LASTEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN TUTKINNAN VAIKEUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN TUTKINNAN VAIKEUS"

Transkriptio

1 LASTEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN TUTKINNAN VAIKEUS raportti tietopaketin tuottamisesta Päättötyö Anita Alvarez Kevät 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 2 SISÄLTÖ sivu TIIVISTELMÄ..4 ABSTRACT.5 1. JOHDANTO.6 2. SESKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ JA SEN TUTKINTA SUOMESSA MOTIIVIT TIETOPAKETIN TEKEMISELLE TOTEUTUKSEN AIKATAULU JA TYÖSUUNNITELMA TIETOPAKETTILUONNOKSEN TESTAUS, KOMMENTIT Asiantuntijalausunnot TULOKSET ARVIOINTIA...16 LÄHTEET 19 LIITE: Seksuaalisen hyväksikäytön tutkinnan vaikeus -tietopaketti 25 sivua.

3 3 TIIVISTELMÄ Lopputyöni koostuu kolmesta osasta: 1) on laadittu tietopaketti ja 2) pyydetty asiantuntijoiden kommentteja työstä 3) raportoitu tekoprosessi. Tietopaketin tarkoituksena on antaa tietoa lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja sen tutkinnasta. Työstä on myös apua sosiaali- ja terveydenhoitoalalla toimiville ja alaa opiskeleville, kasvaessaan paremmiksi hoitajiksi. Tietopaketin tarkoituksena on myös estää perusteettomien epäilyjen syntymistä mm. lisätiedon ja tutkimusmenetelmien tuntemisen avulla. Tietopaketti kirjoitettiin viimeisen kymmenen vuoden aikana seksuaalisen hyväksikäytön alalta kustannettujen kirjojen pohjalta. Työn empiirinen osuus suoritettiin luetuttamalla tietopaketti - luonnos asiantuntijoilla ja kirjaamalla heidän antamansa kommentit tietopakettiin. Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt käsittelivät vv noin puolitoistatuhatta hyväksikäyttöepäilyä. Mahdollisena hyväksikäyttöä pidettiin 47 prosentissa tutkituista tapauksista. Perheitä, jotka jäivät elämään hyväksikäyttöepäilyn kanssa oli 53 %. Heidän elämäänsä epäily saattaa jäädä pysyvästi voimaan. Sariola (1998, 5.) Seksuaalisesti hyväksikäytetty lapsi kantaa loppuikänsä rikkoutunutta seksuaalisuuttaan, ellei hän saa ajoissa apua. (Brandt 2000.) Seksuaalisen hyväksikäytön tutkinta on hyvin vaikeata, joten sen vuoksi Suomessa pitäisi yhtenäistää seksuaalisen hyväksikäytön tutkimusmenetelmiä ja löytää myös uusia keinoja takaamaan oikeudenmukainen kohtelu kaikille osapuolille. Sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kapasiteetti tutkia ja samalla myös hoitaa seksuaalisen hyväksikäytön uhria on ongelmallista, koska syyllisten etsiminen ei ole hoidollista. (Cacciatore 2000, 257). Tutkinta ja hoito pitäisi erottaa ja tutkimusta suorittamaan koulutettaisiin oikeuspsykologeja, kuten esim. Saksassa tehdään. Viranomaisten yhteistyö ja yhteneväiset tutkimustavat helpottaisivat seksuaalisen hyväksikäytön tutkimista ja auttaisi uhreja pääsemään nopeammin paremman elämän alkuun. Meidän kaikkien asian kanssa tavalla tai toisella tekemisiin joutuvien on tiedettävä mitä tehdä ja minne ottaa yhteyttä, jos tällainen tapaus tulee eteemme. Kukaan ei saisi piiloutua tietämättömyyden taakse. Avainsanoja: lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, hyväksikäyttöepäily, rikosprosessi, ammatillinen kasvu. ABSTRACT The Diaconia Institute of Higher Education in Finland/ Alppikatu Training Unit

4 4 Author: Alvarez, Anita The Difficulties in the Investigation of Sexually Abused Children; an information booklet Helsinki pages: booklet, 25 pages, project report, 20 pages The aims and objectives of this project are to describe the investigation of sexually abused children and to expand the information-base of these matters. The target groups are students, public health nurses and social workers. The main goal was to produce an information booklet, with the purpose of showing how little students and professionals know about the investigation of the sexually abused. One purpose of this project was to discover the mistakes people usually make during the investigation of this kind. This project was divided into three parts: 1) the writing of the information booklet 2) the gathering of expert opinion 3) the writing of a report and the evaluation of the results. In Finland, , the authorities had approximately 1,500 cases in which child abuse was suspected. The abuse was proven in 47% of the cases. Therefore, 53% of the families were forced to live under the shadow of having been suspected of sexual abuse, maybe for the rest of their lives. (Sariola 1998, 5.) Police investigation and the treatment of victims should be kept separate. Therefore, it is necessary to train forensic psychologists to help in the investigation, as is the case in Germany. Co-operation between different authorities and the use of similar methods in investigations would make it easier to investigate such sensitive matters, and, also, to help the victim in starting a better life. All of whom deal with sexual abuse should be aware of what should be done and whom should be contacted when a case of sexual abuse arises. Nobody should have the opportunity to hide behind the curtain of ignorance. Keywords: sexual abuse, police and social work investigation, personal and professional growth, information booklet.

5 5 1. JOHDANTO Opinnäytetyöni koostuu laatimastani tietopaketista aiheena lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkiminen. Siinä on kaksi osaa ja tässä osassa raportoin tekoprosessia. Aihetta olen rajannut niin, että se käsittelee seksuaalisen hyväksikäytön tutkintaa: oikeudenkäyntiä, seksuaalisen hyväksikäytön tutkimustapojen esittelyä ja vaikeiden tunteiden hallitsemista ja tunnistamista ammattilaistenkin elämässä. Ammattikorkeakoulujärjestelmään siirryttäessä tarkoituksena oli korottaa opistoasteen koulutuksen tasoa ja laatua. Tavoitteena on ollut vastata uusiin ammattitaitovaatimuksiin. Ammattikorkeakoulussa ei kuitenkaan ole tarkoitus tehdä tieteellistä tutkimusta, vaan antaa opiskelijoille valmiudet tutkimustiedon käyttöön ja soveltamiseen tulevassa ammatissaan. (Pelttari 1997, 15-17, 241.) Yliopistomaailma tekee tieteellistä tutkimusta, joten tämä työ on soveltava ja osoittaa kirjoittajan kykyä ja halua tehdä opinnäytetyö uusin ammattitaito vaatimuksin. Suomessa tapahtuvaa seksuaalisen hyväksikäytön tutkintaa helpottamaan pitäisi perustaa asiaan perehtynyt tutkimus- ja hoitoyksikkö, joka toimisi kaikille tutkimuksiin osallistuville yhteisenä konsultaatiokeskuksena. Näin kokemus ja tieto olisivat yhdessä paikassa ja oikeudenmukaisuus ja hyvä hoito paranisi. Keskuksen perustaminen ei ole kuitenkaan helppoa, esimerkiksi pitkien välimatkojen takia. Konsultointia ja eri paikkakuntienkin välistä yhteistyötä tulisi lisätä huomattavasti lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkinnan yhteydessä. Tietopaketti pyrkii auttamaan ammattilaisia ja löytämään uusia näkökulmia arkaan aiheeseen. Ammatillinen kasvu on tärkeä osatekijä puhuttaessa hyvästä hoidosta ja myös neutraalin toiminnan lähtökohta esimerkiksi vaikeissa hoitotilanteissa. 2. SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ JA SEN TUTKINTA SUOMESSA Suomessa 1960 ja 1970-luvuilla ei juurikaan keskusteltu aiheesta insesti tai seksuaalinen hyväksikäyttö, sillä niitä ei katsottu esiintyvän yhteiskunnassamme. Muissa länsimaissa keskustelua kuitenkin jo käytiin. Joitakin tutkimuksia tehtiin, mutta ne eivät saaneet paljoakaan huomiota luvun lopulla tietoisuus seksuaalisesta hyväksikäytöstä lisääntyi, ja luvulla siitä saatiin varsinaista tietoa enemmän. Vasta 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa sitä alettiin pitämään lapsiin kohdistuneena suurena hyvinvoinnin uhkana Suomessa. Media ja suuri yleisö alkoivat myös pikkuhiljaa kiinnostumaan lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja siihen liittyvistä ongelmista. (Tuomisto & Vuori-Karvia 1997, 93.)

6 6 Lapsen seksuaalisen riiston selvittäminen ja hoito on Sirpa Taskisen (Stakesin kehittämispäällikkö) kirjoittama kirja. Se kertoo lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja - riistoon liittyvistä asioista ja hän on kirjoittanut paljon muutakin alaan liittyvää kirjallisuutta. Lapsi aikuisten armoilla kirja kertoo millaiset vaarat lapsia uhkaavat ja opettaa näkemään merkit, jotka kertovat hyväksikäytöstä. Lapsiasiamiehenä Mannerheimin Lastensuojeluliitossa toiminut varatuomari Helena Molander on kirjoittanut kyseisen teoksen. Epäily jää voimaan on Heikki Sariolan tekemä tapaustutkimus lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja se on kirjoitettu vuonna Todistaminen on ehkä vaikein puoli keskusteltaessa insestistä, seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja sen tutkinnasta. Erityisesti lapsen seksuaalisen hyväksikäytön todistamisen ongelmasta kertoo Lapsi rikosprosessissa ja sen on kirjoittanut oikeustieteen lisensiaatti Päivi Hirvelä törmättyään ilmiöön työssään kihlakunnan syyttäjänä. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Ammatilliset haasteet ja työorientaatiot on Jorma Antikaisen (1994) tekemä väitöskirja. 3. MOTIIVIT TIETOPAKETIN TEKEMISELLE Terveydenhuollon opiskelijoiden tietämystä seksuaalisuudesta ja siihen liittyvissä asioissa on tutkittu, mm. Rakkaus, hoitaminen ja seksuaalisuus (A. Nirkkonen- Mannila 1995) kuten myös Terveydenhoitaja ja seksi (T. Nurmi 1990.) Tutkimusten mukaan seksuaalisuutta ja siihen liittyviä aihealueita oli käsitelty liian vähän tai ei ollenkaan. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä ei ollut mitään mainintaa. Ihmissuhde- ja sukupuolikasvatus sisältyi ensimmäisen kerran omana painoalueenaan kansanterveystyön valtakunnalliseen suunnitelmaan vuosina Yksi tavoitteista Lääkintöhallituksen antamissa ohjeissa vuodelta 1980 on, että ihmissuhde- ja sukupuolikasvatus sisällytetään osaksi asiakkaan kokonaishoitoa. Nurmen (1990) tekemän tutkimuksen mukaan koulutus ei kuitenkaan ole valmentanut opiskelijoita antamaan ihmissuhde- ja sukupuolikasvatusta. Ennekuin ihmissuhde- ja sukupuolikasvatus voidaan sisällyttää kokonaishoitoon, täytyisi se sisällyttää hoitohenkilökunnan koulutukseen. (Brandt 2000.) Vuorovaikutus tutkimuksen ja käytännön välillä on ollut rajoitettua. Tutkimustulokset eivät ole tunnettuja kentällä ja tutkijoilla ei ole riittävää tietoa siitä, mitä kentällä tapahtuu. Tutkimuksia ei ole systemaattisesti arvioitu ja pantu toimeen. Keskustelu on 1990-luvun alussa siirtynyt seksuaalisen hyväksikäytön piirteistä käytännön ongelmiin, joita työntekijät kohtaavat

7 7 tapausten yhteydessä. Juridisista ongelmista on myös kirjoitettu. (Tuomisto & 1997, 94, 96.) Vuori-Karvia Nykyään Suomessa tehdään tutkimuksia koskien lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja muuta kaltoinkohtelua, mutta yksittäiset tutkimukset ovat saaneet hyvin vähän huomiota mediassa. Aihetta on tutkittu satunnaisesti ja tehty vain muutama akateeminen tutkimus. On kuitenkin olemassa paljon pienemmässä mittakaavassa tehtyjä tutkielmia. Millään yliopistolla ei ole maassamme traditiota koskien lasten hyvinvoinnin tutkimusta. (Tuomisto & Vuori-Karvia 1997, 96.) Omat lähtökohdat Tutkimusten tuloksista huolimatta sukupuoliasioita ja seksuaalisuutta opetetaan edelleen vähän tai ei ollenkaan Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Se on suuri epäkohta ja mielestäni siihen pitäisi puuttua. Tässä koulutuksessa olen saanut laaja-alaista opetusta eri aloilta ja esimerkiksi asioihin vaikuttamisesta, joten päätin itse tehdä jotakin asian eteen. Päätin tehdä työn, joka olisi tarpeellinen alaa opiskeleville ja jo ammatissa toimivillekin. Halusin tehdä työn, joka kiinnostaa muitakin. Ajatuksen tähän aiheeseen sain jo perusopintojeni aikana ja siitä lähtien olen kerännyt aineistoa ja lukenut kirjallisuutta. Kaikki viralliset tahot myöntävät seksuaalisuuden tärkeyden, kun puhutaan ihmisen psyko-fyysis-sosiaalisesta kokonaisuudesta. Miten tulevat hoitajat sitten oppivat tajuamaan sen, jos heille ei anneta asiasta mitään tietoa. Seksuaalisuuteen liittyvät asenteet ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana paljonkin ja jokaisen olisi hyvä tarkistaa omansa. Työn tavoite ja toteutustapa Työn tarkoitus on kuvailla lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkintaan ja ilmiön esiin tulemiseen liittyviä ihmisten käyttäytymismuotoja, tapahtumia ja prosesseja. Tarkoitus on myös kertoa ilmiöstä kiinnostavia piirteitä ja myös ongelmia, jotka liittyvät ilmiön kohtaamiseen, sillä ongelmista ja virheistä voi aina oppia jotain. Pyrin siis käsitteellistämään ilmiöstä saamani tiedon ja siten teoreettisella ja käytännön tasoilla hahmottamaan sen, mitä siihen liittyen maailmassa tapahtuu. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 1997, 136, 144). Tätä tietopakettia voidaan käyttää opetustilanteissa, joissa halutaan selvitellä lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkintaa. Aihe on rajattu tarkasti, koska lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on laaja aihe ja jos kaiken tärkeän olisi halunnut kertoa asiasta, olisi tietopaketista tullut liian laaja opinnäytetyöksi. Tätä työtä voidaan käyttää myös ammattikorkeakouluissa tai muissa opetustilanteissa. Joko niin, että aineisto annetaan etukäteen opiskelijoille luettavaksi ja lähiopetustunnilla keskustellaan aiheesta. Tai niin, että

8 8 aineiston pohjalta tehdään kalvoja tärkeimmistä asioista ja n. 1,5 h pituisen luennon jälkeen materiaali annetaan opiskelijoille tulevaisuutta varten. Tietopaketti palvelee myös monella muulla tavalla ja sen löytää halutessaan jokainen luennoitsija itse. 4. TOTEUTUKSEN AIKATAULU JA TYÖSUUNNITELMA 1) tietojen kerääminen: Päättötyön ideointi alkoi jo ammatillisten opintojen aikana ja jatkui siitä eteenpäin. Aktiiviseksi se muuttui 5. lukukaudella (syksy 1999) päättötyöopintojen aikana. 2) kirjoittaminen ja reflektio: tietopaketti osuus kirjoitettiin syksyllä 1999 ja siihen varattiin noin kolme kuukautta aikaa. 3) tauko joulukuu Tauolla luin omaa tekstiäni ja kehittelin uusia parempia tapoja ilmaista asioita. Halusin kirjoittaa yksinkertaista tekstiä, koska asia on itsessään hyvin vaikea. 4) työn kehittäminen: luonnoksen luetuttaminen asiantuntijoilla. Helmikuun 2000 lopussa lähetin luonnoksen Heikki Sariolalle ja Pia Brandtille luettavaksi ja kommentoitavaksi. 5) analysointi: maaliskuun 2000 puolivälissä luonnokset palautuivat asiantuntijoilta, joten analysointi ja raportointi päästiin aloittamaan. Maaliskuun lopussa kirjoitin tiivistelmän suomeksi ja englanniksi ja tein lopputarkastuksen. 6) raportointi: maaliskuun lopussa korjattiin tekstiä ja kirjoitettiin uudestaan oikaisua vaativat kappaleet. Esitarkastukseen jättö oli ) esittely ja julkaisu, seminaarit viikolla 18 ja 19. 8) rahoittajan etsiminen, tietopaketin muokkaus ja painatus; kevät ) tietopaketin jakelu yhteistyökumppaneille ja asiasta kiinnostuneille; kevät 2000, jos rahoittaja löytynyt. 5. TIETOPAKETTILUONNOKSEN TESTAUS JA KOMMENTIT Hoitotieteessä tutkimus yhdistää teorian, koulutuksen ja käytännön. Tutkimuksilla saadaan apua tiedon jäsentämiseen loogiseksi ja perustelluksi kokonaisuudeksi. Tiedon lähteitä ovat esim. perinnetieto, auktoriteetti, kokemus sekä yritys ja erehdys. (Paunonen & Vehviläinen- Julkunen 1998, 19.) Tämän työn empiirinen osuus perustuu valittujen asiantuntijoiden palautteeseen ja kommentteihin. Heidän antamiensa kommenttien perusteella

9 9 tietopakettiluonnosta korjataan ja muokataan. Keskustelukommentit kirjataan pakettiin lukijaa ajatellen. Itsereflektiota on harjoitettava koko työn tekemisen ajan, jottei kirjoittajan esiymmärrys asiasta muokkaisi tietopaketin tietoa. Omat ajatukset on laitettava sivuun kirjoittamisen ajaksi, jotta ne eivät vinouta tietopaketissa olevaa tietoa. (Nieminen & Åstedt-Kurki 1998, 155.) Reflektiossa ihminen katsoo itseään kuin ulkopuolisena ja etääntyy itsestään. Samalla hän pyrkii ymmärtämään miksi ajattelee, niin kuin ajattelee ja toimii kuten toimii. (Heikkinen & Jyrkämä 1999, 36.) Tämän työn kirjoittaja peilaa ajatuksiaan asiantuntijoiden kommentteihin ja pyrkii muutokseen tähtäävään väliintuloon eli interventioon, sillä jos tutkimuksissa vain todetaan tosiasiat, se tavallaan tukee vallitsevaa tilannetta. (Huotari 1999, ) 5.1. Asiantuntijalausunnot Pyysin kahta asiantuntijaa lukemaan kirjoittamani tietopaketin ja antamaan siitä rakentavaa kritiikkiä. Valitsin kaksi seksuaalisuuteen eri tavalla liittyvää asiantuntijaa ja toivoin heidän antamiensa kommenttien pohjalta saavani luotettavuutta työlleni. Olen lisännyt asiantuntijoiden kommentteja tietopaketti- osuuteen, jotta lukijalle selviäisi, mitä asiantuntijat ovat työstäni sanoneet. Raportoin tässä hiukan sitä, mitä asiantuntijat sanoivat. Pia Brandt, erikoissairaanhoitaja ja kätilö Väestöliiton seksuaaliterveysklinikalta antoi paljon kommentteja luonnoksesta. Ne koskivat yleisesti koko työtä ja siihen liittyviä ongelmia, kuten esimerkiksi kirjoituksessa esiin tulevat merkitykset ja vivahteet. Monet hänen antamistaan kommenteista antoivat aihetta miettiä kyseessä olevaa kohtaa uudelleen ja ehkäpä lisätä siihen jotain tai vastaavasti poistaa jotain. Erityisen paljon hän kiinnitti huomiota oikeuspsykologien koulutukseen ja mistä sitä saa. Suomessa asiantuntijamme mukaan ei kouluteta oikeuspsykologeja ja siksi hänen mielestään esimerkiksi A. Suomelan kommentit oikeuspsykologeista ja heidän avustaan Suomen oikeuslaitokselle olivat kohtuuttomia. Jos sanoo näin jyrkästi, täytyy tarjota tilalle jotain muuta. Mitä? Luovutetaanko kokonaan ja annetaan pedofiilien mellastaa. Heikki Sariola, tutkija Lastensuojelun Keskusliitosta antoi myös ilahduttavan paljon kommentteja ja neuvoja luonnoksesta. Hän kehotti miettimään lähdekritiikkiä tarkoin, sillä on paljon kirjoja, jotka eivät kestä tarkempaa tutkimista. Esimerkiksi jotkut kirjoittajat pohjaavat tekstejään sellaisiin tutkimuksiin, jotka eivät ole luotettavia ja antavat Sariolan mielestä vääristellyn kuvan esimerkiksi insestin yleisyydestä. Poliisin toiminnasta Sariola oli myös sitä mieltä, että todisteita siitä, että hyväksikäyttöä ei ole tapahtunut pitäisi kerätä, sillä sehän olisi kaikkien etu. Parempi mitä nopeammin selviää, että epäily tai epäilty on väärä. Surullisen

10 10 kuuluisasta Niko tapauksesta Sariola oli sitä mieltä, että se kannattaa kirjoittaa huolella. Lopullisesta versiosta jätin sen kokonaan pois. Sariola pyysikin välttämään liian yleisiä lukuja tilastotietoja kirjoitettaessa. Hän epäili kappaleessa tilastotietoja insestin yleisyyttä eri kirjallisuuslähteiden mukaan. Siinä sanottiin, että insestiä esiintyy kaikissa lapsissa 0,3 prosentista jopa yli 10 prosenttiin. Sariolan mukaan yli 10 prosentin todistavia tutkimuksia ei ole olemassakaan. Ei pidä antaa terveydenhoitoalan opiskelijoille mielikuvaa siitä, että insesti on jokapäiväinen ilmiö. Hän mainitsi myös psyykkisesti epätasapainossa olevat nuoret äidit, jotka saattavat luulla mitä tahansa seksuaalisuuteen liittyvää asiaa lastensa käytöksessä merkiksi hyväksikäytöstä. Kriminalisointi kappaleessa oli asiavirheitä ja ne Sariola pyysi korjaamaan. Rikoslaki uudistui vuonna 1998 ja sen myötä seksuaalirikokset tulivat virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Olin epähuomiossa yhdistänyt uutta ja vanhaa rikoslain kohtaa. Tutkija kehotti myös jättämään pois kappaleen ritualistinen tai satanistinen lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Näistä tapauksista ei hänen mukaansa ole Yhdysvalloissa saatu minkäänlaisia todisteita. Aina on joitakin mielipuolia ja heidän tekemiään rikoksia, muttei todisteita esim. satanistisesta lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ole löytynyt. Työn alussa oli sivun pituinen lista, minkä otsikkona oli sanastoa. Siinä olevat seksuaalisuuteen liittyvät sanat olivat suomennettu, mutta ne olivat epätäsmällisiä ja huonosti asioita selittäviä. Olin käyttänyt lähteenä Kalle Achtén Psykiatria kirjaa. Halusin poistaa koko sivun lopullisesta työstä, koska se oli huono idea ja molemmat asiantuntijat ihmettelivät sanojen huonoa käännöstä ja pyysivät miettimään koko sivun tarpeellisuutta. 6. TULOKSET Johtopäätökset tietopaketin tekemisen jälkeen ovat minulle selviä. Lukemani kirjallisuuden perusteella sain huomata, että ongelmia on edelleen paljon ammattilaistenkin keskuudessa seksuaalisen hyväksikäytön tutkinnassa. Myös asiantuntijoiden lausunnot ja kommentit antoivat aiheen epäillä esimerkiksi terveydenhuoltoalan ammattikoulutusta. Tietoa tarvitaan lisää ja sen antaminen on aloitettava sosiaali- ja terveydenhoitoalan opiskelijoista. Myös jatkokoulutusmahdollisuuksia on lisättävä. Mielenkiintoista oli myös huomata, että asiantuntijat olivat aivan eri mieltä joistakin asioista. Eri koulukuntien antamat ohjeet ja suositukset saivat välillä pään sekaisin. Mihin ja kehen tulisi uskoa? Aloittelijalle oli välillä mahdotonta tietää kuka kukin on seksuaalisen hyväksikäytön tutkinnassa, selvittelyssä ja raportoinnissa. Olen jättänyt eri tutkijoiden esittelemiä lukuja ja ohjeita esiin vertailun vuoksi. Näin lukija itse voi päätellä, miten eri tavalla tutkimuksia yleensä tehdään ja miten erilaisia tuloksia saadaan.

11 11 Asiantuntijoiden kommenteista tärkeäksi koen lausunnon siitä, että seksuaalisen hyväksikäytön tuominen kaikkien tietoisuuteen on tärkeää ja toimipaikkakohtainen toimintaohje. Asian pitäisi saada enemmän julkisuutta ja alan koulutukseen pitäisi saada pakolliset opinnot koskien seksuaalisuutta ja myös seksuaalista hyväksikäyttöä. Tämänkaltaisia lausuntoja ja mielipiteitä tuli monissa eri kirjoissa vastaan luettuani kymmeniä teoksia. Toinen tärkeä kommentti on lähteiden asianmukainen tarkastelu ja se, ettei pidä antaa liian yleisiä lukuja, sillä ne saattavat jäädä ihmisten mieliin väärinä totuuksina. Tutkimusten tekijät saattavat antaa täysin väärän kuvan tutkimastaan aiheesta puutteellisen lähdeaineiston ja esityön tuloksena. Koulutusta pitäisi lisätä, sillä se on ainoa keino alan ammattilaisten ja alaa opiskelevien tietojen kartuttamiseksi. Myös julkisuus tuo asiaa esiin ja siksi siitä pitää puhua. Oikeudenkäsittelyjen pitkäkestoisuus on yksi monista ongelmista. Lapselle se on hankalaa, varsinkin jos hänet on otettu huostaan. Huostaanotto saattaa merkitä lapselle rangaistusta, vaikkei hän ole mihinkään syyllistynytkään. Stakesin ehdotuksissa sanotaankin, että se vanhempi, joka on syytteessä muuttaisi pois kotoa, ei hyväksikäytetty lapsi. Seksuaalikehityksen tunteminen on myös yllättävä ongelma. Lukemani kirjallisuuden perusteella olen todennut, ettei lasten seksuaalikehityksestä ole tietoa kaikilla esimerkiksi päiväkodeissa työskentelevillä. Koulutusta pitäisi kohdentaa sinnekin. Suurena ongelmana pidin sitä, että asian ympärillä on monta eri koulukuntaa, jotka kertovat asiasta vain omalta kannaltaan. Yhteistyöstä ei tule mitään, jos ei olla valmiita kuuntelemaan muidenkin mielipiteitä ja neuvoja. Kriittinen tutkimusten tarkastelu on ehdoton edellytys tilastojen vertailuun ja lukemiseen. Joskus tuli vaikea kysymys mieleen tapausselostuksia lukiessa: jos olisi pakkotilanne, kumman etu pitäisi uhrata, uhrin vai hyväksikäyttäjän? Ennaltaehkäisy on mielestäni yksi hyvä keino seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi. Jos lapset tietävät mitä heille saa tehdä ja mitä ei, niin se vaikeuttaa pedofiilien toimintaa. Uimapuvun sisään jäävä osa kuuluu vain itselle. Pedofiilien hoitaminen on hyvin vaikeata. Heidän psykososiaalista kehitystä ja käyttäytymistä muutenkin olisi tärkeätä tutkia parempien hoitomenetelmien aikaansaamiseksi. Jatkotutkimusehdotukset Seksuaalisen hyväksikäytön kohteena on yleensä tyttö ja tekijänä miespuolinen henkilö. Miksei naisista tule yhtä usein pedofiilejä, kuin miehistä? Sitä olisikin mielenkiintoista tutkia enemmän. Myös henkilöitä, jotka ovat tekemisissä lasten kanssa päivittäin, olisi mielenkiintoista tutkia ja kysyä kuinka paljon he tietävät seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja lasten seksuaalisesta kehityksestä. Tärkeätä olisi myös selvittää oikeuspsykologien koulutusta ja miten sitä voisi Suomessa toteuttaa.

12 12 Projektin toteutus Tietopaketista on todennäköisesti hyötyä sosiaali- ja terveydenhoitoalan opiskelijoille ja ammattilaisille. Seksuaalisuutta ryhdytään tulevaisuudessa opettamaan varmaankin monissa ammattikorkeakouluissakin, mutta sitä odotellessa on tästä tietopaketista hyötyä. Suomessa seksuaaliterveys on maailmanlaajuisesti huippuluokkaa ja toivottavasti se oppiaineena tulee kuulumaan myös tulevaisuuden opiskelijoiden opetusohjelmaan. Asiantuntijoiden kommentit tästä työstä olivat asiallisia ja tähtäsivät parempaan tietopakettiin. Rajoituksia on kuitenkin ja tämä tietopaketti on liian yleisluonteinen esimerkiksi lääkäreiden käyttöön. Heille onkin tulossa Duodecimiltä ja Psykologiliitolta uudet ohjeet seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuneiden lasten tutkimiseksi ja auttamiseksi. 7. ARVIOINTIA Työmäärä oli suuri, mutta se ei tuntunut vaikealta tai ylipääsemättömältä. Asia oli mielenkiintoinen ja sen vuoksi sitä jaksoi hyvin tehdä. Alussa tosin oli ongelmana aiheen rankkuus ja tapauskuvausten lukemisen jälkeinen avuttomuuden tunne. Yksi ihminen on hyvin pieni suuressa maailmassa, mutta liittymällä yhteen voi asian eteen tehdä paljonkin. Lähteiden käyttö Lähteitä on käytetty paljon ja eri puolilta asiaa valottavia. Yli 10 vuotta vanhoja kirjoja ei käytetty, sillä niiden tieto saattaa olla jo vanhentunutta. Tosin jotkut vanhatkin tutkimukset saattavat olla erinomaisia vielä tänäkin päivänä. Uusin kirja on vuodelta Lähteitä oli suhteellisen helppo löytää ja niiden etsintä Internetin kautta oli helppoa. Myös englanninkielisiä lähteitä olen käyttänyt. Lähdekritiikki on hyvin hankalaa aloittelijalle ja vaatii ehkäpä vuosien aktiivisen seurannan yhdeltä alalta, jotta voisi tunnistaa tai tuntea kirjoittajat ja heidän tutkimuksensa. Pohdintaa Tiedettä pitäisi oppia soveltamaan tässä koulutuksessa, joten tein soveltavan opinnäytetyön. Terveydenhoitajien ei pidä tehdä tiedettä, mutta työn tulee kuitenkin olla tieteellistä tekstiä, perustua arvostettuihin lähteisiin ja olla hyvin huolellisesti tehty. Minulla ei ole mitään ammatillista kokemusta lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, joten työ on avoin ja siinä ei ole tarkoituksella johdateltu lukijaa mihinkään parhaimpaan tutkimus- tai hoitokeinoon kirjoittajan mielestä. Ennakkokäsitykset aiheesta saattavat ohjata kirjoittamista ja vinouttaa sen.

13 13 Opinnäytetyöni anti on ehdottomasti sen antama uusi tieto lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkinnasta. Se lisää valmiuksiani kohdata seksuaalista hyväksikäyttöä, sillä tästä asiasta ei ole jokaisessa seksuaalisuutta käsittelevässä oppikirjassa edes kunnon mainintaa. Tietopaketin antama, suhteellisen helpossa muodossa oleva teksti, lisää myös lukijoiden kiinnostusta aiheeseen ja oikeisiin, neutraaleihin toimenpiteisiin. Se toivottavasti myös auttaa eri alojen ammattilaisia ja opiskelijoita huomaamaan ennusmerkit, jotka voivat tulla esiin missä tahansa. Aiheen raskauden vuoksi koin tärkeäksi saada vertaisryhmän tukea, sillä olisi ollut mielenkiintoista keskustella muiden opiskelijoiden kanssa päättötyön tekemisestä ja varsinkin siihen liittyvien ongelmien ratkaisemisesta. Ryhmän antama tuki olisi ollut tarpeen monesti, kun asiat eivät näyttäneet edistyvän. Ratkaisin asian siten, että yritin löytää ystäviä, jotka ovat kohdanneet lasten seksuaalista hyväksikäyttöä työssään ja keskustelin työstäni heidän kanssaan. Pyysin myös opiskelijatovereitani lukemaan työni ja antamaan siitä rakentavaa palautetta. Palautetta olisi pitänyt osata pyytää useammin ja kaivamaan muistin kätköistä prosessikirjoittamisen ohjeet. Vastuu kirjoittamastani tekstistä oli odotettua vaikeampi kokemus. Kun ymmärsin sen, että kirjoituksiani tulee mahdollisesti lukemaan paljon erilaisia ihmisiä, niin järkytyin omasta vallastani kirjoittaa mitä tahansa. Se tietysti toi lisäpaineita tehdä työstä mahdollisimman hyvä ja kirjoittaa asiantuntijoidenkin tarkastelun kestävää tekstiä. Työn anti minulle oli suuri, sillä se oli ensimmäinen suuri kirjoitustyöni. Se, että siitä selviytyi, oli jo huomion arvoinen seikka. Se myös opetti paljon ja seuraava kerta tulee olemaan tavallaan helpompi. Oman työn kehittämisehdotuksia Aikaa lukemiselle ei jäänyt niin paljon, kuin olisin toivonut. Hyvää kirjallisuutta on paljon ympäri maailman olemassa ja olisikin ollut hyvin mielenkiintoista lukea enemmän ulkomailla tehtyjä tutkimuksia. Työstäni jäi puuttumaan ehkäpä myös joitakin tärkeitä havaintoja siitä, miten asiat hoidetaan tällä hetkellä kentällä. Työharjoittelu tai työpaikka olisivat auttaneet asiaa. Olisin voinut hakeutua useammin ohjaukseen ja vertaistukiryhmiin, vaikkakin osallistuminen oli suhteellisen aktiivista ja omatoimista. Hyviä ja huonoja kokemuksia olisi ollut tarpeen jakaa, mutta voinhan kertoa kokemuksistani opinnäytetyön tekemisen jälkeenkin uusille opiskelijoille.. Yhteistyö ohjaajan kanssa Yhteistyömme oli alussa hidasta, johtuen kahden vieraan ihmisen vuorovaikutuksesta. Aikaa meni paljon aiheeni esittelyyn ja myös päämäärieni kertomiseen. Alussa tuntui vaikealta selvittää työni tarkoitusta ohjaajalle, sillä aihe ja tekotapa oli minulle selvä, mutta ohjaajani ilmeisesti kuvitteli minun haluavan tehdä laajaa ohjeistusta lääkäreille ja lasten seksuaalista

14 14 hyväksikäyttöä tutkiville ihmisille. Se ei kuitenkaan ollut tarkoitus, vaan antaa perustietoja lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja sen taustoista. Miten asiaa tutkitaan, kuka tutkii ja miten. En kuvitellut olevani niin suuri tietäjä tai tutkija, että voisin neuvoa alan ammattilaisia. Pikkuhiljaa alkoi yhteistyö ohjaajan kanssa sujua, mutta se olisi voinut kehittyä nopeamminkin.

15 15 LÄHDELUETTELO Cacciatore, R Lasten seksuaaliterveys. Teoksessa Seksuaaliterveys Suomessa. Kontula, O. & Lottes, I. (toim.) Tampere: Tammi. Heikkinen, H. & Jyrkämä, M Mitä on toimintatutkimus? Teoksessa Siinä tutkija, missä tekijä: Toimintatutkimuksen perusteita ja näköaloja. Heikkinen, H., Huttunen, R. & Moilanen, P. (toim.) Jyväskylä: Atena Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. Tampere: Kirjayhtmä Oy. Huotari, K Positiivista elämää. Helsinki: Yliopistopaino. Nieminen, H. & Åstedt-Kurki, P Fenomenologisen tutkimuksen peruskysymykset hoitotieteessä. Teoksessa Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. Paunonen, M. & Vehviläinen - Julkunen, K. (toim.) Juva: WSOY. Paunonen, M. & Vehviläinen Julkunen, K. (toim.) Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. Juva: WSOY. Nirkkonen-Mannila, A Rakkaus, hoitaminen ja seksuaalisuus: terveydenhoitajaopiskelijoiden näkökulma. Pro gradu -työ. Turku: Turun Yliopisto. Nurmi, T Terveydenhoitaja ja seksi. Lääkintöhallituksen julkaisuja; tutkimukset 3/90. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Paunonen, M. & Vehviläinen - Julkunen, K Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. Juva: WSOY. Pelttari, P Sairaanhoitajien kvalifikaatiovaatimukset. Stakes. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Sariola, H Epäily jää voimaan. Tapaustutkimus eräästä insestiselvityksestä. Stakes, aiheita 11/98. Helsinki: Stakesin monistamo. Tuomisto, R. & Vuori-Karvia, E Child Protection in Finland. Teoksessa Harder, M. & Pringle, K. (toim.) Protecing children in Europe: Towards a new Millennium. Aalborg: Aalborg University Press.

16 1 SISÄLLYS sivu Esipuhe JOHDANTO.2 2. TAUSTATIETOJA Yleisyys Uhrien Ikä ja sukupuoli Halukas lapsi Lapsen seksuaalisuus SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYN TUTKIMINEN Terveydenhuollon edustajat Poliisin edustajat Sosiaaliviranomaisten edustajat Oikeustoimen edustajat VIRANOMAISTEN AMMATILLISUUS AUTTAMINEN Lapsen auttaminen Hyväksikäyttäjän hoito LÄHTEET

17 2 TIETOPAKETTI ESIPUHE Tämä on opinnäytetyö, jonka tarkoituksena on antaa tuleville sosiaali- ja terveydenhoitoalan perushenkilöstölle ja jo ammateissa toimiville tietoa ja valmiuksia kohdata lasten seksuaalinen hyväksikäyttö tai sen epäily. Tarkoituksena on myös tukea asian kanssa tekemisiin joutuvia, sillä hyväksikäyttöepäily on järkyttäväkin ja paljon yhteistyötä vaativa tapahtuma. Siinä täytyy myös hallita oikeat toimintatavat, sillä kalleimmin viranomaisen mahdollisista virheistä maksaa hyväksikäytetty lapsi. Tilastojen mukaan noin puolet Suomen hyväksikäyttöepäilyistä ovat aiheettomia, joten tämä tietopaketti pyrkii osaltaan myös vähentämään niiden määrää. Lapsen auttamiseen ja hyväksikäyttäjän hoitamiseen viitataan vain lyhyesti työn lopussa. Tämän työn otsikon mukaisesti tarkoituksena on perehtyä vain lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkintaan, ei hyväksikäyttötilanteen uhrien hoitamiseen. Työ jakaantui kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisenä vaiheena oli tietojen kerääminen ja tietopaketin kirjoittaminen. Toinen vaihe käsitti tietopaketin luonnoksen arvioinnin asiantuntijoilla ja kolmas vaihe oli työn tekemisen raportointi. Kiitän kaikkia asiantuntijoita heidän lausunnoistaan: varsinkin Pia Brandtia Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikalta ja Heikki Sariolaa Lastensuojelun Keskusliitosta. Tekstin sisällä olevat sisennykset ja kursivoinnit ovat asiantuntijoiden kommentteja työhöni ja samalla päättötyöni metodi.

18 3 1. JOHDANTO Määritelmä: "Lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi voidaan luonnehtia sellaista aikuisen, nuoren tai jopa toisen lapsen suorittamaa toimintaa, jossa lasta käytetään välikappaleena oman seksuaalisen tarpeen herättämiseen ja tyydyttämiseen. (Kauppila 1993, 198.) Ensimmäistä kertaa seksuaalisen hyväksikäytön kanssa tekemisiin joutuessaan ammattilainenkin saattaa joutua shokinomaisen ahdistuksen valtaan. Ilmiönä seksuaalinen hyväksikäyttö on niin ahdistava, että se helposti kielletään ja torjutaan. Ahdistus voi johtaa myös päinvastaiseen suuntaan, raskaaseen toimintaan vähäisin perustein. Tämä ahdistus ja kaikki tunteet mitkä heräävät, on käytävä läpi, ennekuin voi hoitaa tilannetta ja lasta. Seuraavat kerrat voivat olla jo hiukan helpompia, vaikka ne ovat aina raskaita ja monimutkaisia. (Linna & Varilo 1993, 122.) Työ seksuaalisesti hyväksikäytetyn lapsen ja hänen perheensä kanssa vaatii moniammatillista yhteistyötä ja ammatti-ihmistenkin on varauduttava siihen, että he saattavat joutua hyökkäysten kohteeksi (fyysinen, psyykkinen ja kunnianloukkaus-kanteet jne). Heidän ammattitaitonsa ja jopa motiivinsa vaatia selvittelyä kyseenalaistetaan ja silloin työnohjauksen ja yhteistyön merkitys korostuu entisestään. Voimatta puolustautua julkisuudessa vaitiolovelvollisuutensa vuoksi, kritiikin kohteeksi joutunut sosiaali- tai terveydenhoitoalan ammattilainen tarvitsee paljon tukea ja kannustusta työtovereiltaan, työtiimiltään ja esimiehiltään. (Söderholm & Turunen 1993, 112.) Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä tutkittaessa joudutaan aina varautumaan kritiikkiin, koska siihen liittyy vaikeita eettisiä kysymyksiä, joihin ei ole helppo löytää vastauksia. Selvitysten pohjalta tehdyt päätökset vaikuttavat kaikkien siihen osallistuneiden oikeusturvaan ja elämiseen. Siksi keskustelua on käytävä julkisesti perheiden auttamisen menettelytavoista ja periaatteista. (Taskinen 1994, 3.) "Mitä vieraampaa lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ilmiönä on työntekijälle, sitä voimakkaammin hän reagoi" (Sundholm 1993, 131). Asian tutkiminen ja käsitteleminen vaatii sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiltä hyvää ammattitaitoa ja tietoa. Oman seksuaalihistorian läpikäyminen, kyky itsetiedostukseen ja omien tunteiden hallitsemiseen on välttämätöntä selviytyäkseen hyvin tehtävistään. Lisäkoulutus on aina tarpeen ja samoin hyväksikäyttöön liittyvän kirjallisuuden lukeminen. (Taskinen 1994, 4.) Tietopaketin esittely Lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkiminen on hyvin vaativaa työtä ja sen virheiden minimoimiseksi ja toiminnan tueksi on tähän opetusaineistoon kerätty tietoa koskien mm. oikeudenmukaisuuden periaatteen noudattamista ja eri viranomaisten työtapojen tuntemista.

19 4 Työn tarkoituksena ei ole lisätä väärien epäilyjen määrää, koska asiasta annetaan lisätietoa ja sitä tuodaan päivänvaloon. Tarkoituksena on päinvastoin opettaa ammattilaisia olemaan puolueettomia tutkinnoissaan ja kannustaa heitä konsultoimaan enemmän kokemusta omaavia työtovereitaan. 2. TAUSTATIETOJA Laaja yhteistyö eri hallintoviranomaisten kesken perustuu eri ammattiryhmien yhteistyöhön, sekä verkostoitumiseen lähipalveluissa ja myös alueellisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön tarve on useasti kirjattu valtakunnallisiin suunnitelmiin ja myös Terveyttä kaikille vuoteen 2000 ohjelman periaatteisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön laajenemista edistävät myös muuttuneet terveyskäsitteet, kuten esimerkiksi perhe- ja yhteisölähtöiset toimintatavat. (Perälä 1997, 5, 15.) Sariolan mukaan yhteistyötä tarvitaan tietysti myös kentällä viranomaisten kesken, kuten esimerkiksi poliisi, sosiaaliviranomaiset, vanhemmat ja uhria hoitava taho Yleisyys Lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja sen yleisyydestä kertovat arviot vaihtelevat maasta toiseen, koska se on kulttuuriin sitoutunut ilmiö. Joissakin maissa seksuaalisena hyväksikäyttönä pidetään sitä, että joku tirkistelee lasten riisuuntumista tai kylpemistä. Tutkimusten luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta on kriittisesti tutkittava ennen johtopäätösten vetämistä. (Taskinen 1994, 7.) Suomessa seksuaalisen hyväksikäytön tunnistamista on edesauttanut avoin suhtautuminen seksuaalisuuteen. Muun muassa naisasialiikkeet ovat aktiivisesti tuoneet ongelmaa esille, kehottamalla naisia kertomaan hyväksikäyttökokemuksesta. Viimeaikaiset tutkimukset ovat tarkentaneet lasten seksuaalisen hyväksikäytön esiintymislukuja ja tuoneet esiin naiset ja nuoret hyväksikäyttäjinä. (Taskinen 1994, 2.) Sosiaali- ja terveyshallituksen tietoon tuli vuosina noin tuhat lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyä. Ilmoitusten määrät olivat kolminkertaiset Lastensuojelun keskusliiton tutkimukseen verrattuna. Varmoina näistä pidettiin n. 30% eli n. 150 tapausta vuodessa. *) Suomen ja Ruotsin hyväksikäyttöluvut ovat jonkun verran alhaisempia, kuin useissa muissa maissa. Se johtunee ennaltaehkäisystä ja kulttuurisista piirteistä, joita ovat esimerkiksi: yleinen korkea koulutustaso, naisten työssäkäynti ja itsenäisyys, saunakulttuuri, ja salliva seksuaali-

20 5 ilmasto, jossa on mahdollista saada asiallista tietoa sukupuoliasioista ja seurustelusta. (Taskinen 1994, 8, 72.) *) Sariolan mielestä koko väestön kattavia tutkimuksia tulisi tehdä ja päättää miten seksuaalinen hyväksikäyttö määritellään. Tilastotietoja 9000 koululaista (iältään15-16-vuotiaita) vastasivat suuressa koulukyselyssä vuonna 1994 kokemuksiinsa seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja muista seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Tutkimuksen mukaan 5-10 vuotiaiden kokemukset seksuaalisesta hyväksikäytöstä olivat hyvin vähäiset n. 0,2-0,8 prosenttia. Kokemukset kasvavat kun tytöt täyttävät 12 vuotta vuotiailla oli kokemuksia 1,6-7,6 prosenttiin tutkituista. (Sariola & Uutela 1994, ) Samassa tutkimuksessa kyseltiin insestikokemuksia ja 5 prosenttia tytöistä ilmoitti omaavansa niitä. 2 prosenttia ilmoitti tekijäksi oman isän ja 3 prosenttia isäpuolen. (Sariola & Uutela 1996, ) Poikien kohdalla luvut ovat hieman erilaiset, sillä vasta 8-vuotiailla oli kokemuksia seksuaalisesta hyväksikäytöstä, 0,1 prosentilla. Kun pojat täyttivät 14 vuotta, alkoi kokemuksia olla 1,6 prosentilla tutkituista. (Sariola & Uutela 1994, ) Poliisin viralliseen tietoon tuli vuonna 1991 koko maassa 120 alaikäiseen kohdistunutta haureustapausta. Syyttäjälle näistä ilmoitettiin 78 kpl. *) Insestiä esiintyy eri kirjallisuuslähteiden mukaan 0,3 prosentista yli 10 %:iin kaikista lapsista. Jokaisesta ikäluokasta on 0,5 % -1% ollut insestin uhreina. (Kauppila 1993, 198.) *) Sariolan mielestä seuraavat lauseet pitäisi poistaa kokonaan, koska luvut ovat hänen mielestään harhaanjohtavia Uhrien ikä ja sukupuoli Seksuaalinen hyväksikäyttö kohdistuu kaikenikäisiin lapsiin. Nuorimmat lapset joutuvat useimmiten insestin kohteeksi, mutta leikki-ikäiset saattavat joutua perheen ulkopuolisten ihmisten uhreiksi. Suurin osa (2/3) uhreista on tyttöjä, mutta poikiakin on aiemmin luultua useammin kohteena. *) Isä-tytär suhde on tavallisin), koska äiti-poika suhde on vaikeammin tunnistettavissa. (Kauppila 1993, 198). *) Sariolan mukaan ei pidä paikkaansa. Nuoret naiset saattavat käyttävät lasta hyväkseen saatuaan vallan itseään nuorempaan ja purkavat siten ehkä omaa ahdistustaan omasta seksuaalisesta hyväksikäytöstään. (Sanderson

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Pelastakaa Lapset Ry 13.1.2014 Aino Juusola Psykologi, PsM, tohtorikoulutettava HUS, Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö Åbo Akademi

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Lähisuhdeväkivalta Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Tietoja paperilomakkeen täyttämisestä Kysymyksen jälkeen on merkitty tähti *, jos kyseessä on pakollinen kysymys, johon kaikkien

Lisätiedot

KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 22.5.2013 LAPSEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYN TUTKIMINEN

KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 22.5.2013 LAPSEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYN TUTKIMINEN KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 22.5.2013 LAPSEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYN TUTKIMINEN JOUNI RAIPELA, PSYKOTERAPEUTTI, SAIRAANHOITAJA, ERIKOISTUTKIJA (virkavapaalla VSSHP/TYKS) Käypä hoito työryhmän jäsen

Lisätiedot

Lapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan. 8.9.2015 Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen

Lapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan. 8.9.2015 Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen Lapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan 8.9.2015 Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen TUTKINTAPYYNTÖ LAATU! Tutkintapyynnön sisällöstä käytävä ilmi, mitä on tapahtunut tai

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se Rikokset, tuki ja apu www.jagvillveta.se Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Niitä voi tapahtua esimerkiksi kotona, koulussa, vapaa-ajalla

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Suomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu

Suomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Suomessa Lapsiuhritutkimuksen tuloksia Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu 30.9.2014 Esityksen sisältö Lapsiuhritutkimuksesta Lapsiuhritutkimuksen

Lisätiedot

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste Lapsiin kohdistuvien rikosten eteneminen esitutkinnassa Vrk Mikko Halme Rovaniemi 22.10.2014 Kaste TUTKINTAPYYNTÖ / AKUUTTI TILANNE Poliisille lapsiin kohdistuneet rikokset ilmoitetaan tutkintapyyntö konsultointisoitto

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI WWW.OFM.FI Kertomus 2014: Ydinkohdat ja suositukset Ylitarkastaja, oikeustieteen tohtori Venla Roth WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija Tehtävänä on: seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä,

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Puheviestinnän arviointi -tehtävä

Puheviestinnän arviointi -tehtävä Turun yliopisto Taiteiden tutkimuksen laitos Mediatutkimus Puheviestinnän arviointi -tehtävä Puheviestinnän arviointi A4j 30.11.06 Vastaanottaja: Jukka-Pekka Puro Pauli Rekola 70181 pamire@utu.fi Pitäisikö

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA

NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA TIINA RANTANEN ALUEJOHTAJA, LOUNAIS-SUOMEN ALUETOIMISTO 14.10.2013 1 RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU) 14.10.2013 2 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON EDISTÄÄ RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot