Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2012"

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset Työ- ja elinkeinoministeriö ELY-keskukset Tekes Lapin liitto

2 Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2012 TEM Toimialapalvelu 2012

3

4 Saatteeksi Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti ELY-keskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Laaditut rahoitusnäkemykset edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Rahoitusnäkemysten kattavuus on laajentunut sisältäen seuraavat toimialat: elintarviketeollisuus, kaivosala ja luonnonkiviteollisuus, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, uusiutuva energia, liike-elämän palvelut, matkailu sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien sekä Toimiala Online -tietopalvelun kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri tahoja yrityshankkeiden suunnittelussa tai hankkeiden käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Uudistuksena julkaisussa ovat myös työvoiman kysyntä-tarjontatilannetta kuvaavat alan keskeisten ammattien kohtaantokartat ELY-alueittain. Rahoitusnäkemyksissä ovat mm. TEM:n ja ELY-keskusten, maaseuturahoituksen, työllisyysmäärärahojen sekä Finnveran pk-rahoituksen tiedot vuodelta Lisäksi yhteenvetotaulukosta ilmenee myös Tekesin tukimäärät toimialoittain vuodelta Toimialan rahoituksen liittyviä erityiskysymyksiä käsitellään myös TEM Toimialapalvelun järjestämien alueellisten asiantuntijaseminaarien sekä asiantuntijatapaamisten ja toimialapäivien yhteydessä. Toimialapäälliköiden yhteystietonsa löytyvät: sivulta asiantuntijat. Samasta kohdasta saa tiedot myös ELY-keskusten ko. toimialan alueellisista asiantuntijoista. Rahoitusnäkemykset ovat vapaasti saatavissa, ja niiden PDF-muoto, löytyy kohdasta rahoitusnäkemykset. Uudet rahoitusnäkemykset julkaistaan seuraavan kerran maaliskuussa Markku Wallin Osastopäällikkö Esa Tikkanen neuvotteleva virkamies TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 3

5 4 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

6 Sisällysluettelo Johdanto... 7 Talouden yleinen kehitys ja suhdannenäkymät... 7 Työllisyys ja työvoima... 9 Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemysten kattavuus ja julkinen rahoitus Uusiutuvan energian toimiala Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Hankkeiden rahoitus Elintarviketeollisuus Alan yleiset kehitys- ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Hankkeiden rahoitus Kaivosteollisuus Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Hankkeiden rahoitus Luonnonkiviteollisuus Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Hankkeiden rahoitus Kone- ja laiteteollisuus Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus TOL Hankkeiden rahoitus Puutuoteteollisuus Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät ELY-keskusten yritysrahoituksen ja TEM:n myöntämät tuet Hankkeiden rahoitus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Hankkeiden rahoitus Liike-elämän palvelut Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Hankkeiden rahoitus Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Hankkeiden rahoitus Sosiaali- ja terveyspalvelut Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Liite 1. Myönnetyt tuet vuonna TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

7 6 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

8 Johdanto Talouden yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Maailmantalouden epävarmuus aiheuttaa yleistä varovaisuutta ja tuotannon kasvu on jäämässä vaimeaksi. Kasvusta peräti 80 prosenttia syntyy kehittyvissä maissa ja erityisesti Kiinassa, Intiassa ja muissa Aasian maissa. Kuva 1. Maailman talouden kasvuennuste v 2012 Lähde: Teknologiateollisuus ry Euroalueen taantuman uhkakuvien alla yritysten vienti on merkittävästi laskenut heijastuen yritysten investointien vähenemiseen, ja myös vientisidonnaiseen yritystoimintaan. Teknologiateollisuuden perusteisten tuotteiden osalla viennin kasvuksi arvioidaan vain 1,8 %. Myös viennissä toimialakohtaiset erot ovat kuitenkin merkittäviä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

9 Kuva 2. Teollisuuden ja kuluttajien luottamus / % Kuluttajien luottamus (oikea asteikko) Teollisuuden luottamus (oikea ast.) Tuotannon vuosikasvu, % (vasen asteikko, 3 kk:n liukuva keskiarvo) Source: Reuters EcoWin Lähde: Sampopankki Oyj Suomen taloudessa on nyt viriämisen merkkejä. Talouden epävarmuuksista huolimatta monilla toimialoilla tulevaisuuden näkymät ovat tällä hetkellä varsin positiiviset. Kuluttajien luottamus on selvästi piristynyt. Myös teollisuudessa käänne on tapahtunut, mutta BKT-tasolla arvioidaan vuodesta muodostuvan kuitenkin heikon kasvun ajanjaksoa. Kuva 3. Yritysten liikevaihdon kehitys /2011 kuvakanta/01_johdanto/01_yritysten_liikevaihdon_muutos_paatol_suomessa_all_first_last&x=855&y=633 8 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

10 Kotimarkkinoilla toimivat yritykset, ja erityisesti pk-yritykset ovat usein pystyneet sopeuttamaan toimintansa suuryrityksiä joustavimmin myös poikkeuksellisen suuriin muutoksiin ja ovat näin turvanneet työllisyyttä. Toimialakohtaiset erot ovat merkittäviä. Yksityisen kulutukseen perustuvilla toimialoilla, kuten eri palvelualoilla sekä rakentamisessa yritysten liikevaihdon lasku on jäänyt muita aloja vähäisemmäksi. Vientisidonnainen teollisuus toipuu hitaasti, markkina-alueesta riippuen. Mutta vienninkin osalla näkyy positiivia kasvun merkkejä. Varovaisuus heijastuu yritysten investointiodotuksissa, ja erityisesti tuotekehityspanostusten osalla jotka ovat jäämässä vähäisiksi. Työllisyys ja työvoima Suomessa oli työllisiä vuonna 2011 keskimäärin henkilöä. Työllisyys on hiljalleen parantunut vuoden 2009 lopusta lähtien. Vuoden 2011 lopussa talousnäkymät jälleen heikentyivät. Tämä saattaa heikentää työvoiman kysyntää ja samalla positiivinen työllisyyskehitys voi taittua vuonna Kuva 4. Työllisten ja työttömien määrien kehitystrendit Työlliset Työttömät Työlliset Työttömät Työvoiman kysyntä-tarjontatilanne vaihtelee eri aloilla suuresti. Ammatit, joissa on ennusteiden mukaan tulevaisuudessa yleisimmin pulaa työvoimasta, ovat lähinnä terveys- ja sosiaalialalta. Työvoiman ylitarjonta-alat eivät keskity niin harvoille ammattialoille, kuten työvoimapula-ammatit. Selkein ylitarjonta-ammatti on toimistotyöntekijät. Eri toimialojen osalla on kuvattu alan keskeisten ammattien kohtaantotilannetta ELY alueittain. Arviot on tehty kaikissa Suomen TE-toimistoissa tammi helmikuun vaihteessa vuonna TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

11 Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemysten kattavuus ja julkinen rahoitus Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset kattavat TEM Toimialapalvelun asiantuntijatoiminnon toimialat: elintarviketeollisuus, kaivosala ja luonnonkiviteollisuus, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, uusiutuva energia, liike-elämän palvelut, matkailu sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Näille toimialoille TEM ja ELYkeskukset, MMM, sekä Finnvera myönsivät vuonna 2011 julkista yritysrahoitusta yhteensä n. 450 milj. euroa yli päätöksellä, mikä on n. 40 % myönnetystä rahoituksesta. Taulukko 1: Myönnetty yritysten julkinen rahoitus vuonna 2011 Lähde: TEM, Maaseutuvirasto, Finnvera, ja Tekes Rahoitusnäkemykseen liitteeseen 1 on koottu keskeisimmät tiedot myönnetystä julkisesta yritysten rahoituksesta TOL 2 -numerotasolla rahoitusmuodoittain vuodelta TEM ja ELY-keskukset Yritysrahoitustiedot kattavat pääsääntöisesti TEM:n ja ELY-keskusten valtion kansallisen sekä EU-osarahoitteiset yritystuet (EAKR). TEM:n työllistämisperusteisten tuet ja työllistämiskoulutuksen sekä yhteishankinnan tuet kohdistuvat pääosin muille kuin yritykselle. Yritysten ulkopuolisille tahoille myönnettiin ohjelmakaudella vuoden 2011 loppuun mennessä pääosin ESR 185 milj. euroa päätöksellä sekä vastaavasti EAKR -rahoitusta yhteensä 127 milj. euroa päätöksellä. Maaseuturahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta myönnetään yritystukea maatilojen muuhun yritystoimintaan kuin maatalous (maatilojen monialaistaminen), maaseudun alle 10 henkilöä työllistäville mikroyrityksille sekä maataloustuotteiden ensiasteen jalostusta harjoittaville pk-yrityksille. Yritystukea ei myönnetä varsinaiseen maatalouteen. 10 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

12 Maatalouden alkutuotantoa koskeviin maatalousinvestointeihin myönnetään sekä EU- osarahoittaista että kansallista investointitukea. Maatalouden investointituet eivät sisälly oheiseen taulukkoon. Finnvera Tiedot kattavat pk-yrityksille myönnetyn rahoituksen (lainat & takaukset) toimialoittain vuonna Rahoitusluvut eivät sisällä henkilöasiakkaille myönnettyä rahoitusta eikä vientitakauksia. Jos rahoitettavia yrityksiä on ollut vähemmän kuin viisi kappaletta, taulukon kplsarake on jätetty tyhjäksi. Tekes Tiedot ovat koottu projektikohtaisista päätöksistä kunkin organisaation toimialan mukaan. Tekesin luvuissa on mukana tuotekehitysrahoitus, joka asiakkuuden mukaan on suuntautunut muihin kuin yritysorganisaatioihin. Muu kuin yrityksille myönnetty tuotekehitysrahoitus vuonna 2011 oli 10 milj. euroa. Lisäksi yrityksille julkista tukea myöntävät mm. maakunnan liitot sekä kunnat, joiden myöntämät rahoitus- tai tukitiedot eivät sisälly liitetaulukkoon. Esa Tikkanen Mika Tuomaala neuvotteleva virkamies neuvotteleva virkamies p p TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

13 Uusiutuvan energian toimiala Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Toimialan kehitys Uusiutuvan energian tuotannon taloudellinen kilpailukyky ei vielä ole yhtä hyvä kuin monilla muilla energiamuodoilla. Teknologia on monilta osin vielä kehittymätöntä, joten yksi tulevaisuuden haasteista on teknologian kehittäminen siten, että raaka-aineet saadaan hyödynnettyä entistä tehokkaammin. Yksi merkittävistä tulevaisuuden haasteista onkin biomassan käyttö kestävän kehityksen kriteerien mu kaisesti. Uusiutuvan energian kokonaiskäyttö lisääntyy merkittävästi vuoteen 2020 mennessä EU velvoitteiden ja jäsenmaittain asetettujen tavoitteiden täyttämisen vuoksi. Suomessa suurin osa lisäyksestä tulee metsäbiomassoista. Uusiutuva energia on merkittävin vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden korvaajaksi tulevaisuudessa. Uusiutuvan energian hintakilpailukyky on aiemmin ollut heikko perinteisempiin energia muotoihin nähden, mutta se paranee koko ajan fossiilisten polttoaineiden hintojen ko rottuessa tarjonnan niukkuudesta ja toteutetuista energiaveropäätöksistä johtuen. Ilmaston muutoksen torjunta luo pitkälle tulevaisuuteen ulottuvaa tarvetta uudistaa energian tuotannon rakenteita vähemmän ilmastopäästöjä aiheuttavaan ja energiatehokkaampaan suuntaan. Samalla se luo uusia ja kasvavia mahdollisuuksia uusiutuvan energian alalle. Päästökauppameka nismien kiristyminen vuodesta 2013 alkaen luo uutta kysyntää hyvin perinteisillekin ratkaisuille. Ilmastonmuutoksen torjunta aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia, jotka heijastuvat päästömak suina ja veropaineina kuluttajille. Toisaalta ilmastonmuutoksen torjunnan aktiviteetin ja uusiutuvan energian kysynnän lisäys luo uusia työpaikkoja etenkin haja-asutusalueille. Tulevaisuuden ratkaisut perustuvat kestävään kehitykseen vähemmän päästöjä ja vähemmän resursseja vaativaan suuntaan. Samaa kehitystä edustavat ympäristöperusteiset polttoainevalinnat ja uusiutuvat energialähteet. Energian suhteellinen hinta ja sitä kautta sen merkitys tuotannontekijänä korostuvat. Tietotekniikan hyödyntämisellä voidaan parantaa hyötysuhteita ja säästää resursseja uusissa ratkai suissa ja mahdollistaa entistä hajautetumpi sekä paikallisempi ja paikallisiin polttoaineisiin perus tuva energiantuotanto. Hajautetun energian tuotannon järjestelmät perustuvat samalla myös älyk käisiin tuotteisiin ja palveluihin. Tietotekniikan soveltaminen ja älykkäät tuotteet auttavat myös matala-arvoisten tai ympäristömielessä vaativien polttoaineiden ja energialähteiden hyödyntämistä. Materiaalitekniikka on avainasemassa parannettaessa prosessien hyötysuhteita ja laitteiden elinikää sekä energian varastointia ja kierrätettäväksi sopimattomien jätteiden energiakäyttöä. Bioteknologia tarjoaa mahdollisuuksia energiantuotantoon etenkin polttoaineiden bioteknisen tuotannon ja jalos tamisen alueella. Perinteisesti uusiutuvan energian ala on hahmotettu kiinteäksi osaksi metsätaloutta ja metsäteollisuutta. Tu levaisuudessakin puuperäiset raaka-aineet muodostavat merkittävimmän osuuden uusiutuvan energian raaka-aineista, mutta merkittävän kasvupotentiaa- 12 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

14 lin omaavat myös ympäristö- ja jätehuoltoon liittyvät kysymykset, kuten esimerkiksi elintarviketeollisuuden sivuvir rat, asuinalueiden jätevesilietteet ja kotieläintaloudesta peräisin oleva lanta. Uusiutuvan energian ala on kasvanut viimeisten vuosien aikana tasaisesti, lukuun ottamatta vuotta Taloudellisen taantuman vaikutukset eivät olleet kuitenkaan kovin dramaattisia tämän toimialan pk-yrityksille. Bioenergiajakeita korvaavan öljyn maailmanmarkkinahinta on ollut jyrkässä nousussa helmikuun 2011 alusta lähtien ja hinta tätä kirjoitettaessa on 123 dollaria/barreli. Öljyn huippuhinta 147 dollaria koettiin vuoden 2008 heinäkuussa. Öljyn hinnan korottuminen parantaa bioenergiajakeiden hintakilpailukykyä ainakin lyhyellä aikavälillä. Uusiutuvan energian toimialan yritysten kilpailukykyyn vaikuttaa merkittävästi myös päästökauppa. Päästökauppajärjestelmässä hiilidioksidia vähentävät toimet tehdään siellä, missä se on kustannustehokkainta. EU:n päästökaupassa on määritelty päästöoikeuksien kokonaismäärä. Tästä johtuen päästöoikeuden hinta vaihtelee muun muassa taloustilanteen mukaan. Järjestelmä toimii siten, että teollisuus- ja energiantuotantoyrityksen pitää kattaa hiilidioksidipäästönsä vuosittain EU:n päästöoikeuksilla. Yritykset saavat päästöoikeuksia ilmaisjaossa tai ostamalla niitä pörssistä tai toisilta yrityksiltä. Yritys voi myydä päästöoikeuksiansa, jos niitä on yli oman tarpeen. Päästökauppa ei koske kaikkea teollisuustoimintaa. Nykyisin sen piirissä ovat EU:ssa energiantuotantolaitokset (yli 20 MW), öljynjalostamot, koksaamot, rauta- ja terästehtaat, sementtitehtaat sekä paperi- ja kartonkitehtaat. Suomessa näitä päästökauppaa tekeviä yrityksiä on noin 550 kappaletta ja ne vastaavat noin puolesta koko maan kasvihuonepäästöistä. Euroopassa päästökaupan piirissä on yhteensä teollisuuslaitosta. Päästöoikeuden hinta on tällä päästökauppakaudella ( ) vaihdellut 7-16,5 euron välillä. Vuoden 2011 lopulla ja vuoden 2012 alussa vastaava vaihtelu on ollut 7-8,8 euron välillä Päästökaupan hinnan laskiessa hyvin alas uusiutuvaa energiaa korvataan päästökauppajärjestelmään kuuluvissa lämpö- ja voimalaitoksissa fossiilisilla polttoaineilla. Tämä johtuu tällöin bioenergiajakeiden korkeammasta kokonaiskustannuksesta energiantuotannossa verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin kun huomioidaan samalla päästökaupan aiheuttaman rasitus ( /MWh). Kolmas päästökauppakausi alkaa 2013 ja se tuo mukanaan merkittäviä muutoksia järjestelmään ja oletusten mukaisesti nostaa myös päästöoikeuden hintaa merkittävästi. EU:n kolmannen päästökauppakauden ( ) tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 21 % (vertailuvuosi 2005). Päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla kuten rakentaminen, liikenne ja jätehuolto vähentämistavoite on noin 10 %. Kolmannen kauden mukanaan tuomat merkittävät muutokset itse päästökauppajärjestelmään: Päästöoikeudet tullaan jakamaan pääsääntöisesti huutokaupalla, kun ne tähän asti on jaettu jäsenvaltioiden kesken ilmaiseksi. Huutokaupoista kertyvät tulot menevät valtioille. Päästöoikeuksien vuosittain vähenevä ilmaisjako perustuu laitosten tehokkuusvertailuun sekä arvioituun hiilivuotoriskiin. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

15 Päästökaupan piiriin tulee uusia toimialoja kuten alumiinin valmistus ja kipsilevyteollisuus sekä entistä laajemmin metallin jalostusta ja kemianteollisuutta. Suomessa se tarkoittaa noin 16 teollisuusyrityksen mukaantuloa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus laski vuoden 2011 tammi-syyskuussa 2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Sähkönkulutus laski samaan aikaan 0,7 prosenttia. Sähkön kokonaiskulutuksen pienentyminen johtui pääosin metsäteollisuuden sähkönkulutuksen pienentymisestä 2 prosentilla. Energiantuotannon ja -käytön hiilidioksidipäästöt laskivat 4 prosenttia. Yksittäisistä energialähteistä hiilen kulutus väheni määrällisesti eniten 10 prosenttia ja toiseksi eniten väheni öljyn kulutus 4 prosenttia. Ydinenergian kulutus kasvoi yli prosentin ja turpeen kulutus kasvoi lähes 3 prosenttia. Tuulivoimatuotanto kasvoi 67 prosenttia. Tuulivoiman osuus on koko energian kokonaiskulutuksesta vain 0,1 prosenttia. Puupolttoaineilla katettiin yli viidesosa Suomen kokonaisenergian kulutuksesta. Sähkön nettotuonti Suomeen nousi kaikkiaan 25 prosenttia, mikä johtui sähkön tuonnin kasvusta Ruotsista. Sähkön nettotuonti oli lähes 11 TWh. Suomessa kulutetusta sähköstä 16 prosenttia katettiin tuontisähköllä. Sähkön kotimainen tuotanto nousi lähes 5 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kasvoi yli prosentin. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kasvoi teollisuuden yhteistuotantolaitoksissa 16 prosenttia, mutta pieneni kaukolämpölaitoksissa yli seitsemän prosenttia. Suomessa vesivoimalla tuotettiin 16 prosenttia vähemmän sähköä kuin vuotta aiemmin. Lauhdevoiman tuotanto väheni 18 prosenttia, joka johtui osaltaan Ruotsin ja Norjan suuremmasta vesivoimatuotannosta. Sähkön vienti Suomesta kääntyi sähkön nettotuonniksi myös pohjoismaista. Sähkön tuonti kasvoi Pohjoismaista lähes 130 prosenttia tammi-syyskuussa. Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 9,9 miljardin euron arvosta tammi-syyskuussa vuonna 2011, joka oli 44 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 4,1 miljardin euron arvosta, joka oli 27 prosenttia enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Suomeen tuotiin viimevuotista enemmän kivihiiltä ja öljytuotteita ja vietiin enemmän öljyjalosteita. Kivihiilivarastot olivat syyskuussa noin 34 TWh eli kymmenen prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Turpeen varastotilanne oli syyskuussa yli 17 TWh, joka oli noin 15 prosenttia pienempi vuotta aiempaan ajankohtaan verrattuna johtuen mm. vaihtelevista säistä tuotantokaudella sekä varastojen tyhjentymisestä keväällä. Tähän rahoitusnäkemykseen koottu uusiutuvan energia-ala koostuu yritysryhmittäin kootusta neljästä ala toimialasta aivan vastaavalla tavalla kuin marraskuussa 2011 julkaistussa bioenergia-alan toimialaraportissa (www.toimialaraportit.fi). Tästä eteenpäin tarkastelu kohdistuu kuitenkin koko uusiutuvan energian toimialaan ja tämän myötä mukaan tulee esimerkiksi tuulivoimatuotanto. Kuhunkin tarkasteltavaan yritysryhmään kuuluu vain pk-yrityksiä. Suuret yri tykset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Uusiutuvan energian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2008 toimialaluokituksessa. Alatoimialat ovat: hakkeen tuotanto energiapuun korjuu 14 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

16 lämpöyrittäjyys muut bioenergiayrittäjät ryhmä (tuulivoiman, biokaasun, biodieselin ja etanolin tuotanto, peltobiomassan tuotanto, polttopuiden ja pellettien tuotanto) Suomalaisen energia-toimialan ympärille on muodostunut mittava teollisuus- ja tuotantokeskittymä. Korkealaatuiset tuotteet, korkea teknologian taso, kilpailukyky ja menestyminen markkinoilla pe rustuvat yhteistyöhön alan teollisuuden, laitevalmistajien, raaka-ainetoimittajien, tutkimus- ja ke hittämistoiminnan sekä asiakkaiden välillä. Energiamarkkinoiden vapautumisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan haasteet luovat uudenlaisia ja kasvavia mahdollisuuksia yleisesti suomalaiselle energiatekniikalle ja erityisesti uusiutuvan energian käytön teknologioille. Vuoden 2009 lopulla toimialalla oli yhteensä 581 yritystä (969 toimipaikkaa). Yritysten lukumäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2000 lähtien. Uusiutuvan energian alan yritykset ovat pääosin hyvin pieniä ja niiden toiminta on pääsääntöisesti kohdistunut kotimaan markkinoille. Alan yrityksistä mikroyrityksiä oli 87,6 prosenttia sekä pie niä ja keskisuuria yrityksiä oli yhteensä 12,4 prosenttia. Kaikkiaan bioenergia-ala työllisti 4300 henkilöä vuonna Alan liikevaihto on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Vuonna 2009 toimialan yritysryhmittäin yhteenlaskettu liikevaihto oli 788 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 5 %. Liikevaihdon kasvuun vaikutti uusiutuvien energianlähteiden käytön tavoitteiden myötä lisääntynyt bio- ja puupolttoaineiden käyttö. Liikevaihdon merkittävämpää kasvua rajoitti vuonna 2009 metsäteollisuuden rakennemuutos ja yleinen taloustaantuma. Alan liikevaihdosta 62,9 % syntyi yli 10 hen kilöä työllistävissä Pk-yrityksissä ja 37,1 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä Lähiajan näkymät alalla Uusiutuvan energian toimiala jatkaa kasvuaan vuonna Alan merkittävimmät investointipäätökset tapahtuvat kuitenkin vasta vuoden lopulla tai keväällä Toimialan tulevaisuuden kannalta merkittävimpiä asioita ovat tuulivoimatuotannon lisääminen ja uusien puuraaka-aineeseen perustuvien biojalostamojen investointipäätökset, jotka tehdään mahdollisesti osin jo vuonna Uusiutuvan energian tuotannosta 80 prosenttia on tällä hetkellä peräisin puuraaka-aineesta. Jatkossa tavoitteena on lisätä myös muihin raaka-aineisiin ja tuotantomuotoihin perustuvaa tuotantoa. Tuulivoiman lisärakentaminen ei päässyt vielä vauhtiin vuonna Vuosi 2012 näyttää tuovan vain pientä parannusta tilanteeseen. Tuulivoiman tuotantokapasiteetin arvioidaan lisääntyvän tämän vuoden aikana 197 megawatista noin 380 megawattiin. Asetettu tavoite vuodelle 2020 on MW. Pysyminen tavoiteuralla tarkoittaisi vuosittain noin 450 miljoonan euron investointeja tuulivoimaan. Kehitystä ovat hidastaneet tuulivoimahankkeiden kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointi, lentoestelupakäytännöt ja puolustusvoimien vaatimat tutkaselvitykset. Näihin asioihin saataneen vauhtia sen jälkeen, kun selvitysmies Lauri Tarasti julkaisee maaliskuun lopussa selvityksensä keinoista vähentää tuulivoiman rakentamiseen liittyvien hallinnollisia TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

17 esteitä ja rajoitteita. Lainsäädäntöhankkeiden kautta muutoksia menettelyihin saadaan kuitenkin aikaisintaan ensi syksynä. Puuraaka-aineisiin perustuvien biojalostamoiden osalta asia ratkeaa syksyn kuluessa, kun Euroopan komissio tekee päätöksensä näistä ns. NER-300 hankkeista. Suomesta mukana on kolme hanke-ehdotusta. Yksittäisen NER-investoinnin koko on noin 500 miljoonan euroa. Vuonna 2012 saataneen myös ensimmäinen investointipäätös viljapohjaisen etanolituotannon aloittamiseen Lounais-Suomessa. Oletettavasti myös puun energiakäyttö jatkaa tasaista kasvuaan lämpö- ja voimalaitoksissa vuoden 2011 leudosta syksystä huolimatta. Uusiutuvan energian alan yritysryhmistä lämpöyrittäjien ja energiapuun korjuussa toimivien yritysten liikevaihto on jatkanut tasaista kasvuaan vuonna Huomattavin kasvu on lämpöyrittäjyydessä, jonka liikevaihto on kasvanut vuodesta 2005 lähtien. Sen sijaan hakeyrittäjien tilanne ei ole parantunut vuoden 2008 taantuman aiheuttaman notkahduksen jälkeen. Kuvio 1. Liikevaihdon kehitys bioenergia-alan yritysryhmissä vuosina syyskuu. kuvakanta/07_uusiutuvan_energian_tuotanto/01_liikevaihdon_muutos_uusiutuvan_energian_tuotannossa_ suomessa_all&x=855&y= TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

18 Lämpöyritysryhmän yritysten liikevaihto (kuvio 1) on kehittynyt vuoden 2005 loppupuolelta lähtien voimakkaimmin kaikista neljästä yritysryhmästä. Kasvu on ollut tasaisen nousujohteista koko 2000-luvun. Lämpöyritysryhmän liikevaihto kehittyi varsin suotuisasti vuoden 2009 aikana. Koko vuonna liikevaihto kohosi 7,7 prosenttia edellisvuoden tasosta. Liikevaihdon kasvu voimistui jälleen vuoden 2010 alkupuolella; tammi-kesäkuussa liikevaihto nousi lähes 17 prosenttia vuodentakaisesta vastaavasta ajankohdasta. Vuoden 2011 liikevaihdon oletetaan kasvavan lineaarisesti aiempien vuosien mallin mukaisesti. Hakeyritysryhmän muutaman vuoden kestänyt liikevaihdon reipas kasvu taittui vuoden 2008 viimeisellä vuosineljänneksellä ja sen jälkeen laskua on jatkunut edelleen vuoden 2011 syyskuun loppuun saakka. Energiapuu-yritysryhmässä liikevaihdon kehitys kääntyi ensimmäistä kertaa negatiiviseksi tarkasteltavalla ajanjaksolla vuonna 2009, kun liikevaihto laski 10,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihdon supistuminen oli erityisen voimakasta vuoden 2009 toisella vuosineljänneksellä, kun liikevaihto sukelsi peräti 33,8 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden 2009 viimeisellä vuosineljänneksellä kehitys kääntyi maltilliseen kasvuun. Vuoden 2010 alkupuolella kasvu oli jo selvästi vauhdikkaampaa. Vuonna 2011 liikevaihto on jatkanut edelleen kasvuaan vuoden 2010 mallin mukaisesti. Bioenergian yritysryhmässä vuoden 2008 taantuma ja sen vaikutus on näkynyt tarkastelluista yritysryhmistä kaikkein vähiten ja positiivinen kehitys jatkui myös vuosina 2009 ja Vuoden 2011 näkymät ovat hieman vuotta 2010 heikommat ja liikevaihto on painunut pieneen laskuun heikompien talousnäkymien vaikutuksesta. Kilpailutilanne Uusiutuvan energian alan taloudellinen toiminta keskittyy pääsääntöisesti kotimarkkinoille, pelletin ja biodieselin kauppaa lukuun ottamatta. Puupellettien tuotanto väheni 3 prosenttia vuonna 2010 vuoteen 2009 verrattuna. Puupellettien vienti sen sijaan lisääntyi 40 prosenttia tonniin. Viennin osuus kotimaisesta pelletin tuotannosta kasvoi 66 prosenttiin vuonna Merkittävimmät kohdemaat olivat Ruotsi ja Tanska, jotka yhdessä kattoivat 94 prosenttia kokonaisviennistä. Puupellettien keskimääräinen vientihinta oli 124 euroa tonnilta ja viennin kokonaisarvo 24 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 kuluessa merkittävin kotimainen pelletin valmistaja Vapo ilmoitti sulkevansa Ilomantsin, Haapaveden ja Kaskisten pellettitehtaat tuotannon tappiollisuuden vuoksi. Samalla Vapo luopuu myös satamaterminaalista Riiassa ja aikoo sopeuttaa tuotantoaan Ruotsissa. Vapon mukaan pellettituotanto on syvästi tappiollista. Markkinahinta on laskenut tasolle, joka ei kata tuotanto- ja rahtikustannuksia. Pitkällä aikavälillä koko uusiutuvan energian kehitysnäkymät ovat kuitenkin hyvin myönteiset. Taloudellisen toiminnan jälleen elpyessä uusiutuvan energian jakeita korvaavan öljyn hinta on merkittävästi kohoamassa. Eri tahojen tekemissä ennusteissa uusiutuvan energian alaa pidetään merkittävänä kasvualana. Lisäksi jätteiden energiakäytön edistämiseksi on viime aikoina oltu hyvin aloitteellisia. Nämä seikat luovat parempia edellytyksiä uusiutuvan energian hintakilpailukyvyn lisääntymiselle ja tätä kautta kysynnän kasvuun kaikkien tässä katsauksessa esitettyjen tuotantomuotojen osalta. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

19 Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta ja kotimaisen puun teollisen käytön vähenemisestä johtuva bioenergian käytön väheneminen ei ole vain väliaikainen ilmiö Suomessa. Tästä johtuvan uusiutuvan energian käytön vajeen kattaminen ja EU velvoitteisiin liittyvän lisäystavoitteen saavuttaminen yhdessä luovat toimialan pk-yrityksille merkittäviä kasvunäkymiä tulevaisuudessa. Kunkin EU:n jäsenmaan pyrkiessä tässä uudessa muuttuneessa tilanteessa täyttämään omat uusiutuvan energian velvoitteensa tämä merkitsee myös laajamittaista bioenergiajakeiden kansainvälisen kaupan alkua. Uusiutuvan energian toimialalla käyttökateprosentit (keskiarvo) kääntyivät laskuun eritoten hake- ja energiapuuyritysryhmissä jo vuonna Samoin on tapahtunut bioyritysryhmälle vuonna 2007 ja lämpöyritysryhmälle vuodesta 2008 alkaen. Käyttökateprosentin lasku on jatkunut tästä eteenpäin kaikkien ryhmien osalta tarkastelujakson loppuun saakka (kuvio 2). Kuvio 2. Käyttökateprosentin kehitys uusiutuvan energian yritysryhmissä vuosina ,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Bio 16,2 18,0 15,9 15,0 12,2 Energiapuu 23,1 21,2 20,4 19,3 18,6 Hake 16,4 13,8 11,6 10,1 5,7 Lämpö 17,1 20,6 22,1 18,9 16,8 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Tilinpäätöstilastot Jalostusarvoa pidetään hyvänä tuotannon mittarina, koska se sisältää hintakehityksen ja ottaa huomioon myös yrityksen toimintojen ulkoistamiseen liittyvät muutokset. Mittarin etuna on myös sen riippumattomuus inflaatio-ongelmasta ja läheinen yhteys käyttökatteeseen. Jalostusarvopohjaiset tunnusluvut eivät kata pääomakustannuksia, joten pääoman tuottavuuden tarkastelu jää tämän mittarin ulkopuolelle. Tuottavuuden parantamisessa on olennaista kasvattaa jalostusarvoa ilman, että työpanosta tarvitsee lisätä samassa suhteessa. Hitaasti kasvavilla markkinoilla suurin vaikeus on erityisesti jalostusarvon lisääminen. Monesti jalostusarvoa voi tehokkaimmin kasvattaa kokonaan uusilla tuotteilla tai aiempiin tuotteisiin liitetyillä oheis- ja lisäpalveluilla. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat tuulivoimatuotantoon kytketyt tuulivoimalan koko elinkaaren aikaiset huolto- ja kunnossapitopalvelut. 18 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

20 Työn tuottavuuden kehitys tuotannon jalostusarvo/henkilöstökustannukset -indikaattorilla mitattuna on ollut viime vuosina laskussa. Uusiutuvan energian yritysryhmistä (kuvio 3) lämpöyrittäjätoiminnan jalostusarvo suhteessa henkilöstökustannuksiin on ollut korkeimmalla tasolla koko tarkastelujakson muihin ryhmiin verrattuna, lukuun ottamatta vuotta Kolme muuta yritysryhmää ovat muodostaneet melko tasaisen ryppään oheiseen kuvaajaan. Työn tuottavuus tällä indikaattorilla mitattuna on siten merkittävimmin muuttunut parempaan suuntaan lämpöyrittäjätoiminnassa. Lämpöyrittäjätoiminnalle tunnusomaista on aina ollut vähäinen työnkäyttö suhteessa syntyvään liikevaihtoon. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomattava, että tämä tuotantomuoto on hyvin pääomavaltainen ja pääoman tuotto yleisesti hyvin alhaisella tasolla muihin uusiutuvan energian yritysryhmiin verrattuna. Tuotannon jalostusarvo (keskiarvo) suhteessa henkilöstökustannuksiin on kolmessa muussa yritysryhmässä (hake-, energiapuu- ja bioryhmä) ollut laskeva koko tarkastelujakson ajan. Kuvio 3. Jalostusarvo/henkilökustannukset (keskiarvo) bioenergia-alan yritysryhmissä vuosina Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Tilinpäätöstilastot Vienti Uusiutuvan energian alan kauppa on perinteisesti suuntautunut pääosin kotimarkkinoille. Alan yritykset ovat vielä varsin pieniä kansainvälisestä näkökulmasta, jolloin voimavarojen yhdistäminen on tarpeellista riittävän volyymin ja resurssien aikaansaami seksi kansainväliseen kilpailuun. Työ- ja elinkeinoministeriön, Finnveran ja Suomen yrittäjien keväällä 2010 tuottama Pkyritysbarometri antaa kuvan alan viennistä ja sen kehityksestä. Kyselyn tulosten mukaan uusiutuvan energian alan yri tysten markkina-alueena on valtakunnallinen alue 11,8 %:lla yrityksistä, maakunnallinen markkina-alue 31,1 %:lla yrityksistä ja paikalliset markkinat 54,6 %:lla yrityksistä. Vain 2,5 % uusiutuvan energian yrityksistä toimii laajemmin vientimarkki noilla. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011

Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011 Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2011 TEM Toimialapalvelu 2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu Saatteeksi 2.3.2011 Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Luomua lisää - lähiruokaa tottakai! -miniseminaari 22.8.2013 Helsinki, Ateneum-sali Ylitarkastaja

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015

ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015 ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015 17.3.2015 ELY:n keskeisimmät tukijärjestelmät (elintarvikeala) Maataloustuotteet (jalostusprosessin

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian miljardi-investointien suma alkaa vihdoinkin purkautua

Uusiutuvan energian miljardi-investointien suma alkaa vihdoinkin purkautua KATSAUS 26.9.2013 Uusiutuvan energian miljardi-investointien suma alkaa vihdoinkin purkautua Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta oli 33 prosenttia vuonna 2012, tavoite vuonna 2020 on 38

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 TEM Toimialapalvelu Esa Tikkanen KORKEAKOULUHARJOITTELUPAIKKA KESÄLLE 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu tarjoaa harjoittelupaikkaa kesälle 2016

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE

TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR Jukka Vepsäläinen TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE 23.-24. huhtikuuta 2013 Lapin ELY-keskus ROVANIEMI 20.4.2013 Esa Tikkanen, Jouko Nieminen, Jukka

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Näe hyvä lähelläsi 29.1.2014 Joensuu Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Jyväskylä 14.12. 2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Uusiutuva energia Astrum-keskus 2.12.2014. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuva energia Astrum-keskus 2.12.2014. Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Astrum-keskus 2.12.2014 Toimialapäällikkö Markku Alm Yritykset ja toimipaikat 871 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2013. laskua edelliseen vuoteen verrattuna 3 prosenttia

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot