maaviesti Hevosyrittäjä Energiavirrat kuriin Kosteikko WebWisu aina ajan tasalla ja halkotalkoot hallintaan - peltovesien pesusieni - ja ylpeä siitä!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "maaviesti Hevosyrittäjä Energiavirrat kuriin Kosteikko WebWisu aina ajan tasalla ja halkotalkoot hallintaan - peltovesien pesusieni - ja ylpeä siitä!"

Transkriptio

1 maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 2 /2010 Energiavirrat kuriin ja halkotalkoot hallintaan Kosteikko - peltovesien pesusieni WebWisu aina ajan tasalla Hevosyrittäjä - ja ylpeä siitä! 2/2010 maaviesti 1

2 Korkokatto varmasti pitää luoton koron alhaalla! Korkokatolla varmistat, että vaihtuvakorkoisen luoton korko ei nouse yli sovitun tason. Hyödyt siten myös matalasta korkotasosta ja mahdollisesta korkotason laskusta. Korkokatto voidaan liittää sekä uuteen että vanhaan luottoon. Maatalouden rahoitukseen otettu korkosuojaus on verotuksessa vähennyskelpoista. Kysy lisää: Oulun OP, Matti Tyhtilä, puh Pohjolan OP, Tuija Linjakumpu, puh Asfalttia maatiloille Tiiviit asfalttirakenteet AIV-varastoihin ja karjapihoihin Asfaltoinnit tuotantorakennusten ympäristöihin, varastorakennusten lattioihin, pihoille ym... Paras tapa rakentaa Lemminkäinen Infra Oy Päällystystoiminta Tiedustelut: Kajaani, puh Kemi, puh Kuusamo, puh Oulu, puh Raahe, puh maaviesti 2/2010

3 Kilpailukyvyn lähteillä SISÄLTÖ Ulkomaisten elintarvikkeiden jo vuosia jatkunut tulo kauppojen hyllyille on aika ajoin herättänyt keskustelua maataloustuotantomme kilpailukyvystä ja menestyksen mahdollisuuksista. Pohjoinen maatalous on vääjäämättä siirtymässä osaksi kansainvälisiä elintarvikemarkkinoita, jotka määräävät ja heiluttavat yhä voimakkaammin hintoja. Kilpailukyvyltään vahvat alueet käyttävät vahvuuksiaan toteuttaessaan kasvustrategiaansa. Tapahtunut kehitys on virittänyt keskustelua siitä, mitä on pohjoisen maatalouden kilpailukyky ja miten voisimme vaikuttaa siihen? Yhden määritelmän mukaan yritysten myös maatilojen - kilpailukyky rakentuu yksilöiden ja organisaation osaamisesta. Vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat työn tuottavuus sekä kyky tehdä laadukkaita tuotteita ja palveluita, uusiutua ja tuottaa innovaatioita. Jotta kilpailukykyä voi kehittää tehokkaasti ja tuottavasti, on ensin tunnistettava siihen keskeisesti vaikuttavat tekijät. Pitkän aikavälin ennusteet veikkaavat maataloudelle jopa erinomaista tulevaisuutta. Maailman väestö ja ruuankulutus kasvavat voimakkaasti. Samanaikaisesti viljelysmaata poistuu käytöstä muun muassa eroosion, kuivuuden ja kaupungistumisen takia. Elämän perusasioista kuten ruuasta ja puhtaasta vedestä on tulossa todellinen pula. Joillakin alueilla puute puhtaasta vedestä on jo arkipäivää. Elintarvikemarkkinat eivät ole tällä hetkellä tasapainossa, mikä näkyy alhaisina tuottajahintoina ja kauppojen halpasarjan tuotteina. Ulosheittohintaiset elintarvikkeet onkin nähtävä siirtymävaiheen ongelmina kehityksessä kohti niukkenevia markkinoita. Talouden taantuma rassaa maatalousyrittäjää kuten muitakin. Meidän tulevaisuutemme ratkaisee ennen kaikkea se, miten otamme tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet vastaan. Tulevaisuutta voi lähestyä vaikkapa kolmella tavalla: Nykyisen toiminnan tuottavuus ja kannattavuus pyritään saamaan nopeasti niin korkeaksi kuin tämän päivän osaamisella on mahdollista. Sen jälkeen voi tarvittaessa asiantuntijatuen avulla syventyä oman yrityksen analysointiin, johtopäätösten tekoon ja toimenpiteiden suunnitteluun. Kolmas vaihe on suunnitelmien, investointien ja muiden kehittämistoimien toteuttaminen. On tärkeää muistaa, että emme ole ongelmien kanssa yksin. Muutkin painiskelevat samojen kannattavuusongelmien ja tulevaisuuden haasteiden edessä. Suurin haaste on ehkä sittenkin aika. Keskeisiä kilpailukyyn vaikuttavia seikkoja ovat nopeus ja oikea ajoitus, etteivät muut karkaa liian kauaksi. SIMO ALARUIKKA johtaja ProAgria Lappi Oikeaa tietoa hevosalan tarpeisiin HevosAgro pureutuu ympäristöön, hyvinvointiin ja hevosalan julkisuuskuvaan. Rehuvaste-palvelua Lapin maitotiloille Rehuvaste auttaa maitotilaa ruokkimaan eläimet entistä taloudellisemmin. On aika päivittää viljelysuunnitelma Ennen kevään kylvöjä kannattaa istahtaa alas ja tarkistaa viljelysuunnitelma. Viljelijätuet haussa - mitä uutta tarjolla? Huhtikuussa on EU-tukihaun sesonki. ProAgrian asiantuntijat ovat viljelijän tukena. Energiasuunnitelmalla tehokkuutta ja säästöjä Alatalon maitotila tarttui lämmityskuluihin maatilan energiasuunnitelman avulla. Maan mainio maito mukana kesän juhlissa Perinteinen leipäjuusto saa uutta ilmettä salaateissa ja jälkiruokana. Luontomatkailija haluaa kalastusluvan helposti Kalastusmatkailun luparumbaa helpottavasta yhteisöluvasta on hyviä kokemuksia. maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. Julkaisija ProAgria Oulu, Kauppurienkatu 23 (PL 106), Oulu, (08) , Päätoimittaja Vesa Nuolioja Toimitus Viestintä-Karttimo, Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi, Taitto Mari Lähteenmaa, Ilmoitukset Sirpa Heikkinen, Kielontie 8, Kajaani, (08) , , Osoitteenmuutokset ProAgria Oulu, (08) , ProAgria Kainuu, ; ProAgria Lappi, Painopaikka Kalevaprint Oy Painos kpl Ilmestymisajat 3/ , 4/ Tilaushinnat 15 euroa / vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Kannen kuva: Hevosyrittäjä Anna Airaksinen ja suomenhevostamma Pimu. Kuvaaja Ella Karttimo 2/2010 maaviesti 3

4 ajassa LEMETTILÄN TILA kutsuu Farmari-retkelle Erikoispihvilihaa Haukivuorella tuottava ja sitä Beeffi Oy:n kautta markkinoiva Lemettilän tila on yksi Farmari-näyttelyn retkikohteista. Kohde tarjoaa uutta tietoa rakentamisesta ja pihvikarjan kasvattamisesta kiinnostuneille. Tilalla on noin 140 limousinrodun emolehmää ja 120 teuraskasvatettavaa eläintä. Kalle ja Hanne Mattila ovat kehittäneet tilaansa määrätietoisesti. Peltoala on laajentunut nopeassa tahdissa noin 120 hehtaariin, josta noin 80 hehtaarilla tuotetaan Farmari-retkelle! Neljännen kerran järjestettävä valtakunnallinen Lähiruokaviesti polkaistaan liikkeelle Vaalasta maanantaina Viesti kulkee Järvi-Suomen halki ja päätyy tasavallan presidentin linnaan 28.8., jossa joukkueiden kapteenit luovuttavat viestit suojelijana toimivalle Tarja Haloselle. Lähiruokaviesti sopii kaikenkuntoisille ja -ikäisille hyvän ruoan ystäville. Viestiosuuksien pituudet vaihtelevat 10:stä 40 kilometriin ja vaihtopaikoilla maistellaan paikallisia herkkuja. Tänä vuonna myös maa- ja kotitalousnaisilla on oma viestijoukkue. Joukkueen kapteenina on Pohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Helena Lehtoaro. Teemana vuonna 2010 on Nauti tuoreesta. Lähiruokaviesti kannustaa julkisten ruokapalveluiden tuottajia kestäviin elintarvikehansäilörehua korjuusopimuksilla. Laidunmaita on noin 60 hehtaaria. Pellot ovat luomussa. Rakentamistahti on ollut vilkas. Vuonna 2007 tilalle valmistui navetta 70 emolehmälle ja erillinen loppukasvattamo 120 lihanaudalle. Navetan päädyssä on lämpöeristetty eläinten hoitotila ja toimisto. Viime joulukuussa jaloittelutarhan toiseen päähän valmistui ummessa oleville emolehmille tarkoitettu, PVC-muovista valmistettu 650 neliömetrin ilmava kaarihalli. Rakennukset sijoitettiin jo alun alkaen siten, että eläinmäärä pystytään kaksinkertais- Nyt on aika suunnitella Farmari-näyttelyn retki. Kokoa oma retkiryhmäsi ja käy retkikohteessa ennen näyttelyä tai heti näyttelyn jälkeen! Farmari-näyttelyn järjestäjä ProAgria Etelä-Savo on valinnut jokaisesta näyttelyn neljästä teemasta retkikohteita eri puolilta Etelä-Savon maakuntaa. Retkikohteita on kaikkiaan 21. Niihin voi tutustua kohdassa näyttelyvieraat ja retkikohteet. Lisätiedot: retkiryhmävastaava Marja-Liisa Hauvala, Kalle ja Hanne Mattilan tila on erikoistunut pihvikarjanlihan tuotantoon. Lemettilän tilan isäntäväki uskoo vahvasti lähiruokaan ja sen kysynnän kasvuun. tamaan lisätilaa rakentaen. Kaikille eläinryhmille on omat jaloittelutarhansa, joiden väliin sijoittuu yhteinen ruokintakatos. Ruokinta perustuu säilörehuun. Herkkuna lehmille annetaan luomuporkkanaa ja kiinankaalia. Kuivikkeina käytetään olkea ja turvetta, jotka levitetään paalisilppurilla. Lanta painautuu vinopohjalattialta kohti lantakäytävää, joka tyhjennetään traktorilla. LÄHIRUOKAVIESTI Vaalasta Helsinkiin kintoihin valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti: Ruokapalvelujen elintarvikehankinnoissa lisätään luonnonmukaista, kasvispohjaista tai sesonginmukaista ruokaa vähintään kerran viikossa vuoteen 2010 mennessä ja vähintään kaksi kertaa viikossa vuoteen 2015 mennessä. Lähiruokaviestin toteutuksesta vastaa EkoCentria maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju-hankkeen tuella. Pääyhteistyökumppanina vuoden 2010 viestillä on MMM:n Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma (Sre). Reitti: Ma: Vaala-Pelso-Kestilä-Pyhäntä- Tihilä (Kiuruvesi) Ti: Kiuruvesi-Vaaraslahti-Pielavesi-Tervo-Karttula Ke: Suonenjoki-Haapakoski-Pieksämäki-Virtasalmi-Juva To: Mikkeli-Ristiina-Mäntyharju-Nurmaa-Lusin koulu (Heinola) Pe: Järvenpää-Helsinki Lisätiedot: Lähiruokaviestin päällikkö Irma Kärkkäinen, , 4 maaviesti 2/2010

5 Ajassa Viljelijät umpihangessa Vuoden Maatilaa 2010 haetaan parhaillaan. Tänä vuonna kilpailuun ehtii ilmoittautua saakka. Laatutyön ja kilpailukyvyn kehittämistä korostava kilpailu kerää vuosittain osallistujia eri tuotantosuunnilta ja monialaisista yrityksistä. Jo osallistuminen tuo rahanarvoisia hyötyjä. Kilpailuun osallistuneet yrittäjät ovat kokeneet saavansa hyötyä jo pelkästä osallistumisesta. Osallistumislomakkeen täyttäminen laittaa katsomaan yrityksen tunnuslukuja, arvioimaan tekemistä sekä miettimään yrityksen tulevaisuuden tavoitteita ja kehityssuunnitelmia. Moni kilpailuun osallistuneista tunnustaakin lähteneensä mukaan saadakseen palautetta yrityksensä kilpailukyvystä, eikä niinkään halusta menestyä kilpailussa. Kaikki osallistujat Umpihankihiihdon MM-kilpailut pidettiin helmikuussa Pudasjärvellä. Jo 13:nnen kerran järjestetty kilpailu houkutteli tänä vuonna Syötteen maisemiin liki 350 kilpailijaa. Mukana oli myös MTK-Pudasjärven sponsoroima ja 12:nneksi sijoittunut viljelijäjoukkue, jossa kilpailivat Petri Lasheikki Oulusta, Eero Hyttinen, Veli Hyttinen ja Kari Peuraniemi Pudasjärveltä sekä Jouni Pihlaja Rovaniemeltä. Viljelijät aikovat ottaa hiihdon uusiksi ensi vuonna, jos vain innokkaita lähtijöitä riittää. VUODEN MAATILAA haetaan jälleen saavat osallistumislomakkeeseen täytettyjen tietojen perusteella alustavan arvion yrityksensä kilpailukyvystä sekä hyviä vinkkejä toiminnan kehittämiseen. Lue lisää kilpailusta, sen voittajista ja kunniamaininnan saaneista yrityksistä Vuoden Maatila sivuilta osoitteessa HILJENNÄ HETKEKSI! Hiljennä hetkeksi on Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuusteema Teeman koordinoinnista vastaa Oulun hiippakunta yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuustoimikunnan kanssa. Maakunnallisen ympäristötietoisuustoiminnan aloitti vuonna 1997 Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus. Viime vuosina vetovastuu on ollut eri viranomaistahoilla. Myös ProAgria Oulu on mukana viemässä ympäristötietoisuutta eteenpäin. Maaseudulla vuoden teema näkyy monissa asioissa viljelymaan kunnossa ja vesiensuojelussa, kuten kosteikoissa ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Hiljennä hetkeksi -teemavuoden tavoitteena on saada aikaan tietoisuutta ja keskustelua ihmisen ja luonnon oikeudesta lepoon kiinnittää huomiota kiireen, kuluttamisen ja kasvavan tehokkuuden vaatimusten ympäristövaikutuksiin muistuttaa ihmisen vastuusta luomakunnan hoitamisessa kiinnittää huomiota luonnon tarjoamaan lepoon ja virkistykseen etsiä Nooan Arkki -kilpailun kautta ideaa tämän päivän Nooan Arkista. 2/2010 maaviesti 5

6 Tehoa paalaukseen VALITSE F550 McHale F550, F550 pro ja F560 auto McHale-tuotteiden kestävyys, luotettavuus ja innovatiiviset rakenneratkaisut tunnetaan kaikkialla maailmassa. McHale on menestynyt erittäin hyvin myös Suomessa ja on noussut 4 vuodessa SUOMEN MARKKINAJOHTAJAKSI Uudet 2010 mallit saapuneet, kysy lisää! 991BE Järeät McHale-paalinkäärijät kaiken kokoisille pyörö- ja kanttipaaleille McHale Fusion paalainkäärimen korkea tehokkuus paalia käärittynä tunnissa perustuu mm. oivallukseen siirtää paali kammiosta käärintään ilman aikaavieviä välivaiheita puh McHale tuotepäällikkö Pekka Liimatainen Oulu Rovaniemi Tornio Ylitornio Nyt pelto puhuu: Olisipa kalkkipäivä neljä kertaa vuodessa. Kalkitse säännöllisesti Ruukin maanparannusaineilla, niin tehostat lannoitusta ja saat pellon kaikki ravinteet käyttöön. Maanparannusaineiden kalsium-arvo on jopa korkeampi kuin perinteisellä kalkilla ja tehdashintakin on edullisempi. Ruukin maanparannusaineet löydät lähimmältä maatalouskauppiaaltasi sekä alan erikoisliikkeistä. Lisätietoja 6 maaviesti 2/2010

7 HevosAgro välittää tietoa HEVOSALAN TARPEISIIN HEVOSTALOUS ProAgria Oulu on aloittanut kolmivuotisen HevosAgrotiedonvälityshankkeen. Se pureutuu hevostalouden ympäristökysymyksiin, eläinten hyvinvointiin sekä alan toimintavalmiuksien ja julkisuuskuvan parantamiseen. HevosAgro-hanke tarttuu vuonna 2009 valmistuneessa Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - Hevostalouden kehittämisohjelmassa esille nousseisiin haasteisiin. Ohjelman laadinnasta ja esiselvityshankkeesta vastannut Heini Iinatti jatkaa myös HevosAgro-hankkeen projektipäällikkönä. Kasvava hevosala on tuonut hevoset lähelle taajamia ja muuta asutusta. Asianmukaista tietoa tarvitsevat sekä alan toimijat, viranomaiset, sidosryhmät että ympäröivä yhteisö. HEVOSAGRO on mukana toukokuusta lähtien eri puolilla Pohjois- Pohjanmaata järjestettävissä paikallisraveissa, aluekilpailuissa, varsa- ja tammanäyttelyissä ja muissa alan tapahtumissa. Tietoa on tarjolla muun muassa Oulun Number One ja Oulu Express -raveissa, Ylivieskan Maljaajossa sekä muun muassa Oulun ja Haukiputaan kouluratsastusviikolla, Kalajoen Venetsialaisissa ja Pudasjärven kenttäratsastuskilpailuissa, Heini Iinatti kertoo. Myös Oulun Kuninkuusraveihin HevosAgro osallistuu omalla erikoisohjelmallaan. VUODEN 2012 loppuun jatkuvan HevosAgron kautta on mahdollista saada ajantasaista informaatiota, osallistua hankkeen järjestämiin tiedotustilaisuuksiin ja best practise -vierailuihin sekä verkostoitua ja luoda valmiuksia paikallisen ja oman toiminnan kehittämiseksi. Internet ja muu sähköinen viestintä ovat keskeinen tiedottamisen kanava. HevosAgro-hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Tuen on myöntänyt Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus. Anna Airaksisen puoliveritamma Madonna ja suomenhevostamma Pimu tuottavat uusia varsoja Harjun tilalle. Monta hyvää syytä ammattiylpeyteen Yrittäjä ja hevostalouden opettaja Anna Airaksinen mielestä hevosalalla on monta hyvää syytä tuntea työstään ammattiylpeyttä. Korvenkylässä Oulun ja Kiimingin rajamailla sijaitsevalla Harjun maatilalla on vuosikymmenien saatossa lypsetty lehmiä ja kasvatettu lihakarjaa. Hevosten aika koitti kymmenisen vuotta sitten, kun Antti Harju ja Anna Airaksinen ottivat sukutilan hallintaansa. Heitä yhdistää ravi- ja ratsastusharrastus. Viisi vuotta sitten tehty tallilaajennus antoi mahdollisuuden tarjota paikkoja myös hoitohevosille. Tällä hetkellä tilalla on neljä omaa hevosta, joista kaksi jalostustammaa on kantavana. Talvisaikaan on ollut kolmeneljä hoitohevosta, kun kesällä laidunaikaan hoitopaikkoja on toistakymmentä, Anna Airaksinen lisää. TIEDONTARVE on hevosalalla suuri. Internetissä on paljon hajallaan olevaa tietoa, jonka luotettavuudesta ei aina ole takeita. Olisi tärkeää koota oikea tieto yhteen paikkaan. Tiedon pitäisi tavoittaa myös ne, jotka eivät osaa sitä etsiä. Anna Airaksinen pitää hevosalan yrittäjiä ja toimijoita turhan vaatimattomina, vaikka aihetta ammattiylpeyteen kyllä olisi. Hevosala työllistää ja pitää maaseutua elävänä. Hevoset ovat myös linkki maaseudun ja kaupungin välillä: ratsastusharrastus on monelle kaupunkilaislapselle ainoa kosketus maaseutuun. Hänen mielestään oman työn arvostus kulkee käsi kädessä jaksamisen kanssa: jos työstään ei tunne ylpeyttä, se ei pitemmän päälle innosta eikä houkuttele alalle nuoria yrittäjiä. HARJUN tilaa halutaan kehittää pikku hiljaa. Ajatuksissa on pihattotalli joskus tulevaisuudessa, jolloin täysihoitomahdollisuudet paranisivat ja myös omia kasvatteja voisi jättää tilalle. Kaupungin tuntumassa sijaitsevalla tilalla pidetään ympäristöasioita tärkeinä. Siisti ympäristö ja selkeät pelisäännöt teiden käytöstä luovat yhteisymmärrystä lähiympäristön kanssa. Eläinten oikea kohtelu on myös asia, josta meidän on osattava kertoa ulospäin. Hyvinvoiva hevonen ja yrittäjä luovat parhaiten myönteistä julkisuuskuvaa, Anna Airaksinen sanoo. Kutsu yrittäjille, harrastajille ja sidosryhmille Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - HevosAgron avausseminaari ma klo , Oulu, Äimäraution raviradan katsomo Tervetuloa kuulemaan hevosalan kehittämisestä Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä lähestyvän laidun- ja kasvukauden alkuun liittyvistä ajankohtaisista hevostalouden laiduntamis-, viljely- ja tukiasioista. Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilu. Lisätietoa HevosAgro-hankkeesta ja avausseminaarista sekä ilmoittautumiset to mennessä: projektipäällikkö Heini Iinatti, puh , heini. Huom! Jos hevosesi juoksee illan raveissa, se voi latautua seminaarin ajan Äimäraution raviradan vierastallissa kerro karsinan tarve ilmoittautumisen yhteydessä. 2/2010 maaviesti 7

8 maito Rehuvasteen avulla maitotila saa tietoa siitä, miten ruokkia lehmät taloudellisesti, mikä rehustusvaihtoehto on tuottavin ja kannattavin sekä millä vaihtoehdolla vaikutetaan eniten maidontuotantoon. Rehuvaste tutuksi Lapin maitotiloilla Lapin Maatalousseura tarjoaa kuluvan vuoden ajan alueensa maitotiloille mahdollisuutta hankkia ProAgrian Rehuvastepalvelu vuodeksi käyttöön ja saada siihen myös koulutus. Kouluttajana toimii ProAgria Lapin kotieläinneuvonnan vastaava Terhi Luukkonen. Rehuvaste-ohjelma on osa ProAgrian tulevaa Karjakompassi-tuotannonsuunnitteluohjelmistoa. Rehuvaste toimii ProAgrian verkkopalveluissa ja vaatii toimiakseen käyttäjätunnuksen ja salasanan. Rehuvaste-verkkopalvelulla tarkastellaan erilaisten ruokintavaihtoehtojen vaikutusta lypsykarjan tuotokseen ja taloudelliseen tulokseen, Terhi Luukkonen sanoo. Rehuvaste laskee keskimääräisen maitotuoton rehukustannuksen erotuksen. Lähtökohtana ovat omien ja ostorehujen tuotantovaikutukset. Taloudellisimman vaihtoehdon löytämiseksi Rehuvaste ottaa huomioon rehujen ja maidon hinnat. Palvelu paljastaa myös, mitä säilörehun laadun vaihtelu tarkoittaa euroina. Rehuvasteella voidaan tarkastella myös jo syötetyillä rehuilla, paljonko maitoa olisi voinut tulla, jos esimerkiksi navettaolosuhteet olisivat kunnossa. Jotta ohjelmasta saisi parhaan mahdollisen hyödyn, kannattaa säilörehusta ja viljasta teettää analyysi sekä hakea ennakkoon tarjoukset vertailtavista väkirehuista, Terhi Luukkonen lisää. Rehuvaste-koulutus alkaa syksyllä Rehuvaste-koulutus järjestetään syyskuun 2010 alussa Sodankylän ja/tai Kittilän alueella. Koulutukseen ilmoittaudutaan kesäkuun 2010 loppuun mennessä. Ilmoittautuneille hankitaan Rehuvaste-ohjelman käyttöoikeudet vuodeksi. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: ProAgria Lappi, Terhi Luukkonen, , SATATONNARIT 2009 Kainuu Laari A, om. Koivumäki S ja M, Suomussalmi Lätty B3, om. Tolonen M ja S, Suomussalmi Melu A, om. Lukkari Antti-Jussi ja Sirpa, Sotkamo Malli A, om. Karjalainen Jouni ja Sari, Kajaani Rusko B1, om. Tomperi Ritva ja Teuvo, Puolanka Lappi Lumikki A, om. Sääskilahti Jukka, Ranua Miina A, om. Korpi Maatalousyhtymä, Ylitornio Milka 100-, om. Pekkala Velu Matti ja Virpi, Inari Illu B1, om. Anetjärvi Irma ja Simo, Posio Lady B1, om. Salmi Pertti, Rovaniemi Milla A, Ruokamo Juhani ja Inkeri, Posio Metku A, om. Keskipalosaari Paula ja Juhani, Tornio Kaneli A, om. Kemoff Hannu ja Minna, Tervola Lola AAA, om. Maaninka Heikki ja Satu, Posio Luumu R2, om. Pränni Else ja Erkki, Tornio Pepita R3, om. Tikkanen Mikko, Simo Kuiske F, om. Harju Alpo ja Lea, Savukoski Ludmila F, om. Kylmäniemi Martti ja Anne, Posio Pivatar FFF, om. Vall Sari, Tornio Misa F, om. Kraatari Kirsi ja Vili-Matti, Tervola Pohjois-Pohjanmaa Kuura A, om. Karhu Maatilayhtymä, Nivala Kaisla AAA, om. Aho Untamo ja Iiris, Nivala Luumu B2, om. Jussila Mikko Samuli, Siikalatva Loru A, om. Alatalo Jarmo ja Paula, Pudasjärvi Lystikki B1, om. Jääskelä Esko ja Oiva, Haapavesi Mesku AAA, om. Puurunen Pertti ja Oili, Siikalatva Oona AAA, om. Mettälän Mty / Heikkinen J, E, J, Oulu Kihara A, om. Leinonen Teijo ja Raija, Liminka Imikkä A, om. Knuutinen Veikko ja Arja, Kärsämäki Ovelus , om. Lumiaho O-P & Kurkinen A, Vihanti Mansikki B1, om. Käkelä Lauri ja Sirpa, Kuusamo Mansikki B3, om. Sutela Kaarlo ja Sisko, Lumijoki Malla , om. Vähäsaari Raimo ja Terttu, Haapavesi Mandi AAA, om. Matinolli E. ja M. & Alhainen S., Tyrnävä Leila B1, om. Junno Jari ja Anu, Ylivieska Nappi B1, om. Kumpula Eliisa ja Martti, Nivala Luihu R2, om. Törmälehto Arto Juhani, Haapavesi Esteri, ei voi kk, om. Lehtonen Seppo ja Päivi, Nivala Nyyrikki F, om. Hyvärinen Eija ja Holopainen Juha, Muhos Kulkuri FFF, om. Nyman Pekka ja Kauko, Taivalkoski Mielikki F, om. Laurila Saija ja Timo, Taivalkoski Liinu R2, om. Nivala Kaisa, Pudasjärvi Lysti R2, om. Ronkainen Seppo ja Maarit, Kuusamo Onnenkukka F, om. Kallio Juha ja Päivi, Nivala Namu F, Syrjä Matti ja Ritva, Haapavesi Kaisla R3, om. Aitto-Oja Martti ja Marjaana, Haapajärvi Karmelita R2, om. Junttila Veijo ja Piippo Minna, Tyrnävä Miina R3RR, om. Käkilehto Jari ja Ulla, Kuusamo Mansikki F, om. Keränen Johannes ja Airi, Taivalkoski Melli R1, om. Pappila Eero ja Anneli, Pyhäjärvi Nökö F, om. Laine Jarmo, Merja, Veijo, Siikajoki Nipsu F, om. Tihinen Sirkka ja Raimo, Muhos Odious FFF, om. Kallio Juha ja Päivi, Nivala Nappula R3RR, om. Finnilä Harri ja Marja, Haapajärvi Nitro R1, om. Perälä Arvo ja Helena, Kärsämäki Nätti R2, om. Aitto-Oja Antti ja Sari, Nivala Ontuu R3RR, om. Aholan Maito Oy, Utajärvi 8 maaviesti 2/2010

9 PÄÄSIÄISPAKETTI 222 / hlö / 3 vrk Majoitus kahden hengen huoneessa, puolihoito, saunan ja allasosaston vapaa käyttö, tanssit (tähtitanssit +6 ), sekä pääsiäisajan ohjelma, lauantaina pääsiäiskokko. ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, h o l i d a y Kuntoraitti 2, Rokua Puh (lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9snt/min, sis alv. 22%) Suomen suurin maatalousnäyttely Mikkelissä Kuva Plugi Oy Maatalousnäyttelyn avainteemat: Maatilayrityksen hallittu kasvu Mahdollisuuksien metsäluonto Unelmat todeksi maaseudulla Suunmukkaista suomalaista Lähde retkelle! Järjestäjä: ProAgria Etelä-Savo Mikkelin raviradalla päivittäin klo Suunnittele retki Mikkelin Farmariin ja ole yhteydessä retkiryhmävastaava Marja-Liisa Hauvalaan, puh ISO 9001 SERTIFIOITU ORGANISAATIO Onko karjasi ruokinta taloudellisin? Ja tuottavin. Säästä euroja säätämällä lehmiesi ruokintaa helposti kanssamme Rehuvaste-palvelulla. Annamme sinulle vastauksia ja vaihtoehtoja lehmien taloudellisimmasta ja tuottavimmasta rehustuksesta rehujen hintavaihtelut, määrät ja laadut huomioiden. Takaamme sinulle osaamisellamme tuottavat lehmät ja kustannustehokkaan ruokinnan. Ota yhteyttä jo tänään! ProAgria Menestyksen mahdollisuuksia ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton laatujärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. Jopa 200 lisää tuottoa lehmää kohden vuodessa! 2/2010 maaviesti 9

10 KASVI Plugi Oy Jos tilalle ei ole vielä hankittu kaikkia siemeniä valmiiksi, viljelysuunnitelman tarkistamisen avulla voi myös kasvilajikkeisiin tehdä säätöä tuoreimpien tietojen pohjalta. Viljelysuunnitelma syyniin ennen kylvöjä Ennen kevään kylvöjä kannattaa ottaa aikaa, istahtaa alas ja tarkistaa viljelysuunnitelma. Koti- ja ulkomaisten markkinatietojen pohjalta on mahdollista täsmentää suunnitelmaa, jotta saadaan sellaiset kasvit viljelyyn, joista on kysyntää ja joille on markkinoita. Alustava tieto seuraavan satokauden markkinanäkymistä auttaa suuntaamaan pellon tai tuotantopanosten käyttöä sen mukaan. Kun viljeltävät lajikkeet ovat täsmentyneet, saadaan tuotantopanosten käyttö tarkennettua tai esimerkiksi peltoa voidaan jättää viherkesannolle tai lisätä rypsin viljelyalaa, ProAgria Kainuun kasvinviljelyneuvoja Matti Partanen sanoo. Viljelysopimusten täsmennyttyä on mahdollista säätää tuotantopanosten käyttö kasvin käyttötarkoituksen mukaan ja muuttaa pinta-ala vastaamaan sitä tuotantomäärää, mitä viljelysopimukset edellyttävät. TIETO uusimmasta ja tehokkaimmasta kasvinsuojeluainevalikoimasta auttaa tarkentamaan kasvinsuojelusuunnitelmaa ja tekemään ostoslistan kasvinsuojeluaineiden tarjouspyyntöjä varten. Jos tilalle ei ole vielä hankittu kaikkia siemeniä valmiiksi, voi kasvilajikkeisiinkin tehdä säätöä tuoreimpien tietojen pohjalta. Viljelykasvien ja -lajikkeiden valinta sadon käyttötarkoituksen mukaan tai tilan tarpeisiin varmistaa sadon markkinakelpoisuutta ja tuotannon tulosta. Kun viimeisimmät tukiratkaisut ovat tiedossa, kannattaa suunnitelma käydä läpi siitäkin näkökulmasta, mitä on vielä mahdollista tehdä tukien optimoimiseksi, Matti Partanen lisää. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Risto Jokela, puh , ProAgria Kainuu, Matti Partanen, puh , ProAgria Lappi, Erkki Juntunen, , 10 maaviesti 2/2010

11 KASVI OLLI VALTONEN ProAgria Oulu tarjoaa jälleen LIUKOISEN TYPEN MITTAUSTA Toukokuussa järjestettävillä liukoisen typen mittauksilla selvitetään maanäytteestä nitraatti- ja ammoniumtypen määrä. Liukoisen typen mittaus on yksi ympäristötuen lisätoimenpiteistä, joita on voinut valita 2007 vuodesta lähtien. Ympäristötukiehdot edellyttävät, että lohkoilta määritetään vähintään nitraattityppi. Lisäksi lohkoilta, joille on levitetty orgaanista lannoitetta, muokattu vihermassaa tai jotka ovat erittäin runsasmultaisia, selvitetään myös ammoniumtyppi. ProAgria mittaa kaikista näytteistä kummankin typen epäselvyyksien välttämiseksi. TYPPINÄYTTEITÄ otetaan mittausta edellyttäviltä kasvulohkoilta vähintään yksi viittä hehtaaria kohden. Pieniä lohkoja voi yhdistellä siten, ettei viisi hehtaaria ylity. Tilan pitää analysoida vähintään 30 prosenttia ympäristötukikelpoisesta alasta. Tähän alaan ei lasketa mukaan 1- ja 2- ryhmän puutarhakasvialoja eikä siemenmausteiden viljelyaloja. Puutarhatilojen jokaiselta kasvulohkolta on tehtävä vuosittain oma analyysi ennen kevät- ja lisälannoitusta. MITATTAVALTA lohkolta otetaan osanäytettä. Näytteet kerätään sankoon, kokkareet hienonnetaan ja näyte sekoitetaan huolellisesti. Näyte otetaan sentin eli käytännössä koko kyntökerroksen syvyydeltä. Pintamaasta otettu näyte antaa väärän tuloksen ja yleensä liian suuren typpilukeman. Typpilukema saattaa myös vääristyä, jos näytteen mukaan tulee karjanlantaa. Näytteet on helpoin ottaa maanäytekairalla, johon on merkattu sentin syvyys. Yhteen näytteeseen tarvitaan maata noin puoli maanäyterasiaa. Näytteet voi myös toimittaa pienissä muovipusseissa. Näytteeseen tulee kirjata viljelijän nimi, tilatunnus ja kasvulohkon koko pitkä numero. MITATTAVIA lohkoja on oltava 30 prosenttia tilan ympäristötukikelpoisesta pinta-alasta. Liukoisen typen määrä on selvitettävä ensisijaisesti niiltä kasvulohkoilta, joille on edellisenä syksynä levitetty lantaa tai esikasvina on ollut nurmi/ viherkesanto tai palkokasvi, joka on kynnetty tai muokattu edellisenä syksynä. Ellei 30 prosentin alavaatimus täyty edellä mainituista tapauksista, viljelijä voi ottaa näytteet haluamistaan lohkoista. Suositeltavaa on tällöin selvittää liukoisen typen määrä esimerkiksi lohkoilta, joissa - edellisen vuoden sato on jäänyt paljon niukemmaksi kuin lannoituksella oli suunniteltu - sato on jäänyt märkyyden takia kokonaan korjaamatta - lohkolla on viljelty kasvia, jonka jälkeen maahan on mahdollisesti jäänyt tavallista runsaammin typpeä. Viime vuoden tulosten perusteella määritystapa on hyvin tarkka ja paljastaa lohkot, joilla typpeä on jäänyt varastoon. NÄYTE suositellaan tutkittavaksi viimeistään kolmen tunnin kuluessa sen otosta, mikäli näytettä säilytetään sisätiloissa. Ellei näytettä ole mahdollista analysoida näytteenoton jälkeen, voidaan näytettä säilyttää kylmälaukussa muutamia tunteja ja jääkaapissa enintään 12 tuntia. Kun näytteet analysoidaan toukokuun alussa, paras tapa on ottaa näytteet edellisenä iltana ja säilyttää ne ulkona, ellei ajankohta ole poikkeuksellisen lämmin. ILMOITTAUTUA voi suoraan netin kautta osoitteessa www. proagria.fi/oulu. Etusivulla on nettilomake, jolla palvelun voi ti- lata. Sähköpostiosoitteen kohdalle voi lisätä minkä tahansa merkin, jos ei ole sähköpostiosoitetta käytössä. Ilmoittautuneet saavat mittausajankohdasta tekstiviestin kännykkään ja muistutuksen edellisenä päivänä mittauksesta. Lohkotunnuksien ilmoittaminen helpottaa näytteiden vastaanottoa. Ellei Internet-yhteyttä ole, ilmoittautua voi myös mittausten vastuuhenkilöille, joiden puhelinnumerot näkyvät tällä sivulla. Näytteen analysointihinta on 15 +alv. Maanäytteet viljelijä toimittaa mittauspaikalle ilmoitettuna aikana. Analysointi tehdään samana päivänä. Mikäli on tuloksia, jotka vaikuttavat lannoituksen, viljelijälle soitetaan tieto samana päivänä. Muuten pöytäkirjat tulevat postitse1-3 päivän aikana. Olli Valtonen on ProAgria Oulun luomuneuvonnan vastaava. Kunta Osoite Päivämäärä Klo Vastuuhenkilö Kirsti Voho Nivala Nitek 4.5. ja Haapajärvi HAO, Erkkiläntie Kärsämäki Kataja Pyhäjärvi Keskuskoulu, Tunturitie Vastuuhenkilö Maire Pikkarainen , Sirpa Luttinen Haapavesi Nora 7.5. ja Pulkkila A. Tahvola, Viitastentie Kestilä Kanttorila, Kestilänraitti 4 as Pyhäntä Tavastkengän kylätalo Rantsila Maataloustoimisto, Sandelsintie Vastuuhenkilö Sauli Kärenlampi Siikajoki Ruukin maataousoppilaitos Liminka, Lumijoki Limingan Osuusmeijeri 5.5. ja Muhos Koivikko kasvilaboratorio Hailuoto, Kempele, Oulunsalo, Oulu V. Blomqvist, Ollikaisentie 2, Oulu Vastuuhenkilö Anitta Talus Alavieska Vanha Nuoppari, Virintie ja Pyhäjoki P. Tiirinki, Hiihtomajantie Merijärvi kunnan varikko Vastuuhenkilö Olli Valtonen Vihanti Nuoriseurantalo, Onnelantie Oulainen Honkamaja Ylivieska O. Valtonen, Ouluntie ja Vastuuhenkilö Esko Viitala Yli-Ii E. ja K. Kehusmaa, Karjalantie 517 A Pudasjärvi ProAgria Oulun toimisto, Toritie Vastuuhenkilö Laina Hekkala Kuusamo ProAgria Oulun toimisto, Keskuskuja 1 C 12 ilm. myöhemmin Taivalkoski Maaseututoimisto ilm. myöhemmin /2010 maaviesti 11

12 Ympäristötuen mukainen KASVINSUOJELU- KOULUTUS ti klo 10-14, Oulu, Valion Maikkulan meijerin kokoustila, Kangaskontiontie 2 ke klo 10-14, Kuusamo, Juustokairan kokoustila, Kitkantie 110 Ympäristötuen vaatimuksena olevaan kasvinsuojelukoulutukseen on osallistuttava viiden vuoden välein. Koulutus vaaditaan henkilöltä, joka tekee kasvinsuojeluruiskutuksia. Päivän hinta 50 euroa (sis. kahvi). Kouluttajana piiriagrologi Antti Harjunen, ProAgria Oulu, puh , Ilmoittautumiset kahta viikkoa ennen kurssiajankohtaa: > Tapahtumat tai ProAgria Oulu, puh. (08) , Ilmoittauduttaessa tarvitaan yhteystiedot ja tilatunnus osallistumistodistusta varten. 12 maaviesti 2/2010

13 ERGONOMIAA kasvinviljelytöihin Ergonomia edistää maanviljelijän työkykyä, töiden sujuvuutta ja viihtyvyyttä sekä ennaltaehkäistä tuki- ja liikuntaelinsairauksien syntyä. Ergonomia tarkastelee työtilannetta toiminnallisena kokonaisuutena. Työntekijään kohdistuvaan kuormitukseen vaikuttavat monet eri tekijät kuten työtehtävä ja työympäristö. Työterveyslaitos kokoaa Internet-sivustoille maatalouden ja erialojen ergonomiaratkaisuja. Maatalouden ratkaisut on koottu Erkki-tietopankkiin, joka on jaettu neljään aihealueeseen: kasvinviljelytyöt, kotieläintyöt, poronhoito ja rakentaminen. Kasvinviljelytöiden osioon oli löydetty vähiten ratkaisuita, joten sen täydentämiseksi Työterveyslaitos lähestyi Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alaa. Uusia ratkaisuja etsittiin ja prosessoitiin opinnäytetyön vaatimusten mukaisesti. Ergonomiaratkaisujen asiantuntijapaneelissa edessä vasemmalta konekonsulentti Harri Salow ProAgria Lapista, työfysioterapeutti Malla Kullas Peruskuntayhtymä Kalliosta ja erikoistutkija Anneli Pekkarinen Työterveyslaitoksen Ergonomia ja käytettävyys -tiimistä. Takana vasemmalta asiamies Osmo Kontinen Melasta, opinnäytetyön tekijä Ossi Sipinen, lehtori Antti Hirvonen ja opinnäytetyön tekijä Jani Äijälä. ERKKI-tietopankissa on luotettavia ja ajankohtaisia vaihtoehtoja ergonomisiin työskentelytapoihin. Tietopankin ratkaisut ovat kaikkien nähtävillä. Sivuston käyttäjillä on lisäksi mahdollisuus ehdottaa omia ergonomisia ratkaisujaan. Tietopankin ratkaisut ovat kaikille maksuttomasti nähtävillä. Sivuston käyttäjillä on lisäksi mahdollisuus ehdottaa omaa ergonomista ratkaisuaan eri aihealueisiin. Opinnäytetyön tekijät sopivat Työterveyslaitoksen kanssa KASVI Jani Äijälä, Ossi Sipinen, anneli Pekkarinen, Antti Hirvonen kasvinviljelyn ratkaisujen etsimisestä, perusteluista, valokuvaamisesta ja kirjallisen tuotoksen ulkoasusta. Karsintaa löydetyille ergonomisille ratkaisuille tekivät ensiksi opinnäytetyön tekijät. Toisesta tarkastuksesta vastasi opinnäytetyön tilaajan edustaja. Viimeisen hyväksynnän teki asiantuntijapaneeli, johon kutsuttiin alan ammattilaisia. Asiantuntijapaneelissa ratkaisut käytiin yksitellen läpi, niistä keskusteltiin vilkkaasti ja niitä paranneltiin asiantuntijoiden ehdotusten mukaisesti kattavampaan muotoon. KANNATTAA tutustua Erkki-tietopankin sisältöön! Sinne on tulossa kevään aikana paljon uusia ergonomiaratkaisuja. Kasvinviljelytöiden osio laajenee näillä Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan opinnäytetyönä tehdyillä ratkaisuilla. Erkki-tietopankki on tuotettu Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen työturvallisuusvaroilla. Lisätietoa osoitteessa WebWisun avulla sujuu TUKIHAKU SÄHKÖISESTI Verkossa toimivalla WebWisuviljelysuunnitteluohjelmalla sujuu kevään viljelysuunnittelu ja tukihakemuksen lähettäminen sähköisesti. Kun suunnitelma on Web- Wisussa saatu valmiiksi, jatketaan ohjelman tulostusosaan, jossa täydennetään lomakkeella tarvittavia tietoja. Tämän jälkeen hakemuksen lähetys etenee Mavin sähköiseen tukihakuun, jonne kirjaudutaan omilla Vipu- tai pankkitunnuksilla. VERKOSSA toimivan WebWisun voi avata milloin ja missä vaan, kunhan on toimiva Internet-yhteys. Esimerkiksi viljelysuunnitelman voi lähettää asiantuntijalle tarkistettavaksi ja varmistaa, että suunnitelmassa on kannattavat ja tukien kannalta järkevät valinnat. Tämä onnistuu helposti myöntämällä neuvojalle luku- tai tallennusoikeudet omiin tietoihin. Viljelysuunnitelman tarkistuttaminen ennen tukihakua varmistaa sen, että viljeltävät kasvit ja lajikkeet on valittu markkinanäkymät huomioon ottaen ja tuet optimoiden. WISUMOBILE ja kartta ovat ohjelman lisäosia, jotka helpottavat kevään kylvöjä ja lohkomuistiinpanojen tekemistä. Kännykässä toimivalla WisuMobilella voi helposti tarkistaa viljelysuunnitel- masta, mitä lannoitetta millekin lohkolle oli tarkoitettu ja kirjata toteutuneet toimenpiteet lohkokirjanpitoon. Karttaan voi merkitä havainnot pellolta, kuten kylvettäessä havaitut kivet tai kasvukauden aikana tehdyt tautipesäke- ja rikkakasvihavainnot. Verkossa toimiva Web- Wisu päivittää tilanteen ajan tasalle heti ja tehdyt muistiinpanot tallentuvat WebWisun-palvelimelle. Jos kännykässä on GPS, tieto havaintopaikan koordinaateista siirtyy WebWisuun. Palvelimella tiedot säilyvät ajan tasalla ja niistä on aina varmuuskopio. Lisäksi ohjelmasta on automaattisesti käytössä päivitetty ohjelmaversio. WEBWISUN tehtävienhallinta kertoo, mitä on pelloilla on tehty ja mitä on vielä tekemättä. Suunnitellut työt ovat tarkistettavissa pellolta WisuMobilella. Jos tilan väestä useampi on samaan aikaan pellolla kevättöissä, voi kukin tarkistaa kännykästä, mitä on tehty ja kuitata samalla tehdyt työt muiden tiedoksi. Tehtävänhallintaominaisuus on käytettävissä, kun tilan Web- Wisuun on kytketty useita Wisu- Mobile-lisenssejä. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Risto Jokela, puh , ProAgria Kainuu, Matti Partanen, puh , ProAgria Lappi, Erkki Juntunen, , 2/2010 maaviesti 13

14 KASVI Tutustu elintarvikealan pienyrittäjyyteen osoitteessa Yhteyshenkilö Pohjois-Pohjanmaalla: Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, laatu- ja elintarvikeneuvoja Soila Hiltunen, , MARJANVILJELYYN puhtia lajike- ja viljelykokeilla Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hanke kehittää pohjoista marjanviljelyä lajike- ja viljelyteknisin kokein. Alueellisesti laajan hankkeen lajike- ja viljelymenetelmäkokeet tehdään MTT:n tutkimusasemilla Sotkamossa, Ruukissa ja Rovaniemellä. Sotkamossa ja Rovaniemellä kenttäkokeet tehtiin pääosin vuonna Ruukissa päästiin istutuksiin vuonna 2009, joten viime kasvukauden tulokset eri alueilta eivät ole ihan vertailukelpoisia. Tämän vuoden osalta tilanne on jo toinen ja tulokset eri koepaikoissa asettuvat samalle tasolle. LAJIKEKOKEITA tehdään hankkeen aikana eniten. Viime vuosina on huomattu, että varsinkin mansikan valtakunnallinen tuotanto on liikaa yhden lajikkeen varassa. Polka on toki lajikekokeissa edelleen mukana, mutta lisäksi löytyvät Honeyoe, Korona, Bounty, Suvetar, Valotar, Senga Sengana, Kaunotar, Jonsok ja Kulkuri. Lisäksi MTT Lappi tutkii Hannibal, Sonata, Babette, Salsa, Kent, Frida ja StJean D Orleans -lajikkeet sekä hollantilaisia ja englantilaisia numerolajikkeita. Vadelman lajikekokeessa mukana ovat Fallgold, Heisa, Jatsi, Jenkka, Maurin Makea, Muskoka, Ottawa ja Ville. Kummastakin ryhmästä tehdään lisäksi kokeita myös kausihuone- ja pöytäviljelyssä. Polkka ja Honeyoe ovat lisäksi mukana kastelu- ja lannoituskokeessa. KAUSIHUONEVILJELYN satotaso ja marjakoko lisääntyivät jo viime vuoden tuloksien perusteella avomaaviljelyyn verrattuna. Härmää ei esiintynyt, mutta harmaahomeen osalta tilanne ei ole vielä selkeä. Lajikekohtaiset erot korostuivat. Kausihuonetuotannosta on jo laskentakaavioita, joita voidaan hyödyntää asiasta kiinnostuneiden asiakkaiden kanssa. Vadelman lajikekokeessa on eroja ilmennyt lajikkeiden talvehtimisen, satotason ja homeiden esiintymisen osalta. Tämän kasvukauden aikana on jokaisella lajikkeella mahdollisuus näyttää kyntensä. HERUKOIDEN lajikekokeessa mukana ovat Hedda, Mikael, Ola, Marski, Öjebyn, Mortti, Jaloste15, vihreä Veera, Jaloste 25, Valkoinen Suomalainen ja vihreä Venla. Niiden talvehtimisesta on tuloksia sekä Rovaniemeltä että Sotkamosta. Herukan alueelliset eroavai- Puutarhaltamme ajankohtaiset kukkivat ruukkukukat ja viherkasvit leikkokukat ja sidontatyöt kesäkukat ja taimet siemenet, kukkamullat ja -lannoitteet ym. Välivainion Puutarha Paulaharjuntie OULU p. (08) av. ark. 8-19, la-su maaviesti 2/2010

15 nsuomalainen sieme KIRSTI VOHO RETU BOR ainoa Suomessa tuotettu ruokonata! MTT Ruukki, Sirkka Luoma Retu! Yksinkertainen pöytärakennelma mansikan pöytäviljelyssä MTT Ruukissa. Harjoittelija Hanna Kekkonen istuttamassa mansikoita kesäkuussa suudet ovat pienet. Kummassakin kohteessa lajikkeesta riippumatta selvittiin viime talvi pienin vaurioin. Kasvueroja kuitenkin on. Erityisesti muovikate mutta myös kastelu tehostavat kasvua. Pensasmustikan lajikekokeessa Sotkamossa ja Rovaniemellä ovat mukana Aino, Alvar, Arto, Jorma, North Blue ja Patriot. Sotkamossa tuli satoa lähinnä hajamarjoina, mutta lajikekohtaisia satotasojen eroja oli jo huomattavissa. Viime vuonna lajikkeisiin lisättiin vielä Saani, Sine, Siro, Tumma ja Hele. Kirsti Voho on ProAgria Oulun puutarhatuotannonneuvoja. Lisätiedot puh , apilat - virnat - herne - mailaset - keltamaite - pavut ILMASTA TYPPEÄ Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat onnistuneen palkokasviviljelyn! Lisätiedot, tilaukset /2010 maaviesti 15

16 YMPÄRISTÖ Nyt on mahdollista hakea uusia KOSTEIKKO- JA MAISEMATUKIA MAARIT SATOMAA TIEDOTTAA Monivaikutteisia kosteikkoja suunnitteleville viljelijöille ja yhdistyksille alkukevät toi hyviä uutisia. Kun yleissuunnitelmavelvoite poistui tukien ehdoista, Pohjois- Pohjanmaan mahdollisille kosteikkokohteille avautuu nyt uusia mahdollisuuksia. Maiseman- ja luonnonhoidon erityistukiin sekä ei-tuotannollisiin investointitukiin on tämän kevään tukihaussa tullut odotettuja ja toivottuja parannuksia. Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelmavelvoitteen poistumisen lisäksi ovat niiden perustamisen sekä perinnebiotooppien alkuraivaamisen ja aitaamisen ei-tuotannolliset investointituet nousseet. Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisen erityistukea saavat nyt myös rekisteröityneet yhdistykset. Kun pelloilta tulevat vedet kierrätetään kosteikon kautta, osa peltovesien kiintoaineksesta ja ravinteista jää kosteikkoon ennen vesistöön laskemista. VILJELIJÄN tai yhdistyksen kosteikon perustamisen motiivina on usein huoli vesistön tilasta, halu kohentaa maisemaa, parantaa riistan elinympäristöä ja edistää virkistyskäyttöä. Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen perustamisen tavoitteena on, että pelloilta tulevat vedet kierrätetään kosteikon kautta, jolloin osa peltovesien kiintoaineksesta ja ravinteista jää kosteikkoon Maarit Satomaa ennen vesistöön laskemista. Monivaikutteisuus tarkoittaa sitä, että kosteikko toimii myös linnuston ja muiden kosteikkolajien elinympäristönä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjel- Hakuaikaa huhtikuun loppuun MAISEMANHOIDON TUKIA NYT MYÖS YHDISTYKSILLE! Rekisteröityneille yhdistyksille ja viljelijöille mahdollisia erityistukia: - monivaikutteisen kosteikon hoito enintään 450 euroa / hehtaari - perinnebiotooppien hoito enintään 450 euroa / hehtaari - maiseman- ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen enintään 450 euroa / hehtaari (myös yhdistyksille) Ympäristötukeen sitoutuneet viljelijät voivat hakea edellä mainittujen lisäksi myös kaikkia muita erityistukia, esimerkkeinä suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito tai lietelannan sijoittaminen peltoon. Rekisteröityneille yhdistyksille ja vijelijöille mahdollisia ei-tuotannollisia investointitukia: - monivaikutteisen kosteikon perustaminen enintään euroa / hehtaari - perinnebiotooppien alkuraivaaminen ja aitaaminen enintään euroa / hehtaari Ympäristötukeen sitoutuneet viljelijät voivat hakea molempia. Katso erityistukien ja ei-tuotannollisten investointitukien tarkemmat ehdot vuoden 2010 tukihakuoppaasta, hakulomakkeista ja asetuksista. Myös muut maiseman- ja luonnonhoidon tuet haussa kevään 2010 tukihaussa. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Oulun maa- ja kotitalousnaiset / YmpäristöAgro, Maarit Satomaa, , Lisätiedot YmpäristöAgrohankkeesta: ProAgria Oulu, Oulun maa- ja kotitalousnaiset / YmpäristöAgro, Taimi Mahosenaho, , 16 maaviesti 2/2010

17 ympäristö massa on budjetoitu monivaikutteisille kosteikoille 14,6 miljoonaa euroa. Tukihakemusten määrän odotetaan nousevan koko valtakunnan alueella. KOSTEIKKOJEN perustamiseen on jo parin vuoden ajan voinut hakea ei-tuotannollisten investointien tukea, jonka maksimitukitasoa on nyt kosteikkojen perustamisen osalta nostettu euroon hehtaarilta. Monivaikutteisen kosteikon hoitoa jatketaan erityistuella, jota voi saada vuodessa enintään 450 euroa hehtaarille suunnitelmassa esitettyjen työkustannusten perusteella. Tukipinta-ala on pääosin perustettavan kosteikon ja reunaalueiden alle jäävä alue. Edellä mainittua tukea voivat hakea viljelijät ja rekisteröidyt yhdistykset, kuten kyläyhdistys, maamiesseura, metsästysyhdistys, jakokunta tai vaikkapa luontoyhdistys. Ei-tuotannollisten investointitukien arvioitu hakuaika vuonna 2010 on kesäkuun loppuun, kun erityistuet haetaan huhtikuun loppuun mennessä. Hakulomakkeet palautetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Yhdistyksien hakemissa tuissa lausunnon antaa myös paikallinen Leadertoimintaryhmä. SUUNNITTELU käynnistää kosteikon perustamisen. Sen aikana tarkastellaan, täyttääkö suunniteltu kohde tukien ehdot. Esimerkiksi yläpuolisella valuma-alueella pitää peltoja olla yli 20 prosenttia ja kosteikon pinta-alan on oltava vähintään puoli prosenttia yläpuolisesta valuma-alueesta. Myös kosteikon positiivista vaikutusta monimuotoisuuteen arvioidaan. Kaikkiin maiseman- ja luonnonhoidon tukihakemuksiin tarvitaan kohdekohtainen suunnitelma ja kustannusarvio, jonka enimmäiskustannukset löytyvät ympäristötuen ja ei-tuotannollisen investointituen asetuksista. Lisätietoa! Vuoden 2010 päivitetyt asetukset löytyvät osoitteesta > Palvelut > Projektit > YmpäristöAgro > Ympäristötuen asetus ja yksikkökustannushinnat. Jos omalla alueellasi on tehty yleissuunnitelma, kannattaa sen edut käyttää hyödyksi, vaikka yleissuunnitelmaa ei enää edellytetäkään haettavilta kohteilta. Pohjois-Pohjanmaan kosteikkoyleissuunnitelmat löydät esimerkiksi: > Palvelut > Projektit > YmpäristöAgro > Linkkejä erityisympäristötuista. Siellä ovat myös muut suojavyöhykkeitä ja luonnon monimuotoisuutta koskevat yleissuunnitelmat. Monivaikutteisten kosteikkojen ei-tuotannolliseen investointitukeen liittyvää asiantuntijaneuvontaa antavat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Seppo Vornanen, ja Arto Lehto, YmpäristöAgro-hankkeen infotilaisuus Laadukasta lammastuotantoa ke klo , Helmen Pirtti, Ketunmaantie 1, Ala-Temmes Lammastalous on monivaikutteista maataloutta parhaimmillaan. Eettinen tuotanto, kotieläimen hyvinvointi, laadukas liha ja hoidettu maatalousmaisema tulevat lampaisiin liittyvissä keskusteluissa vahvana esille. Lammastuotantoa kehitetään jatkuvasti valtakunnan tasolla ja muun muassa pienjalostukseen liittyviä ongelmia on alettu puida entistä julkisemmin. Maiseman- ja luonnonhoito vaikuttaa positiivisesti niin maaseutumaisemaan, luonnon monimuotoisuuteen kuin lammastalousyrittäjän talouteenkin. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan lammastalouteen liittyvistä ajankohtaisista asioista! Ohjelma 9.15 Kahvi ja tervetuloa / YmpäristöAgro-hanke - maisemasuunnittelija Maarit Satomaa, ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 9.30 Laadukas lammastuotantoketju - lammaseläinlääkäri Johanna Rautiainen, ProAgria Pirkanmaa Ajankohtaista lammasneuvonnassa - lammasneuvoja Marketta Sarja, ProAgria Oulu Omakustanteinen lounas, 8-10 euroa Lammas hoitaa maisemaa - maiseman- ja luonnonhoidon neuvoja Taimi Mahosenaho tai Maarit Satomaa, ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Lammastuote osana ympäristöystävällistä tuotantoa - terveisiä pienteurastamolta - Eero Polso, Polson Lammas Oy Lähiruokaa lampaasta - elintarvikeneuvoja Soila Hiltunen, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Lampureiden mietteitä ja yhteenvetoa tilaisuudesta TILAISUUS ON MAKSUTON. TERVETULOA KAIKKI AIHEEN PARISSA TYÖSKENTELEVÄT JA ASIASTA KIINNOSTUNEET! Ilmoittautumiset pe mennessä: ProAgria Oulu, (08) , Lisätiedot: Maarit Satomaa, , Vaihtoehtoja pellon käyttöön Vaihtoehtoja pellon käyttöön -opas esittelee pellon käytön eri vaihtoehtoja ja niihin liittyviä ehtoja ja tukitasoja. Oppaassa käydään läpi luonnonhoitopellot, kesannot ja viherlannoitusnurmet. Maksutta jaettavassa oppaassa kerrotaan erityistukisopimusvaihtoehtoihin kuuluvista ravinnekuormituksen tehostetusta vähentämisestä, suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisestä. Vaihtoehtoja on paljon, ja oppaasta voi löytyä tilalle myös uusia pellonkäyttömahdollisuuksia. Opas on tarkoitettu helpottamaan viljelysuunnitelman laadintaa. Sekä viljelijä että maatalousympäristö hyötyvät peltoalasta, joka on kasvipeitteinen koko vuoden. Pellon käytön eri vaihtoehdot parantavat peltomaan kasvukuntoa ja vähentävät ravinnekuormitusta. Niiden avulla hoidetaan myös maaseutuympäristön luontoa ja suojellaan vesistöjä. Luonnonhoitopelloista hyötyvät erityisesti maatalousympäristön linnut ja riistaeläimet. Vaihtoehtoiset pellon käytön muodot voivat olla myös taloudellisesti kannattavia. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Maarit Satomaa, ; ProAgria Kainuu, Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset, Minna Komulainen, ; ProAgria Lappi, Lapin Maa- ja kotitalousnaiset, Anneli Salmela, ; 2/2010 maaviesti 17

18 YMPÄRISTÖ Kevään viljelijätuet haussa mikä on muuttunut? Kyllikki Lumijärvi TIEDOTTAA Tämän kevään tukihaun toivotaan tapahtuvan entistä enemmän sähköisesti. Kun vuonna 2009 noin 10 prosenttia tukihakemuksista jätettiin sähköisesti, nyt tavoitteena on 25 prosenttia. Sähköinen tukihaku edellyttää, että lohkojen perustamisesta, yhdistämisestä ja jakamisesta johtuvat muutokset on tehty mennessä. Lohkojen hallinnan muutokset voidaan tehdä nyt sähköisessä tukihaussa peruslohkojen poistona tai lisäyksenä. Lomakkeella 101C tehtävä hakemus hevosten ja kuttujen kansallisista kotieläintuista on myös mahdollista jättää sähköisesti. Maatilan osallisten poistamiset, lisäämiset ja roolimuutokset tulee ilmoittaa paperilomakkeilla. Nämä muutokset vaikuttavat sähköisen tukihaun valtuutuksiin. Ympäristötuki- ja LFA-tukikelpoisuutta voidaan hakea yli 65-vuotiaalta tuleville lohkoille ja uusjakoon liittyville tilusjärjestelylohkoille. Vuonna 2008 ja 2009 tehtyihin sitoumuksiin voidaan lisätä tukikelpoiseksi vuoden 2002 jälkeen LUEL-, LUTU- ja LUKLsitoumuksista vapautuneita viljelykelpoisia lohkoja, tukikelpoiseen lohkoon liittyviä enintään 0,05 hehtaarin kokoisia tukikelvottomia aloja sekä vuoden 2003 tukihaussa tai sen jälkeen tukikelvottomaksi pudonneita lohkoja. Ympäristötukeen sitoutumattomalta, alle 65-vuotiaalta viljelijältä spv:ssä tai kths:ssa alle 40-vuotiaana tilan haltuunsa saanut, ympäristötukeen sitoutumaton viljelijä voi tehdä ympäristötukisitoumuksen ja saada kaikki vuoden 2009 tukihaussa hallinnassaan olleet pellot tukikelpoiseksi. Syysviljat täyttävät ympäristötuen lisätoimenpiteen kasvipeitteisyysehtoja talvikaudesta lähtien, sillä peltokasvien tuotantopalkkio tulee jäämään pois vuonna Luonnonhoitopelloista vuonna 2009 perustetut, ympäristötukea saaneet monivuotiset nurmipellot ja niittykasveilla kylvetyt pellot on säilytettävä vuonna Riista- ja maisemapellot voi ottaa muuhun viljelyyn. Jos lohkon hallinta on vaihtunut viime vuoden jälkeen, uuden haltijan ei tarvitse säilyttää monivuotisia nurmipeltoja ja niittykasveilla kylvettyjä peltoja. Huomaa monivuotisen luonnonhoitopellon ja viherkesannon erilaiset hoitovaatimukset Erityistukien kaikki sopimusmuodot ovat tänä vuonna haettavissa. Monivaikutteisen kosteikon hoitosopimusten toteutusalue laajenee koskemaan Merenkurkkuun ja Perämereen laskevien jokivesistöjen valumaalueita. Rekisteröidyt yhdistykset voivat tehdä Monivaikutteisen kosteikon, LUMO- ja perinnebiotooppien hoitosopimuksia. KANSALLINEN perunatuki edellyttää, että HG-alueella siemenperuna on testattua ja vähintään A-luokkaa. Mallasohralle ei enää makseta tukea. Pohjoisessa hehtaarituessa otetaan koko C-tukialueella käyttöön tukiyksikkökerroin, mikä vähentää esimerkiksi vehnälle maksettavaa pohjoista tukea 70 prosenttia viljelyalasta. Tukiyksikkökertoimesta luovutaan uuhien, kuttujen ja hevosten tuessa. Hevosten määrän alaraja nousee 1,5 eläinyksikköön. Uuhien kansallisen kotieläintuen täysimääräisen myöntämisen edellytyksenä on, että uuhien karitsatuotanto on tukivuotta edeltävänä vuonna keskimäärin vähintään yksi karitsa/uuhi. Aloittaville ja laajentaville lammastiloille karitsointiehtoon voidaan myöntää joustoa, jota on haettava erikseen. Sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvauksen piiriin voi hakeutua enää tänä vuonna MAIDON kriisituki on EU:n rahoittama kertaluontoinen tuki maidontuottajille, jonka maksuperusteena kiintiökaudella tuotetut litrat (0,22 snt/l). Hakemukset toimitettaneen maaseutuelinkeinoviranomaisille huhtitoukokuun aikana. Nautojen tuotantopalkkio korvaa sonni- ja härkäpalkkion, urospuolisten teurasnautojen ja teurashiehojen tuotantopalkkion sekä emolehmien tuotantopalkkion. Sen saamiseksi on muistettava täyttää osallistumisilmoituslomake numero 144, joka jätetään kunnan maataloustoimistoon mennessä. Nautojen ja sikojen hyvinvointituen tilakohtainen euron tukikatto poistuu. Tuen ehtona olevat terveydenhuoltokäynnit ja -suunnitelmat on tehtävä sitoumusvuoden ( ) aikana. Lomakkeissa on muutoksia aikaisempaan. Muun muassa 102Alomakkeella on uutena esitäytettynä tietona kunkin peruslohkon hukkakaurarekisterin tilanne. Viljelijän on edelleen täytettävälomakkeen kohta Tuenhakijan ilmoitus hukkakaurasta lomakkeen alareunassa kerrotuilla koodeilla. Pellon hallinnan muutokset tehdään peruslohkolomakkeella 102A. Lohkojen perustamiset, jakamiset ja yhdistämiset tehdään 102C-lomakkeella ja nämä tiedot korjataan myös 102A-lomakkeelle. Täydentäviin ehtoihin sisältyy luonnonsuojelulaista tuleva velvollisuus säilyttää erilaiset luonnonmuistomerkit ja avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäispuut ja puuryhmät, joista on suojelupäätös. Kun ne sijaitsevat peltolohkon sisällä, pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peltolohkojen välissä ja ovat enintään 0,20 hehtaarin suuruisia, ne ovat viljelijätuissa tukikelpoista alaa. Kohteet ilmoitetaan päätukihaun yhteydessä lomakkeella 442. Täydentävissä ehdoissa ja ympäristötukisitoumuksissa on hiukan toisistaan poikkeavia määräyksiä luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja vesiensuojelun suhteen, jotka tulee ottaa huomioon eri tilanteissa. Kyllikki Lumijärvi on ProAgria Oulun kotieläinagrologi ja EU-tukineuvonnasta vastaava. 18 maaviesti 2/2010

19 ProAgrian EU-tukineuvonta 2010 ympäristö ProAgrian EUtukineuvonta sisältää tukien optimointilaskelman, tukihakemusten ja vaadittavien lisäselvitysten laadinnan sekä opastuksen pellon vuokraamiseen liittyvissä kysymyksissä. Neuvojat avustavat lisäksi tarvittaessa tarkastus- ja valitustilanteissa. Jatkuvan koulutuksen ansiosta alan uusin tieto on nopeasti neuvojien ja samalla maaseudun yrittäjien käytössä. Ota yhteyttä! (sähköpostiosoitteet: etunimi. ProAgria Kainuu Vesa Hyvönen, Kainuun luomutilat Eila Niskanen, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo Tarja Poikela, Ylä-Kainuun kunnat, puutarhatilat Minna Tanner, kaikki Kainuun kunnat Matti Väisänen, Vaala, Vuolijoki ProAgria Lappi Mirja Aikio, Sodankylä, Savukoski Simo Alaruikka, Ranua, Erkki Juntunen, Rovaniemi, Tervola Pekka Kummala, Posio Kari Kähkölä, Enontekiö, Inari, Kittilä, Muonio, Utsjoki Timo Ohinmaa, Kolari, Pello, Ylitornio Enni Ovaskainen, Kemijärvi, Salla Martti Suokas, Tornio, Keminmaa, Simo Armi Uljua, Tervola, Tornio ProAgria Oulu Antti Harjunen, Muhos, Tyrnävä, Utajärvi Laina Hekkala, Kuusamo, Taivalkoski Satu Huovinen, Nivala Sari Isotalus, Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Vihanti, Ylivieska Risto Jokela, Alavieska Erika Jylhä-Pekkala, Raahe, Vihanti, Siikajoki Sirkku Kaijala, Taivalkoski, Pudasjärvi Markku Kalaoja, Nivala Elvi Kehusmaa, Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi Hannu Kokkoniemi, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala Minna Kärenlampi, Muhos, Utajärvi Sauli Kärenlampi, Liminka, Lumijoki, Hailuoto, Siikajoki Sanna Lehtimäki, Kiiminki, Yli-Ii, Oulu Vuokko Lukinmaa, Haapavesi, Oulainen, Vihanti Kyllikki Lumijärvi, EU-tukivastaava, ProAgria Oulun alue Sirpa Luttinen, Pyhäntä, Siikalatva KAINUUN MAKSUTTOMAT TUKILOMAKKEIDEN TARKISTUSPISTEET 2010 Tukipiste Aika Klo Neuvoja Puhelin Sotkamo , pe 8-15 Merja Kaipainen Puolanka ma 12.4., ke 14.4., pe 16.4., ma 19.4., ke 21.4, pe 23.4., Anita Härkönen Suomussalmi Keijo Mulari Vaala Päivi Komulainen Ristijärvi ma-ti , ma 26.4., ke-pe Pentti Tolonen Kuhmo Janne Ylijoki Hyrynsalmi ma 19.4., ke 21.4., pe 23.4., Tarja Poikela Paltamo ma 19.4., to 22.4., ma 26.4., ke-pe Vesa Hyvönen Kajaani to 15.4., ma 19.4., pe 23.4., ma 26.4., to 29.4., pe Matti Väisänen Vuolijoki ma 12.4., ke Matti Väisänen Martti Määttä, Kuusamo Esko Ojalehto, Pyhäntä, Siikalatva Heikki Ollikainen, Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Vihanti, Ylivieska Paula Orava, Haapajärvi, Nivala Tommi Palonen, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Vihanti, Ylivieska Maire Pikkarainen, Pyhäntä, Siikalatva Anna-Maija Rautiainen, Kuusamo Pekka Ryymin, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Erkki Ryynänen, Haapajärvi, Pyhäjärvi Marketta Sarja, lammastilat Jouni Sassali, Raahe, Siikajoki Juha Sohlo, Oulun seutu Sanna Suomela, Kiiminki, Oulu, Yli-Ii, Pudasjärvi, Muhos Anitta Talus, Alavieska, Haapavesi, Merijärvi, Pyhäjoki, Ylivieska Alpo Törmänen, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Siikajoki Pertti Törmänen, Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi Olli Valtonen, luomutilat Esko Viitala, Pudasjärvi, Taivalkoski, Oulu Matti Viitala, Haapavesi, Kärsämäki Paula Vilppola, Oulu, Kempele, Siikalatva Kirsti Voho, puutarhatilat /2010 maaviesti 19

20 ENERGIA Energiasuunnitelman avulla HALKOTALKOOT HALLINTAAN Kalliosuon maitotilalla päätettiin selvittää energiasuunnitelman avulla, miten helpottaa jatkuvaa halontekoa ja lämmitystä sekä parantaa energiatehokkuutta asuinrakennuksessa, navetassa ja tilan töissä. Energiasuunnitelman avulla maatila saa selville tämänhetkisen energiankulutuksen, mahdolliset säästökohteet ja vaihtoehtoiset energiaratkaisut. Valtio tukee suunnitelman tekoa 85 prosentilla. Tiloilta laskutetaan vain omarahoitusosuus ja arvonlisävero. Tuen haku on alkanut ELY-keskuksissa. Monesti kyse on pienistä parannuksista, joista vuoden mittaan kertyy isojakin säästöjä, ProAgria Oulun piiriagrologi ja energianeuvoja Esko Viitala sanoo. Hän on yksi energiasuunnitelmien tekoon pätevöityneistä asiantuntijoista, joita eri puolilla Suomea on noin 40. PUDASJÄRVEN Ala-Siurualla sijaitsevalla Paula ja Jarmo Alatalon tilalla on menneen pakkastalven aikana tehty halkoja ja lämmitetty asuintaloa enemmän kuin tar- Ella Karttimo 20 maaviesti 2/2010 peeksi. Navettarakennukseen lisälämpö on saatu sähkökäyttöisillä lämpöpuhaltimilla. Kun samaan aikaan kuulimme uudesta energiasuunnitelmasta, innostuimme asiasta heti. Tilalla on tällä hetkellä yli 20 lypsävää ja nuorta karjaa saman verran. Maitoisan karjan keskituotos oli viime vuonna kiloa ja vuoden aikana tilalta tankattiin meijeriin maitokiloa. Tilan peltoala on ensi kesänä liki 60 hehtaaria. Pelloista kolmannes sijaitsee aivan tilakeskuksen ympärillä. Esko Viitala (edessä) ja Jarmo Alatalo aloittivat energiasuunnittelun tilakierroksella. Paula ja Jarmo Alatalo luottavat puulämmitykseen tulevaisuudessakin. Uusi tekniikka ja energiankulutuksen seuranta auttavat pitämään myös työmäärää kurissa. ENERGIASUUNNITELMAN laadinta alkaa tilakierroksella, jonka aikana Esko Viitala perehtyy isäntäväen kanssa energiankulutukseen eri kohteissa ja pohtii samalla parantamisen paikkoja. Energiasuunnitelman avulla selviää myös energiankäytön tehokkuus esimerkiksi neliötä, eläinpaikkaa tai hehtaaria kohti. Hyvä karja-aines ja tuotannon taso on tämän tilan vahvuus. Talvella karjalla on jaloittelumahdollisuus ja kesäaikana se on laitumella jatkuvasti, jolloin kustannuksia ei tule lannanpoistosta ja tuuletuksesta. Isojen peltolohkojen sijainti tilakeskuksen tuntumassa on hyvä asia sekin. Pohdittavaa tulee kuitenkin siitä tosiasiasta, että rehu on kuljetettava tilalle kauimmaisilta pelloilta, kun karja laiduntaa tilan liepeillä. Tämä näkyy polttoainelaskussa. KÄVELYKIERROKSEN aikana korostuu ulkopuolisen asiantuntijan merkitys. Kun itse on katsellut tilan asioita vuosikymmeniä, ei parantamisen paikkoja aina huomaa, Jarmo Alatalo sanoo. Esko Viitala vinkkaa muun muassa puhdistamaan ilmanvaihtokoneistoa ja nostamaan katolla olevan ilmanvaihtotorven hattua. Myös tilatankki pohdituttaa. Jos maidon jäähtyessä vapautuva lämpö otettaisiin talteen, Ella Karttimo Ella Karttimo vuosittainen säästö voisi noista 500 euroon. Asuinrakennusta Alatalot uskovat lämmittävänsä edelleenkin puulla. He uskovat, että kun parinkymmenen vuoden ikäinen lämmitysjärjestelmä uusitaan ja energisvirtoja muutenkin seurataan, energiatehokkuus saadaan uudelle tasolle. Lisätiedot: ProAgria Oulu Esko Viitala, , Hannu Kokkoniemi, , ProAgria Kainuu Tarja Poikela, , ProAgria Lappi Harri Salow, ,

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090

Maksuunpanoluettelo Rakentamiskustannusten osittelu. Toimitusnro 2005-158090 1(7) TK1 Pajula 413 6,9 0,00 748-401-3-145 Pajula Nikola Eero Olavi, Siikajoentie 1468, 92320 Siikajoki Nikola Jarmo Sakari, Siikajoentie 1476 As 2, 92320 Siikajoki TK2 Lisäkorpela 1 0,0 0,00 748-403-61-0

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Maaseudun puolesta. ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen

Maaseudun puolesta. ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen Maaseudun puolesta ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen Palveluhakemisto 2011 ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

1. Kasvinviljelyn ympäristöasiat ja maatalousmaankäyttö ajankohtaiset infopäivät viljelijälle

1. Kasvinviljelyn ympäristöasiat ja maatalousmaankäyttö ajankohtaiset infopäivät viljelijälle YMPÄRISTÖAGRO II SYKSYN 2013 TAPAHTUMIA 1. Kasvinviljelyn ympäristöasiat ja maatalousmaankäyttö ajankohtaiset infopäivät viljelijälle to 31.10.2013 Nivala, Nivalan Sapuska, Pajatie 5 ti 5.11.2013 Kuusamo,

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta projektipäällikkö Heini Iinatti Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma Laadittiin 2008, valmis 2009 Tunnistettiin kehittämistarpeet Määriteltiin

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013. Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013. Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa Maaseuturyhmien, ohjaus- ja seurantaryhmien yhteistoimintapäivä 23.9.2009 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa Sivu 1 Maaseudun kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Nuoret 28.4.2012 29.4.2012 1.5.2012 Kokonaistulos Ville Lappi Pielavesi 9665 Janne Lappi Pielavesi 8830 Mikko Juurikka Pudasjärvi 5892

Nuoret 28.4.2012 29.4.2012 1.5.2012 Kokonaistulos Ville Lappi Pielavesi 9665 Janne Lappi Pielavesi 8830 Mikko Juurikka Pudasjärvi 5892 32617 16751 49368 Nuoret 1 Ville Lappi Pielavesi 9665 4858 14523 2 Janne Lappi Pielavesi 8830 3843 12673 3 Mikko Juurikka Pudasjärvi 5892 4050 9942 4 Elina Luokkanen Taivalkoski 4424 2402 6826 5 Tuomas

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Luomutarkastus ja hallinto

Luomutarkastus ja hallinto Luomutarkastus ja hallinto Marja Pulkkinen Asiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marja Pulkkinen, ME-yksikkö 29.11.2011 1 Luonnonmukaisen tuotantojärjestelmän

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

Vaihtoehtoja pellon käyttöön

Vaihtoehtoja pellon käyttöön Vaihtoehtoja pellon käyttöön Viljelyä ympäristö ja taloudellisuus huomioiden Mikä aiheuttaa vesistöjen kuormitusta peltoviljelyssä? Maan rakenne: tiivistyneessä maassa vesi- ja ravinnetalous eivät toimi,

Lisätiedot

Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus

Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus Marja Pulkkinen Asiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marja Pulkkinen,

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavasta lihan ja vuodelta 2014 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta vuodelta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013 695/2013 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavasta lihan ja vuodelta 2012 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden

Lisätiedot

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa Maaseutuvirasto Mikä on Hyrrä? Hyrrä on uusi maaseudun tukien verkkopalvelu. Hyrrä opastaa hakijan tukiprosessin alusta loppuun - aina tukihakemuksesta

Lisätiedot

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. (Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa

Lisätiedot

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Olli Valtonen luomu- ja nurmiasiantuntija Kuva Anna-Leena Vierimaa Nurmineuvonta paketit ProAgria Oulu lanseerasi ensimmäiset nurmipaketit 2013. Toimintaa

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

PIIRI 1400 www.rotary.fi/1400

PIIRI 1400 www.rotary.fi/1400 PIIRI 1400 www.rotary.fi/1400 Governor 2008-09 Juhani Alatalo / Kuusamo Koulutus Turjantie 10, 93600 Kuusamo GSM 0400 328 085 E-mail: juhani.alatalo@elisanet.fi Governor-elect Virpi Honkala / Raahe Kirurgia

Lisätiedot

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012 ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-lokakuu 31.10.2012 Q{ttgtngrroz{y 76.78.8678 7

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016 Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016 Seurantakomitean kokous 23.5.2016 Turku Varsinais-Suomen ELY-keskus, yksikönpäällikkö Risto Skyttä 25.5.2016 1 Kehittämishankkeet (MAKE) VARELY

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta Iiro Anttila projektityöntekijä Matti Martikainen vastuualuejohtaja, ensihoito ja päivystys OYS/PPSHP Taustaa Apulaisoikeuskanslerin

Lisätiedot

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria. HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.fi Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 9.8.2012 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 9.8.2012 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli) (S10073)

Lisätiedot

Tarkka!-hanke ja LUMO-yleissuunnittelu 2014. Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus

Tarkka!-hanke ja LUMO-yleissuunnittelu 2014. Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus Tarkka!-hanke ja LUMO-yleissuunnittelu 2014 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus 6.5.2014 Maatalouden kehittämishanke 2013-2014 Kehitystavoitteet 1. Onnistuneet sukupolvenvaihdokset

Lisätiedot

Palveluhakemisto 2010

Palveluhakemisto 2010 ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus Palveluhakemisto 2010 Menestyksen mahdollisuuksia 2 Menestyksen mahdollisuuksia Energian käyttäminen, säästäminen ja tuottaminen ovat

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke . Pohjois-Pohjanmaan sote- hanke Tavoitteena on yhdessä maakunnan alueen keskeisten toimijoiden

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Lausuntopyyntö 1 (5) Dnro: 5.11.2014 1236-1317/940/2014 Teleyritykset LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Seuraavat maakuntaliitot käynnistävät laajakaistarakentamisen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja

YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE TORNIOSSA

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT Sote- seminaari: Integraatiolla puhtia sote- palveluihin Kuntamarkkinat 11.9.2014 Palveluintegraation johtaminen ja talouden hallinta Erva- alueen näkökulma Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

TEHO:ssa tuumasta toimeen

TEHO:ssa tuumasta toimeen TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus:

Lisätiedot

Ei-tuotannollisen inv.hankkeen ja ymp.erityistukisopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä

Ei-tuotannollisen inv.hankkeen ja ymp.erityistukisopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä Sisältö: Ei-tuotannollisen inv.hankkeen ja ymp.erityistukisopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä Mitä ymp.erityistukisopimuksia ja ei-tuotann.inv.tukia viljelijät ja ry:t voi hakea Kainuussa? Ympäristötuen

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta. HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen

Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta. HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2014 UTSJOKI Vaasa Pirkanmaa Satakunta Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjanmaa

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

RAE - Ravinnehävikit euroiksi

RAE - Ravinnehävikit euroiksi RAE - Ravinnehävikit euroiksi Saara Ryhänen, MKN Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo, 8.5.2014 Maatalouden vesiensuojeluhanke Tavoitteet Vähentäävesistöjen ravinnekuormaa Edistäävesienhoitosuunnitelmissa

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 831. Valtioneuvoston asetus. kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain soveltamisalueesta

SISÄLLYS. N:o 831. Valtioneuvoston asetus. kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain soveltamisalueesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 2007 N:o 831 834 SISÄLLYS N:o Sivu 831 Valtioneuvoston asetus kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain soveltamisalueesta...

Lisätiedot

Esa Partanen ProAgria Etelä-Suomi 9.4.2015. Luomutuki-info 9.4.2015 1

Esa Partanen ProAgria Etelä-Suomi 9.4.2015. Luomutuki-info 9.4.2015 1 Luomutukiinfo 2015 Esa Partanen ProAgria Etelä-Suomi 9.4.2015 Luomutuki-info 9.4.2015 1 Sisältö Luomusopimuksesta sitoumukseen Ympäristökorvaussitoumus Sitoumukset yhdessä Ympäristösopimukset Hakeminen

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa tutuksi

Pohjois-Pohjanmaa tutuksi Pohjois-Pohjanmaa tutuksi - kesäkuu 2015 - Timo Lehtiniemi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2.6.2015 Pohjois-Pohjanmaan väestökehityksestä Pohjois-Pohjanmaalla on vajaa 406 000 asukasta keväällä 2015. Väestömäärä

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

Nuoret 14-alle 18v. 1. Mikko Saviaro 1056 g Kaamospilkki 81

Nuoret 14-alle 18v. 1. Mikko Saviaro 1056 g Kaamospilkki 81 Lapin Mestaruuspilkki 13.3.2010 Kemijärvi / Kaisanlahti Tulokset: Nuoret alle 12v. 1. Heidi Harju 780 g Ivalon Erämiehet 2. Ville Harju 287 3. Riikka Kumpula 250 Sodankylän Perhokalastajat 4. Jonna Harju

Lisätiedot