Airikki Jokela VIIMEINEN TAHTO
|
|
- Riitta Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Airikki Jokela VIIMEINEN TAHTO
2 Viimeinen tahto Airikki Jokela Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2009 ISBN Print-On-Demand
3 Rakasta minut uneen; väsymys on kaunein vuode rakkaudelle. Uni rinnallasi on hauta meressä, pitkä, autio huojunta merivirtojen keinussa. Rakasta minut uneen niin kuin meri, joka ei kuolleitansa anna takaisin. (Olavi Paavolainen, Nocturno) 5
4 6
5 1. luku Ja kukas se sanosi, ettei mei kirkonkyläs tapahtus koskkaa mittää erikoist! päivystysvuorossa oleva nuorempi konstaapeli Jari Mehto mutisi itsekseen sulkiessaan puhelimen. Terveyskeskuslääkäri Simo Salenius oli pyytänyt häntä pistäytymään sairaalassa, jonne oli aamulla tuotu henkihieverissä oleva rouva Järvinen. Hän oli lyönyt takaraivonsa jääpolanteeseen kaatuessaan omalla postilaatikollaan. Asian teki mielenkiintoiseksi Saleniuksen mukaan se, että rouvan oikean käden sormista kaksi oli silpoutunut samassa yhteydessä ja molemmat kädet olivat mustan hiilen peitossa. Naapuri oli soittanut ambulanssin nähtyään rouvan maassa tajuttomana. Hän oli kuullut jonkinlaisen pamauksenkin, kuin ilotulite olisi laukaistu. Jari Mehto nojautui taaksepäin vanhassa puisessa konttorituolissaan. Tuoli natisi epäilyttävästi mutta kesti Mehdon vain pikkuisen yli sadan kilon painon. Tapaus ei häneltä varmaan kauaa veisi, hän lupasi käydä katsomassa rouvaa heti aamulla töihin tullessaan. Ilmeisesti oli kyse poikien kolttosista, ilotulitteita oli jäänyt uuden vuoden juhlinnasta jäljelle ja ne piti saada hävitetyiksi. Hän oli juuri selvittänyt tapauksen, jossa postilaatikolla lehteä hakemassa ollut 80 vuotias mummo oli hakattu paistinpannulla sairaalakuntoon. Mummon onneksi hakkaaja käytti teflonpannua, vanha kunnon valurautapannu olisikin tehnyt mummosta selvää jälkeä. Tämä tapaus oli ollut Mehdolle helppo juttu, sillä hän tunsi niin mummon kuin hakkaajankin entuudestaan. Hakkaaja oli retostellut Pub Wihtorissa monena iltana näyttävänsä vielä 7
6 sille naiselle, joka hänet oli 15 vuotta sitten irtisanonut työpaikastaan. Sama kaveri oli aikaisemmin yrittänyt käyttää perunanuijaa kolkkaamiseen mutta huonolla menestyksellä. Pienessä kirkonkylässä passipoliisina olemisessa oli siis hyvätkin puolensa. Kun tunsi kaikki asiakkaansa entuudestaan, osasi varautua kahnauksiin ja hakea syyllistä heti oikealta suunnalta. Tässä rouva Järvisen tapauksessa oli nyt kuitenkin hankaluutena se, että Mehto ei tuntenut Järvisiä. Tapani Järvinen oli kuollut puoli vuotta sitten yllättäen peurakolarissa Pohjan pitäjässä, mutta jutun oli hoitanut Tammisaaren poliisi. Häneltä ei ollut pyydetty virka-apua edes peuran lopettamiseen. Kirsti Järvinen eli yksin heidän yhteisessä suuressa omakotitalossaan eikä ollut muutoin koskaan tarvinnut mihinkään poliisin apua. Ensin olisi siis saatava tietoja tästä rouva Järvisestä, mikä hän oli oikein naisiaan. Tartte kysel, kyl joku ain jottain tiettä, Mehto tuumasi ja sulki päivystyskoppinsa oven huolellisesti. Hän toivoi saavansa siirron Salon poliisilaitokselle ja oman huoneen korkeaselkäisine toimistotuoleineen, sellaisen oikein tukevan tuolin, jossa olisi mukava keinutella juttuja pohtiessaan. Hän harmitteli, ettei ollut saanut pitkiin aikoihin kunnon caseja, joilla olisi voinut todistaa meriittinsä. Hän osasi muutakin kuin rattijuoppojen puhallutuksen ja pikkupoikien kolttosten setvimisen. Huumehörhöjä ei kylässä ollut eikä suurempia ryöstöjä juuri sattunut. Ehkäpä tähän Kirsti Järvisen tapaukseen saattoi sittenkin liittyä jotakin kansainväliseen rikollisuuteen viittaavaa. Illalla oli kerrottu Lontoossa räjähtäneistä useista kirjepommeista. Hän oli saanut hiljakkoin myös vihiä, että kylällä oli nähty kiertelemässä Viron päämafioson, Bruno Laardin musta maasturi. Joku oli nähnyt hänen kyydissään hyvin nuoren vaalean 8
7 naisen, jota ei tunnettu kylällä. Mafioso vieraili silloin tällöin kummipoikansa luona, joka oli ollut aikoinaan töissä Rakveren lihanjalostuskombinaatissa ja joutunut tekemisiin Laardin porukan kanssa. Ehkä tässä oli Jari Mehdon tilaisuus päästä hierarkiassa eteenpäin. Ei sitä koskaan tiennyt etukäteen. Mehto päätti sittenkin pistäytyä tutkimassa samantien Järvisten postilaatikon ympäristöä, ettei vain kadottaisi tärkeitä johtolankoja. Koiran kusettajat saattaisivat sotkea illalla ympäristöstä jalanjäljet ja koirat voisivat saada tassuihinsa haavoja, jos siellä oli jotakin räjähtänyt. Hän oli niitä vastuuntuntoisia kyläpoliiseja, joita ei osattu arvostaa tarpeeksi. Hän ajatteli koirienkin parasta. Kuinkahan nekin täällä pärjäävät sitten, kun hän lähtee Saloon isommille apajille, Mehto mietti itsekseen. 9
8 2. luku Kirsti Järvinen oli 59-vuotias jäädessään leskeksi. Hän oli ollut miehensä kuolemasta niin järkyttynyt, että päätti luopua työstään ja jäädä kotiin toipumaan ja järjestämään asiat kuntoon. Ei voi olla totta vain ja ainoastaan 950 euroa! Kirsti Järvinen oli ähkäissyt avattuaan punaisen postilaatikon pohjalta löytyneen ruskean kirjekuoren. Hän oli yrittänyt selvitä nahkapohjaisilla aamutossuillaan liukastumatta pihakivetyksellä. Muistissa oli vielä viimevuotinen kaatuminen omalla pihalla, minkä vuoksi hänen rannettaan särki ajoittain vieläkin. Yöllä oli satanut ja pihakivet olivat liukkaat. Valtiokonttori oli siis lähettänyt vastauksen hänen sähköpostitse tekemäänsä tiedusteluun. Hän halusi varmistua ajoissa eläkkeestään, sillä hän oli joutumassa tai pääsemässä vuoden sisällä työttömyyseläkkeelle. Kirsti oli ollut jo pari vuotta eläkeputkessa olosuhteiden pakosta tai niiden ohjaamana. Hän ei oikeastaan itsekään tiennyt, miten näin oli käynyt. Omasta mielestään hän oli ajautunut tahtomattaan ja ilman erityistä suunnitelmaa tilanteeseen, joka oli hänelle uusi. Hän ei ollut koskaan ollut päivääkään työttömänä. Oli ollut aikoja, jolloin hän teki kahtakin työtä päällekkäin. Tai oikeastaan kolmea. Oli aika, jolloin hän opetti iltakoulussa nuorisoa, teki kokopäiväistä tarkastajan työtä opetusvirastossa ja siinä sivussa yritti hoitaa lapsia ja miestään. Mikä niistä oli sivutyö, mikä päätyö, se riippui kulloisestakin tilanteesta. Kun lapsilla oli korvasärkynsä tai vesirokkonsa yhtä aikaa, perheen hoito kävi hyvinkin päätyöstä. 10
9 Eräänkin kerran hän oli vienyt kahta lasta yhtä aikaa Töölön lastenklinikalle näiden jatkuvien korvatulehdusten vuoksi. Odottaessaan vuoroaan parkuva lapsi kummassakin kainalossa Kirsti tunsi itsensä todella täystyöllistetyksi. Kiire oli myös töihin, jossa häntä jo odotettiin. Määräaikainen työsuhde sosiaali- ja terveysministeriön tietotekniikka projektissa oli päättynyt pari vuotta sitten työn valmistuttua ja kuten aina näissä hankkeissa, tämäkin valmistui puoli vuotta myöhässä, mutta kuitenkin se valmistui. Jännittyneinä jäätiin odottamaan, millaista palautetta hanke alkaisi saada suurelta yleisöltä ja muilta viranomaisilta. Hanke oli vaatinut Kirstiltä tavallista enemmän. Kiivastahtiset kokoukset päivittäin, jatkuva paikasta toiseen juokseminen, yleensä pari minuuttia vielä myöhässä, veivät häneltä voimat. Metrojunien kulkuväli päiväsaikaan oli Helsingissä normaalia harvempi, niiden aikatauluista ei koskaan tiennyt etukäteen. Aikaa valui hukkaan metroasemilla odotteluun, liukuportaita noustessa, uusia kokouspaikkoja etsiessä. Illat menivät vielä kotonakin usein pöytäkirjojen kirjoittamiseen ja sähköposteihin vastaamiseen. Siihen ei ollut yksinkertaisesti aikaa työssä ja hän joutui tekemään sitä yleensä usein yömyöhään kotona. Työkaverit olivat naureskelleet hänen viesteissään näkyville kellonajoille. Kirsti se on taas tehnyt yötyötä, hänelle vinoiltiin seuraavan aamun palaverissa. Ja nyt hänellä oli kädessään tieto tulevasta eläkkeestään. Kaiken raatamisen jälkeen tieto tuntui suoranaiselta pilkalta. Kun ihminen antaa työssään omasta mielestään kaikkensa ja vielä vähän ylikin saamatta siitä edes kunnollista korvausta, mitätön eläke on kuin isku vasten kasvoja. Miten elää vuotiaaksi eläkkeellä, joka ei riitä kunnolla edes ruokaan ja vuokraan etelänmatkoista nyt puhumattakaan. Sitäpaitsi 11
10 Kirstillä oli niin monenlaista kremppaa, ettei hän enää jaksanut kuvitella elävänsä edes yli 60 vuoden. Hän oli jäämässä köyhyysrajan alapuolelle eläkepäivinään. Televisiossa oli juuri kerrottu, että suomalaisen köyhyysraja on 1000 euroa kuussa. Rytmihäiriöt vaivasivat lääkityksestä ja levosta huolimatta. Verenpaine oli koholla, vaikka Kirsti kuinka hoiti terveyttään ulkoilemalla ja syömällä terveellisesti. Niska- ja selkäkivut muistuttivat pitkistä illoista tietokoneen vieressä. Lisäksi polvet olivat alkaneet oireilla portaita noustessa. Painoindeksi osoitti seitsemän kilon ylipainoa, josta sai kiittää loputtomia kokouksia kahvileipineen. Sinulla on täällä oikein jenkkakahvatkin, terveydenhoitaja jupisi punnitessaan Kirstiä työterveysasemalla. Hän oli kyllä yrittänyt jättää pullat ja sämpylät syömättä. Hän joi kahvin aina mustana. Siitähän ei taas vatsa pitänyt, sillä lounaita hän ei juuri ehtinyt syömään. Kirsti oli käynyt muutaman kerran työterveyslääkärillä, joka oli todennut verenpaineen liian korkeaksi. Yläpaine oli ollut jatkuvasti yli 175 ja alapaine vähintään 90. Hänelle oli määrätty betasalpaajaa, joka aiheutti väsymystä. Varsinkin iltapäiväkokouksissa oli vaikea keskittyä ja seurata keskusteluja, joista hänen edellytettiin tekevän perusteellisia muistioita muille jaettavaksi. Kun hanke viimein valmistui, hän ei halunnut edes harkita työsuhteen jatkotarjousta. Ministeriön imagoon kuului muistuttaa kansalaisia jaksamaan työssä yli normaalin eläkeiän. Ministeri oli juhlapuheissaan jatkuvasti toistanut, ettei Suomella ole varaa suurten ikäluokkien eläkkeisiin. On pidettävä työkykyä yllä ja jaksettava mieluimmin 68 vuoteen saakka. Kirstistä tuntui, ettei hän jaksa edes 60 vuoteen sellaisella vauhdilla ja vaatimustasolla. Hän oli viimeisten vuosien aikana joutunut parin 12
11 vuoden välein vaihtamaan projektista toiseen ja samalla aina uuden keskusviraston tai ministeriön alaiseksi. Joka paikassa oli opeteltava työpaikan uudet säännöt ja totuteltava uusien esimiesten tapoihin ja vaatimuksiin. Oli osallistuttava kehityskeskusteluihin ja oltava luova ja innovatiivinen. Hän tunsi syyllisyyttä kuulua suureen ikäluokkaan, joka aiheuttaisi vain lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Vielä nelikymppisenä Kirsti oli pitänyt aina työpaikan vaihtoa suurena haasteena, mahdollisuutena oppia uutta ja kehittää itseään. Hän nautti uusiin asioihin paneutumisesta ja hakeutui oma-aloitteisesti muutaman vuoden välein uusiin tehtäviin. Viime vuosina hän oli kuitenkin vain ajautunut työstä toiseen ja oli sen enempää miettimättä ottanut vastaan, mitä tarjottiin. Enää ei kannattanut pyytää lisää palkkaa. Palkat oli niin tarkkaan punnittu ja jatkopestit niin kovan työn takana, ettei työntekijällä siinä ollut paljon sanansijaa. Ei voinut todellakaan esittää palkkavaatimuksia työnhakupapereissa. Toisin oli ennen. 60-luvulla saattoi marssia toimitusjohtajan luo ja pyytää lisää palkkaa. Palkankorotuksen saattoi saada jopa pyytämättäkin. Ei ollut tupoja eikä liittokierroksia. Ei ollut ammattiyhdistystä, johon kuulua. Rytmihäiriöt pahenivat varsinkin yöllä. Niitä alkoi esiintyi tiuhenevaan tahtiin ja se sai hänet miettimään asioita uudelta pohjalta. Hän ei jaksaisi kauan jatkuvia määräaikaisia tehtäviä, joissa vaadittiin osaamista, jota hän ei enää pystynyt päivittämään. Kokouksissa nuoret vastavalmistuneet käyttivät jo käsitteitä, joita hän ei ollut koskaan edes kuullut. Tämä dotnet-teknologia pitää ottaa hankkeen haasteeksi, sanottiin. Lisäksi hänen esimiehensä keikaroi vierasperäisillä sanoilla ja latinan fraaseilla, joiden kirjaaminen pöytäkirjoihin oli tuskallista. Ipse dixit 1. Ei niistä tahtonut tolkkua saada. Oli vain 1 Hän itse on sanonut näin, sitä ei voi kyseenalaistaa. 13
12 oltava hiljaa ja yritettävä ottaa myöhemmin selvää, mistä oli ollut kyse. Valtiokonttorin kirje oli Kirstille järkytys. Hän oli ollut jotenkin siinä käsityksessä, että hän tulisi saamaan aivan hyvän eläkkeen, joka riittäisi vaatimattomaan elämiseen. Hän selasi työsuhteet ja niiden päivämäärät. Kaikki täsmäsi, hän osasi ne ulkoa. Silti tuntui käsittämättömältä, että eläkettä oli kertynyt vasta 950 euroa siitä yli 35 vuoden työpanoksesta, jonka hän oli tehnyt lähes päätoimisesti kauppakorkeasta valmistuttuaan. Neljän lapsen maailmaan saattaminen 70-luvulla ei kerryttänyt eläkettä. Koska äitiyslomat olivat varsinkin ensimmäisten lasten kohdalla vain parin kolmen kuukauden mittaisia, Kirsti oli jäänyt välillä lyhyeksi aikaa kotiin lapsia hoitamaan. Heillä ei ollut Tapanin kanssa mitään mahdollisuutta saada lapsia kunnalliseen päivähoitoon, sen verran hyvätuloinen oli erityisesti hänen miehensä. Kotiin oli vaikea saada kunnollisia apulaisia edes maalta. Kummankin vanhemmat taas olivat niin kaukana, että heidän apuaan sai vain satunnaisesti. Pääasiallisesti vain kyläiltiin puolin ja toisin, mistä ei varsinaisesti ollut apua lastenhoitoon, vaikka iloa se tietysti tuotti molemmin puolin. Kotiapulaisen palkkaamisen vaikeus kismitti Kirstiä siinä määrin, että hän keräsi tuntemiensa samassa asemassa olevien naisten keskuudesta nimilistan. Hän laati kirjelmän valtiovarainministerille, jossa he vaativat kotiapulaisen palkan verovähennysoikeutta. Ihme kyllä, ministerinä ollut Pirkko Työläjärvi otti lähetystön vastaan ministerin työhuoneessa. He olivat vakuuttava lähetystö, yksi heistä oli raskaana viimeisillään. Ministeri oli hyvin ymmärtäväinen ja kuunteli heidän mielipiteitään huolellisesti. Mutta hän antoi myös ymmärtää, että aika ei ole kypsä tällaisille vaatimuksille. Poliittinen mie- 14
13 lipide ei sulattaisi mitenkään asiaa eikä hän niin ollen voi viedä vetoomusta eteenpäin. Elettiin 70-luvun loppua, jolloin kotiapulaisia pidettiin vanhana jäänteenä menneiltä ajoilta. Sellaisiin ei olisi enää paluuta. Kunnallista kodinhoitoa ja päiväkoteja alettiin suunnitella korvaamaan huutavaa pulaa lastenhoitopaikoista. Naisten tuli käydä töissä. Kirsti mietti, miten hän selviäisi 950 eurolla Helsingissä, jonne hän oli haaveillut muuttavansa eläkkeelle päästyään. Uuden työpaikan saanti olisi nyt melkein 60-vuotiaana vaikeaa, ellei lähes mahdotonta. Hän oli yrittänyt hakea lähinnä valtion ja kunnan sellaisia suunnittelijan töitä, joissa hänen jo vanhentunut tietotekninen osaamisensa olisi edes jotenkin riittänyt. Hänen mielestään etenkin julkisella sektorilla olisi ollut velvollisuus palkata vanhempiakin työntekijöitä, joita ministerien juhlapuheissa kovasti tunnuttiin arvostettavan. Ikääntyvillä työntekijöillä on hiljaista tietoa, joka pitää siirtää nuoremmille, oli tavanomainen vaatimus. Kirstillä oli omastakin mielestään paljon sellaista tietoa, jota nuoremmilla ei ollut. Hän jakoi sitä auliisti kahvitauoilla vastavalmistuneille kollegoilleen, jotka mielellään kuuntelivat hänen juttujaan. Kuitenkin myös valtio syyllistyi ikärasismiin, ainakin naisten kohdalla, sen hän oli saanut kokea jo monet kerrat. Työnantajat pelkäsivät palkata yli 50-vuotiaita naisia, joilla on kuumia aaltoja. Kirsti oli käyttänyt hormoneja pahimpina vuosina mutta enää häntä eivät enää vaihdevuodet vaivanneet. Hän oli päässyt vaivoista jo vuosia sitten eroon. Jatkuva hakemusten lähettäminen oli turhauttavaa touhua ja kallistakin. Todistusten kopiointi ja hakemusten postitus alkoi tuntua kukkarossa. Kirsti rajoitti hakemuksensa vain paikkoihin, joihin riitti sähköpostitse lähetettävä CV liitteineen. Kirsti avasi television. Puoli yhdeksän uutislähetys oli jo alkanut. Hän hymähti. Menossa oli sosiaaliministerin vastaus 15
14 hallitukselle välikysymyksen johdosta. Oppositio halusi tietää, mitä hallitus aikoo tehdä naisten eriarvoisuuden vähentämiseksi työmarkkinoilla. Kokoomus näytti tehneen välikysymyksen pikemminkin edessä olevien eduskuntavaalien vuoksi kuin todella halutakseen tietää, mitä hallitus oli tehnyt. Kyllä he sen tiesivät muutoinkin oikein hyvin. Olihan monessa yhteydessä jo todettu useaan kertaan: on tehty kaikki voitava, ettei naisia syrjittäisi työmarkkinoilla. Ja paskat, Kirsti puuskahti. Intolerabilius nihil est quam femina dives 2. Kirsti haki teetä keittiöstä ja palasi TV:n ääreen. Pääuutisena kerrottiin, että hänen vanha opiskeluaikainen ystävänsä oli löydetty raa asti tapettuna omasta kodistaan. Ja vain pari viikkoa aiemmin Kirsti oli ollut kuuntelemassa tämän esitelmää Finlandia-talossa. Woody Allen on sanonut... Veli M. oli aloittanut perusteellisen asiantuntijaluentonsa. Uutinen ei ensi kuulemalla mennyt Kirstin tajuntaan, hänen aivonsa löivät tyhjää. Ei Suomessa voi tapahtua tämmöistä! Mieleen palautuivat muistot Helsingin keskustassa asumisen ajoilta, jolloin Veli M. oli usein nähty vieras heidän kotonaan. Kirstin piti kuunnella vielä MTV:n ja Nelosen uutiset, ennen kuin hän alkoi tajuta tapahtuneen todeksi. Paine muuttaa takaisin Helsinkiin oli kasvanut Kirstin mielessä vähitellen tukahduttavan suureksi. Hän oli pitänyt yksin hallussaan perheen isoa omakotitaloa, johon hänellä oli oikeus Tapanin kuoleman jälkeen. He olivat tehneet keskinäisen testamentin, jossa erityisesti mainittiin, että jälkeen jäävällä puolisolla on oikeus käyttää yhteistä kotia asuntonaan niin kauan kuin hän haluaa. Hän oli olettanut erityisesti Tapanin haluavan jäädä asuntoon, koska hänen äitinsä asui lähellä sijaitsevassa omakotitalossa. Tapanin tapaturmainen kuolema oli tullut järkytyksenä jo 2 Mikään ei ole sietämättömämpää kuin rikas nainen. 16
15 senkin vuoksi, että Kirsti ei olisi ikinä halunnut jäädä anoppinsa kanssa kahden maaseudulle, pieneen kirkonkylään, jossa ei tapahtunut koskaan juuri mitään, ei varsinkaan talviaikana. Kirsti oli tuntenut itsensä miehensä kuoleman jälkeen panttivangiksi. Hän ei kuitenkaan sukulaisten silmissä halunnut syyllistyä siihen, että olisi jättänyt yli 80-vuotiaan anoppinsa yksin taloon, jossa kukaan Tapanin sukulaisista ei käynyt häntä katsomassa. Kirstihän asui parin sadan metrin päässä ja hänellä olisi aikaa kun olisi kohta eläkkeelläkin! Tapanin sukulaiset pitivät itsestään selvänä, että hän huolehtisi omasta anopistaan loppuun saakka. Kirsti oli alkanut valmistella mielessään muuttoa Helsinkiin, heti kun anopin tilanne sen vain sallisi. Helsingistä käsin olisi helpompi matkustaa myös lapsia katsomaan niin kauan kuin hän jaksaisi nousta junaan. Milloin hän voisi haaveensa toteuttaa, sitä hän ei tiennyt. Varsinkin naiset elävät jo hyvinkin yli 90-vuotiaiksi. Hänhän voisi joutua odottamaan vielä jopa 10 vuotta, ennen kuin hän olisi vapaa muuttamaan minnekään! Ajatus toisen kuoleman odottamisesta kauhistutti häntä mutta se oli joka tapauksessa tosiasia. Tapanin kuoleman jälkeen suoritetussa perunkirjoituksessa, jossa testamentti luettiin, kaikki lapset olivat ilman muuta samaa mieltä, että hän saisi jäädä asumaan heidän entiseen kotiinsa. Isän kuolema oli tullut niin yllättäen, ettei kukaan heistä edes osannut muuta ajatella. Nyt kun hautajaisista oli kulunut puoli vuotta, Kirstistä alkoi tuntua siltä, että varsinkin Pirkka, vanhin poika, olisi halunnut hänen muuttavan pienempään asuntoon ja alkavan siirtää perintöä heille lapsille. Kaikki lapset olivat jo muuttaneet omiin pesiinsä heti ylioppilaiksi päästyään. Tapani ja Kirsti olivat auttaneet heitä saamaan eri puolilta maata omat pienet asuntonsa, joihin heidän varansa olivat nipin napin riittäneet. 17
16 Kirsti oli hyvin selvillä Helsingin asuntojen hintatasosta. Kaksio Kalliosta, joka hänelle itselleen olisi hyvin riittänyt eläkepäivinä, maksoi saman ellei enemmänkin, kuin heidän hieman rapistunut 200-neliöinen omakotitalonsa maalaiskirkonkylässä. Siitä ei jäisi jaettavaa lapsille ennen kuin hän itse kuolisi. Muutkin lapset olivat alkaneet kantaa huolta siitä, että omakotitalo oli hänelle aivan liian suuri ja hankala hoitaa varsinkin talvella. Kirsti oli jo käynyt katsomassa paria pikkuyksiötä Torkkelinkujalta, jota hän erityisesti ihaili. Vieressä olisivat koirapuisto ja Kallion kirkko samoin kuin kirjasto. Hän oli opiskeluaikanaan asunut Pengerkujalla ja viihtynyt ainakin silloin tosi hyvin. Erityisesti teattereiden läheisyys viehätti. Hän voisi hyvin kävellä iltaisin kotiin suoraan näytöksen päätyttyä tarvitsematta turvautua kalliisiin taksikyyteihin. Hakaniemen halli oli kiva pistäytymispaikka. Hän oli usein käynyt juomassa kahvit Tarja Halosen pöydässä. Torkkelinmäki sai korvata haaveen päästä eläkkeellä Pariisiin. Kirsti oli usein leikitellyt ajatuksella hankkia Pariisista pieni kattohuoneisto jostain Montmartrelta. Hän köpöttelisi hakemaan tuoretta patonkia joka aamu alakerran batisseriesta. Hän ostaisi palan camemberiä ja pullon halpaa Côte du Rhône -viiniä. Paljoa ei tarvittaisi, hän eläisi niukasti mutta nautinnollisesti. Ajatus oli absurdi eikä sen toteuttamiseen olisi kuitenkaan ollut riittävää rohkeutta eikä varaakaan. Pariisin pienetkin kattoasunnot olivat niin kalliita ja niin vaikeasti saatavia, ettei hän tosissaan koskaan niin kuvitellut tekevänsä. Pilvilinnojen rakentelu kuitenkin rentoutti ja teki eläkeiän odottamisen jotenkin hauskemmaksi. Ranska oli Kirstille rakkain haave jo kielenkin puolesta. Hän oli opetellut ranskaa joskus lukiossa ja sittemmin kauppakorkeakoulussa, mutta suullinen kielitaito oli kuitenkin 18
MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF
MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotJaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.
Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?
Lisätiedot12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,
LisätiedotTyössäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto
Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa 15.10.-26.11. 2016 Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Kiinnostuin ulkomaan työssäoppimisesta muistaakseni ensimmäisellä luokalla ammattikoulussa, kun opettaja otti
LisätiedotTYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET
TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 4 EI JOO 1. Tuntematon ja tuttu ihminen Tavoite: Tuntemattoman ja tutun eron ymmärtäminen.
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
Lisätiedot6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?
5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän
LisätiedotMISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?
1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotYleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /
RUOKA LÄMMITTELY 1. Mitä teet aamulla ensimmäiseksi? Entä sen jälkeen? 2. Mihin aikaan syöt yleensä aamupalaa / lounasta / päivällistä / iltapalaa? 3. Mitä teet iltapäivällä? 4. Mitä sinä syöt usein? 5.
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotHaastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
LisätiedotBob käy saunassa. Lomamatka
Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
LisätiedotMitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia
Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.
LisätiedotPreesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LisätiedotANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
LisätiedotTekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi
MÄMMI Videovihko Mämmi on noin 10-vuotias ihan tavallinen koululainen, vaikka ulkomuodoltaan hän voi jonkun mielestä näyttääkin oranssilta läjältä. Mämmi pohtii kaikkien alakoululaisten tavoin elämän iloja
LisätiedotPOSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat
LisätiedotAIKAMUODOT. Perfekti
AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotKun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää
Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotTERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina
TERVETULOA VOIMANPESÄÄN Miian tarina Ajattelin, että tää on viimeinen ovi, jonka avaan. Oon hakenut apua jo niin monesta paikasta tuntuu, että kukaan ei osaa auttaa. Sossu sanoi, että mun kannattais mennä
LisätiedotJeesus ruokkii 5000 ihmistä
Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotParisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.
Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.
LisätiedotHerään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi
Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe
Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.
LisätiedotSARAN JA TUOMAKSEN TARINA
SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet
LisätiedotErling Kagge. Hiljaisuus melun ja kiireen keskellä
Erling Kagge Hiljaisuus melun ja kiireen keskellä Suomentanut Katriina Huttunen Gummerus I Jos en voi kävellä, kiivetä tai purjehtia pois maailmasta, olen opetellut sulkemaan sen ulkopuolelle. Oppiminen
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotMODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)
MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
LisätiedotPepén tie uuteen päiväkotiin
Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotSuomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi
Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotPablo-vaari pääsee hoivakotiin
Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina
LisätiedotNinan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,
Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon
LisätiedotParitreenejä. Lausetyypit
Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on
LisätiedotYöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.
6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on?
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotIlonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina
LisätiedotPuuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri
Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin
LisätiedotIstu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta
Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Vinkkejä kalvosarjan käyttöön Kalvosarjassa käsitellään istumisen määrää ja hyvää istumisergonomiaa. Kalvosarjan sisältö sopii alakoulun 5. 6. luokille
LisätiedotTerveisiä Imatralta Poutapilvestä!
Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotVienna. Oh, Vienna. Oh, Vienna. (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017)
Vienna (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017) Kävelimme kylmässä ilmastossa Pakastunutta hengitystä ruuduissa Valehteleminen ja odottaminen Mies pimeästä kuvakehyksiin Niin mystinen ja sielukas
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotTERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA
TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotKAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE
HELSINGIN YLIOPISTO KANSANTERVEYSTIETEEN LAITOS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE TÄSTÄ ALKAVAT VARSINAISET KYSYMYKSET 1. Milloin ja missä synnyitte?
LisätiedotTehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi
Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi
LisätiedotKysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja
2018 Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja 161 ruotsinkielistä (peruskouluikäisiä n 900) 21%
LisätiedotOnnistumisen tarinoita.
Onnistumisen tarinoita liisa.lumiaho@ksshp.fi Heli, Karstulan Elämäntaparyhmä Helin liikuntapäivä kirja 2010 ryhmän alkaessa Helin liikuntapäivä kirja 2011 kesäkuussa ..painon pudotuksen hyödyt ovat konkreettisia,
LisätiedotMinä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.
Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa
LisätiedotOuti Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry
Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino
LisätiedotYöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.
6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,
LisätiedotMinä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti
Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Rikas mies, köyhä mies
Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotLASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus
1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai
LisätiedotMaanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotIslannin Matkaraportti
Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Tyttö, joka eli kahdesti
Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible
LisätiedotTyössäoppimiseni ulkomailla
Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä
LisätiedotJeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta
Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotMAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen
MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä
LisätiedotJOKA -pronomini. joka ja mikä
JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa
Lisätiedotsuurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi
Lisätiedot3/2014. Tietoa lukijoista
3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja
Lisätiedot1. Mikä 4-vuotiaassanne on parasta ja missä hän on hyvä? Lapsen mielipuuhat?
LAPSESI OLLESSA 4-VUOTIAS Hyvät vanhemmat, lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä ilon että huolen aiheita. Tämän lomakkeen avulla voitte arvioida perheenne hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Toivottavasti
LisätiedotTYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT
TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT Turvaympyrä i TUTUT IHMISET Sinun kehosi on tärkeä ja arvokas. Kukaan ei saa koskea siihen ilman sinun lupaa. Tärkeä tietää: Suorista käsi eteesi
LisätiedotLähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014
Lähisuhdeväkivalta Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Tietoja paperilomakkeen täyttämisestä Kysymyksen jälkeen on merkitty tähti *, jos kyseessä on pakollinen kysymys, johon kaikkien
LisätiedotTEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin
LisätiedotTerveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.
2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.
LisätiedotTehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha
Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi
LisätiedotTyöharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014
Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,
LisätiedotYöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.
6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,
LisätiedotVEIJOLLA ON LASTENREUMA
VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet
LisätiedotUutiskirje toukokuu / kesäkuu 2016
Uutiskirje toukokuu / kesäkuu 2016 Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄÄ ÄÄ ÄÄ SV: Niin, kertokaa minulle! Yleisö: Jokaisessa lahjoituksessa on siunauksensa. SV: Kyllä, mutta miksi tehdä lahjoitus? Yleisö: Lahjoittamista on,
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotNuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta
Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä
Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
Lisätiedot1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin
LisätiedotJorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja
Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotPAPERITTOMAT -Passiopolku
PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
Lisätiedot