Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2012"

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset Työ- ja elinkeinoministeriö ELY-keskukset Tekes Lapin liitto

2 Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2012 TEM Toimialapalvelu 2012

3

4 Saatteeksi Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti ELY-keskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Laaditut rahoitusnäkemykset edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Rahoitusnäkemysten kattavuus on laajentunut sisältäen seuraavat toimialat: elintarviketeollisuus, kaivosala ja luonnonkiviteollisuus, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, uusiutuva energia, liike-elämän palvelut, matkailu sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien sekä Toimiala Online -tietopalvelun kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri tahoja yrityshankkeiden suunnittelussa tai hankkeiden käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Uudistuksena julkaisussa ovat myös työvoiman kysyntä-tarjontatilannetta kuvaavat alan keskeisten ammattien kohtaantokartat ELY-alueittain. Rahoitusnäkemyksissä ovat mm. TEM:n ja ELY-keskusten, maaseuturahoituksen, työllisyysmäärärahojen sekä Finnveran pk-rahoituksen tiedot vuodelta Lisäksi yhteenvetotaulukosta ilmenee myös Tekesin tukimäärät toimialoittain vuodelta Toimialan rahoituksen liittyviä erityiskysymyksiä käsitellään myös TEM Toimialapalvelun järjestämien alueellisten asiantuntijaseminaarien sekä asiantuntijatapaamisten ja toimialapäivien yhteydessä. Toimialapäälliköiden yhteystietonsa löytyvät: sivulta asiantuntijat. Samasta kohdasta saa tiedot myös ELY-keskusten ko. toimialan alueellisista asiantuntijoista. Rahoitusnäkemykset ovat vapaasti saatavissa, ja niiden PDF-muoto, löytyy kohdasta rahoitusnäkemykset. Uudet rahoitusnäkemykset julkaistaan seuraavan kerran maaliskuussa Markku Wallin Osastopäällikkö Esa Tikkanen neuvotteleva virkamies TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 3

5 4 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

6 Sisällysluettelo Johdanto... 7 Talouden yleinen kehitys ja suhdannenäkymät... 7 Työllisyys ja työvoima... 9 Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemysten kattavuus ja julkinen rahoitus Uusiutuvan energian toimiala Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Hankkeiden rahoitus Elintarviketeollisuus Alan yleiset kehitys- ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Hankkeiden rahoitus Kaivosteollisuus Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Hankkeiden rahoitus Luonnonkiviteollisuus Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Hankkeiden rahoitus Kone- ja laiteteollisuus Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus TOL Hankkeiden rahoitus Puutuoteteollisuus Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät ELY-keskusten yritysrahoituksen ja TEM:n myöntämät tuet Hankkeiden rahoitus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Hankkeiden rahoitus Liike-elämän palvelut Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Hankkeiden rahoitus Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Hankkeiden rahoitus Sosiaali- ja terveyspalvelut Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Liite 1. Myönnetyt tuet vuonna TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

7 6 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

8 Johdanto Talouden yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Maailmantalouden epävarmuus aiheuttaa yleistä varovaisuutta ja tuotannon kasvu on jäämässä vaimeaksi. Kasvusta peräti 80 prosenttia syntyy kehittyvissä maissa ja erityisesti Kiinassa, Intiassa ja muissa Aasian maissa. Kuva 1. Maailman talouden kasvuennuste v 2012 Lähde: Teknologiateollisuus ry Euroalueen taantuman uhkakuvien alla yritysten vienti on merkittävästi laskenut heijastuen yritysten investointien vähenemiseen, ja myös vientisidonnaiseen yritystoimintaan. Teknologiateollisuuden perusteisten tuotteiden osalla viennin kasvuksi arvioidaan vain 1,8 %. Myös viennissä toimialakohtaiset erot ovat kuitenkin merkittäviä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

9 Kuva 2. Teollisuuden ja kuluttajien luottamus / % Kuluttajien luottamus (oikea asteikko) Teollisuuden luottamus (oikea ast.) Tuotannon vuosikasvu, % (vasen asteikko, 3 kk:n liukuva keskiarvo) Source: Reuters EcoWin Lähde: Sampopankki Oyj Suomen taloudessa on nyt viriämisen merkkejä. Talouden epävarmuuksista huolimatta monilla toimialoilla tulevaisuuden näkymät ovat tällä hetkellä varsin positiiviset. Kuluttajien luottamus on selvästi piristynyt. Myös teollisuudessa käänne on tapahtunut, mutta BKT-tasolla arvioidaan vuodesta muodostuvan kuitenkin heikon kasvun ajanjaksoa. Kuva 3. Yritysten liikevaihdon kehitys /2011 kuvakanta/01_johdanto/01_yritysten_liikevaihdon_muutos_paatol_suomessa_all_first_last&x=855&y=633 8 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

10 Kotimarkkinoilla toimivat yritykset, ja erityisesti pk-yritykset ovat usein pystyneet sopeuttamaan toimintansa suuryrityksiä joustavimmin myös poikkeuksellisen suuriin muutoksiin ja ovat näin turvanneet työllisyyttä. Toimialakohtaiset erot ovat merkittäviä. Yksityisen kulutukseen perustuvilla toimialoilla, kuten eri palvelualoilla sekä rakentamisessa yritysten liikevaihdon lasku on jäänyt muita aloja vähäisemmäksi. Vientisidonnainen teollisuus toipuu hitaasti, markkina-alueesta riippuen. Mutta vienninkin osalla näkyy positiivia kasvun merkkejä. Varovaisuus heijastuu yritysten investointiodotuksissa, ja erityisesti tuotekehityspanostusten osalla jotka ovat jäämässä vähäisiksi. Työllisyys ja työvoima Suomessa oli työllisiä vuonna 2011 keskimäärin henkilöä. Työllisyys on hiljalleen parantunut vuoden 2009 lopusta lähtien. Vuoden 2011 lopussa talousnäkymät jälleen heikentyivät. Tämä saattaa heikentää työvoiman kysyntää ja samalla positiivinen työllisyyskehitys voi taittua vuonna Kuva 4. Työllisten ja työttömien määrien kehitystrendit Työlliset Työttömät Työlliset Työttömät Työvoiman kysyntä-tarjontatilanne vaihtelee eri aloilla suuresti. Ammatit, joissa on ennusteiden mukaan tulevaisuudessa yleisimmin pulaa työvoimasta, ovat lähinnä terveys- ja sosiaalialalta. Työvoiman ylitarjonta-alat eivät keskity niin harvoille ammattialoille, kuten työvoimapula-ammatit. Selkein ylitarjonta-ammatti on toimistotyöntekijät. Eri toimialojen osalla on kuvattu alan keskeisten ammattien kohtaantotilannetta ELY alueittain. Arviot on tehty kaikissa Suomen TE-toimistoissa tammi helmikuun vaihteessa vuonna TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

11 Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemysten kattavuus ja julkinen rahoitus Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset kattavat TEM Toimialapalvelun asiantuntijatoiminnon toimialat: elintarviketeollisuus, kaivosala ja luonnonkiviteollisuus, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, uusiutuva energia, liike-elämän palvelut, matkailu sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Näille toimialoille TEM ja ELYkeskukset, MMM, sekä Finnvera myönsivät vuonna 2011 julkista yritysrahoitusta yhteensä n. 450 milj. euroa yli päätöksellä, mikä on n. 40 % myönnetystä rahoituksesta. Taulukko 1: Myönnetty yritysten julkinen rahoitus vuonna 2011 Lähde: TEM, Maaseutuvirasto, Finnvera, ja Tekes Rahoitusnäkemykseen liitteeseen 1 on koottu keskeisimmät tiedot myönnetystä julkisesta yritysten rahoituksesta TOL 2 -numerotasolla rahoitusmuodoittain vuodelta TEM ja ELY-keskukset Yritysrahoitustiedot kattavat pääsääntöisesti TEM:n ja ELY-keskusten valtion kansallisen sekä EU-osarahoitteiset yritystuet (EAKR). TEM:n työllistämisperusteisten tuet ja työllistämiskoulutuksen sekä yhteishankinnan tuet kohdistuvat pääosin muille kuin yritykselle. Yritysten ulkopuolisille tahoille myönnettiin ohjelmakaudella vuoden 2011 loppuun mennessä pääosin ESR 185 milj. euroa päätöksellä sekä vastaavasti EAKR -rahoitusta yhteensä 127 milj. euroa päätöksellä. Maaseuturahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta myönnetään yritystukea maatilojen muuhun yritystoimintaan kuin maatalous (maatilojen monialaistaminen), maaseudun alle 10 henkilöä työllistäville mikroyrityksille sekä maataloustuotteiden ensiasteen jalostusta harjoittaville pk-yrityksille. Yritystukea ei myönnetä varsinaiseen maatalouteen. 10 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

12 Maatalouden alkutuotantoa koskeviin maatalousinvestointeihin myönnetään sekä EU- osarahoittaista että kansallista investointitukea. Maatalouden investointituet eivät sisälly oheiseen taulukkoon. Finnvera Tiedot kattavat pk-yrityksille myönnetyn rahoituksen (lainat & takaukset) toimialoittain vuonna Rahoitusluvut eivät sisällä henkilöasiakkaille myönnettyä rahoitusta eikä vientitakauksia. Jos rahoitettavia yrityksiä on ollut vähemmän kuin viisi kappaletta, taulukon kplsarake on jätetty tyhjäksi. Tekes Tiedot ovat koottu projektikohtaisista päätöksistä kunkin organisaation toimialan mukaan. Tekesin luvuissa on mukana tuotekehitysrahoitus, joka asiakkuuden mukaan on suuntautunut muihin kuin yritysorganisaatioihin. Muu kuin yrityksille myönnetty tuotekehitysrahoitus vuonna 2011 oli 10 milj. euroa. Lisäksi yrityksille julkista tukea myöntävät mm. maakunnan liitot sekä kunnat, joiden myöntämät rahoitus- tai tukitiedot eivät sisälly liitetaulukkoon. Esa Tikkanen Mika Tuomaala neuvotteleva virkamies neuvotteleva virkamies p p TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

13 Uusiutuvan energian toimiala Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Toimialan kehitys Uusiutuvan energian tuotannon taloudellinen kilpailukyky ei vielä ole yhtä hyvä kuin monilla muilla energiamuodoilla. Teknologia on monilta osin vielä kehittymätöntä, joten yksi tulevaisuuden haasteista on teknologian kehittäminen siten, että raaka-aineet saadaan hyödynnettyä entistä tehokkaammin. Yksi merkittävistä tulevaisuuden haasteista onkin biomassan käyttö kestävän kehityksen kriteerien mu kaisesti. Uusiutuvan energian kokonaiskäyttö lisääntyy merkittävästi vuoteen 2020 mennessä EU velvoitteiden ja jäsenmaittain asetettujen tavoitteiden täyttämisen vuoksi. Suomessa suurin osa lisäyksestä tulee metsäbiomassoista. Uusiutuva energia on merkittävin vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden korvaajaksi tulevaisuudessa. Uusiutuvan energian hintakilpailukyky on aiemmin ollut heikko perinteisempiin energia muotoihin nähden, mutta se paranee koko ajan fossiilisten polttoaineiden hintojen ko rottuessa tarjonnan niukkuudesta ja toteutetuista energiaveropäätöksistä johtuen. Ilmaston muutoksen torjunta luo pitkälle tulevaisuuteen ulottuvaa tarvetta uudistaa energian tuotannon rakenteita vähemmän ilmastopäästöjä aiheuttavaan ja energiatehokkaampaan suuntaan. Samalla se luo uusia ja kasvavia mahdollisuuksia uusiutuvan energian alalle. Päästökauppameka nismien kiristyminen vuodesta 2013 alkaen luo uutta kysyntää hyvin perinteisillekin ratkaisuille. Ilmastonmuutoksen torjunta aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia, jotka heijastuvat päästömak suina ja veropaineina kuluttajille. Toisaalta ilmastonmuutoksen torjunnan aktiviteetin ja uusiutuvan energian kysynnän lisäys luo uusia työpaikkoja etenkin haja-asutusalueille. Tulevaisuuden ratkaisut perustuvat kestävään kehitykseen vähemmän päästöjä ja vähemmän resursseja vaativaan suuntaan. Samaa kehitystä edustavat ympäristöperusteiset polttoainevalinnat ja uusiutuvat energialähteet. Energian suhteellinen hinta ja sitä kautta sen merkitys tuotannontekijänä korostuvat. Tietotekniikan hyödyntämisellä voidaan parantaa hyötysuhteita ja säästää resursseja uusissa ratkai suissa ja mahdollistaa entistä hajautetumpi sekä paikallisempi ja paikallisiin polttoaineisiin perus tuva energiantuotanto. Hajautetun energian tuotannon järjestelmät perustuvat samalla myös älyk käisiin tuotteisiin ja palveluihin. Tietotekniikan soveltaminen ja älykkäät tuotteet auttavat myös matala-arvoisten tai ympäristömielessä vaativien polttoaineiden ja energialähteiden hyödyntämistä. Materiaalitekniikka on avainasemassa parannettaessa prosessien hyötysuhteita ja laitteiden elinikää sekä energian varastointia ja kierrätettäväksi sopimattomien jätteiden energiakäyttöä. Bioteknologia tarjoaa mahdollisuuksia energiantuotantoon etenkin polttoaineiden bioteknisen tuotannon ja jalos tamisen alueella. Perinteisesti uusiutuvan energian ala on hahmotettu kiinteäksi osaksi metsätaloutta ja metsäteollisuutta. Tu levaisuudessakin puuperäiset raaka-aineet muodostavat merkittävimmän osuuden uusiutuvan energian raaka-aineista, mutta merkittävän kasvupotentiaa- 12 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

14 lin omaavat myös ympäristö- ja jätehuoltoon liittyvät kysymykset, kuten esimerkiksi elintarviketeollisuuden sivuvir rat, asuinalueiden jätevesilietteet ja kotieläintaloudesta peräisin oleva lanta. Uusiutuvan energian ala on kasvanut viimeisten vuosien aikana tasaisesti, lukuun ottamatta vuotta Taloudellisen taantuman vaikutukset eivät olleet kuitenkaan kovin dramaattisia tämän toimialan pk-yrityksille. Bioenergiajakeita korvaavan öljyn maailmanmarkkinahinta on ollut jyrkässä nousussa helmikuun 2011 alusta lähtien ja hinta tätä kirjoitettaessa on 123 dollaria/barreli. Öljyn huippuhinta 147 dollaria koettiin vuoden 2008 heinäkuussa. Öljyn hinnan korottuminen parantaa bioenergiajakeiden hintakilpailukykyä ainakin lyhyellä aikavälillä. Uusiutuvan energian toimialan yritysten kilpailukykyyn vaikuttaa merkittävästi myös päästökauppa. Päästökauppajärjestelmässä hiilidioksidia vähentävät toimet tehdään siellä, missä se on kustannustehokkainta. EU:n päästökaupassa on määritelty päästöoikeuksien kokonaismäärä. Tästä johtuen päästöoikeuden hinta vaihtelee muun muassa taloustilanteen mukaan. Järjestelmä toimii siten, että teollisuus- ja energiantuotantoyrityksen pitää kattaa hiilidioksidipäästönsä vuosittain EU:n päästöoikeuksilla. Yritykset saavat päästöoikeuksia ilmaisjaossa tai ostamalla niitä pörssistä tai toisilta yrityksiltä. Yritys voi myydä päästöoikeuksiansa, jos niitä on yli oman tarpeen. Päästökauppa ei koske kaikkea teollisuustoimintaa. Nykyisin sen piirissä ovat EU:ssa energiantuotantolaitokset (yli 20 MW), öljynjalostamot, koksaamot, rauta- ja terästehtaat, sementtitehtaat sekä paperi- ja kartonkitehtaat. Suomessa näitä päästökauppaa tekeviä yrityksiä on noin 550 kappaletta ja ne vastaavat noin puolesta koko maan kasvihuonepäästöistä. Euroopassa päästökaupan piirissä on yhteensä teollisuuslaitosta. Päästöoikeuden hinta on tällä päästökauppakaudella ( ) vaihdellut 7-16,5 euron välillä. Vuoden 2011 lopulla ja vuoden 2012 alussa vastaava vaihtelu on ollut 7-8,8 euron välillä Päästökaupan hinnan laskiessa hyvin alas uusiutuvaa energiaa korvataan päästökauppajärjestelmään kuuluvissa lämpö- ja voimalaitoksissa fossiilisilla polttoaineilla. Tämä johtuu tällöin bioenergiajakeiden korkeammasta kokonaiskustannuksesta energiantuotannossa verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin kun huomioidaan samalla päästökaupan aiheuttaman rasitus ( /MWh). Kolmas päästökauppakausi alkaa 2013 ja se tuo mukanaan merkittäviä muutoksia järjestelmään ja oletusten mukaisesti nostaa myös päästöoikeuden hintaa merkittävästi. EU:n kolmannen päästökauppakauden ( ) tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 21 % (vertailuvuosi 2005). Päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla kuten rakentaminen, liikenne ja jätehuolto vähentämistavoite on noin 10 %. Kolmannen kauden mukanaan tuomat merkittävät muutokset itse päästökauppajärjestelmään: Päästöoikeudet tullaan jakamaan pääsääntöisesti huutokaupalla, kun ne tähän asti on jaettu jäsenvaltioiden kesken ilmaiseksi. Huutokaupoista kertyvät tulot menevät valtioille. Päästöoikeuksien vuosittain vähenevä ilmaisjako perustuu laitosten tehokkuusvertailuun sekä arvioituun hiilivuotoriskiin. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

15 Päästökaupan piiriin tulee uusia toimialoja kuten alumiinin valmistus ja kipsilevyteollisuus sekä entistä laajemmin metallin jalostusta ja kemianteollisuutta. Suomessa se tarkoittaa noin 16 teollisuusyrityksen mukaantuloa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus laski vuoden 2011 tammi-syyskuussa 2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Sähkönkulutus laski samaan aikaan 0,7 prosenttia. Sähkön kokonaiskulutuksen pienentyminen johtui pääosin metsäteollisuuden sähkönkulutuksen pienentymisestä 2 prosentilla. Energiantuotannon ja -käytön hiilidioksidipäästöt laskivat 4 prosenttia. Yksittäisistä energialähteistä hiilen kulutus väheni määrällisesti eniten 10 prosenttia ja toiseksi eniten väheni öljyn kulutus 4 prosenttia. Ydinenergian kulutus kasvoi yli prosentin ja turpeen kulutus kasvoi lähes 3 prosenttia. Tuulivoimatuotanto kasvoi 67 prosenttia. Tuulivoiman osuus on koko energian kokonaiskulutuksesta vain 0,1 prosenttia. Puupolttoaineilla katettiin yli viidesosa Suomen kokonaisenergian kulutuksesta. Sähkön nettotuonti Suomeen nousi kaikkiaan 25 prosenttia, mikä johtui sähkön tuonnin kasvusta Ruotsista. Sähkön nettotuonti oli lähes 11 TWh. Suomessa kulutetusta sähköstä 16 prosenttia katettiin tuontisähköllä. Sähkön kotimainen tuotanto nousi lähes 5 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kasvoi yli prosentin. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kasvoi teollisuuden yhteistuotantolaitoksissa 16 prosenttia, mutta pieneni kaukolämpölaitoksissa yli seitsemän prosenttia. Suomessa vesivoimalla tuotettiin 16 prosenttia vähemmän sähköä kuin vuotta aiemmin. Lauhdevoiman tuotanto väheni 18 prosenttia, joka johtui osaltaan Ruotsin ja Norjan suuremmasta vesivoimatuotannosta. Sähkön vienti Suomesta kääntyi sähkön nettotuonniksi myös pohjoismaista. Sähkön tuonti kasvoi Pohjoismaista lähes 130 prosenttia tammi-syyskuussa. Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 9,9 miljardin euron arvosta tammi-syyskuussa vuonna 2011, joka oli 44 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 4,1 miljardin euron arvosta, joka oli 27 prosenttia enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Suomeen tuotiin viimevuotista enemmän kivihiiltä ja öljytuotteita ja vietiin enemmän öljyjalosteita. Kivihiilivarastot olivat syyskuussa noin 34 TWh eli kymmenen prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Turpeen varastotilanne oli syyskuussa yli 17 TWh, joka oli noin 15 prosenttia pienempi vuotta aiempaan ajankohtaan verrattuna johtuen mm. vaihtelevista säistä tuotantokaudella sekä varastojen tyhjentymisestä keväällä. Tähän rahoitusnäkemykseen koottu uusiutuvan energia-ala koostuu yritysryhmittäin kootusta neljästä ala toimialasta aivan vastaavalla tavalla kuin marraskuussa 2011 julkaistussa bioenergia-alan toimialaraportissa (www.toimialaraportit.fi). Tästä eteenpäin tarkastelu kohdistuu kuitenkin koko uusiutuvan energian toimialaan ja tämän myötä mukaan tulee esimerkiksi tuulivoimatuotanto. Kuhunkin tarkasteltavaan yritysryhmään kuuluu vain pk-yrityksiä. Suuret yri tykset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Uusiutuvan energian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2008 toimialaluokituksessa. Alatoimialat ovat: hakkeen tuotanto energiapuun korjuu 14 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

16 lämpöyrittäjyys muut bioenergiayrittäjät ryhmä (tuulivoiman, biokaasun, biodieselin ja etanolin tuotanto, peltobiomassan tuotanto, polttopuiden ja pellettien tuotanto) Suomalaisen energia-toimialan ympärille on muodostunut mittava teollisuus- ja tuotantokeskittymä. Korkealaatuiset tuotteet, korkea teknologian taso, kilpailukyky ja menestyminen markkinoilla pe rustuvat yhteistyöhön alan teollisuuden, laitevalmistajien, raaka-ainetoimittajien, tutkimus- ja ke hittämistoiminnan sekä asiakkaiden välillä. Energiamarkkinoiden vapautumisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan haasteet luovat uudenlaisia ja kasvavia mahdollisuuksia yleisesti suomalaiselle energiatekniikalle ja erityisesti uusiutuvan energian käytön teknologioille. Vuoden 2009 lopulla toimialalla oli yhteensä 581 yritystä (969 toimipaikkaa). Yritysten lukumäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2000 lähtien. Uusiutuvan energian alan yritykset ovat pääosin hyvin pieniä ja niiden toiminta on pääsääntöisesti kohdistunut kotimaan markkinoille. Alan yrityksistä mikroyrityksiä oli 87,6 prosenttia sekä pie niä ja keskisuuria yrityksiä oli yhteensä 12,4 prosenttia. Kaikkiaan bioenergia-ala työllisti 4300 henkilöä vuonna Alan liikevaihto on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Vuonna 2009 toimialan yritysryhmittäin yhteenlaskettu liikevaihto oli 788 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 5 %. Liikevaihdon kasvuun vaikutti uusiutuvien energianlähteiden käytön tavoitteiden myötä lisääntynyt bio- ja puupolttoaineiden käyttö. Liikevaihdon merkittävämpää kasvua rajoitti vuonna 2009 metsäteollisuuden rakennemuutos ja yleinen taloustaantuma. Alan liikevaihdosta 62,9 % syntyi yli 10 hen kilöä työllistävissä Pk-yrityksissä ja 37,1 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä Lähiajan näkymät alalla Uusiutuvan energian toimiala jatkaa kasvuaan vuonna Alan merkittävimmät investointipäätökset tapahtuvat kuitenkin vasta vuoden lopulla tai keväällä Toimialan tulevaisuuden kannalta merkittävimpiä asioita ovat tuulivoimatuotannon lisääminen ja uusien puuraaka-aineeseen perustuvien biojalostamojen investointipäätökset, jotka tehdään mahdollisesti osin jo vuonna Uusiutuvan energian tuotannosta 80 prosenttia on tällä hetkellä peräisin puuraaka-aineesta. Jatkossa tavoitteena on lisätä myös muihin raaka-aineisiin ja tuotantomuotoihin perustuvaa tuotantoa. Tuulivoiman lisärakentaminen ei päässyt vielä vauhtiin vuonna Vuosi 2012 näyttää tuovan vain pientä parannusta tilanteeseen. Tuulivoiman tuotantokapasiteetin arvioidaan lisääntyvän tämän vuoden aikana 197 megawatista noin 380 megawattiin. Asetettu tavoite vuodelle 2020 on MW. Pysyminen tavoiteuralla tarkoittaisi vuosittain noin 450 miljoonan euron investointeja tuulivoimaan. Kehitystä ovat hidastaneet tuulivoimahankkeiden kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointi, lentoestelupakäytännöt ja puolustusvoimien vaatimat tutkaselvitykset. Näihin asioihin saataneen vauhtia sen jälkeen, kun selvitysmies Lauri Tarasti julkaisee maaliskuun lopussa selvityksensä keinoista vähentää tuulivoiman rakentamiseen liittyvien hallinnollisia TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

17 esteitä ja rajoitteita. Lainsäädäntöhankkeiden kautta muutoksia menettelyihin saadaan kuitenkin aikaisintaan ensi syksynä. Puuraaka-aineisiin perustuvien biojalostamoiden osalta asia ratkeaa syksyn kuluessa, kun Euroopan komissio tekee päätöksensä näistä ns. NER-300 hankkeista. Suomesta mukana on kolme hanke-ehdotusta. Yksittäisen NER-investoinnin koko on noin 500 miljoonan euroa. Vuonna 2012 saataneen myös ensimmäinen investointipäätös viljapohjaisen etanolituotannon aloittamiseen Lounais-Suomessa. Oletettavasti myös puun energiakäyttö jatkaa tasaista kasvuaan lämpö- ja voimalaitoksissa vuoden 2011 leudosta syksystä huolimatta. Uusiutuvan energian alan yritysryhmistä lämpöyrittäjien ja energiapuun korjuussa toimivien yritysten liikevaihto on jatkanut tasaista kasvuaan vuonna Huomattavin kasvu on lämpöyrittäjyydessä, jonka liikevaihto on kasvanut vuodesta 2005 lähtien. Sen sijaan hakeyrittäjien tilanne ei ole parantunut vuoden 2008 taantuman aiheuttaman notkahduksen jälkeen. Kuvio 1. Liikevaihdon kehitys bioenergia-alan yritysryhmissä vuosina syyskuu. kuvakanta/07_uusiutuvan_energian_tuotanto/01_liikevaihdon_muutos_uusiutuvan_energian_tuotannossa_ suomessa_all&x=855&y= TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

18 Lämpöyritysryhmän yritysten liikevaihto (kuvio 1) on kehittynyt vuoden 2005 loppupuolelta lähtien voimakkaimmin kaikista neljästä yritysryhmästä. Kasvu on ollut tasaisen nousujohteista koko 2000-luvun. Lämpöyritysryhmän liikevaihto kehittyi varsin suotuisasti vuoden 2009 aikana. Koko vuonna liikevaihto kohosi 7,7 prosenttia edellisvuoden tasosta. Liikevaihdon kasvu voimistui jälleen vuoden 2010 alkupuolella; tammi-kesäkuussa liikevaihto nousi lähes 17 prosenttia vuodentakaisesta vastaavasta ajankohdasta. Vuoden 2011 liikevaihdon oletetaan kasvavan lineaarisesti aiempien vuosien mallin mukaisesti. Hakeyritysryhmän muutaman vuoden kestänyt liikevaihdon reipas kasvu taittui vuoden 2008 viimeisellä vuosineljänneksellä ja sen jälkeen laskua on jatkunut edelleen vuoden 2011 syyskuun loppuun saakka. Energiapuu-yritysryhmässä liikevaihdon kehitys kääntyi ensimmäistä kertaa negatiiviseksi tarkasteltavalla ajanjaksolla vuonna 2009, kun liikevaihto laski 10,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihdon supistuminen oli erityisen voimakasta vuoden 2009 toisella vuosineljänneksellä, kun liikevaihto sukelsi peräti 33,8 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden 2009 viimeisellä vuosineljänneksellä kehitys kääntyi maltilliseen kasvuun. Vuoden 2010 alkupuolella kasvu oli jo selvästi vauhdikkaampaa. Vuonna 2011 liikevaihto on jatkanut edelleen kasvuaan vuoden 2010 mallin mukaisesti. Bioenergian yritysryhmässä vuoden 2008 taantuma ja sen vaikutus on näkynyt tarkastelluista yritysryhmistä kaikkein vähiten ja positiivinen kehitys jatkui myös vuosina 2009 ja Vuoden 2011 näkymät ovat hieman vuotta 2010 heikommat ja liikevaihto on painunut pieneen laskuun heikompien talousnäkymien vaikutuksesta. Kilpailutilanne Uusiutuvan energian alan taloudellinen toiminta keskittyy pääsääntöisesti kotimarkkinoille, pelletin ja biodieselin kauppaa lukuun ottamatta. Puupellettien tuotanto väheni 3 prosenttia vuonna 2010 vuoteen 2009 verrattuna. Puupellettien vienti sen sijaan lisääntyi 40 prosenttia tonniin. Viennin osuus kotimaisesta pelletin tuotannosta kasvoi 66 prosenttiin vuonna Merkittävimmät kohdemaat olivat Ruotsi ja Tanska, jotka yhdessä kattoivat 94 prosenttia kokonaisviennistä. Puupellettien keskimääräinen vientihinta oli 124 euroa tonnilta ja viennin kokonaisarvo 24 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 kuluessa merkittävin kotimainen pelletin valmistaja Vapo ilmoitti sulkevansa Ilomantsin, Haapaveden ja Kaskisten pellettitehtaat tuotannon tappiollisuuden vuoksi. Samalla Vapo luopuu myös satamaterminaalista Riiassa ja aikoo sopeuttaa tuotantoaan Ruotsissa. Vapon mukaan pellettituotanto on syvästi tappiollista. Markkinahinta on laskenut tasolle, joka ei kata tuotanto- ja rahtikustannuksia. Pitkällä aikavälillä koko uusiutuvan energian kehitysnäkymät ovat kuitenkin hyvin myönteiset. Taloudellisen toiminnan jälleen elpyessä uusiutuvan energian jakeita korvaavan öljyn hinta on merkittävästi kohoamassa. Eri tahojen tekemissä ennusteissa uusiutuvan energian alaa pidetään merkittävänä kasvualana. Lisäksi jätteiden energiakäytön edistämiseksi on viime aikoina oltu hyvin aloitteellisia. Nämä seikat luovat parempia edellytyksiä uusiutuvan energian hintakilpailukyvyn lisääntymiselle ja tätä kautta kysynnän kasvuun kaikkien tässä katsauksessa esitettyjen tuotantomuotojen osalta. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

19 Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta ja kotimaisen puun teollisen käytön vähenemisestä johtuva bioenergian käytön väheneminen ei ole vain väliaikainen ilmiö Suomessa. Tästä johtuvan uusiutuvan energian käytön vajeen kattaminen ja EU velvoitteisiin liittyvän lisäystavoitteen saavuttaminen yhdessä luovat toimialan pk-yrityksille merkittäviä kasvunäkymiä tulevaisuudessa. Kunkin EU:n jäsenmaan pyrkiessä tässä uudessa muuttuneessa tilanteessa täyttämään omat uusiutuvan energian velvoitteensa tämä merkitsee myös laajamittaista bioenergiajakeiden kansainvälisen kaupan alkua. Uusiutuvan energian toimialalla käyttökateprosentit (keskiarvo) kääntyivät laskuun eritoten hake- ja energiapuuyritysryhmissä jo vuonna Samoin on tapahtunut bioyritysryhmälle vuonna 2007 ja lämpöyritysryhmälle vuodesta 2008 alkaen. Käyttökateprosentin lasku on jatkunut tästä eteenpäin kaikkien ryhmien osalta tarkastelujakson loppuun saakka (kuvio 2). Kuvio 2. Käyttökateprosentin kehitys uusiutuvan energian yritysryhmissä vuosina ,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Bio 16,2 18,0 15,9 15,0 12,2 Energiapuu 23,1 21,2 20,4 19,3 18,6 Hake 16,4 13,8 11,6 10,1 5,7 Lämpö 17,1 20,6 22,1 18,9 16,8 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Tilinpäätöstilastot Jalostusarvoa pidetään hyvänä tuotannon mittarina, koska se sisältää hintakehityksen ja ottaa huomioon myös yrityksen toimintojen ulkoistamiseen liittyvät muutokset. Mittarin etuna on myös sen riippumattomuus inflaatio-ongelmasta ja läheinen yhteys käyttökatteeseen. Jalostusarvopohjaiset tunnusluvut eivät kata pääomakustannuksia, joten pääoman tuottavuuden tarkastelu jää tämän mittarin ulkopuolelle. Tuottavuuden parantamisessa on olennaista kasvattaa jalostusarvoa ilman, että työpanosta tarvitsee lisätä samassa suhteessa. Hitaasti kasvavilla markkinoilla suurin vaikeus on erityisesti jalostusarvon lisääminen. Monesti jalostusarvoa voi tehokkaimmin kasvattaa kokonaan uusilla tuotteilla tai aiempiin tuotteisiin liitetyillä oheis- ja lisäpalveluilla. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat tuulivoimatuotantoon kytketyt tuulivoimalan koko elinkaaren aikaiset huolto- ja kunnossapitopalvelut. 18 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

20 Työn tuottavuuden kehitys tuotannon jalostusarvo/henkilöstökustannukset -indikaattorilla mitattuna on ollut viime vuosina laskussa. Uusiutuvan energian yritysryhmistä (kuvio 3) lämpöyrittäjätoiminnan jalostusarvo suhteessa henkilöstökustannuksiin on ollut korkeimmalla tasolla koko tarkastelujakson muihin ryhmiin verrattuna, lukuun ottamatta vuotta Kolme muuta yritysryhmää ovat muodostaneet melko tasaisen ryppään oheiseen kuvaajaan. Työn tuottavuus tällä indikaattorilla mitattuna on siten merkittävimmin muuttunut parempaan suuntaan lämpöyrittäjätoiminnassa. Lämpöyrittäjätoiminnalle tunnusomaista on aina ollut vähäinen työnkäyttö suhteessa syntyvään liikevaihtoon. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomattava, että tämä tuotantomuoto on hyvin pääomavaltainen ja pääoman tuotto yleisesti hyvin alhaisella tasolla muihin uusiutuvan energian yritysryhmiin verrattuna. Tuotannon jalostusarvo (keskiarvo) suhteessa henkilöstökustannuksiin on kolmessa muussa yritysryhmässä (hake-, energiapuu- ja bioryhmä) ollut laskeva koko tarkastelujakson ajan. Kuvio 3. Jalostusarvo/henkilökustannukset (keskiarvo) bioenergia-alan yritysryhmissä vuosina Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Tilinpäätöstilastot Vienti Uusiutuvan energian alan kauppa on perinteisesti suuntautunut pääosin kotimarkkinoille. Alan yritykset ovat vielä varsin pieniä kansainvälisestä näkökulmasta, jolloin voimavarojen yhdistäminen on tarpeellista riittävän volyymin ja resurssien aikaansaami seksi kansainväliseen kilpailuun. Työ- ja elinkeinoministeriön, Finnveran ja Suomen yrittäjien keväällä 2010 tuottama Pkyritysbarometri antaa kuvan alan viennistä ja sen kehityksestä. Kyselyn tulosten mukaan uusiutuvan energian alan yri tysten markkina-alueena on valtakunnallinen alue 11,8 %:lla yrityksistä, maakunnallinen markkina-alue 31,1 %:lla yrityksistä ja paikalliset markkinat 54,6 %:lla yrityksistä. Vain 2,5 % uusiutuvan energian yrityksistä toimii laajemmin vientimarkki noilla. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TRADENOMIHARJOITTELUPAIKKA KEVÄÄLLE 2017 Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto tarjoaa harjoittelupaikkaa

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 TEM Toimialapalvelu Esa Tikkanen KORKEAKOULUHARJOITTELUPAIKKA KESÄLLE 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu tarjoaa harjoittelupaikkaa kesälle 2016

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE

TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR Jukka Vepsäläinen TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE 23.-24. huhtikuuta 2013 Lapin ELY-keskus ROVANIEMI 20.4.2013 Esa Tikkanen, Jouko Nieminen, Jukka

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot