Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2012

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset Työ- ja elinkeinoministeriö ELY-keskukset Tekes Lapin liitto

2 Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset 2012 TEM Toimialapalvelu 2012

3

4 Saatteeksi Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti ELY-keskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Laaditut rahoitusnäkemykset edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Rahoitusnäkemysten kattavuus on laajentunut sisältäen seuraavat toimialat: elintarviketeollisuus, kaivosala ja luonnonkiviteollisuus, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, uusiutuva energia, liike-elämän palvelut, matkailu sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien sekä Toimiala Online -tietopalvelun kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri tahoja yrityshankkeiden suunnittelussa tai hankkeiden käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Uudistuksena julkaisussa ovat myös työvoiman kysyntä-tarjontatilannetta kuvaavat alan keskeisten ammattien kohtaantokartat ELY-alueittain. Rahoitusnäkemyksissä ovat mm. TEM:n ja ELY-keskusten, maaseuturahoituksen, työllisyysmäärärahojen sekä Finnveran pk-rahoituksen tiedot vuodelta Lisäksi yhteenvetotaulukosta ilmenee myös Tekesin tukimäärät toimialoittain vuodelta Toimialan rahoituksen liittyviä erityiskysymyksiä käsitellään myös TEM Toimialapalvelun järjestämien alueellisten asiantuntijaseminaarien sekä asiantuntijatapaamisten ja toimialapäivien yhteydessä. Toimialapäälliköiden yhteystietonsa löytyvät: sivulta asiantuntijat. Samasta kohdasta saa tiedot myös ELY-keskusten ko. toimialan alueellisista asiantuntijoista. Rahoitusnäkemykset ovat vapaasti saatavissa, ja niiden PDF-muoto, löytyy kohdasta rahoitusnäkemykset. Uudet rahoitusnäkemykset julkaistaan seuraavan kerran maaliskuussa Markku Wallin Osastopäällikkö Esa Tikkanen neuvotteleva virkamies TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 3

5 4 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

6 Sisällysluettelo Johdanto... 7 Talouden yleinen kehitys ja suhdannenäkymät... 7 Työllisyys ja työvoima... 9 Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemysten kattavuus ja julkinen rahoitus Uusiutuvan energian toimiala Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Hankkeiden rahoitus Elintarviketeollisuus Alan yleiset kehitys- ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Hankkeiden rahoitus Kaivosteollisuus Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Hankkeiden rahoitus Luonnonkiviteollisuus Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Hankkeiden rahoitus Kone- ja laiteteollisuus Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus TOL Hankkeiden rahoitus Puutuoteteollisuus Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät ELY-keskusten yritysrahoituksen ja TEM:n myöntämät tuet Hankkeiden rahoitus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Hankkeiden rahoitus Liike-elämän palvelut Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Hankkeiden rahoitus Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Hankkeiden rahoitus Sosiaali- ja terveyspalvelut Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Myönnetyt tuet ja rahoitus Liite 1. Myönnetyt tuet vuonna TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

7 6 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

8 Johdanto Talouden yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Maailmantalouden epävarmuus aiheuttaa yleistä varovaisuutta ja tuotannon kasvu on jäämässä vaimeaksi. Kasvusta peräti 80 prosenttia syntyy kehittyvissä maissa ja erityisesti Kiinassa, Intiassa ja muissa Aasian maissa. Kuva 1. Maailman talouden kasvuennuste v 2012 Lähde: Teknologiateollisuus ry Euroalueen taantuman uhkakuvien alla yritysten vienti on merkittävästi laskenut heijastuen yritysten investointien vähenemiseen, ja myös vientisidonnaiseen yritystoimintaan. Teknologiateollisuuden perusteisten tuotteiden osalla viennin kasvuksi arvioidaan vain 1,8 %. Myös viennissä toimialakohtaiset erot ovat kuitenkin merkittäviä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

9 Kuva 2. Teollisuuden ja kuluttajien luottamus / % Kuluttajien luottamus (oikea asteikko) Teollisuuden luottamus (oikea ast.) Tuotannon vuosikasvu, % (vasen asteikko, 3 kk:n liukuva keskiarvo) Source: Reuters EcoWin Lähde: Sampopankki Oyj Suomen taloudessa on nyt viriämisen merkkejä. Talouden epävarmuuksista huolimatta monilla toimialoilla tulevaisuuden näkymät ovat tällä hetkellä varsin positiiviset. Kuluttajien luottamus on selvästi piristynyt. Myös teollisuudessa käänne on tapahtunut, mutta BKT-tasolla arvioidaan vuodesta muodostuvan kuitenkin heikon kasvun ajanjaksoa. Kuva 3. Yritysten liikevaihdon kehitys / kuvakanta/01_johdanto/01_yritysten_liikevaihdon_muutos_paatol_suomessa_all_first_last&x=855&y=633 8 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

10 Kotimarkkinoilla toimivat yritykset, ja erityisesti pk-yritykset ovat usein pystyneet sopeuttamaan toimintansa suuryrityksiä joustavimmin myös poikkeuksellisen suuriin muutoksiin ja ovat näin turvanneet työllisyyttä. Toimialakohtaiset erot ovat merkittäviä. Yksityisen kulutukseen perustuvilla toimialoilla, kuten eri palvelualoilla sekä rakentamisessa yritysten liikevaihdon lasku on jäänyt muita aloja vähäisemmäksi. Vientisidonnainen teollisuus toipuu hitaasti, markkina-alueesta riippuen. Mutta vienninkin osalla näkyy positiivia kasvun merkkejä. Varovaisuus heijastuu yritysten investointiodotuksissa, ja erityisesti tuotekehityspanostusten osalla jotka ovat jäämässä vähäisiksi. Työllisyys ja työvoima Suomessa oli työllisiä vuonna 2011 keskimäärin henkilöä. Työllisyys on hiljalleen parantunut vuoden 2009 lopusta lähtien. Vuoden 2011 lopussa talousnäkymät jälleen heikentyivät. Tämä saattaa heikentää työvoiman kysyntää ja samalla positiivinen työllisyyskehitys voi taittua vuonna Kuva 4. Työllisten ja työttömien määrien kehitystrendit Työlliset Työttömät Työlliset Työttömät Työvoiman kysyntä-tarjontatilanne vaihtelee eri aloilla suuresti. Ammatit, joissa on ennusteiden mukaan tulevaisuudessa yleisimmin pulaa työvoimasta, ovat lähinnä terveys- ja sosiaalialalta. Työvoiman ylitarjonta-alat eivät keskity niin harvoille ammattialoille, kuten työvoimapula-ammatit. Selkein ylitarjonta-ammatti on toimistotyöntekijät. Eri toimialojen osalla on kuvattu alan keskeisten ammattien kohtaantotilannetta ELY alueittain. Arviot on tehty kaikissa Suomen TE-toimistoissa tammi helmikuun vaihteessa vuonna TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

11 Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemysten kattavuus ja julkinen rahoitus Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset kattavat TEM Toimialapalvelun asiantuntijatoiminnon toimialat: elintarviketeollisuus, kaivosala ja luonnonkiviteollisuus, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, uusiutuva energia, liike-elämän palvelut, matkailu sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Näille toimialoille TEM ja ELYkeskukset, MMM, sekä Finnvera myönsivät vuonna 2011 julkista yritysrahoitusta yhteensä n. 450 milj. euroa yli päätöksellä, mikä on n. 40 % myönnetystä rahoituksesta. Taulukko 1: Myönnetty yritysten julkinen rahoitus vuonna 2011 Lähde: TEM, Maaseutuvirasto, Finnvera, ja Tekes Rahoitusnäkemykseen liitteeseen 1 on koottu keskeisimmät tiedot myönnetystä julkisesta yritysten rahoituksesta TOL 2 -numerotasolla rahoitusmuodoittain vuodelta TEM ja ELY-keskukset Yritysrahoitustiedot kattavat pääsääntöisesti TEM:n ja ELY-keskusten valtion kansallisen sekä EU-osarahoitteiset yritystuet (EAKR). TEM:n työllistämisperusteisten tuet ja työllistämiskoulutuksen sekä yhteishankinnan tuet kohdistuvat pääosin muille kuin yritykselle. Yritysten ulkopuolisille tahoille myönnettiin ohjelmakaudella vuoden 2011 loppuun mennessä pääosin ESR 185 milj. euroa päätöksellä sekä vastaavasti EAKR -rahoitusta yhteensä 127 milj. euroa päätöksellä. Maaseuturahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta myönnetään yritystukea maatilojen muuhun yritystoimintaan kuin maatalous (maatilojen monialaistaminen), maaseudun alle 10 henkilöä työllistäville mikroyrityksille sekä maataloustuotteiden ensiasteen jalostusta harjoittaville pk-yrityksille. Yritystukea ei myönnetä varsinaiseen maatalouteen. 10 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

12 Maatalouden alkutuotantoa koskeviin maatalousinvestointeihin myönnetään sekä EU- osarahoittaista että kansallista investointitukea. Maatalouden investointituet eivät sisälly oheiseen taulukkoon. Finnvera Tiedot kattavat pk-yrityksille myönnetyn rahoituksen (lainat & takaukset) toimialoittain vuonna Rahoitusluvut eivät sisällä henkilöasiakkaille myönnettyä rahoitusta eikä vientitakauksia. Jos rahoitettavia yrityksiä on ollut vähemmän kuin viisi kappaletta, taulukon kplsarake on jätetty tyhjäksi. Tekes Tiedot ovat koottu projektikohtaisista päätöksistä kunkin organisaation toimialan mukaan. Tekesin luvuissa on mukana tuotekehitysrahoitus, joka asiakkuuden mukaan on suuntautunut muihin kuin yritysorganisaatioihin. Muu kuin yrityksille myönnetty tuotekehitysrahoitus vuonna 2011 oli 10 milj. euroa. Lisäksi yrityksille julkista tukea myöntävät mm. maakunnan liitot sekä kunnat, joiden myöntämät rahoitus- tai tukitiedot eivät sisälly liitetaulukkoon. Esa Tikkanen Mika Tuomaala neuvotteleva virkamies neuvotteleva virkamies p p TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

13 Uusiutuvan energian toimiala Alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät Toimialan kehitys Uusiutuvan energian tuotannon taloudellinen kilpailukyky ei vielä ole yhtä hyvä kuin monilla muilla energiamuodoilla. Teknologia on monilta osin vielä kehittymätöntä, joten yksi tulevaisuuden haasteista on teknologian kehittäminen siten, että raaka-aineet saadaan hyödynnettyä entistä tehokkaammin. Yksi merkittävistä tulevaisuuden haasteista onkin biomassan käyttö kestävän kehityksen kriteerien mu kaisesti. Uusiutuvan energian kokonaiskäyttö lisääntyy merkittävästi vuoteen 2020 mennessä EU velvoitteiden ja jäsenmaittain asetettujen tavoitteiden täyttämisen vuoksi. Suomessa suurin osa lisäyksestä tulee metsäbiomassoista. Uusiutuva energia on merkittävin vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden korvaajaksi tulevaisuudessa. Uusiutuvan energian hintakilpailukyky on aiemmin ollut heikko perinteisempiin energia muotoihin nähden, mutta se paranee koko ajan fossiilisten polttoaineiden hintojen ko rottuessa tarjonnan niukkuudesta ja toteutetuista energiaveropäätöksistä johtuen. Ilmaston muutoksen torjunta luo pitkälle tulevaisuuteen ulottuvaa tarvetta uudistaa energian tuotannon rakenteita vähemmän ilmastopäästöjä aiheuttavaan ja energiatehokkaampaan suuntaan. Samalla se luo uusia ja kasvavia mahdollisuuksia uusiutuvan energian alalle. Päästökauppameka nismien kiristyminen vuodesta 2013 alkaen luo uutta kysyntää hyvin perinteisillekin ratkaisuille. Ilmastonmuutoksen torjunta aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia, jotka heijastuvat päästömak suina ja veropaineina kuluttajille. Toisaalta ilmastonmuutoksen torjunnan aktiviteetin ja uusiutuvan energian kysynnän lisäys luo uusia työpaikkoja etenkin haja-asutusalueille. Tulevaisuuden ratkaisut perustuvat kestävään kehitykseen vähemmän päästöjä ja vähemmän resursseja vaativaan suuntaan. Samaa kehitystä edustavat ympäristöperusteiset polttoainevalinnat ja uusiutuvat energialähteet. Energian suhteellinen hinta ja sitä kautta sen merkitys tuotannontekijänä korostuvat. Tietotekniikan hyödyntämisellä voidaan parantaa hyötysuhteita ja säästää resursseja uusissa ratkai suissa ja mahdollistaa entistä hajautetumpi sekä paikallisempi ja paikallisiin polttoaineisiin perus tuva energiantuotanto. Hajautetun energian tuotannon järjestelmät perustuvat samalla myös älyk käisiin tuotteisiin ja palveluihin. Tietotekniikan soveltaminen ja älykkäät tuotteet auttavat myös matala-arvoisten tai ympäristömielessä vaativien polttoaineiden ja energialähteiden hyödyntämistä. Materiaalitekniikka on avainasemassa parannettaessa prosessien hyötysuhteita ja laitteiden elinikää sekä energian varastointia ja kierrätettäväksi sopimattomien jätteiden energiakäyttöä. Bioteknologia tarjoaa mahdollisuuksia energiantuotantoon etenkin polttoaineiden bioteknisen tuotannon ja jalos tamisen alueella. Perinteisesti uusiutuvan energian ala on hahmotettu kiinteäksi osaksi metsätaloutta ja metsäteollisuutta. Tu levaisuudessakin puuperäiset raaka-aineet muodostavat merkittävimmän osuuden uusiutuvan energian raaka-aineista, mutta merkittävän kasvupotentiaa- 12 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

14 lin omaavat myös ympäristö- ja jätehuoltoon liittyvät kysymykset, kuten esimerkiksi elintarviketeollisuuden sivuvir rat, asuinalueiden jätevesilietteet ja kotieläintaloudesta peräisin oleva lanta. Uusiutuvan energian ala on kasvanut viimeisten vuosien aikana tasaisesti, lukuun ottamatta vuotta Taloudellisen taantuman vaikutukset eivät olleet kuitenkaan kovin dramaattisia tämän toimialan pk-yrityksille. Bioenergiajakeita korvaavan öljyn maailmanmarkkinahinta on ollut jyrkässä nousussa helmikuun 2011 alusta lähtien ja hinta tätä kirjoitettaessa on 123 dollaria/barreli. Öljyn huippuhinta 147 dollaria koettiin vuoden 2008 heinäkuussa. Öljyn hinnan korottuminen parantaa bioenergiajakeiden hintakilpailukykyä ainakin lyhyellä aikavälillä. Uusiutuvan energian toimialan yritysten kilpailukykyyn vaikuttaa merkittävästi myös päästökauppa. Päästökauppajärjestelmässä hiilidioksidia vähentävät toimet tehdään siellä, missä se on kustannustehokkainta. EU:n päästökaupassa on määritelty päästöoikeuksien kokonaismäärä. Tästä johtuen päästöoikeuden hinta vaihtelee muun muassa taloustilanteen mukaan. Järjestelmä toimii siten, että teollisuus- ja energiantuotantoyrityksen pitää kattaa hiilidioksidipäästönsä vuosittain EU:n päästöoikeuksilla. Yritykset saavat päästöoikeuksia ilmaisjaossa tai ostamalla niitä pörssistä tai toisilta yrityksiltä. Yritys voi myydä päästöoikeuksiansa, jos niitä on yli oman tarpeen. Päästökauppa ei koske kaikkea teollisuustoimintaa. Nykyisin sen piirissä ovat EU:ssa energiantuotantolaitokset (yli 20 MW), öljynjalostamot, koksaamot, rauta- ja terästehtaat, sementtitehtaat sekä paperi- ja kartonkitehtaat. Suomessa näitä päästökauppaa tekeviä yrityksiä on noin 550 kappaletta ja ne vastaavat noin puolesta koko maan kasvihuonepäästöistä. Euroopassa päästökaupan piirissä on yhteensä teollisuuslaitosta. Päästöoikeuden hinta on tällä päästökauppakaudella ( ) vaihdellut 7-16,5 euron välillä. Vuoden 2011 lopulla ja vuoden 2012 alussa vastaava vaihtelu on ollut 7-8,8 euron välillä Päästökaupan hinnan laskiessa hyvin alas uusiutuvaa energiaa korvataan päästökauppajärjestelmään kuuluvissa lämpö- ja voimalaitoksissa fossiilisilla polttoaineilla. Tämä johtuu tällöin bioenergiajakeiden korkeammasta kokonaiskustannuksesta energiantuotannossa verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin kun huomioidaan samalla päästökaupan aiheuttaman rasitus ( /MWh). Kolmas päästökauppakausi alkaa 2013 ja se tuo mukanaan merkittäviä muutoksia järjestelmään ja oletusten mukaisesti nostaa myös päästöoikeuden hintaa merkittävästi. EU:n kolmannen päästökauppakauden ( ) tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 21 % (vertailuvuosi 2005). Päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla kuten rakentaminen, liikenne ja jätehuolto vähentämistavoite on noin 10 %. Kolmannen kauden mukanaan tuomat merkittävät muutokset itse päästökauppajärjestelmään: Päästöoikeudet tullaan jakamaan pääsääntöisesti huutokaupalla, kun ne tähän asti on jaettu jäsenvaltioiden kesken ilmaiseksi. Huutokaupoista kertyvät tulot menevät valtioille. Päästöoikeuksien vuosittain vähenevä ilmaisjako perustuu laitosten tehokkuusvertailuun sekä arvioituun hiilivuotoriskiin. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

15 Päästökaupan piiriin tulee uusia toimialoja kuten alumiinin valmistus ja kipsilevyteollisuus sekä entistä laajemmin metallin jalostusta ja kemianteollisuutta. Suomessa se tarkoittaa noin 16 teollisuusyrityksen mukaantuloa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus laski vuoden 2011 tammi-syyskuussa 2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Sähkönkulutus laski samaan aikaan 0,7 prosenttia. Sähkön kokonaiskulutuksen pienentyminen johtui pääosin metsäteollisuuden sähkönkulutuksen pienentymisestä 2 prosentilla. Energiantuotannon ja -käytön hiilidioksidipäästöt laskivat 4 prosenttia. Yksittäisistä energialähteistä hiilen kulutus väheni määrällisesti eniten 10 prosenttia ja toiseksi eniten väheni öljyn kulutus 4 prosenttia. Ydinenergian kulutus kasvoi yli prosentin ja turpeen kulutus kasvoi lähes 3 prosenttia. Tuulivoimatuotanto kasvoi 67 prosenttia. Tuulivoiman osuus on koko energian kokonaiskulutuksesta vain 0,1 prosenttia. Puupolttoaineilla katettiin yli viidesosa Suomen kokonaisenergian kulutuksesta. Sähkön nettotuonti Suomeen nousi kaikkiaan 25 prosenttia, mikä johtui sähkön tuonnin kasvusta Ruotsista. Sähkön nettotuonti oli lähes 11 TWh. Suomessa kulutetusta sähköstä 16 prosenttia katettiin tuontisähköllä. Sähkön kotimainen tuotanto nousi lähes 5 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kasvoi yli prosentin. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kasvoi teollisuuden yhteistuotantolaitoksissa 16 prosenttia, mutta pieneni kaukolämpölaitoksissa yli seitsemän prosenttia. Suomessa vesivoimalla tuotettiin 16 prosenttia vähemmän sähköä kuin vuotta aiemmin. Lauhdevoiman tuotanto väheni 18 prosenttia, joka johtui osaltaan Ruotsin ja Norjan suuremmasta vesivoimatuotannosta. Sähkön vienti Suomesta kääntyi sähkön nettotuonniksi myös pohjoismaista. Sähkön tuonti kasvoi Pohjoismaista lähes 130 prosenttia tammi-syyskuussa. Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 9,9 miljardin euron arvosta tammi-syyskuussa vuonna 2011, joka oli 44 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 4,1 miljardin euron arvosta, joka oli 27 prosenttia enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Suomeen tuotiin viimevuotista enemmän kivihiiltä ja öljytuotteita ja vietiin enemmän öljyjalosteita. Kivihiilivarastot olivat syyskuussa noin 34 TWh eli kymmenen prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Turpeen varastotilanne oli syyskuussa yli 17 TWh, joka oli noin 15 prosenttia pienempi vuotta aiempaan ajankohtaan verrattuna johtuen mm. vaihtelevista säistä tuotantokaudella sekä varastojen tyhjentymisestä keväällä. Tähän rahoitusnäkemykseen koottu uusiutuvan energia-ala koostuu yritysryhmittäin kootusta neljästä ala toimialasta aivan vastaavalla tavalla kuin marraskuussa 2011 julkaistussa bioenergia-alan toimialaraportissa ( Tästä eteenpäin tarkastelu kohdistuu kuitenkin koko uusiutuvan energian toimialaan ja tämän myötä mukaan tulee esimerkiksi tuulivoimatuotanto. Kuhunkin tarkasteltavaan yritysryhmään kuuluu vain pk-yrityksiä. Suuret yri tykset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Uusiutuvan energian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2008 toimialaluokituksessa. Alatoimialat ovat: hakkeen tuotanto energiapuun korjuu 14 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

16 lämpöyrittäjyys muut bioenergiayrittäjät ryhmä (tuulivoiman, biokaasun, biodieselin ja etanolin tuotanto, peltobiomassan tuotanto, polttopuiden ja pellettien tuotanto) Suomalaisen energia-toimialan ympärille on muodostunut mittava teollisuus- ja tuotantokeskittymä. Korkealaatuiset tuotteet, korkea teknologian taso, kilpailukyky ja menestyminen markkinoilla pe rustuvat yhteistyöhön alan teollisuuden, laitevalmistajien, raaka-ainetoimittajien, tutkimus- ja ke hittämistoiminnan sekä asiakkaiden välillä. Energiamarkkinoiden vapautumisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan haasteet luovat uudenlaisia ja kasvavia mahdollisuuksia yleisesti suomalaiselle energiatekniikalle ja erityisesti uusiutuvan energian käytön teknologioille. Vuoden 2009 lopulla toimialalla oli yhteensä 581 yritystä (969 toimipaikkaa). Yritysten lukumäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2000 lähtien. Uusiutuvan energian alan yritykset ovat pääosin hyvin pieniä ja niiden toiminta on pääsääntöisesti kohdistunut kotimaan markkinoille. Alan yrityksistä mikroyrityksiä oli 87,6 prosenttia sekä pie niä ja keskisuuria yrityksiä oli yhteensä 12,4 prosenttia. Kaikkiaan bioenergia-ala työllisti 4300 henkilöä vuonna Alan liikevaihto on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Vuonna 2009 toimialan yritysryhmittäin yhteenlaskettu liikevaihto oli 788 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 5 %. Liikevaihdon kasvuun vaikutti uusiutuvien energianlähteiden käytön tavoitteiden myötä lisääntynyt bio- ja puupolttoaineiden käyttö. Liikevaihdon merkittävämpää kasvua rajoitti vuonna 2009 metsäteollisuuden rakennemuutos ja yleinen taloustaantuma. Alan liikevaihdosta 62,9 % syntyi yli 10 hen kilöä työllistävissä Pk-yrityksissä ja 37,1 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä Lähiajan näkymät alalla Uusiutuvan energian toimiala jatkaa kasvuaan vuonna Alan merkittävimmät investointipäätökset tapahtuvat kuitenkin vasta vuoden lopulla tai keväällä Toimialan tulevaisuuden kannalta merkittävimpiä asioita ovat tuulivoimatuotannon lisääminen ja uusien puuraaka-aineeseen perustuvien biojalostamojen investointipäätökset, jotka tehdään mahdollisesti osin jo vuonna Uusiutuvan energian tuotannosta 80 prosenttia on tällä hetkellä peräisin puuraaka-aineesta. Jatkossa tavoitteena on lisätä myös muihin raaka-aineisiin ja tuotantomuotoihin perustuvaa tuotantoa. Tuulivoiman lisärakentaminen ei päässyt vielä vauhtiin vuonna Vuosi 2012 näyttää tuovan vain pientä parannusta tilanteeseen. Tuulivoiman tuotantokapasiteetin arvioidaan lisääntyvän tämän vuoden aikana 197 megawatista noin 380 megawattiin. Asetettu tavoite vuodelle 2020 on MW. Pysyminen tavoiteuralla tarkoittaisi vuosittain noin 450 miljoonan euron investointeja tuulivoimaan. Kehitystä ovat hidastaneet tuulivoimahankkeiden kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointi, lentoestelupakäytännöt ja puolustusvoimien vaatimat tutkaselvitykset. Näihin asioihin saataneen vauhtia sen jälkeen, kun selvitysmies Lauri Tarasti julkaisee maaliskuun lopussa selvityksensä keinoista vähentää tuulivoiman rakentamiseen liittyvien hallinnollisia TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

17 esteitä ja rajoitteita. Lainsäädäntöhankkeiden kautta muutoksia menettelyihin saadaan kuitenkin aikaisintaan ensi syksynä. Puuraaka-aineisiin perustuvien biojalostamoiden osalta asia ratkeaa syksyn kuluessa, kun Euroopan komissio tekee päätöksensä näistä ns. NER-300 hankkeista. Suomesta mukana on kolme hanke-ehdotusta. Yksittäisen NER-investoinnin koko on noin 500 miljoonan euroa. Vuonna 2012 saataneen myös ensimmäinen investointipäätös viljapohjaisen etanolituotannon aloittamiseen Lounais-Suomessa. Oletettavasti myös puun energiakäyttö jatkaa tasaista kasvuaan lämpö- ja voimalaitoksissa vuoden 2011 leudosta syksystä huolimatta. Uusiutuvan energian alan yritysryhmistä lämpöyrittäjien ja energiapuun korjuussa toimivien yritysten liikevaihto on jatkanut tasaista kasvuaan vuonna Huomattavin kasvu on lämpöyrittäjyydessä, jonka liikevaihto on kasvanut vuodesta 2005 lähtien. Sen sijaan hakeyrittäjien tilanne ei ole parantunut vuoden 2008 taantuman aiheuttaman notkahduksen jälkeen. Kuvio 1. Liikevaihdon kehitys bioenergia-alan yritysryhmissä vuosina syyskuu. kuvakanta/07_uusiutuvan_energian_tuotanto/01_liikevaihdon_muutos_uusiutuvan_energian_tuotannossa_ suomessa_all&x=855&y= TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

18 Lämpöyritysryhmän yritysten liikevaihto (kuvio 1) on kehittynyt vuoden 2005 loppupuolelta lähtien voimakkaimmin kaikista neljästä yritysryhmästä. Kasvu on ollut tasaisen nousujohteista koko 2000-luvun. Lämpöyritysryhmän liikevaihto kehittyi varsin suotuisasti vuoden 2009 aikana. Koko vuonna liikevaihto kohosi 7,7 prosenttia edellisvuoden tasosta. Liikevaihdon kasvu voimistui jälleen vuoden 2010 alkupuolella; tammi-kesäkuussa liikevaihto nousi lähes 17 prosenttia vuodentakaisesta vastaavasta ajankohdasta. Vuoden 2011 liikevaihdon oletetaan kasvavan lineaarisesti aiempien vuosien mallin mukaisesti. Hakeyritysryhmän muutaman vuoden kestänyt liikevaihdon reipas kasvu taittui vuoden 2008 viimeisellä vuosineljänneksellä ja sen jälkeen laskua on jatkunut edelleen vuoden 2011 syyskuun loppuun saakka. Energiapuu-yritysryhmässä liikevaihdon kehitys kääntyi ensimmäistä kertaa negatiiviseksi tarkasteltavalla ajanjaksolla vuonna 2009, kun liikevaihto laski 10,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihdon supistuminen oli erityisen voimakasta vuoden 2009 toisella vuosineljänneksellä, kun liikevaihto sukelsi peräti 33,8 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden 2009 viimeisellä vuosineljänneksellä kehitys kääntyi maltilliseen kasvuun. Vuoden 2010 alkupuolella kasvu oli jo selvästi vauhdikkaampaa. Vuonna 2011 liikevaihto on jatkanut edelleen kasvuaan vuoden 2010 mallin mukaisesti. Bioenergian yritysryhmässä vuoden 2008 taantuma ja sen vaikutus on näkynyt tarkastelluista yritysryhmistä kaikkein vähiten ja positiivinen kehitys jatkui myös vuosina 2009 ja Vuoden 2011 näkymät ovat hieman vuotta 2010 heikommat ja liikevaihto on painunut pieneen laskuun heikompien talousnäkymien vaikutuksesta. Kilpailutilanne Uusiutuvan energian alan taloudellinen toiminta keskittyy pääsääntöisesti kotimarkkinoille, pelletin ja biodieselin kauppaa lukuun ottamatta. Puupellettien tuotanto väheni 3 prosenttia vuonna 2010 vuoteen 2009 verrattuna. Puupellettien vienti sen sijaan lisääntyi 40 prosenttia tonniin. Viennin osuus kotimaisesta pelletin tuotannosta kasvoi 66 prosenttiin vuonna Merkittävimmät kohdemaat olivat Ruotsi ja Tanska, jotka yhdessä kattoivat 94 prosenttia kokonaisviennistä. Puupellettien keskimääräinen vientihinta oli 124 euroa tonnilta ja viennin kokonaisarvo 24 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 kuluessa merkittävin kotimainen pelletin valmistaja Vapo ilmoitti sulkevansa Ilomantsin, Haapaveden ja Kaskisten pellettitehtaat tuotannon tappiollisuuden vuoksi. Samalla Vapo luopuu myös satamaterminaalista Riiassa ja aikoo sopeuttaa tuotantoaan Ruotsissa. Vapon mukaan pellettituotanto on syvästi tappiollista. Markkinahinta on laskenut tasolle, joka ei kata tuotanto- ja rahtikustannuksia. Pitkällä aikavälillä koko uusiutuvan energian kehitysnäkymät ovat kuitenkin hyvin myönteiset. Taloudellisen toiminnan jälleen elpyessä uusiutuvan energian jakeita korvaavan öljyn hinta on merkittävästi kohoamassa. Eri tahojen tekemissä ennusteissa uusiutuvan energian alaa pidetään merkittävänä kasvualana. Lisäksi jätteiden energiakäytön edistämiseksi on viime aikoina oltu hyvin aloitteellisia. Nämä seikat luovat parempia edellytyksiä uusiutuvan energian hintakilpailukyvyn lisääntymiselle ja tätä kautta kysynnän kasvuun kaikkien tässä katsauksessa esitettyjen tuotantomuotojen osalta. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

19 Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta ja kotimaisen puun teollisen käytön vähenemisestä johtuva bioenergian käytön väheneminen ei ole vain väliaikainen ilmiö Suomessa. Tästä johtuvan uusiutuvan energian käytön vajeen kattaminen ja EU velvoitteisiin liittyvän lisäystavoitteen saavuttaminen yhdessä luovat toimialan pk-yrityksille merkittäviä kasvunäkymiä tulevaisuudessa. Kunkin EU:n jäsenmaan pyrkiessä tässä uudessa muuttuneessa tilanteessa täyttämään omat uusiutuvan energian velvoitteensa tämä merkitsee myös laajamittaista bioenergiajakeiden kansainvälisen kaupan alkua. Uusiutuvan energian toimialalla käyttökateprosentit (keskiarvo) kääntyivät laskuun eritoten hake- ja energiapuuyritysryhmissä jo vuonna Samoin on tapahtunut bioyritysryhmälle vuonna 2007 ja lämpöyritysryhmälle vuodesta 2008 alkaen. Käyttökateprosentin lasku on jatkunut tästä eteenpäin kaikkien ryhmien osalta tarkastelujakson loppuun saakka (kuvio 2). Kuvio 2. Käyttökateprosentin kehitys uusiutuvan energian yritysryhmissä vuosina ,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Bio 16,2 18,0 15,9 15,0 12,2 Energiapuu 23,1 21,2 20,4 19,3 18,6 Hake 16,4 13,8 11,6 10,1 5,7 Lämpö 17,1 20,6 22,1 18,9 16,8 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Tilinpäätöstilastot Jalostusarvoa pidetään hyvänä tuotannon mittarina, koska se sisältää hintakehityksen ja ottaa huomioon myös yrityksen toimintojen ulkoistamiseen liittyvät muutokset. Mittarin etuna on myös sen riippumattomuus inflaatio-ongelmasta ja läheinen yhteys käyttökatteeseen. Jalostusarvopohjaiset tunnusluvut eivät kata pääomakustannuksia, joten pääoman tuottavuuden tarkastelu jää tämän mittarin ulkopuolelle. Tuottavuuden parantamisessa on olennaista kasvattaa jalostusarvoa ilman, että työpanosta tarvitsee lisätä samassa suhteessa. Hitaasti kasvavilla markkinoilla suurin vaikeus on erityisesti jalostusarvon lisääminen. Monesti jalostusarvoa voi tehokkaimmin kasvattaa kokonaan uusilla tuotteilla tai aiempiin tuotteisiin liitetyillä oheis- ja lisäpalveluilla. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat tuulivoimatuotantoon kytketyt tuulivoimalan koko elinkaaren aikaiset huolto- ja kunnossapitopalvelut. 18 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN RAHOITUSNÄKEMYKSET 2012

20 Työn tuottavuuden kehitys tuotannon jalostusarvo/henkilöstökustannukset -indikaattorilla mitattuna on ollut viime vuosina laskussa. Uusiutuvan energian yritysryhmistä (kuvio 3) lämpöyrittäjätoiminnan jalostusarvo suhteessa henkilöstökustannuksiin on ollut korkeimmalla tasolla koko tarkastelujakson muihin ryhmiin verrattuna, lukuun ottamatta vuotta Kolme muuta yritysryhmää ovat muodostaneet melko tasaisen ryppään oheiseen kuvaajaan. Työn tuottavuus tällä indikaattorilla mitattuna on siten merkittävimmin muuttunut parempaan suuntaan lämpöyrittäjätoiminnassa. Lämpöyrittäjätoiminnalle tunnusomaista on aina ollut vähäinen työnkäyttö suhteessa syntyvään liikevaihtoon. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomattava, että tämä tuotantomuoto on hyvin pääomavaltainen ja pääoman tuotto yleisesti hyvin alhaisella tasolla muihin uusiutuvan energian yritysryhmiin verrattuna. Tuotannon jalostusarvo (keskiarvo) suhteessa henkilöstökustannuksiin on kolmessa muussa yritysryhmässä (hake-, energiapuu- ja bioryhmä) ollut laskeva koko tarkastelujakson ajan. Kuvio 3. Jalostusarvo/henkilökustannukset (keskiarvo) bioenergia-alan yritysryhmissä vuosina Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Tilinpäätöstilastot Vienti Uusiutuvan energian alan kauppa on perinteisesti suuntautunut pääosin kotimarkkinoille. Alan yritykset ovat vielä varsin pieniä kansainvälisestä näkökulmasta, jolloin voimavarojen yhdistäminen on tarpeellista riittävän volyymin ja resurssien aikaansaami seksi kansainväliseen kilpailuun. Työ- ja elinkeinoministeriön, Finnveran ja Suomen yrittäjien keväällä 2010 tuottama Pkyritysbarometri antaa kuvan alan viennistä ja sen kehityksestä. Kyselyn tulosten mukaan uusiutuvan energian alan yri tysten markkina-alueena on valtakunnallinen alue 11,8 %:lla yrityksistä, maakunnallinen markkina-alue 31,1 %:lla yrityksistä ja paikalliset markkinat 54,6 %:lla yrityksistä. Vain 2,5 % uusiutuvan energian yrityksistä toimii laajemmin vientimarkki noilla. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19