Kopterivanhukset matkalla Unkariin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kopterivanhukset matkalla Unkariin"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Ympäristöselvitykset tekeille Ammuntojen ympäristövaikutukset tarkkaan syyniin uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 49. vuosikerta n:o 6 (1073) verkossa > Kuva: Puolustusvoimat Kopterivanhukset matkalla Unkariin NH-90-teknologian korvaamia suomalaisia Mi-8-helikoptereita ollaan lahjoittamassa Unkariin osana kansainvälistä helikopterirahastoa. Vastoin lehtitietoja Unkari ei aio käyttää suomalaiskoneita Afganistanin rauhanturvaoperaatiossa. Puolustusministeriön erityisasiantuntija ja Utin Jääkärirykmentin edustaja uskovat, että kopteri ei kykenisi toimimaan Afganistanissa ilman huomattavia päivityksiä. uutiset, sivu 3 Asevelvollisuusjärjestelmä kiinnostaa Arabiemiraattien asevoimia uutiset, sivu 5 Sotapeli tarjoili haastavia tilanteita Haminassa kentällä, sivu 10 Paikka armeijasta löytyi vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 6/2011 pääkirjoitus Kyber-Viron Suomi-projekti? Vapaaehtoisessa maanpuolustuksessakin tulee varautua kyberuhkiin. tornitouhua 1990-luvulla tietoyhteiskunnasta tuli muodikas termi Suomessa. Laadittiin tietoyhteiskuntastrategioita, ja suomalaista osaamista arvostettiin ulkomailla asti. Viimeisimmässä strategiassa painotetaan arjen digitaalisuutta ja ihmisten palvelua. Muun muassa elinkeinoelämä on esittänyt kritiikkiä suomalaista tietoyhteiskuntaa kohtaan. Suurimpia ongelmia ovat kuntien ja valtioiden erilaiset suljetut järjestelmät. Strategiaa ei ole kyetty jalkauttamaan, kansalaisia ei edelleenkään pystytä palvelemaan samasta paikasta. Kansainvälisissä vertailuissa muut Pohjois- maat tuntuvat menestyvän paremmin. Tietoyhteiskuntana eteläinen naapurimaamme Viro on mennyt meistä ohi. Virossa sähköisestä asioinnista on tullut jo arkipäivää. Toissa viikolla pidetyissä parlamenttivaaleissa netin kautta äänensä antoi noin neljännes äänestäjistä, yli Ensimmäisen kerran Virossa äänestettiin netissä vuoden 2005 kunnallisvaaleissa. Suomessa on pilotoitu sähköistä äänestystä vuoden 2008 kunnallisvaaleissa, joissa oli tietyillä äänestyspaikoilla äänestyskoneita. Kokeilun epäonnistumisten takia nettiäänestys lienee kaukaista tulevaisuutta. Viroon on perustettu myös Naton tietoturvakeskus. Keskuksen tehtävänä on edistää verkkopuolustusta ja parantaa yhteistoimintaa sekä yhteensopivuutta jäsenvaltioiden välillä. *** Suomella on perinteisesti ollut läheistä yhteistyötä Viron kanssa puolustusasioissa luvun Viro-projektin turvin Suomen ja Viron puolustusvoimat tekivät runsaasti yhteistyötä. Tämä on levinnyt myös vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Edellisessä Ruotuväen numerossa oli uutinen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja sen virolaisen sisarusjärjestön Kaitseliitin koulutusyhteistyöstä. Ja kuinkas ollakaan, yksi virolaisten tarjoama koulutuksen osa-alue on kyberpuolustus. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen sanoi viime marraskuussa puolustusvoimien aloittaneen valmistautumisen kyberuhkiin jo 1990-luvulla. Puheloisen mukaan puolustusvoimat ei kykene yksinään varautumaan uusiin uhkiin, vaan tarvitaan koko yhteiskunnan panosta. Varautumisessa lisäarvoa syntyy kansallisista luontaisista vahvuuksista. Suomessa sellaisia ovat korkeatasoinen osaaminen sekä kokonaismaanpuolustuksen myötä kehitetty suunnittelu- ja toimeenpanokyky. Niitä voitaisiin hyödyntää vielä enemmän, varsinkin hallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyön edelleen kehittämisessä myös kyberuhkiin varautumisessa, Puheloinen totesi. *** Tulevaisuudessa myös vapaaehtoisen puolustuksen kenttä muuttuu tietoyhteiskuntakehityksen mukana. Suomessa pitää vapaaehtoisella puolella varautua kyberuhkiin. Voisiko Maanpuolustuskoulutusyhdistys tarjota koulutusta tällä alueella vapaaehtoisille? Tukea olisi tarjolla Viron Kaitseliitistä. Voisiko siinä tapauksessa virolaisessa vapaaehtoistoiminnassa puhua uudesta Suomi-projektista? > nurkka Venäjän uusi turvallisuuslaki on nurin-narin -mallia Joku saattaa muistaa lastenlorun Pikku Akan autosta. Autohan oli erityistä nurin-narin-merkkiä. Kun autosta katkaisi virran, se starttasi. Jos Pikku Akka painoi jarrua, auto kulki tuhatta ja sataa. Loru muistui mieleen vertaillessani Venäjän uutta turvallisuuslakia aiempaan, vuonna 1992 hyväksyttyyn lakiin. Uusi laki näyttäisi nimittäin toimivan samalla nurinnarin-periaatteella: halutaan selkeyttää eri viranomaisten toimivallan rajoja, ja tuloksena on entistä epämääräisempiä viittauksia moniin eri tason toimijoihin. Eikä ensimmäistäkään mainintaa varsinaisista turvallisuusviranomaisista. Mistä siis on kyse? Mitä laki sanoo turvallisuudesta? Vai kertooko se ehkä enemmän vallankäytön mekanismeista nykypäivän Venäjällä? Lain uudistamista perustellaan muuttuneella turvallisuustilanteella. Tällä viitataan ensisijaisesti muihin kuin perinteisiin sotilaspoliittisiin tekijöihin. Käännettynä tämä tarkoittaa sen seikan alleviivaamista, että Venäjän turvallisuustilanne on heikentynyt juuri ns. laajemman turvallisuuden osalta. Viime kesän metsäpalot ja niiden aiheuttamat tuhot lienevät toimineet jonkinlaisena kimmokkeena lain laatijoille. Viimeisin, Moskovan Domodedovon lentokentälle tehty terrori-isku kertoo sekin piinallisella tavalla turvallisuuden parantamisen tarpeesta. Laki vastaa tähän haasteeseen korostamalla viranomaisten toiminnan koordinaation tärkeyttä sekä tarkentamalla presidentin ja hallituksen sekä Venäjän parlamentin ylä- ja alahuoneen (liittoneuvoston ja duuman) toimivaltojen rajoja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Uuden lain on sanottu myös vahvistavan turvallisuusneuvoston roolia kansallista turvallisuutta koskevassa päätöksenteossa. Huomionarvoista on, että aiempi turvallisuuslaki erotteli selvästi lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan piiriin kuuluvat vastuualueet koskien yksilön, yhteiskunnan ja valtion turvallisuuden takaamista. Tätä erottelua ei uudessa laissa tehdä. Aiemmassa laissa myös todettiin selvästi, että valtio palvelee yhteiskuntaa ja että sen tärkein päämäärä on inhimillisen turvallisuuden edistäminen. Toinen kysymys tietysti on, oliko Venäjän valtiolla vuonna 1992 edellytyksiä lain kirjaimen toteuttamiseen. Nyky-Venäjällä nämä edellytykset ainakin teoriassa täyttyvät, mutta ajatus ihmisten edun asettamisesta valtion edun edelle on hämärtynyt. Uudessa laissa kyllä määritellään turvallisuuden suojelua ohjaavat periaatteet, joihin kuuluu yksilön ja kansalaisen oikeuksien noudattaminen ja turvaaminen. Mutta laista ikään kuin puuttuu ajatus siitä, että viranomaistoiminta perustuu lakiin ja että valtiolla on velvollisuuksia kansalaisia kohtaan. Juuri tähän seikkaan liittyy uuden turvallisuuslain laajempi merkitys. Vaikka uuden turvallisuuslain pohjalta muodostuu varsin synkkä kuva niistä puitteista, joissa lakia tullaan soveltamaan, on hyvä muistaa, että kyseessä on vain yksittäinen laki, jonka merkitystä Venäjän yleisen turvallisuustilanteen parantumisen kannalta ei pidä liioitella. Katri Pynnöniemi Tutkija, YTT Ulkopoliittinen instituutti kysymys mielipide Kirkollinen työ tähtää uskonnonvapauden toteutumiseen Nimimerkin Osasto uskomattomat mukaan (Ruotuväki 5/2011) puolustusvoimissa rikotaan räikeästi uskonnonvapautta. Uskonnonvapauslain mukaan kukaan ei ole velvollinen omantuntonsa vastaisesti osallistumaan uskonnon harjoittamiseen, mutta jokaisella on oltava oikeus sitä halutessaan harjoittaa. 88 prosenttia nyt aloittaneista varusmiehistä kuuluu joko evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon. Lisäksi on muihin kirkkoihin ja uskontokuntiin kuuluvia varusmiehiä. Kirkollinen työ vastaa kaikkien heidän uskonnollisten oikeuksien toteutumisesta. Puolustusvoimien kirkollinen työ kantaa vastuuta koko varusmiesjoukosta. Luottamuksellisissa keskusteluissa lähtökohtana ovat tukea kaipaavan omat tarpeet ja hänen vakaumustaan kunnioitetaan. Usein sotilaspastorin puoleen käännytään siksi, että hän on elämän erityistilanteiden ammattilainen ja kokenut kohtaamaan myös muun kuin oman kirkon jäsenen surut ja vaikeudet. Kirkkoon kuulumattomalla ei ole velvollisuutta osallistua hartaustilaisuuksiin, jos hän on hakenut niistä vapautuksen. Kirkollinen työ on omalta osaltaan valmis kehittämään eettistä ja elämänkatsomuksellista kasvatusta mielekkäämmäksi. Ville Huuskonen Varusmiespappi Pääesikunta Edellisessä lehdessä kysyimme: Käytätkö ilmaisia lomakyytejä? Kyllä 29% 71% Ei Vastauksia yhteensä: 1164 Seuraava kysymys: Onko oikein lahjoittaa puolustusvoimien vanhaa kalustoa? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh arkisin kello Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2011 PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Korpraali Tiia Turunen Puh TOIMITTAJAT Kokelas Ilkka Penttinen Puh Kokelas Petri Ruohio Puh Alikersantti Tuomas Hämäläinen Puh Korpraali Juho Takkunen Puh Kaartinjääkäri Otto Kannisto Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Markku Mujunen VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Lassi Häkkinen Puh VERKKOTOIMITTAJA Kaartinjääkäri Jukka Lehtinen Puh Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Postiosoite: PL 25, Helsinki, Internet-osoite: Puhelinvaihde: Toimituskunnan varusmiesten sähköpostiosoite on muotoa:

3 ruotuväki 6/2011 uutiset 3 Vanhat kopterit eivät lennä Afganistaniin Mi-8-koptereiden päivittäminen taistelukuntoisiksi vaatisi huomattavia panostuksia. NH90-koptereiden käytöstä rauhanturvaoperaatioissa ei ole päätetty. Petri Ruohio Kansainväliselle helikopterirahastolle mahdollisesti lahjoitettavat suomalaiset Mi-8 kuljetushelikopterit eivät ole päätymässä käyttöön Afganistanin rauhanturvaoperaatiossa. Puolustusministeriön erityisasiantuntijan Sanna Laaksosen mukaan Suomen käytöstä poistuneilla koptereilla ei kyettäisi tällä hetkellä lentämään operaatioalueella. Julkisuudessa on esitetty, että Unkarin olisi tarkoitus käyttää lahjoitettavia koptereita Afganistanissa. Miehistönkuljetuskoptereista on ollut operaatioalueilla erityistä pulaa viime vuosina. Puolustusministeriön mukaan Unkarin tarkoituksena on käyttää koptereita ainoastaan sen omalla maaperällä. Neuvottelut lahjoituksesta ovat kesken, mutta Mi-8:n soveltumattomuudelle Afganistaniin antaa tukea myös Utin Jääkärirykmentissä toimivan helikopteripataljoonan komentaja, majuri Ari Pellinen. Koptereihin olisi tehtävä huomattavia ja hintavia modifikaatiota, jotta ne olisivat kykeneviä toimimaan Afganistanin kaltaisessa ympäristössä. Kotimaan käyttöä puoltaisi myös se, että Unkarilla on jo ennestään käytössä Mi-17-helikoptereita, jotka ovat huomattavasti Mi- 8-koptereita tehokkaampia. Korjaaminen ei ole vaihtoehto Kuva: Lassi Häkkinen Utissa uutta sijoituspaikkaa odottavat Mi-8-kuljetuskopterit ovat museotavaraa ilman huomattavia päivityksiä. Lahjoitettavia Mi-8-koptereita ei Laaksosen mukaan kannattaisi myydä tai korjata Suomessa, koska itse peruskorjaus tulisi luultavasti maksamaan enemmän kuin mitä koptereista jälleenmyynnillä olisi saatu. Kopterit olisi Laaksosen mukaan museoitu kotimaassa. Väitettä tukee myös Ari Pellinen. Mi-8-kopterille ei enää järjestetä koulutusta Suomessa, eikä siihen yksinkertaisesti olisikaan resursseja nykyisen NH90-koulutuksen ohessa. Helikoptereita jouduttiin peruskorjaamaan vuonna 2008 Mi-8- teknologian korvaavien NH90- kuljetuskopterien toimitusten myöhästyttyä. Suomi sai viivästyksestä 16 miljoonan euron korvaukset. Summa vastaa yhden NH90-kopterin hintaa. Kyse oli kuitenkin vain niin kutsutusta elinjaksopäivityksestä, jolla kopterit pidettiin toimintakykyisinä NH90-koptereiden saapumiseen asti. Nykyaikaistaminen vaatisi suurempia panostuksia, majuri Pellinen taustoittaa. Kopteripulaa lievittämässä Pataraudasta tietokonemaailmaan Petri Ruohio Utin Jääkärirykmentin Helikopteripataljoonassa Mi-8-kuljetushelikopterit korvanneisiin NH90-helikoptereihin ollaan oltu erittäin tyytyväisiä. Pieniä lastentauteja on pataljoonan komentajan, majuri Ari Pellisen mukaan ollut, mutta ei mitään sellaista, mistä kannattaisi olla huolissaan. Ongelmat ovat pääosin liittyneet kopterin tietokoneohjelmistoihin, joita käytetään monilta osin ensimmäistä kertaa. Hyppäys pataraudasta tietokonemaailmaan on toki tuonut mukanaan omat haasteensa. Jokainen tietää, että uusia ohjelmistoja tehtäessä bitti menee välillä poikittain. Tämä on kuitenkin ollut täysin odotettavissa. Koneen tilauskanta on komentajan mukaan Euroopassa ja muualla maailmassa niin vahva, että pienempienkin vikojen korjaamiseen löytyy kiinnostusta valmistajan puolelta. Kehittyminen on varmaa. Emme ole tilanteessa, jossa vain Suomelle olisi räätälöitynä yksilöllinen helikopteri, jota kukaan muu ei tulisi koskaan käyttämään. Silloin olisimme lirissä, majuri Pellinen toteaa. Suomalaiset ovat komentajan mukaan olleet NH90:n suhteen edelläkävijän asemassa. Kun muissa laitetta käyttävissä maissa kopteria on käytetty lähinnä kokeiluluontoisissa tehtävissä, on kopteri päässyt Suomessa osallistumaan virka-apuunkin. Meillä on valmius päällä ympäri vuorokauden. NH90-helikopterin avulla pelastettiin virka-aputehtävässä jopa ihmishenki. Sellaiselle on hyvin vaikea laittaa hintaa, toteaa Helikopteripataljoonan NH90-koulutuskomppanian päällikkö, kapteeni Kimmo Nordberg. Suomi liittyi mukaan Multinational Helicopter Initiaveen, koska pula kuljetushelikoptereista Afganistanin operaatioalueella oli huutava rahaston perustamisvuonna Viime vuosina tilanne on kuitenkin parantunut, Laaksonen toteaa. Suomi on lahjoittanut rahastoon puoli miljoonaa euroa, jotka on kanavoitu esimerkiksi virolaisten helikopteripilottien koulutukseen ja helikopterien omasuojan parantamiseen. Omasuojalla tarkoitetaan helikoptereiden kokonaisturvallisuuden parantamista. Suomella on päätösvalta siitä, mihin rahastoon lahjoitetut rahat sijoitetaan. Suhteessa Suomen osuus rahastosta on maan kokoon nähden sopiva, sillä seitsemäntoista maata on yhteensä lahjoittanut rahastoon 28 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Ranskan osuus rahastossa on viiden miljoonan euron luokkaa. Lisälahjoituksia rahastoon ei olla ainakaan lähiaikoina harkitsemassa, Laaksonen kertoo. Ei jälleenmyyjille Suomen kopterilahjoituksessa on riskinä, että laitteet myytäisiin Unkarista eteenpäin kolmannelle osapuolelle. Unkarissa oltaisiin Laaksosen mukaan kuitenkin sitouduttu siihen, että miehistönkuljetuskopterit remontoidaan eikä niitä kaupata edelleen. Mi-8-helikopterit ovat olleet suomalaisten käytössä vuodesta 1973, kun Rajavartiolaitos otti ne käyttöönsä. Rajavartiolaitoksen luovuttua koptereista ne siirtyivät puolustusvoimien käyttöön. Vuonna 2001 päätettiin Mi-8-teknologian korvaavien NH90-kopterien hankinnasta. Päätöksiä suomalaiskopterien osallistumisesta esimerkiksi rauhanturvaoperaatioihin ei ole vielä tehty. Asevelvollisuusjärjestelmään luotetaan yhä Puolustusvoimain komentaja kenraali Puheloinen ja MTS:n puheenjohtaja Lauri Kaira, kommentoivat vuosittaisen mielipidetutkimuksen tuloksia. Ilkka Penttinen Kuva: Esa Ylijääskö Suomalaisten asenteet asepalvelusta ja puolustusvoimamäärärahoja kohtaan ovat yhä pääasiassa positiiviset, kertoo tuore Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tekemä vuosittainen mielipidetutkimus. Tutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa kansalaisista pitäisi esimerkiksi varusmieskoulutusajan nykyisellään ja kertausharjoitukset nykyisessä laajuudessaan. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen pitää tutkimustuloksia hyvinä myös puolustusmäärärahojen osalta. Ykkösuutinen on tietysti puolustusmäärärahat. Noin 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että puolustusmäärärahoja pitäisi korottaa tai pitää ne ennallaan. Tämä on mielestäni erittäin tärkeä löydös, kun ajatellaan muun muassa niitä ajatuksia, joita on esiintynyt poliittisessa keskustelussa, mistä pitäisi tehdä leikkauksia, Puheloinen kommentoi MTS:n seminaarissa. Merkittävää selvityksessä on myös suomalaisten suhtautuminen varusmiesten päivärahoihin ja sosiaalietuuksiin. Kun vastaajilta kysyttiin, minne puolustusmäärärahojen vähennys tulisi ensisijaisesti kohdentaa, varusmiesten päivärahat ja sosiaaliset etuudet viimeisenä. Vain kuusi prosenttia valitsee ne vähennysten kohteeksi. Jos puolustusmäärärahoja lisättäisiin, 44 prosenttia suomalaisista korottaisi varusmiesten päivärahoja ja sosiaalietuuksia. Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty painotti ennen kaikkea taloudellisia kysymyksiä. Euroopassa talouskriisi on tuonut selkeän aiheen syventää puolustusyhteistyötä. Me haluamme syventää kansainvälistä yhteistyötä, mutta koska olemme liittoutumaton maa, Suomi ei voi laskea omaa puolustustaan sotilaallisen puolustuksen osalta ulkopuolisen tuen varaan. Näin ollen keskeinen sotilaallinen suorituskyky on pidettävä jatkossakin omassa hallussamme.

4 4 uutiset ruotuväki 6/2011 lyhyesti Kodinturvakonseptia kehitetään Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta toteaa kannanotossaan, että vapaaehtoisista joukoista ei ole yleisen asevelvollisuuden korvaajaksi. Ehdotus kulkee nyt työnimellä kodinturvakonsepti. Kodinturvakonseptia aiotaan kehittää tiiviissä yhteistyössä vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Vapaaehtoisia halutaankin tulevaisuudessa hyödyntää yhä laajemmin. Esimerkiksi naisia, jotka eivät ole asepalvelusta suorittaneet, voitaisiin hyödyntää vapaaehtoistoiminnassa entistä enemmän, sanoi neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Anneli Taina. PRu Alikersantti anasti kurssipukurahat Kainuun Prikaatissa kesällä 2009 palvellut alikersantti keräsi palvelustovereiltaan rahat yhteisen kurssipuvun ostoon. Kun tilatut puvut piti maksaa, rahoja ei enää ollut. Näppejään jäi nuolemaan 32 aliupseeria. Kavalluksen loppusumma oli euroa. Alikersantti saatiin oikeudenkäyntiin vasta neljännellä yrityksellä, kun hänet oli määrätty vangittavaksi. Kavalluksesta tuomittiin 70 päivää ehdollista vankeutta. Rahanahneus oli syynä. Aluksi lainasin kympin ja panin päivärahoista takaisin. Summat kasvoivat ja lopulta rahat loppuivat, kuvaili nuorukainen Kainuun käräjäoikeudessa. THä Vieraita koneita ilmatilassa Suomen ilmatilaan eksyi viime viikolla ulkomaalaisia sotilaskoneita. Tiistaina ruotsalainen kone kävi Pohjois-Suomen ilmatilassa. Keskiviikkona yhdysvaltalainen kone lensi Suomen alueella Ahvenanmaan eteläpuolella. Puolustusministeriön viestintäjohtaja Jyrki Iivonen kertoo, että loukkaukset kestivät muutamia minuutteja. Rikkeitä selvitetään yhteistyössä ruotsalaisten ja yhdysvaltalaisten kanssa. Ilmatilan loukkauksia sattuu yleensä vuosittain vain muutamia. Tämä on melkoinen yhteensattuma ja näyttää dramaattisemmalta kuin mistä oikeastaan on kyse, Iivonen painottaa. MLä Monitoimialus Louhi valmistui Uusi öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta-alus Louhi luovutettiin puolustusvoimille viime viikolla. Aluksen tilasi Suomen ympäristökeskus, ja se tulee merivoimien käyttöön. Alus parantaa merkittävästi Itämeren ympäristövahinkojen torjuntavalmiutta. Öljyä Louhen tankkeihin mahtuu kuutiometriä ja muita kemikaaleja noin 200 kuutiometriä. Kapasiteetiltaan alus on toiseksi suurin Suomen öljyntorjunta-aluksista. Louhi suoriutuu myös muun muassa jäänmurto- ja huoltotehtävistä. Tästä huolimatta kyseessä on puhdasverinen öljyntorjunta-alus, täsmentää yli-insinööri Kalervo Jolma Suomen ympäristökeskuksesta. JHe Asevelvollisuusasenteet puntaroitaviksi Puolustusvoimien uudistaminen 197. maanpuolustuskurssin avajaisten puheiden aiheina. Tasavallan presidentti Tarja Halonen vaatii Suomen puolustuksen pysymistä uskottavana. Tuomas Hämäläinen Tasavallan presidentti Tarja Halonen haluaa tutkimustulokset suomalaisten asevelvollisuutta koskevista asenteista huolelliseen analyysiin. Vuoden 2010 asenteita selvittäneessä tutkimuksessa yleisen asevelvollisuuden kannatus oli edellisvuosista laskenut. Mielestäni tutkimustulokset kannattaa huolellisesti analysoida ja selvittää, onko ilmassa merkkejä suuremmastakin asennemuutoksesta. Samalla kannattaa katsoa tulevaisuuteen. Uudenlaiset uhkakuvat, nykyaikainen häiriöille aikaisempaa herkempi yhteiskunta ja sietokynnykseltään jossain määrin matalampi väestö on vaativa yhdistelmä, Halonen sanoi puheessaan 197. maanpuolustuskurssin avajaisissa. Vuonna 2010 yleistä asevelvollisuutta kannatti 63 prosenttia vastaajista, kun luku on muuten koko 2000-luvun ollut yli 70 prosenttia. Valikoivan, ei koko ikäluokkaa kattavan, varusmiespalveluksen kannatus oli viime vuonna vastaavasti kasvanut 16 prosentista 27 prosenttiin. Halonen korosti, että Suomen puolustuksen on säilyttävä uskottavana. Samalla hän kiitteli suomalaisten maanpuolustustahtoa. Yleiselle asevelvollisuudelle on perinteisesti ollut laaja kansalaisten hyväksyntä ja tuki. Maanpuolustustahto on pysynyt korkeana. Uudistamisessa huomioitava siviilipalvelus Tasavallan presidentin mukaan puolustusvoimien uudistamistyö kannattaisi tehdä yhteensopivaksi siviilipalveluksen kehittämisen kanssa. Varusmiesten määrä vähenee jo ikäluokkien pienenemisenkin kautta. Toisaalta ihmiset ovat vastuullisia ja haluavat toimia yhteiskunnan kannalta hyödyllisesti. Muita palvelusmalleja tarvittaisiin Petri Ruohio Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitustoiminnan ympäristövaikutuksia selvitetään aiempaa tarkemmin vuosina 2011 ja Tavoitteena on laatia kaikille alueille ympäristöselvitykset, joissa kuvataan alueen ympäristöolosuhteet ja -arvot sekä arvioidaan toiminnan vaikutuksia näihin. Kyse on mittavasta työstä, sillä alueita on vielä seitsemänkymmentä, kertoo johtava asiantuntija Sara Kajander Puolustushallinnon Rakennuslaitokselta. Puolustusvoimat tiedotti helmikuussa pienistä räjähdeainepitoisuuksista, joita löydettiin Säkylänharjun ampuma-alueen pohjavesinäytteistä. Pohjavesi on nykyisilläkin pitoisuuksilla turvallista, mutta asiaan suhtaudutaan siihen kuuluvalla vakavuudella. Kaikilta Säkylänharjun lähialueen pohjavedenottamoilta on Tasavallan presidentti Tarja Halonen kannattaa siviilipalveluksen kehittämistä puolustusvoimien uudistamisen rinnalla. Tuomas Hämäläinen Puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen mukaan Suomen tulevassa puolustusvoimauudistuksessa on huomioitava erityisesti tietyt turvallisuusympäristön globaalit tekijät. Puheloinen mainitsi 197. maanpuolustuskurssin avajaisissa pitä- täydentämään vähenevää varusmiespalvelusta. Monella nuorella voisi olla hyviä edellytyksiä suorittaa esimerkiksi nykyistä paljon vaativampikin siviilipalvelus. Palvelumuutoksilla olisi todennäköisesti vaikutusta toinen toisiinsa. Tavoitteena tulisikin olla kokonaisturvallisuuden kannalta myönteinen lopputulos. Halonen muistutti, että myös naisten kasvanut kiinnostus turvallisuustehtäviin tulisi huomioida palvelusmuotojen kehittämistyössä. mässään puheessa kansainvälisen turvallisuuspoliittisen tilanteen ja talouden kehityksen, sotilaallisen kriisinhallinnan ja uhkatekijöistä tietoyhteiskuntaan kohdistuvat niin sanotut kyberuhat. Kansainvälisessä taloudessa asetelmat ovat liikkeessä, ja varsinkin niin sanotut nousevat taloudet voivat aiheuttaa maailmanlaajuisia muutoksia jo lähivuosina. Ne myös käyttävät nykyisin huomattavia summia asevoimiensa kehittämiseen, Puheloinen sanoi. Puolustusvoimain komentaja muistutti lisäksi uusista turvallisuuspoliittisista tekijöistä. Raaka-aineet, energia ja vesi ovat tulevaisuuden turvallisuuspoliittisia tekijöitä perinteisesti esillä Sukupuolten välinen sekä muu tasa-arvo palvelutehtävissä on sekä minun että puolustusvoimien yhteisenä kiinnostuksen kohteena. Uudistamisessa katsottava kansainvälistä turvallisuustilannetta Ammuntojen ympäristövaikutukset tarkempaan syyniin otettu näytteet ja ne ovat nyt analysoitavana. Todennäköisesti mitään huolta ei kuitenkaan ole, vaan puhutaan varmistusluontoisista näytteistä, Kajander kertoo. Räjähteiden laboratorioanalyysimenetelmät ovat viime vuosina kehittyneet paljon. Säkylänharjun tapauksen kaltaisia pitoisuuksia ei vanhoilla menetelmillä olisi edes ollut mahdollista löytää, taustoittaa ympäristöylitarkastaja Matias Warsta Pääesikunnan Logistiikkaosastolta. Tausta pohjavesialueiden päätymiselle ampumakenttäalueiksi on vuosien takaisessa politiikassa, kun valtio luovutti puolustusministeriön käyttöön tuottamattomina pidettyjä metsäalueita. Melua ja tärinää on tutkittu eniten Ympäristöselvityksen myötä Rovajärven tykistöammunnoistakin on tarkoitus saada entistä ympäristöystävällisemmät. Kuva: Puolustusvoimat olleiden tekijöiden ohella. Entä viime aikojen liikehdinnät Afrikan maissa? Niissä haastetaan nykyiset hallinnot, ja tapahtumat niissä voivat johtaa historiallisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Kaikki nämä kehityskulut on otettava huomioon arvioitaessa kansainvälisen sotilaallisen kriisinhallinnan tarvetta tulevaisuudessa. Ammunnoista on haittaa ympäristölle maaston kulumisen muodossa. Tähän vaikuttaa ammuntojen lisäksi esimerkiksi ampumaalueille syntynyt tiestö, Warsta selvittää. Tutkituimpia haittavaikutuksia ovat melu- ja tärinähaitat, joita pyritään tutkimustiedon avulla vähentämään. Meluun liittyvän selvityksen myötä esimerkiksi ampumaratojen käyttöä ja sijoittelua saatetaan joutua miettimään uudelleen. Ympäristöasioilla on toivottavasti myös painoarvoa, mikäli ampumatoimintaa joudutaan tulevaisuudessa keskittämään tietyille ampuma-alueille, Warsta lisää. Ammunnoilla on myös hyvät vaikutuksensa. Ampuma-alueilla on kehittynyt arvokkaita luontoympäristöjä ja säilynyt sellaisia eliölajeja, joita ei muualla enää tavata. Tämä johtuu siitä, että alueet ovat saaneet pysyä pääosin luonnontilassa ja niillä tapahtuu luonnollista uudistumista maastopalojen muodossa, Warsta toteaa. Kuva: Lassi Häkkinen

5 ruotuväki 6/2011 uutiset 5 Arabiemiraatit on kiinnostunut asevelvollisuusjärjestelmästä tähtäimessä Mitä vaaditaan Urheilukouluun pyrkivältä? Juho Takkunen Suomen ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien puolustusvoimat ovat laajentamassa yhteistyötään uusille aloille. Erityisesti suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä kiinnostaa Arabiemiraattien puolustusvoimia. Arabiemiraattien puolustusvoimien edustajat olivat viime viikolla Pääesikunnan päällikön kutsusta tutustumassa Suomen puolustusvoimien varusmieskoulutukseen. Yhdeksänhenkinen delegaatio vieraili kenraalimajuri Ali Mohammed Subaih Al Kaabin johdolla muun muassa Kaartin Jääkärirykmentissä. Joukko-osaston edustajilta vieraat halusivat kysyä esimerkiksi sitä, miten palveluksen lykkääminen toimii ja voiko armeija-aikana mennä naimisiin. Yleinen asevelvollisuus pohdinnassa Pääesikunnan päällikön, kenraaliluutnantti Markku Kolin mukaan yhteistyötä voidaan Arabiemiraattien asevoimien suuntaan tehdä asevelvollisten koulutuksessa, johtamisjärjestelmän kehittämisessä ja puolustusmateriaaliteollisuudessa. Mielenkiintoista on heidän kiinnostuksensa suomalaiseen asevelvollisuuteen. He ovat pohtineet yleisen asevelvollisuuden käyttöönottoa, kenraaliluutnantti mainitsee. Ammattihenkilöstöön perustuvat asevoimat ovat Kolin mukaan Itsepalvelukassa leikkaa Säkylän sotkujonoja Petri Ruohio Kalle Mäkelä Kenraalimajuri Ali Mohammed Subaih Al Kaabi seurueineen tarkkaili sotilas- ja siviilipoliisien kiinniotto- ja ensiapuharjoitusta Kaartin Jääkärirykmentissä. Porin Prikaatin VMTK:n puheenjohtaja, alikersantti Tommi Hirvonen pääsi ensimmäisten joukossa kokeilemaan itsepalvelukassaa. Puolustusvoimat on Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan saavuttanut ruoka- ja terveydenhuollon säästötavoitteensa hyvin. Ruokahuollon kehittämiseksi puolustusvoimat on toteuttanut muun muassa kumppanuuskokeilun Reserviupseerikoulun ja Fazer Food Servicesin kanssa. Kokeilun tuloksia ei tarkastusviraston mukaan voi kuitenkaan suoraan verrata puolustusvoimien omaan ruokahuoltoon. Reserviupseerikoulussa on esimerkiksi paljon pienempi vahvuus ja vähemmän syöjiä kuin muissa joukko-osastoissa, Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuspäällikkö Esa Pirilä selvittää. Vielä on varaa parantaa Terveydenhuollosta on säästetty toimivat kokoonsa nähden. Varustus on myös erittäin korkeatasoista. Heillä ei ole yhtä vahvaa asevelvollisuuteen perustuvaa pohjaa asevoimillaan. Mikäli he ryhtyvät tällaista järjestelmää rakentamaan, he joutuvat hakemaan malleja, perusteita ja ratkaisumalleja muilta mailta, Koli toteaa. Suomen puolustusvoimilta voi Kolin mukaan ottaa mallia esimerkiksi integraatiokyvystä, yhteistyöhakuisuudesta, kyvystä tehdä pienten askelten hallittua kehittämistä ja uusien hallintomallien, kuten Virve-viranomaisverkon, rakentamisesta. Puolustusmessuilla Abu Dhabissa Koli vieraili helmikuussa Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa paikallisten asevoimien pääesikunnan päällikön kutsusta. Vierailun tarkoituksena oli puolustusyhteistyön Yli neljänkymmenen palvelusvuotensa jälkeen remontin kokenut Säkylän sotilaskoti ottaa Suomen ensimmäisenä sotilaskotina käyttöön kassan, jolla varusmiehet voivat itse maksaa ostoksensa. Itsepalvelukassan tavoitteena on lyhentää sotilaskodin jonoja ja siten parantaa palvelua. Idea uudistukseen tuli ruotsalaiselta huonekalujätiltä. Olemme käyneet Ikeassa opintomatkalla tutustumassa teknologiaan ja arvelimme kassan sopivan sotilaskotiinkin, taustoittaa Säkylän sotilaskotiyhdistyksen johtaja Merja Lankinen. Itsepalvelukassalla asiakas käyttää itse ostoksensa viivakoodinlukijalla ja maksaa sitten ne maksukortilla. Kassanäytön pikanäppäimien ansiosta myös osa viivakoodittomista tuotteista, kuten munkkikahvit, on ostettavissa uudelta kassalta. Pitkäkyntiset eivät pääse itsepalvelukassasta hyötymään, sillä kassahenkilö pystyy valvomaan myös itsepalvelukassan asiakkaan toimintaa. Pullantuoksua ja parempaa palvelua Remontin myötä Säkylän sotilaskoti saa uudenkarheat työvälineet jopa neljäkymmentä vuotta palvelleiden laitteiden tilalle. Täysin uusittu leipomo kykenee nyt tarjoamaan aina tuoreita leivonnaisia. Merja Lankisen mukaan uudistukset tekevät sotilaskodista myös entistä siistimmän, ja hänen mielestään sotku onkin nyt valmis palvelemaan Porin Prikaatin varusmiehiä seuraavatkin neljä vuosikymmentä. Ennen remonttia olimme vain sotku sotkun nimellä. Ruoka- ja terveydenhuoltokuluista säästöjä Kuva: Juuso Salmi vahvistaminen maiden välillä. Yhteistyön painopiste on aiemmin ollut materiaaliyhteistyössä, joka on ollut pienimuotoista, pohjustaa Koli. Vierailu ajoittui IDEX puolustusmessujen ajankohtaan. Puolustusmessuilla vierailivat myös puolustusministeriön ja Patrian delegaatiot. Patria teki messuilla aiesopimuksen Arabiemiraattien puolustusvoimien tukipalvelujen parantamisesta. siirtämällä erikoissairaanhoitopalvelut sairaanhoitopiireihin, lakkauttamalla Keskussotilassairaala sekä siirtämällä varuskuntaterveysasemat Sotilaslääketieteen keskuksen alaisuuteen. Pelkästään erikoissairaanhoidon järjestelyillä terveydenhuollon kustannukset laskivat vuodesta 2005 vuoteen 2007 noin seitsemän miljoonaa euroa. Kun puolustusvoimat ryhtyi hankkimaan kunnallisia terveydenhoitopalveluja, putosi hoitopäivien määrä dramaattisesti, Pirilä toteaa. Vaikka puolustusvoimat on onnistunut karsimaan menoja, löytää tarkastusvirasto järjestelyistä puutteita. Muun muassa varuskuntien perusterveydenhuollossa on säästämisen varaa vielä runsaasti. Perusterveydenhuollon kustannuksissa on joukko-osastoittain jopa kolminkertaisia eroja. Kuva: Lassi Häkkinen Otto Kannisto Hämeen Rykmentin Urheilukoulussa varusmiespalveluksen suorittavat ikäluokkansa lupaavimmat ja lahjakkaimmat urheilijat. Urheilukoulussa palveluksensa ovat suorittaneet muun muassa sellaiset huippu-urheilijat kuten Jari Litmanen, Jarkko Nieminen ja Janne Ahonen. Urheilukoulun varusmiesten taso on siis kova, mutta millaiset kriteerit hakijan tulee täyttää, jotta paikka Lahdessa aukeaa Urheilukoulun johtaja, everstiluutnantti Reima Kuutsa? Urheilukouluun hakeutuvan urheilijan tulee edustaa ikäluokkansa kansallista tai kansainvälistä huippua. Hänellä on oltava hyvät henkiset ja fyysiset kehitys- sekä tulosennusteet ja hyvä harjoittelumotivaatio. Lisäksi urheilijan tulee olla sotilaskoulutuksen edellyttämät riittävät johtajaominaisuudet tai täyttää 180 vuorokauden palvelukseen valittavan kriteerit. Kuinka paljon varusmiehiä Urheilukouluun valitaan? uutisia muualta Puolustusvoimat torjuu siviili-ikävää TDC:n vierailijaverkolla Urheilukouluun astuu palvelukseen kaksi varusmiessaapumiserää vuodessa. Molempiin saapumiseriin valitaan noin urheilijaa, riippuen hakijoiden tasosta. Urheilukouluun hakee vuosittain noin 350 urheilijaa. Millä perusteella palvelusaika määräytyy Urheilukoulussa? Palvelusaika Urheilukoulussa on pääsääntöisesti 362 vuorokautta. Urheilukouluun voidaan valita miehistökoulutukseen saapumiserää kohti enintään kriteerit täyttävää urheilijaa. Reservin upseereiksi koulutetaan henkilöä saapumiserästä. Mitkä ovat yleisimmät lajit, joita Urheilukoulun varusmiehet harrastavat? Urheilukoulussa on palvellut yli urheilijaa yli 50:stä eri lajista. Kesälajien saapumiserässä yleisimmät lajit ovat ammunta, suunnistus, yleisurheilu ja jalkapallo. Talvilajien saapumiserässä yleisimmät lajit ovat hiihto, lentopallo, salibandy ja kamppailulajit. TDC toimittaa puolustusvoimille langattomia internetyhteyksiä varusmiesten ja reserviläisten käyttöön. Hanke käynnistyi pilotilla Niinisalon varuskunnassa, kerrotaan Tekniikka & Taloudessa. Helmikuussa alkanut kokeilu kestää vuoden 2011 loppuun ja kysyntä palvelulle on ollut erittäin suurta jo etukäteen, everstiluutnantti Jarmo Sinkkonen Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolta sanoo. TDC:n vierailijaverkon käyttäjä toimii internetissä täysin erillään puolustusvoimien muusta verkkoliikenteestä. Palvelussa internetin käyttö turvataan palomuurin lisäksi TDC:n sisällönsuodatuspalvelulla, jolla internetliikenteestä voidaan suodattaa haittaohjelmia ja muuta haitallista sisältöä. Tekniikka & Talous Frozen Tundra vie jääkärirykmentin Norjaan Utin Jääkärirykmentti on matkalla Frozen Tundra -talviharjoitukseen Norjaan. Ajoneuvo-osasto siirtyy Utista Kotkaan 40 ajoneuvon voimin, uutisoi Yle Kymenlaakso. Henkilöstöä Utista lähtee Norjaan kaikkiaan 125, joista sotilaita on 113. Harjoitukseen osallistuva osasto kuuluu EU:n valmiudessa olevaan taisteluosastoon, majuri Jari Malminen Utin jääkärirykmentistä kertoo. Tämmöinen kahden välinen harjoitus norjalaisten kanssa palvelee hyvin kriisinhallintaoperaatiossa kansainvälisissä ympyröissä tapahtuvaa toimintaa, Malminen sanoo. Puolustusvoimien ajoneuvo-osaston kahdeksan kilometrin mittainen marssirivistö siirtyy Utista Kotkaan maanantaina iltapäivällä. Harjoitusalueelle Norjaan ajoneuvot kuljetetaan meritse YLE Kymenlaakso Ohikulkija löysi kranaatin rannasta Ruosteinen kranaatti löytyi Helsingin Ruoholahdesta noin 30 metrin päästä meren rannasta, kerrotaan Iltalehdessä. Poliisipartio soitti paikalle puolustusvoimat, joka hävitti kranaatin räjäyttämällä sen meren jäällä. Puolustusvoimat hävittää aina sotilasräjähteet. Tämä oli vanha ja ruosteinen, varmaan toisen maailmansodan aikainen amerikkalaisvalmisteinen kranaatti, päivystävä komisario Tom Packalen Helsingin poliisista kertoo Iltalehti Toimittanut Henri Ågren

6 6 maailmalla ruotuväki 6/2011 lyhyesti Naisia huijattu sotilaiden Facebookprofiileilla Varastetuilla sotilaiden valokuvilla on luotu huijaustarkoituksessa profiileja Facebookiin. Valeprofiileissa on lähestytty rakkautta etsiviä naisia. Jopa satojen amerikkalaissotilaiden kuvia on käytetty väärin. Esimerkiksi 26-vuotias Irakissa palvellut James Hursey löysi kotiinsa palattuaan kuvallaan tehdyn profiilin Facebookista, jossa häntä esittävä sotilas kertoi etsivänsä tyttöystävää. Joissakin tapauksissa lempeä ja rakkautta leiskunneen kirjeenvaihdon jälkeen naisilta on pyydetty rahalähetystä. Räikemmillään profiileja on luotu menehtyneille sotilaille. (AP Chicago Sun-Times IL 28.2.) THä Puolustusmenot kasvavat Kiinassa Kiinan puolustusmenot kasvavat tänä vuonna 12,7 prosentilla. Yhteensä puolustukseen käytetään Kiinassa noin 65 miljardia euroa vuodessa. Länsimaiset tarkkailijat arvelevat kuitenkin todellisen budjetin olevan julkistettua suurempi. Lisämenot kohdistuvat varsinkin aseistuksen modernisointiin. Hankintalistalla on mahdollisesti muun muassa lentotukialus. Tammikuussa Kiina testasi ensimmäistä J-20-häivehävittäjää. Kiinan puolustusmenojen kasvaminen heijastuu myös lähialueille. Intia ja Japani ovatkin tehneet lisäpanostuksia omiin puolustuskykyihinsä. (HS 12.3.) OKa Veteraani kuoli 110- vuotiaana Viimeinen yhdysvaltalaisten riveissä ensimmäisessä maailmansodassa sotinut veteraani on kuollut. Vuonna 1901 Missourissa syntynyt Frank Buckles menehtyi kotonaan Charles Townissa. Sodan aikana Buckles toimi Britanniassa ja Ranskassa autonkuljettajana ja varastomiehenä. Sotaan lähtiessään Buckles oli vain 16-vuotias, mutta väitti värvääjille olevansa 18- vuotias. Armeijaan hän onnistui liittymään vasta neljännellä yrityksellä. Sen ikäinen poika ei pelkää mitään. Sitä vain haluaa mukaan, Buckles totesi. (HS/AFP & AP 28.2.) OKa Ruotsalaiset kuolivat omien luoteihin Afganistanin Mazar-i-Sharifissa vuosi sitten kuolleet ruotsalaiset rauhanturvaajat menehtyivät omien luoteihin. Ruumiinavauspöytäkirjoista on selvinnyt, että tappavat luodit olivat samaa kaliiperia kuin ruotsalaisten käyttämissä aseissa. Asiasta uutisoi Ruotsin TV4. Kaksi ruotsalaista rauhanturvaajaa ja heidän afganistanilainen tulkkinsa saivat viime vuoden helmikuussa surmansa poliisiunivormuun pukeutuneen miehen avattua tulen Isaf-saattuetta kohtaan. Alueella palvelee myös valtaosa Afganistanissa olevista suomalaissotilaista. (Uusi Suomi 2.3.) MLä Karut saaret sisäpolitiikan pelinappuloina Japanin ja Venäjän jatkuvat rajakiistat Kuriilien saarista hiertävät maiden välejä. Venäjän energiamarkkinat houkuttavat japanilaisia, mikä saattaa edistää ratkaisun syntymistä. Juho Takkunen Japani ja Venäjä ovat kiistelleet yli 60 vuotta neljästä Kuriilien saariryhmän saaresta, jotka sijaitsevat lähellä Japanin Hokkaidon saaren itäkärkeä. Venäjä nimittää saaria Etelä-Kuriileiksi ja Japani Pohjoisiksi territorioiksi. Kuriilit ovat tällä hetkellä Venäjän hallussa. Riita Kunashirin, Iturupin, Shikotanin ja Habomain saarten omistajuudesta on estänyt valtioita solmimasta rauhansopimusta, joten maat ovat olleet muodollisesti sotatilassa toisesta maailmansodasta lähtien. Kiistatilanne on leimahtanut avoimeksi sanasodaksi Venäjän ja Japanin hallitusten välille sen jälkeen, kun Venäjän presidentti Dmitri Medvedev kävi Etelä-Kuriileilla marraskuussa. Japanin pää- ja ulkoministeri osallistuivat mielenosoitusmarssiin, jossa alueita vaadittiin takaisin. Mielenosoitusten provosoima Medvedev, jota on syytetty liian pehmeästä linjasta, näki tässä hyvän sauman osoittaa kovuutta, pohtii tutkimusjohtaja, dosentti Markku Kangaspuro Aleksanteriinstituutista. Venäläinen uutistoimisto Interfax lainasi kaksi viikkoa sitten sotilaslähdettä, jonka mukaan Venäjän armeija aikoo sijoittaa Kuriileille ohjusjärjestelmiä. En kuitenkaan usko, että Kuriilit on akuutin sotilaallisen konfrontaation kysymys, Aleksanteriinstituutin johtaja, professori Markku Kivinen arvioi. Strategisia syitä ja sisäpolitiikkaa pakina Venäjän presidentti Dmitri Medvedev vieraili marraskuussa yhdellä kiistellyistä saarista, Kunashirilla. Käynti puhalsi lisää liekkejä vanhaan rajakiistaan. Hevoslaatikko helistimessä Aluekiistan syyt ulottuvat pitkälle historiaan. Japanilaisia on ollut Etelä-Kuriileilla jo 1700-luvulta lähtien luvulla Venäjä ja Japani solmivat kaksi sopimusta, joista jälkimmäisessä saaret annettiin Japanille. Kun Japani antautui toisen maailmansodan loppuvaiheessa, Neuvostoliitto otti Kuriilit haltuunsa. Vuonna 1951 liittoutuneiden ja Japanin välisessä San Franciscon sopimuksessa Japani luopui vaatimuksistaan Kuriileihin. Neuvostoliitto ei kuitenkaan allekirjoittanut sopimusta, eikä Japani ole tunnustanut neljää eteläistä saarta Kuriilien saarten osaksi. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen Venäjän turvallisuuspolitiikan professori, dosentti Alpo Juntunen näkee kiistan taustalla kirkkaimpana strategiset syyt. Kuriilit on Venäjän suojavyöhyke Ohotanmerelle. Se on suljettu merialue, jossa Venäjän Tyynenmeren laivasto voi harjoitella. Ja mikäli Kuriilien saaret luovutettaisiin Japanille, Japanin meriraja Venäjän suuntaan kasvaisi, hän huomauttaa. Kangaspuron mukaan tilanteeseen vaikuttavat myös Venäjän rajapolitiikan periaatteet. Venäjän linja on ollut koko ajan, että toisen maailmansodan rajoja ei muuteta. Jos jossain päästettäisiin irti, pääsisi liikkeelle härdelli, josta ei tulisi loppua, Kangaspuro huomauttaa. Kangaspuron näkemyksen mukaan Kuriilien kiista on hyvä sisäpolitiikan välikappale niin Japanissa kuin Venäjälläkin, sillä se ei vaaranna maiden diplomaattisuhteita. Poliitikkoja ja liikemiehiä kiinnostavat niin Japanissa kuin Venäjällä Kuriilien rikkaat kalavedet. Myös saarten ja niitä ympäröivän vesialueen energiavarat ja metalliesiintymät houkuttavat. Ei pikaratkaisua näkyvissä Helsingin Sanomien paljastamista Wikileaks-asiakirjoista on päätelty, että Kuriilien kiista liittyisi Karjalan palautuskysymykseen. Tutkijat torppaavat tällaiset epäilyt. Japanilla ja Venäjällä ei ole rauhansopimusta, kuten meillä ja Venäjällä, Kivinen muistuttaa. Kivinen ei näe Kuriilien kiistassa pikaisen ratkaisun mahdollisuutta. Hänen mukaansa kylmän sodan jälkeisen maailman on asetuttava ensin niin, että sotilasliittojen konfliktin mahdollisuus poistuu. Toisaalta Japania kiinnostavat Stanley Kubrickin ohjaaman ja tuottaman elokuvan Full Metal Jacket alkuosa kuvasi jenkkimerijalkaväen kersantin ja alokkaan suhdetta. Elokuva tehtiin vuonna 1987 pohjanaan Gustav Hasfordin romaani, joka on suomennettu nimellä Metallivaippa. Kirjan ja elokuvan nimi tulee kokovaippaluodista, joka on englanniksi full metal jacket bullet. Elokuvan koulutusjaksossa keskushahmoiksi nousevat aliupseeri Hartman ja alokas Leonard Lawrence, joka isona ja kömpelönä saa pilkkanimen Gomer Pyle. Pyle joutuu simputuksen uhriksi kuntonsa ja mahansa takia. Tupatarkastuksessa hän jää kiinni piilottamastaan donitsista. Kouluttajavelho (wizard-you know) Hartman päättää rangaista koko muuta ryhmää samalla, kun Pyle joutuu syömään donitsinsa. Tästä suuttuneina idiootit tupakaverit pahoinpitelevät Pylen keskellä yötä. Kuntoon nähden liian rankka koulutus ja vertaisten huono asenne saavat Pylen sekoamaan. Hän sulkeutuu vessaan ja höpöttää siellä kiväärilleen. Kersantti Hartman tulee paikalle, jolloin Pyle hätäpäissään ampuu hänet ja sen jälkeen myös itsensä. Traaginen tarina saa tietenkin koko hevoslaatikon horse box eli aliupseerimessin miettimään toimintaperiaatteitaan. Pilkkanimi Gomer Pyle tarkoittaa nykyään ketä tahansa kaltaistaan sotilasta. Sotilaan sivistystä on kuitenkin tuntea koko tarina. Yrittäminen digging out ei Lawrencelta onnistunut, koska hän joutui helistimeen eli vaikeuksiin in the rattle ja oman ryhmän turhautumien kohteeksi. Selitys Gomer Pylestä olisi doofer, ihan kiva, mutta tarinan juuret jatkuvat Vietnamin sodan aikaiseen televisiosarjaan. Sen päähenkilö, yksinkertainen asentaja Gomer Pyle oli merijalkaväen hyvähenkinen murheenkryyni. Alkuperäinen Gomer Pyle U.S.M.C. -sarja vilahti Forrest Gump -elokuvassa vuonna 1994, kun haavoistaan toipuva Forrest seurasi sitä sotasairaalan televisiosta. Jokaisessa alokaserässä on Gomer Pyle, Leonard Lawrence tai Forrest Gump. Heidän tarinansa voivat olla hyvin erilaisia riippuen hevoslaatikon viisaudesta. Etunimeen Gomer törmää myös muissa yhteyksissä. Ensimmäinen Gomer on Nooan pojanpoika Vanhassa Testamentissa. Ilmavoimissa gomer on vastustaja kaartotaistelussa. Sairaalassa gomer tarkoittaa dementoitunutta ja juuri ja juuri elämässä roikkuvaa potilasta. Silläkin ilmaisulla on kirjallinen tausta. Samuel Shemin romaanissa House of God (1978) GOMER muodostui lyhenteenä ilmaisusta Get Out of My Emergency Venäjän energiamarkkinat, joihin se pääsisi paremmin käsiksi rajakiistan ratkettua. Japani haluaisi irrottaa itseään Lähi-idän energiariippuvuudesta. Uuden hallituksen myötä ilmassa on yritystä ratkaista kiista, Kivinen aavistelee. Kalle Liesinen Sanasto: to dig out = yrittää (selvitä vaikeuksista) doofer = mikä tahansa sopiva gomer = vastustaja kaartotaistelussa (ilmavoimat) Gomer Pyle = tyrivä sotilas merijalkaväessä horse box = aliupseerimessi in the rattle = olla vaikeuksissa Room pysy poissa tehohoidostani. Satiirisessa kirjassa väitettiin, että geriatriset potilaat elivät paremmin, kun heitä ei hoidettu liikaa, kun taas sairaalan tehohoito vei heidät nopeasti hautaan. Kuva: Reuters/Lehtikuva Grafiikka: Markku Mujunen

7 ruotuväki 6/2011 reportaasi 7 Kuvat: Tiia Turunen Koirien koulutus saattaa välillä yltyä jopa riehakkaaksi. Vartti-koiralle koulutetaan, miten seurataan sivulla. Talo täynnä koiruuksia Hyvin koulutettu koira pystyy ilmaisemaan vihollisen pitkien matkojen päästä. Koirakoulutuksessa tärkeintä on selkeys ja mustavalkoisuus. Tiia Turunen Koirien haukunta kuuluu jo kauas kevättalvisessa säässä. Kainuun Prikaatin idylliseen metsikköön sijoitetun punarakennuksisen koiratarhan pihamaalta löytyy kymmenen varusmiestä ja sisältä seitsemän karvaisempaa asukkia. Kainuun Prikaatin lisäksi sotakoiria ja sotakoiraohjaajia löytyy myös Tykistöprikaatista Niinisalosta. Sotakoiraosastolla on kaksi henkilökuntaan kuuluvaa johtajaa, kersantti Jasu Honkila ja kersantti Mira Salminen, sekä kymmenen varusmiestä. Koira vaatii johdonmukaisuutta Kainuun Prikaatiin koiria tulee pääsääntöisesti Tykistöprikaatista. Siellä koiria koulutetaan lähinnä sotilaspoliisien tarpeisiin. Kainuussa koirien ja varusmiesten koulutuksessa keskitytään ennemmin sissitoimintaan. Joskus uudet koirat ovat niin sanottuja ongelmakoiria, jotka ostetaan yksityisiltä ihmisiltä. Entisillä omistajilla on yleensä ollut jonkinasteisia pitovaikeuksia tai koiraa ei olla osattu käsitellä oikein. Täällä koirat pääsevät virikkeelliseen ympäristöön ja ne saavat paljon liikuntaa, jolloin ongelmat loppuvat omia aikojaan, kertoo Jasu Honkila. Huhta painottaa, että koirien koulutuksessa tärkeintä on eräänlainen mustavalkoisuus ja johdonmukaisuus. Koirille opetetaan selkeästi mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Koirat käsittävät hyvin nopeasti, mistä saa palkinnon ja mistä ei. Johdonmukaisella ja pitkäjänteisellä koulutuksella koirat haluavat tehdä niiltä vaadittuja asioita, Honkila valottaa. Vihollisten ja esineiden ilmaiseminen on hyvä esimerkki koirien työstä taistelukentällä. Koirat tunnistavat myös esimerkiksi polun yli vedettyjä ansalankoja ja voivat varoittaa niistä ohjaajiaan. Koira haistaa kyllä vihollisen maastossa kauaskin. Meidän täytyy vain osata lukea koiran signaaleja, sotakoiraohjaajavarusmiehet kertovat. Koirat ainakin lukevat herkästi ihmisiä. Varusmiehet vaihtuvat osastolla melko usein, ja koirat ovat oppineet tunnistamaan kohta kotiutuvat varusmiehet. Koiratkin gonahtavat palveluksen lopussa. Ne alkavat kokeilla rajojaan enemmän, etenkin nuoremmat, virnistelevät koirien ohjaajat. Sotakoiraohjaaja pistää koiran etusijalle Sotakoiraohjaajan päivä alkaa heti aamulla. Kaksikymmentä yli seitsemän varusmiehet tekevät ilmoituksen, jonka jälkeen koirat viedään lenkille. Vilkkaana koirarotuna saksanpaimenkoirat vaativat jokapäiväisen lenkin vähintään kerran päivässä. Lenkkien pituus vaihtelee kahden ja seitsemän kilometrin välillä. Honkila painottaa motivaatiota ja vastuun ottamista sotakoiraohjaajan tehtävissä. Varusmiehet ovat selvästi sisäistäneet sen olennaisen, mistä heidän palveluksessaan on kyse ja ovat ylpeitä tehtävistään. Vaikka kuinka olisi väsynyt esimerkiksi taisteluleirin jälkeen, täytyy koirasta huolehtia aina ensin, painottaa jääkäri Eemeli Puronaho. Varusmiehet hoitavat joka aamu myös päivittäisen tarhojen siivouksen ja huolehtivat, että koirilla on aina raikasta vettä saatavilla. Aamulenkkien ja yleisen huollon jälkeen ohjelmassa on erilaista koulutusta, esimerkiksi tottelevaisuutta, liikuntaa tai hiihtoa. Koiratarhoilla on koko ajan kaksi varusmiestä päivystämässä, Ovelta ei saa liikkua, ennen kuin annetaan lupa. A-Sona odottaa kiltisti käskyä. myös viikonloppuisin. Kymmenelle varusmiehelle kiinnioloviikonloppuja siis kertyy paljon, vähintään 15 koko palvelusajalta. Tämä ei tunnu koirataitureita kuitenkaan haittaavan. Vaikka kuinka olisi väsynyt esimerkiksi taisteluleirin jälkeen, täytyy koirasta huolehtia aina ensin Täällä on kyllä ihan mukavaakin olla viikonloppuisin, saa käydä koirien kanssa lenkillä ja olla ihan rauhassa, varusmiehet kertovat. Riittää, jos on silittänyt naapurin koiraa Sotakoiraohjaajakoulutukseen valitaan jokaisesta saapumiserästä kymmenen varusmiestä. Halukkaita tehtävään riittää, sillä viime vuonna hakijoita oli yli sata, joista noin 70 pyydettiin haastatteluun. Kokemusta koirista ei vaadita ennestään, vaan motivaatio ja omaaloitteisuus ovat valttia. Riittää, jos on vaikka vain silittänyt naapurin koiraa aikaisemmin, kommentoi jääkäri Tommi Kivioja. Huhta kertookin, että kokemuksen puuttuminen voidaan katsoa jopa eduksi. Ratkaisevinta on Sotakoiraohjaajien tehtäviin kuuluu päivittäinen lenkki koirien kanssa. hakijoiden motivaatio ja omistautuminen. Sotakoiraohjaaja on vastuussa eläimestään, joten osastoon ei haluta sellaisia, jotka eivät ole valmiita panostamaan. Jos koiran ohjaaja ei hoida tehtäviään kunnolla, koirien koulutustaso laskee nopeasti, Honkila huomauttaa. Koulutus sisältää aluksi paljon teoriaa aina koirien ensiavusta lähtien. Myös koirakoulutuksen teoriaa opetellaan ensin pulpetissa ja vasta sitten hihnan päässä. Meille opetettiin kaikkea kyyn puremien hoidosta koiranlukutaitoon ja niiden ruokintaan, varusmiehet kertovat.

8 8 ZEPPELIINIT ruotuväki 6/2011 Ilmailun alkuaikoina kehittymättömien lentokoneiden sijaan taivasta hallitsivat suurikokoiset ilmalaivat. Saksalaiset kiinteärunkoiset zeppeliinit olivat aikakauden suurimmat ja suorituskykyisimmät ilma-alukset. Tavanomaisia kuumailmapalloja jykevämmät ilmalaivat olivat suorituskyvyltään aikansa kuninkaita. Olemme kaikki nähneet, miten kaasuilmapallo lähtee karkuun kädestä ja nousee korkeuksiin. Se tuskin aiheuttaa kenessäkään yli kymmenvuotiaassa suurta ihmetystä. Sen sijaan Helsingin olympiastadionin kokoinen ilmapallo on eksoottisempi näky. Vuonna 1936 ensilentonsa lentänyt LZ 129 Hindenburg oli maailman suurin ilmalaiva. Kiinteärunkoinen alus oli 245 metriä pitkä ja halkaisijaltaan yli neljäkymmentä metriä. Se rakennettiin ilmalaivojen kulta-aikana, jolloin taivasta hallitsivat epävakaiden lentokoneiden sijaan valtavat, alumiinirunkoiset alukset. Mutta missä ne ovat nykyään? Ilmalaivat olivat aikansa ilmiö Ilmalaivojen kulta-ajan katsotaan alkaneen vuoden 1900 kesäkuussa, kun Zeppelin LZ1 suoritti onnistuneesti ensilentonsa. Kyseessä oli ensimmäinen onnistunut zeppeliinin prototyyppi. Se aloitti kehityskulun, joka teki ilmalaivoista aikansa tehokkaimman kuljetusmuodon niin matkustaja- kuin rahtikuljetuksissa. Zeppeliinit on nimetty alan pioneerin, kreivi Ferdinand von Zeppelinin mukaan. Kreivi Zeppelin kehitti ilmalaivoja uudella ajatuksella, jossa perinteisen ilmapallon sijaan alukselle rakennettaisiin suuri ja kestävä kiinteä runko. Tähän tarkoitukseen hän teki nostokaasulle alumiinisen kuoren, joka rakennettiin metallisen kehikon varaan. Se salli huomattavasti kuumailmapalloja suuremmat ilma-alukset, joihin pystyi kiinnittämään voimakkaampia moottoreita. Tämä erotti zeppeliinit pienemmistä, rungottomista ilmalaivoista (ns. blimpeistä). Alusten nostavana kaasuna käytettiin aluksi pelkkää vetyä, koska helium oli vielä tuohon aikaan harvinaista luvun alun jälkeen ilmailu kehittyi nopeaa vauhtia. Vuonna 1909 maailman ensimmäinen kaupallinen lentoyhtiö DELAG aloitti toimintansa. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Euroopan ilmatilassa matkusti yli kaksikymmentä zeppeliiniä. Ne olivat aloittaneet kaupallisen matkustajalentoliikenteen. Ensimmäiset pommikoneet saapuvat Ensimmäinen maailmansota häiritsi kaupallista liikennettä, mutta siitä huolimatta zeppeliinejä valmistettiin tuolloin enemmän kuin koskaan. Yhteensä Saksan armeija hankki zeppeliinejä 95 kappaletta. Valtaosa ilmalaivoista valjastettiin joko pommituksiin tai tiedusteluun. Varsinkin sodan alkuvaiheessa niiden uhat olivat hyvin vähäiset. Ajatus vaikuttaa nykyisen sodankäynnin kannalta absurdilta. Yksittäinen zeppeliini saattoi olla jalkapallokenttää suurempi maali mille tahansa ilmatorjunnalle tai lentokoneelle. Zeppeliinit täynnä syttymisherkkää vetyä, joten yksittäinen hyvä osuma riitti tuhoamaan koko ilmalaivan. Pitää kuitenkin ottaa huomioon, ettei zeppeliineillä ollut säätilan ja omien lastentautiensa lisäksi merkittäviä uhkia. Nykynäkökulmasta zeppeliinit olivat tehottomia varsinkin pommitustehtävissä. Aluksilla ei ollut kunnollisia tähtäyslaitteita, navigointi oli kehittymätöntä ja pommilastit huomattavan pieniä. Ensimmäisessä maailmansodassa ilmatorjunta ja lentokoneet eivät olleet riittävän kehittyneitä ollakseen uhka ilmalaivoille. Pienitehoisilla hävittäjäkoneilla kesti lähes viisikymmentä minuuttia nousta zeppeliinien tasalle kolmen kilometrin korkeuteen. Myöskään ilmatorjunta ei useimmiten yltänyt ilmalaivojen korkeuden tasalle. Kun vuonna 1916 ilmatorjunnan tehokasta ampumakorkeutta, valonheittimiä ja ammuksia kehitettiin, myös zeppeliinien lentokorkeutta täytyi nostaa ja rakennetta kehittää. Ilmalaivat, lentokoneet ja ilmatorjunta kärsivät kaikki useista lastentaudeista. Lento-operaatiot olivat usein vain yksittäisiä ja sää rajoitti kaikkien ilma-alusten toimintaa. Zeppeliinien suorittamilla pommituksilla Lontooseen oli lähinnä psykologinen vaikutus, eivätkä vaikutukset teollisuuteen tai siviiliväestöön olleet samalla tavalla merkittäviä kuin toisen maailmansodan pommitukset. Ne kuitenkin pakottivat englantilaiset varautumaan pommitusten uhkaan, mikä sitoi huomattavan määrän armeijan resursseja. Tästä huolimatta zeppeliinit olivat pitkään ainoita realistisia ilma-aluksia pommituksiin. Alkeelliset lentokoneet eivät pystyneet kantamaan pommilasteja ennen sodan myöhempää vaihetta. Myös ensimmäisen maailmansodan jälkeen ilmalaiva oli pitkään ainoa väline pitkän matkan siirtymisiin ja raskaiden kuormien liikuttamiseen ilmateitse. Myös zeppeliinien tekniikka oli kehittynyt huimasti. Ne olivat yhä taloudellisempia, luotettavampia ja parhaimmillaan lähes yhtä nopeita kuin lentokoneet. Kokeiluja ja kaukomatkoja Ensimmäinen maailmansota oli monella tapaa tuhoisa suurille ilmalaivoille. Niitä tuhoutui yhteensä yli kuusikymmentä. Versailles'n rauhassa Saksan ilmavoimat hajotettiin. Tämän jälkeen Saksan armeija ei enää ottanut zeppeliinejä käyttöönsä, osittain nopeammin kehittyvän lentokonetekniikan ansiosta. Siviilikäytössä ne palasivat nopeasti taivaalle. Tämä tapahtui paitsi Saksassa, myös Yhdysvalloissa. Saksassa DELAG alkoi liikennöidä myös Tukholmaan, ja Yhdysvallat tilasi Saksasta sotakorvauksena Zeppelin-tehtailta yhden LZ 126 ilmalaivan. Yksikään vakuutusyhtiö ei suostunut tarjoamaan vakuutusta Euroopasta Amerikkaan lentävälle zeppeliinille, sillä ilmalaivat eivät olleet ennen ylittäneet Atlanttia. Tästä huolimatta aikansa modernein saksalainen ilmalaiva matkasi ongelmitta Yhdysvaltoihin hieman yli kolmessa päivässä. Ilmalaivan nimeksi annettiin USS Los Angeles ja se palveli matkustajaliikennettä myös Tyynellä valtamerellä. 200-metrinen alus palveli lähes ongelmitta ja se purettiin taloudellisen tilanteen takia Kreivi Ferninand von Zeppelin kuului kiinteärunkoisten ilmalaivojen tärkeimpiin kehittäjiin. Zeppeliinit on nimetty hänen mukaansa. Ilmalaiva Graf Zeppelinin menestys noteerattiin myös ulkomailla, jossa sille jopa painettiin postimerkkejä.

9 ruotuväki 6/2011 ZEPPELIINIT 9 Ensimmäisten zeppeliinien runko haki vielä muotoaan. Kiinteä runko mahdollisti zeppeliineille huomattavasti suuremman koon ja nostovoiman. Kuva: Bain News Service Kaupallisen käytön lisäksi myös asevoimat kiinnostuivat zeppeliineistä. Yhdysvallat kokeili itse rakentamiaan ilmalaivoja esimerkiksi etsintätehtävissä. Eksoottisimpia kokeiluja oli ilmalaivojen USS Akron ja USS Macon valjastaminen lentäviksi lentotukialuksiksi, jotka kantoivat onnistuneesti muutamaa kaksitasolentokonetta mukanaan. Tähän tehtävään oli valittu pieniä kaksitasokoneita, jotka voitiin nostaa ilmalaivan rungon sisälle. Molemmat lentokoneiden kantoon soveltuvat ilmalaivat tuhoutuivat myöhemmin onnettomuuksissa, eikä käyttökelpoista kokeilua koskaan sovellettu tositilanteessa. Zeppeliinien nousu ja tuho Saksassa ilmalaivat kasvoivat suuremmiksi kuin koskaan. LZ 127 Graf Zeppelin oli aikakauden menestyneimpiä aluksia. Se oli 236-metrinen ilmalaiva, joka kykeni saavuttamaan ilmassa 128 kilometrin tuntivauhdin. Se suoritti matkustajalentoja yli valtamerien ja valtioiden välillä. Suosion saavuttaneelle ilmojen jättiläiselle ei ollut vaikea kerätä sponsorointia maailmanympärysmatkalle vuonna Matka kesti yhteensä 21 päivää, joista kaksitoista oli tehokasta lentoaikaa. Graf Zeppelin menestyi erinomaisesti. Se oli varma verrattuna moniin muihin aluksiin ja se matkusti ympäri maailmaa lähes kaikissa sääoloissa. Graf Zeppelin kulki myös Helsingin ylitse vuonna Tämä kerta jäi maamme ainoaksi zeppeliinivierailuksi seuraavaksi 74 vuodeksi. Graf Zeppelin loi uskoa suurempiin ilmalaivoihin. Vuonna 1936 valmistui kaikkien aikojen suurin ilmalaiva, LZ 129 Hindenburg. Siihen liitetään myös zeppeliinien kultakauden loppu. Maailmansotien välissä Saksaa koskettivat yhä laajat talouspakotteet. Tuohon aikaan Yhdysvallat oli maailman merkittävin heliumin tuottaja ja olisi ollut käytännössä ainoa valtio, joka olisi pystynyt tarjoamaan tarvittavan määrän heliumia suurimpiin zeppeliineihin. Saksalaiset joutuivat käyttämään heliumin sijaan syttymisherkkää vetyä, joka oli äärimmäisen epäturvallista, mutta tarjosi zeppeliineille suuremman nostokyvyn. 14 kuukautta ensimatkansa jälkeen Hindenburg kohtasi tuhonsa. Onnettomuuden syy on yhä epävarma, muttan aluksen laskeutuessa Yhdysvaltain Lakehurstin kentälle sen sisällä ollut vety syttyi yhtäkkiä palamaan. Valtava alus muuttui hetkessä tulipalloksi. 36 henkeä vaatinut onnettomuus ei ollut uhreiltaan suurin ilmalaivaturma, sillä USS Akronin turma oli vaatinut yhteensä 73 uhria. Hindenburgin tuhoutumisen taloudelliset kustannukset olivat kuitenkin valtavat. Turma osoitti, ettei zeppeliinien epävakaus ollut tekniikan kehittymisestä huolimatta parantunut. Toisen maailmansodan koittaessa metallirakenteiset, suuret zeppeliinit purettiin ja niiden runko käytettiin uudelleen lentokoneiden rakentamiseen. Kuherruskuukausi oli loppunut. Nostokaasuna käytetty vety teki alkuaikojen ilmalaivoista räjähdysherkkiä. Nykyaikainen Zeppelin NT on edeltäjiään pienempi. Uuden teknologian ansiosta se on myös huomattavasti vakaampi, puolirunkoinen ilmalaiva. Raimond Spekking / Wikimedia Commons / CC-BY-SA-3.0 GFDL Hiljaiselo ja uusi sukupolvi Vaikka kiinteärunkoiset zeppeliinit astuivat hintansa ja epävakautensa vuoksi historiaan, ilmalaivojen käyttö on jatkunut pienemmässä mittakaavassa näihin päiviin saakka. Toisessa maailmansodassa Yhdysvallat hyödynsi heliumia käyttämällä sitä ilmalaivoissa, joilla ei ollut kiinteää runkoa. Ne partioivat usein rannikoilla ja suojasivat kauppa-aluksia saksalaisilta sukellusveneiltä. Ilmalaivat sopeutuivat tähän erinomaisesti, sillä sukellusveneet eivät havainneet niitä, mutta ilmasta näkyvyys veden alle oli hyvä. Myös ilmalaivat ilman kiinteää runkoa kykenivät ylittämään sodan loppuvaiheessa Atlantin ja niiden ominaisuudet soveltuivat moniin tehtäviin, joihin lentokoneet eivät välttämättä pystyneet. Ilmalaivojen käyttö onnistui sodassa hyvin. Yhdysvallat rakensi yhteensä 134 ilmalaivaa saattamaan kauppa-aluksiaan. Ne osallistuivat toisinaan myös miinanraivaukseen ja -etsintään, kuljetukseen sekä muihin tehtäviin. Vaikka ilmalaivat olivat huomattavasti zeppeliinejä pienikokoisempia, niiden koko ylitti silti 75 metriä ja maksiminopeus oli parhaimmillaan 125 kilometriä tunnissa. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat luopui ilmalaivoistaan. Kiinteärunkoisia zeppeliinejä ei valmistettu missään Hindenburgin tuhon jälkeen ja ilmalaivoista tuli nopeasti historiaa. Muutamat kaupalliset yhtiöt käyttävät yhä rungottomia ilmalaivoja mainostarkoituksissa. Esimerkiksi saksalainen Zeppelin Luftschifftechnik on valmistanut myös neljä kappaletta matkustajakäyttöön soveltuvia Zeppelin NT -malleja, jotka tekevät säännöllisiä kierroslentoja perinteisen ilmalaivakaupungin Friedrichshafenin yläpuolella. Ne ovat ensimmäisiä puolirunkoisia ilmalaivoja pitkän tauon jälkeen. Kallistuva öljy on herättänyt kiinnostusta ilmalaivojen käyttöönottoon esimerkiksi rahtikuljetuksissa. Ilmalaivat ovat laivoja nopeampia ja huomattavasti lentokoneita ekologisempia, eikä nykyisin nostokaasuna käytettävä helium ole syttymisherkkä. Tähän mennessä teknologia ei kuitenkaan ole ollut tarpeeksi kehittynyttä niiden hyödyntämiseen. Ilmalaivojen toinen tuleminen antaa yhä odottaa itseään. Ilmalaivat Suomessa ovat harvinaisuus Suomessa ilmalaivat ovat olleet äärimmäisen harvinaisia. Graf Zeppelinin lento Helsingin yli on ainoa kerta, kun täysrunkoinen ilmalaiva on ollut Suomessa. Tämän lisäksi ilmalaivat ovat vierailleet vain muutaman kerran maassamme. Suomalaisia ilmalaivoja on ollut ainakin yksi. Ilmailun veteraani Peter Lindholm sai koulutuksen ilmalaivan lentämiseen yli kaksikymmentä vuotta sitten, kun pienyrittäjä tarvitsi mainostarkoitukseen hankitulle ilmalaivalleen lentäjän. - Ilmalaivan oli ostanut jämsäläinen taidekauppias vuonna Kyseessä oli pienempi, mainostarkoituksiin käytetty ns. blimppi, jossa oli siihen aikaan edistyksellinen fly by wire -ohjaus. Nykyiseen verrattuna se tietenkin oli vanhanaikainen ja häiriöherkkä, kaksipaikkainen ilmalaiva. Lensin ilmalaivalle tarvittavan kurssin ja siirtolennon Englannista Suomeen, Lindholmkertoo. Ilmalaiva ei kuitenkaan saanut mainostajilta suurempaa innostusta, eikä sen pito ollut taloudellisesti kannattavaa. Aluksen kohtalo oli sama kuin useilla sen vanhemmilla tovereilla. Se vaurioitui myrskyn aikana, eikä ollut enää lentokuntoinen.

10 10 kentällä ruotuväki 6/2011 lyhyesti Enemmän naishakijoita palvelukseen Vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen hakeutuu yhä enemmän naisia. Tänä vuonna naishakijoita oli 682, viime vuonna taas 555. Osastoupseeri, kapteeni Timo Miettinen Maavoimien Esikunnasta arvioi, että osa määrän kasvusta selittyy normaalilla vuosittaisella vaihtelulla. Toisaalta puolustusvoimat on nyt ollut esillä mediassa muun muassa Siilasmaan raportin ja puolustusvoimien uudistuksen kautta, mainitsee Miettinen. Aluetoimistoissa pidetään huhtikuussa valintatilaisuudet, joissa naiset määrätään palvelukseen pääasiassa talven ja kesän 2012 saapumiseriin. JTa Ammuntoja ei rajoiteta Santahaminassa Vaasan hallinto-oikeus on välipäätöksellään keskeyttänyt täytäntöönpanon päätöksestä, jolla rajoitettaisiin reserviläisten ja vapaaehtoisten ammuntoja Santahaminassa. Rajoituksia oli vaatinut siviilihenkilö. Keskeytystä vaati Maavoimien Esikunta. Päätöksellä olisi esikunnan mukaan puututtu puolustusvoimien oikeuteen määrätä alueensa toiminnasta. Ympäristölupien hakemista alueelle lykätään esimerkiksi meluntorjuntasuunnitelmien valmistumattomuudesta johtuen. Asian käsittely nyt olisi saattanut sitoa alueen käytön usean vuoden ajaksi, taustoittaa sotilaslakimies Anne Kolari. PRu Vaikuta uusiin varomääräyksiin Pääesikunnan henkilöstöosasto kysyy reserviläisten mielipidettä puolustusvoimien varomääräyksien kehittämiseen. Kehitysehdotuksia suunnitteluun voi esittää 10. huhtikuuta asti. Kokeilun kohteena on Yleiset varomääräykset aseiden ja ampumatarvikkeiden käsittelyssä - varomääräys. Varomääräysten uusiminen on jatkuvaa työtä. Ne on tarkistettava säännöllisesti saatujen kokemusten perusteella sekä ennen uusien aseiden tai toimintatapojen käyttöönottoa, kertoo majuri Olli Ohrankämmen. Tuloksia tullaan hyödyntämään varomääräyksien päivittämisessä. JHe Sotapeli testasi taistelusuunnitelman Täydennyskurssin sotaharjoitus tarjosi haastavia tilanteita. Vapaaehtoisen upseerikoulutuksen suosio on säilynyt tasaisen vahvana. Petri Ruohio Te olette kuin siiamilaiset kaksoset ilman kosketusyhteyttä, valistaa reserviläisten harjoitusta valvova luutnantti, kun yhteistyö pataljoonan esikunnassa ei ole pelannut suunnitellusti. Helmikuussa Haminassa käydyssä aliupseerista upseeriksi reservissä -kurssin sotapelissä yhteistyön merkitys korostui. Sotapelin aikana harjoitukseen osallistuneet reserviläiset saivat kuvan siitä, millainen hälinä pataljoonan esikunnassa on silloin, kun vihollisen mekanisoitu prikaati hyökkää päälle. Sotapeli on tyypillinen tapa testata esikunnan taistelusuunnitelman ja johtamisprosessin toimivuutta, kertoi täydennyskurssin johtaja, majuri Jouni Ruotsalainen. Reserviupseerikoulun ilmatorjuntapatterin majoitustilat pyöräytettiin harjoitusta varten aivan uuteen uskoon. Punkat kasattiin tupien nurkkiin, jotta ne eivät olisi pataljoonan komentokeskuksen eli viestilaitteiden, karttojen ja paperiarkkien kansoittaman pöytärykelmän tiellä. Tavoitteena vaativammat tehtävät Haasteita harjoituksessa riitti, sillä suurin osa sotureista oli tehtävissä, joista heillä ei ole ollenkaan aiempaa kokemusta. Siviilissä rahoitusalalla työskentelevä reservin ylikersantti Pertti Helaniemi piti esikunnan kokonaisuudesta vastaavan pataljoonaupseerin tehtävää ainakin tarpeeksi haasteellisena. Koko ajan saa mukavasti turpiinsa, myhäili Helaniemi harjoituksen tauottua hetkeksi. Viikon pituiseen harjoitukseen hän oli erittäin tyytyväinen. Itsensä saa laittaa täysillä peliin. Erityisesti paineensietokyky on laitettu koetukselle, Helaniemi totesi. Minulla on kokemusta vain Merivoimien Esikunnassa toimimisesta. Maavoimien toimintaan tutustuminen olikin painavimpia syitä kurssille hakemiselle. Luonnollisesti myös upseerin arvon myötä muuttuva sodanajan sijoitus on tärkeä asia, Helaniemi summasi kurssille lähtemiseen inspiroineita seikkoja. Reservin ylikersantti Sari Huotari ja kersantti Jussi Helminen tutkimassa tiedustelukarttaa ylikersantti Pertti Helaniemen seuratessa tarkkaavaisena. Peliryhmä haastaa ajattelemaan Kun kenttäpuhelin pataljoonan komentopaikaksi muokatussa tuvassa soi, ei langan toisessa päässä suinkaan ollut maastossa taisteleva sotilas. Viestilaitteiden johdot kulkivat ilmatorjuntapatterin lattiaa viistäen tupaan, jossa majaili lisää reserviläisiä viestilaitteiden kimpussa. Kyseessä oli harjoituksen peliryhmä, joka vastasi esikuntien selvitettäväksi tulevista tilanteista. Peliryhmän jäseniksi olivat päässeet aiempien kurssien reserviläiset. Henki harjoituksissa on hyvä ja samalla saa itsekin kertausta omaan sodan ajan tehtävään, kertoi peliryhmän kokonaisuudesta harjoituksessa vastaava reservin vänrikki Tomi Sankari. Peliryhmä saa parhaimmillaan sekoitettua mukavasti esikunnan toimintaa. Hirttonaruako he siellä pyytävät, huudahti viestiupseeri kysyvästi, kun kenttäpuhelimesta kaikuva joukkueen irtautumistunnus on jäänyt hieman epäselväksi. Puolustustaistelun tauottua on Kuva: Lassi Häkkinen vuorossa tiukkaakin tiukempi palaute, johon myös peliryhmä ottaa osaa. Tilaisuus on äärimmäisen keskusteleva, reserviläiset kyselevät ja kyseenalaistavat. Varusmiesharjoituksiin verrattuna aktiivisuus suorastaan hämmentää. Välillä pitää suorastaan toppuutella, kun he ovat niin innoissaan mukana, majuri Ruotsalainen naurahtaa. Kurssilla tasavarma suosio Aliupseerista reservin upseeriksi haluavien määrä on viime vuodet säilynyt tasaisena. Hakijoita on ollut parin sadan luokkaa, joista kurssille on valittu kolmisenkymmentä reserviläistä, kertoo Jouni Ruotsalainen. Yleisimpänä motiivina vuonna 2003 alkunsa saaneelle kurssille hakemiseen on kiinnostus reserviläistoimintaa ja maanpuolustusta kohtaan. Myös joitakin erikoistapauksia löytyy. Sodanaikaisiin lääkärin tai lakimiehen tehtäviin kouluttautuvia on ollut mukana kurssilla. Tämän lisäksi on koulutettu joitakin ATK -alan asiantuntijoita, Ruotsalainen luettelee. Mukaan ei pääse kuka tahansa, vaan kurssille otetaan aluetoimiston aloitteesta. Ketään ei haluta kouluttaa reservin upseeriksi ilman hänelle suunniteltua sodan ajan sijoitusta. Fyysistä kuntoakin kurssilaisilta vaaditaan, sillä reserviläisten täytyy olla esikuntatehtävien edellyttämässä metrin Cooper-vauhdissa. Tavoitteeseen on päästy hyvin. Kurssillemme tuleva 35-vuotias juoksee testissä keskimäärin metriä, majuri Ruotsalainen toteaa tyytyväisenä. Kurssin sisältö vastaa pitkälti varusmiesten suorittamaa reserviupseerikurssia. Pääsevätpä opiskelijat osallisiksi niin kurssijuhlasta kuin Kirkkojärven marssistakin. Ruotsalaisen mukaan tavoite marssilla on ollut vuosien saatossa kristallinkirkas. Kunhan ei viimeisenä tulisi maaliin. Lokakuussa aloittaneet täydennyskurssilaiset juhlivat kurssinsa päätöstä ru-kurssin 238 päättyessä tämän vuoden heinäkuussa. Ylennys reservin vänrikeiksi odottaa seuraavana itsenäisyyspäivänä. Suomen uusi miinantorjunta-alus on merikokeissa Yksi kolmesta Suomen italialaiselta telakalta tilaamasta miinantorjunta-aluksesta, MHC Katanpää lähtee maaliskuun aikana merikokeisiin, viimeisten satamakokeiden päätyttyä. Merivoimien esikunnan komentajakapteeni Kristian Isberg kertoo aluksen olevan kansainvälisesti uusinta luokkaa. Kyseessä on hyvin edistyksellistä teknologiaa. Muiden maiden miinantorjunta-aluksiin verrattuna Katanpää-luokkaan ollaan saatu viimeisimmät järjestelmät ja järjestelmäpäivitykset. Katanpää luovutetaan merivoimille ensi kesänä. IPe kolumni Älä rääy! suorittamistapa on yhdentekevä. Aivan kuten kuolemantuomiotakaan ei saa toimeenpanna kirveellä, ei aamuja saa toivotella karjumalla. Kunnian mies huomauttaa palveluksessa olevaa taistelijaa omasta reservöitymisestään tyylikkään diskreetisti. Oikea tapa on tämä: muodosta peukalolla ja nimettömällä nolla, vie se huulille ja puhalla. Suoritus on äänetön, mutta sitä voi tehostaa tietäväisellä virneellä. Onnistunut suoritus muistuttaa sitä tapaa, jolla venäläiset ilmaisevat olevansa hiprakassa. Tämä lienee sattumaa. Kuolemantuomiotakaan ei saa toimeenpanna kirveellä. Varusmies joutuu kääntämään katseensa katukivetykseen tavan takaa kuullessaan jonkun pelkurin päästävän ilmoille ilkikurisen huudahduksen aamuja! Tilanne on karannut käsistä. Huutelu täytyy laittaa kuriin. Tarvitsemme yhteiskuntasopimusta, jossa jokainen kansalainen sitoutuu herrasmiesmäiseen käytöskoodistoon. Ensimmäinen askel on jakaa ihmiset kahteen ryhmään. Ensimmäisellä ryhmällä ei ole oikeutta toivottaa aamuja. Siihen kuuluu suurin osa ihmisistä. Ensinnäkin, jos et ole suorittanut varusmiespalvelusta, älä huutele. Kun aamujen huutelijalta puuttuu henkilökohtainen kokemuspohja varusmiehen aamun harmaasta raskaudesta, on ilmoille kajautettu rääkäisy väistämättä sävyttynyt pahantahtoisuudella tai silkan tietämättömyyden aiheuttamalla ylemmyyden tunteella. Siispä suurin osa naisista, siviilipalvelusmiehet ja totaalikieltäytyjät, pidättäytykää. Myös niiden, joiden palvelusajan jälkeen euroviisuedustaja on ehtinyt vaihtua useampaan otteeseen, tulisi jättää aamujen huutelu nuoremmilleen. Toisaalta ongelma ei ole kovin vakava iäkkään väestöryhmän osalta. Heidän joukossaan mölyämiseen sortuvat lähinnä puliukot ja muut kokopäiväistä performanssia esittävät Kansaneläkelaitoksen kanta-asiakkaat. Ketkä sitten saavat toivotella aamuja? Esitän helppoa nyrkkisääntöä. Palveluksen loppumisen jälkeen oikeus huuteluun myönnettäköön ajanjaksoksi, joka on yhtä pitkä kuin armeijassa vietetty aika. Eli kuusi kuukautta palvellut reservin viidakkotaistelija tai lentävä sotamies saa kotiuduttuaan huomautella aamuista taisteluaan yhä jatkaville varusmiehille puolen vuoden ajan. Samaa logiikkaa soveltaen tullaan siihen oikeutettuun tulokseen, että vuoden miehet saavat nauttia kyseisestä huvista pisimpään. Se, että on oikeus tehdä jotain, ei kuitenkaan tarkoita, että teon Otto Kannisto >

11 ruotuväki 6/2011 kentällä 11 Varusmies tuo lasinsa pesuun palveluksessa Kohteliaat varusmiehet ovat mieluisia asiakkaita ravintolanpitäjille. Varusmiehet ovat merkittävä tulonlähde varuskuntakaupunkien ravintoloille. Otto Kannisto Vaikka varusmiehet pääsevätkin suhteellisen harvoin varuskuntavapaille, ovat he merkittävä tulonlähde monelle varuskuntakaupungin anniskeluravintolalle. Jos varusmiehet eivät kävisi, taloudelliset seuraukset olisivat hyvin merkittäviä. Varusmiehet ovat meille siis hyvin tärkeä asiakaskunta, kertoo Erja Kokko Pieni talo preerialla -ravintolasta. Pieni talo preerialla sijaitsee Hämeen Rykmentin läheisyydessä Lahdessa. Kokko kertoo, että vaihtelu varusmiesasiakkaiden määrässä on suurta. Keskimäärin ravintolassa vierailee noin kaksikymmentä varusmiestä päivässä. Kohteliaita asiakkaita ruotuväki 40 vuotta sitten Tiia Turunen Komentaja Pasi Rantakari siirtyy toukokuun alussa uusiin tehtäviin Merivoimien Esikuntaan strategisen suunnittelun sektorille. Tällä hetkellä Rantakari palvelee Kosovossa KFOR:n esikunnassa osastoesiupseerina Joint Impelementation Commissionissa. Rajaseudun karut olosuhteet kasvattavat poikansa sitkeiksi, koviksi ja neuvokkaiksi, on osattava ottaa luonnosta kaikki mahdollinen hyöty itselleen. On osattava olla osa luontoa. Siihen on suvun vuosittaisen perinteen. Hänellä on ihailtava erämiestaito, kyky aavistaa näkymätönkin liike korvessa. Nämä avut tekevät hänestä neuvokkaan, sisukkaan, taitavan ja urhean sissin, joita on alettu kouluttaa myös Lieksassa. Rajaseudun pojat ovat parasta sissiainesta. Näin arveli kapteeni Kari Saksela, joka valvoo Pohjois-Karjalan Rajavartioston Lieksan komppaniassa helmikuun 15. päivänä palvelukseen astuneiden 75 alokkaan sissikoulutusta. Parasta ainesta mitä tähän saakka on palvelukseen astunut, totesi Saksela. Pohjois-Karjalan Rajavartiostossa Onttolassa alkoivat syksyllä korjaustyöt ja sen vuoksi jääkärikomppaniasta osa joutui Lieksaan ja toinen osa Ilomantsiin rajakomppanioihin koulutettavaksi. Lieksan ryhmässä suurin osa Upseerin ammattiin päätymiseen on harrastusteni ohella vaikuttanut myös se, että kasvoin varuskunnassa ensimmäiset vuoteni. Partion ohella monipuolinen liikunta, veneily saaristossa sekä metsästys ja kalastus ovat olleet tärkeässä asemassa elämässäni. Lopulta myönteiset kokemukset varusmiespalveluksesta ja varsinkin sen jälkeisestä työharjoittelujaksosta "kesävänskänä" vahvistivat upseerin ammatin olevan sen oikean minulle. Nimeni on helppo liittää erityisesti rannikkotykistöön. Hain vapaaehtoisena Turun Rannikkotykistörykmenttiin varusmiespalvelukseen ja Kadettikoulussa aselajia valittaessa halusin takaisin rannikkotykistöön ja varsinkin Turun saaristoon. Vuonna 1998 rannikkotykistö, UUDPR ja silloiset merivoimat liitettiin yhteen, ja niin minäkin päädyin merivoimiin. Uusissa tehtävissäni keskeisin Ravintolat palvelevat varusmiehiä mielellään ja suorittamamme puhelinkysely paljastikin, että varusmiehet mielletään varsin kohteliaiksi asiakkaiksi. Varusmiehet ovat loistavia asiakkaita. Suurin osa tuo lasitkin keittiöön pesuun, toteaa Ari Mynttinen ravintola Känkkäränkästä. Pohjois-Valkealassa mainetta niittävä Känkkäränkkä on suosittu vierailukohde Karjalan Prikaatin varusmiesten keskuudessa. Mynttinen kertoo varusmiesten oleva merkittävä asiakasryhmä ravintolalle niin talvella kuin kesälläkin. Känkkäränkässä varusmiesten määrä vaihtelee runsaasti. Mynttisen mukaan aina sadasta kymmeneen prosenttiin koko illan asiakaskunnasta. Aki Hietala ravintola Hallin Jannesta on samoilla linjoilla Mynttisen kanssa. Varusmiehet ovat hyvin käyttäytyviä ja mukavia asiakkaita, jotka vain valitettavasti pääsevät käymään pikaisesti illalla johtuen lyhyistä iltavapaista, hän arvelee. Ravintola Hallin Janne sijaitsee Kuorevedellä ja on suosittu Ilmavoimien Teknillisen Koulun varusmiesten piirissä. Hietalan mukaan varusmiehiä on koko ravintolan vuosittaisesta asiakaskunnasta kahdesta neljään prosenttia. Toisinaan varusmiehiä saattaa kuitenkin olla illan asiakaskunnasta jopa 90 prosenttia. Varusmies suosii olutta Lieksassakin tehdään sissejä eteenpäin Keskiolutta kuluttavat varusmiehet pitävät varuskuntakaupunkien ravintoloita pystyssä. Varusmiesten kulutustottumuksia säätelee tiukka budjetti ja ravintolat pyrkivätkin houkuttelemaan alokkaista on Lieksasta, Pielisjärveltä ja muualta maakunnan rajaseudulta. Monet ovat metsätyömiehiä, pikkutilallisten poikia, kovan elämänkoulun käyneitä. He eivät häkelly, vaikka joutuvat yksin vaativaankin tehtyään syvälle maastoon. Sissin on osattava ottaa maastosta edut itselleen. Hänen on osattava käyttää luonnonolosuhteilta edukseen ja kääntää ne vastustajaa vastaan. Tähän tähtää koulutus. Ruotuväki 6/ Saariston poika ei hylkää rannikkoa haaste strategisessa suunnittelussa suorituskyvyn rakentamiseksi on se, että tulevaisuuden turvallisuusympäristön sotilaallisten, poliittisten ja taloudellisten kehitysnäkymien ennustaminen on vähintäänkin vaativaa nykyisellä muutosvauhdilla. Perusteellinen tutkimustyö antaa suunnittelulle kuitenkin mahdollisimman hyvät perusteet. Työuraani mahtuu lukuisia upeita ja unohtumattomia kokemuksia ja elämyksiä, mutta kaksi on yli muiden; rannikkotykistön ensimmäisen MTO-85:n laukaisu, sekä Turun Rannikkopataljoonan komentajan tehtävien vastaanotto. heitä asiakkaiksi erilaisten alennusten avulla. Esimerkiksi ravintola Känkkäränkässä annetaan alennuksia varusmiehille kaikista tuotteista. Varusmiehet tilaavat useimmiten olutta, joskus myös drinkkejä ja ruokaa. Meillä onkin alennukset varusmiehille pizzasta ja hampurilaisista, kertoo Erja Kokko. Myös muista ravintoloista kerrotaan keskioluen olevan varusmiesten suosikkilistan kärkipäässä. Komentaja Pasi Rantakarin hienoimpia kokemuksia on ensimmäisen MTO- 85:n laukaisu rannikkotykistössä. Kuva: Lassi Häkkinen Kuva: Ruotuväki Kuva: Peter Karlsson NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Heikki Kauppinen, yliluutnantti. 59 TOIMENKUVA Puolustusvoimien päämeteorologi PALVELUSPAIKKA Tikkakoski KOULUTUS Luonnontieteiden kandidaatti, luonnontieteiden opettaja JOTAIN MUUTA, MITÄ? Aina on mahdollista päästä eteenpäin ja löytää ratkaisu. Töitä pää pilvissä Tiia Turunen Tikkakoskella Ilmavoimien Esikunnan operatiivisella osastolla työskentelee harvinainen ilmestys: puolustusvoimien ainoa oikea meteorologi. Heikki Kauppinen päätyi puolustusvoimiin töihin hieman sattumalta. Kaksikymmentä vuotta puolustusvoimien meteorologina työskennellyt Kauppinen oli aiemmin töissä Ilmatieteen laitoksella Helsingissä. Hän huomasi puolustusvoimien etsivän meteorologia ja haki tehtävää ilman sen kummempaa suunnitelmaa. Tammikuussa 1991, samana aamuna kun Persianlahden sota alkoi, hänelle soitettiin ilmavoimista ja onniteltiin paikasta. Vaikka kyseessä oli luultavasti puhdas sattuma, puhelinsoitto jäi mieleen. En oikeastaan muistanut koko hakua enää. Sattuma oli jännä ja hyvinkin mieleenpainuva, Kauppinen muistelee. Tehtäviä laidasta laitaan Säätiedot ovat elinehto monelle toiminnolle puolustusvoimissa. Puolustusvoimien sääpalvelutarve on mittava ja edelleen kasvussa, sillä esimerkiksi jokainen lentosuoritus tarvitsee tuekseen säätietoja. Ilmavoimien lisäksi tykistö on yksi perinteinen säätiedon käyttäjä. Tykistö ampuu pitkien matkojen päähän, joten esimerkiksi tuulet vaikuttavat ammusten lentoratoihin, Kauppinen mainitsee. Meteorologin tehtävän ensisijaisena tavoitteena on turvata puolustusvoimille sen tarvitsema sääpalvelu, joten jatkuva yhteydenpito on osa toimenkuvaa. Lisäksi kansainvälinen yhteistyö muun muassa Naton kanssa on Kauppisen vastuulla. Puolustusvoimat tekee yh- ASUINPAIKKA teistyötä etenkin Ilmatieteen laitoksen kanssa. Lentosäähän liittyen Finavia on toinen merkittävä toimija, hän taustoittaa. Kauppinen kouluttaa lisäksi muun muassa lentäjiä, merikadetteja ja lentosääaliupseereita. Sääaliupseereiden tehtävänä on tehdä havaintoja säästä ja sen muutoksista. Säätietojen oikeellisuus on elinehto lentoturvallisuuden kannalta, joten tehtävät vaativat tarkkuutta, Kauppinen painottaa. Säässä kuin säässä ei lennetä TIKKAKOSKI Toimintakentällä riittää työtä myös hieman erikoisissa oloissa. Kauppinen kouluttaa merikadetteja, joiden tehtävissä haasteet eroavat huomattavasti ilmavoimien ja tykistön toiminnasta. Lähden mukaan koulutuspurjehdukselle, sillä kadettien täytyy osata tehdä tarvittaessa omat sääennusteensa merellä, Kauppinen innostuu. Turvallisuus menee kaiken edelle, sillä ihmishenget ovat korvaamattomia ja koneet kalliita. Jäätävä sade tai sumuinen sää ovat kaikkein pahimpia. Jos näkyvyys on huono esimerkiksi sumuisen sään takia, lennot jätetään lentämättä, Kauppinen kertoo. Ilmavoimien lentotoiminnan erityspiirteenä on hävittäjäkaluston rajallinen mahdollisuus käyttää varakenttiä. Tavallinen liikennekone voi aina tarvittaessa laskeutua hyvin kaukana olevalle varakentälle, mutta hävittäjällä se ei ole mahdollista pienen polttoainereservin takia. Sotilasilmailusta pääosa on koulutusta, joten lentäjien koulutustaso vaihtelee. Siksi sotilasilmailussa on myös tiukemmat säärajat kuin siviilipuolella. Sääpalvelun luotettavuus on ensiarvoisen tärkeä asia.

12 12 kentällä ruotuväki 6/2011 Maavoimat päivittää raketinheittimiä Heitinten kantama, tarkkuus ja varmuus parantuvat. Päivitetyt heittimet saadaan käyttöön vuonna Tuomas Hämäläinen Maavoimat hankkii raskaan raketinheittimen MLRS M270 ammunnanhallinnan järjestelmäpäivityksen. Hankinta kattaa yhteensä 22 raketinheittimen ammunnanhallintajärjestelmän päivittämisen ja maksaa noin 40 miljoonaa euroa vuosien aikana. Päivitettävät raketinheittimet ovat tela-ajoneuvoja, joiden pääosat ovat alusta, aseosa ja ammunnanhallintajärjestelmä. Heittimen M993-tyyppinen alusta perustuu Bradley-taisteluajoneuvoon, johon on asennettu M269-raketinheitin. Raketit ovat tavanomaisten putkien sijasta asennettu kasetteihin, joihin mahtuu kuusi rakettia. Heittimeen on mahdollista asentaa kaksi kasettia rinnakkain. Heitin on varustettu 500 hevosvoiman vesijäähdytteisellä dieselmoottorilla. Maksiminopeus tiellä on 64 ja maastossa 35 kilometriä tunnissa. Raketinheitin painaa lataamattomana noin 20 tonnia ja ladattuna noin 25 tonnia. Ohjelmisto ja käyttölaite päivitykseen Raketinheittimestä päivitetään ammunnanhallintaohjelmisto ja siihen kiinteästi liittyvä käyttölaite. Ohjelmiston päivitys mahdollistaa uudentyyppisten ampumatarvikkeiden ampumisen. Uusilla ampumatarvikkeilla saadaan pidempi kantama sekä tarkempi ja varmempi vaikuttaminen halutussa kohteessa. Maksimikantamaksi tulee yli 70 kilometriä. Kantaman ja tarkkuuden kohentuminen lisää järjestelmän kustannustehokkuutta. Tarkkuuden osalta voidaankin käyttää ilmaisua Raskaasta raketinheitin MLRS M270:stä päivitetään ammunnanhallintaohjelmisto ja siihen kiinteästi liittyvä käyttölaite. Kuva: Puolustusvoimat 70 km sniper rifle. Voidaan sanoa, että vähemmällä enemmän, kertoo hankepäällikkö, everstiluutnantti Harri Uusitalo Maavoimien Esikunnasta. Paremman tarkkuuden myötä tehtävän suorittamiseen ei tarvita samaa määrää ampumatarvikkeita kuin aikaisemmin. Tarkkuus lisää samalla varmuutta siitä, että haluttu vaikutus on täsmällisesti oikeassa paikassa. Päivittäminen lisää kokonaisuudessaan ammunnanhallintajärjestelmän elinjaksoa. Nykyisen järjestelmän tuki päättyy vuonna Pitkäjänteinen suunnitelma Hanke on toteutettu pitkäjänteisen suunnitelman mukaisesti. Päivitetyt raketinheittimet otetaan sen mukaisesti käyttöön maavoimissa vuonna Hanketta on aikanaan lähdetty rakentamaan siten että kokonaisuus rakentuu tietyissä vaiheissa. Ensin perusjärjestelmä ja seuraavaksi ammunnanhallintajärjestelmän päivittäminen, jolla suorituskyky siirretään halutulle tasolle. Nyt olemme tuossa vaiheessa. Jatkossa keskitymme ampumatarvikeperheen hankkimiseen, josta on käynnissä selvitysvaihe, Uusitalo setvii. Järjestelmäpäivityksen valmistaja Lockheed Martin kouluttaa suomalaisen Millog Oy:n henkilöstön päivittämällä kaksi ensimmäistä raketinheitintä. Hankinnan työllistämisvaikutus on noin työtuntia. Järjestelmän käyttöönotto ja koulutuksen aloittaminen on toteutunut hyvin Tykistöprikaatissa. Osaamisen taso on korkealla, ja henkilöstö on erityisen innostunutta toimimaan meille uuden järjestelmän kanssa, Uusitalo kehuu. huomio! verkossa Ruotuväki uusille verkkosivuille Iskuyrityksestä voi seurata pakit. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta on palkintona elokuvalippu. Kuva: Meira Nevalainen Jukka Lehtinen Ruotuväen verkkosivut kokivat kasvojenkohotuksen. Ruotuväen uudet sivut kuuluvat puolustusvoimien suureen hankkeeseen, joka on aloitettu jo vuonna Merkittävimpiä uudistuksia on se, että Ruotuväen sivut käyttävät samaa pohjaa puolustusvoimien sivujen kanssa. Näin sivut saatiin yhtenäistettyä visuaalisesti ja rungollisesti samaan käyttöjärjestelmään puolustusvoimien sisällä.tämä helpottaa verkkosivujen päivittämistä huomattavasti. Näin koodaaminen, joka on ollut pakollista vanhojen sivuja muokkaamisessa, jää kokonaan pois. Siirtymällä yhteiseen käyttöjärjestelmään myös Ruotuväen sivut ovat nyt toimintavarmalla pohjalla. Uudet sivut ovat saatu selkeämmiksi ja käyttäjäystävällisemmiksi.verkkosivuilla ei näy enää tekstimuotoista lehteä, vaan uudet lehdet julkaistaan vain pdf-muodossa, joka on erittäin helppo lukea tietokoneelta. Näin ne ovat yhtenäisessä ja helposti käsiteltävässä mallissa. Ruotuväen uudet sivut saivat uuden, selkeämmän ilmeen. Tilaaja voi ilmoittaa netitse osoitteenmuutoksista. Myös uudet tilaajat voivat tilata lehden verkkosivujen välityksellä. Valittavissa on määräaikais- ja kestotilaus, jonka lisäksi myös ilmaisen näytenumeron tilaaminen on mahdollista. Verkkosivuilta löytyy apua myös Ruotuväkeen varusmiespalvelukseen haluaville. Sieltä löytyy tietoa miten haluamaansa tehtävään voi hakea ja milloin hakuaika alkaa. Sivuilta löydät myös osoitteen, johon hakemuksesi voit postittaa. Valmiina ajankohtaiseen tiedonantoon Kuva: Markku Mujunen Ruotuväen verkkouutiset palvelevat puolustusvoimista kiinnostuneita päivittäin. Ruotuväki seuraa kokoajan muuttuvaa maailmaa tarkkaavaisin silmin ja korvin. Esillä ovat ajankohtaiset tapahtumat ympäri maapallon, mutta ennen kaikkea puolustusvoimien piiristä. Uusilla verkkosivuilla voit myös antaa risuja tai ruusuja Ruotuväen toimitukselle. Voit kommentoida uutisointia tai antaa vinkkejä aiheista, joista meidän pitäisi uutisoida. Myös sivuston uudesta ilmeestä voi antaa palautetta. Ruotuväen entinen verkkotoimittaja ja nykyinen Helsingin Sanomien graafikko Ville Volanen toivoisi etusivun erottuvan rohkeammin muista puolustusvoimen etusivuilta löytyvistä puolustushaarojen ja -laitosten sarakkeista. Uudet sivut nivoutuvat selkeästi osaksi puolustusvoimien sivustoja ja sisältökokonaisuutta. Ilmeisesti tämä on haluttu linjaus ja tarkoituksena yksinkertaistaa sivuston hallintaa ja rakennetta sekä ylläpitoa tulevaisuudessa, Volanen kommentoi. Volanen toivoo myös Ruotuväen verkkoon tuottamille uutisille vahvempaa näkyvyyttä niin etusivulla kuin Uutiset-sivulla. Ruotuväen verkkopalvelua kehitetään kuitenkin päivittäin ja mietinnässä on uusia ratkaisuja parantaaksemme lukukokemusta.

13 ruotuväki 6/2011 vapaalla 13 Kuvat: Jukka Lehtinen Armeija ei ole mitään herkkua, mutta hyvin täällä on parin vaikean viikon jälkeen kuitenkin mennyt. Aamuisin joutuu vain heräämään liian aikaisin, Teemu Pukki tuumii. Espanjan viheriöiltä armeijan vihreisiin Teemu Pukki jalkapalloilee kasvattavien Espanjan-vuosien jälkeen Suomessa. Tuomas Hämäläinen Hyökkääjä Teemu Pukki pelaa nykyään Helsingin Jalkapalloklubissa, mutta vielä viime kesänä hän oli Sevillan organisaatiossa Espanjassa. Pukki lähti tammikuussa 2008 Veikkausliigan KooTeePeestä jalkapallon perässä ulkomaille ja palasi elokuussa 2010 takaisin Suomeen monta kokemusta rikkaampana. Pukki kokee kasvaneensa Espanjassa ihmisenä "isoin askelin". Äiti oli mukana ensimmäisen vuoden, mutta sen jälkeen mies joutui asumaan yksin. Nuorten maajoukkueissa useasti esiintynyt Pukki oppi sujuvasti espanjan kielen. Jalkapalloilijana hän kehittyi kokonaisvaltaisesti. Kehityin taktisesti ja etenkin fyysisesti, koska en ollut Suomesta lähtiessäni täysin vielä kasvanut. Kasvoin iän myötäkin, vaikka emme fyysisesti paljon treenanneetkaan, Pukki sanoo. Vyölle karttui esiintyminen Espanjan pääsarjatasollakin. Pukki debytoi Sevillan paidassa Racingia vastaan tammikuussa ihmistä oli katsomassa. Se oli iso juttu ja kovimpia saavutuksiani. Sain jopa maalipaikan mutten onnistunut. Harmi, että hävisimme, Pukki muistelee. Tuntemusten vaihtelua Pukki on aiemmin käynyt lukiota puoleen väliin asti. Olen miettinyt, että kävisin sen armeijan jälkeen iltalukiossa loppuun. Pukki pääsi pelaamaan ensimmäisen kautensa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelanneen reservijoukkueen Sevilla Atléticon riveissä. Maaliahne, nopea, tekninen ja hyvän pelikäsityksen omaava hyökkääjä sai säännöllisesti peliaikaa ja viimeisteli kauden aikana kolme maalia. Pukki harjoitteli samalla edustusjoukkueen kanssa. Luotto tuleviin peleihin ykkösjoukkueen paidassa oli kova. Näytti hyvältä, että pääsisin pelaamaan edustuksessa, mutta jokin tyssäsi. En tiedä vieläkään, mikä. Viisi kuukautta treenasin joka päivä edustuksen mukana, mutta yhden pelaamani ottelun jälkeen en saanut enää luottoa. Siitä piti keskustella, mutta espanjalaiseen tapaan asiaa ei jälkikäteen juuri selitelty. Kaudesta muodostui haastavampi. Alkukauden jälkeen Pukki ei saanut enää oikein reservijoukkueessakaan peliaikaa. Taustalla oli kaksi valmentajanvaihdosta. Harjoitukset sujuivat Pukin mielestä hyvin, mutta peleissä ei näyttöpaikkoja tarjottu. Välillä mietin, miksi teen tätä, vaikken hyödy mitään. Treenasin vaikka kuinka hyvin, mutta en saanut mahdollisuutta peleissä. Joskus motivaatio oli heikompi ja tuntui ettei mikään auta, mutta yritin vain treenata täysillä. Suomeen ja armeijaan Peliajatta jäänyt Pukki katsoi parhaaksi ratkaisuksi palata elokuussa 2010 Suomeen ja HJK:hon. Oli hyvä päätös tulla Suomeen. Espanjassa oli loppuvaiheessa vaikeaa, mutta täällä sai pään takaisin kuntoon. Pääsen pelaamaan Suomen parhaassa joukkueessa, ja minulla on mahdollisuudet päästä takaisin ulkomaille. Lokakuussa mies pystyi lisäksi aloittamaan varusmiespalveluksen Urheilukoulussa Lahdessa. Palveluksen aikana Pukki on omasta mielestään pystynyt harjoittelemaan jalkapalloa kohtuullisen hyvin, vaikka tärkeitä fyysisiä treenejä on jäänyt väliin. Sinänsä armeija kuitenkin vähän haittaa, kun ei ihan joka treeniin pääse. Stressaa, etten pysty täysin keskittymään jalkapalloon. Onneksi pääsen ennen kauden alkua pois, huhtikuussa kotiutuva jääkäri toteaa. tupavisa 1. Mitä sanaa Elias Lönnrot ehdotti sähkön suomenkieliseksi nimeksi 1840-luvulla? 2. Mikä oli ensimmäinen laite, jolla voitiin tuottaa sähkövirtaa? 3. Mitä watti mittaa? 4. Kuinka monta joulea on yksi kilowattitunti? 5. Milloin kehitettiin ensimmäinen sähköauto? 6. Millainen on keijusalama? 7. Minkä niminen on suomalaisten ja karjalaisten muinainen ukkosen jumala? 8. Mitä meripihkan keksittiin tekevät antiikin Kreikassa ja Roomassa? 9. Kuka oli ensimmäinen antiikin filosofi, jonka tiedetään tutkineen sähköilmiöitä? 10. Minkä niminen sähköilmiö on kuvassa? vastaukset 1. Lieke, 2. Sähköpari, 3. Sähkön tuottamaa tehoa, J, , 6. Pilvessä ylöspäin nousevia himmeitä valoilmiöitä, jotka esiintyvät normaalisti pieninä ryppäinä, 7. Ukko ylijumala, 8. Se sähköistyy helposti hangatessa, 9. Thales Miletoslainen, ekr, 10. Jacobin portaat

14 14 vapaalla ruotuväki 6/2011 elokuvat ooppera Sanctum Ohjaus Alister Grierson Pääosissa Richard Roxburgh, Rhys Wakefield, Alice Parkinson, Ioan Gruffudd, Dan Wyllie Ensi-ilta Howl Huuto Ohjaus Rob Epstein, Jeffrey Friedman Pääosissa James Franco, Todd Rotondi, David Strathairn, Jon Hamm Ensi-ilta Pimeys, ahtaat paikat, hukkuminen. Alister Griersonin ohjaustyö Sanctum puhuttelee ihmisluonnon alkukantaimpia pelonaiheuttajia. Sanctumin vastaavan tuottajan pallilta löytyy mammuttielokuvistaan tunnettu James Cameron. Elokuva kertoo sukeltajaryhmästä, joka joutuu tutkimusretkellään säppiin maanalaiseen luolastoon suorastaan chileläisessä hengessä. Tuloväylän sulkeuduttua ryhmällä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä etsimään ulospääsyä tutkimattomilta suunnilta. Pätkän alku ei ole kovin lupaava. Vastenmielisen huono dialogi kukkii ja syventyminen 17-vuotiaan Joshin (Rhys Wakefield) huonoon isäsuhteeseen tuntuu teennäiseltä. Vauhtiin päästyään elokuvasta kuitenkin sukeutuu kutkuttava luonnon oma realitykilpailu, jossa voittajalle on tarjolla ei enempää eikä vähempää kuin oman hengen säilyttäminen. Richard Roxburgh tekee hienon roolin vanhana sukeltajakonkarina, jonka koti ei ole maan päällä vaan hänen iät ajat tutkimissaan luolissa. Suuria tähtiä elokuvassa ei ole ja luultavasti aivan selkeästä syystä. Päärooli on annettu luolastolle, joka näyttäytyy 3D-tekniikan ansiosta erityisen jylhänä. Sanctum on ihan kelpo elokuva omassa genressään. Käsikirjoituspuolen luovemmilla ratkaisuilla siitä olisi saatu suorastaan eeppinen selviytymistarina. Leffa on kuitenkin oiva esimerkki siitä, että 3D-teknologiaa voidaan käyttää hyvin ilman, että se on elokuvan itseisarvo. Petri Ruohio Isän tyttö -oopperassa pohdittiin niin Suomen historiaa kuin yhden perheen ihmiskohtaloitakin. Kuvassa Riikka Rantasen esittämä Anna ja Jaakko Kortekankaan esittämä Urho jakavat herkän hetken. Isän tyttö palauttaa juurille Kuva: Kansallisooppera/Stefan Bremer Howl Huuto on elokuva, joka jokaisen pitäisi nähdä. Se kertoo Allen Ginsbergin runoteoksesta Huuto ja muita runoja vastaan käydystä oikeustaistelusta. Myöhemmin kirjallisuuden klassikoksi noussutta teosta pidettiin ilmestyessään yleisen moraalin vastaisena ja kirjallisesti merkityksettömänä. Juonta kuljetetaan monella tasolla, vaikka aihe onkin näennäisen yksinkertainen. Tapahtumapaikat vaihtelevat oikeussalin, kerrostaloasunnossa nauhoitettavan haastattelun ja vääristyneen unimaailman välillä. Näistä keskeisin on unimaailma, joka kuvaa animaation avulla itse runon tapahtumia James Francon tulkitessa lyriikoita Ginsbergin alkuperäiselle ääntämykselle ja tyylille uskollisesti. Franco on Ginsberginä loistava. Hänestä hehkuu runoilijan herkkyyttä ja haavoittuvaisuutta. Roolisuoritus onkin suorastaan Oscarin arvoinen. Myös Ginsbergin kustantajan lakimiestä esittävä Jon Hamm suoriutuu urakastaan kunniakkaasti Ginsbergin lisäksi elokuvassa nähdään myös muita beat-sukupolven legendoja kuten Jack Kerouac ja Neal Cassady. Huuto on sivuhahmokastinsakin ulkopuolella mainiota ajankuvaa. Huutoa vastaan käytävä oikeusjuttu kertoo oivasti ajan moraalikäsityksestä ja sananvapauden kehityksestä. Niin sanottujen asiantuntijoiden kiemurtelu näiden yrittäessä selittää runon sanomaa ja vertauskuvia, on kerrassaan nautittavaa katsottavaa. Otto Kannisto Kansallisoopperassa esitetään tänä keväänä Olli Kortekankaan säveltämää, kantaesityksensä vuonna 2007 saanutta Isän tyttö -oopperaa. Eduskunnan Savonlinnan opperajuhlille Suomen 100-vuotisen yleisen äänioikeuden kunniaksi tehty tilaustyö kuvaa maamme historiaa yhden perheen kautta 1940-luvulta 2000-luvulle. Ooppera Isän tyttö sai alkunsa, kun Suomen ensimmäisistä vaaleista tuli kuluneeksi 100 vuotta, kertoo Kansallisoopperan päädramaturgi Juhana Koivisto. Oopperan säveltäjäksi valittiin tärkeiden säveltäjien joukkoon vasta noussut Kortekangas. Heti oopperan ensiesityksen jälkeen 2007 Isän tyttö todettiin Kortekankaan parhaimmaksi sävellykseksi. Aikaisemmin moderneista sävellyksistään tunnettu Kortekankaan tyylin todettiin sopivan juhlaoopperaan hänen sävellettyään aikaisemmin melodisen ja aiemmasta tyylistään poikkeavan oopperan. Kortekangas päätti kirjoittaa itse koko oopperan ja avukseen hän sai kirjailija Mikael Brahamin. He päättivät siihen, että tarina täytyy kertoa ihmisten kautta. Ooppera Suomesta Isän tyttö on koskettava kertomus elämän vaikeuksista ja voitoista. Jopa oopperaan vihkiytymätön ensikertalainen löytää varmasti paljon samaistumiskohtia esityksestä. Oopperan erikoisuus ja hienous on siinä, että historiaa ei esitetä tapahtumina vaan ihmisten taustalla vaikuttamassa. On hyvin oleellista, että oopperassa hypitään aikatasolta toiselle. Aikakauden tulevat esille myös musiikissa, esimerksiksi 60- luvun kohtauksissa kuullaan reipasta työväenmusiikkia. Jokaiselta aikakaudelta nousee esille jokin teema, 50-luvulla elämää hallitsevat sodan jättämät arvet ja samalla tulevaisuuden toivo jälleenrakennuksen muodossa. Kaupungistumisen ja kansainvälistymisen ohella työväenliikkeen nousu kuohuttavat perhe-elämää 60-luvulla ja 90-luvun alussa koetaan uudelleen laman kurimus. Isän tytössä eletään oopperaksi harvinaisen pitkä ajanjakso. Oopperan erikoisuus ja hienous on siinä, että historiaa ei esitetä tapahtumina vaan ihmisten taustalla vaikuttamassa, maalailee Koivisto. Tarina kolmessa sukupolvessa Tarinassa seurataan naisten elämää kolmessa sukupolvessa. Päähenkilö on itseään etsivä Anna, jonka sodassa kaatunut isä Urho ilmestyy hänelle eräänlaisena muistikuvana elämän ollessa kovaa. Ainoa muisto mikä Annalla on isästään on rintamalta kirjoitettu kirje, jossa Urhoisä antaa vastasyntyneelle tyttärelleen elämänohjeita ja on tunnelmassa läsnä koko oopperan ajan. Koko Annan sotkuinen perheelämä kietoutuu tavalla tai toisella kaatuneeseen Urhoon. Annan äiti, Siiri, on vakuuttunut, että hän ja Anna selviävät kahdestaan kovaa työtä tekemällä ja pitämällä yhtä. Siirin suunnitelma toimiikin, kunnes 60-luvun lopulla Anna lähtee mukaan vasemmistolaiseen toimintaan ja tuomitsee samalla äitinsä yrittäjäelämän. Annan tytär Veera kertoo taas uudesta sukupolvesta ja samalla uudesta Suomesta. Hän on fiksu ja elää uutta juppi-sukupolven elämää johtamalla perheyritystä jatkuvan kasvun periaatteella. Lama kuitenkin pudottaa Veeran kovaa ja korkealta; hän joutuu mielisairaalaan yritettyään itsemurhaa. Oikeastaan oopperassa nähdään vain yksi hahmo, Suomineito. Kaikki kolme eri sukupolven edustajaa muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka kaikkine muutoksineen ja ristiriitaisuuksineen on se, mistä Suomessa on kysymys, Koivisto kiteyttää. Tiia Turunen levyt Pelle Miljoona & JJU: Halki ajan ja rakkauden Sound of Finland Pelle Miljoonan ja JJU Jäljelle Jääneet Unelmat jousiensemblen yhteistyön tuloksena syntynyt albumi yhdistää mielenkiintoisesti punkia kamarimusiikkiin. Suomipunkin veteraanin klassikkokappaleiden sekaan on sujautettu roima annos mausteita klassisen musiikin maustekaapista. Levylle on koottu 12 Pellen hittiä, joista osan tuntevat kaikki ja osa on tuntemattomampia. Orkesterinjohtaja Esko Eirolan sovitukset saavat kappaleisiin syvyyttä ja vievät ne aivan uusiin ulottuvuuksiin. Joissain kappaleissa jousiyhtye iskee kuin tykistökeskitys alusta alkaen, toisissa kappaleissa taas jouset rakentuvat johtotekijäksi salakavalasti kuin tarkk'ampuja. Kappaleiden lyriikat sisältävät tuttua Pelle Miljoonan sanomaa: villiä hippimeininkiä, palavaa rakkautta ja kapinallista punkkarihenkeä. Sanomaa tukevat erinomaiset välisoolot sekä Pellen karismaattinen laulutyyli. Erityisesti pariminuuttinen päätösraita Hyvää yötä maailma suorastaan värisyttää kappaleen teeman yhdistyessä hypnoottiseen jousimusiikkiin. Levy itsessään jää kuitenkin tasapaksuksi. Jos kuulija ei satu olemaan kiihkeä pellemiljoonalainen, ei levyllä ole alun jälkeen paljoa tarjottavaa, kappaleet kun ovat perin samanmittaisia ja -tempoisia. Kappaleiden teemat pyörivät harmittavan lähellä toisiaan, eikä edes levyn ainoa uutuusveisu, Rakkauden karavaani, tuo levylle juuri mitään lisäarvoa. Yksi vauhtiralli tai pidempi tunnelmanmaalailu olisi tuonut kiekolle sen kaipaamaa vaihtelua. Jopa ikivihreä Moottoritie on kuuma on hidastettu kädenlämpöiseksi. On valtava sääli, ettei paperilla hienoa ideaa uskallettu viedä loppuun asti. Näin radikaalisti erilaisten musiikkilaatujen sekoittaminen yhteen on ehdottomasti hyvä idea, jota pitäisi tutkia laajemminkin. Jan Telford ja Lauri Pajunen Petri Nygård: Kaikki tai ei mitään Open Records Petri Nygård ratsastaa 2000-luvun alun jälkeisten hiljaisten vuosien jälkeen taas suosionsa aallonharjalla. Hän tarjoaa uudella albumillaan Kaikki tai ei mitään juuri sitä, mitä levyn nimikin lupaa. Nygård antaa joillekin kaiken, toisille ei mitään. Hän jakaa musiikillaan ihmisten käsitykset jyrkästi kahtia. Petri sanoo asiat, kuten hän albumin avauskappaleessa Mee kyykkyyn ilmaisee, "suoraan, niin ei tarvii arvailla". Nygård ei arkaile mitään ja heittää harvinaisella tavalla riimejä monille aroistakin asioista. Hänen iskevä, rivo ja kirosanoja säästelemätön tapa vetoaa varsinkin nuoriin. Nygård iskee taas sanan säilällä niitä, jotka hänen kritiikkinsä ansaitsevat. Petri laittaa varsinkin BB-kohujulkkikset kyykkyyn. Koira ei yllätä karvat ovat tallella. Perusasioihin, viinaan ja seksiin, keskittyvä musiikki on taattua Nygård-tavaraa. Naisia esineellistetään ja julkkiksia haukutaan, mutta huumorin varjolla. Petrin albumilla vierailevat bändit ja muutamat raskaammatkin kappaleet piristävät kokonaispakettia oivalla tavalla. Lord Est on mukana radiokanavien hittisuosikiksi nousseessa dancepohjaisessa levyn helmessä Selvässä päivässä ja heittää omat rennot mausteensa tarttuvaan kertosäkeeseen. Petri myös lainaa muilta materiaalia mielenkiintoisesti. Lukuisat nuorison suosimat sanonnat esiintyvät monin paikoin ironisestikin levyllä, ja esimerkiksi biisissä Jatkoille käytetään hauskasti Pitbullia suomeksi käännetyllä "Motellille hotellille jatkoille" -heitolla. Muutamia sekunteja kestävät Skit-vedot ovat epämääräisyydessään pelkkää täytettä. Niitä lukuunottamatta levy on persoonallista rautaa. Petrin lokakuussa 2009 alkanut comeback ei ollut turha. Tuomas Hämäläinen

15 ruotuväki 6/2011 PETE PARKKONEN 15 Pete Parkkonen, 21, tunnetaan laulajana, jonka käänteistä viihdelehdet kertovat vähän väliä. Pete Parkkonen konsertoi Upinniemen varuskunnassa ystävänsä Antti Merisalon kanssa. Harvinaisempi keikka ja minulle tosi hieno tilaisuus merikappelissa. Tila on äänen puolesta loistava, Parkkonen kehui ennen konserttia. teksti TUOMAS HÄMÄLÄINEN kuvat LASSI HÄKKINEN taitto MARKKU MUJUNEN Erinäiset julkaisut raportoivat Parkkosen elämästä jopa armeijaaikana, vaikka musiikkirintamalla onkin auttamatta hiljaisempaa. Esimerkiksi miehen yleneminen tykkimieheksi ylitti uutiskynnyksen. Samoin monissa jutuissa kohistiin Parkkosen siirrosta Kaartin Soittokuntaan. Miten tähän on tultu? Parkkonen nousi kertaheitolla pinnalle vuonna 2008 Idols-laulukilpailusta. Monien muiden tapaan Parkkonen päätti lähteä paineetta katsomaan, mihin siivet kantavat. Suuria menestysodotuksia ei useiden tuhansien osallistujien joukossa ollut. Lähdin vain kokeilemaan, mutta tavoitteet alkoivat pikkuhiljaa nousta. Semifinaaliin ja siitä finaaliin... Loppuvaiheessa jännitys kohosi jo melko korkealle, Parkkonen sanailee. Kuulostaa ihan luonnolliselta. Kukapa ei olisi paineen alaisena, kun yhtäkkiä naama on useiden satojen tuhansien ihmisten nähtävillä, kilpailu on kovaa ja tuomarit kyttäävät jokaista virhettä korva höröllään? Se on yks kaks eteen tulevana asiana kova paukku, kuten Parkkonen ilmaisee. Kaikista ei Idolsin kaltaiseen rumbaan laulajan lahjoista huolimatta ole. Myös Parkkosen kilpailuun osallistumista edelsi pitkä ja analyyttinen harkinta. Keskustelin kaverien ja perheen kanssa kuukausitolkulla, osallistunko. Pohdimme kilpailun hyviä ja huonoja puolia. Hyvä ystäväni Harri Pekkarinen sanoi, että "jos et mene, niin suutun". Oli sitten mentävä, Parkkonen naureskelee. Mies toteaa, että onneksi osallistui eikä syyttä. Kiharassa, puolipitkässä hiustyylissä nähty nuorukainen teki tuomareihin vaikutuksen värikkäällä persoonallaan ja vahvalla lauluäänellään. Kansakin kiinnostui energisestä ja valoisasta Petestä. Tuloksena oli lopulta finaalipaikka, kilpailun kolmas sija ja Parkkosen nousu tähtiin. Ei pelkkää glamouria Parkkonen huomauttaa painokkaasti, ettei Idols ole pelkästään sitä liitoa ja iloittelua, mitä televisiossa useimmiten näkyy. Todellisuudessa kilpailijat puristetaan suorituskykyjensä äärirajoille. Idols oli kolme kuukautta todella kovaa rutistusta. Kaikki saatiin minusta irti. Aamulla herättiin kahdeksalta ja parhaimmillaan treenattiin vielä kymmeneltä illalla. Paljon muutakin oli kuin sitä, että käydään vähän jäähallissa katselemassa, millainen paikka on kyseessä. Siitä huolimatta Parkkosella ei ole Idolsista ollenkaan negatiivista sanottavaa. Mitään miinusmerkkistä kilpailussa ei mielestäni ole. Monet haukkuvat Idolsia leimaksi, mutta itse en sitä niin näe. Idols oli aikamoinen sirkus mutta myös mahtava ponnahduslauta uralleni. Sain tosi hyviä kokemuksia ja opin todella paljon lyhyessä ajassa, Pihtiputaan pienestä kunnasta kotoisin oleva Parkkonen analysoi. Parkkonen paljastaa katsoneensa Idolsia myös aiempina tuotantokausina ennen osallistumistaan ja seuranneensa kilpailussa menestyneitä artisteja. Musiikista kiinnostuneena laulukilpailuja on hauska katella. Finaalien lisäksi seuraan ainakin alun. On hauskaa katsoa, kun 1500 tyyppiä menee kilpailuun vain päästäkseen sanomaan mammalle moikka. "Pihtiputaan poika" myöntää harkinneensa osallistumista jo vuoden 2007 Idolsiin, jolloin hän oli 17- vuotias. Äiti kuitenkin sanoi, että älä mene vielä vaan myöhemmin. Jälkeenpäin miettien en olisi ollut silloin vielä niin kokenutkaan. Hyvä, että tottelin äitiä. Finaalipaikka riitti Parkkosen mukaan Idolsin kolmossija ei jäänyt harmittamaan eikä haitannut hänen jatkoaan millään lailla. Kilpailun voitto ei olisi taannut yhtään sen siloisempaa tietä jatkossa. Ei ollut oikein väliä, kuka kärkikolmikosta minä, Anna Puu vai Koop Arponen kisan voittaa. Kaikilta olisi tullut ihan samalla lailla levyjä. Voiton sijaan oli tärkeintä olla mahdollisimman oma itsensä ja pitää pää kylmänä. Arponen voitti kilpailun, mutta itse asiassa toiseksi sijoittuneen Puun esikoislevy on myynyt kolmikosta parhaiten. Parkkosen First Albumia on myyty yli kappaletta, mikä oikeuttaa Arposen ensimmäisen levyn tapaan kultalevyyn. Puun artistinimeä kantava neitsytalbumi on kuitenkin takonut tuplaplatinaa noin painoksen myynnillään. Suomen kieli uppoaa hyvin Suomen kansaan. En ole vain itse vielä tajunnut sitä, Parkkonen vitsailee. Onnekas mies Idolsin jälkeen Parkkonen on julkaissut kaksi albumia, keikkaillut runsaasti ja esiintynyt lukuisissa tv-ohjelmissa ja tilaisuuksissa. Viimeisin aluevaltaus oli loppuvuonna 2010 Nelosella esitetty Kuorosota-ohjelma, jossa Parkkosen edustama Pihtiputaan kuoro sijoittui toiseksi. Nyt Parkkonen käy armeijaa asuinkaupungissaan Helsingissä Santahaminan varuskunnassa, jonne hän sai siirron käytyään peruskoulutuskauden Upinniemessä. Parkkonen valittiin Kaartin Soittokuntaan laulajaksi. Olin onnekas. Soitin Santahaminaan kesken kokouksen, jossa etsittiin päälaulajaa, Parkkonen iloitsee. Keikkoja Parkkonen tekee varusmiespalveluksen aikana pari kolme kuukaudessa. Tulevaa levyä varten hän myös työstää kappaleita. Pyrin tekemään biisejä vähän väliä, että niitä kasaantuisi ja olisi helppo tehdä valintaa levylle. En tiedä, milloin levy tulee, mutta musiikillinen linja tulee kuitenkin yhtenäistymään enemmän rockiksi, aiemmin varsinkin rockin ja popin välillä palloillut mies paljastaa. Aivot olen jättänyt portille. Ei tarvitse kuin seurata käskyjä. Tyyny on pään alla ja ruoka pöydässä. Kun on hyvä tupa ja hyvät kaverit, niin selviää pahoistakin paikoista. Samaa salaattiahan olemme kaikki, analysoi Parkkonen armeijaelämäänsä. Missään vaiheessa ei ole pää hajonnut tai alkanut puristaa. Armeija on tavallaan rentouttavaa ja minulle lomaa, kiireiseen elämään tottunut Parkkonen miettii. Parkkosen nimikirjoitukset olivat merikappelikonsertin jälkeen kysyttyä tavaraa. Silloin tällöin kadullakin tullaan nimmareita pyytämään. Baareissa porukka on vielä uskaltavaisemmalla päällä. Alkaa lapsenlapsia löytyä ja niin edelleen, nykyään Helsingissä asuva mies heittää.

16 16 takakansi ruotuväki 6/2011 potretti Kolmas sukupolvi RUK:ta Ilkka Penttinen Haminan Reserviupseerikoulun Kannatusyhdistyksen ja oppilaskunnan tilat ovat hiljaisia. Kahdesti vuodessa järjestettävän reserviupseerikurssin välissä Haminan kasarmi on ainakin ulkoisesti hiljaisempi ja myös oppilaskunnan päämajana toimiva Kanakoppi toimii säästöliekillä. Kannatusyhdistyksen toiminnanjohtaja, oppilaskunnan kunniajäsen, everstiluutnantti evp Eero Lauri löytyy toimistostaan, missä toiminta ei ole rauhoittunut. Lauri pitää yllä kannatusyhdistyksen toimintaa, minkä ideana on oppilaskuntatyön jatkuvuuden varmistaminen ja kurssin aikaisen toiminnan tukeminen. Pitkän sotilasuran käynyt mies osoittaa, miten Reserviupseerikoululla on hyvin erityinen asema ja perinteet. Vaikka kurssin aikana onkin kiireistä myös harrastuksille jää vapaa-aikaa. Kesällä otetaan mamman kanssa pitempi purjehdusreissu välillä Virojoki Ahvenanmaa. Sekin tietty reserviupseerikurssin loputtua, Lauri naurahtaa. Raivaamista ja koptereita Eero Lauri aloitti sotilasuransa varusmiespalveluksen jälkeen vuonna 1975 Kadettikoulussa. Tästä alkoi monivaiheinen palvelus puolustusvoimissa, joka jatkui aina vuoteen 2005 saakka, jolloin reserviin siirtynyt Lauri astui RUK:n kannatusyhdistyksen toiminnanjohtajan pestiin. Väliin mahtuu useita eri tehtäviä, joista Lauri erottelee helikoptereiden kanssa tekemänsä tutkimustyön. Toinen erikoisala oli raivaustoiminta, joka alkoi, kun Korialta löydettiin joesta huomattava määrä räjähteitä. Huomasin olevani haastavan raivaajaprojektin johtaja muutaman vuoden, ilman että olen koulutettu pioneeri. Siitä selvittiin ja noin räjähdettä tai sellaiseksi epäiltävää tuotetta hävitettiin jokipohjasta. RUK:n juhlakirjasta löytyy myös Laurin käsiala. Useamman vuoden kestänyt työ oli hidasta, sillä sukeltajia pystyi olemaan vedessä vain yksi kerrallaan. Se vaati laajaa viranomaisyhteistyötä ja Lauri palkittiin työstään pioneeriansiomitalilla. Se oli yksi pieni juttu, kuten kopteritkin, siinä pitkässä historiassa, mitä "intissä" on tullut tehtyä. Aatteen säilömistä ja taloudellista tukea Haminassa asuvalla Laurilla on aina ollut Reserviupseerikouluun erityinen suhde, mikä ulottuu kauas työhistoriaan. Hänen siirryttyä Kymen Jääkäripataljoonaan vajaaksi vuodeksi suoraan Kadettikoulusta, hänet oltiin jo korvamerkitty RUK:n puolelle, jossa Lauri palveli vuoteen 1985 saakka. Hän palasi myöhemmin RUK:n palvelukseen, ensin jalkaväkilinjan johtajana ja organisaatiomuutoksen myötä ensimmäisenä reserviupseerikurssin johtajana. Ei sillä paljoa tarvitse elvistellä, mutta se on minulle tärkeä asia. Eero Lauri esittelee ruutiukkolauman työn tuloksia RUK-museon tykkihallissa. Reserviupseerikoulun Oppilaskunnan Kannatusyhdistyksen toiminnanjohtajana suuremmat projektit ovat jatkuneet. Esimerkiksi sotilaskotiauto Varvaran käyttöönotto ja RUK:n juhlakirja ovat pitäneet miehen kiireisenä. Työ pitää sisällään myös esimerkiksi osallistumisen oppilaskunnan ohjaamiseen kuraattorin tukena. Meidän roolimme on aatteellinen ja taloudellinen. Aate on pitkälti RUK-museon sisällä. Taloudellisuus on siinä, että kurssi toisensa perästä saa suurin piirtein samanlaiset mahdollisuudet päästä lama-ajoista yli. Nousukautena ei polteta aivan kaikkea. Se toimii kuin pienen pojan hammaskartta: Kolo siellä, kolo täällä ja hyvin menee. Laurin tunnollinen suhtautuminen tehtävään on osittain henkilökohtainen. RUK-museon käytävällä hän esittelee meille esillä olevan kolmen miehen valokuvat. Isäni mukaan olen ensimmäinen upseeri tasavallan armeijassa kolmannessa sukupolvessa. Kaikki kolme ovat palvelleet täällä Haminan RUK:ssa. Ukki opetti ratsastusta, isä panssaritorjuntaa, minä kranaatinheitinhommia ja vähän muutakin. Siinä on sellainen historiallinen kuorma, josta olen äärimmäisen ylpeä. Myös tyttäreni on käynyt tämän talon ja vaimokin tekee täällä töitä, Lauri naurahtaa. Hän korostaa monia tahoja, jotka ovat jokaisen kurssin työn takana. Yrittäjät ovat tulleet vastaan, kun on tehty oppilaskuntatyötä ja heitä muistetaan meidän puoleltamme. Nämä ovat pienen paikkakunnan etuja, joita isommallakin voi saada, mutta täällä se yhdessä tekemisen meininki on se kova juttu, Lauri kertoo. Hän puhuu häpeilemättä omien juuriensa tärkeydestä ja omasta suhteestaan Reserviupseerikouluun. Ei sillä paljoa tarvitse elvistellä, mutta se on minulle tärkeä asia. Eero Lauri Asuinpaikka: Hamina Ammatti: Upseeri Koulutus: Varusmiespalvelus Uudenmaan Rakuunapataljoona , RUK 148, Upseerin virkatutkinto 1978, Yleisesikuntaupseerin virkatutkinto 1987 Sotilasarvo: Everstiluutnantti evp (evp ) Nykyinen tehtävä: RUK:n Oppilaskunnan kannatusyhdistyksen toiminnanjohtaja vuodesta 2005 lähtien. Kuvat: Lassi Häkkinen poiminta Kenraali Basso osana Lasten Musiikkijuhlia Henri Ågren Kenraali Basso on kouluikäisille suunnattu musiikkinäytelmä, joka kuvastaa puolustusvoimien arkea. Kuva: Puolustusvoimat/Jarno Riipinen Laivaston Soittokunta ottaa ohjelmistoonsa aikaisemmin pääkaupunkiseudulla suosiota saavuttaneen lasten musiikkinäytelmän Kenraali Basson. Näytöksen yhteydessä Laivaston Soittokunta tarjoaa yleisölle hernekeittoa ja pannukakkua. Kenraali Basso on suunnattu 7 10-vuotiaille kouluikäisille lapsille. Näytelmä tarjoaa hauskan sekä sykähdyttävän hetken musiikin ja viihteen parissa niin perheen vanhemmalle kuin nuoremmallekin polvellekin. Timo Forsströmin säveltämässä ja Tarja Hemmingin ohjaamassa lasten musiikkinäytelmässä pääroolissa olevalle kahdeksanvuotiaalle Aliisalle selviää, mitä kaikkea päivä armeijassa pitää sisällään ja miksi sovun säilyttäminen ystäviin kannattaa. Näytelmä esitetään osana Turussa pidettäviä Lasten Musiikkijuhlia, jossa musiikin eri aikakaudet kohtaavat toisensa, kertoo Turun kaupungin tuotantokoordinaattori Heidi Pulkkinen. Pulkkisen mielestä jokavuotinen juhlakonsertti vetoaa yhä kouluikäisiin lapsiin. Musiikkijuhlilla luvassa on kaksikymmentä esitystä eri puolilla Turkua. Kenraali Basso Turku Laivaston Soittokunnan musiikkinäytelmä Kenraali Basso Turun Sigyn-salissa. Katso lisää osoitteesta > kalenteri Maanpuolustuksellinen liikuntapäivä Vihanti Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää liikuntapäivän maanpuolustushenkisille perheille Vihannissa Linnastenkankaan ampumaradalla. Tapahtuma alkaa kello ja päättyy kello Ilmoittautumiset ja lisätietoja Tapani Hilakivi, Sotilaiden squashin SM-kilpailut Espoo Sotilaiden squashin SM-kilpailut pidetään Espoossa Esport Centerissä. Kilpailut alkavat kello ja päättyvät noin Kilpailun järjestävät Helsingin Varuskunnan Urheilijat yhteistyössä Espoo Squash Rackets Club ry:n kanssa. Sotilaiden hiihdon SM-kilpailut Kontiolahti Pohjois-Karjalan Prikaatissa järjestetään sotilaiden hiihdon Suomenmestaruuskilpailut Kontiolahdella. Kisoissa mitellään muun muassa maastohiihdossa, rynnäkkökivääriampumahiihdossa ja partiohiihdossa. > Rakuunasoittokunnan juhlakonsertti Lappeenranta Ratsuväen musiikkiperinnettä ylläpitävän Rakuunasoittokunnan 90-vuotisjuhlakonsertissa solisteina ovat Kaartin Soittokunnan konserttimestari, luutnantti Kai Ruskeepää ja tenori Christian Juslin. Konsertin johtaa musiikkimajuri Riku Huhtasalo. Konsertti alkaa kello

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

NH 90 MEDEVAC. Utin Jääkärirykmentti Mikko Herd mikko.herd@mil.fi. Erikoisjääkäripataljoonan Esikunta 20.5.2015

NH 90 MEDEVAC. Utin Jääkärirykmentti Mikko Herd mikko.herd@mil.fi. Erikoisjääkäripataljoonan Esikunta 20.5.2015 NH 90 MEDEVAC Utin Jääkärirykmentti Mikko Herd mikko.herd@mil.fi SISÄLTÖ: MEDEVAC LÄÄKINNÄLLISEN EVAKUOINNIN TASOT SOTILASYMPÄRISTÖSSÄ NH 90 MEDEVAC-KONSEPTI NBG-15 TAISTELUOSASTO TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Tutkimuspäällikkö Valdemar Kallunki Asevelvollisuuden tulevaisuus seminaari 21.3.2012 Aineisto - Kysely helmi-kesäkuussa 2011 - Alokasvaiheen varusmiehille

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa Talouskriisin seuranta Pietarissa TALOUSTUTKIMUS OY Kari Niklander Kari Niklander Tutkimusjohtaja 16.3.2010 CATI OMNIBUS Markkinatutkimus auttaa ymmärtämään paremmin venäläisen kuluttajan käyttäytymistä

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä puolustusvoimauudistuksesta.

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15 HYVÄÄ JA HUONOA Lena Sonnerfelt asioi Kronan apteekissa Tukholman Tyresössä. Hänen mielestään apteekkipalvelut ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi valtiollisen monopolin purkamisen jälkeen.

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Käytä kuivana! Sisäkäymälä hankinnasta käyttöön suomenkielinen seminaari 23.8.2012 21.8.2012 Carita Tuli 1 TULI-SÄHKÖ OY EKOKÄYMÄLÖIDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

KOKONAISTURVALLISUUS 2015 -MESSUT Yhteiskunta yhdessä Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden suurtapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 4. 6.9.

KOKONAISTURVALLISUUS 2015 -MESSUT Yhteiskunta yhdessä Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden suurtapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 4. 6.9. KOKONAISTURVALLISUUS 2015 -MESSUT Yhteiskunta yhdessä Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden suurtapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 4. 6.9.2015 Järjestäjä: Tampereen Messut Oy, Turvallisuuskomitea,

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Ilmailun ammatteja Ilmailu tarjoaa suuren joukon kiehtovia ja tavoiteltavia ammatteja. Ilmailu on luonteeltaan kansainvälistä. Teknologiaa, haastavia ja palkitsevia

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Antiikki-visailu. Jukka M. Heikkilä

Antiikki-visailu. Jukka M. Heikkilä Antiikki-visailu Jukka M. Heikkilä Kysymys 1 Asterix on tunnettu antiikin maailmaan sijoitettu sarjakuva. Asterixin päähenkilöt ovat Asterix ja Obelix. Obelixin koiran nimi on: A) Lupus B) 313 C) Tämä

Lisätiedot

Hyvää huomenta. Keskusrikospoliisi Tutkintaosasto, Talousrikollisuus Rikosylikonstaapeli Kari Patanen 4.2.2011

Hyvää huomenta. Keskusrikospoliisi Tutkintaosasto, Talousrikollisuus Rikosylikonstaapeli Kari Patanen 4.2.2011 Hyvää huomenta Keskusrikospoliisi Tutkintaosasto, Talousrikollisuus Rikosylikonstaapeli Kari Patanen 4.2.2011 Valvonta vs. Tutkinta Heijastuuko UlkL:n muk. valvonnan määrä tutkintaan tulevien juttujen

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista.

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Tarvitsemme toisiamme. www.mil.fi Itsenäisyyttä puolustaen, tasa-arvoisesti toimien. Puolustusvoimien tehtävänä on paitsi maamme alueiden valvonta ja alueellisen

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2 LINNALA NEWS UUTISIA LINNALASTA GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA Sivu 2 Perjantaina 21. lokakuuta 2011 PÄÄKIRJOITUS OTA KANTAA Linnala News nettisivut on nyt avattu Kysely loi nettisivut Otso H., Casimir

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 39 2 PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA 39 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 40

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 39 2 PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA 39 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 40 37 Nuorisovaltuusto 22.5.2014 AIKA 22.5.2014 klo 16.30 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 39 2 PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN

Lisätiedot

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

Pelastustoiminnan turvallisuus ja haasteet VOK:ssa. Ari Koivu palomestari

Pelastustoiminnan turvallisuus ja haasteet VOK:ssa. Ari Koivu palomestari Pelastustoiminnan turvallisuus ja haasteet VOK:ssa Ari Koivu palomestari TUNNUSLUKUJA: Alueella 13 VOK ~2200 henkilöä majoittuu Pääpaloasemaa lähin kokenut huomionarvoisimman muutoksen: Yksi VOK Vantaalla

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot