Sisältö. 2 Keskusteluista julkaisuksi. 4 Suomalaisen kehitysyhteistyön vuosikymmenet. 10 Elämää kehitysmaiden maaseudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. 2 Keskusteluista julkaisuksi. 4 Suomalaisen kehitysyhteistyön vuosikymmenet. 10 Elämää kehitysmaiden maaseudulla"

Transkriptio

1 Sisältö 2 Keskusteluista julkaisuksi 4 Suomalaisen kehitysyhteistyön vuosikymmenet 10 Elämää kehitysmaiden maaseudulla 14 Maaseutuyrittäjyys avainroolissa 18 Ruokakriisin dominopeli 22 Nälkä rakastaa köyhää 29 Osallistuminen ja vaikuttaminen Ihmisen perusoikeuksia ja kehityksen edellytyksiä 31 Loppusanat

2 Keskusteluista julkaisuksi tämä on Maailma hankkeen ensimmäinen raportti. Tämän julkaisun sisältö nojaa vuoden 2008 aikana hankkeessa järjestettyyn neljään keskustelutilaisuuteen ja yhteen seminaariin. Tilaisuuksien ohjelmat ovat julkaisun liitteenä. Aiheita valitessamme tartuimme maailmanpolitiikan ajankohtaisiin aiheisiin ja poimimme niistä erityisesti Suomen kannalta tärkeitä teemoja. Ruokaturva, maaseutupolitiikka, yrittäjyys, demokratia ja turvallisuus istuvat hyvin myös Ajatuspaja e2:n arvopohjaan. n Tässä raportissa korostamme, että maailmanpolitiikan pelisäännöt ovat perusteellisen remontin tarpeessa, mutta kehitysyhteistyöllekin on kysyntää. Kehityspolitiikan tulee tukea köyhiä maita niiden nousussa kansainvälisen yhteisön täysivoimaisiksi ja tasavertaisiksi jäseniksi. Oikeudenmukaisuudesta pitäisi olla kyse sekä maailmanpolitiikan näyttämöillä että käytännön kehitysyhteistyössä. n Historian valossa meillä on vahvat perusteet kyseenalaistaa kehitysyhteistyön vaikuttavuutta. Vuosikymmenten ponnisteluista huolimatta miljoonien elämä alkaa vaillinaisin peruseväin. Voidaanko kehityspolitiikalla saada aikaan kestävää yhteiskunnallista kehitystä? Olisiko avun sijaan parempi keskittyä maailmanlaajuisen poliittisen järjestelmän, kansainvälisten suhteiden ja kaupan kehittämiseen? 2

3 n Useiden mittareiden mukaan vuosi 2008 ei ollut erityisen onnellinen ihmiskunnalle. Lähes miljardi ihmistä näkee nälkää. Köyhiä keskuudessamme on noin 1,4 miljardia. Ruoka-, energia- ja talouskriisit kylvävät epävarmuuden jopa epätoivon siemeniä. Ihmisoikeudet ja inhimillisyys tuntuvat olevan hukassa monessa maailmankolkassa. Aseilla yritetään edelleen ratkaista ongelmia. n Toivo paremmasta tulevaisuudesta ei kuitenkaan saa hukkua huonojen uutisten alle. Vanhojen rakenteiden horjuessa tarvitaan uusia ja kestävämpiä keinoja ongelmien ratkaisuun. Myös ilmastonmuutos tuo lisäpaineita kansainvälisen järjestelmän uudistamiseen. n Kansainvälinen talouskriisi tuo ongelmia kaikkialle, mutta myös lisää vastuullisuutta talouselämään. Voimakkaimmin kriisistä kärsivät kehitysmaiden köyhät, sairaat ja syrjäytyneet. Meillä ei ole varaa unohtaa heidän hätäänsä. Tarvitaan entistä määrätietoisempia toimia maailmanlaajuisen eriarvoisuuden vähentämiseksi. n Kiitämme yhteistyöstä British Councilia, Elinkeinoelämän keskus liittoa, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliittoa, Tutkijoiden ja kansanedustajien seuraa Tutkasta sekä ulkoasiainministeriötä. n Lämpimät kiitokset myös kaikille alustajille ja keskusteluihin osallistuneille kehitysyhteistyön asiantuntijoille, tutkijoille, elinkeinoelämän edustajille, poliitikoille, opiskelijoille ja muille asian harrastajille. Sisältöä ei synny ilman innostusta asiaan. Kiitokset Leenalle ja Tarulle tilaisuuksien annin tiivistämisestä raportin muotoon. Tästä on hyvä jatkaa. Helsingissä Karina Jutila Johtaja Ajatuspaja e2 3

4 Suomalaisen kehitysyhteistyön vuosikymmenet kuudessa vuosikymmenessä Suomi on muuttunut kansainvälisen kehitysavun vastaanottajasta yhteistyökumppaniksi köyhille kehitysmaille. Valtion harjoittama kehitysapu alkoi pienimuotoisesti 1950-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Vuonna 1965 ulkoasiainministeriön alaisuuteen perustettiin kehitysaputoimisto. Samana vuonna käynnistyi myös Suomen ensimmäinen kahdenvälinen kehitysyhteistyöhanke Tunisian kanssa. Yhteydet Tansaniaan solmittiin jo vuonna 1968, kun sinne lähetettiin ensimmäinen suomalainen kehitysjoukko. Tansania kuuluu edelleen Suomen kumppanimaihin. Alkutaipaleella usko kehitysavun voimaan oli vahva. n Kehityspanokset pysyivät vaatimattomina 1970-luvun loppuun asti, vaikka Suomi asetti tavoitteekseen rahoituksen nostamisen 0,7 %:iin bruttokansantulosta 1 jo vuonna Kotimaistakin teollisuutta ja työllisyyttä tukeneista kehitysluotoista tuli Suomen kehitysyhteistyön väline 1970-luvun alussa, ja niiden osuus kasvoi ensimmäisinä vuosina jopa kolmannekseen koko kehitysavusta. Myönnettyjä luottoja jouduttiin kuitenkin antamaan anteeksi vuosikymmenen lopulla monien kehitysmaiden ylivelkaannuttua kansainvälisen öljy- ja talous kriisin seurauksena. 1 Bruttokansantulo (BKTL = GNI, Gross National Income) kuvaa maan tuotannosta saamia tuloja. 4

5 Maailma 2015-hanke Ajatuspaja e2:n Maailma hankkeen päätavoitteena on tuottaa tuoreita, konkreettisia toimenpide-ehdotuksia sekä taustatietoa suomalaisille kehitysyhteistyötoimijoille ja päättäjille. Hankkeella lisätään kehityspoliittista osaamista ja keskustelua sekä kehitysyhteistyön hyväksyttävyyttä kansalaisten keskuudessa. Lisäksi hankkeessa luodaan uusia kumppanuuksia kehityspolitiikan kentälle. Hanke on ulkoasiainministeriön rahoittama ja kestää vuoden 2009 loppuun saakka. Mikkel Østergaard / GORILLA 5

6 Suomi korostaa maataloutta ja maaseutua koskevassa kehitysyhteistyössään: n Maatalouden tuottavuuden, pienviljelijöiden elinkeinojen kannattavuuden ja maaseudun toimintamahdollisuuksien parantamista n Maataloussektorin kilpailukyvyn kehittämistä n Tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä neuvontaa ja koulutusta n Viljelijäjärjestöjen ja yksityisen sektorin toimijoiden tukemista Lähde: formin.finland.fi David Trood / GORILLA 6

7 Mikkel Østergaard / GORILLA n Kansalaisliikkeiden siivittämänä kehitysyhteistyömäärärahat kääntyivät ripeään runsaan vuosikymmenen mittaiseen kasvuun. Vuonna 1991 Suomen kehitysrahoitus ylitti 0,7 % BKTL-tavoitteen prosentin kymmenyksellä edelleenkin ainoan kerran koko kehityspolitiikkamme historiassa. Rahoituksen kasvusta huolimatta saavutukset eivät olleet toivotunlaisia. 80-lukua onkin kutsuttu kansainvälisen kehityksen menetetyksi vuosikymmeneksi. n Suomalaisten hankkeiden epäonnistumiset saivat osakseen rankkaakin kritiikkiä. Kehityspolitiikan linjauksia kyseenalaistettiin. Keskustelu avun kohdentamisesta esimerkiksi talouselämän, sosiaalisektorin ja maatalouden tukemiseen oli vireää. Kehitysyhteistyöllä tuettiin edelleen myös suomalaista teollisuutta, sillä suuri osa avusta oli sidottu Suomesta tehtäviin hankintoihin. Myöhempien arvioiden perusteella pitkäaikaisia, vientiä edistäviä vaikutuksia avun sitomisella ei kuitenkaan ole ollut. Vuodesta 1987 alkaen Suomi on edellyttänyt kumppanimailtaan ihmisoikeuksien ja kansanvallan kunnioittamista sekä hyvää hallintotapaa. 7

8 Mikkel Østergaard / GORILLA n Suomessa 1990-luvun alun lama romahdutti kehitysyhteistyön rahoituksen ja puhuttiin jopa koko kehitysyhteistyön kuolemasta. Maltillinen nousu kohti tavoitetasoa alkoi kuitenkin uudelleen vuonna Joissakin arvioissa on esitetty, että määrärahojen leikkaukset johtivat kehitysyhteistyön laadun ja vaikuttavuuden paranemiseen. n 2000-luku toi suoran budjettituen ja sektoriohjelmat osaksi Suomen kehityspolitiikkaa. Ensin mainitun eduista ja riskeistä keskustellaan edelleen. n Köyhyys, tavanomaiset sairaudet ja nälkä ovat edelleen usean köyhän maan ongelmia. Samalla on kuitenkin huomattava, että kehitysmaiden haasteet ovat varsin erilaisia. Siksi kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä ei ole sijaa yleistämiselle, vaan toiminnan tulee perustua yksilölliseen suunnitteluun ja paikalliseen omistajuuteen. Paikallinen omistajuus merkitsee sitoutumista toiminnan jatkuvuuteen ja kehittämiseen; asioihin voi vaikuttaa ja niitä voi hallita. Keskeistä on myös kulttuurinen lukutaito esimerkiksi epäkohtelias käytös yhteistyötä pohjustavissa neuvotteluissa saattaa lyödä kapuloita koko hankkeen rattaisiin. 8

9 Pirkko Määttälä 9

10 Elämää kehitysmaiden maaseudulla Suurin osa kehitysmaiden köyhistä elää maaseudulla. Maaseudun elinkeinopaletti on moninainen: ihmiset hankkivat tuloja maanviljelyksestä, palkkatyöstä ja pienyrittäjyydestä, useimmiten vähän kaikista näistä. Pienviljelijät eivät yleensä ole edes ruuan suhteen omavaraisia suurin osa lisätöiden tuloista menee elintarvikkeiden ostamiseen. Maatalous ja muu elinkeinotoiminta täydentävät toisiaan toimeentulon hankinnassa ja investointien rahoittamisessa. n Toimeentulonsa turvatakseen moni myös päätyy viljelemään kansainvälisille markkinoille tarkoitettuja satokasveja paikallisiin pöytiin päätyvän ruuan asemesta. Köyhien naapureiden ostovoima ei riitä elättämään paikallisia ruuantuottajia, joilla on vaikeuksia kilpailla edullisemman tuontiruuan kanssa. Ja matka laajemmille markkinoille omankin maan sisällä on pitkä. Syrjäseuduilta tuotteita on vaikea saada myyntiin jo pelkästään riittämättömien varastointimahdollisuuksien, huonokuntoisen liikenneverkoston ja toimimattoman logistiikan vuoksi. n Edistysaskeleitakin on onneksi otettu arjen informaatioteknologian, kuten matkapuhelinten yleistyminen on mullistanut maaseudun tiedonkulun ja parantanut tuottajien asemaa huomattavasti. Matkapuhelimen avulla syrjäseutujenkin viljelijät saavat tietoonsa ajantasaiset, oikeat hinnat myymilleen tai tarvitsemilleen tuotteille, jolloin välittäjän huijaamaksi tulemisen vaara vältetään. 10

11 Ulos köyhyyskierteestä Kansallinen maaseutupolitiikka ja kansainvälinen kehitys-, kauppa- ja ympäristöpolitiikka Järjestäytyminen ja verkostot (tukipalvelut, esim. yhdistystoiminta) Pirkko Määttälä INFRA* Luovuus, keksinnöt, tuotannontekijät, markkinointi Rahoituspaletin monipuolistaminen (mikroluotot, osuuskassat) Tietotaito ja tiedonkulun tehostaminen (hiljainen tieto, koulutus, kokemus) Mikkel Østergaard / GORILLA * kysyntä, markkinoille pääsy, tietoliikenneyhteydet, varastointi 11

12 n Maatalouden ulkopuolisen elinkeinotoiminnan markkinat ovat pienet. Sama pääoma kiertää yrittäjältä toiselle. Tässä noidankehässä paikalliset toimijat pyrkivät erikoistumaan ja myymään osaamistaan toisilleen, ulkopuolisia rahoittajia tai investoijia kun ei juuri ole tarjolla. Ja kuitenkin suurelle osalle köyhistä kehitysmaista nimenomaan toimiva maatalous ja elinvoimainen maaseutu olisivat keino katkaista köyhyyskierre. n Yritystoiminta ja kauppa ovat köyhyyden vähentämisen avaimia. Vahvempi talous tarjoaa välineitä ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen. Yritysten mahdollisuuksia osallistua kehitysmaiden talouselämään pitäisi hyödyntää tehokkaammin valtiollisen ja kansalaisjärjestöjen harjoittaman kehitysyhteistyön ohella. Yrityskumppanuudet työllistävät ihmisiä suoraan ja luovat kysyntää paikallisten pienyrittäjien palveluille. n Syrjäinen maaseutu ei kuitenkaan ole houkuttelevin kohde yksityisten rahoittajien ja yrittäjien keskuudessa uusista infrastruktuurihankkeista tai tuotantolaitosten sijainnista päätettäessä. Ihmisten elämän ja elintason kohentumisen kannalta tietoliikenne- ja kulkuyhteyksien parantaminen ja yritystoiminnan edellytysten rakentaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. n Syrjäseutujen kehittämiseen tarvitaankin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, ns. PPP (Public Private Partnerships) -hankkeita. Yritysten väliset kumppanuudet, suomalaisyritysten hankkeet kehitysmaissa sekä niiden tukeminen kehityspoliittisen keinoin toimivat parhaimmillaan sekä suomalaisen elinkeinoelämän että kehitysmaiden köyhien eduksi. 12

13 Tiesitkö tämän kuluttamisesta? Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman suurimpia. Kulutamme keskimäärin neljä kertaa enemmän luonnonvaroja kuin olisi luonnon kestävän kehityksen kannalta järkevää. Suomalainen kuluttaa keskimäärin kymmenen kertaa enemmän kuin etiopialainen. YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kestävän kehityksen periaatteeseen ns. Agenda 21 -toimintaohjelmassa, joka hyväksyttiin YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa vuonna Käytännössä maaliin on vielä matkaa. Permakulttuuri tarkoittaa rakennetun ympäristön suunnittelua luontoa kunnioittaen. Maanviljelyssä pyritään kehittämään sellaisia viljelymenetelmiä, jotka eivät vuosikymmenienkään mittaan kuluta maaperää viljelykelvottomaksi. Permakulttuurin pääperiaatteisiin kuuluu mm. ekologiset periaatteet, jotka perustuvat luontoa tarkkailemalla kerättyihin havaintoihin sekä luonnonvaroja säästävät tuotantotavat. Lähde: David Trood / GORILLA 13

14 Maaseutuyrittäjyys avainroolissa Suomalaisilla on runsaasti maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen liittyvää osaamista. Tätä osaamista meidän tulee tarjota entistä aktiivisemmin kehitysmaiden käyttöön. Suomi voi lisätä maatalouden ja maaseudun kehityksen tukemisen osuutta myös kehitysyhteistyöbudjetissaan. n Kehitysyhteistyön rahoituksen ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä on lisättävä, jotta kehitysmaakumppaneilla olisi paremmat mahdollisuudet suunnitella toimintaansa. Tähän voidaan pyrkiä muun muassa rahoituspalettia monipuolistamalla eli ottamalla käyttöön esimerkiksi osuuskassamalli ja muut pienemmän yritysrahoituksen muodot. n Suomen painopisteitä tulisi olla: Kumppanimaiden infrastruktuuri, myös tietoliikenneverkot Yrittäjäyhdistys- ja osuuskuntatoiminta sekä maataloustuottajien järjestäytyminen. Vastuun on oltava paikallisten ihmisten käsissä. Kauppakumppaneihin ja päättäjiin verkostoituneet paikalliset ihmiset voivat aktivoida kylien asukkaita. Yhdistystoiminta ja järjestäytyminen tukevat myös koko yhteisön sosiaalista kehitystä. Tuotteiden ja palvelujen tuotantoketjut ja verkostot. Huomiota suunnattava projektien luomiin uusiin mahdollisuuksiin. Hankkeet ja yritykset voivat synnyttää yllättäviä tarpeita uusille palveluille ja markkinoita pienyrityksille. 14

15 Jan Djenner / GORILLA 15

16 Kehityspoliittiset yritysyhteistyöinstrumentit: Finnpartnershipin laajentaminen, Kioton sopimukseen sisältyvät CDM-hankemahdollisuudet, Finnfundin rahoitusvaltuuksien kasvattaminen ym. Erityisriskirahoitusohjelma, joka koskisi suuria taloudellisia riskejä, mutta hyviä kehitysnäkymiä sisältäviä hankkeita. Suomessa asuvien maahanmuuttajien ja pakolaisten kontaktiverkostot ja tietotaito kumppanimaissa Syrjäseutujen ihmisten vaikutusmahdollisuudet päätöksenteossa Kulttuurin ja perinteiden luomien esteiden poistaminen naisten työssäkäynniltä, opiskelulta ja osallistumiselta Pitkäjänteisempien ja kestävämpien hankkeiden rahoitus. n Kehitysyhteistyön suunnittelussa tulee ottaa paremmin huomioon kokonaisvaltainen alueellinen kehittäminen, joka perustuu monialaiseen ongelmatarkasteluun ja tutkimukseen sekä eri alojen asiantuntijoiden ja paikallisen väestön vuoropuheluun. Aluekehitysyhteistyötä, kuten kaikkea muutakin kehitysyhteistyötä on rakennettava kumppanimaan lähtökohdista valmiiden mallien vieminen ei toimi. Olennaista ovat molemminpuolinen oppiminen ja räätälöidyt, kestävät ratkaisut. Mikkel Østergaard / GORILLA 16

17 Mikkel Østergaard / GORILLA n Suomessa valtiollisella alueiden kehittämis- ja maaseutupolitiikalla on pitkät perinteet ja ne ovat tänäkin päivänä merkittävä osa poliittista keskustelua. Monissa kehitysmaissa sen sijaan esimerkiksi maaseudun elinkeinopolitiikka on jäänyt lapsipuolen asemaan se ei kokonaisuutena kuulu minkään ministeriön tai muun viranomaisen vastuualueeseen. Yleisen maaseutupolitiikan kokonaisvaltaisen kehittämisen tulee jatkossa olla suuremmassa roolissa suomalaisessa kehityspolitiikassa. Ministeriöiden ja muiden alan instituutioiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua pitää tiivistää. n Suomessa hyviksi havaittujen kehityspoliittisten toimenpiteiden dokumentointia pitää tehostaa, sillä toiminnan pitkäjänteisyys ja hiljainen tieto tuntuvat usein katoavan. Neljän kehitysyhteistyövuosikymmenen kuluessa kertynyt usean alan osaamiskapasiteetti tulisi koota yhteen. Tätä hyödyntäen voidaan aloittaa pitkäjänteinen koulutus ja valmennus suomalaisille asiantuntijoille tai asiantuntijoiksi pyrkiville. Näin varmistettaisiin osaltaan kehitysyhteistyön pitkäjänteisyys ja suomalaisen henkisen pääoman periytyminen tuleville sukupolville. 17

18 Ruokakriisin dominopeli vuoden 2008 alussa maailmalta kuului uutisia nälänhädästä ja ruokamellakoista. Useiden peruselintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat syöksyivät pilviin. Myös suomalainen kuluttaja huomasi naudanlihan, maitolitran ja juustokilon kallistuneen. Mikä sai aikaan ruokaturvan 2 rapautumisen? n Ruokakriisin taustalta löytyy monia syitä, sekä tilapäisiä tuotantohäiriöitä että pidempiaikaisen kehityksen seurauksia. Niiden yhdistelmä on osoittautumassa kohtalokkaaksi monissa maailman köyhimmistä maista. Prosessi on kuin dominopeli, jossa yksi palikka saa liikkeelle muita. n Nälästä kärsivien määrän radikaalin kasvun saivat kehitysmaissa aikaan muun muassa sääoloista johtuneet kehnot sadot, ruuan kallistuminen kansainvälisillä markkinoilla sekä aseelliset konfliktit. Elintarvikkeiden hintojen ennätysjyrkkään nousuun puolestaan vaikuttivat ainakin maataloustuotannon kustannusten, kuten esimerkiksi lannoitteiden, siemenviljan ja energian merkittävä kallistuminen, ruokavarastojen alhainen taso ja sijoittajien keinottelu kansainvälisillä ruokamarkkinoilla. 2 Ruokaturva koostuu sekä terveellisen elämän kannalta riittävästä ruuan saatavuudesta että elintarvikkeiden puhtaudesta / elintarviketurvallisuudesta. Ruokaturvan perusta on kestävä paikallinen ruuantuotanto ja sen täydentämiseen tarvittavien elintarvikkeiden hintojen kohtuullisuus. 18

19 Mikkel Østergaard / GORILLA 19

20 Mikkel Østergaard, David Trood / GORILLA Ruokakriisistä kohti tasapuolisesti omavaraisempaa maailmaa Kansainväliset toimet Harmonisoidaan kehitys-, kauppa-, energia- ja maatalouspolitiikka tulleilla, tuilla, tavoitteilla ja toimilla soudettava samaan suuntaan Rajoitetaan tehokkaammin tarpeettoman kulutuksen kasvua kaikilla tasoilla teollisuudesta kotitalouksiin (hintapolitiikka, suorat rajoitukset) Väestönkasvun hillitseminen mm. lisäämällä ehkäisyvälineiden tarjontaa, seksuaalikasvatusta, parantamalla koulutusta ja terveydenhuoltoa Huomioidaan paikallinen ruuantuotanto paremmin ruoka-avun suunnittelussa apu ei saa kuihduttaa paikallista tuotantoa! Kansalliset toimet Tarjotaan pientuottajille joustavaa rahoitusta Lisää maatalousneuvontaa ja alan koulutusta Tuetaan maataloustuottajien järjestäytymistä Kehitetään tuotanto-olosuhteita, maaseudun infrastruktuuria ja elintarvikemarkkinoiden jakelukanavia Tehostetaan maankäyttöä Kasteluveden kulutusta rajoitetaan paremmin kastelumenetelmin ja säännöksin Tuetaan maan omistus- ja käyttöoikeusuudistuksia, mm. parannetaan naisten mahdollisuuksia omistaa ja viljellä maata Parannetaan tietoliikennettä hyvät käytännöt ja uusi tutkimustieto tehokkaasti ja ripeästi kaikkien ulottuville Kehitetään uusia palvelumalleja, esim. rakennetaan terveyskeskus, kirjasto / kauppa junaan palvelu kulkee vähäpäästöisesti kuluttajan luo Tuottajan valinnat Suositaan ympäristö- ja maaperäystävällisiä viljely- ja maanmuokkausmenetelmiä sekä perinteisiä viljelykasveja Lisätään ekologisesti kestävää kalankasvatusta Kuluttajan valinnat Syömme enemmän lähi- ja luomuruokaa Kasvissyönti yleistyy Kala korvaa yhä useammin lihan ruokapöydissä Permakulttuuri leviää 20

21 n Maailman ruokaturvaa ovat heikentäneet biopolttoaineiden raaka-aineiden lisääntynyt viljely ravintokasvien kustannuksella, maatalouden tuottavuusongelmat sekä kasteluveden pula, jonka ennustetaan pahenevan entisestään. Näiden tekijöiden lisäksi viljelyalan pieneneminen suhteessa maailman väestöön asettaa viljelijät tulevaisuudessa entistä suuremman haasteen eteen. n Maapallon ruokahuollon haastavat pidemmällä aikavälillä muun muassa väestönkasvu ja ruuan kysynnän lisääntyminen, kulutustottumusten muutokset sekä ilmastonmuutos. n YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n ennusteen mukaan maailmassa on vuonna 2050 lähes 9,5 miljardia ihmistä, joiden ruokkimiseksi ruuantuotanto pitäisi kyetä kaksinkertaistamaan. Väestönkasvu keskittyy kehitysmaiden kaupunkeihin. Maaseudun tuottajiin ja maatalouden tehostamiseen kohdistuu siis valtavia odotuksia ja paineita. n Lihan, maitotuotteiden ja muiden tuotannossaan runsaasti energiaa ja luonnonvaroja vaativien elintarvikkeiden kulutus kasvaa kaikkialla maailmassa. Ruuan kysynnän kasvu on jo nyt väestönkasvua nopeampaa ja se voi jopa kiihtyä. n Ilmastonmuutoksen kokonaisvaikutuksia maailman ruokaturvaan on äärimmäisen vaikea ennustaa. Maailman lämpötilan noustessa yli kahdella asteella sadot Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa saattavat pienentyä jopa 40 prosenttia. Lisäksi äärimmäisten sääilmiöiden, kuten tulvien ja kuivuuksien paheneminen lisää paikallisten nälänhätien todennäköisyyttä. 21

22 Nälkä rakastaa köyhää ruuan riittävyys on asia, jota ei voida ratkaista tarkastelemalla pelkästään kehitysmaiden ruuantuotantoa. Tarvitaan maailmanlaajuista maatalouden kehittämispolitiikkaa. Maailman ruokaturvaa voivat parantaa monet toimijat yksittäisestä kuluttajasta kansainvälisiin organisaatioihin. Ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeää on muuttaa sekä ruuan tuotantotapoja että ihmisten kulutustottumuksia kestävämmiksi ja eettisemmiksi. n Jokainen meistä voi a) muuttaa ruokatottumuksiaan ympäristön kannalta kestävämmiksi esimerkiksi suosimalla lähi-, luomu- ja kasvisruokaa, b) huomioida päivittäisissä kulutusvalinnoissaan tuotteiden koko elinkaaren ympäristövaikutukset entistä paremmin, c) pyrkiä kokonaisvaltaisesti ympäristöystävälliseen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan elämäntapaan sekä d) ennen kaikkea vähentää omaa kulutustaan. n Kehitysyhteistyössä ympäristöystävällisen pientuotannon rahoittaminen on otettava huomioon nykyistä paremmin. Käytännön tasolla Suomen tulisi keskittää yhteistyötä maataloussektorin ja maaseutukehityksen erityisosaamisaloilleen. Esimerkiksi puhtaan veden saatavuuteen ja sanitaatioon liittyvien hankkeiden määrää tulee lisätä merkittävästi. 22

23 Köyhyys Kehityspoliittisessa keskustelussa köyhyydellä viitataan taloudelliseen elämäntilanteeseen. Maailman asukkaista reilu viidennes, noin 1,4 miljardia ihmistä on köyhiä. Maailmanpankin virallisen määritelmän mukaan köyhä on ihminen, joka ansaitsee noin yhden euron päivässä. Mikkel Østergaard / GORILLA 23

24 Mikkel Østergaard / GORILLA 24

25 Mikkel Østergaard / GORILLA n Käytännössä maanviljelyn ekologista kestävyyttä parannetaan esimerkiksi edistämällä luomuviljelyä ja pienimuotoisempaa maataloutta: perheviljelmiä ja pienten osuuskuntien toimintaa. Maanviljelijöiden tulee panostaa enemmän perinteisten viljelykasvien tuotantoon, suosia ympäristö- ja maaperäystävällisiä viljely- ja maanmuokkausmenetelmiä sekä rajoittaa kasteluveden kulutusta paremmin kastelumenetelmin ja säännöksin. n Karjataloudessa tulisi lisätä märehtijöiden osuutta kotieläinkannasta. Eläinten ruokinnassa pitäisi siirtyä ihmisten ravinnoksi kelpaavista raaka-aineista tuotetun väkirehun sijaan mahdollisimman pitkälti luonnon tarjoamaan ruohoon. n Kaikkialla maailmassa lihantuotantoa voidaan tulevaisuudessa korvata ekologisesti kestävällä kalankasvatuksella. 25

26 Mikkel Østergaard / GORILLA n Suomen painopisteitä tulisi olla: Maanomistusrakenteet ja maan käyttöoikeudet Kehitysmaiden viljelymaan keskittymisestä harvojen suurmaanomistajien ja ulkomaisten suuryritysten käsiin on siirryttävä kohti kaikin puolin tasa-arvoisempaa, mutta tuottavaa järjestelmää. Naisten maanomistusoikeuksia on parannettava ja maankäytön suunnittelua on kehitettävä. Logistiikkaketjut Kuljetusten minimointi on omiaan pienentämään kaikkien tuotteiden ympäristövaikutuksia. Koulutusta Suomessa Kumppanimaiden maatalousasiantuntijoille alan jatkokoulutusta Suomessa. Koulutusyhteistyö Tulisi tutkia muun muassa mahdollisuuksia kasvattaa ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen roolia, myös yksityisten koulutuksen tarjoajien näkökulmasta. Verkko-opetuksella voitaisiin saavuttaa merkittäviä etuja esimerkiksi Afrikassa. 26

27 Mikkel Østergaard / GORILLA Maatalouden tutkimustoiminta ja -neuvonta Hyvät käytännöt ja uusi tutkimustieto pitää saada nykyistä nopeammin kentälle sitä tarvitsevien ihmisten käyttöön. Naisten koulutus Se parantaisi koko perheen hyvinvointia, terveyttä ja perhesuunnittelua. Ekologiset elintavat Ekologisesti kestävät elintavat ja niihin liittyvät tiedot ja taidot varsinkin akuuteilla ruokakriisialueilla. n Harvaan asutulla maaseudulla voidaan kehittää uudenlaisia palvelukonsepteja. Esimerkiksi Suomen maaseudulta tuttua kirjasto- ja kauppa-autoperinnettä voitaisiin soveltaa rakentamalla terveysasema, kirjasto tai kauppa junaan palvelu liikkuisi vähäpäästöisesti raiteita pitkin ihmisten luo. Tämä toki edellyttää parannuksia maaseudun liikenneverkostoon. 27

28 Pirkko Määttälä n Kansainvälisillä foorumeilla Suomen on edistettävä tarmokkaasti muun muassa kehitys-, kauppa-, maatalous- ja ilmastopolitiikan entistä tiiviimpää yhteensovittamista. Muun muassa EU-maiden tulli- ja tuotantotukipolitiikan on oltava johdonmukaisesti linjassa kehityspoliittisten sitoumusten ja tavoitteiden kanssa. Myös uusiutuvan energian käytön edistämistavoitteet tulee laatia siten, etteivät ne vaaranna maailman ruokaturvaa. n Suomi voisi myös rahoittaa ympäristöpakolaisuuden syitä ja tulevaisuustrendejä kartoittavaa tutkimusta. Vaihtoehtoisten tulevaisuudenkuvien hahmottelulla voidaan terävöittää kansainvälisen yhteisön tahtotilaa pitää kiinni annetuista ruokaturvan parantamiseen ja kehitysrahoitukseen liittyvistä lupauksista. 28

29 Osallistuminen ja vaikuttaminen Ihmisen perusoikeuksia ja kehityksen edellytyksiä Oikeudenmukainen yhteiskunnallinen kehitys ei onnistu ilman kansanvaltaa. Mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon kuuluu perusihmisoikeuksiin. Kontrollin ulottumattomissa oleva hallinto on altis korruptiolle ja muille valtaaseman väärinkäytöksille: ihmisoikeusloukkauksille, vähemmistöihin kohdistuvalle väkivallalle ja vainolle. n Yhteiskunnallinen epävakaus ja heikko hallinto vaarantavat sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen. Autoritaarisessa yhteiskunnassa kehityksen hedelmät eivät jakaudu tasa-arvoisesti. n Demokratian ja hyvän hallinnon tukeminen on tärkeää, mutta usein hankalaa ja hidasta työtä. Valmiiden hallintomallien istuttamisyritykset ovat kuin valon kantamista säkillä pimeään tupaan. Kiireellä ja painostuksella syntyy vain näennäisdemokratioita, joissa järjestetään vaaleja ilman todellista osallistumista, vaikuttamista tai mahdollisuuksia saada päättäjät tilille teoistaan vaalien välillä. 29

30 n Kansanvaltainen hallinto lähtee paikallisista lähtökohdista, alueen asukkaiden ja päättäjien yhteisenä työnä. Muut, kuten Suomi, voivat toimia kannustajina. Pitää jakaa omia kokemuksia, tukea kansalaisyhteiskuntaa ja kannustaa esimerkiksi valtiolliseen yhteistyöhön, joka sidotaan oikeusvaltioperiaatteeseen ja hyvään hallintoon. n Oma lukunsa on valtioiden väliseen demokraattiseen yhteistyöhön kannustaminen. EU voi olla Afrikan unionille esimerkki maanosan kattavan yhteistyön kehittämisestä. Mikkel Østergaard / GORILLA Mikkel Østergaard / GORILLA 30

31 Loppusanat ilmastonmuutoskeskustelu on nostanut entistä selvemmin esiin maapallon resurssien rajallisuuden ja länsimaisen kulutusyhteiskunnan ja -kulttuurin kestämättömyyden. Ekosysteemimme on kovalla koetuksella. Kuitenkin haaveilemme tulevaisuudesta, jossa maailmanlaajuinen taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus olisivat vain ikäviä muistoja menneestä. Miten mahdollistamme maailman kasvavalle väestölle paremman huomisen ja elintason? n Puhdas ja tasapainoinen ympäristö on kaiken elämän perusedellytys. Ilmastonmuutosta on pakko torjua. Köyhyyden poistaminen vaatii kuitenkin tietyn määrän luonnonvaroja enemmän energiaa, ruokaa ja tavaraakin. Kehitysmaiden asukkaiden oikeus parempaan elintasoon on kiistämätön. Mutta useiden tutkimuslaitosten arvioiden mukaan maapallo ei kestä edes nykyisen väestön elämää eurooppalaiseen tyyliin. n Luottamus puhtaaseen teknologiaan, tehokkuuden ja tuottavuuden kasvuun sekä uusiin innovaatioihin on vahvaa. Niiden avulla uskomme nujertavamme materiaalisen köyhyyden ekologisesti kestävällä tavalla. Köyhien kehitysmaiden tulee pystyä parantamaan asukkaidensa elintasoa kulkematta länsimaiden viitoittamaa saastuttavan teollistumisen polkua. Niiden tulisi hypätä suoraan luovempiin energiaratkaisuihin ja tuotantotapoihin. 31

32 Mikkel Østergaard / GORILLA n Viime vuosina on syntynyt uudenlaisia kehityskumppanuuksia. Kiinan vahvistunut rooli esimerkiksi Afrikan maiden partnerina herättää keskustelua pyrkiikö maailman väkirikkain valtio lunastamaan uudelleen suurvalta-asemansa vai onko investointien takana aito auttamisen halu? Tulisiko suomalaisten toimijoiden pyrkiä yhteistyöhön kiinalaisten kanssa, jos Suomen kehityspolitiikan mukaisista ekologisesti ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen edistämisperiaatteista päästäisiin yhteisymmärrykseen? Toistaiseksi muutamista yhteishankkeista on kertynyt sekä hyviä että huonoja kokemuksia. n On korkea aika todella onnistua edistämään maailman asukkaiden tasavertaisuutta. Siihen tarvitaan kumppanuuksia, huolella harkittua panostusta sekä rohkeaa ja oikeudenmukaista politiikkaa, niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. 32

33 Maailma hankkeen tilaisuudet vuonna 2008 I Mistä muonaa maailmalle? Keskustelutilaisuus (yhteistyössä MTK:n kanssa) Mistä keinoja ruokakriisin ratkaisuun? Kuinka paljon tehostamisen varaa on kehitysmaiden maataloustuotannossa? Miten Suomen toimia voidaan tehostaa? Avauspuheenvuoro / Asiantuntija Jouko Nieminen, MTK Ruokakriisi tänään ja tulevaisuudessa / Ekonomisti Kalle Laaksonen, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Pystyvätkö kehitysmaat ruokkimaan itsensä? / Professori U. B. Lindström Kokemuksia kenttätyöstä / Maanviljelijä Aarre Anttila II Demokratia ja turvallisuus Kehityksen edellytyksiä vai aikaansaannoksia? -seminaari yhteistyössä British Councilin ja Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran Tutkaksen kanssa Demokratian ja hyvän hallinnon tukeminen osana suomalaista kehityspolitiikkaa / Neuvonantaja Rauno Merisaari, ulkoasiainministeriö, ihmisoikeusyksikkö Good Enough Governance in Palestine: Difficult Trade-offs between Democracy, Peace and Development / Ms. Rana Alhelsi, PhD, Head of Technical Advisory Unit, Office of Mr Ahmad Qurei, Chief Palestinian Negotiator to Final Status Negotiations, Abu Dees, Palestine Liite 33

34 Kehitys ja konfliktit, kehitysyhteistyö turvallisuuspolitiikan näkökulmasta / Tutkija Lalli Metsola, Helsingin yliopisto Konfliktien katastrofaaliset kehitysvaikutukset kokemuksia kentältä / Toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen, Kirkon Ulkomaanapu III Omavaraisuudesta yrittäjäksi, maataloustuotteet markkinoille Kehityspolitiikka maaseutuyrittäjyyden edellytysten rakentamisessa -keskustelutilaisuus Mitkä ovat Etelän maaseutuyrittäjän suurimmat haasteet? Miten maaseudun pienyritystoimintaa voitaisiin tukea tehokkaammin? Mitä annettavaa Suomella on? Taloudellisesti toimelias maaseutu / Maaseutukehityksen asiantuntija Kaisa Karttunen, Niras Finland Oy IV Suomalaisyritykset kehitysmaissa Käytännön kokemuksia yhteistyöstä -keskustelutilaisuus yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa Millaisia käytännön haasteita yritykset kohtaavat kehitysmaissa? Mitä kumppanukset voivat oppia toisiltaan? Mistä haetaan kasvua ja kestävyyttä yritystoimintaan kehitysmaissa? Nokia Nokia Siemens Networks cases of PPPs / Rauno Granath, Head of New Growth Markets, Nokia Siemens Networks Miten kehityspolitiikan tavoitteita voisi edistää paremmin yritysten avulla? / Hallinto- ja kehitysjohtaja Tapio Wallenius, Finnfund Teollisen yhteistyön rahasto Oy 34 Liite

Maailma 2015. Riittääkö riisi, kasvaako köyhyys?

Maailma 2015. Riittääkö riisi, kasvaako köyhyys? Maailma 2015 Riittääkö riisi, kasvaako köyhyys? Katsaus 1 2009 Ajatuspaja e2, some rights reserved. Lisätietoa Creative Commons -lisenssistä: www.creativecommons.fi Sisältö ISBN 978-952-67200-0-5 (nid.)

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Sustainable intensification in agriculture

Sustainable intensification in agriculture Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen 2014 PAULIG GROUP 2014 PAULIG GROUP Niin Pauligin perhe kuin yrityskin ovat läpi historiansa olleet maailmalla

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos " # $ % & & & & ' & & RKTL:n strategia EY:n strategia Elintarviketalouden tutkimusohjelma Toimintaympäristöanalyysi Asiakastarpeet Tutkimustarpeet Teemat

Lisätiedot

Developing business together. SUOMI

Developing business together. SUOMI SUOMI Developing business together. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Tämän päivät faktat Maailman luonnonvarojen käyttö on kestämättömällä

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Prof. Mauri Åhlbergin kommenttipuheenvuoro Kestävä kehitys, hyvä ympäristö ja hyvä elämä

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot