ympäristön energiankäytön tehostamisesta ja päästöjen alentamisesta. Tuloksena syntyi toimintaohjelma ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika Toimintaohjelma sisälsi 31 toimenpidekokonaisuutta. Näistä yksi oli kiinteistöjen ja alueiden ympäristöjohtamisen luokitusjärjestelmien ja työkalujen kehittäminen, jota lähdettiin toteuttamaan Vähähiilisen kiinteistö- ja rakentamisalan ydinindikaattorit -hankkeella. Hankkeen tuloksena syntyneet Rakennusten elinkaarimittarit huomioivat rakennusten ympäristö- ja energiatehokkuuden, elinkaaritalouden sekä käyttäjien hyvinvoinnin. Mittarit auttavat kohdentamaan kiinteistöjen parantamistoimenpiteet energiankäyttöä tehostaviin keinoihin. Juuri tällaisia käytännönläheisiä keinoja kiinteistöjen omistajat ja rakentajat tarvitsevat, että energiankulutus ja päästöt pystytään minimoimaan kustannustehokkaasti. Toivon, että kiinteistö- ja rakentamisala ottaa hankkeessa syntyneet mittarit laajasti käyttöön. Tehdään Suomesta kestävän rakentamisen mallimaa! Jukka Noponen Sitra Sitran toimintaa ohjaa visio Suomesta kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. Hyvinvointi on näkemyksemme mukaan kestävää silloin, kun se toteutuu samanaikaisesti ihmisen, ympäristön ja talouden kannalta. 3 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013)

4 Lukijalle Kestävän kehityksen mittaaminen kiinteistö- ja rakentamisalalla tarvitsee yhtenäiset pelisäännöt Green Building Council Finland tuo kestävän kehityksen näkökulman luonnolliseksi osaksi kaikkea kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa. Yhdistyksen jäseninä on lähes 100 merkittävää toimialan organisaatiota. Osana toimintaansa GBC Finland käynnisti Sitran rahoituksella vuonna 2011 hankkeen, jossa kehitettiin toimialalle keskeiset mittarit rakennusten eko- ja energiatehokkuuden arvioimiseksi. Hankkeen tuloksena julkaistaan GBC Finland Rakennusten elinkaarimittarit, jotka tarjoavat edellytykset mitattuihin arvoihin perustuvalle, kestävän kehityksen mukaiselle toiminnan kehittämiselle ja johtamiselle. GBC Finland Rakennusten elinkaarimittarit soveltuvat rakennusten suunnittelu- ja käyttövaiheeseen. Päätöksenteko ja johtaminen on helpompaa, kun päätöksenteon tukena on tieto rakennushankkeen lasketusta hiilijalanjäljestä, kiinteistön käytön mitatusta energiankulutuksesta tai käyttäjien kokemista sisäympäristön olosuhteista. Rakennusten elinkaarimittarit tukevat päätöksentekoa neljällä eri osa-alueella: ilmastovaikutukset, energiankulutus, talous ja käyttäjien hyvinvointi. Mittariston käyttö on edullista ja niitä voidaan soveltaa yksittäisestä rakennuksesta suureen kiinteistömassaan. Raportissa esiteltävät rakennusten elinkaarimittarit tarjoavat yhtenäiset pelisäännöt mitata ja kerätä tietoa kiinteistö- ja rakennusalan ympäristötehokkuudesta. Mittariston avulla voidaan tasapainottaa sekä taloudellisia että energia- ja hiilitehokkuuden tavoitteita suhteessa käyttäjille tarjottaviin olosuhteisiin. Osa mittareista soveltuu uudis- ja korjaushankkeisiin ja osa käyttövaiheenympäristötehokkuuden seurantaan ja johtamiseen. Mittareiden tausta on suomalaisessa lainsäädännössä, eurooppalaisessa rakennusalan ympäristöstandardoinnissa sekä käytössä olevissa johtamisen työkaluissa. Merkittävä uutuus rakennusalalle tulee mittariston tarjoamasta yhteismitallisesta tavasta laskea rakennusten elinkaaren hiilijalanjälki, sekä todellisen ja toteutuneen energiankulutuksen seurantaan soveltuvat mittarit. Nyt julkaistava mittaristo tarjoaa harmonisoidun tavan johtaa kiinteistöjä ja rakentamista, silloin kun halutaan huomioida kestävä kehitys mukainen toimintatapa ja arvioida rakennusten todellisia ympäristövaikutuksia ja tehokkuutta läpi elinkaaren. Mitattavia suureita voidaan käyttää suunnittelutavoitteina, sopimusten mittareina, toteutuman seurannassa ja yleisesti kehittämistavoitteina. Mittareiden avulla voidaan säästää kustannuksissa, ja niitä voidaan käyttää hyväksi vuokrattavien ja myytävien kiinteistöjen vetovoimatekijöinä. Mitatulla ympäristötehokkuudella voidaan myös edesauttaa kiinteistökauppaa etenkin kansainvälisten kiinteistösijoittajien kanssa. Tähän ohjeeseen viitataan nimellä GBC Finland Rakennusten elinkaarimittarit. Ohjetta päivitetään ajoittain, jotta laskentatietoja voidaan ajantasaistaa ja ohjetta voidaan edelleen kehittää käyttökokemusten perusteella. Työryhmän raporttien pohjalta ohjeet on laatinut GBC Finlandin toimeksiannosta Bionova Consulting. Työryhmään ovat kuuluneet Tytti Bruce (Bionova Consulting), Petri Jaarto (Jäävuorenhuippu Oy), Risto Kosonen (Halton Oy), Panu Pasanen (Bionova Consulting) ja Maija Virta (GBC Finland / Santrupti Engineers, Intia). Hankkeen projektipäällikkö on ollut Antti Lippo (Green Building Council Finland), vastaten hankkeen koordinoinnista sekä loppuraportin toimittamisesta. GBC Finland haluaa kiittää hankkeen ohjausryhmiin osallistuneita henkilöitä; Erkki Aalto (RAKLI ry), Ilari Aho (Uponor Oyj), Ari Ilomäki (Rakennusteollisuus RT ry), Markku Inkeroinen (Sitra), Hanna Kaleva (KTI Kiinteistötieto Oy), Kaisa Kekki (Skanska Oy), Jarek Kurnitski (Sitra), Markku Laine (Saint-Gobain Weber Oy Ab), Petteri Lautso (Ruukki Construction Oy), Jessica Niemi (KTI Kiinteistötieto Oy), Erja Reinikainen (Insinööritoimisto Olof Granlund Oy) ja Pekka Vuorinen (Rakennusteollisuus RT ry). Kiitos kuuluu lisäksi myös hankkeen työpajoissa puhuneille asiantuntijoille, ohjeistusten kommentointiin osallistuneille henkilöille sekä mittarien kehittämistarpeisiin uskoneelle Sitralle. Helsingissä Heli Kotilainen toimitusjohtaja Green Building Council Finland 4 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013)

5 Sisältö Esipuhe 3 Lukijalle 4 1 Rakennuksen elinkaarimittarit edistävät kestävää kehitystä kiinteistö- ja rakentamisalalla Rakennusten elinkaarimittarit lyhyesti Kiinteistöpassi ympäristötieto yksissä kansissa Rakennusten ympäristövaikutukset ja julkinen ohjaus Elinkaarijohtaminen tuo taloudellista kestävyyttä Päätöksenteko ja johtaminen mittareiden avulla kiinteistö- ja rakentamisalalla Ympäristötehokkuuden arviointi ja sertifiointi 12 Rakennusten elinkaarimittarit (2013) 13 Mittareiden laskenta- ja sovellusohjeet 2 Elinkaaritehokas rakentaminen on kestävää kehitystä Mitä on elinkaaritehokas rakentaminen? GBC Finlandin elinkaarimittareiden esittely Rakennuksen elinkaari ja hanke- ja käyttövaiheen mittarit 16 3 GBC Finlandin elinkaarimittarien yleiset määrittelyt Elinkaarimittaristot nojaavat kansainvälisiin standardeihin Laskentaohjeeseen viittaaminen ja laskentaohjeen päivitykset Mittarien nimet ja tulosten ilmoittamistarkkuus Tulosten toiminnallinen tai ilmoitusyksikkö Pinta-alan yksiköt 19 4 Energiamittarit: E-luku, energiankulutus ja pohjateho Yleistä energiamittareista E-luku rakennuksen ominaisuuksista johdettu laskennallinen kulutus Energiankulutus mitattu ja todellinen käyttövaiheen kulutus Pohjateho 23 5 Sisäympäristö: sisäilmaluokka ja sisäympäristöön tyytyväiset Yleistä sisäympäristöstä Sisäilmaluokka Sisäympäristöön tyytyväisten käyttäjien osuus 26 6 Elinkaaren EN-standardien mukainen määrittely ja rajaukset Tavoitteet ja periaatteet kotimaisille tarkentaville soveltamisohjeille Hiilijalanjälkilaskennan erityiskysymyksiä Elinkaarimenetelmien yleisiä määritelmiä Vaikutusten jyvittäminen eri kohteille (allokaatio) 31 7 Elinkaaren hiilijalanjälki, laskentaohjeet Rakennuksen elinkaaren vaiheiden määrittely Rakennuksen materiaalien päästöjä koskevan tiedon vaatimukset Rakennuksen energiavirtoja ja kuljetuksia koskevan tiedon vaatimukset Materiaalin uudelleenkäytön ja jätteen hyödyntämisen huomiointi Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset Hiilivarastoa ei huomioida laskennassa 40 5 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013)

6 8 Elinkaarikustannusten laskenta Yleiset periaatteet Tarkennetut laskentaohjeet Rakennuksen elinkaaren vaiheiden määrittelyt Elinkaarikustannuslaskennan yksinkertaistaminen Kustannuksia koskevan tiedon vaatimukset Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset 44 9 Käytön hiilijalanjälki, laskentaohje Käytön hiilijalanjälki mittaa sekä käyttäjää että rakennusta Tarkastellun järjestelmän rajaus Mittarin käyttö: mitattu ja sääkorjattu kulutus Tietojen laatua koskevat vaatimukset Raportointivaatimukset Yleiset raportointivaatimukset Lisätiedot hankevaiheen mittareita käyttäville kohteille Raporttipohja elinkaaren hiilijalanjäljen ilmoittamiseen Raporttipohja elinkaarikustannusten ilmoittamiseen Raporttipohja energiankulutuksen ilmoittamiseen Raporttipohja käytön hiilijalanjäljen ilmoittamiseen 53 Liitteet 54 Liite 1: Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin 54 Liite 2: Käytettävät energian ja kuljetusten päästökertoimet 56 Liite 3: Vaatimukset vihreän sähkön huomioinnille 57 Liite 4: Elinkaarikustannuslaskennan parametrit 58 Liite 5: Rakennustyyppien käyttöikäarviot 58 Liite 6: Esimerkki rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä 59 Liite 7: Esimerkki rakennuksen elinkaarikustannuksista 61 Liite 8: Esimerkki energiankulutuksesta ja käytön hiilijalanjäljestä 62 Liite 9: Esimerkki sisäympäristön tyytyväisyys -mittarista 63 Liite 10: Tekijät 64 6 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013)

7 1 Rakennuksen elinkaari mittarit edistävät kestävää kehitystä kiinteistö- ja rakentamisalalla Vähähiilisen kiinteistö- ja rakentamisalan ydinindikaattorit -hankkeen tuloksena julkaistaan GBC Finland Rakennusten elinkaarimittarit. Tässä raportissa esiteltävät mittarit mahdollistavat kestävän kehityksen mukaisen mitattuihin arvoihin perustuvan johtamisen ja toiminnan seuraamisen. Kansallisen laajasti käytössä olevan kiinteistöjen ympäristötehokkuuden arvioinnin puuttuessa alan eri toimijat ovat käyttäneet erilaisia työkaluja hankkeen luonteen ja asiakkaan tarpeen mukaan. Rakennusten elinkaarimittarit tarjoavat kansallisesti sovellettavan arvionti- ja seurantamenettelyn ympäristötehokkuuden edistämiseksi kiinteistö- ja rakentamisalalla. KESTÄVÄ KIINTEISTÖJOHTAMINEN TALOUDELLISET MITTARIT (ROI, kiinteistön arvo, kustannukset, vuokratulo, elinkaarikustannus...) SOSIAALISET JA YMPÄRISTÖTAVOITTEET JA -MITTARIT (mitattu energiakulutus, elinkaaren käytön hiilijalanjälki, sisäilmaluokka, sisäilmaan tyytyväiset, pohjateho, jätteet, veden kulutus,...) KIINTEISTÖ- JOHTAMINEN SUUNNITTELU RAKENTAMINEN KÄYTTÄJÄT KÄYTTÖ JA YLLÄPITO PURKU LAKISÄÄTEISIÄ TYÖKALUJA: E-luku / Energiatodistus, Huoltokirja, Kuntoarvio, Kunnossapitotarveselvitys MUUT TYÖKALUT: Sisäilmaluokitus, Ekotehokkaat sopimukset, Kuntotodistus, LEED, BREEAM, DGNB, Joutsenmerkki, Promise, Rakentajan ekolaskuri, WWF Green Office, EU Green Building, Dow Jones Sustainability Index, Kuva. GBC Finland Rakennusten elinkaarimittarit ovat kestävän kiinteistöjohtamisen mittaristo, jossa on huomioitu taloudellisten tekijöiden lisäksi myös sosiaaliset ja ympäristönäkökulmat. Mittareiden avulla voidaan johtaa tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti kaikkia prosesseja (suunnittelu, rakentaminen, ylläpito, käyttö, peruskorjaus jne.) kestävän kehityksen periaatteiden mukaan osana kiinteistöjohtamista. 7 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013)

8 1.1 Rakennusten elinkaarimittarit lyhyesti Tässä raportissa ohjeistettavat rakennusten elinkaarimittarit ovat yksiselitteinen, läpinäkyvä ja objektiivinen mittaristo rakennusten ympäristövaikutusten ja tehokkuuden mittaamiseksi suunnittelu- tai käyttövaiheessa. Mittareiden avulla saadaan ympäristön kannalta parempia rakennuksia, jotka ovat myös käyttäjille terveellisiä ja omistajilleen kannattavia sijoituskohteita. Mittareiden taustalla on kansainvälisiä standardeja ja käytössä olevia suunnittelun ja käytön ohjauksen työkaluja. Rakennusten elinkaarimittarit ovat suomalaiseen lainsäädäntöön ja ilmasto-olosuhteisiin soveltuvat, yhtenäiset laskentaohjeet rakennusten elinkaaritehokkuuden mittaamiseksi ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Kukin toimija voi hyödyntää mittaripaletista yksittäisiä tai useampia omaan toimintaan soveltuvia elinkaaritehokkuuden mittareita. HANKEVAIHEEN MITTARIT MITTARI YKSIKKÖ E-luku Elinkaaren hiilijalanjälki kg CO 2 e Elinkaarikustannus Sisäilmaluokka S1, S2, tai S3 MITTARIN TARVE JA TAVOITTEET Laskennallinen energiamuotojen kertoimilla painotettu ostoenergian tarve. Mahdollistaa vähähiilisten ratkaisujen suunnittelun, arvioinnin ja vertailun, jotta elinkaaren hiilipäästöjä voidaan hallita. Mahdollistaa elinkaarikustannusten optimoinnin suunnittelussa, jotta pääoma ja käyttökulut ovat tasapainossa. Asettaa tavoitteita ominaisuuksille, joilla varmistetaan käyttäjien hyvinvointi rakennuksessa. Rakmk D MITÄ JA MITEN MITATAAN Kasvihuonekaasupäästöjä. Elinkaari rakennustuotteista käytön kautta purkamiseen, EN standardi. Rakentamis- ja käyttökustannuksia nettonykyarvona. Sisältää energian hinnan kehityksen. EN standardi. Mm. lämpöolosuhteet, ilmanlaatu, lämpötila, valaistus. Sisäilmastoluokitus 2008 mukaisesti. KÄYTTÖVAIHEEN MITTARIT MITTARI YKSIKKÖ MITTARIN TARVE JA TAVOITTEET MITÄ JA MITEN MITATAAN ENERGIANKULUTUS kwh Mittaa kiinteistön ja sen käytön todellista energiankulutusta, kaikki energiamuodot. Kiinteistössä käytettyä energiaa. Tulos voidaan sääkorjata. Rakmk D KÄYTÖN HIILIJALANJÄLKI kg CO 2 e Mittaa kiinteistön tai salkun päästötasoa vuositasolla ja toimenpiteiden vaikutusta. Kiinteistöjen hiilipäästöjä. Tulos voidaan sääkorjata. GHG Protocolin mukainen. POHJATEHO kw Auttaa tunnistamaan ja poistamaan tarpeetonta kulutusta kiinteistössä. Mittaa järjestelmien sähkön kulutusta alimman käytön tai tyhjäkäytön aikana. SISÄYMPÄRISTÖÖN TYYTYVÄISET % Auttaa tunnistamaan orastavia ongelmia käyttäjien tai rakennuksen terveydelle. Mittaa sisäympäristön eri osa-alueisiin tyytyväisten käyttäjien osuutta. Taulukot: GBC Finland Rakennusten elinkaarimittarit tarjoavat edellytykset mitattuihin arvoihin perustuvalle, kestävän kehityksen mukaiselle toiminnan kehittämiselle ja johtamiselle. 8 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013)

9 1.2 Kiinteistöpassi ympäristötieto yksissä kansissa Rakennusten elinkaarimittarit voidaan esittää hanketai käyttövaiheen Kiinteistöpassissa. Se on ympäristörekisteriotteen kaltainen, helposti lähestyttävä visuaalinen työkalu, joka kertoo ympäristötehokkuuden tunnusluvut rakennuksen kuvan ja muiden perustietojen rinnalla. Kiinteistöpassin avulla voidaan viestiä toteutunut energiankulutus tai toimistorakennuksen käyttäjien kokema tyytyväisyys läpi arvoketjun. Mitattujen tunnuslukujen raportointi ulkoisessa tai sidosryhmäviestinnässä on helppoa Kiinteistöpassin avulla. Dokumentti kuvaa myös organisaation suhtautumista ympäristökysymyksiin ja kestävään kehitykseen. Kiinteistöpassilla voidaan viestiä suunnittelun aikaiset tavoitteet esimerkiksi tavoitellusta sisäilman laadusta tai elinkaaren hiilijalanjäljestä. Systemaattisesti seuratut käytön ajan mittarit voidaan esittää vuosittain samasta rakennuksesta. Tällöin kiinteistöpassi kasvaa vuosittain yhdellä sivulla, ja käytön käytön seurannan tunnuslukuja voidaan verrata aikaisempiin vuosiin. Eri kiinteistökohtaisia mittareita ja tunnuslukuja voidaan jatkossa koota esimerkiksi yhteiseen kansalliseen Kiinteistöpassi-tietokantaan ja seurata suomalaisen rakennuskannan ympäristötehokkuuden paranemista sekä energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden täyttymistä. Ympäristötehokkuuden parantamiseen liittyy keskeisiä yleisiä etuja, jotka kannustavat esimerkiksi kansallisten keskiarvojen saattamiseksi julkisuuteen tiettyjen mittarien osalta. Kiinteistöpassin avulla raportoidaan läpinäkyvästi rakennuksen suorituskyky ja ympäristövaikutus. Yrityksen itselleen valitsemat avainmittarit luovat perustan strategisesti valittaville kehityksen kohteille. Ympäristötehokkuuden edistämiseksi valittujen painopisteiden kehittyminen koko organisaation käyttäytymistä muuttavaksi vaatii onnistunutta viestintää. Kiinteistöpassi viestii tehokkaasti organisaation kestävän kehityksen painopistealueet ja saa ihmiset ymmärtämään asetettuja tavoitteita. Tämä johtaa usein myös käyttäytymisen muutokseen. Kiinteistöpassi HANKEVAIHE Kiinteistöpassi KÄYTTÖVAIHE NIMI KESKUSTAKIRJASTO Osoite Keskustakirjastonkatu 1, Helsinki Käyttötarkoitus Kirjastorakennus Rakennusvuosi 2015 Bruttoala m 2 NIMI EDUSKUNTATALO Osoite Mannerheimintie 30, Helsinki Käyttötarkoitus kokous-,hallinto-, ja toimistorakennus Rakennusvuosi 1931 MALLIKAPPALE, LUVUT EIVÄT OLE TODELLISIA Lämmitetty nettoala m 2 Pinta-ala käyttötarkoituksisttain Mitoitettu käyttäjämäärä Yksityiskohtaiset tiedot lukusalit m 2, toimisto 1250 m 2, seminaaritilat 1856 m 2, muut tilat 2344 m 2 Kapasiteetti henkilöä ELINKAARIMITTARI TUNNUSLUKU Elinkaaren hiilijalanjälki tn CO 2 e Elinkaarikustannus E-luku 135 Sisäilmaluokka S2 MALLIKAPPALE, LUVUT EIVÄT OLE TODELLISIA Bruttoala m 2 Pysäköintiratkaisu Pysäköintihalli Yksityiskohtaiset tiedot KÄYTÖNAJAN MITTARI TUNNUSLUKU Seurantavuosi 2014 Energiankulutus kwh Käytön hiilijalanjälki kg CO 2 e Pohjateho 85 kw Käyttäjätyytyväisyys 72 % 9 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013)

10 1.3 Rakennusten ympäristövaikutukset ja julkinen ohjaus Suomalainen rakennuskanta käsittää 2000 miljoonaa kuutiota ja kasvaa vuosittain miljoonalla kuutiolla. Rakennusten osuus on noin 40 prosenttia sekä kokonaisenergian- kulutuksesta että maassamme syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Suomen yli 1,5 miljoonan kiinteistön energia- ja ympäristötehokkuuden parantamisella on merkittäviä vaikutuksia kansallisten kasvihuonekaasupäästöjen alentamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on todettu kannattavaksi tavaksi saavuttaa energiansäästötavoitteita, ja samalla luodaan kiinteistö- ja rakentamissalalle myös uusia työpaikkoja. Toimialan kestävää kehitystä on pyritty tukemaan EU:n, valtion ja kuntien sääntelyn sekä vapaaehtoisten työkalujen avulla. Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjä 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä osana eurooppalaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa tavoitteet ohjaavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, kohti uusiutuvaa energiaa sekä vähentämään primäärienergian kulutusta. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa uudisrakentamisen kohti lähesnollaenergiataloja vuodesta 2020 alkaen. Direktiivi tuo myös lisää painoarvoa energiatodistuksille, joiden käyttöä ja kattavuutta laajennetaan rakennuskannassa. Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 (ERA17) -toimenpideohjelmassa kiinteistöjen ja alueiden ympäristöluokitusmenettely nostettiin yhdeksi toimenpiteeksi vähentää rakennetun ympäristön kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa. Green Building Council Finland vastaa toimenpiteeseen tuomalla rakennusten elinkaarimittarit kiinteistö- ja rakentamisalan päätökseonteon tueksi. Suomalainen lainsäädäntö ei ota kantaa hiilijalanjälkeen tai velvoita mittaamaan rakennusten todellista energiankulutusta. Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut tarjota kiinteistöja rakentamisalan toimijoille mahdollisuus olla lainsäädännön edellä. Useat toimijat ovat olleet jo vuosia kiinnostuneita laskemaan omien tuotteidensa tai toimintansa kasvihuonekaasupäästöt sekä mittaamaan kiinteistöjen todellista ja toteutunutta energiankulutusta. Tavat hiilijalanjäljen laskemiseksi tai energiankulutuksen mittaamiseksi ovat kuitenkin usein vaihdelleet toimijasta riippuen. GBC Finland Rakennusten elinkaarimittarit tukevat ja täydentävät lainsäädännön kautta tapahtuvan kestävän rakentamisen ohjausta vapaaehtoisilla, kansainvälisiin standardeihin perustuvilla työkaluilla, jotka ovat integroitavissa osaksi nykyisiä kiinteistönjohtamisprosesseja. Mittareita voi käyttää muiden olemassa olevien mittareiden ja työkalujen rinnalla. Ne tarjoavat yhtenäiset pelisäännöt rakennusten toimivuuden ja ympäristövaikutuksien arvioinnille. 1.4 Elinkaarijohtaminen tuo taloudellista kestävyyttä Ympäristötehokkuus on nivoutunut kiinteäksi osaksi kiinteistö- ja rakentamisalan johtamista. Energia- ja ympäristötehokkuuden taloudellinen merkitys on yhä suurempi, ja tehokkuuden paraneminen näkyy suoraan ylläpitökustannuksissa. Ympäristötehokkaiden ja vihreäksi sertifioitujen kiinteistöjen kysyntä kasvoi erityisesti vuoden 2009 tantuman aikana (esim. Kok & Jennen 2011) 1. Kestävillä periaatteilla johdettujen kiinteistöjen voidaan olettaa myös säilyttävän arvonsa tulevaisuudessa perinteisiä harmaita rakennuksia paremmin. Kestävien rakennusten arvon nousu maksaa usein investoinnit takaisin perinteistä kustannussäästöihin perustuvaa takaisinmaksulaskentaa nopeammin. Esimerkiksi 10 prosentin energiansäästö saattaa pienentää energiakustannuksia 2 / m 2, mutta samalla nostaa kiinteistön arvoa yhdellä prosentilla (tai estää sen alenemisen) eli esim. 35 /m 2. Energian hinta ja verotus myös nousevat inflaatiota nopeammin, joten ra- kennuksen pienempi kulutus suojaa tehokkaasti myös näiltä yleisen kustannustason nousuilta. Ympäristötehokkuuden yhteyden todentaminen muihin kiinteistöliiketoiminnan tunnuslukuihin on kiinnostavaa, mutta edellyttää kuitenkin läpinäkyviä ja objektiivisia tapoja ympäristötehokkuuden mittaamiseen. Ympäristötehokkuus muuttaa usein hyödyt ja panostukset suoraan rahaksi. Kiinteistön käyttäjälle tämä voi merkitä säästöjä käyttökustannuksissa, parempaa työn tuottavuutta ja työntekijöiden terveyttä. Kiinteistön omistajalle tämä voi tarkoittaa kiinteistön arvon säilymistä, korkeampaa hintaa tai vuokraa. Toisinaan tarvitaan myös investointeja, joiden kustannus- vaikutuksia tulee tarkastella koko elinkaaren ajalta. Rakennusten elinkaarimittarit tarjoavat mahdollisuuden vertailla energiatehokkuuden edistämistä esimerkiksi työntekijöiden viihtyvyy- teen tai hiilijalanjäljen vaikutusta rakentamiskustannuksiin. 1 Kok, Nils & Jennen, Maarten Kok (2011): The impact of energy labels and accessibility on office rents 10 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013)

11 1.5 Päätöksenteko ja johtaminen mittareiden avulla kiinteistö- ja rakentamisalalla Rakennusten elinkaarimittarit varmistavat kiinteistön omistajalle tai käyttäjälle mahdollisuuden johtaa ja kehittää kiinteistösalkkua sekä yksittäistä kiinteistöä tavalla, joka parantaa energiatehokkuutta ja vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia. Mittareiden avulla voidaan varmistaa myös käyttäjien tyytyväisyys ja siten turvata edellytykset myös paremmalle vuokratuotolle. Mittareita voidaan soveltaa eri tilanteissa. Niiden avulla voidaan asettaa tavoitteita yksittäisen rakennushankkeen hiilijalanjäljen pienentämiseksi, tai organisaation pitkän tähtäimen suunnitteluun ja salkkutason suorituskyvyn mittaamiseen. Rakennetun ympäristön ympäristötehokkuuteen ja kestävyyteen voidaan parhaiten vaikuttaa asettamalla tavoitteita ja mittareita tarvittaviin prosesseihin ja seuraamalla kyseisten mittarien kehitystä. Johtamisen tueksi on kehitetty erilaisia työkaluja, jotka tukevat ympäristötehokasta toimintatapaa läpi rakennuksen elinkaaren ja organisaation arvoketjun. Työkalut voivat olla erilaisia suunnittelua ohjaavia tarkistuslistoja (esim. LEED, Rakentajan ekolaskuri) tai sopimuskäytäntöjä. Ympäristötehokkaat laatuvaatimukset täyttävän toimintatavan hyöty voi kuitenkin mennä hukkaan ilman oikeita numeerisia mittareita. Oikeat mittarit ovat liiketoiminnan tukemisen keskeinen elementti. Mittareiden käyttö hankevaiheessa ja käytön seuraamisessa Mittarien avulla rakennusyritys voi vertailla suunnitteluvaiheessa esimerkiksi eri rakennusvaihtoehtojen päästövaikutuksia. Kun vaatimustaso on asetettu, voidaan hankkeessa päättää, onko tavoiteltu hiilijalanjäljen pienentäminen järkevintä toteuttaa rakennuksen rakennusvaiheessa, käytön aikana vai purkamisen ja materiaalien kierrättämisen yhteydessä. Tilaaja voi puolestaan haluta vertailla eri rakenne- ja energiaratkaisujen vaikutusta E-lukuun, tai laskea elinkaarikustannus-mittarin avulla rakennuksen kustannuksia koko sen vaaditun ja suunnitellun käyttöiän. Mitta- rit tarjoavat tukea myös kiinteistöjen käytön johtamiseen. Tilatehokkuuden parantaminen tai teknisten järjestelmien ohjauksen kehittäminen on mahdollista käytön seurannan mittareiden tuottamilla tunnusluvuilla. Kiinteistön vuokralaisen kannalta tärkeää saattaa olla hyvän sisäympäristön takaaminen avokonttorinsa työntekijöille. Tietyn sisäilmaluokan asettaminen tavoitteeksi on hankevaiheessa järkevä tavoite. Käyttäjien kokemusta ja tyytyväisyyttä tulee kuitenkin seurata ja mitata käyttäjätyytyväisyyskyselyn avulla. GBC Finland rakennusten elinkaarimittarit ohjeistavat kestävän kehityksen kannalta tärkeiden mittareiden soveltamisen kiinteistö- ja rakentamisalalle. Esimerkkejä rakennusten elinkaarimittareiden käytöstä päätöksenteossa 1. Hankevaiheessa rakennuttaja ottaa toimistorakennuksen suunnittelutavoitteeksi jonkun tason joka on julkaistu CO 2 :lle. Arkkitehdin kanssa kehitetään kolme vaihtoehtoa, joilla lasketaan tunnusluvut. Yksi vaihtoehdoista sisältää enemmän hot desk -tyyppistä tilaa, mahdollistaa etätyön ja välttää erillisen parkkitalon rakentamisen. Tämä vaihtoehto takaa pienemmät elinkaarikustannukset ja elinkaaren hiilijalanjäljen. Vaihtoehto valitaan. 2. Käyttövaiheessa kiinteistösalkun omistaja haluaa kehittää vihreitä vuokrasopimuksia asiakkaidensa kanssa ja minimoida energiakustannusten nousuriskiä. Salkussa on joukko kohteita, joissa on epäedullinen päästötaso (suuri käytön hiilijalanjälki). Omistaja päättää tutkituttaa kohteet. Kahteen voidaan tehdä kannattavia kiinteistötekniikan parannuksia, joiden pääoman tuotto vastaa kohteiden sidotun pääoman tuottoa. Kolmen osalta kannattavia kehitystoimia ei tunnistettu, ja kohteille otetaan harkintaan niiden myynti. 3. Kiinteistön omistaja uudistaa rakennuksen huoltosopimuksen. Yhdeksi tavoitteeksi asetetaan mitatun energiankulutuksen vähentäminen. Osapuolet asettavat tavoitteeksi vähentää normitettua lämmitysenergian kulutusta vuosittain 3 prosenttia. Suuremmasta säästöstä vuositasolla maksetaan ylimääräinen bonus huoltoyhtiölle. 11 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013)

12 1.6 Ympäristötehokkuuden arviointi ja sertifiointi Yleisesti päteville, yhteismitallisille ja erilaisiin vapaaehtoisiin tai lakisääteisiin työkaluihin hyvin istuville ympäristöarviointiin soveltuville mittareille (common metrics, common indicators) on ollut kasvava kysyntä. Rakennusten kestävyyden arviointiin ja benchmarkingiin soveltuvia indikaattoreita on pyritty kehittämään useissa tutkimushankkeissa (mm. SuPer Buildings, OpenHouse). Eri tutkimushankkeissa kehitettyjen mittarien ja ydinindikaattorien soveltaminen suoraan kiinteistöliiketoiminnan johtamisprosesseihin ja reunaehtoihin on ollut mittarien käytön hidasteena. Usein hankkeiden tuloksena kehitettyjä indikaattoreita on ollut liian useita, tai esimerkiksi elinkaaren hiilijalanjäljen laskentaan vaadittavat rakennustuotteiden ympäristöselosteet ovat olleen hankalasti saatavilla. Lisäksi eri mittareille ei ole vielä kyetty esittämään tavoitearvoja, joihin ympäristötehokkaassa rakennuksessa tulisi pyrkiä. Rakennusten elinkaarimittarien kehittämisen aikana hankkeen työryhmälle tuli mahdollisuus soveltaa CEN/TC 350 standardipaketin (Sustainability of Construction Works) yhteismitallistavaa tapaa laskea rakennustason päästöt rakennuksen elinkaaren aikana. Standardipakettia sovelletaan yhä laajemmin myös muissa EU-maissa ja niiden lainsäädännössä. Kaupalliset luokitustyökalut ja sertifikaatit Markkinoilla on useita erilaisia luokitustyökaluja, joilla rakennusten ympäristötehokkuutta arvioidaan ja joiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Luokitus- ja arviointityökalut perustuvat usein erilaisiin toimenpidelistoihin, joiden tavoitteena on tuottaa hyvä lopputulos rakennuksen käyttäjien, omistajien ja ympäristön kannalta. Kun toimenpide on toteutettu kohteessa, saadaan siitä ennalta sovittu määrä pisteitä. Toimenpiteet on pyritty valitsemaan niin, että niiden toteuttamisella voidaan parantaa ympäristötehokkaan toiminnan ydinmittareita, kuten energian kulutusta, syntyvien jätteiden määrää, rakennuksen hiilijalanjälkeä ja veden kulutusta. Kaupalliset luokitustyökalut siten pisteyttävät erilaisia toimintatapoja ja suunnitteluratkaisuja ympäristön näkökulmasta. Kansainvälisesti tunnetuimmat kaupalliset rakennusten luokitustyökalut ovat BREEAM, DGNB ja LEED. Suomessa kehitettiin vuosituhannen vaihteessa oma kansallinen Promise ympäristönäkökulmien tunnistamiseksi uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeissa. Promisea on käytetty yli 1000 rakennuksen ympäristötehokkuuden arviointiin. Eri työkalujen käytettävyyttä ja kysyntää eri maissa rajoittavat mm. erilaiset ilmasto-olosuhteet ja kansallinen lainsäädäntö, soveltuvuus eri toimijoille sekä puutteellinen vertailutieto rakennusten todellisista ympäristövaikutuksista. Laajimmin käytössä olevat kaupalliset sertifiointijärjestelmät ovat edistäneet ympäristötehokasta suunnittelua ja kiinteistöjen käyttöä erityisesti kansainvälisessä kiinteistöliiketoiminnassa. Tällä hetkellä maailmalla ei kuitenkaan ole yhtä vakiintunutta kiinteistöjen luokitus- tai arviointimenettelyä, vaan alan eri toimijat käyttävät eri maissa erilaisia työkaluja projektin luonteen ja asiakkaan tarpeen mukaan. Arviointimenettelyjen ja sertifointijärjestelmien laaja kirjo tuottaa hankaluuksia tunnistaa oikeat arviointiperusteet kiinteistöjen elinkaaritehokkuuden hallintaan. GBC Finland - Rakennusten elinkaarimittarit tukevat eri luokitusjärjestelmien ja olemassa olevien ympäristötehokkuutta edistävien työkalujen käyttöä, ja niiden integrointi osaksi nykyisiä ympäristöjohtamisprosseja on helppoa. Mittarien ja tunnuslukujen laskemiseksi voidaan käyttää samoja lähtötietoja kuin organisaation olemassa olevissa työkaluissa ja ympäristöjohtamisprosesseissa (salkkutason hiilijalanjälkilaskenta, E-luku, elinkaariarviointi, sisäilmaluokka). Samojen mittarien avulla voidaan seurata myös sertifioidun rakennuksen ympäristötehokkuutta, todellista kuormitusta ja suorituskykyä ja niille suunnitteluvaiheessa asetettuja tavoitteita. Kukin toimija voi soveltaa omaan toimintaansa soveltuvaa yksittäistä, useampaa tai kaikkia rakennuksen elinkaarimittareita. 12 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013)

13 Rakennusten elinkaarimittarit (2013) Mittareiden laskenta- ja sovellusohjeet 2 Elinkaaritehokas rakentaminen on kestävää kehitystä 14 3 GBC Finlandin elinkaarimittarien yleiset määrittelyt 17 4 Energiamittarit: E-luku, energiankulutus ja pohjateho 20 5 Sisäympäristö: sisäilmaluokka ja sisäympäristöön tyytyväiset 25 6 Elinkaaren EN-standardien mukainen määrittely ja rajaukset 27 7 Elinkaaren hiilijalanjälki, laskentaohjeet 32 8 Elinkaarikustannusten laskenta 41 9 Käytön hiilijalanjälki, laskentaohje Raportointivaatimukset 48 Liitteet Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013) consulting

14 2 Elinkaaritehokas rakentaminen on kestävää kehitystä 2.1 Mitä on elinkaaritehokas rakentaminen? Rakennushankkeen eri vaiheilla ja päätöksillä on erisuuruinen vaikutus rakennuksen elinkaaren ympäristövaikutuksiin. Merkittävimmät päätökset tehdään hanke- ja suunnitteluvaiheissa. Elinkaarivaikutusten kannalta merkittävimmät tekijät on havainnollistettu kuvassa suuruusjärjestyksessä hiilijalanjäljellä mitattuna, kun tarkastelussa on asuinkerrostalo. Tärkeintä on tehokas kokonaisuus ja hyvin toimiva rakennus, eivät optimoidut alakokonaisuudet. Tehokasta voi olla myös jättää rakentamatta. Elinkaaritarkastelu menetelmänä huomioi kokonaisuuden, ja auttaa tunnistamaan, mittaamaan ja kehittämään erityyppisissä kohteissa niiden elinkaaritehokkuuden kannalta tärkeimpiä osa-alueita. Erityyppisissä rakennuksissa eri osa-alueiden tärkeys korostuu. Esimerkiksi nollaenergiarakennuksissa energiaratkaisuilla elinkaaripäästöjä voidaan selvästi vähentää ja lyhyen elinkaaren rakennuksissa, kuten parakkikouluissa, materiaalien osuus elinkaaripäästöistä korostuu. Rakentamisvaiheessa olennaisin vaikutus on rakentamisen laadulla. Laadukkaalla rakentamisella varmistetaan, että rakennus saavuttaa tavoitellun elinikänsä eikä sitä jouduta korjaamaan tai purkamaan ennenaikaisesti. Elinkaaritehokkuuden johtaminen lähtee rakennuttajasta. Rakennuttajan tulee vaatia sekä suunnittelulta että toteuttamiselta pitkäikäisiä ja koko rakennuksen elinkaaren kannalta tehokkaita ratkaisuja. Riittävä panostus suunnitteluun ja suunnittelun tavoitteiden asetanta auttavat hyvän lopputuloksen saavuttamisessa. Rakennus, jota on helppoa ja tehokasta käyttää ja huoltaa, on elinkaarensa aikana vähäpäästöisempi ja edullisempi käyttää kuin rakennus, jossa käyttö ja huolto on hankalaa. Rakennushankkeen suunnittelun tavoitteiden asettaminen onkin yksi tältä kannalta tärkeimpiä päätöksiä. HANKEVAIHE SUUNNITTELU JA HANKINTA RAKENTAMINEN Pitkäjänteinen rakennuksen tarve ja käyttökelpoisuus Rakennuksen energiatehokkuus ja -ratkaisut Elinkaaren kestävät materiaalit Materiaalien päästöt ja säästöt Muuntojoustavuus Rakennustyömaa HYVIN MERKITTÄVÄÄ VÄHEMMÄN MERKITTÄVÄÄ 14 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013) consulting

15 2.2 GBC Finlandin elinkaarimittareiden esittely GGBC Finlandin elinkaarimittarit mahdollistavat kiinteistö- ja rakennusalan kestävän kehityksen mukaisen numeroihin perustuvan johtamisen. Sitä mitä mitataan, voidaan myös johtaa ja kehittää. Mittaristo pyrkii tarjoamaan tasapainoisen kokonaisuuden, jonka avulla voidaan tasapainottaa sekä taloudellisia, käyttäjien viihtyvyyden että energia- ja hiilitehokkuuden tavoitteita keskenään. Osa mittareista soveltuu uudis- ja korjaushankkeisiin ja osa käytönajan ympäristötehokkuuden seurantaan ja johtamiseen. Vaihe Mittari Mittarin tarve ja tavoitteet Mitä ja miten mitataan E-luku Laskennallinen energiamuotojen kertoimilla painotettu ostoenergian tarve. Primäärienergiaa. Rakmk D Hanke Elinkaaren hiilijalanjälki Elinkaarikustannus Mahdollistaa vähähiilisten ratkaisujen suunnittelun, arvioinnin ja vertailun, jotta elinkaaren hiilipäästöjä voidaan hallita. Mahdollistaa elinkaarikustannusten optimoinnin suunnittelussa, jotta pääoma ja käyttökulut ovat tasapainossa. Kasvihuonekaasupäästöjä. Elinkaari rakennustuotteista käytön kautta purkamiseen, EN standardi. Rakentamis- ja käyttökustannuksia nettonykyarvona. Sis. energian hinnan kehityksen. EN standardi. Sisäilmaluokka Asettaa tavoitteita ominaisuuksille, joilla varmistetaan käyttäjien hyvinvointi rakennuksessa. Mm. ilmanlaatu, lämpötila, valaistus. Sisäilmastoluokitus 2008 mukaisesti. Energiankulutus Mittaa kiinteistön ja sen käytön todellista energiankulutusta, kaikki energiamuodot. Kiinteistössä käytettyä energiaa. Tulos voidaan sääkorjata. Rakmk D Käyttö Käytön hiilijalanjälki Pohjateho Mittaa kiinteistön tai salkun päästötasoa vuositasolla ja toimenpiteiden vaikutusta. Auttaa tunnistamaan ja poistamaan tarpeetonta kulutusta kiinteistössä. Kiinteistöjen hiilipäästöjä. Voidaan sääkorjata. GHG Protocolin mukainen. Mittaa järjestelmien sähkön kulutusta alimman käytön tai tyhjäkäytön aikana. Sisäympäristöön tyytyväiset Auttaa tunnistamaan orastavia ongelmia käyttäjien tai rakennuksen terveydelle. Mittaa sisäympäristön eri osaalueisiin tyytyväisten käyttäjien osuutta. TALOUS Elinkaarikustannus ENERGIA Energiankulutus, Pohjateho ja E-luku ILMASTO Elinkaaren ja käytön hiilijalanjälki KÄYTTÄJÄT Sisäilmaluokka ja sisäympäristöön tyytyväiset 15 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013) consulting

16 2.3 Rakennuksen elinkaari ja hanke- ja käyttövaiheen mittarit RRakennuksen elinkaari koostuu hankesuunnittelusta, suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä ja purkamisesta. Käytön aikana voidaan tehdä korjaushankkeita, joilla ylläpidetään tai parannetaan rakennusta. Tietotarpeet sekä vaikutusmahdollisuudet vaihtelevat elinkaaren eri vaiheissa. Tässä ohjeessa käsitellään hanke- ja käyttövaiheita erikseen ja molemmille on omat mittarinsa. Hankevaiheella tarkoitetaan tässä vaiheita tarveselvityksestä suunnittelun kautta rakennuksen valmistumiseen saakka. Hankevaiheessa voidaan vaikuttaa rakennuksen koko elinkaaren ympäristö- ja kustannustehokkuuteen. Tässä vaiheessa perusteltu tarkastelujakso on rakennuksen koko elinkaari. Hankevaihe voi koskea uudisrakentamista tai esim. käyttö- tarkoituksen muunnosta, energiaremonttia tai peruskorjausta. Toisaalta hankevaiheen tavoitteiden mittareita ovat myös E-luku ja sisäilmaluokka, jotka eivät ole elinkaarimittareita. Käyttövaiheessa voidaan vaikuttaa lähinnä käytön päästöihin, jolloin perusteltu tarkastelurajaus on käytön vaikutusten ja suoritustason mittaaminen. Käytön ajan tarkastelun luonteva ajanjakso on yksi vuosi. Rakennuksen elinkaari kattaa vaiheet rakennusmateriaaleista käytön kautta rakennuksen purkamiseen. Elinkaari ei kuitenkaan sisällä rakennuksesta ulos myytävän energian päästöhyötyjä tai hyötykäytettävien materiaalien uutta elämää energiana tai raaka-aineina, vaan nämä huomioidaan erillisinä lisätietoina. HANKEMITTARIT: E-luku ja sisäilmaluokka KÄYTÖN MITTARIT: energiankulutus, käytön hiilijalanjälki, sisäympäristöön tyytyväiset ja tyhjäkäyttöteho HANKEVAIHE > 1 v. KÄYTTÖVAIHE esim. 50 v. PURKU Rakennustuotteet Rakennusprosessi Käyttö Käyttö Purku Peruskorjaushanke ELINKAARIMITTARIT: ELINKAAREN HIILIJALANJÄLKI JA ELINKAARIKUSTANNUS Kuva: Rakennuksen hanke-, elinkaari- ja käytönajan mittareiden tarkastelurajaukset 16 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013) consulting

17 3 GBC Finlandin elinkaarimittarien yleiset määrittelyt 3.1 Elinkaarimittaristot nojaavat kansainvälisiin standardeihin Elinkaarimittareiden taustalla on eurooppalainen CEN/ TC 350 Sustainability of Construction Works standardiperhe, josta merkittävä osa julkaistiin vuoden 2011 lopulla. CEN/TC 350-standardien tavoitteena on edistää kestävää rakentamista Euroopassa ja mahdollistaa kansainvälinen rakennustuotteiden ja rakennusten päästöjen mittaaminen yhteismitallisella menetelmällä. EN 15978:n käyttö eurooppalaisessa kestävän rakentamisen kentässä on vahvassa myötätuulessa, ja sitä hyödynnetäänkin rakennusten elinkaariarvioinnin työkaluna mm. saksalaisessa DGNB:ssä ja ranskalaisessa HQE:ssä. Standardiperhe sisältää useita standardeja, joista hiilijalanjäljen kannalta tärkeimmät ovat: EN Framework for Environmental Performance, EN Assessment of environmental performance of buildings - Calculation method, ja EN Environmental product declarations - Core rules for construction products. Elinkaarikustannusten laskennan kannalta tärkeimmät standardit ja regulaatio ovat: EN Framework for the assessment of economic performance, WI 017 (tulossa) Assessment of economic performance of buildings - Calculation methods, ja Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi 2010/31/EU. CEN/TC 350-standardiperhe on pääosin yhtenevä ISO:n elinkaariarvioinnin standardien ja kanssa. EN 15978:n perusperiaate on, että rakennusta tarkastellaan kokonaisuutena sen elinkaaren ajalta. Rakennustuotteiden päästölaskennan tietovaatimukset annetaan EN standardissa. Rakennusten käytön ajan hiilijalanjälki puolestaan lasketaan Greenhouse Gas Protocol Corporate Accounting (revised edition) mukaisesti. Lisäksi mainitsemisen arvoinen hiilijalanjälkilaskentaa koskeva standardi on luonnosvaiheessa oleva ISO/DIS Carbon footprint of products -- Requirements and guidelines. Tämä standardi ei kata muita ympäristövaikutuksia, eikä sitä suositella rakennusteollisuudelle. Elinkaarikustannuslaskentaan on valmisteilla EN-standardi, joka yhdistää nykyisen ISO-standardin ISO Buildings and constructed assets Life-cycle costing, sekä eurooppalaista standardikehystä ja soveltuvaa sääntelyä. Pohjois-Amerikassa elinkaarikustannuslaskennan standardina käytössä on ASTM E Standard Practice for Measuring Life-Cycle Costs of Buildings and Building systems. Mainitut standardit voi hankkia käyttöönsä esim. SFS:n verkkokaupasta: SFS julkaisee myös suomenkieliset käännökset osalle EN-standardeista. Tämä ohjeistus tarkentaa ja soveltaa kansainvälisiä standardeja Suomen olosuhteisiin, energiamääräyksiin, toimintamalleihin, kansallisiin tietolähteisiin ja rakennusmääräyksiin soveltuviksi. 17 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013) consulting

18 3.2 Laskentaohjeeseen viittaaminen ja laskentaohjeen päivitykset Tähän ohjeeseen viitataan nimellä GBC Finland Rakennusten elinkaarimittarit. Ohjeeseen ja sen mittaristoihin voidaan viitata vain, jos ohjetta on noudatettu kokonaisuudessaan ja raportointi tehdään vaaditulla tavalla. Raportointivaatimukset eri mittareille on esitetty kappaleessa 10 Raportointivaatimukset. Rakennusten ympäristömittarien hyödyntäminen on uutta useille rakennusalan toimijoille. Tämän ohjeen tarkoitus on kehittyä käyttäjien mukana, ja ohjetta tullaan täydentämään ja päivittämään muun muassa uusilla ajantasaisilla laskentatiedoilla ja vastauksilla yleisiin kysymyksiin. Ohjeen tarkoitus on palvella käyttäjiä, helpottaa heidän toimintaansa ja tukea elinkaaritehokkaiden rakennusalan päätösten tekemistä. 3.3 Mittarien nimet ja tulosten ilmoittamistarkkuus Mittareista tulee käyttää niiden alla olevassa taulukossa annettuja nimiä. Tulosten ilmoittamisessa tulee käyttää annettuja yksiköitä, ja tulosten ilmoittamistarkkuuden osalta tulee noudattaa annettuja puitteita. Lähtötietojen tarkkuudella tarkoitetaan sitä tarkkuutta, joka laskennassa käytettävillä alkuperäisillä tiedoilla on. Laskennan lopputulos ei voi koskaan olla alkuperäisten tietojen tarkkuutta parempi, ja näin ollen laskennan tulos on aina pyöristettävä sille tasolle, jolla tulos voidaan ilmaista merkityksellisesti. Elinkaarimittareille laskennan tulos ilmoitetaan enintään kolmella merkitsevällä numerolla. Mittarin nimi Yksikkö Rakennusta koskevan tuloksen ilmoittamistarkkuus E-luku Rakmk:n mukaan laskettu ja ilmoitettu arvo. Elinkaaren hiilijalanjälki kg CO 2 e kg, mutta ei voi ylittää lähtötietojen tarkkuutta eikä kolmea merkitsevää numeroa. Elinkaarikustannus 1 000, mutta ei voi ylittää lähtötietojen tarkkuutta eikä kolmea merkitsevää numeroa. Sisäilmaluokka Ilmoitetaan S1, S2, S3 tai ei luokiteltu. Energiankulutus kwh 1 kwh, mutta ei voi ylittää lähtötietojen tarkkuutta. Käytön hiilijalanjälki kg CO 2 e 100 kg, mutta ei voi ylittää lähtötietojen tarkkuutta. POHJAteho kw 0,1 kw, mutta ei voi ylittää lähtötietojen tarkkuutta. Sisäympäristöön tyytyväiset % Yksi prosenttiyksikkö. 18 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013) consulting

19 3.4 Tulosten toiminnallinen tai ilmoitusyksikkö Tulokset voidaan ilmoittaa toiminnallista tai ilmoitusyksikköä kohti seuraaville mittareille: Energiankulutus, Käytön hiilijalanjälki, Elinkaaren hiilijalanjälki ja Elinkaarikustannus. Yksikkönä käytetään harjoitettavan toiminnan laajuutta, esimerkiksi m 2 lämmitettyä nettopinta-alaa. Muille mittareille jakajaa ei ole perusteltua käyttää. Mittareista E-luvun rakennusmääräyskokoelman mukaiseen määrittelyyn sisältyy vastaava jakaja, joten mittareille ei voida enää käyttää toista jakajaa. Rakennusten käyttöiän ja vuodenaikojen erot voidaan yhteismitallistaa jaksottamalla vaikutukset vuotta kohti (vuosi voi olla myös 12 kuukautta). Yleisesti voidaan käyttää yksikkönä lämmitetty netto-m 2 / vuosi. Toisaalta silloin kun rakennuksen käyttöintensiteetti ja tilatehokkuutta kehittäviä ratkaisuja pohditaan, huomattavasti parempi jakaja on esim. käyttäjätunti tai käyttäjämäärä. Jos esim. päiväkodille lisätään iltakäyttöä, kasvaa sen energiankulutus. Toisaalta myös päiväkodin käyttö on kasvanut ja näin ollen myös tulosten jakajana käytettävä toiminnallinen yksikkö on kasvanut. Käyttäjän tulee valita toimintansa kehittämiseen parhaiten soveltuva ja merkityksellinen toiminnallinen yksikkö tulosten jakajaksi. Yksiköitä on käsitelty KTI:n raportissa Kiinteistöjen ekoja energiatehokkuuden mittarit ja tunnusluvut. Kohdekiinteistöt Yksikköjen perusta Toiminnalliset yksiköt Kaikki kiinteistöt Pinta-ala htm 2 / v, brm 2 / v, nettom 2 / v Toimisto Työnteko htv / v, työpiste / v Asuinrakennus Asuminen asukas / v Liike tai palvelurakennus Kävijä kävijä / v Palvelurakennukset Käyttöintensiteetti käyttäjätunti / v Palvelurakennukset Käyttömitoitus asiakaspaikka / v 3.5 Pinta-alan yksiköt Pääasiallisena pinta-alan yksikkönä pidetään rakennusmääräyskokoelman D mukaista lämmitettyä nettopinta-alaa, joka lasketaan lämmitettyjen kerrostasoalojen summana kerrostasoja ympäröivien ulkoseinien sisäpintojen mukaan. Lämmitetty nettoala voidaan laskea myös lämmitetystä bruttoalasta, josta on vähennetty ulkoseinien rakennusosa-ala. Toisaalta olemassa oleville kiinteistöille ei useimmiten ole käytössä tällä perusteella laskettua pinta-alaa, ja tällöin voidaan käyttää muita pinta-alan yksiköitä. Tällaisia käsitteitä ovat mm. huoneala, rakennusosa-ala alakäsitteineen, huoneistoala, kerrostasoala, bruttoala ja käyttöala. Näitä määritellään mm. standardissa SFS 5139:2011 Rakennuksen pinta-alat, sekä KH-kortissa KH X Tässä ohjeessa ei anneta sääntöjä eri pinta-alayksiköiden muunnoslaskentaan. 19 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013) consulting

20 4 Energiamittarit: E-luku, energiankulutus ja pohjateho 4.1 Yleistä energiamittareista Energiatehokkuusmittareiden taustalla ovat mm. asetus rakennusten energiatehokkuudesta (765/2007), direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta (2010/31/EU), Rakmk D3 Rakennusten energiatehokkuus 2012 ja D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Mittari Mittarin tarve ja tavoitteet Mitä ja miten mitataan E-luku Energiankulutus Pohjateho Ostoenergian laskennallista kulutusta energian painokertoimilla Mittaa kiinteistön ja käytön todellista kulutusta. Kaikki energiamuodot lasketaan yhteen ilman energiamuotokertoimia. Auttaa tunnistamaan ja poistamaan tarpeetonta kulutusta kiinteistössä. Primäärienergiaa rakennuksessa käytettävälle ostoenergialle. Rakmk D laskentatapa. Kiinteistössä käytettyä energiaa (sis. tontin kulutuksen). Voidaan sääkorjata. Mittaa mittarin käyttäjän aiheuttamaa kulutusta. Mukailee Rakmk D5 2012:n laskentatapaa. Mittaa kiinteistön sähkön kulutusta silloin, kun rakennusta ei käytetä. Mittaa sähkönkulutusta, joka on mittarin käyttäjän hallinnassa. 4.2 E-luku rakennuksen ominaisuuksista johdettu laskennallinen kulutus E-luvun määritelmä on Rakmk D3 (2012) Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet mukaan: E-luku on rakennustyypin standardikäytöllä laskettu ja energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen vuotuinen ostoenergiankulutus laskettuna rakennuksen lämmitettyä nettoalaa kohden (kwh/m 2,a). E-luku ei pyri kuvaamaan rakennuksen todellista energiankulutusta vaan se toimii tietyin säännöin määritettynä energiankäytön tunnuslukuna. E-luvussa rakennuksessa käytettävä laskennallinen ostoenergia kerrotaan energiamuotokohtaisilla kertoimilla, jotka kuvaavat primäärienergian kulutusta. Uudisrakentamisessa voidaan vaikuttaa rakennuksen muotoon, aukotukseen ja muihin ominaisuuksiin sekä energiamuotoihin. Vaihtoehtoisten ratkaisujen erot saadaan esille E-lukutarkastelun avulla, jolloin E-luku toimii yksinkertaisena tunnuslukuna vertailuja tehtäessä. E-luku ilmoitetaan lämmitettyä nettoalaa kohden. E-luvun laskennassa on mukana kuluttajalaitteiden käyttö, mutta laskennassa ei huomioida tontilla tapahtuvaa kulutusta. Laskennassa kiinteistössä tuotettu aurinko- ja tuulienergia huomioidaan ostoenergian tarvetta vähentävänä. Samalla rakennuksella voi olla useampia E-lukuja, jos 20 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013) consulting

Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi

Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi 2015 Yli 100 jäsentä kiinteistö- ja rakennusalalta Käyttäjäorganisaatiot Omistajat ja investoijat Kunnat, julkishallinto

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden tukeminen

Rakennusten energiatehokkuuden tukeminen Rakennusten energiatehokkuuden tukeminen Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi Jessica Karhu Green Building Council Finland 5.5.2015 Sykli SISÄLLYS GREEN BUILDING COUNCIL FINLAND ESITTELY RAKENNUSTEN

Lisätiedot

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Betonipäivät 2012 27. marraskuuta 2012 Rakentamisen ympäristövaikutukset miksi? Rakennukset ja asuminen

Lisätiedot

Rakennusten elinkaarimittarit

Rakennusten elinkaarimittarit Rakennusten elinkaarimittarit Mitä mittaat, sitä voit johtaa ja kehittää Rakennusten elinkaarimittarit ovat kestävän rakennetun ympäristön mittaristo, jossa on huomioitu taloudellisten tekijöiden lisäksi

Lisätiedot

Rakennusten elinkaarimittarit. Heli Kotilainen 22.5.2015

Rakennusten elinkaarimittarit. Heli Kotilainen 22.5.2015 % Rakennusten elinkaarimittarit Heli Kotilainen 22.5.2015 Green Building Council FINLAND ympäristöluokitusjärjestelmät RAKENNUSTEN Elinkaarimittarit Kansainvälinen verkosto World GBC Kestävän rakennetun

Lisätiedot

Green Building Council Finland

Green Building Council Finland Green Building Council Finland 12.6.2013 Green Building Council Finland Suomessa on maailman paras rakennettu ympäristö, joka toimii käyttäjilleen tehokkaasti ja kestävästi sekä on kiinteistö- ja rakennusalan

Lisätiedot

Vihreä vai viherpesty rakennettu ympäristö millä mitataan?

Vihreä vai viherpesty rakennettu ympäristö millä mitataan? Green Building Council Finland Vihreä vai viherpesty rakennettu ympäristö millä mitataan? Maija Virta Toimitusjohtaja, FIGBC Vihreä rakennettu ympäristö - kannattavampaa liiketoimintaa Parempi sisäja ulkoympäristö

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä

Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä Panu Pasanen, Bionova Oy 10. helmikuuta 2015 Elinkaari- ja ympäristötehokkuuden asiantuntija Bionova Oy mittaa ja kehittää

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Resurssitehokkuus ja rakentaminen Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakentamisen resurssitehokkuudessa voimakas sääntelyn ote Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kestävän rakentamisen elinkaarimalli - esimerkki standardien soveltamisesta

Kestävän rakentamisen elinkaarimalli - esimerkki standardien soveltamisesta Kestävän rakentamisen elinkaarimalli - esimerkki standardien soveltamisesta Panu Pasanen, Bionova Consulting 25. tammikuuta 2013 Lyhyesti Bionova Consultingista Tulosta mittaamalla, parantamalla ja hyödyntämällä

Lisätiedot

Rakennusten elinkaari

Rakennusten elinkaari Rakennusten elinkaari Rakennusten elinkaari- ja hiilijalanjälkilaskentamenetelmien hyödyntäminen Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi Jessica Karhu Green Building Council Finland 25.3.2015

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-

Lisätiedot

Nykyinen energiatodistuskäytäntö

Nykyinen energiatodistuskäytäntö ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Energiatodistus on ollut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Rakennusten elinkaarisuunnittelu, hiilijalanjälki ja elinkaarikustannus

Rakennusten elinkaarisuunnittelu, hiilijalanjälki ja elinkaarikustannus Rakennusten elinkaarisuunnittelu, hiilijalanjälki ja elinkaarikustannus FIGBC ELINKAARITEHOKKUUS 2012 LUONNOSVERSIO KOMMENTOINTIA VARTEN. ÄLÄ VIITTAA TAI KÄYTÄ LUONNOSTA LASKENTAAN. 22. elokuuta 2012 Toimeksiantaja:

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ?

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan 2008 Nykyisin useita eri todistuslomakkeita,

Lisätiedot

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset 15.9.2014 Granlund Oy / E Reinikainen, L Loisa, A Tyni 1 Ohjeet tämän aineiston lukijalle: Tässä materiaalissa käytetään käsitteitä

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset

Lisätiedot

MX6 Energia - Energiatehokkuus

MX6 Energia - Energiatehokkuus - Energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden kehitys, suunnittelu ja analysointi MX6 Energia on energiatehokkuuden suunnitteluohjelma, joka tuottaa virallisen energiatodistuksen sekä muita analysointiraportteja.

Lisätiedot

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Wise Group Finland Oy Talonrakennuksen konsultointi-, suunnittelu- ja rakennuttaminen Toimialat RAP, RAK,

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

HE 335/2014 vp. Asiantuntijakuuleminen Ympäristövaliokunta ke 10.12.2014 klo 9.30. (Ympäristövaliokunnan kokoushuone E 318, Eduskuntatalon 3. krs.

HE 335/2014 vp. Asiantuntijakuuleminen Ympäristövaliokunta ke 10.12.2014 klo 9.30. (Ympäristövaliokunnan kokoushuone E 318, Eduskuntatalon 3. krs. HE 335/2014 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä sekä rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain muuttamisesta. Asiantuntijakuuleminen Ympäristövaliokunta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Ympäristötehokkuusyksikkö Maija Mattinen, tutkija Sisältö Taustaa Tavoitteet,

Lisätiedot

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen kivitalo suunnittelijan ja rakennuttajan valinnat

Ympäristöystävällinen kivitalo suunnittelijan ja rakennuttajan valinnat Ympäristöystävällinen kivitalo suunnittelijan ja rakennuttajan valinnat Betonipäivät 2012 27. marraskuuta 2012 1. Raportin tausta 2. Rakentamisen CO 2 -päästöihin vaikuttaminen 3. Kivimateriaalit ja hiilitehokkuus

Lisätiedot

KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUS

KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUS KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUS Raportin luovutus: pientalojen energiatodistuksen kehittäminen Eduskunta, hallituksen iso huone OMAKOTILIITON ERIÄVÄ MIELIPIDE PIENTALOJEN ENERGIATODISTUSTYÖRYHMÄN KOKOONPANOSTA,

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Energiatehokas Engelinranta Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Maankäyttö- ja rakennusalan asiakkaitamme Hallinto Rakentajat Rakennuttajat Tuoteteollisuus Toimialajärjestöt

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015 Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Ympäristötehokas Skanskatalo. Pellervo Matilainen Skanska

Ympäristötehokas Skanskatalo. Pellervo Matilainen Skanska Ympäristötehokas Skanskatalo Pellervo Matilainen Skanska Moderni pääkonttori toimi lähtölaukauksena neljän ympäristö- ja kustannustehokkaan toimistotalon keskittymälle Kiint. Oy Kathy (1) Kiint. Oy Neptun

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa

Lisätiedot

KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA

KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA Paremman asumisen puolesta KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA ENERGIATODISTUSLAIN MUUTTAMINEN MIKÄ ENERGIATODISTUSLAKI JA ENERGIATODISTUS? Laki rakennuksen energiatodistuksesta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Kuinka vihreä on viherkatto?

Kuinka vihreä on viherkatto? Kuinka vihreä on viherkatto? Sini Veuro, Helsingin yliopisto Oma Piha messut Miniseminaari viherkatoista 29.3.2012 Kestävän kehityksen pilarit Kustannukset TALOUS Käyttöiän kasvu Huolto Energian käyttö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ Helsingin erilainen Display Miksi tämä lähestymistapa? 28.5.2010 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miksi ihmeessä Display? Miksi ihmeessä

Lisätiedot