Viljamatka Yhdysvaltoihin Kehitystä Rehuviljan tuotantoon - hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viljamatka Yhdysvaltoihin 24.1-3.2.2013 Kehitystä Rehuviljan tuotantoon - hanke"

Transkriptio

1 Viljamatka Yhdysvaltoihin Kehitystä Rehuviljan tuotantoon - hanke Maarit Kärki, MTT Ruukki Juha Sohlo, ProAgria Oulu

2 Lumiveistos oli nimeltään What a Wonderful World ja se osallistui Chicagossa pidettyyn Snow Day Chicago tapahtuman lumiveistoskisaan. Meidän matkamme tarkoitus oli myös kurkistaa viljamaailmaan USA:ssa, Illinoisin ja Iowan osavaltioissa. Mitä ihmeellistä me löysimme, sitä voitte lukea tästä raportista. Raportin kuvat: Visa Vilkuna, Juha Sohlo ja Maarit Kärki. Raportissa on mittayksiköitä muunnettu suomalaiseen muotoon. Dollarin kurssina on helmikuun 2013 hinta. 1 USD = 0,758 1 busheli (bsh) = 35,2 litraa (yhdysvaltain busheli) 1 busheli kuivattua maissia on 25,4 kg 1 busheli kuivattua soijaa 27,2 kg 1 pauna (lb) = 16 unssia (oz) = 0,453 kg 1 eekkeri (acre) = 0,404 ha 1 gallona nesteenä (gal) = 3,78 l 1 jalka = 0,3048 m Kehitystä rehuviljan tuotantoon - hankkeen USA:n viljamatka Torstai Matka alkoi Oulun lentokentältä, jonne kokoonnuttiin Lähtöselvitys tehtiin Chicagoon asti, mutta tiedossa oli tullimuodollisuudet Yhdysvaltoihin saavuttaessa, eli New Yorkin kentällä. Lentoaikataulu oli ihanteellinen: OULU-HELSINKI, klo , HELSINKI-NEW YORK/JFK, klo paikallista aikaa ja NEW YORK/ JFK-CHICAGO, klo Aikaero Suomen ja Chicagon välillä on 8 tuntia.

3 Saavuttuamme Chicagon O Haran lentokentälle, meitä oli vastassa bussi ja suomalainen opas. Matka kentältä hotellille kesti noin 40 minuuttia. Yksi matkalaukku jäi saapumatta hihnaa pitkin, mutta se onneksi löytyi ruuman uumenista ja tuotiin hotelliin seuraavana päivänä. Hotellimme Chicagossa oli erittäin hyvällä paikalla ja palvelu loistava. Hotel Cass Holiday Inn Express at Magnificent Mile *** 640 North Wabash Avenue, Chicago, IL Perjantai Tutustuminen Chicagon viljapörssiin, Meille oli annettu tarkat ohjeet saapumisesta pörssiin, eikä kameroita ja puhelimia voinut ottaa mukaan. Sisääntuloaulasta meidät nouti vartija ja kuljetti turvatarkastuksen kautta yläkertaan, josta meillä oli mahdollisuus seurata pörssisalin toimintaa. Kauppaa tehtiin kahdessa isossa salissa, joista toinen oli keskittynyt viljakauppaan ja toinen sali oli finanssikeskus, jossa tehtiin kauppaa arvopapereista ja osakkeista sekä erilaisista maataloustuotteista. (lammas, nauta, sika, puu) CME-group ylläpitää pörssiä ja luo puitteet kaupankäynnille. Pörssi on ollut toiminnassa jo 160 vuotta. 10 % kaupasta on visuaalisin käsimerkein, ihmisten kesken tapahtuvaa huutokauppaa pörssisalissa ja 90 % kaupoista tehdään elektronisesti. Pörssi on auki , mutta elektronista kauppaa tehdään jo lähes vuorokauden ympäri. Puoli kymmenen aikaan seurasimme pörssin avauksen ja sitä seurasi noin puolen tunnin mittainen kiivas kaupantekohetki käsimerkein. Sitten toiminta salissa rauhoittui selvästi. Salissa oli noin 1500 henkilöä. Salissa kauppaa tekevät traderit, joilla on apuna clarks ja runner. Jokainen kauppias, trader, on tavallaan yksityisyrittäjä. Useimmiten he tekevät kauppaa 3 hengen ryhmissä. Viljan myyntierä on 500 busselia, (17,6 m3). Scott Merrihewn ajatuksia tammikuussa Kun eläkesäätiöt pelasivat enemmän pörssissä, hinnat nousivat ja oli enemmän vaihteluja. Nyt nämä ei enää juurikaan toimi siellä. Kun hintaa ennustetaan, katsotaan säitä merkittävissä tuottajamaissa. Nyt seurataan USA:n, Kanadan, Japanin, Australian ja etelä - Amerikan tilanteita. On nähtävissä, että maissia tulee markkinoille enemmän tulevaisuudessa, viljelymäärä nousee. Noin 25 % USA:n viljelijöistä kiinnittää viljan hinnan futureilla. Tällä hetkellä öljykasvit olivat kiinnostavia ja soijalla on määräävä vaikutus markkinoilla. Euroopan säätä toki Chicagostakin seurataan, mutta sen merkitys ei ole kovin ratkaiseva. Scotin mielestä futureilla on hyvät ja huonot puolensa, hyvän hinnan aikaan futurikauppaa kannattaa tehdä. Kävimme keskustelua pörssin roolista ja pörssisalissa käytävästä kaupasta. Yhä enemmän kauppaa tehdään sähköisesti, mutta ehkä kuitenkin halutaan säilyttää myös salissa käytävä kauppa. Scott Merrihew n mielestä on aina kaupantekijöitä, jotka nauttivat salissa tehtävästä kaupasta ja joskus se on jopa nopeampaa kuin netissä. Salissa tehdään kauppaa samaan aikaan usean henkilön kanssa, jolloin se on myös tehokasta. Aika vaikea on varmaan minkään uuden järjestelmän syrjäyttää viljapörssiä. Pörssin jälkeen menimme lounaalle John Hancock Centeriin, joka tunnetaan myös nimellä John Hancock Tower. Pilvenpiirtäjä, joka on rakennettu vuosina , on yksi Yhdysvaltain korkeimmista rakennuksista. Korkeutta tornilla on 344 metriä ja 100 kerrosta. Pilvenpiirtäjässä on liikkeitä, ravintoloita ja asuntoja. Lounastimme kerroksessa 95 ja näköaloja ihastelimme vielä kerroksen 96 baarissa.

4 Lauantai Lauantaille sää vähän selkeni ja vuorossa oli kaupunkikiertoajelu. Suomalaissyntyisen oppaan johdolla tutustuimme Chicagon nähtävyyksiin ja ajelimme Michigan järven rantatietä. Ranta-alueella on paljon rakentamatonta virkistysaluetta, joka on kaupunkilaisten vapaassa käytössä. Mielenkiintoinen oli vierailu Willis Tower -näköalatornissa. Aikaisemmin torni tunnettiin myös Sears Tower nimellä. Torni on rakennettu vuosina Tällä hetkellä se on Yhdysvaltain korkein pilvenpiirtäjä ja maailman neljänneksi korkein vapaasti seisova rakennus. Tornin korkeus on 442 m, antennien kanssa 527 metriä ja kerroksia on 110. Kävimme 412 metrin korkeudessa, kerroksessa 103, jossa on yleisölle avoin tasanne, The Skydeck. Pääsymaksu torniin on 13 (18 $) ja aikaa jonotuksiin ja hissin vaihtoihin saattaa vilkkaimpina aikoina kulua jopa tunti. Sunnuntai Sunnuntai-aamuna lähdimme ajamaan kohti Waterloota, Chicagosta länteen päin. Matkalla jätimme taakse Illinoisin osavaltion ja saavuimme Iowaan, jossa on paljon maataloutta. Iowassa on erityisesti maissin ja soijan viljelyä paljon, koska alueen sääolosuhteet, erityisesti sademäärät, ovat siihen suotuisat. Osavaltio on myös aikaisemmin ollut vahvaa sianlihantuotannon aluetta, mutta tuotanto on laskenut viime vuosina heikon kannattavuuden vuoksi. Tilavierailu: Cinnamon Ridge, omistaja John Maxwell th Street, Donahue Tilalla on viljanviljelyä, maidontuotantoa ja maatilamatkailua Isäntäpariskunta kotinsa terassilla. Saavuimme Cinnamon Ridgeen iltapäivällä kolmen aikoihin. Sää oli sateinen ja teiden pinnat olivat paikoin liukkaita. Meidät toivotettiin tervetulleeksi heidän omaan kotiinsa, jossa isäntä John Maxwell esitteli meille maatilan toimintaa. Hänellä oli kaksi aikuista tytärtä, jotka molemmat opiskelivat maataloutta yliopistossa ja toinen tyttäristä työskenteli myös maatilalla, vastuunaan robottilypsy. Tilalla käy vuosittain vierasta. Turistivierailut ovat yksi osa heidän tilansa toimintaa. Vierailijoilla on mahdollisuus myös ruokailla. Heillä on myös maatilamatkailua ja 120 yöpaikkaa. Peltoa on 2000 ha josta vain 25 % omaa ja loput vuokralla. Viljelyssä oli maissia, soijaa ja vehnää. Vehnä korjattiin kokoviljasäilörehuksi lehmille ja säilöntään käytettiin biologista säilöntäainetta.

5 Donahuessa on talviaikaa noin 3 kuukautta, jolloin pakkasta saattaa olla enimmillään -10 astetta, mutta lunta on hyvin harvoin. Vuotuinen sademäärä on noin 700 mm. Syksy on yleensä kuiva, jolloin puintiolosuhteet ovat myös hyvät, eikä riskiä sadon peltoon jäämiseen ole. Tilalla oli lypsykarjaa tällä hetkellä 120 lehmää ja 2 robottia. Laajennuksen myötä lehmämäärä nousee 275 ja 2 robottia tulee lisää. Robottimerkkinä on Lely. Rotuna on Jersey, jonka hyvistä ominaisuuksista isäntä mainitsi hyvän rehunkäyttökyvyn ja maidon hyvän laadun juuston valmistuksessa. Tilan kaikki maito meni juustomeijeriin. Isännän kertomana yhden juustokilon tuottamiseen tarvitaan 6 litraa Jerseyn maitoa, kun vastaavasti Holsteinin maitoa tarvitaan10 l. Lehmillä oli hiekkaparret. Hiekan hinta oli 5 dollaria (4 euroa)/tonni ja sitä sai 12 kilometrin päästä. Lypsylehmät saavat appeen, jossa on maissisäilörehua, vehnäkokoviljasäilörehua, viljaa ja kuivaa heinää. Kesällä ape jaetaan 2 kertaa ja talvella kerran päivässä. Kuivikkeena käytettiin maissinolkea. Siemennyksiä tehtiin 1,3-1,4/ tiineys. Isä tai tytär siementää itse tilan lehmät. Karjan on nyt melko nuorta, mutta tavoitteena on 3-4 poikimakertaan/lehmä. Keskituotos on noin 9500 kiloa ja parhaat päivätuotokset noin 36 litraa. Jersey-lehmät hiekkapohja parsissa Tilan tuotteita myytiin pienessä itsepalvelumyymälässä tien varressa. Tarjolla oli mm. lihaa, kanamunia, maissia, maitotuotteita ja leivonnaisia. Myymälässä oli jääkaapit, joissa tuotteet säilytettiin. Asiakkaat maksoivat tuotteet laittamalla rahat pienestä luukusta säilöön. Tilan väki oli erittäin tyytyväisiä ja ongelmia ei ollut. Kauppa oli ollut nyt kolme vuotta käytössä. Viikoittaiset tulot kaupasta olivat noin dollaria (noin 450 euroa).

6 Huhtikuussa aloitettiin kylvötyöt, ensin soija ja sitten maissi. Kultivointi tehdään 8 cm syvyyteen ja samalla koneella molemmat. 76 cm on maissin riviväli ja siementä /ha. 38 cm on soijan riviväli ja siementä/ha toukokuun alku on kylvöaikaa. Omaa siementä ei voi käyttää, koska GMO lajikkeet eivät idä siemenlisäyksenä. Maissin ja soijan kylvökone Kylvökone on maksanut dollaria, noin euroa. Koneella voi kylvää 140 ha päivässä soijaa ja hehtaaria maissia. Pellolla on siemenen kuljetusvaunu, josta alipaineella siemenet siirretään kylvökoneeseen. Tilalla käytetään vain peitattua siementä ja kaikki on GMO. Kylvö tehdään kylmään maahan, jossa siemen säilyy hyvin, kunnes maa lämpenee ja siemen rupeaa itämään. Vehnä korjataan säilörehuksi lehmille ja sen jälkeen peltoon laitetaan suoraan soijaa. Soijapelto käsitellään ennen kylvöä maavaikutteisella rikkakasviaineella ja kerran glyfosaatti + rikka-aineella suoraan kasvustoon. Syyskuun lopussa on soijan puintiaika, puintikosteus on 13 % ja satomäärä 4000 kg/ha. Puoliperävaunulla ajetaan sato pellolta. Lokakuun puolessa välissä alkaa maissin puinti, % puintikosteus ja satomäärä kg/ha. Sato menee etanoliksi, sioille ja vientiin. Maissisäilörehu tehdään tuubiin tilan lypsylehmille ja sitten peltoon kylvetään vehnä. Vehnää on ha. Puimurista vilja siirretään sukkulan (ruuvivaunun) kautta rekkaan. Puintiaika on yleensä syyskuusta joulukuuhun. Pelloista 350 ha on aivan tilan ympärillä, kauimmaiset lohkot 12 kilometrin päässä. Sikalan alla olevasta säiliöstä lietelanta pumpataan vaunuun ja levitetään multaamalla, liete ei haise eikä typpi karkaa. 50 % typestä saadaan sianlietteenä ja loput apulantana. Maissille annetaan vuodessa 150 kg N/ha. Maissin olkia käytetään kuivikkeena. Traktoreilla ajetaan noin h vuodessa/traktori. Pellon hinta on noin euroa /ha ( USD). Maanvuokra on 1200 dollaria eli noin 900 euroa /ha. Maata tuntui olevan myynnissä koko ajan. Tukien saanti on kertaluonteista ja tilanteen mukaan. Tila oli viimeksi saanut dollaria, noin euroa tukea koko tilalle vuodessa. Tilalla on 9 työntekijää. Maidonjäähdytyksen lämmön talteenotolla lämmitettiin juomavesi eläimille ja sosiaalitilat navetalla.

7 Tilalla oli myös sikala, jossa oli toisen viljelijän omistamia lihasikoja. Heiltä meni viljaa sioille ja vastaavasti he saivat käyttöönsä syntyneen lietteen. Siat söivät maissia ja soijaa. Possut kuohittiin ja häntä typistettiin lähtötilalla. Possuilla oli kuivaruokinta ja ne laitettiin teuraaksi 127 kilon painossa. Vuosituotto oli 2400 possua. Investointeihin saa pankista lainaa, mutta vakuuksia tarvitaan. Maatalouden lainoissa on 4-5 % korko ja 50 %:lle lainasta pitää olla vakuudet. Tilalla oli noin 1,9 miljoonaa euroa lainaa ja varallisuus noin 7,5 miljoonaa euroa. 15 km päässä tilalta on sopimusteurastaja, joka teurastaa tilan eläimet. He myivät myös Jerseyn lihaa, josta sai 2 x paremman hinnan kuin muista lypsyrotuisista. Tilalla oli hoidettavana myös asiamiesposti. 1 työntekijä on postissa ja he saavat kustannuksiin rahaa 2000 dollaria /kuukausi, 1500 euroa. Tila omisti 4 postikonttorirakennusta, joita se vuokrasi valtiolle. Rakennuksista tuli vuokratuloja yhteensä /kk. Viljankuivaus tapahtui osuuskunnan kuivurissa, joka toimi propaanikaasulla. Osuuskunta hoitaa siementen ja lannoitteiden ym. kasvinviljelytarvikkeiden hankinnat, kuivaa viljan ja tekee tilalle rehuseokset valmiiksi. Soijaa ei tarvitse kuivata. Yöpymiset Waterloossa. Ramada Hotel & Convention Center**1/2 205 W 4th Street, Waterloo, IA

8 Maanantai Tutustuminen John Deeren traktoritehtaaseen Waterloossa Kokoonpanotehdas on noin 200 ha piha-alueineen ja rakennuksien pinta-ala on 10 ha. John Deeren ensimmäinen tuote oli kyntöaura vuonna Sota-aikana tehdas valmisti mm. tankkeja ja lentokoneita. Tällä hetkellä Waterloon tehtaalla n työntekijää, koko JD:llä USA:ssa on noin 6000 työntekijää. Malli A oli ensimmäinen JD:n 4-vetotraktori 50- luvulla. John Deere oli yksi suosituimmista traktorimerkeistä 70- luvulla välisenä aikana traktoreita oli valmistettu jo 2 miljoonaa kpl. Nykyisin Waterloon tehtaalla valmistetaan 7-, 8-, ja 9- sarjan traktoreita. Tällä hetkellä USA:n suosituin mallisarja on 8- sarjan traktorit, joissa hv yleisimpiä. Tehdas valmistaa traktoreita 5 päivänä viikossa, ympäri vuorokauden kolmivuorotyössä. Keskimäärin traktoreita valmistetaan n. 100 kpl päivässä. Tehtaalla oli kuvaaminen kielletty. Vierailun aluksi katsoimme videon John Deeren historiasta tähän päivään. Sen jälkeen teimme tehdaskierroksen pikkutraktorin vetämässä kärryssä istuen ja kaikilla oli kuulokkeet korvilla, josta kuulimme esittelyn. Esittelijänä meillä oli todellinen traktoriveteraani, joka oli varmaankin elänyt tehtaan historiaa vuosikymmeniä. Saimme todeta kuinka maalausrobotit maalasivat vihreää ja keltaista, värejä, joille on haettu patentti aikoinaan. Traktoreiden varusteluun vaikutti myös se, mihin maanosaan ne olivat menossa. Eurooppaan menevissä traktoreissa on mm. nostolaitteissa erilaisuutta ja USA:n maanmuokkainten eteen tarvitaan vahvoja yksikertaisia vetureita. Vierailu P&K Midwest John Deere jälleenmyyjän tiloissa, Mount Vernon Paikallinen JD:n jälleenmyyjä, joka myy uusia ja käytettyjä traktoreita, eli tekee pelkästään konekauppaa. JD:n huolto ja varaosapalvelut kuuluvat myös toimintaan. Yrityksellä on n. 55 % markkinaosuus lähialueen traktorimyynnistä ja 50 % markkinaosuus puimurimyynnistä. Yritys myy puimureita n. 50 kpl/vuosi. Konekaupassa käsirahaa tarvitsee olla vain % ja loput menee rahoitukseen. 75 % viljelijöistä ostaa koneet rahoituksella. Konehuolto on yritykselle merkittävä tulonlähde ja huoltomiehet ovat yrityksen palkkalistoilla.

9 Yrityksellä on suuri huoltohalli ja 8 huoltoautoa, joiden avulla koneita huolletaan ja korjataan myös pelloilla. Yritys kouluttaa viljelijöitä ja omia työntekijöitä koneiden käyttöön ja huoltoon liittyvissä asioissa. Kaupassa oli panostettu myös John Deeren oheistuotteisiin, kaikkea mahdollista lasten töppösistä puutarhapenkkiin. Tutustuminen Bruce Talleen Farmille, Monticello Viljanviljelyä ja maidontuotantoa Talleen Farm on perheyritys, joka on harjoittanut maataloutta jo yli 30 vuotta. Tilalla on tällä hetkellä 280 ha viljelysmaata ja 200 lypsylehmää. Tila harjoittaa myös niitto ja paalaus urakointia n ha vuodessa. Tilalla työskentelee oman perheen isän, äidin ja pojan lisäksi 2 ulkopuolista työntekijää ja kiireaikana rehunkorjuussa 2-4 naapurin viljanviljelijää. Lehmät lypsetään kolme kertaa päivässä, aamulla viideltä, päivällä yhdeltä ja illalla yhdeksältä. Lypsäjiä on kaksi kerrallaan. Aamuvuoron teki isäntä poikansa kanssa, päivällä kaksi mies työntekijää ja illalla työntekijä vaimonsa kanssa. Kolmeen lypsyyn oli siirrytty koska työn jaksottaminen oli helpompaa 3 vuorossa, pystyttiin pitämään enemmän lehmiä ja maitoa tuotettiin noin 4,5 kiloa enemmän/pv ja lehmä. Lypsytyö tehtiin 2x8 takalypsyasemalla, tulevaisuudessa 2x12 takalypsyasemalla, päärotuna on Holstein. Lypsytyössä utareet kasteltiin ensin desinfiointiaineella, sitten otettiin suihkeet ja sen jälkeen pyyhittiin rätillä. Lypsyn jälkeen vielä ns. vedinkastoaine. Lehmillä oli hiekkapohjaparret. Pyöreästi 100 euroa maksoi 60 tonnin hiekkakuorma. Karjan keskituotos on litraa/lehmä/vuosi. Maito menee juuston ja voin valmistukseen. Lehmien keski-poikimakerta on 2,3. Siemennykset tehdään itse. Maitolitrasta maksetaan n. 0,46 / litra. Maidon tuotantokustannus on samaa luokkaa, joten maidontuotanto ei ole tällä hetkellä kovin kannattavalla pohjalla. Maidon soluraja on , jolle maksetaan lisähintaa, vähennyksiä ei kuitenkaan tule alle solusta. Tilasäiliön koko on litraa. Vasikat olivat omassa navetassa ryhmäkarsinoissa. Sonnivasikoita juotettiin 50 pv ja lehmävasikoita 70 pv. Vasikoilla oli juottoautomaatti ja päivittäinen juomamäärä noin 6 litraa. Vasikat nupoutetaan 3-4 kk iässä polttoraudalla, ilman kivunlievitystä tai puudutusta. Lihakarja laitetaan teuraaksi noin 650 kilon elopainossa. Karjalla ei ole pakko käyttää korvamerkkejä, mutta tunnistamisen vuoksi tila käyttää korvamerkkejä. Valtion tarkastajia käy harvemmin alle 1000 eläimen tilalla. Tilalla on käytössä murskesäilöntä ja aperuokinta Lehmien ruokintaan käytetään kokoviljasäilörehua vehnästä, maissi- ja sinimailasen säilörehua sekä etanolitehtaalta ja leipomosta sivutuotteita appeeseen. Tilalla ei käytetty hormoneja eikä GMO maissia, koska isännän mielestä tavanomainen maissi oli maittavampaa lehmille. Todennäköisesti maittavuuteen vaikuttaa GMO maissin itsensä tuottama hyönteismyrkky, lehmät kokevat sen maittavuutta heikentävänä.

10 Maissia on viljelyksessä 160 ha, joka ajetaan kokoviljasäilörehuksi, sinimailasta on 80 ha, joka menee säilörehuksi ja soijaa 40 ha. Sinimailanen säilötään biologisella säilöntäaineella tuubiin. Maissin keskisato tilalla on n. 12 tonnia/ha. Kaikki kasvit kylvetään suorakylvönä, jotta ehkäistään eroosiota. Siemenet ostetaan hybridilajikkeina ja lannoitus tehdään pääsääntöisesti omalla karjanlannalla. Maissille typpeä annetaan n. 150 kg/ha karjanlannalla, nestemäisenä ja raemaisena typpenä. Kuivikelantaa levitetään n. 20tn/ha ja lietelantaa n. 40tn/ha. Kuivalanta varastoidaan hiekkapohjaisissa tunkioissa ja lietelanta säiliöissä. Peltojen ph on 7 tuntumassa. Traktorit ovat vanhoja joilla on ajettu jo yli 9000 tuntia, keskimäärin yhteen traktoriin tulee 500 tuntia vuodessa. Traktoreita tilalla on yhteensä 5 kpl, joita käytetään myös säilörehu-urakoinnissa. Kylvökone oli 10 m leveä. Urakointi vaikutti olevan paras bisnes tällä hetkellä. Tilan liikevaihto on n. 1,4 M, josta n tulee maidosta ja urakoinnista, kasvinviljelystä ja teuraseläimistä. Pelto maksaa /ha ja pellon vuokra n /ha. Tilan peltopinta-alasta noin puolet oli vuokramaita. Vuokrasopimukset ovat vuoden mittaisia. Tilan isäntäväki on niin kiireisiä, ettei lomia kerkeä pitämään. Yhden työntekijän palkkakustannukset olivat noin euroa/vuosi, 6- päiväisellä työviikolla. Tiistai Aamun sää oli harmaa ja sumuinen, kun lähdimme ajamaan kohti Des Moinesia. Matkaa meillä oli 200 km. Turistibussin taso lämmityksen ja ilmanvaihdon suhteen ei aivan yltänyt suomalaiseen tasoon. Käytössämme oli vuosimallin 2011 bussi, mutta kylmä sää ja pitkät matkat tekivät tepposia kaiken aikaa. David Struthers Collinss th Avenue Tilan tuottaa viljaa ja sianlihaa. Tilalla työskentelee veljekset David ja Dan sekä heidän vanhempansa auttavat vielä töissä. Vanhemmat olivat hankkineet tilan Molempien vaimot ovat tilan ulkopuolella töissä, mutta osallistuvat vapailla myös tilan töihin.

11 Tilan vanha isäntä oli erittäin kiinnostunut vanhoista koneista ja niiden entisöinnistä. Tilan traktorit olivat kaikki vuotta vanhoja. Pihalla olikin nähtävissä myös historiaa. Linkistä löytyy juttu heidän urastaan farmilla. Tilalla on peltoa 400 ha ja viljelykierrossa on vain GMO maissi, jota on viljelty jo vuodesta 1998 alkaen. Sianlihantuotantoa tilalla on ollut jo pitkään, jossain vaiheessa jopa 1000 emakkoa. Tällä hetkellä emakoita oli 250 ja possut kasvatettiin itse teuraaksi. Emakoita oli vähennetty heikon kannattavuuden vuoksi ja siirrytty enemmän maissin viljelyyn ja urakointiin. Sikalarakennukset ovat kevythalleja, joten niiden investointikustannukset ovat olleet pienet. Nyt niitä käytetään konehalleina ja heinävarastoina. Tilan mielestä sika ei tunnista eroa tavanomaisen ja GMO maissin maittavuudessa. Sioilla on kuivaruokinta ja soija tulee valmiiksi jauhettuna Des Moinesista. Hormoneja ei käytetä. Possut myydään 6 kuukauden iässä ja ne painavat silloin 122 kg (270 lb). Sianlihasta saa 1,05 euroa/kg (63 snt/lb) ja tuotantokustannukset ovat 1,23 euroa/kg (75 snt/lb). Karju astuu emakot ja possuja saadaan 8,5 10 kpl/porsitus. Heillä on niin edulliset ja vanhat rakennukset, että sikatalous on kannattavaa vielä. Sianlihantuotannon kannattavuus on yleisesti heikko koko maassa. Pellot jankkuroidaan ja kultivoidaan ennen kylvöä. Lannoitteena ostetaan vain vähän typpeä, muutoin käytetään lietettä ja kuivalantaa. Typpeä laitetaan kylvön yhteydessä ja sitten toisen kerran nestemäisenä kasvustoon. Satotasot eivät ole niin korkeat kuin yleisesti, mutta taloudellinen tulos on parempi heidän mielestään. Kylvöt tehdään välisenä aikana ja puintiaika on syyskuun lopusta marraskuun alkuun. Puintikosteus on aloitettaessa 25 % ja puinnin loppupuolella 15 %. Maissin kuivatukseen käytetään propaanikaasua. Maissille käytetään roundupia, jossa on 460 g glyfosaattia/litra. Glyfosaatin käytttömäärä on noin 3,5 4 litraa/ha, kun ruiskutetaan kasvustoon. Glyfosaatti maksaa noin 10 /ha. Veden määrä glyfosaattiruiskutuksessa on 100 litraa vettä/ha. Ensimmäinen käsittely on maavaikutteinen, jossa tehoaineena Clethodim ja toinen käsittely on ruiskutus kasvustoon, kun maissi on 50 cm korkeaa. Ruiskutusurakointia tehtiin noin 3000 ha alalla vuosittain ja se oli velipoika Danin hommia. Tämä oli hänen mielestään sopiva määrä, koska ruiskutuksen ajoittaminen huonoilla säillä on haastavaa. Ruiskutusurakoinnin liikevaihto oli noin euroa vuodessa. Uuden ajettavan kasvinsuojeluruiskun hankinta oli maksanut noin euroa, joka on todella korkea hinta liikevaihtoon nähden. Vanhasta ruiskusta hän pyysi euroa ja ikää sillä koneella oli 2 vuotta. Urakoinnin hinta oli 16,80 euroa/ha, josta työn osuus 9,35 euroa ja aineen osuus 7,45 euroa/ha. Ajettava ruisku oli 30 metriä (100 jalkaa) leveä ja koneen ajonopeus voi olla jopa 50 km/tunti. Yhdellä säiliöllä pystyi ajamaan 48 hehtaaria ja ruiskutusnopeus oli km/h. Ruiskutukseen pitää olla lisenssi. Lentokoneruiskutustakin harrastetaan, mutta se on kallista. Pelkkä lento maksaa jo noin 27 euroa hehtaarilta. Tilan traktoreihin tuli vuosittain ajoa noin 600 h/traktori. Ruiskutuksessa ja lannoitteen levityksessä käytetään GPS laitetta. Melkein kaikki tilan pellot ovat salaojitettuja. Salaojituksella vähennetään rankkasateiden aiheuttamaa märkyyttä. Kertasade voi pahimmillaan olla 150 mm vettä. Salaojitusputket olivat halkaisijaltaan n.100 mm, Suomessa 50mm ja kokoojaputket 160 mm, Suomessa alle 100 mm. Salaojituksen kaadot olivat yli 10 % ja ojitustiheys vaihteli m välein. Ojituskustannus oli n 745 euroa/ha, 30 m salaojavälillä.

12 Veljekset esittelemässä salaojaputkia, yläkuvassa on Dan ja alakuvassa David. Maissisato vaihteli huonojen ja hyvien vuosien välillä 8,5 12 tonnia/ha ( bushelia / eekkeri). Hinta noin 230 /tonni. (7,29 USD/ busheli). Puolet maissista menee myyntiin, koska sikoja on nyt paljon vähemmän. Maissi myydään etanolitehtaalle. Karjankasvattajat ovat huolissaan, että maissia riittää tulevaisuudessa myös eläimille. Tila omistaa 85 % pelloistaan. Pellon hinta alueella on noin euroa hehtaarilta ja vuokra noin euroa/ha. Liikevaihto oli reilun miljoona euroa ja velkaa vähän yli euroa. Korkotaso oli vähän päinvastainen kuin meillä Suomessa. Yritystoimintaan korko oli 6,5 %, talon ostoon 3 %, vanhan auton ostoon 1,9 % ja uuden auton ostoon jopa koroton, 0%. Satovakuutus on tilalla ja nyt olivat saaneet ensimmäisen kerran tukea sitä kautta 56 /ha, kun sato oli ollut huono. Muutoin valtiolta saatavat tuet ovat satunnaisia ja kertaluonteisia. Isäntäväki piti suurimpana uhkana politiikkaa, koska mm. Kiina ostaa erilaisia pääomia USA:ta ja maalla on olemassa konkurssiuhka.

13 Amerikkalainen tyyli on käyttää pickupin perässä sähköjarruilla varustettua puoliperävaunua, jolla voidaan kuljetella tavaroita maatilalla. Seuraavaksi kohteena oli paikallinen tuottajajärjestö, Polk Country Farm Bureau. Farm Bureau järjesti meille lounaan paikallisten viljelijöiden kanssa. Keskustelimme tuottajien kanssa USA:n ja Suomen maataloudesta. USA:ssa maissinviljelyn kannattavuus on saatu pidettyä plussalla nostamalla suuria satotasoja entisestään. Luonnollisesti etanolin valmistuksen lisääminen nostaa myös kysyntää. Noin kahden vuoden päästä USA:n etanolituotanto on maksimissaan, jolloin maissia arvellaan menevän etanolin valmistukseen n. 50 % koko USA:n maissintuotannosta. Tuottajat arvelivat että viljelysmaan hinta ei nouse enää nykyisestä n hehtaarihinnasta. Peltomaan hinnassa ei ole kuplaa joka puhkeaisi ja maan hinta romahtaisi. Suurin osa tuottajista pyrkii ostamaan peltomaata ilman vierasta pääomaa. Tällä hetkellä heikon dollarin arvon vuoksi tuottajat ovat ostaneet peltomaata. 2,5 % Iowan osavaltion pelloista tarvitsee kuivina sääjaksoina kastelua. Viljelijät pelkäävät GMO-siementen hinnannousua. GMO-siemenjalostajia on useita, josta Monsanto on suurin. USA:n viljelijöiden keski-ikä on n. 57v. 90 % USA:n viljelijöistä käyttää sukupolvenvaihdostapauksissa siirtojärjestelmää, jolloin tilakaupasta valtiolle maksettava vero on 0 %. Yhdellä tilalla voi viljelijöitä olla kolmessa eri sukupolvessa, koska yksittäisen tilakaupan hinnat nousevat niin korkeiksi, ettei tilaa voi myydä uudelle jatkajalle kokonaan, vaan hän elämänsä aikana ostaa tilastaan lisäosuutta. Brad Moecklyn tila, viljanviljelyä ja sianlihantuotantoa Tallissa oli lattialämmitys ja lämmön tuottamiseen käytettiin jäteöljyä.

14 Alueella ei juuri ole pakkasta talvisin. Tilalla on 450 ha (1200 eekkeriä) peltoa. 4-5 vuoden viljelykierrolla tuotetaan GMO sinimailasesta (alfa-alfa) heinää hevosille myyntiin. Normaalina vuotena saadaan heinää 4 satoa kilon heinäpaalin hinta oli noin 6 euroa kappaleelta. Sinimailaselle käytetään vain kalia lannoitteeksi ja perustamiseen sian lietettä. Ei kuitenkaan soijalle ja maissille lietettä. Hoidettavana oli 600 emakkoa, mutta ne olivat eri talouskeskuksessa. Sioilla on kuivaruokinta, maissia, soijaa ja etanolitehtaan mäskiä. Lihasikojen teurastuspaino oli noin 130 kg. Eläinten kuljetukseen tuli olla lisenssi kuin myös sikojen pitoa varten ja tuotannon tarkastuksia tehtiin myös tilalla. Isäntä esitteli tilaansa konehallissa ja meidän istuimina heinäpaalit sinimailasesta. Traktoreita löytyi useita, hevosvoiman väliltä ja kaikki huollot tehtiin itse. Lautasmuokkain oli 18 jalkaa (5,5m)leveä ja työteho 40 hehtaaria päivässä. Karhi oli 45 jalkaa (13,5 m)leveä ja työteho 12 hehtaaria tunnissa. Maissin puintiin puimurissa on 12 rivinen maissipöytä. Kasvinsuojeluruisku pitää testata 3 vuoden välein ja vuosittain käydään 3 tunnin koulutus ruiskutuksesta. Viljan kuivaus tehdään pelkällä ilmalla. Satotasot olivat tonnia / ha maissia ja keskimäärin 4000 kg soijaa / ha. Viljasiiloja

15 Vierailu Iowa Farming Bureau:ssa (paikallinen tuottajajärjestö) David Miller on Iowan järjestössä vapaasti käännettynä, Tutkimus- ja tuotepäällikkö. Viljelijöistä noin 40 % on päätoimisia ja loput 60 % käy myös tilan ulkopuolella töissä. Kaupoista menee noin 15 % ruuasta hukkaan, mikä on huono asia heillä. GMO:n osuus maissin viljelyssä on 94 % ja soijan viljelyssä 98 %. USA:ssa maissista 10% menee elintarvikekäyttöön, 40 % etanoliksi ja 50 % eläinten rehuksi. Iowa on USA:n suurin maissinviljely osavaltio. Maissin keskihinta on tällä hetkellä korkein 2000-luvulla 300 dollaria/tn ja soijalla 600 dollaria/tn. Viljelysmaan hinta on sidonnainen tuottoarvoon. USA:n keskimääräinen viljelysmaan hinta on n t /ha. Väkilannoitteista yli 60 % typestä tulee ulkomailta, lähinnä Lähi-idästä. Keskihinta maidolle jossa on 3,5 % rasvaa ja laatuasiat kohdallaan on tällä hetkellä noin 0,35 euroa/litra. Vaihtelua toki vuoden aikana on jonkin verran, v ,41-0,50 USD/litra ( 0,30-0,37 euro/litra). Laatuhinnoittelu vaihtelee meijerien kesken, miten ne maksavat solupitoisuuksista tai pitoisuuksista. Kirjoitetaan muutama sana myös USA:n luonnonmukaisesta tuotannosta. Tiloilla kyselimme heidän ajatuksiaan luomusta. Vastaukset olivat hyvin samanlaisia kuin meilläkin. Kuluttajat ovat kiinnostuneita luomusta, mutta eivät ole valmiita maksamaan siitä sellaista hintaa, mitä tuotantokustannukset vaatisivat. Mitään suurempaa luomubuumia ei ollut menossa. Tilastojen mukaan luomutilojen määrä oli hieman laskenut vuodesta Osa viljelijöistä uskoi luomutuotannon vielä lisääntyvän. Vierailukohteidemme tilat olivat kaikki tavanomaisia. Poimintoja USA:n luomutuotannosta, raportoinnin mukaan. Lisää asiasta on luettavissa Sertifioituja luomutiloja on kpl. Tuotteissa on maissia, kauraa, soijaa, sinimailasta ja heinäkasveja. Kotieläintuotannossa on siat, kanat, lypsylehmät, emolehmät ja vuohet. Lypsylehmiä on luomussa kpl ja emolehmiä kpl. Peltopinta-alaa on luomussa eekkeriä, noin 1,5 miljoonaa hehtaaria, josta noin 1/3 on laidunalueita. Yöpyminen Des Moinesissa Holiday Inn Des Moines - Downtown*** th Avenue Hotellimme oli Holiday Inn Des Moines Downtown. Hotelli sijaitsi aivan näyttelyalueen vieressä ja palvelu oli hyvä. Kyseinen alue oli täysin bisnestoimintaa, joten kaupat ja ravintolat olivat muutamien mailien päässä. Keskiviikko Iowa Power Farming show Lisätietoja:

16 Keskiviikkoaamuna Des Moinesissa oli lumi maassa. Yön aikana oli satanut vajaan 10 senttiä ja tuuli oli edelleen voimakas. Kuten odotettavissa olikin, näyttelyalueella oli aika hiljaista sään vuoksi. Hotellimme sijaitsi noin 800 metrin päässä näyttelyalueesta, joten sää ei aiheuttanut meille ongelmia. Iowa Power näyttelyssä käy vuosittain noin vierasta ja se on kolmanneksi suurin maatalouden sisänäyttely USA:ssa. Näytteilleasettajia oli 750 firmasta, 29 osavaltiosta ja neljästä Kanadan provinssista. Ulkomaisille vieraille oli vapaa sisäänpääsy, muutoin näyttelylipun hinta oli 4,5 (6 $) aikuiselta. Näyttelytilaa oli katon alla yhteensä 2,8 ha. Näyttely oli todella konenäyttely, silla esillä ei ollut kotieläintarvikkeita tai koneita. Muutama nautojen käsittelyhäkki löytyi sekä Tru-Testin vaakalaitteisto. Koneet olivat todella suuria. Ajettava kasvinsuojeluruisku. Vastaava oli myös David Struthersin tilalla. Uusi maksoi euroa ( $) ja hänellä oli käytetty myytävänä tilallaan euroa ( $). Maanmuokkauskoneita.

17 Esillä oli useita eri konemerkkejä. Etukuormaajasovitteinen kiviseula, joka pyöriessään varistelee mullat pois. Yleisnäkymää näyttelystä

18 Tela-alustainen viljavaunu, jolla siirrettiin viljaa pellolta. Pikkuvasikoiden lämmitysiglu, jonka päädyssä oli verkkovirralla toimiva lämpöpuhallin

19 Torstai Aamulla oli noin -10 pakkasta ja tuuli oli todella kova. Tiet olivat liukkaat, mutta saimme tehtyä päivän retken turvallisesti. Tilakohteet sijaitsivat Itä-Iowassa ja oppaanamme oli David Miller. Van Rheenen Farm Pleasantvillessä jäi meiltä pois matkaohjelmasta, koska lumimyrsky oli saartanut tilan niin, ettemme olisi päässyt sinne bussilla. Sen sijaan David vei meidät HyVee supermarkettiin, katsomaan minkälaista ruokaa kaupassa on tarjolla. HyVee on amerikkalainen kauppaketju, jolla on useita marketteja. Tämä kauppa oli avattu 6 kuukautta sitten ja oli avoinna 24 h. Tarjonta oli aikamoinen. Luomutuotteita oli tarjolla kyseisenä päivänä 138 kpl, pääosin vihanneksia ja hedelmiä sekä maitoa. Maito myytiin muovikanistereissa. Maidon hinta oli noin 0,76 /litra. Lihan hinta tiskissä oli hyvin lähellä suomalaisia hintoja, fileet noin euroa / kilo. Luomuporkkanoiden hinta oli noin 2 euroa kilolta. Luomuvihanneksia ja hedelmiä

20 Tilavierailu Smith Fertilizer and Grain, Knoxville, Viljatila, joka harjoitti lisäksi elevaattori-, lannoite- ja kasvinsuojelukauppaa. Kun saavuimme tilalle, perässämme tuli rekka hakemaan maissia. Rekka ajoi vaa an kautta ja kävi tekemässä lastin ja palasi vaa alle. Kuorman paino oli naulaa, kg, joka on sallittu paino liikenteessä. Samalla otettiin kuormasta näytteet. Kosteus oli 14,5 % ja näytteestä mitattiin rikkonaiset jyvät ja roskat. Smith Fertilizer and Grain perheyritys on toiminut 1960 luvulta asti ja 3 sukupolvea on mukana. Heillä on peltoa 5000 eekkeriä (noin 2000 ha), josta 90 % omaa peltoa. Lisäksi he tekevät ha ( eekkeriä) ruiskutusta urakointina. Osan omasta viljantuotannosta käyttää tilan lihasikaa vuosittain. Tilalla on 4 viljavarastoa eri paikoissa. Tilalta myydään viljaa, lannoitteita, siemeniä ja kemikaaleja. Artikkelina on myös tiesuola, jota tehdään sokerijuurikasmelassista, suolasta ja kloorista. Kauppaa tehdään 15 eri osavaltioon. Lannoitteet tuodaan irtotavarana proomulla Missisipiä myöden ja sitten ajetaan rekoilla varastoihin. Raaka-aineita hankitaan mm. Marokosta ja Kanadasta, fosforia tuodaan Floridasta ja typpi tulee USA:sta. Lannoitteita käytetään 80 % kuivana ja 20 % nesteenä. Lannoitteet ostetaan raaka-aineina, ja he itse tekevät sekoitukset. Asiakastila ottaa maanäytteet pelloiltaan ja niiden perustella he tekevät sopivan seoksen. Hivenistä lisättiin mm. sinkkiä ja rikkiä. Keskimäärin käytetään kg typpeä/ha ja 50 kg fosforia/ha. Fosforia ja kalia ei aina laiteta soijalle. Siemeniä kuluu 600 kg soijaa /ha ja maississa oli kappalemäärä siemeniä. Maissia menee yhä enemmän etanolin tuotantoon. Maissia tarvitaan 58 paunaa josta saadaan 21 paunaa etanolia. ( 1 kg maissia 0,4 kg etanolia) Yhdestä maissikilosta saadaan siis 400 grammaa etanolia, 350 g sivutuotetta (DDG kuiva rankki), joka menee eläinten valkuaisrehuksi, 20 g öljyä ja loppu haihtuu ilmaan hiilidioksidina. Noin 50 % etanolitehtaista ottaa öljyn talteen ja sitä käytetään kasviöljyn tavoin ihmisravinnoksi, eläimille tai muuhun käyttöön. Etanolia laitetaan 10 % polttoöljyn joukkoon. Tilan viljakaupasta on 65 % maissia ja 35 % soijaa gallonaa( litraa) kuluu öljyä vuodessa ja gallonaa ( litraa) dieseliä vuodessa. Satotasot olivat 180 busselia maissia ja 55 busselia soijaa eekkeriltä.

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Maidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015

Maidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015 Maidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015 Vuoden 2015 World Dairy Expo ammattimatka lähestyy. Matkan pituus on kahdeksan päivää. Ohjelman mukaan matkaan sisältyy yhteensä 8 tilavierailu,

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia esimerkkinä Jalotofu 23.12.2014 Kaikki kuvat: Oy Soya Ab Reilun kaupan soijapavut Jalotofun soijapavut kasvavat Pohjois-Brasilian auringon lämmössä, Capaneman kylässä.

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi

Lisätiedot

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Porkkana Vaihtoehto II. Varhaisporkkanan viljely ilman harsokatetta Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus 0,519

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Energiatehokkaat maatalouskoneet Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvintuotanto Ruiskutus 1 % Kasvinsuojelu 5 % Puinti 6 % Kuljetus 0 % Kuivaus 11 % Kyntö 10 % Tasausäestys 2

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Luomulla lisäarvoa ja euroja Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Suomi: Luomun nykytila Pellon osuus (luomu+sv) 7,5 % (3,7-22,2%) Tiloista 6,2 %, keskikoko 43,1 ha 520 tilaa luomueläinvalvonnassa

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Kahden tilan yhteistyö Emotila Brüederhof/Günthard 27 ha (9 ha metsää, 9 ha

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin 2.4.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta M. Rauman linja-autolla klo 9.00. Seinäjoella Agrimarket tarjosi ruuan ja sen jälkeen kuultiin

Lisätiedot

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159 Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Vaihtoehto 1: Tihkukastelu + muovikate, tuotantokustannus 9,91 /kg, satotaso 2300 kg/ha Kotimainen

Lisätiedot

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1 HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Maatilojen rahavirrat 2009

Maatilojen rahavirrat 2009 Tuloerien sisältö Maatilojen rahavirrat 2009 Myyntitulolaskelmissa lähtökohtana ovat kunkin tuotteen tuotantomäärät sekä maksetut tuottajahinnat. Tuottajatilitysten yhteydessä maksetut tuet eivät sisälly

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot