ILMASTONMUUTOS. Pääjohtaja Petteri Taalas

Transkriptio

1 ILMASTONMUUTOS Pääjohtaja Petteri Taalas

2 PETTERI TAALAS? s.1961 Helsinki FT Meteorologiassa, Helsingin Yliopisto 1993, Dosentti. Itä-Suomen YO 1997 Johtamiskoulutus: JOKO 1998 & 2004 Kauppakorkeakoulu, 1996 Leonardo da Vinci Univ., Pariisi Merisotakoulu 1981, Maanpuolustuskurssi 2003, jatkokurssi 2009 Tutkimustyö ilmatieteen laitoksella 1986-, päästöjen leviäminen, otsoni- ja UV-tutkimus, globaalimuutostutkimus, satelliittitutkimus, joista > 50 peer-reviewed julkaisua Kymmenien T & K hankkeiden johtaminen, SA, TEKES, EU, ESA & EUMETSAT Tutkimusprofessori/Ilmatieteen laitos 2000 Pääjohtaja 2002 Johtaja Maailman Ilmatieteen Järjestö (WMO), Geneve EU:n ilmakehätieteiden tiedepaneeli, varapj , IPCC:n Suomen delegaatti 2007-& Suomen IPCC-ryhmän pj. WMO:n hallintoneuvoston jäsen 2005-, EUMETSAT hallintoneuvoston pj Itä-Suomen yliopiston hallituksen pj Suomalainen tiedeakatemia, jäsen Vanhasen II hallituksen tulevaisuusselonteko , Arktinen neuvottelukunta 2009-, LiVi neuvottelukunta 2009-, Fortum neuvottelukunta 2011-

3 Number SUURET LUONNONKATASTROFIT Geophysical events (Earthquake, tsunami, volcanic eruption) Meteorological events (Storm) Hydrological events (Flood, mass movement) Trend line 3

4 LEVIÄMISENNUSTE: FUKUSHIMA 4

5 KATASTROFIEN KUSTANNUKSET JA MAANTIEDE Maanjäristykset Myrskyt Tulvat Kuivuus 5

6 KUOLLEISUUS SUURINTA KEHITYSMAISSA, 95 % UHREISTA

7 SÄÄN AIHEUTTAMAT PELASTUSTOIMEN TEHTÄVÄT Tapani-Hannu Janika Lahja-Sylvi Pyry Mielikki Martti Unto Kesämyräkkä Tulvat Rafael Veera Helsinki, tammikuu 2005, Bergman 7

8 TAPANI puuskanopeudet

9 Pelastustoimen tehtävät

10 Tapaninpäivä klo 10:58 - "Valkea joulu" Sähköttömiä asiakkaita enimmillään yli , Tilanne oli vakava! Vikoja rajattiin päivän aikana kauko-ohjauksella ja asentajien toimesta, lisää väkeä kutsuttiin töihin Yli asiakasta sai sähköt takaisin 24 tunnin aikana Puhelinpalvelu tukkeutui, Fortumin nettisivut ruuhkautuivat Vaikeuksia myös teleoperaattoreilla ja viranomaisilla

11 ANKARA JÄÄTALVI EC-PORS 4.1 Summary 11

12 12

13 Lämpötilan poikkeama ( C) LÄMPÖTILA SUOMI/GLOBAALI

14 HIILIDIOKSIDIN JA METAANIN PITOISUUDET + 38 % vs % vs

15 CO2 PALLAKSELLA

16 CH4 PALLAKSELLA

17 Aktiivisuuskonsentraatio (µbq/m³) RADIOAKTIIVISUUS (Beta Sodankylä, 67 N) Vuosi

18 2,5 HAPPAMOITTAVA RIKKI Virolahti Concentration (mg(s)/m 3 2,0 1,5 1,0 Utö Hyytiälä Ähtäri Oulanka Pallas 0,5 0,

19 GLOBAALIT CO 2 -PÄÄSTÖT

20 KESKILÄMPÖTILAN MUUTOS1950-l => 2000-l 20

21 GLOBAALEJA LÄMPÖTILAMUUTOKSIA PINTALÄMPÖTILA ALEMPI ILMAKEHÄ MERIEN LÄMPÖTILA KESKI-ILMAKEHÄ

22 KEVÄÄN ENNÄTYKSELLINEN OTSONIKATO/ARKTIS 22

23 vuorokauden keskilämpötila hyvin korkea Venäjällä ja Suomessa < 20 ºC ºC ºC > 28 ºC 2010 Heinäkuu Normaalisti kerran/300 vuotta Nykyilmasto kerran/60 vuotta 2050 kerran/10-15 vuotta Kuolleet Venäjä: Poikkeama ilmastollisesta keskiarvosta (ºC) Vrk:n keskilämpötila (ºC) Suomi :

24 TILANNEKUVA SÄÄ-PELASTUSLAITOKSET 24/7 25 m/s 24 m/s 22 m/s 29 m/s 26 m/s 20 m/s Punkka & Korpela

25 ILMASTONMUUTOS VAIKUTTAA ILMIÖIDEN TOISTUVUUKSIIN Helsingissä yhtä kylmää tai kylmempää kuin talvella luvulla kerran / 7-8 v V kerran / 13 v V kerran / 40 v V kerran / 100 v FMI Director General

26 Muutoksia jakaumissa Muutoksia ilmiöiden todennäköisyyksissä KOSTEAA KUIVAA tammikuun kesäkauden lämpötila maankosteus

27 LÄMMIN KESÄ 2010 VENÄJÄLLÄ 27

28 KYLMÄ TALVI 2010 SUOMESSA 28

29 SUOMEN SÄÄ EI KERRO MAAILMAN SÄÄOLOSUHTEISTA Talvi 2009 oli viimeisen 130 vuoden aikana 9. lämpimin Talvi 2010 oli vastaavana aikajaksona 2. lämpimin Kesä 2009 oli viimeisen 131 vuoden aikana 2. lämpimin Kesä 2010 oli vastaavana aikajaksona 4. lämpimin Koko vuosi 2010 oli ilmastohistorian 2. lämpimin Ilmastonmuutos on globaali ilmiö FMI Director General

30 VEDEN OLOMUODOT ILMAKEHÄN KOSTEUS- SISÄLTÖ MEREN PINTA ARKTINEN JÄÄPEITE LUMIPEITE POHJOINEN PP JÄÄTIKÖIDEN MASSA 30

31 ILMASTOMALLIEN KEHITYS / /11 Atmosphere Atmosphere Atmosphere Atmosphere Atmosphere Atmosphere Land surface Land surface Land surface Land surface Ocean & sea-ice Ocean & sea-ice Ocean & sea-ice Sulphate aerosol Sulphate aerosol Non-sulphate aerosol Land surface + land ice? New Ocean & sea-ice Sulphate aerosol Non-sulphate aerosol Carbon (+ N?) cycle Atmospheric chemistry Ocean & sea-ice model Sulphur cycle model Land carbon cycle model Ocean carbon cycle model Non-sulphate aerosols Carbon cycle model Atmospheric chemistry Atmospheric chemistry 31

32 GLOBAALIT CO 2 -PÄÄSTÖT

33 1.5 Pg C y -1 HIILEN KIERTOKULKU 4.2 Pg y ILMAKEHÄ -1 46% Pg C y Pg y -1 BIOSFÄÄRI 29% 2.3 Pg y -1 MERET 26% 33

34 INTEGRATED CARBON OBSERVING SYSTEM asemaa, 15 maata, 50 htv/v Investointi ~120 M, Budjetti >10 M /v, Suomessa 2,5 M /v LVM&OKM Päämaja IL:ssä, HY ja ISY kumppaneina Suomi vastaa lisäksi Pohjois-Euroopan ilmakehäasemista

35 MAAN JA AURINGON SÄTEILYOMINAISUUDET Auringonsäteily Maan lämpösäteily Absorbtiokyky, koko ilmakehä Absorbtiokyky, z > 11 km Auringonsäteilyn aallonpituudet pidättyvät heikosti Kasvihuonekaasut (H 2 O, CO 2, O 3, CH 4, N 2 O ym.) pidättävät lämpösäteilyä hyvin tehokkaasti FMI Director General

36 ILMASTOA LÄMMITTÄNEET JA JÄÄHDYTTÄNEET TEKIJÄT

37 ERI KAASUJEN SÄTEILYPAKOTE

38 MAAN JA ILMAKEHÄN LÄMPÖTALOUS (Wm -2 ) FMI Director General

39 ILMAKEHÄN FYSIIKKA Primitiiviyhtälöt F x fv x p u y u v x u u t u F y fu y p v y v v x v u t v p c p Q p c RT p T y T v x T u t T p RT p 0 p y v x u S q p q y q v x q u t q S X p X y X v x X u t X Sama yhtälöryhmä säänennustus- ja ilmastomalleissa Periaatteessa varsin tarkka kuvaus ilmakehän fysiikasta FMI Director General 39

40 KAHDEN ASTEEN TAVOITE/EI RAJOITUKSIA? FMI Director General

41 KAHDEN ASTEEN TAVOITE LÄMPÖTILAN MUUTOS ESITEOLL EI RAJOITUKSIA 41

42 RANKKASATEET JA KUIVUUS vs A1B päästöt 42

43 RAVINTOKASVIEN MENESTYMINEN VS. PÄÄSTÖT 43

44 VESIPULASTA KÄRSIMINEN VS. PÄÄSTÖT 44

45 TULVISTA KÄRSIMINEN VS. PÄÄSTÖT 45

46 VAIKUTUKSET MAATALOUTEEN & METSIEN KASVUUN

47 TULVISTA KÄRSIVIEN IHMISTEN MÄÄRÄ 2050 Syynä meriveden pinnan nousu ja väestön kasvu (2.5ºC globaali lämpeneminen) FMI Director General

48 MERIVEDEN PINNAN NOUSU ERÄS NÄKEMYS: 48

49 MERIVEDEN PINTA FMI Director General

50 VEDEN KORKEUDEN ÄÄRIARVOT HELSINGISSÄ Annual maxima of 4-hourly values in relation to annual mean sea level 50

51 KESKILÄMPÖTILA A1B-PÄÄSTÖJEN TOTEUTUESSA Havainnot v (25x25 km) v A1B (ns. delta-menetelmä) Päästöt globaalin mallin keskiarvo 51

52 LUMIPEITTEEN KESTO (A2) -20% -30% -40% => % 52

53 KASVUKAUSI PITENEE (A1B-scenario), PÄIVIÄ 53

54 NOW m3/ha/year CHANGE % METSIEN KASVU CHANGE % CHANGE % (Source: Kellomäki et al., 2008) 54

55 m 3 /s VESIVOIMAPOTENTIAALIN MUUTOS Daily mean discharge from the land surface of Finland (m 3 /s) day of year control Echam/A2 Echam/B2 Hadley/A2 Hadley/B2 FMI Director General

56 ARKTINEN JÄÄPEITE Syyskuun minimi : 4.3 milj km : :

57 MONIVUOTINEN JÄÄ HÄVIÄMÄSSÄ, 1-VUOTINEN HALLITSEE EMU / Danmark s Undervisningsportal Feb 2006 red = multi-year; blue first year 57

58 Arctic sea ice hits record low in : 4.24 mil. Sq. km 2007: 4.27 mil. Sq. km Arctic ROOS University of Bremen FMI Director General

59 POHJOINEN MERIREITTI 40 % LYHYEMPI Hamburg - Shanghai NSR = 6,920 sm SCR = 11,430 sm MUTTA: Jäätalvi ei tule katoamaan Matalat reitit, pienemmät alukset Sää- ja jääpalvelut ja meriturvallisuusinfra puuttuu Reittimaksut/Venäjä? 59

60 ARKTISET JÄÄ-MERI-SÄÄPALVELUT

61 ARKTISEN STRATEGIAN TOIMEENPANO MERKITTÄVIÄ TALOUDELLISIA MAHDOLLISUUKSIA - Alukset, satamat, offshore-infrastruktuurit - Merenkulku, palvelut JULKISEN SEKTORIN TUKI YRITYKSILLE? - Public-private partnership, know-hown siirto, TEKES rahoitusohjelma - Mitä arktisella alueella tapahtuu ja missä aikataulussa, muutosten vaikutukset ja mahdollisuudet? Suomen Akatemian arktinen ohjelma - Jää-, sää- ja meripalvelut ULKOPOLITIIKKA, NORMIPOLITIIKKA - Erityissuhde Venäjään - Arktinen politiikka - Arktiset standardit 61

62 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ SUOMEN KANNALTA Suomi arktisella alueella => lämpeneminen 1.5 * muu maailma Maataloustuotanto tehostuu, metsien kasvu kiihtyy, lämmitysenergian tarve vähenee, vesivoimaa hieman lisää Sademäärät kasvavat ja rankkasateet yleistyvät, tulvia, myrskyjen voimistuminen Liiketoimintamahdollisuuksia: Arktinen teknologia & palvelut, energiatehokas teknologia, ilmastonmuutokseen sopeutuminen KOKO MAAILMA Helleaaltojen, tulvien ja kuivuuden toistuvuudet muuttuvat Maailman maataloudelle ja ihmiselämälle suotuisa maa-ala on vaarassa supistua vuoden aikajänteellä Elinkelpoista maata ja vesivaroja pienemmälle väestölle, meriveden pinnan nousu => taloustappioita, poliittisia ja aseellisia kriisejä Yllätykset mahdollisia 62