KULTAKERONKADUN! OSAYLEISKAAVA!

Transkriptio

1 Kultakeronkadun osayleiskaava, OAS PELKOSENNIEMEN KUNTA KULTAKERONKADUN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARKKITEHTITOIMISTO HAVAS ROSBERG OY , PÄIVITETTY

2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kultakeronkadun osayleiskaava, OAS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (oas) kuvaa kaavoitustehtävää sekä määrittelee kaavatyössä käytettävät osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet, laajuuden ja tavat. Tässä määritellään myös, miten osalliset voivat ilmaista mielipiteensä kaavaprosessin eri vaiheissa ja miten tästä mahdollisuudesta tiedotetaan. Lisäksi kerrotaan mitkä kaavan toteutukseen liittyvät ympäristövaikutukset ovat tärkeitä tällä alueella, mihin vaikutuksiin selvityksissä keskitytään ja millaisia arviointimenetelmiä käytetään. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) koskee osayleiskaavan laatimista Pyhätunturin matkailukeskuksen alueelle. Suunnitelman nimi on Kultakeronkadun osayleiskaava. Osayleiskaavalla muutetaan osaa Pyhä-Luoston yleiskaavan osa-alueesta 3 / Pyhätunturin matkailukeskuksen alue. Suunnittelualue Osayleiskaava-alue sijaitsee Pyhätunturin matkailukeskuksen alueella Pelkosenniemellä. Pyhätunturin matkailukeskus kuuluu Pyhä-Luosto matkailualueeseen, jota kehitetään yhtenä keskeisenä Lapin matkailun kehityskohteena. Alueen koko on noin 43,6 ha. Osayleiskaavalla muutetaan Pyhä-Luosto yleiskaavan osa-aluetta 3 / Pyhätunturin matkailukeskuksen alue. Kuva 1. Osayleiskaava-alueen sijainti likimäärin rajattuna maastokartalle. Nykytilanne Pyhätunturin seitsemän kilometrin pituinen tunturijakso muodostuu viidestä kurujen erottamasta tunturista (Peurakero, Laakakero, Noitatunturi, Ukonhattu, Kultakero). Suunnittelualue on Pyhätunturin itäisimmän huipun Kultakeron idän puoleista rinnealuetta. Alueen läpi itä-länsi suunnassa kulkee olemassa oleva hotelli Pyhätunturille johtava Kultakeronkatu. Alue on kaavoitettu tehokkaaseen matkailukäyttöön, mutta on tällä hetkellä keskeiseltä osalta 2

3 rakentamatonta. Suunnittelualue laskee voimakkaasti itään. Länsiosa on noin korossa +305 mpy ja itäisin noin +185 mpy. Kuva 2. Ilmakuva suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä. Hankkeen tausta ja tavoitteet Alueella voimassa oleva yleiskaava, Pyhä-Luosto yleiskaavan osa-alue 3 / Pyhätunturin matkailukeskuksen alue, on osittain vanhentunut. Osayleiskaavan tavoitteena on päivittää yleiskaava vastaamaan toteutunutta tilannetta ja uusia tavoitteita tällä alueella. Uudet tavoitteet koskevat matkailupalvelujen laajenemista ja tehostamista Kultakeronkadun varrella sekä Pyhäntien itäpuolisten alueiden laajentamista. Yleiskaavan alue on rajattu niin, että se käsittää Kultakeronkadun varren toiminnallisen kokonaisuuden hotelli Pyhätunturin ja Pyhäntien palvelualueen välillä nämä mukaan lukien. Maanomistus Osayleiskaava-alueen länsiosan omistaa Pyhätunturi Oy ja itäosan Pelkosenniemen kunta. Kultakeronkadun keskivaiheilla on Naarmankaira Oy:n omistama alue sekä Kultakeronkadun osalta Pelkosenniemen kunta. 3

4 Kuva 3. Kultakeronkadun keskivaiheen maanomistus. 4

5 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Kuva 4. Ote Itä-Lapin maakuntakaavasta. Osayleiskaava-alueella on voimassa Itä-Lapin maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Suunnittelualue sijoittuu matkailupalvelujen alueelle (RM 1419), jolla osoitetaan seudullisesti merkittäviä matkailupalvelujen alueita, kuten matkailu- ja lomakeskuksia, lomakyliä, lomahotelleja, leirintäalueita tai muita vastaavia matkailua palvelevia alueita. Alueen kehittämisperiaatteena on kehittää alueelle selvä keskusta, jonka kesäilmeestä myös huolehditaan, sekä varautua henkilökunnan asuntojen ja palveluiden sijoittumiseen. Lisäksi alue kuuluu matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401), matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen, jolla osoitetaan matkailun ja virkistyksen kehittämisen alueidenkäytöllisiä periaatteita. Aluetta tulee kehittää matkailukeskusten, maaseutumatkailun, palvelujen ja reitistöjen yhteistoiminnallisena kokonaisuutena. Alueella tulee kehittää kokonaisuuden matkailullista vetovoimaisuutta: luonto- ja kulttuurikohteet, reitit, liikenneyhteydet, markkinointi. Erityisesti tulee kehittää matkailukeskusten ja reitin varrella toimivien maaseudun yritysten yhteistyötä. 5

6 Kuva 5. Ote Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta Parhaillaan on käynnissä Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laatiminen, josta Lapin liiton valtuusto on päättänyt Maakuntakaavan valmisteluaineisto taustaselvityksineen oli nähtävillä Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksessa suunnittelualue sijoittuu kokonaisuudessaan matkailupalvelujen alueelle (RM 1419) seututien molemmin puolin. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä matkailupalvelujen alueita, kuten matkailu- ja lomakeskuksia, lomakyliä, lomahotelleja, leirintäalueita tai muita vastaavia matkailua ja majoitusta palvelevia toimintoja. Lisäksi alue kuuluu matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8401), jolla osoitetaan matkailun ja virkistyksen vyöhykkeitä, joihin kohdistuu alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita ja niiden yhteensovittamista. Aluetta tulee kehitää matkailukeskusten, matkailupalvelukohteiden, maaseutumatkailun, palvelujen ja reitistöjen yhteistoiminnallisena kokonaisuutena alueen pääkäyttötarkoitusten kanssa yhteen sopivalla tavalla. Kulttuuriperintö-, maisema- ja luontoarvoja tulee vaalia matkailun vetovoimatekijöinä. Alue kuuluu myös kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen (ma 5904), jolla osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ja maiseman ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava maisema- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Pyhäntien varteen sijoittuu keskustatoimintojen kohde (c 129), jolla osoitetaan keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita, sisältäen myös asumista sekä liikenne-, puisto- ja viheralueita. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa sekä suurimittakaavaisten rakennusten sijoittamisessa keskustaan tulee kiinnittää huomiota hyvän rakennustavan ja taajamakuvan toteuttamiseen, monipuolisen palvelurakenteen edistämiseen ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Kaupan suuryksiköiden toteuttamisen ajoittamisessa on otettava huomioon seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen siten, ettei palvelutarjonnassa aiheudu alueellisia tai väestöryhmittäisiä palvelujen saavutettavuuden kannalta kielteisiä muutoksia. Alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäiskerrosala on yhteensä enintään k-m 2. 6

7 Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuu myös tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ja määrä eivät niiden vaikutuksesta heikkene. Yleiskaava Kuva 6. Ote Pyhä-Luoston yleiskaavasta osa-alueesta 3 / Pyhätunturin matkailukeskuksen alue. Osayleiskaava-alueella on voimassa Pyhä-Luosto yleiskaavan osa-alue 3 / Pyhätunturin matkailukeskuksen alue. Pelkosenniemen kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan Suunnittelualue sijoittuu yleiskaavassa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU-1), lomaasuntoalueelle (RA), keskustatoimintojen alueelle (C), kaupallisten palvelujen alueelle (P), matkailupalvelujen alueelle (RM), lentokenttäliikenteen alueelle (LL), virkistysalueelle (V) sekä suojaviheralueelle (EV). Keskustatoimintojen alue (C) on varattu pääasiassa Pyhätunturin ympärivuotista matkailukeskusta tukeville toiminnoille, kuten yksityisille ja julkisille palveluille ja hallinnolle. Alueen toteutuksen keskeisiä periaatteita ovat tiivis rakennustapa, viihtyisien ulkotilojen luominen ja autoton kävelykeskusta. Loma-asuntoalue (RA) on varattu pääasiassa loma-asumiseen, virkistykseen sekä loma-asumista häiritsemättömään palvelutoiminnan käyttöön. Loma-asuntoalueet tulee osaaluekohtaisesti toteuttaa yhtenäisellä rakennustavalla. Matkailupalvelujen alueet (RM) on varattu pääasiassa matkailutoiminnan, loma-asumisen ja virkistyksen käyttöön. Kaupallisten palvelujen alue (P) varataan pääasiassa matkailukeskuksen kokonaisuutta täydentäville ja keskustoimintoja ympäröiviä alueita palveleville lähipalveluille. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU-1) on varattu pääasiassa laskettelukäyttöön. Alueella sallitaan alueen käyttöä palveleva rakentaminen. Lisäksi suunnittelualueella kulkee ohjeellinen ulkoilureitti ja Kultakerontien vieressä ohjeellinen kevyen liikenteen väylä. Yleiskaava on osittain vanhentunut, koska Kultakerontien linjaus on toteutettu yleiskaavasta poikkeavasti. Lentokenttäliikenteen alueelle (LL) saa rakentaa helikopterikentän. Lasku- ja lentoonlähtösektoreiden alueella rakennusten ja rakennelmien korkeus ei saa ylittää sektorin pituuskaltevuuden määräämää maksimikorkeutta. 7

8 Voimassa olevan yleiskaavan määräyksissä on lisäksi määrätty, että: - kiinteistöillä syntyvät jätevedet on ensisijaisesti johdettava yleiseen viemäriin, - rakentaminen yleiskaava-alueella edellyttää pääsääntöisesti asemakaavaa, - sähkö- ja puhelinlinjat on pääsääntöisesti rakennettava maakaapeleilla, - pääperiaatteena on, että C-, RM-, ja RA-alueiden rakennustehokkuus kasvaa vyöhykeittäin keskusalueita kohti. Asemakaava Kuva 7. Ote voimassa olevista asemakaavoista. Osayleiskaava-alueella on voimassa useita asemakaavoja. Ohessa yhdistelmäkartta voimassa olevista asemakaavoista vuodelta 2012 (kuva 7). Suunnittelutilanne ja selvitykset Suunnittelualuetta koskevat seuraavat selvitykset: - Pyhä-Luosto matkailualueen markkinointi- ja liiketoimintasuunnitelma, Helsingin kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus, Kemijärvi, Pyhätunturin alueen ympäristötöiden yleissuunnitelma, Lapin ympäristökeskus, Luoston alueen ympäristötöiden ja luontopalveluiden yleissuunnitelma, Lapin ympäristökeskus, Lapin matkailun kehittäminen , Lapin Matkailumarkkinointi Oy, Pyhä-Luosto matkailualueen palvelujen perusselvitys, Suunnittelukeskus Oy, Pyhä-Luosto matkailualueen kehittämissuunnitelma, Pyhä-Luosto II -projekti, Pyhä-Luosto II -projektin loppuraportti, Pyhätunturin kansallispuiston ja Luoston suojelualueiden suunnitelmat, Metsäntutkimuslaitos, Metsähallitus - Viistokuvaus, Maastokuvaus, Pyhä-Luosto yleiskaava, maisema- ja luontoselvitys, LT-Konsultit Oy, Muinaismuistoinventointi, Museovirasto / Taisto Karjalainen, Liikennejärjestelmäsuunnitelma, LT-Konsultit Oy,

9 - Pyhä-Luoston vesihuollon yleissuunnitelma, Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy, Pyhä-Luosto strategia 2008, Lapin liiton, alueen kuntien ja avainyritysten yhteistyönä laadittu Pyhä-Luosto matkailualueen kehittämisstrategia, Pyhä-Luosto matkailukeskusten ydinalueiden aluesuunnittelu -projekti, Ecosign Mountain Resort Planners Ltd, Pohjavesialueinventointi, Lapin ympäristökeskus, Lapin kultturiympäristöt tutuksi -hanke, Lapin ympäristökeskus, Reittisuunnitelma, Pyhä-Luosto ympäristöreitistö ja palveluvarustus -suunnitelma, Lapin ympäristökeskus, Vesihuoltoselvitys, Insinööritoimisto Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy, Etelä- ja Keski-Lapin kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet, Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi Isojen pirttien kylät, Pelkosenniemen kulttuuriympäristöohjelma, Ympäristöministeriö, Suomen Ympäristö 1/ Konseptitutkimus Kultakeronkadun varren rakentamisesta, Realprojekti Oy, Luontoselvitys Pelastuskeskuksen yleiskaavan ja asemakaavan muutokselle, ERP Turve ja Lumi Oy / Pia Kangas, Naarmankaira Oy on teettänyt vuonna 2011 Realprojekti Oy:llä konseptitutkimuksen alueen keskeisen osan käytöstä. Suunnitelmassa on esitetty alueelle chalet-rakentamista sekä hotelli. Kuva 8. Havainneasemapiirros konseptisuunnitelmasta (Realprojekti Oy ). Kaavamuutosprosessin aikana tullaan laatimaan seuraavat selvitykset: - Maisema-analyysi - Hotellialueen rakennusiventointi Vaikutusten arviointi Kaavan laatija ja muut asiantuntijat arvioivat kaavan valmistelun yhteydessä kaavan toteuttamisen vaikutuksia. Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on jo kaavatyön suunnitteluvaiheessa saada tietoa suunnitteluratkaisun vaikutuksista mahdollisimman monipuolisesti. Vaikutuksia arvottamalla 9

10 pyritään valitsemaan lopputuloksen ja tavoitteiden kannalta parhaat vaihtoehdot eri ratkaisumalleista. Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan MRL 9 ja MRA 1 mukaisesti. Näitä ovat mm. vaikutukset: - maisemaan, kasvillisuuteen, maaperään ja pohjaveteen - ilmaan, ilmastoon ja pintavesiin - yhdyskuntarakenteeseen - ihmisten elinoloihin elinympäristöön ja sosiaaliset vaikutukset - liikenneverkkoon - kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön - muinaisjäännöksiin Vaikutuksia selvitetään aluetta koskevien perusselvitysten (kartat, inventoinnit, ilmakuvat, suunnitelmat jne.) avulla. Lisäksi apuna käytetään osallisilta saatavaa lähtötietoa, palautetta ja lausuntoja. Aineistoa analysoidaan ja suunnitelmia havainnollistetaan asiantuntijatyönä rinnan kaavan laatimisen kanssa. Vaikutusten arvioinnissa verrataan kaavan mukaista tilannetta nykytilanteeseen, voimassa oleviin kaavoihin ja asetettuihin tavoitteisiin. Arviointimenetelminä käytetään mm. teemakartta-analyysiä, määrällisiä ja laadullisia numeerisia ja sanallisia arviointeja sekä piirros- ja valokuvavisualisointeja kullekin vaikutustyypille erikseen. Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa kolmeen vyöhykkeeseen, joihin kaavan toteutuksen vaikutus eri asteisiesti kohdistuu: 1. Kaava-alue Kyseessä on osittain rakennettu alue. Kaavalla pyritään kehittämään alueen toimivuutta kansainvälisen matkailukeskuksen osana. 2. Välittömästi kaava-aluetta ympäröivä vyöhyke Tällä alueella kaavalla on lähinnä toiminnallisia ja maisemallisia vaikutuksia sekä osittain myös ympäristöön kohdistuvia epäsuoria vaikutuksia. Kaava-alue ei muodosta omaa ympäristöstä eristäytynyttä saareketta vaan se pyritään liittämään toiminnallisesti ympäröiviin alueisiin. Alueen liikenneverkko ja viheralueet jatkuvat ympäröiville alueille. 3. Pyhätunturin matkailukeskuksen alue Matkailukeskuksen kokonaisuuteen kaavalla on toiminnallisia, liikenteellisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Kaavan valmisteluun osallistuminen Kunnalliset kuulutukset ovat nähtävillä kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla kohdassa Vireillä olevat yleiskaavat. Aloitusvaihe MRL 63 ja MRA 32a. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville loppuvuodesta Kaavan vireilletulosta kuulutetaan muiden kunnallisten kuulutusten tapaan. Mielipiteet suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tulee esittää nähtävilläolon aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavaprosessin aikana. Valmisteluvaihe MRA 30. Asemakaavaluonnos laaditaan talven aikana. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto asetetaan nähtäville alkuvuodesta Luonnoksesta on 10

11 mahdollista esittää mielipiteensä nähtävilläoloaikana. Tarvittaessa järjestetään osallisten kanssa erillisiä neuvotteluja. Nähtävilletulosta kuulutetaan muiden kunnallisten kuulutusten tapaan. Ehdotusvaihe MRL 65 ja MRA 27 ja 28. Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Tavoitteena on, että ehdotus esitellään tekniselle lautakunnalle alkusyksystä Lautakunnan puoltama ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot. Nähtävilletulosta kuulutetaan muiden kunnallisten kuulutusten tapaan sekä kirjeellä alueen maanomistajille. Kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen nähtävilläoloaikana. Kunta ja kaavan laatija laativat perustellut vastineet jätettyihin muistuksiin. Tavoitteena on, kaavaehdotus on kunnanhallituksen ja valtuuston käsiteltävänä loppuvuodesta Hyväksyminen MRL 32 ja MRL 188. Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti nähtävilläolon jälkeen, se laitetaan uudestaan nähtäville. Jos muutos koskee vain yksityistä etua ja osallisia, joita se koskee kuullaan erikseen, ei uutta nähtävilläoloa tarvita. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Pohjois- Suomen hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ketkä ovat osallisia Oheinen luettelo pyrkii kattamaan pääosan osallisista, mutta ei ole ketään poissulkeva. Luetteloa voidaan täydentää jos osallisia tahoja ilmenee lisää. I Maanomistajat ja asukkaat - alueen maanomistajat - lähinaapuruston maanomistajat, asukkaat ja yritykset - kaavan vaikutusalueen asukkaat ja yritykset - alueen asukasyhdistys II Viranomaiset - Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Lapin liitto - Museovirasto, rakennettu kulttuuriympäristö ja maiseman suojelu - Lapin maakuntamuseo, arkeologisen kulttuuriperinnön suojelu - Pelkosenniemen kunta - Lapin aluepelastuslaitos - Metsähallitus III Muut yhteisöt - Pyhä-Luosto Matkailu Ry - Koillis-Lapin Sähkö Oy - Pyhä-Luoston Vesi Oy Palaute Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavissa Pelkosenniemen kunnanvirastosta tai kunnan internet-sivuilta Kirjalliset mielipiteet tulee toimittaa osoitteeseen: Pelkosenniemen kunta 11

12 Tekninen toimisto Kemijärventie 6 B, Pelkosenniemi faksilla: (016) sähköpostilla: kirjaamo@pelkosenniemi.fi Kultakeronkadun osayleiskaava, OAS Mielipiteensä voi esittää myös suullisesti kaavan valmistelijalle. Yhteystiedot Kaavan valmistelusta saa lisätietoja seuraavilta henkilöiltä: Asemakaavan laatija: Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy osoite: Möysänkatu 3, Lahti puhelin: (03) fax: (03) Sauli Havas, arkkitehti SAFA sähköposti: sauli.havas@ark-sh.fi puhelin: Heta Tuunanen, miljöösuunnittelun insinööri (amk) sähköposti: heta.tuunanen@ark-sh.fi puhelin: (03) Pelkosenniemen kunta: Toni Juuti, maankäyttöinsinööri Kemijärventie 6 B, Pelkosenniemi sähköposti: toni.juuti@pelkosenniemi.fi puhelin: