Airikki Jokela VIIMEINEN TAHTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Airikki Jokela VIIMEINEN TAHTO"

Transkriptio

1 Airikki Jokela VIIMEINEN TAHTO

2 Viimeinen tahto Airikki Jokela Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2009 ISBN Print-On-Demand

3 Rakasta minut uneen; väsymys on kaunein vuode rakkaudelle. Uni rinnallasi on hauta meressä, pitkä, autio huojunta merivirtojen keinussa. Rakasta minut uneen niin kuin meri, joka ei kuolleitansa anna takaisin. (Olavi Paavolainen, Nocturno) 5

4 6

5 1. luku Ja kukas se sanosi, ettei mei kirkonkyläs tapahtus koskkaa mittää erikoist! päivystysvuorossa oleva nuorempi konstaapeli Jari Mehto mutisi itsekseen sulkiessaan puhelimen. Terveyskeskuslääkäri Simo Salenius oli pyytänyt häntä pistäytymään sairaalassa, jonne oli aamulla tuotu henkihieverissä oleva rouva Järvinen. Hän oli lyönyt takaraivonsa jääpolanteeseen kaatuessaan omalla postilaatikollaan. Asian teki mielenkiintoiseksi Saleniuksen mukaan se, että rouvan oikean käden sormista kaksi oli silpoutunut samassa yhteydessä ja molemmat kädet olivat mustan hiilen peitossa. Naapuri oli soittanut ambulanssin nähtyään rouvan maassa tajuttomana. Hän oli kuullut jonkinlaisen pamauksenkin, kuin ilotulite olisi laukaistu. Jari Mehto nojautui taaksepäin vanhassa puisessa konttorituolissaan. Tuoli natisi epäilyttävästi mutta kesti Mehdon vain pikkuisen yli sadan kilon painon. Tapaus ei häneltä varmaan kauaa veisi, hän lupasi käydä katsomassa rouvaa heti aamulla töihin tullessaan. Ilmeisesti oli kyse poikien kolttosista, ilotulitteita oli jäänyt uuden vuoden juhlinnasta jäljelle ja ne piti saada hävitetyiksi. Hän oli juuri selvittänyt tapauksen, jossa postilaatikolla lehteä hakemassa ollut 80 vuotias mummo oli hakattu paistinpannulla sairaalakuntoon. Mummon onneksi hakkaaja käytti teflonpannua, vanha kunnon valurautapannu olisikin tehnyt mummosta selvää jälkeä. Tämä tapaus oli ollut Mehdolle helppo juttu, sillä hän tunsi niin mummon kuin hakkaajankin entuudestaan. Hakkaaja oli retostellut Pub Wihtorissa monena iltana näyttävänsä vielä 7

6 sille naiselle, joka hänet oli 15 vuotta sitten irtisanonut työpaikastaan. Sama kaveri oli aikaisemmin yrittänyt käyttää perunanuijaa kolkkaamiseen mutta huonolla menestyksellä. Pienessä kirkonkylässä passipoliisina olemisessa oli siis hyvätkin puolensa. Kun tunsi kaikki asiakkaansa entuudestaan, osasi varautua kahnauksiin ja hakea syyllistä heti oikealta suunnalta. Tässä rouva Järvisen tapauksessa oli nyt kuitenkin hankaluutena se, että Mehto ei tuntenut Järvisiä. Tapani Järvinen oli kuollut puoli vuotta sitten yllättäen peurakolarissa Pohjan pitäjässä, mutta jutun oli hoitanut Tammisaaren poliisi. Häneltä ei ollut pyydetty virka-apua edes peuran lopettamiseen. Kirsti Järvinen eli yksin heidän yhteisessä suuressa omakotitalossaan eikä ollut muutoin koskaan tarvinnut mihinkään poliisin apua. Ensin olisi siis saatava tietoja tästä rouva Järvisestä, mikä hän oli oikein naisiaan. Tartte kysel, kyl joku ain jottain tiettä, Mehto tuumasi ja sulki päivystyskoppinsa oven huolellisesti. Hän toivoi saavansa siirron Salon poliisilaitokselle ja oman huoneen korkeaselkäisine toimistotuoleineen, sellaisen oikein tukevan tuolin, jossa olisi mukava keinutella juttuja pohtiessaan. Hän harmitteli, ettei ollut saanut pitkiin aikoihin kunnon caseja, joilla olisi voinut todistaa meriittinsä. Hän osasi muutakin kuin rattijuoppojen puhallutuksen ja pikkupoikien kolttosten setvimisen. Huumehörhöjä ei kylässä ollut eikä suurempia ryöstöjä juuri sattunut. Ehkäpä tähän Kirsti Järvisen tapaukseen saattoi sittenkin liittyä jotakin kansainväliseen rikollisuuteen viittaavaa. Illalla oli kerrottu Lontoossa räjähtäneistä useista kirjepommeista. Hän oli saanut hiljakkoin myös vihiä, että kylällä oli nähty kiertelemässä Viron päämafioson, Bruno Laardin musta maasturi. Joku oli nähnyt hänen kyydissään hyvin nuoren vaalean 8

7 naisen, jota ei tunnettu kylällä. Mafioso vieraili silloin tällöin kummipoikansa luona, joka oli ollut aikoinaan töissä Rakveren lihanjalostuskombinaatissa ja joutunut tekemisiin Laardin porukan kanssa. Ehkä tässä oli Jari Mehdon tilaisuus päästä hierarkiassa eteenpäin. Ei sitä koskaan tiennyt etukäteen. Mehto päätti sittenkin pistäytyä tutkimassa samantien Järvisten postilaatikon ympäristöä, ettei vain kadottaisi tärkeitä johtolankoja. Koiran kusettajat saattaisivat sotkea illalla ympäristöstä jalanjäljet ja koirat voisivat saada tassuihinsa haavoja, jos siellä oli jotakin räjähtänyt. Hän oli niitä vastuuntuntoisia kyläpoliiseja, joita ei osattu arvostaa tarpeeksi. Hän ajatteli koirienkin parasta. Kuinkahan nekin täällä pärjäävät sitten, kun hän lähtee Saloon isommille apajille, Mehto mietti itsekseen. 9

8 2. luku Kirsti Järvinen oli 59-vuotias jäädessään leskeksi. Hän oli ollut miehensä kuolemasta niin järkyttynyt, että päätti luopua työstään ja jäädä kotiin toipumaan ja järjestämään asiat kuntoon. Ei voi olla totta vain ja ainoastaan 950 euroa! Kirsti Järvinen oli ähkäissyt avattuaan punaisen postilaatikon pohjalta löytyneen ruskean kirjekuoren. Hän oli yrittänyt selvitä nahkapohjaisilla aamutossuillaan liukastumatta pihakivetyksellä. Muistissa oli vielä viimevuotinen kaatuminen omalla pihalla, minkä vuoksi hänen rannettaan särki ajoittain vieläkin. Yöllä oli satanut ja pihakivet olivat liukkaat. Valtiokonttori oli siis lähettänyt vastauksen hänen sähköpostitse tekemäänsä tiedusteluun. Hän halusi varmistua ajoissa eläkkeestään, sillä hän oli joutumassa tai pääsemässä vuoden sisällä työttömyyseläkkeelle. Kirsti oli ollut jo pari vuotta eläkeputkessa olosuhteiden pakosta tai niiden ohjaamana. Hän ei oikeastaan itsekään tiennyt, miten näin oli käynyt. Omasta mielestään hän oli ajautunut tahtomattaan ja ilman erityistä suunnitelmaa tilanteeseen, joka oli hänelle uusi. Hän ei ollut koskaan ollut päivääkään työttömänä. Oli ollut aikoja, jolloin hän teki kahtakin työtä päällekkäin. Tai oikeastaan kolmea. Oli aika, jolloin hän opetti iltakoulussa nuorisoa, teki kokopäiväistä tarkastajan työtä opetusvirastossa ja siinä sivussa yritti hoitaa lapsia ja miestään. Mikä niistä oli sivutyö, mikä päätyö, se riippui kulloisestakin tilanteesta. Kun lapsilla oli korvasärkynsä tai vesirokkonsa yhtä aikaa, perheen hoito kävi hyvinkin päätyöstä. 10

9 Eräänkin kerran hän oli vienyt kahta lasta yhtä aikaa Töölön lastenklinikalle näiden jatkuvien korvatulehdusten vuoksi. Odottaessaan vuoroaan parkuva lapsi kummassakin kainalossa Kirsti tunsi itsensä todella täystyöllistetyksi. Kiire oli myös töihin, jossa häntä jo odotettiin. Määräaikainen työsuhde sosiaali- ja terveysministeriön tietotekniikka projektissa oli päättynyt pari vuotta sitten työn valmistuttua ja kuten aina näissä hankkeissa, tämäkin valmistui puoli vuotta myöhässä, mutta kuitenkin se valmistui. Jännittyneinä jäätiin odottamaan, millaista palautetta hanke alkaisi saada suurelta yleisöltä ja muilta viranomaisilta. Hanke oli vaatinut Kirstiltä tavallista enemmän. Kiivastahtiset kokoukset päivittäin, jatkuva paikasta toiseen juokseminen, yleensä pari minuuttia vielä myöhässä, veivät häneltä voimat. Metrojunien kulkuväli päiväsaikaan oli Helsingissä normaalia harvempi, niiden aikatauluista ei koskaan tiennyt etukäteen. Aikaa valui hukkaan metroasemilla odotteluun, liukuportaita noustessa, uusia kokouspaikkoja etsiessä. Illat menivät vielä kotonakin usein pöytäkirjojen kirjoittamiseen ja sähköposteihin vastaamiseen. Siihen ei ollut yksinkertaisesti aikaa työssä ja hän joutui tekemään sitä yleensä usein yömyöhään kotona. Työkaverit olivat naureskelleet hänen viesteissään näkyville kellonajoille. Kirsti se on taas tehnyt yötyötä, hänelle vinoiltiin seuraavan aamun palaverissa. Ja nyt hänellä oli kädessään tieto tulevasta eläkkeestään. Kaiken raatamisen jälkeen tieto tuntui suoranaiselta pilkalta. Kun ihminen antaa työssään omasta mielestään kaikkensa ja vielä vähän ylikin saamatta siitä edes kunnollista korvausta, mitätön eläke on kuin isku vasten kasvoja. Miten elää vuotiaaksi eläkkeellä, joka ei riitä kunnolla edes ruokaan ja vuokraan etelänmatkoista nyt puhumattakaan. Sitäpaitsi 11

10 Kirstillä oli niin monenlaista kremppaa, ettei hän enää jaksanut kuvitella elävänsä edes yli 60 vuoden. Hän oli jäämässä köyhyysrajan alapuolelle eläkepäivinään. Televisiossa oli juuri kerrottu, että suomalaisen köyhyysraja on 1000 euroa kuussa. Rytmihäiriöt vaivasivat lääkityksestä ja levosta huolimatta. Verenpaine oli koholla, vaikka Kirsti kuinka hoiti terveyttään ulkoilemalla ja syömällä terveellisesti. Niska- ja selkäkivut muistuttivat pitkistä illoista tietokoneen vieressä. Lisäksi polvet olivat alkaneet oireilla portaita noustessa. Painoindeksi osoitti seitsemän kilon ylipainoa, josta sai kiittää loputtomia kokouksia kahvileipineen. Sinulla on täällä oikein jenkkakahvatkin, terveydenhoitaja jupisi punnitessaan Kirstiä työterveysasemalla. Hän oli kyllä yrittänyt jättää pullat ja sämpylät syömättä. Hän joi kahvin aina mustana. Siitähän ei taas vatsa pitänyt, sillä lounaita hän ei juuri ehtinyt syömään. Kirsti oli käynyt muutaman kerran työterveyslääkärillä, joka oli todennut verenpaineen liian korkeaksi. Yläpaine oli ollut jatkuvasti yli 175 ja alapaine vähintään 90. Hänelle oli määrätty betasalpaajaa, joka aiheutti väsymystä. Varsinkin iltapäiväkokouksissa oli vaikea keskittyä ja seurata keskusteluja, joista hänen edellytettiin tekevän perusteellisia muistioita muille jaettavaksi. Kun hanke viimein valmistui, hän ei halunnut edes harkita työsuhteen jatkotarjousta. Ministeriön imagoon kuului muistuttaa kansalaisia jaksamaan työssä yli normaalin eläkeiän. Ministeri oli juhlapuheissaan jatkuvasti toistanut, ettei Suomella ole varaa suurten ikäluokkien eläkkeisiin. On pidettävä työkykyä yllä ja jaksettava mieluimmin 68 vuoteen saakka. Kirstistä tuntui, ettei hän jaksa edes 60 vuoteen sellaisella vauhdilla ja vaatimustasolla. Hän oli viimeisten vuosien aikana joutunut parin 12

11 vuoden välein vaihtamaan projektista toiseen ja samalla aina uuden keskusviraston tai ministeriön alaiseksi. Joka paikassa oli opeteltava työpaikan uudet säännöt ja totuteltava uusien esimiesten tapoihin ja vaatimuksiin. Oli osallistuttava kehityskeskusteluihin ja oltava luova ja innovatiivinen. Hän tunsi syyllisyyttä kuulua suureen ikäluokkaan, joka aiheuttaisi vain lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Vielä nelikymppisenä Kirsti oli pitänyt aina työpaikan vaihtoa suurena haasteena, mahdollisuutena oppia uutta ja kehittää itseään. Hän nautti uusiin asioihin paneutumisesta ja hakeutui oma-aloitteisesti muutaman vuoden välein uusiin tehtäviin. Viime vuosina hän oli kuitenkin vain ajautunut työstä toiseen ja oli sen enempää miettimättä ottanut vastaan, mitä tarjottiin. Enää ei kannattanut pyytää lisää palkkaa. Palkat oli niin tarkkaan punnittu ja jatkopestit niin kovan työn takana, ettei työntekijällä siinä ollut paljon sanansijaa. Ei voinut todellakaan esittää palkkavaatimuksia työnhakupapereissa. Toisin oli ennen. 60-luvulla saattoi marssia toimitusjohtajan luo ja pyytää lisää palkkaa. Palkankorotuksen saattoi saada jopa pyytämättäkin. Ei ollut tupoja eikä liittokierroksia. Ei ollut ammattiyhdistystä, johon kuulua. Rytmihäiriöt pahenivat varsinkin yöllä. Niitä alkoi esiintyi tiuhenevaan tahtiin ja se sai hänet miettimään asioita uudelta pohjalta. Hän ei jaksaisi kauan jatkuvia määräaikaisia tehtäviä, joissa vaadittiin osaamista, jota hän ei enää pystynyt päivittämään. Kokouksissa nuoret vastavalmistuneet käyttivät jo käsitteitä, joita hän ei ollut koskaan edes kuullut. Tämä dotnet-teknologia pitää ottaa hankkeen haasteeksi, sanottiin. Lisäksi hänen esimiehensä keikaroi vierasperäisillä sanoilla ja latinan fraaseilla, joiden kirjaaminen pöytäkirjoihin oli tuskallista. Ipse dixit 1. Ei niistä tahtonut tolkkua saada. Oli vain 1 Hän itse on sanonut näin, sitä ei voi kyseenalaistaa. 13

12 oltava hiljaa ja yritettävä ottaa myöhemmin selvää, mistä oli ollut kyse. Valtiokonttorin kirje oli Kirstille järkytys. Hän oli ollut jotenkin siinä käsityksessä, että hän tulisi saamaan aivan hyvän eläkkeen, joka riittäisi vaatimattomaan elämiseen. Hän selasi työsuhteet ja niiden päivämäärät. Kaikki täsmäsi, hän osasi ne ulkoa. Silti tuntui käsittämättömältä, että eläkettä oli kertynyt vasta 950 euroa siitä yli 35 vuoden työpanoksesta, jonka hän oli tehnyt lähes päätoimisesti kauppakorkeasta valmistuttuaan. Neljän lapsen maailmaan saattaminen 70-luvulla ei kerryttänyt eläkettä. Koska äitiyslomat olivat varsinkin ensimmäisten lasten kohdalla vain parin kolmen kuukauden mittaisia, Kirsti oli jäänyt välillä lyhyeksi aikaa kotiin lapsia hoitamaan. Heillä ei ollut Tapanin kanssa mitään mahdollisuutta saada lapsia kunnalliseen päivähoitoon, sen verran hyvätuloinen oli erityisesti hänen miehensä. Kotiin oli vaikea saada kunnollisia apulaisia edes maalta. Kummankin vanhemmat taas olivat niin kaukana, että heidän apuaan sai vain satunnaisesti. Pääasiallisesti vain kyläiltiin puolin ja toisin, mistä ei varsinaisesti ollut apua lastenhoitoon, vaikka iloa se tietysti tuotti molemmin puolin. Kotiapulaisen palkkaamisen vaikeus kismitti Kirstiä siinä määrin, että hän keräsi tuntemiensa samassa asemassa olevien naisten keskuudesta nimilistan. Hän laati kirjelmän valtiovarainministerille, jossa he vaativat kotiapulaisen palkan verovähennysoikeutta. Ihme kyllä, ministerinä ollut Pirkko Työläjärvi otti lähetystön vastaan ministerin työhuoneessa. He olivat vakuuttava lähetystö, yksi heistä oli raskaana viimeisillään. Ministeri oli hyvin ymmärtäväinen ja kuunteli heidän mielipiteitään huolellisesti. Mutta hän antoi myös ymmärtää, että aika ei ole kypsä tällaisille vaatimuksille. Poliittinen mie- 14

13 lipide ei sulattaisi mitenkään asiaa eikä hän niin ollen voi viedä vetoomusta eteenpäin. Elettiin 70-luvun loppua, jolloin kotiapulaisia pidettiin vanhana jäänteenä menneiltä ajoilta. Sellaisiin ei olisi enää paluuta. Kunnallista kodinhoitoa ja päiväkoteja alettiin suunnitella korvaamaan huutavaa pulaa lastenhoitopaikoista. Naisten tuli käydä töissä. Kirsti mietti, miten hän selviäisi 950 eurolla Helsingissä, jonne hän oli haaveillut muuttavansa eläkkeelle päästyään. Uuden työpaikan saanti olisi nyt melkein 60-vuotiaana vaikeaa, ellei lähes mahdotonta. Hän oli yrittänyt hakea lähinnä valtion ja kunnan sellaisia suunnittelijan töitä, joissa hänen jo vanhentunut tietotekninen osaamisensa olisi edes jotenkin riittänyt. Hänen mielestään etenkin julkisella sektorilla olisi ollut velvollisuus palkata vanhempiakin työntekijöitä, joita ministerien juhlapuheissa kovasti tunnuttiin arvostettavan. Ikääntyvillä työntekijöillä on hiljaista tietoa, joka pitää siirtää nuoremmille, oli tavanomainen vaatimus. Kirstillä oli omastakin mielestään paljon sellaista tietoa, jota nuoremmilla ei ollut. Hän jakoi sitä auliisti kahvitauoilla vastavalmistuneille kollegoilleen, jotka mielellään kuuntelivat hänen juttujaan. Kuitenkin myös valtio syyllistyi ikärasismiin, ainakin naisten kohdalla, sen hän oli saanut kokea jo monet kerrat. Työnantajat pelkäsivät palkata yli 50-vuotiaita naisia, joilla on kuumia aaltoja. Kirsti oli käyttänyt hormoneja pahimpina vuosina mutta enää häntä eivät enää vaihdevuodet vaivanneet. Hän oli päässyt vaivoista jo vuosia sitten eroon. Jatkuva hakemusten lähettäminen oli turhauttavaa touhua ja kallistakin. Todistusten kopiointi ja hakemusten postitus alkoi tuntua kukkarossa. Kirsti rajoitti hakemuksensa vain paikkoihin, joihin riitti sähköpostitse lähetettävä CV liitteineen. Kirsti avasi television. Puoli yhdeksän uutislähetys oli jo alkanut. Hän hymähti. Menossa oli sosiaaliministerin vastaus 15

14 hallitukselle välikysymyksen johdosta. Oppositio halusi tietää, mitä hallitus aikoo tehdä naisten eriarvoisuuden vähentämiseksi työmarkkinoilla. Kokoomus näytti tehneen välikysymyksen pikemminkin edessä olevien eduskuntavaalien vuoksi kuin todella halutakseen tietää, mitä hallitus oli tehnyt. Kyllä he sen tiesivät muutoinkin oikein hyvin. Olihan monessa yhteydessä jo todettu useaan kertaan: on tehty kaikki voitava, ettei naisia syrjittäisi työmarkkinoilla. Ja paskat, Kirsti puuskahti. Intolerabilius nihil est quam femina dives 2. Kirsti haki teetä keittiöstä ja palasi TV:n ääreen. Pääuutisena kerrottiin, että hänen vanha opiskeluaikainen ystävänsä oli löydetty raa asti tapettuna omasta kodistaan. Ja vain pari viikkoa aiemmin Kirsti oli ollut kuuntelemassa tämän esitelmää Finlandia-talossa. Woody Allen on sanonut... Veli M. oli aloittanut perusteellisen asiantuntijaluentonsa. Uutinen ei ensi kuulemalla mennyt Kirstin tajuntaan, hänen aivonsa löivät tyhjää. Ei Suomessa voi tapahtua tämmöistä! Mieleen palautuivat muistot Helsingin keskustassa asumisen ajoilta, jolloin Veli M. oli usein nähty vieras heidän kotonaan. Kirstin piti kuunnella vielä MTV:n ja Nelosen uutiset, ennen kuin hän alkoi tajuta tapahtuneen todeksi. Paine muuttaa takaisin Helsinkiin oli kasvanut Kirstin mielessä vähitellen tukahduttavan suureksi. Hän oli pitänyt yksin hallussaan perheen isoa omakotitaloa, johon hänellä oli oikeus Tapanin kuoleman jälkeen. He olivat tehneet keskinäisen testamentin, jossa erityisesti mainittiin, että jälkeen jäävällä puolisolla on oikeus käyttää yhteistä kotia asuntonaan niin kauan kuin hän haluaa. Hän oli olettanut erityisesti Tapanin haluavan jäädä asuntoon, koska hänen äitinsä asui lähellä sijaitsevassa omakotitalossa. Tapanin tapaturmainen kuolema oli tullut järkytyksenä jo 2 Mikään ei ole sietämättömämpää kuin rikas nainen. 16

15 senkin vuoksi, että Kirsti ei olisi ikinä halunnut jäädä anoppinsa kanssa kahden maaseudulle, pieneen kirkonkylään, jossa ei tapahtunut koskaan juuri mitään, ei varsinkaan talviaikana. Kirsti oli tuntenut itsensä miehensä kuoleman jälkeen panttivangiksi. Hän ei kuitenkaan sukulaisten silmissä halunnut syyllistyä siihen, että olisi jättänyt yli 80-vuotiaan anoppinsa yksin taloon, jossa kukaan Tapanin sukulaisista ei käynyt häntä katsomassa. Kirstihän asui parin sadan metrin päässä ja hänellä olisi aikaa kun olisi kohta eläkkeelläkin! Tapanin sukulaiset pitivät itsestään selvänä, että hän huolehtisi omasta anopistaan loppuun saakka. Kirsti oli alkanut valmistella mielessään muuttoa Helsinkiin, heti kun anopin tilanne sen vain sallisi. Helsingistä käsin olisi helpompi matkustaa myös lapsia katsomaan niin kauan kuin hän jaksaisi nousta junaan. Milloin hän voisi haaveensa toteuttaa, sitä hän ei tiennyt. Varsinkin naiset elävät jo hyvinkin yli 90-vuotiaiksi. Hänhän voisi joutua odottamaan vielä jopa 10 vuotta, ennen kuin hän olisi vapaa muuttamaan minnekään! Ajatus toisen kuoleman odottamisesta kauhistutti häntä mutta se oli joka tapauksessa tosiasia. Tapanin kuoleman jälkeen suoritetussa perunkirjoituksessa, jossa testamentti luettiin, kaikki lapset olivat ilman muuta samaa mieltä, että hän saisi jäädä asumaan heidän entiseen kotiinsa. Isän kuolema oli tullut niin yllättäen, ettei kukaan heistä edes osannut muuta ajatella. Nyt kun hautajaisista oli kulunut puoli vuotta, Kirstistä alkoi tuntua siltä, että varsinkin Pirkka, vanhin poika, olisi halunnut hänen muuttavan pienempään asuntoon ja alkavan siirtää perintöä heille lapsille. Kaikki lapset olivat jo muuttaneet omiin pesiinsä heti ylioppilaiksi päästyään. Tapani ja Kirsti olivat auttaneet heitä saamaan eri puolilta maata omat pienet asuntonsa, joihin heidän varansa olivat nipin napin riittäneet. 17

16 Kirsti oli hyvin selvillä Helsingin asuntojen hintatasosta. Kaksio Kalliosta, joka hänelle itselleen olisi hyvin riittänyt eläkepäivinä, maksoi saman ellei enemmänkin, kuin heidän hieman rapistunut 200-neliöinen omakotitalonsa maalaiskirkonkylässä. Siitä ei jäisi jaettavaa lapsille ennen kuin hän itse kuolisi. Muutkin lapset olivat alkaneet kantaa huolta siitä, että omakotitalo oli hänelle aivan liian suuri ja hankala hoitaa varsinkin talvella. Kirsti oli jo käynyt katsomassa paria pikkuyksiötä Torkkelinkujalta, jota hän erityisesti ihaili. Vieressä olisivat koirapuisto ja Kallion kirkko samoin kuin kirjasto. Hän oli opiskeluaikanaan asunut Pengerkujalla ja viihtynyt ainakin silloin tosi hyvin. Erityisesti teattereiden läheisyys viehätti. Hän voisi hyvin kävellä iltaisin kotiin suoraan näytöksen päätyttyä tarvitsematta turvautua kalliisiin taksikyyteihin. Hakaniemen halli oli kiva pistäytymispaikka. Hän oli usein käynyt juomassa kahvit Tarja Halosen pöydässä. Torkkelinmäki sai korvata haaveen päästä eläkkeellä Pariisiin. Kirsti oli usein leikitellyt ajatuksella hankkia Pariisista pieni kattohuoneisto jostain Montmartrelta. Hän köpöttelisi hakemaan tuoretta patonkia joka aamu alakerran batisseriesta. Hän ostaisi palan camemberiä ja pullon halpaa Côte du Rhône -viiniä. Paljoa ei tarvittaisi, hän eläisi niukasti mutta nautinnollisesti. Ajatus oli absurdi eikä sen toteuttamiseen olisi kuitenkaan ollut riittävää rohkeutta eikä varaakaan. Pariisin pienetkin kattoasunnot olivat niin kalliita ja niin vaikeasti saatavia, ettei hän tosissaan koskaan niin kuvitellut tekevänsä. Pilvilinnojen rakentelu kuitenkin rentoutti ja teki eläkeiän odottamisen jotenkin hauskemmaksi. Ranska oli Kirstille rakkain haave jo kielenkin puolesta. Hän oli opetellut ranskaa joskus lukiossa ja sittemmin kauppakorkeakoulussa, mutta suullinen kielitaito oli kuitenkin 18

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Vinkkejä kalvosarjan käyttöön Kalvosarjassa käsitellään istumisen määrää ja hyvää istumisergonomiaa. Kalvosarjan sisältö sopii alakoulun 5. 6. luokille

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän 5 Suuttumus sai toimimaan hätiköidysti. Ei kovin hyvä juttu, Stacia ajatteli työntäessään auki yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän muistutti itselleen,

Lisätiedot

LÄHEISEN HENKILÖN HAKEMUS VALTION PERINTÖNÄ SAAMAN OMAISUUDEN LUOVUTTAMISEKSI

LÄHEISEN HENKILÖN HAKEMUS VALTION PERINTÖNÄ SAAMAN OMAISUUDEN LUOVUTTAMISEKSI VALTIOKONTTORI HAKEMUS LÄHEISEN HENKILÖN HAKEMUS VALTION PERINTÖNÄ SAAMAN OMAISUUDEN LUOVUTTAMISEKSI Perinnönjättäjä Kuolinaika Kotipaikka Hakija Syntymävuosi Osoite Puhelinnumero Omaisuus, jota haetaan

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Maaria Lappalainen SATUTETTU

Maaria Lappalainen SATUTETTU Maaria Lappalainen SATUTETTU Satutettu Maaria Lappalainen Kuvat: Maaria Lappalainen Ulkoasu: Lassi Kahilakoski Kustantaja: Mediapinta, 2011 ISBN 978-952-235-404-4 Luovutus Piikit selässä, terävät kuin

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Sallan kunta: Tasa arvokysely 2011, sukupuoli, tulokset. (31.7.2011 23:03:00)

Sallan kunta: Tasa arvokysely 2011, sukupuoli, tulokset. (31.7.2011 23:03:00) Sallan kunta: Tasa arvokysely 2011, sukupuoli, tulokset. (31.7.2011 23:03:00) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 B2. Kuinka paljon olet viimeksi kuluneen kuukauden aikana tehnyt virallisen työajan ylittävää työtä,

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ

ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ Jaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen -koulutus 18.5.2010 Sh Susanna Lager/Eteläisen al.ea-psyk.pkl Erityistason

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista M.J. Metsola Taimentukka Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista Taimentukka Mikko Juhana Metsola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-264-4 Auringossa

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Rannalla Rannalla TAMMI TAPANI BAGGE Rannalla Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kaisa-sarjan kirjat: Pihalla, 2002 Ulkona, 2004 Kylässä, 2005 Yöllä, 2006

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot