Valintaopas Urvalsguide

Transkriptio

1 Valintaopas 0 Urvalsguide

2 Sisältö/Innehåll Hakijalle... Vaasan yliopisto... Koulutusalat ja tutkinnot... 6 Opiskelijaksi hakeminen Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin...0 Tärkeät päivämäärät vuoden 0 opiskelijavalinnoissa... Valintaoppaat ja hakulomakkeet... Sähköinen haku yliopistoihin... Valintakokeet... Opiskelijavalinnan tulokset... Opintojen aloittaminen...6 Maisterivalinnat...8 Yhteystietoja...8 Filosofinen tiedekunta... 0 Hallintotieteet...0 Kandidaattiohjelman ja pääaineiden esittely... Hakeminen... Valinnan pisteytys...6 Valintakoe...7 Valintamenettely...7 Avoimen yliopiston väylät...7 Kielet ja viestintä...0 Hakeminen... Kandidaattiohjelmien ja pääaineiden esittely... Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma... Valinnan pisteytys... Valintakoe... Valintamenettely... Saksan kielen ja kirjallisuuden kandidaattiohjelma... Valinnan pisteytys...6 Valintakoe...7 Valintamenettely...7 Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma...7 Valinnan pisteytys...8 Valintakoe...9 Valintamenettely...9 Kielikylpykoulutus...9 Valinnan pisteytys... Valintakoe... Valintamenettely... Avoimen yliopiston väylä... Siirto-opiskelijat... Filosofiska fakulteten vid Vasa universitet... Språk och kommunikation... Ansökning till studier...6 Elektronisk ansökan...7 Praktiska anvisningar för urvalet...8 Urvalsprov...0 Presentation av kandidatprogram och urvalsgrunder... Kandidatprogrammet för de inhemska språken... Poäng i urvalsprovet, Urvalsprov, Urvalet... Kandidatprogrammet för tyska språket och litteraturen... Poäng i urvalsprovet, Urvalsprov, Urvalet...6 Antagning via öppna universitet...8 Byte av studierätt...8 Teknillinen tiedekunta Kauppatieteet...6 Ohjelmien ja pääaineiden esittely...6 Hakeminen...6 Valinnan pisteytys...6 Valintakoe...6 Valintamenettely...6 Avoimen yliopiston väylä...6 Valinta kilpailumenestyksen perusteella...66 Tekniikka...67 Opintosuuntien esittely...68 Hakeminen...69 Valinnan pisteytys...70 Valintakoe...7 Valintamenettely...7 Avoimen yliopiston väylä...7 Muut erillisvalinnat...7 Valinta kilpailumenestyksen perusteella, IB- tai EB-tutkinnon suorittaneiden todistusvalinta, Ukomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet ja AICEtutkinnon suorittaneet...7 Kauppatieteellinen tiedekunta Kandidaattiohjelman ja pääaineiden esittely...78 Hakeminen...79 Valinnan pisteytys...80 Valintakoe...80 Valintamenettely...8 Avoimen yliopiston väylä...8 Liitteet Tietoja vuoden 0 opiskelijavalinnasta...8 Kartta yliopistoalueesta Vaasan yliopisto Postiosoite: PL 700, 60 Vaasa Käyntiosoite: Wolffintie, 600 Vaasa Puhelinvaihde: Toimitus: Vaasan yliopisto, Hakijapalvelut ja Viestintä Käännökset: Britta Klockars Taitto: Mari Ala-Mikkula Valokuvat: Katja Lösönen, Juliana Harkki, Juhani Tapanainen

3 Hakijalle Tässä valintaoppaassa kerrotaan Vaasan yliopiston vuoden 0 opiskelijavalinnoista. Vuoden 0 haussa on ensi kertaa mukana Vaasan yliopistossa alkava kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. Oppaan sivuilta löydät valintaperusteet ja ohjeet kevään päävalintojen hakumenettelystä hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin, humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoihin sekä kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin tietotekniikan ja tuotantotalouden pääaineiden osalta. Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan kandidaatti- ja maisteriopintoihin haetaan kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa ja tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoon valtakunnallisessa diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnassa. Yhteisvalinnoissa hakevien kannattaa tutustua myös yhteisvalintojen omiin valintaoppaisiin. Hakeminen tapahtuu yliopistojen sähköisen yhteishakujärjestelmän kautta. Hakemukset tehdään osoitteessa www. yliopistohaku.fi. Vaasan yliopisto Tässä oppaassa kerrotaan myös ns. erillisvalinnoista: Avoimen yliopiston opintoja riittävästi suorittaneet ja kielten ja viestinnän opintoihin muusta yliopistosta siirtoa hakevat voivat hakea opiskeluoikeutta erillisessä valinnassa. Teknilliseen tiedekuntaan voivat erillisvalintojen kautta hakea valtakunnallisissa matematiikka-, fysiikka- ja kemiakilpailuissa sekä Datatähti-kilpailussa menestyneet sekä sellaiset diplomi-insinööriksi hakevat IB- ja EB-tutkinnon suorittaneet, jotka haluavat osallistua todistusvalintaan. Myös ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet ja AICE-tutkinnon suorittaneet hakevat tekniikan alan opiskeluoikeutta päävalintojen ulkopuolella. Ohjeet löytyvät kunkin koulutusalan tekstien lopusta. Opiskelijoita valitaan lisäksi maisterivalinnassa, jossa valinta perustuu opiskelijan aikaisemmin suorittamaan korkeakoulututkintoon. Maisterivalinnasta julkaistaan oma valintaopas. Kaikki Vaasan yliopiston kaikkien valintojen valintaoppaat ja erillisvalintojen hakulomakkeet ovat verkossa osoitteessa Sivuilta löytyy myös linkki sähköiseen lomakkeeseen, jonka täyttämällä voi maksutta tilata haluamansa valintaoppaat postitse kotiinsa. Valintaopastilauksia otetaan vastaan myös yliopiston hakijapalveluissa, puh ja Opiskelijamme ovat kiinnostuneita kansainvälisestä vaihdosta, ja yleensä kaikki halukkaat saavat vaihto-opiskelupaikan ulkomailta. Vaasaan hakeudutaan opiskelemaan mielellään muualta Euroopasta ja muista maanosista. Tiiviin opiskelija- ja opettajavaihdon sekä englanninkielisten koulutusohjelmien myötä kansainvälisyys on kampuksella arkipäivää. Opiskelijoista yli 00 on kotoisin ulkomailta. Tiivis opiskeluyhteisö, hyvä opintojen suunnittelu ja toimivat opiskelijapalvelut edistävät opintoja ja valmistumista. Meiltä valmistuneet työllistyvät erinomaisesti. Yliopisto tekee yhteistyötä myös Vaasanseudun urheiluakatemian kanssa tarjoten mahdollisuuden yhdistää opiskelu huipulle tähtäävään urheiluun. Kaikki yliopiston toimipaikat ovat Palosaaren kaupunginosassa samalla kampusalueella. Opetus- ja tutkimustilojen lisäksi kampuksella sijaitsevat tekniikan tutkimus- ja opetuslaboratorio Technobothnia sekä viiden korkeakoulun yhteinen tiedekirjasto Tritonia. Vaasan yliopistoon voi tutustua lukemalla opiskelijablogeja osoitteesta sekä sosiaalisessa mediassa: Facebook.com/universityofvaasa Twitter.com/univaasa Youtube.com/user/UniversityOfVaasa Pinterest.com/univaasa Linkedin.com/company/university-of-vaasa ja osakunnista bänditoimintaan. Lisää vaihtoehtoja löytyy kaupungilta. Vaasan keskusta on helppo hahmottaa: kohtaamispaikat ovat tiiviisti torin, kaupungin sydämen, ympärillä. Vaasassa opiskelija-asuntoja vuokraa mm. Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS, jolla on erikokoisia asuntoja ympäri kaupunkia. Yliopistossa opiskelevien terveydenhoidosta huolehtii Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS, jonka palveluita opiskelijat voivat käyttää lukukausien aikana. Vaasan seitsemässä korkeakouluyksikössä opiskelee noin 000 opiskelijaa. Tarjolla on suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä koulutusohjelmia. Korkeakoulujen välinen sopimus joustavasta opiskeluoikeudesta antaa mahdollisuuden valita sivuaineopintoja muistakin korkeakouluista kuin Vaasan yliopistosta. Vaasassa toimivat korkeakouluyksiköt Vaasan yliopisto Åbo Akademi, Vasa Svenska handelshögskolan, Vasa Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Novia Helsingin yliopiston kaksikielinen juristikoulutus Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA, Aaltoyliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Vaasan yliopiston kampuksella yhdistyy merenrantapuisto, moderni arkkitehtuuri ja uudessa käytössä oleva tehdasmiljöö. Sijainti lähellä muita oppilaitoksia ja eläväistä kaupunkikeskustaa tarjoaa opiskelulle toimivat ja viihtyisät puitteet. Yliopistossa voi opiskella hallintotieteitä, kauppatieteitä, kieliä ja viestintää sekä tekniikkaa kolmessa eri tiedekunnassa. Korkeakoulutusta on annettu jo yli 0 vuotta. Yliopiston strategiassa määriteltyjä painoaloja ovat Energia Johtaminen Monikielisyys Rahoitus Opiskelijoita on noin 000. Suurin osa suorittaa perustutkintoa, jolloin ensin opiskellaan kandidaatin ja sitten maisterin tai diplomi-insinöörin tutkinto. Jatko-opiskelijat tähtäävät lisensiaatin tai tohtorin tutkintoihin. Kampuksella opiskelee myös avoimen yliopiston opiskelijoita. Vaasa opiskelukaupunkina Vaasa on sopivan kokoinen kaupunki, jossa kaikki tarvittava on lähellä. Asukkaita on noin ja luku on kasvussa. Vaasalaisista 70 % käyttää äidinkielenään suomea, % ruotsia ja loput 7 % muita kieliä. Vaasassa toimivat yritykset tarjoavat opiskelijoille ja vastavalmistuneille mielenkiintoisia työmahdollisuuksia ja joustavan siirtymän työelämään opintojen päätyttyä. Vapaa-ajan viettoon Vaasassa on paljon vaihtoehtoja. Yliopistossa voi harrastaa monenlaista teatterista ultimateen Hyödyllisiä linkkejä

4 6 Koulutusalat ja tutkinnot Vaasan yliopistossa voi suorittaa humanistisen, kauppatieteellisen, yhteiskuntatieteellisen ja teknillistieteellisen alan perus- ja jatkotutkintoja. Yliopiston perustutkinnot ovat kaksiportaisia siten, että opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon. Alempi korkeakoulututkinto on nimeltään kandidaatin tutkinto ja ylempi tutkinto maisterin tai diplomi-insinöörin tutkinto. Vaasan yliopistossa opiskelija saa opiskeluoikeuden sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon, tai maisterivalinnan kautta pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon. Suomessa käytetään eurooppalaista opintosuoritusten mitoitusta. Opintojen laajuus ilmaistaan opintopisteinä (op). Opintopisteet lasketaan siten, että yhden vuoden kokopäiväinen opiskelu vastaa 60 opintopistettä, jolloin yhdellä opintopisteellä tarkoitetaan keskimäärin 7 tunnin työpanosta (esim. luennot, harjoitukset, kirjallisuuden lukeminen). Alempi korkeakoulututkinto on laajuudeltaan 80 opintopistettä. Sen tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta. Ylempi korkeakoulututkinto on 0 opintopisteen laajuinen, mikä vastaa kahden vuoden opiskelua alemman korkeakoulututkinnon jälkeen. Sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on yhteensä viisi vuotta. Opiskeluajalle on asetettu rajoituksia (Yliopistolaki 8/009). Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Opintojen enimmäisaikaan ei lasketa myöskään lukuvuoden poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Tutkinnon suorittamisaikaan ei myöskään lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opinnot Perustutkintoihin sisältyy ohjelman perusopintojen/pääaineopintojen lisäksi sivuaine- ja kieliopintoja sekä esim. yleisopintoja ja menetelmäopintoja. Kaikkiin kandidaatin tutkintoihimme sisältyy myös liiketoimintaosaamisen ja kansainvälisyyden opintoja. Opintojen suunnittelun apuna opiskelijoilla on käytössä henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS), jotka tukevat opintojen etenemistä. Vaasan yliopistossa on mahdollista opiskella oman tiedekunnan oppiaineiden lisäksi muiden tiedekuntien oppiaineita sekä monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Opiskelija voi hakeutua myös Vaasan muihin korkeakouluyksiköihin suorittamaan esimerkiksi sivuaineen. Tarkempia tietoja saa koulutusalakohtaisista opinto-oppaista ja opintoneuvonnasta. Yliopisto kannustaa opiskelijoita suorittamaan osan opinnoistaan ulkomailla joko vaihto-opiskelun tai kansainvälisen harjoittelun kautta. Vaasanseudun urheiluakatemia Moni urheilija on joutunut omakohtaisesti kokemaan, kuinka vaikeaa on sovittaa yhteen täysipainoinen valmentautuminen ja opiskelu korkeakouluasteella. Intensiivinen harjoittelu, kilpailu- ja leirimatkat sekä monien muiden urheiluun liittyvien asioiden hoitaminen usein vaikeuttaa siviiliuran rakentamista. Huipulle tähtäävä tai jo huipulla oleva urheilija tarvitseekin tukea siviiliuran luomisessa. Vaasanseudun Urheiluakatemia (VSUA) tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa, tarjoaa valmennusta ja harjoituskavereita sekä muita palveluita elämänhallinnan alueelta. Urheiluakatemian vahvuuksiin kuuluvat mm. loistavat harjoittelupaikat, kaksikielisyys, opinto-ohjaus ja psyykkinen valmennus. Kaikkien lajien urheilijat voivat hakea urheiluakatemiaan, mutta lajivalmennusta järjestämme seuraavissa lajeissa: jääkiekko, yleisurheilu, hiihto, uinti ja suunnistus. Urheilija hankkii opiskelupaikan normaalin hakuprosessin mukaisesti. Vaasanseudun urheiluakatemiaan urheilija hakee verkkosivuilta löytyvällä hakulomakkeella. Hakemuksen voi lähettää osoitteeseen Vaasanseudun urheiluakatemia, Wolffintie 0, 600 VAASA tai sähköpostitse yhteyshenkilölle, joka vastaa myös lisäkysymyksiin. Urheiluakatemian verkkosivut ovat osoitteessa Toiminnanjohtaja Jens Wallin, 00 99, jens.wallin@vsua.fi 7

5 Tiedekunnat ja oppiaineet Filosofinen tiedekunta Hallintotieteet Hallintotieteiden kandidaattiohjelma Pääaineet Aluetiede Julkisjohtaminen Julkisoikeus Sosiaali- ja terveyshallintotiede Hallintotieteiden maisteriohjelmat Aluetiede Julkisjohtaminen Julkisoikeus Sosiaali- ja terveyshallintotiede Intercultural Studies in Communication and Administration (kansainvälinen maisteriohjelma) Muu oppiaine Filosofia Humanistinen koulutusala Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Pääaineet Ruotsin kieli Finska som det andra inhemska språket Modersmålet svenska Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma Pääaine Ruotsin kieli Saksan kielen ja kirjallisuuden kandidaattiohjelma Pääaineet Saksan kieli ja kirjallisuus Tyska språket och litteraturen Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Pääaineet Viestintätieteet Nykysuomi Englannin kieli Kielten ja viestinnän maisteriohjelmat Comparative Cultural Studies Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelma Teknisen viestinnän maisterikoulutusohjelma Viestinnän monialainen maisterikoulutusohjelma Intercultural Studies in Communication and Administration (kansainvälinen maisteriohjelma) Muut oppiaineet ja opintokokonaisuudet Kulttuurienvälinen viestintä Monikielisyys Pohjoismaiset opinnot Ranskan kieli Terminologia ja tekninen viestintä Tulkkaus Venäjän kieli Opiskelijoita: 77 Kauppatieteellinen tiedekunta Kauppatieteiden kandidaattiohjelma Pääaineet Johtaminen ja organisaatiot Kansainvälinen liiketoiminta Laskentatoimi ja rahoitus Markkinointi Talousoikeus Taloustiede Kauppatieteiden maisteriohjelmat Henkilöstöjohtaminen Kasvuyrityksen johtaminen (Seinäjoen yliopistokeskus) Laskentatoimi ja tilintarkastus Markkinoinnin johtaminen Strateginen talousoikeus (Seinäjoen yliopistokeskus) Talousoikeus Taloustiede International Business (kansainvälinen maisteriohjelma) Finance (kansainvälinen maisteriohjelma) Strategic Management (kansainvälinen maisteriohjelma) Opiskelijoita: Teknillinen tiedekunta Kauppatieteellinen ala, teollisuusekonomikoulutus Kauppatieteiden kandidaattiohjelma, Tietotekniikan ja tuotantotalouden ohjelma Pääaineet Tuotantotalous Tietotekniikka Kauppatieteiden maisteriohjelmat Tietotekniikka Teknisen viestinnän maisterikoulutusohjelma Industrial Management (kansainvälinen maisteriohjelma) Teknillistieteellinen ala Tekniikan kandidaattiohjelma, Energia- ja informaatiotekniikan ohjelma Opintosuunnat Sähkö- ja energiatekniikka Informaatiotekniikka Diplomi-insinööriohjelma, Energia- ja informaatiotekniikan ohjelma Opintosuunnat Automaatiotekniikka Energiatekniikka Ohjelmistotekniikka Sähkötekniikka Communications and Systems Engineering (kansainvälinen maisteriohjelma) Muut oppiaineet Matematiikka Talousmatematiikka Tilastotiede Fysiikka Opiskelijoita: 8 8 9

6 Opiskelijaksi hakeminen 0 Valintaperusteet Vaasan yliopiston opiskelijavalintoihin esitetään jäljempänä koulutusaloittain. Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon on henkilö, joka on suorittanut. ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (67/00) tarkoitetun tutkinnon (suomalaisen ylioppilastutkinnon, International Baccalaureate -tutkinnon (IB), European Baccalaureate -tutkinnon (EB) tai Reifeprüfung-tutkinnon). vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (6/998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon. ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Keväällä 0 ylioppilastutkinnon suorittavat ovat hakukelpoisia, vaikka saavat tutkintotodistuksensa hakuajan päättymisen jälkeen. Kohdassa tai mainitun tutkinnon keväällä 0 suorittavat ovat hakukelpoisia, mikäli toimittavat kopion tutkintotodistuksesta Vaasan yliopistoon viimeistään Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa ko. hakijat toimittavat tutkintotodistuksen Aalto-yliopiston hakijapalveluihin viimeistään.7. klo.00. Hakukelpoisuutta voi epäselvissä tapauksissa tiedustella yliopistolta etukäteen. Hakijan, joka ei kuulu yleisen korkeakoulukelpoisuuden piiriin, tulee hakuajan päättymiseen mennessä toimittaa yliopistolle perusteltu anomus hakukelpoisuuden selvittämiseksi ja liittää hakemukseen jäljennös aikaisemmin suoritetuista opinnoista ja tutkinnoista. Hakemus liitteineen toimitetaan osoitteeseen Vaasan yliopisto, Hakijapalvelut, PL 700, 60 Vaasa. Hakijalle lähetetään postitse ao. tiedekunnan päätös oikeudesta hakea opintoihin. Sähköisen hakemuksen voi kuitenkin täyttää ennen päätöksen saapumista. Kansainvälisten ylioppilastutkintojen arvosanojen rinnastaminen suomalaisiin arvosanoihin International Baccalaureate (IB), European Baccalaureate (EB) ja Reifeprüfung-tutkinnon todistus rinnastetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon opetus- ja kulttuuriministeriön suositusten mukaisesti seuraavasti: Suomalainen yo-tutkinto IB-tutkinto *) EB-tutkinto Reifeprüfung-tutkinto vast. suomalaisessa yo-tutkinnossa pisteet pisteet pisteet laudatur eximia magna cum laude Tärkeät päivämäärät vuoden 0 opiskelijavalinnoissa Hakuaika Valintakokeet Koepaikkakunnat Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot (suluissa sisäänottomäärä) Hallintotieteiden kandidaattiohjelma (7)... klo klo 6 Vaasa, Espoo, Oulu, Tampere Humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot (suluissa sisäänottomäärät) - Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma / Kandidatprogrammet för de inhemska språken () - Saksan kielen ja kirjallisuuden kandidaattiohjelma / Kandidatprogrammet för tyska språket och litteraturen (0) - Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma (7)... klo klo 6 Vaasa, Espoo, Oulu, Tampere Kielikylpykoulutus (0)... klo klo 7 Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot (suluissa sisäänottomäärä) - Kauppatieteiden kandidaattiohjelma, kauppatieteellinen tiedekunta (0) - Tietotekniikan ja tuotantotalouden kandidaattiohjelma, teknillinen tiedekunta (60)... klo klo 6. Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot (suluissa sisäänottomäärä) - Energia- ja informaatiotekniikan kandidaattiohjelma (60)... klo 6. Vaasa.6. klo 0 Yliopisto, jonka hakija on asettanut ensimmäiseksi hakukohteeksi kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa klo 6 Vaasa, Espoo, Oulu, Tampere klo 9 yhteiskuntatiede - klo 7 matematiikka klo 9 kemia - klo 8 fysiikka Avoimen yliopiston väylä, siirto-opiskelijavalinta humanistiselle koulutusalalle, suomenkieliset maisteriohjelmat Englanninkieliset maisteriohjelmat Vaasa, Espoo, Tampere, Lappeenranta, Oulu, Turku Hakuaika..8.. klo 6. Hakuaika lubenter approbatur.9.00 *) EB-tutkinto: Poiketen edellä olevasta taulukosta rinnastetaan pitkän tai lyhyen matematiikan osalta pistemäärät laudaturiin, pistemäärät eximia cum laude approbaturiin sekä pistemäärät cum laude approbaturiin. Erillisvalinnat teknilliseen tiedekuntaan (IB- ja EB-tutkinnon suorittaneet, valinta kilpailumenestyksen perusteella, ulkomaalaisen korkeakoulukelpoisuuden tai AICE-tutkinnon suorittaneiden valinta) Hakuaika... klo 6.

7 Valintaoppaat ja hakulomakkeet Valintaoppaat Vaasan yliopiston tutkintoihin löytyvät verkkosivulta Kauppatieteellisen alan yhteisvalintaopas löytyy lisäksi osoitteesta ja diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnan (ns. DIA-valinta) valintaopas osoitteesta Valintaoppaita voi tilata maksutta postitse yliopiston hakusivuilta tai osoitteesta Vaasan yliopisto Hakijapalvelut PL Vaasa p , sähköposti: hakijapalvelut@uva.fi Hakulomakkeen liitteet Seuraavien Vaasan yliopistoon hakeneiden on toimitettava 9..0 mennessä yliopiston hakijapalveluihin kopio tutkintotodistuksestaan: ennen vuotta 990 suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet IB-, EB- tai Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet muun kuin ylioppilastutkinnon suorittaneet, esim. kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon perusteella hakevat. Jos tutkinto valmistuu touko-kesäkuussa 0, todistuskopio tulee toimittaa viimeistään Diplomi-insinöörikoulutuksen ja kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan osalta edellä mainitut liitteet toimitetaan Aalto-yliopiston hakijapalveluihin osoitteella Valintakokeet Hallintotieteiden, kielten ja viestinnän sekä tietotekniikan ja tuotantotalouden (kauppatieteet) valintakokeet järjestetään PERJANTAINA klo 6 Kielikylpykoulutuksen valintakokeet järjestetään vain Vaasassa, katso tarkemmat tiedot ko. koulutuksen kohdalta. Valintakoepaikat ja salit Vaasa Hallintotieteiden, kielten ja viestinnän (ei kielikylpykoulutuksen) sekä tietotekniikan ja tuotantotalouden valintakoepaikaksi voi valita Vaasan, Espoon, Oulun tai Tampereen. Haluttu valintakoepaikka ilmoitetaan sähköisellä hakulomakkeella. Hakijoiden on syytä saapua ajoissa koepaikalle. Koepaikoilla on opasteet, joista koesalien sijainti selviää tarkemmin. Oulu Sähköinen yhteishaku yliopistoihin HAKUAIKA Hakuaika alkaa.. ja päättyy..0 klo 6. Yliopistojen opiskelijaksi haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa Verkossa voi täyttää hakulomakkeen kaikkiin Vaasan yliopiston päävalintojen hakukohteisiin ja kaikkiin muihin erillisvalintoihin, paitsi avoimen yliopiston väylä :een ja kansainvälisiin maisteriohjelmiin. Päävalinnassa voi hakea enintään 9 eri yliopistokoulutukseen/hakukohteeseen. Jos hakijalla ei ole mahdollisuutta hakea sähköisesti, hän voi tilata paperisen hakulomakkeen valtakunnallisesta yliopistohaun neuvontapalvelusta. Lisätietoja osoitteessa > Hakulomakkeen täyttäminen ja ohjeet. Aalto-yliopisto Hakijapalvelut PL Aalto Merkitse kuoreen Dia-valinta tai Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta. Katso tarkemmat ohjeet yhteisvalintojen omista valintaoppaista. Vuonna 990 tai sen jälkeen suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneiden tiedot saadaan valtakunnallisesta HAREK-järjestelmästä, joten todistusta ei tarvitse toimittaa erikseen. Mikäli tutkintosi arvosanoihin tulee muutoksia, on sinun syytä ilmoittaa siitä välittömästi yliopiston hakijapalveluihin. Palosaaren kampusalue, päärakennus Tervahovi. Koesalit ilmoitetaan valintakoepäivänä päärakennuksen pääovessa, Wolffintie, 600 Vaasa. Ks. kartta valintaoppaan lopussa tai Espoo Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu, päärakennus,. kerros, sali D Otakaari, Espoo Otaniemen kartan kohde Oulun yliopisto, Linnanmaan yliopistoalue, keskusaula,. kerros, luentosali L sijaitsee noin km keskustasta Tampere Tampereen teknillinen yliopisto, Hervanta Festia-rakennuksen aula, F Iso Sali Korkeakoulunkatu 8 / Hermiankatu 7, Tampere kartan kohde 8 Valintakokeisiin ei lähetetä erillistä kutsua, vaan kokeisiin voivat osallistua kaikki hakukelpoisuuden täyttävät hakijat (poikkeus Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma katso s. ). Myös hakijat, jotka eivät ole saaneet ilmoitusta hyväksymisestä todistusten perusteella, osallistuvat kokeisiin. Perjantaina 6.6. järjestetään samanaikaisesti Vaasan yliopiston kolmen eri koulutusalan valintakokeet. Jos hakija osallistuu useamman kuin yhden tutkinnon tai pääaineen valintakokeisiin, saa hän koetilaisuudessa kirjekuoren, joka sisältää kaikkien hakulomakkeessa ilmoitettujen hakukohteiden valintakoekysymykset. Valintakoe kestää kuitenkin aina vain neljä tuntia. Teknillisen alan ja kauppatieteellisen alan yhteisvalintojen valintakoeohjeet ovat ko. valintaoppaissa.

8 Ohjeita valintakokeita varten Koekohtaiset ohjeet löytyvät yliopiston verkkosivuilta Aikaisempia valintakoekysymyksiä Osa aikaisempien vuosien valintakoekysymyksistä löytyy yliopiston verkkosivuilta osoitteesta fi/for/prospective/admissions/examinations/ eq. Jos koekysymyksiä ei ole julkaistu, julkaisuun ei ole saatu lupaa kokeen laatijoilta. Valintakoekirjat Valintakoekirjat tai verkkomateriaali on kerrottu jokaisen ohjelman/pääaineen esittelyn kohdalla. Valintakoekirjoja voi tiedustella kirjastoista ja kirjakaupoista. Hallintotieteiden valintakoekirjan voi myös tilata yliopiston julkaisupalveluista: > Hallintotieteet. Mitä valintakokeissa tulee olla mukana Opiskelijavalinnan tulokset Kaikkien syksyllä 0 alkavien koulutusten valintojen tulokset julkistetaan viimeistään.7.0. Tieto valinnan tuloksesta toimitetaan postitse kaikille valintakokeissa olleille. Lisäksi sähköiseen Oma haku -palveluun kirjautuneet hakijat voivat tarkastaa oman tuloksensa verkossa. Teknillisen alan yhteisvalinnan ja kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan tulokset julkistetaan.7.0. Muiden Vaasan yliopiston valintojen tulokset julkaistaan heti niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään.7.0. Hakijalla tulee olla kokeessa mukana kirjoitusvälineet (ei kuitenkaan esim. kynäpussia) ja valokuvalla varustettu henkilöllisyystodistus. Teknillisen alan yhteisvalinnan kokeessa mukana saa olla laskin. Eväiden tuonti valintakoesaliin on kielletty, ellei hakija ole pyytänyt siihen kirjallisesti lupaa ennen valintakoetta, ks. erityisjärjestelyt valintakokeessa. Myös sähköisten viestimien, kuten matkapuhelimien, tuominen koesaleihin on kielletty. Erityisjärjestelyt valintakokeessa Mikäli valintakokeeseen osallistuja tarvitsee erityisjärjestelyjä (esim. lisäaikaa, irtopöydän, valintakoekysymykset pistekirjoituksella) hänen tulee esittää erityisjärjestelypyyntönsä kirjallisesti viimeistään 9.. Pyynnössä on ilmettävä millaisia järjestelyjä hakija tarvitsee ja liitteenä tulee lisäksi olla lääkärintodistus tai muun asiantuntijan antama vastaava selvitys, joka osoittaa erityisjärjestelyjen tarpeen. Hakijan on ilmoitettava jo hakuvaiheessa, mikäli hän tarvitsee terveyssyistä valintakokeen aikana välipalan tai lääkitystä. Erityisjärjestelyjä tarvitsevan hakijan on suoritettava valintakokeensa Vaasassa. Kauppatieteellisen ja teknillisen alan yhteisvalinnoissa hakevat erityisjärjestelyjä tarvitsevat ottavat yhteyttä siihen yliopistoon, jossa tekevät valintakokeensa. Oikaisupyyntö Yliopiston opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua yliopistolta päivän kuluessa tuloksen ilmoittamisesta (tarkka määräaika ilmoitetaan tuloskirjeessä). Hakijalla on oikeus nähdä koepaperinsa ja tarkistaa todistuspisteensä mainittujen päivän aikana Vaasan yliopiston hakijapalveluissa, Luotsi-rakennuksessa, Wolffintie. Yhden korkeakoulupaikan säännös Opiskelijaksi hyväksytty voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan saman lukukauden aikana alkavasta koulutuksesta. Korkeakoulututkintoja ovat yliopistojen alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Säännös koskee ainoastaan valtakunnallisessa yhteishaussa mukana olevia koulutuksia (mukaan lukien Maanpuolustuskorkeakoulu). Yliopistojen erillisvalinnat ja ammattikorkeakoulujen vieraskielinen aikuiskoulutus, vieraskieliset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, ESRrahoitteiset koulutukset ja työvoimapoliittiset koulutukset jäävät säännöksen ulkopuolelle. Myös yhteishakujen ulkopuolisiin koulutuksiin hyväksyttyjen tulee ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta. Näihin koulutuksiin hyväksytyille hakijoille ei ole jonotusmahdollisuutta. Opiskelupaikan vastaanottaminen Kaikkien viimeistään.7.0 hyväksyttyjen on otettava opiskelupaikka vastaan klo 6. mennessä Oma haku -palvelun kautta (vain kirjautuneet hakijat) tai toimitettava allekirjoitettu opiskelupaikan vastaanottolomake siihen korkeakouluun, josta ottaa opiskelupaikan vastaan. Huolehdi, että ilmoitus on perillä määräaikana siinä korkeakoulussa, josta otat opiskelupaikan vastaan. Muuten menetät opiskelupaikkasi. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Jos olet hakenut useaan korkeakoulupaikkaan, selvitä valintojen tulokset kaikista hakemistasi paikoista ennen ilmoituksen palauttamista. Palauta vastaanottamisilmoitus vasta kun olet varma asiasta. Muista kuitenkin, että määräajan jälkeen tulleita ilmoituksia ei huomioida. Huomaathan, että ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haetaan syksystä 0 lähtien korkeakoulujen yhteisessä yhteishaussa. Korkeakoulut voivat syksyn 0 yhteishausta lähtien halutessaan varata aloituspaikkoja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevaksi ei katsota henkilöä, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon suomalaisessa korkeakoulussa. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevana ei myöskään pidetä korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan syksyllä 0 tai sen jälkeen alkavasta koulutuksesta vastaanottanutta henkilöä. Jonotus Hyväksymispäivämäärästä riippuu, voitko jäädä jonottamaan toista opiskelupaikkaa, johon olet jäänyt varasijalle. Voit jonottaa vain jos sinut on hyväksytty viimeistään.7.0. Jonotus on voimassa.8.0 saakka. Jos sinut hyväksytään siihen mennessä paikkaan, jota olet jonottanut, siitä tulee lopullinen opiskelupaikkasi. Muutoin lopulliseksi opiskelupaikaksesi tulee koulutus, jonka olet ilmoittanut vastaanottavasi siinä tapauksessa, ettet pääse jonottamaasi koulutukseen. Voit jonottaa vain yhteen paikkaan, eikä jonotuskohdetta voi vaihtaa. Voit kuitenkin luopua jonotuksesta, jos sinua ei ole hyväksytty jonottamaasi opiskelupaikkaan. HUOM! Kaikkiin yliopistoissa järjestettäviin koulutuksiin ei voi jonottaa. Jos et ole varma, voitko jonottaa haluamaasi koulutukseen, varmista se kyseisestä yliopistosta ennen vastaanottamisilmoituksen jättämistä. Erillisvalinnoissa jonotuskäytäntö ei ole voimassa. Ammattikorkeakoulujen yhteishaussa ja joillakin aloilla yliopistoissa käytössä olevissa yhteishauissa ja -valinnoissa joudut asettamaan koulutukset suosituimmuusjärjestykseen jo hakuvaiheessa. Hakutoivejärjestystä ei voi muuttaa hakuajan päättymisen jälkeen, eikä jonotuskohteeksi voi merkitä kuin ylempänä hakutoiveena olleen koulutuksen.

9 Kaikille tai sen jälkeen hyväksytyille korkeakoulut ilmoittavat, milloin opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on viimeistään palautettava. Näillä hakijoilla ei ole oikeutta jonottaa toista paikkaa. Huom! Keväällä alkaviin koulutuksiin ei voi jonottaa. Opiskelupaikan vastaanottamistiedon muuttamisen perusteet Opiskelupaikan vastaanottamistietoa voidaan muuttaa vain silloin, jos hakija on saanut korkeakoulusta virheellistä tai puutteellista tietoa, ennen kuin hän on ottanut opiskelupaikan vastaan. Tällöin hakija tekee kirjallisen korjauspyynnön perusteluineen siihen korkeakouluun, josta hän on ottanut opiskelupaikan vastaan. Säännöksen toteutuksessa käytettävät rekisterit Yhden korkeakoulupaikan säännöksen toteutumista seurataan yliopistojen hakija- ja opiskeluoikeusrekisterin (HAREK) sekä ammattikorkeakoulujen hakija- ja opiskelupaikkarekisterin (AMKOREK) avulla. Rekistereitä ylläpitää Opetushallitus. Hakijalla on oikeus tarkastaa häntä koskevat rekistereihin tallennetut tiedot. Pyyntö on tehtävä kirjallisesti. Hakija tai opiskelijaksi hyväksytty voi tarkastaa itseään koskevat tiedot siitä korkeakoulusta, johon hän on hakenut tai tullut valituksi. Mikäli hakija on hakenut useampaan kuin yhteen korkeakouluun, hän voi tarkastaa tietonsa rekisterinpitäjältä (Opetushallitukselta). Rekistereistä voidaan luovuttaa tietoja opetusviranomaisille, Tilastokeskukselle, Kansaneläkelaitokselle, työvoimaviranomaisille ja opiskelijaterveydenhuollon järjestäjille. Sen lisäksi rekisterinpitäjä voi rekisteristä luovuttaa hakijan suostumuksella nimi- ja osoitetietoja myös koulutusta koskevaa tiedottamista ja markkinointia varten. Henkilötietojen käsittelyä koskevaa tietoa löytyy tietosuojavaltuutetun verkkosivuilta ( Lisätietoja Ammattikorkeakoulut ja yliopistot Opetushallitus p Opintojen aloittaminen Opintojen alussa järjestetään sekä yhteisiä että koulutusala- ja oppiainekohtaisia tiedotustilaisuuksia, joissa esitellään yliopisto ja opintojen aloittamiseen liittyvät asiat. Näiden ns. orientaatiopäivien aikana opiskelijat jaetaan myös tuutoreiden ohjaamiin pienryhmiin. Tuutori on tehtäväänsä koulutettu saman koulutusalan vanhempi opiskelija, joka auttaa uusia opiskelijoita opiskeluympäristöön, yliopistoyhteisöön ja muihin opiskelijoihin tutustumisessa sekä ohjaa opintojen aloittamiseen ja opiskeluprosessiin liittyvissä asioissa. Ilmoittautuminen Opiskelemaan hyväksyttyjen tulee ennen opintojen aloittamista ilmoittautua yliopistoon. Tarkat ohjeet yliopistoon ilmoittautumisesta lähetetään hyväksymiskirjeen mukana. Ilmoittautuminen on tehtävä yliopiston ilmoittamalla tavalla määräaikaan mennessä. Opintoneuvonta Tutkintokohtaista neuvontaa antavat oman koulutusalan opintoneuvonnasta vastaavat henkilöt sekä oppiaineiden opettajat. Opiskelija- ja hakijapalvelut tarjoaa mm. yleistä opintoneuvontaa, kansliapalveluita, opintotukineuvontaa ja uraohjausta. Yksityiskohtaiset tiedot tutkintojen rakenteesta, aineyhdistelmistä, opintojen kulusta jne. löytyvät opinto-oppaista. Uudet opiskelijat saavat painetun opinto-oppaan opintojen alkaessa. Oppaat löytyvät myös osoitteesta opiskelijat > opiskelumateriaalit > opinto-oppaat. Opintoihin ja hakemiseen liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä yliopiston hakijapalveluihin sekä tiedekuntien opintoneuvontaan. Katso yhteystiedot yliopiston verkkosivuilta > opiskelun neuvonta- ja tulipalvelut > opintoneuvonnan yhteystiedot. Opintotuki Opintotukea voidaan myöntää oppilaitokseen hyväksytylle, päätoimisesti opiskelevalle ja taloudellisen tuen tarpeessa olevalle opiskelijalle. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Kun opiskelija on valittu suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, joiden yhteenlaskettu laajuus on 00 opintopistettä, enimmäistukiaika on kuukautta. Tuki myönnetään ensin alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Kaikkien korkeakouluopintojen enimmäistukiaika on yhteensä 70 kuukautta. Opiskelijoiden kaikki opintotukiasiat käsitellään Vaasan yliopiston opintotukipalveluissa. Lisätietoja opintotuesta Ylioppilaskunta Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan jäseniä ovat kaikki Vaasan yliopistossa perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Jäsenyyden merkkinä on opiskelijakortti, jolla saa etuuksia mm. VR:ltä, Matkahuollosta, ruokaloista, monista vaasalaisista liikkeistä sekä kulttuuritapahtumista. Ylioppilaskunta toimii jäsentensä yhdyssiteenä ja äänitorvena niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla ja edistää opiskelijoiden sosiaalipoliittista ja koulutuspoliittista asemaa. Lisätietoja ylioppilaskunnasta löytyy osoitteesta Yliopisto ei peri opiskelijoilta lukukausimaksuja. Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksuohjeet ilmoitetaan hyväksymiskirjeessä. 6 7

10 Maisterivalinnat Tässä valintaoppaassa esiteltyjen valintojen lisäksi Vaasan yliopiston kaikkiin tiedekuntiin voi hakea tutkinto-opiskelijaksi aikaisemman korkeakoulututkinnon perusteella ilman valintakokeita. Tällöin opiskeluoikeus myönnetään pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon. Valinta perustuu hakijan aikaisempiin korkeakoulutasoisiin tutkintoihin ja opintoihin. Suomenkielisten maisteriohjelmien hausta julkaistaan oma valintaopas, jonka voi tilata hakijapalveluista tai sivulta fi/hakijat. Kansainvälisistä, englanninkielisistä maisteriohjelmista saa lisätietoa esim. sivuilta Haku maisteriopintoihin tapahtuu sähköisesti osoitteessa kohdassa yliopistokohtaiset erillisvalinnat ja VY:n maisterivalinta. Hakuaika on klo 6.. Englanninkielisten maisteriohjelmien hakuaika on Yhteystietoja Kysymykset valintaprosessista, valintakokeista ja opiskelun aloittamisesta: Vaasan yliopisto Hakijapalvelut PL Vaasa Käyntiosoite Wolffintie, Luotsi-rakennus, 600 Vaasa p , Kysymykset eri alojen opinnoista ja koulutustarjonnasta (sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@uva.fi) Filosofinen tiedekunta, hallintotieteet Opintopäällikkö Marja Vettenranta p Filosofinen tiedekunta, humanistinen koulutusala Opintopäällikkö Eija Heinonen-Özdemir p Kauppatieteellinen tiedekunta Koordinaattori Miia-Leena Mikkilä p Teknillinen tiedekunta Amanuenssi Kati Kangasniemi p Opintopäällikkö Helena Varmajoki p Paperihakulomakkeen tilaukset ja yhteishakuun liittyvät kysymykset Valtakunnallinen yliopistohaun neuvontapalvelu Opetushallitus PL Helsinki yliopistohaku@oph.fi p

11 Filosofinen tiedekunta Hallintotieteet Bloggaaja: Laura Ryymin Hallintotieteet,. vsk Hallintotieteiden opiskelu on kaikkea muuta kuin harmaata ja hankalaa. Vantaalainen Laura hyppäsi helsinkiläisestä ammattikorkeakoulusta punaisiin haalareihin ja lukee nyt pääaineenaan julkisoikeutta Vaasan yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Lue Lauran blogia Hallarin haalareissa: uva.fi/blogit Filosofisessa tiedekunnassa on kaksi koulutusalaa: hallintotieteet sekä humanistiselta koulutusalalta kielet ja viestintä. Tiedekunnassa voi siis suorittaa sekä hallintotieteiden että humanistisen alan alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot. Koulutusaloille on oma opiskelijavalinta. Hallintotieteiden ydinosaamisalueita ovat hallinnon ja palveluiden järjestelmät, niiden johtaminen, oikeudellinen sääntely ja yhteiskunnan eri toimintojen kehittäminen. Opiskelemalla hallintotieteitä saa vankat perustiedot hallinnosta ja palveluista, valmiudet näitä koskevan tieteellisen tiedon omaksumiseen ja tuottamiseen sekä vaativissa työtehtävissä tarvittavat kieli- ja viestintätaidot. Kielten opiskelu ja tutkimus painottuvat enemmän nykykieliin ja tämän päivän kielenkäyttöön, vähemmän kielihistoriaan. Kielten ja viestinnän koulutus on keskittynyt opetuksessaan ja tutkimuksessaan kääntämiseen, ammattikieliin, monikielisyyteen ja kielikylpyyn, kielialueiden kirjallisuuteen ja kulttuuriin sekä multimedia- ja tietoverkkopainotteiseen viestintään. Hallintotieteet Tiedekunnassa voi suorittaa yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoihin kuuluvat tutkintoasetuksen 79/00 mukaiset hallintotieteiden kandidaatin ja hallintotieteiden maisterin tutkinnot. Koulutamme uuden polven hallinto-osaajia valtion, kuntien, kolmannen sektorin ja yritysten palvelukseen vastaamaan vaativista hallintotehtävistä sekä hyvinvointipalveluiden tilaamisesta ja tuottamisesta. Koulutuksen tutkimuksellisena perustana ovat hallintotieteet hallintoa ja julkista toimintaa tutkivina yhteiskuntatieteinä. Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot Opiskelijavalinnassa opiskelija saa opiskeluoikeuden sekä kandidaatin että maisterin tutkintoihin. Ensin suoritetaan laaja-alainen kandidaatin tutkinto. Kandidaatin tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa vuodessa. Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot sisältävät kaikille yhteisiä opintoja, pääaineopintoja, kieli- ja viestintäopintoja sekä yhden tai useamman oppiaineen muodostamia opintokokonaisuuksia. Kandidaatin tutkintoon sisältyy myös liiketoimintaosaamis- ja kansainvälistymisosiot. Sekä kandidaatin että maisterin tutkintorakenteet ovat joustavia ja opiskelija voi omilla valinnoilla suunnata tutkintoaan eri alueille, kuten kauppatieteisiin, kieliopintoihin, viestintään jne. Tutkintoihin sisällytettäviä opintoja voi suorittaa myös muissa yliopistoissa sekä kotimaassa että monissa ulkomaisissa yhteistyöyliopistoissa. Opintojen rakenne Hallintotieteet Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto (80 op) Hallintotieteiden perusopinnot Pääaineen aineopinnot Kieli- ja viestintäopinnot Orientoivat ja yleisopinnot Sivuaineopinnot Hallintotieteiden maisterin tutkinto (0 op) Pääaineen syventävät opinnot Kieli- ja viestintäopinnot Vapaasti valittavat opinnot 0

12 Hallintotieteet Hallintotieteiden kandidaatit sijoittuvat julkisten ja yksityisten organisaatioiden monitasoisiin akateemista koulutusta edellyttäviin asiantuntijatehtäviin. Suoritettuaan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon opiskelija tunnistaa hallintotieteiden keskeisiä teorioita ja julkista toimintaa, johtamista sekä rakenteita avaavia käsitteitä ymmärtää yhteiskunnan alueellisia, oikeudellisia, taloudellisia ja hyvinvointia selittäviä ulottuvuuksia, osaa analysoida hallinnollisia ilmiöitä monesta näkökulmasta osaa soveltaa tutkimustietoa käytäntöön omaa riittävät tiedot ja taidot jatkaakseen opintojaan maisteriopinnoissa. Lisätietoja Kandidaatin tutkinto on suunniteltu siten, että se antaa tieteellisten ja teoreettisten valmiuksien lisäksi valmiudet käytännön hallintotoimintaan. Kandidaatin tutkinnon jälkeen voi edetä pääainepohjaiseen, kaksivuotiseen maisterin tutkintoon. Maisterin tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin. Valmistuneiden sijoittuminen Valtionhallinto on yksi merkittävä hallintotieteiden maistereiden työnantaja, mutta yhä useammat sijoittuvat valmistuttuaan myös kuntiin, kuntayhtymiin, kolmannelle sektorille järjestöihin ja yksityiselle sektorille. Myös kansainväliset tehtävät ovat muodostuneet merkittäväksi osaksi hallintotieteilijöiden urapolkua. Valmistuneiden hallintotieteiden maistereiden työtehtäviä ovat esimerkiksi yleishallinto-, tutkimus-, suunnittelu-, henkilöstöhallinto- ja kehittämistehtävät. Vaasan yliopiston sijoittumisselvitysten mukaan tehtävänimikkeitä ovat esim. hankekoordinaattori, projektitutkija/koordinaattori, palvelupäällikkö, henkilöstöpäällikkö, kouluttaja, ylitarkastaja, toimialapäällikkö, laatupäällikkö ja koulutussuunnittelija. Lisätietoja Pääaineiden esittely Hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon pääaineeksi voi valita aluetieteen, julkisjohtamisen, julkisoikeuden tai sosiaali- ja terveyshallintotieteen. Pääaine valitaan ensimmäisen vuoden yhteisten opintojen jälkeen. Kandidaatin tutkinnon jälkeen voi jatkaa pääainepohjaiseen hallintotieteiden maisterin tutkintoon. Pääaineet: aluetiede: julkisjohtaminen: administrative/studies/public_management julkisoikeus: sosiaali- ja terveyshallintotiede: health_management Pääainevalinnan ensisijaisena perusteena käytetään opiskelijan omaa esitystä. Opiskelijan on hakemuksessaan esitettävä kaksi pääainevaihtoehtoa; ensisijainen ja toissijainen. Mikäli johonkin pääaineeseen ilmoittautuu enemmän opiskelijoita kuin siihen voidaan ottaa, käytetään valintaperusteena opiskelijan omaa esitystä sekä opintomenestystä ja opintojen määrää. Lisätietoja administrative Pääaineen vahvistamisen jälkeen laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS. HOPSin tarkoituksena on hahmottaa opiskeluun käytettävää aikaa, selkiyttää opiskelun lähtökohtia ja päämääriä mitä opinnoiltaan odottaa, minkälaisista aihepiireistä tai asiakokonaisuuksista on kiinnostunut ja mihin mahdollisesti haluaa erikoistua. Aluetiede Aluetiede on soveltavaa maantiedettä, jossa tarkastellaan yhteiskunnan alueellista organisoitumista. Aluetieteen painopisteet ovat aluetalous ja aluekehittäminen. Aluetaloudessa korostuvat rakenteet ja toimijat. Aluerakenteita ovat esimerkiksi yhdyskunta- ja liikennejärjestelmät, toimijoita yritykset, organisaatiot ja ihmiset. Aluekehittämisessä perehdytään mm. kuntasuunnitteluun ja Euroopan Unionin aluepolitiikkaan. Aluetiede liikkuu monilla tasoilla alkaen paikallisyhteisöistä ja päätyen globaaleihin ilmiöihin. Aluetieteen jäsenyys valtakunnallisessa Rural Studies -verkostossa ( antaa mahdollisuuden erikoistua myös maaseudun kehityskysymysten asiantuntijaksi. Aluetieteen opetuksen kantavana ideana on teorian ja käytännön vuoropuhelu ja koko opintojen ajan kiinnitetään huomiota työelämävalmiuksien kehittämiseen. Suoritettuaan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon pääaineena aluetiede opiskelijalla on monipuolinen käsitys aluetalouden rakenteista ja toiminnasta sekä aluekehittämisen järjestelmistä ja käytännöistä. Hän osaa tulkita aluetieteellistä tutkimustietoa ja hallinnollisia dokumentteja sekä tuottaa suullisesti ja kirjallisesti yhteiskunnan alueelliseen ulottuvuuteen liittyviä sisältöjä. Aluetieteen maisteriopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle edellytykset työskennellä aluetalouden ja aluekehittämisen asiantuntijatehtävissä sekä kansallisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä. Aluetieteen maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija on perehtynyt aluetieteen teorioihin, niiden sovellutusmahdollisuuksiin sekä aluekehittämisen ammatillisiin käytäntöihin. Opiskelija hallitsee tutkivan oppimisen taidot ja hänellä on tieteelliset, menetelmälliset ja käytännön valmiudet tuottaa aluetalouteen ja aluekehittämiseen liittyvää uutta tietoa. Hän osaa soveltaa aluetieteellistä tietoa aluekehittämisen hankkeissa ja hallitsee ryhmätyötaidot. Opiskelija on lisäksi perehtynyt johonkin erikoisalaan, kuten maaseudun kehittämiseen, ympäristökysymyksiin, matkailuun, elinkeinojen ja yritysten kehittämiseen tai liikennejärjestelmiin. Aluetieteilijät työllistyvät kuntien, maakuntien ja valtion palvelukseen, mutta myös EU:n komissio ja muut kansainväliset organisaatiot ovat mahdollisia työnantajia, samoin kaupan, liikenteen ja matkailualan yritykset. Julkisjohtaminen Julkisjohtaminen syventyy oppiaineena organisaatioiden, johtamisen ja esimiestyön kysymyksiin. Julkisjohtamisesta valmistuneet sijoittuvat esimiestehtäviin ja vaativiin asiantuntijatehtäviin valtiolla, kunnissa, kansainvälisissä organisaatioissa, järjestöissä ja yrityksissä. Julkisjohtamisen opinnoissa opiskelijat saavat kattavat valmiudet ymmärtää, tehdä ja käyttää tieteellistä tutkimusta ja sen tuloksia valitsemallaan uralla. Opetuksessa lomittuvat suomen ja englannin kieli, mikä antaa hyvät valmiudet toimia kansainvälisissä tehtävissä. Pedagogisen perustan ohjelmille antaa omaksumamme moderni käsitys oppimisesta opiskelijalähtöisenä ja ongelmakeskeisenä tapahtumana. Tutkivan oppimisen menetelmä opetuksessa tukee opiskelijoiden omatoimisuutta ja vastuunottoa omasta opiskelusta. Osa pääaineopiskelijoista tulee muista kulttuureista, joten opiskeluympäristö on aidosti kansainvälinen ja monikulttuurinen. Julkisjohtamisen kandidaattiopinnoissa painottuvat esimiestyön, johtamisen ja hallintotyön perusvalmiudet. Erityisesti opiskelija osaa hallita erilaisia muutostilanteita, tunnistaa ja etsiä ratkaisuja johtamisen eettisiin haasteisiin sekä löytää keinoja tehokkaaseen toimintaan monikulttuurisissa ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä äidinkielellään ja englanniksi. Opiskelija osaa myös soveltaa itsenäisesti kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusotteita, sekä analysoida kansallisia ja kansainvälisiä aineistoja. Muiden maiden käytäntöjen ja johtamistapojen oppimista opiskelijat voivat tukea hyvien opiskelijavaihtomahdollisuuksien ja oppiaineen kansainvälisten verkostojen kautta. Suoritettuaan julkisjohtamisen maisteriopinnot, opiskelija osaa uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen perustuen

13 Hallintotieteet keskeiset julkisen sektorin johtamistavat ja esimiestyön sekä tunnistaa niihin liittyvät haasteet ja vaihtoehtoiset ratkaisumallit. Opiskelija tuntee palvelujen tuottamisen strategia- ja laatukysymykset, päätöksenteon tavat ja tyylit sekä asiantuntijoiden, henkilöstön ja talouden johtamisen ajankohtaiset teemat. Johtamisosaamisensa profiilin opiskelija rakentaa omien valintojen myötä, esimerkiksi pro gradu -tutkielman aiheen kautta. Julkisjohtamisen maisteriopinnot antavat hyvät valmiudet sijoittua johtamis- ja esimiestehtäviin ja vaativiin asiantuntijatehtäviin ministeriöissä, kansainvälisissä organisaatioissa (esim. EU, YK), valtion virastoissa, kunnissa ja myös järjestöjen ja yritysten vastaavissa tehtävissä. Julkisoikeus Moderni julkinen hallinto on oikeudellisesti säänneltyä toimintaa, mikä edellyttää hallintoon liittyvän juridiikan osaamista. Pääaineessa julkisoikeus käsitellään monipuolisesti julkisen hallinnon, erityisesti valtion ja kuntien päätöksentekoon ja menettelytapoihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Tarkastelun kohteena ovat julkisen vallan käyttö ja sen uudet muodot sekä yksilön oikeudet ja velvollisuudet. Päähuomio on hallinto-oikeudessa ja perus- ja ihmisoikeuksissa, mutta myös hallinnon erityisaloilla, kuten sosiaalioikeudessa ja kunnallisoikeudessa. Suoritettuaan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon pääaineessa julkisoikeus opiskelija osaa arvioida julkista toimintaa oikeudellisesta näkökulmasta ja osaa arvioida hallinnon asiakkaiden ja muiden osallistuvien oikeuksia ja julkisen vallan velvollisuuksia näitä kohtaan. Julkisoikeuden maisteriopinnoissa opiskelija erikoistuu joko julkistalouden juridiikkaan tai yleiseen hallintojuridiikkaan. Maisterin tutkinnossa syvennetään ja laajennetaan julkisoikeuden osaamista sekä perehdytään oppiaineen tutkimusaloihin ja niiden metodeihin. Julkisoikeuden maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija on erityisesti perehtynyt eurooppaoikeuden ja perus- ja ihmisoikeuksien asettamiin haasteisiin modernille hallinnolle. Hän osaa analysoida ja ratkaista hallinnollisia kysymyksiä oikeudellisesta näkökulmasta ja tuntee hallinnollisen toiminnan oikeudelliset rajat ja mahdollisuudet. Opiskelija hallitsee oikeustieteen metodit ja voi halutessaan suuntautua monitieteisiin lähestymistapoihin. Julkisoikeuden maisteriopinnot antavat hyvät valmiudet toimia julkisen hallinnon arvostetuissa akateemisissa asiantuntijatehtävissä. Tehtäväkuvia voivat olla esimerkiksi lainvalmisteluun liittyvät suunnittelutehtävät eri ministeriöissä sekä johto- ja asiantuntijatehtävät ministeriöissä, aluehallinnossa ja kunnallishallinnossa. Tehtävät olla yleishallinnollisia, kuten henkilöstöjohtaja ja -päällikkö, kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja -päällikkö tai johonkin erityisalaan kohdistuvia kuten julkisten hankintojen hankintapäällikkö ja -suunnittelija. Sosiaali- ja terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveyshallintotiede tarkastelee suomalaista yhteiskuntaa ja hallintoa hyvinvointijärjestelmien ja -palvelujen näkökulmasta. Pääaineopinnot koostuvat seuraavista teemoista: hyvinvointiyhteiskunta ja hyvinvointipalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelujen organisointi ja johtaminen sekä sosiaali- ja terveysjärjestelmien kompleksisten ongelmien ymmärtäminen ja hallinta. Hyvinvointiyhteiskunnan ja -palvelujen tarkastelussa perehdytään sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteiskunnallisiin taustoihin sekä palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen erityiskysymyksiin. Tarkastelunäkökulmana ovat sosiaali- ja terveyshallinto ja -politiikka. Organisoinnin ja johtamisen kysymyksiä avataan sosiaali- ja terveyspalvelujen erityiskysymysten kautta. Näitä ovat tulevaisuuden muutostarpeet, reformipolitiikka, sosiaali- ja terveysjohtamisen ammatilliset erityispiirteet sekä sosiaali- ja terveysyrittäjyyden ja -talouden reunaehdot. Tavoitteena on, että kandidaatin tutkinnon suorittaneet opiskelijat ymmärtävät sosiaali- ja terveysalan toimintajärjestelmän kokonaisuuden sisällön ja toimintatavat. Lisäksi he osaavat tulkita ja soveltaa sosiaali- ja terveysjohtamisen ja palvelutuotannon ajankohtaisia kysymyksiä käytännön toimintaan. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriopinnot painottavat opiskelijoiden analyyttisten ja luovien taitojen kehittymistä siten, että he ovat päteviä toimimaan vaativissa sosiaali- ja terveysalan asiantuntijatehtävissä. Oppiaineen maisteriopetuksen punaisena lankana on kompleksisuusajattelu ja kansalaisten osallistumista korostavat teoreettis-käytännölliset tarkastelut. Erityisesti pohditaan asiakkaiden ja potilaiden osallistumisen uusia malleja ja niiden soveltamisen mahdollisuuksia sekä arviointi-informaation tuottamista ja käyttöä osana hyvinvointiorganisaatioiden johtamista. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriopintojen suorittaminen antaa valmiudet sijoittua sosiaali- ja terveysalan sekä muiden julkisten, yksityisten ja vapaaehtoissektorin organisaatioiden monipuolisiin ja vaativiin asiantuntijatehtäviin. Tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi perusturvajohtaja, toiminnanjohtaja, henkilöstöpäällikkö, kehittämispäällikkö, johtava hoitaja tai projektikoordinaattori. Hakeminen Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin hyväksytään yhteensä 7 uutta opiskelijaa. Valinnassa opiskelija saa opiskeluoikeuden sekä kandidaatin että maisterin tutkintoihin. Pääaine valitaan ensimmäisen vuoden yhteisten opintojen jälkeen. HAKUAIKA Hakuaika alkaa.. ja päättyy tiistaina..0 klo 6.. Hakulomake Haku tapahtuu täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa Ennen kuin ryhdyt täyttämään hakulomaketta, lue hakemasi koulutuksen valintaperusteet huolellisesti. Hakukohteen tiedot Yliopisto: Vaasan yliopisto Valinta: Hallintotieteiden valinta Hakukohteet: Hallintotieteet Katso tarkemmat ohjeet oppaan alusta, kohdasta Sähköinen yhteishaku yliopistoihin. Mikäli hakija on suorittanut muun tutkinnon kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon (esim. International Baccalaureate tai European Baccalaureate-tutkinnon tai muun ulkomaisen tutkinnon), kopio tutkintotodistuksesta on toimitettava Vaasan yliopiston hakijapalveluihin hakulomakkeen täyttämisen jälkeen. Myös ennen vuotta 990 ylioppilastutkinnon suorittaneet toimittavat yliopistolle kopion tutkintotodistuksestaan. Katso aikataulu todistusten palauttamisesta kohdasta Valintaoppaat ja hakulomakkeet. Liitteet toimitetaan Vaasan yliopiston hakijapalveluihin, PL 700, Wolffintie, 60 Vaasa. Vuonna 990 tai sen jälkeen suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneen hakijan ylioppilastutkinnon tiedot saadaan suoraan valtakunnallisesta rekisteristä, eikä liitteitä tarvitse lähettää. IB-tutkinnon 0 suorittavat Yliopistoon voivat hakea myös IB-tutkinnon vuonna 0 suorittavat. Tällaisen hakijan on toimitettava Vaasan yliopiston hakijapalveluihin kopio koulun antamasta IB-päättötodistuksesta. Lopullinen valinta ratkeaa kuitenkin vasta tutkintotodistuksen saamisen jälkeen. Mikäli lopullinen tutkintotodistus poikkeaa koulun antamasta IB-päättötodistuksesta, on siitä toimitettava jäljennös hakijapalveluihin välittömästi kun se on saatu. Alkuperäinen todistus tarkistetaan heti opintojen alkaessa.

14 Valinnan pisteytys Valinnassa voi saada enintään 0 pistettä, joista enintään 60 pistettä todistuksesta ja enintään 60 pistettä valintakokeesta. Todistuspisteet Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan enintään 60 pistettä seuraavasti:. Äidinkieli. Reaali tai jokin reaaliaineen koe. Kaksi muuta hakijalle parhaat pisteet tuottavaa koetta (voivat olla myös muita reaaliaineiden kokeita) IB-, EB- ja Reifeprüfung-tutkinnon todistus rinnastetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon opetusministeriön suosituksen mukaisesti (ks. taulukko oppaan alussa). IB-tutkinnon suorittavat, katso s.. Äidinkieli, Reaali, Ainereaalikokeet, Laajan/ Pitkän oppimäärän kokeet, A-kielet Lyhyen/Keskipitkän oppimäärän kokeet, B-kielet Laudatur Valintakoe Hakemuksensa määräaikaan mennessä jättänyt hakija voi osallistua valintakokeeseen. Erillistä kutsua ei lähetetä. Valintakokeesta voi saada enintään 60 pistettä. Koe muodostuu essee- ja monivalintakysymyksistä sekä määrittelytehtävistä. Hallintotieteiden valintakoe perustuu kirjaan: Hyyryläinen, Esa (toim.) (0): Näkökulmia hallintotieteisiin. Vaasan yliopiston julkaisuja. Opetusjulkaisuja 6, Hallintotieteet. (Teos on saatavilla sähköisenä versiona yliopiston julkaisutietokannasta, orders/database > Hallintotieteet. Sen voi tilata myös painettuna saman osoitteen kautta.) Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon valintakokeet järjestetään Hallintotieteet temäärän perusteella. Parhaiten menestyneitä hakijoita valitaan yhteispistemäärän perusteella enintään 7. Mikäli saman pistemäärän saavuttaneita hakijoita on useita, järjestyksen ratkaisee valintakokeessa saavutettu pistemäärä. ) Valintakokeeseen perustuva valinta Hakijat, jotka eivät tule valituiksi ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella, asetetaan uuteen paremmuusjärjestykseen pelkän valintakokeen pistemäärän perusteella. Tästä ryhmästä valitaan hakijoita valintakokeen perusteella vähintään 8. Tässä valintaryhmässä valituksi tuleminen edellyttää pääsääntöisesti, että hakija saavuttaa vähintään puolet valintakokeen maksimipistemäärästä. Hakijat, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon, otetaan huomioon molemmissa valintaryhmissä. Ensin täytetään ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen perusteella valittavien sisäänottomäärä (ryhmä ). Sen jälkeen valitaan valintakokeessa parhaiten menestyneet hakijat (ryhmä ). Eximia cum laude approbatur Magna cum laude approbatur Cum laude approbatur perjantaina klo 6 Valintakoetilaisuuksia järjestetään Vaasan lisäksi Tampereella, Espoossa ja Oulussa. Hakija ilmoittaa haluamansa koepaikkakunnan sähköisellä hakulomakkeella. Katso valintakoepaikkojen osoitteet ja koeohjeet oppaan alusta. Mikäli hallintotieteiden hakukohteeseen hyväksytty opiskelija peruuttaa opiskelupaikkansa, lähetetään varasijakirje valintaryhmässä seuraavana olevalle hakijalle riippumatta siitä, kummassa valintaryhmässä peruuttanut on tullut hyväksytyksi. Avoimen yliopiston väylät Lubenter approbatur Valintamenettely Haku hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin Approbatur Hakijat valitaan joko ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän (noin 0 %) tai pelkän valintakoepistemäärän (noin 0 %) perusteella. Hakijat, jotka eivät ole suorittaneet ylioppilastutkintoa, valitaan valintaryhmästä. ) Ylioppilastutkintotodistukseen ja valintakokeeseen perustuva valinta Hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen ylioppilastutkintotodistuksesta ja valintakokeesta saadun yhteispis- Avoimen yliopiston opintojen perusteella voi hakea yliopistoon kahta väylää pitkin: Avoimen väylä on tarkoitettu niille, joilla ei ole aikaisempaa yliopistotutkintoa tai varsinaisen opiskelijan opiskeluoikeutta toisessa yliopistossa. Väylä koskee ainoastaan opiskelijoita, jotka suorittavat Etelä-Pohjanmaan opistossa Ilmajoella avoimen yliopiston opintoja ja jotka tähtäävät hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon pääaineessa julkisjohtaminen. Hallintotieteiden maisterin tutkinto-oikeutta voi hakea erillisvalinnassa kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen. 6 7

15 Hallintotieteet Hakumenettely ja hakulomakkeen liitteet Hakuaika alkaa.. ja päättyy 8..0 klo 6.. Opiskelijaksi avoimen yliopiston väylän kautta haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa kohdassa yliopistokohtaiset erillisvalinnat > VY:n avoimen yliopiston väylä. Väylässä on jatkuva haku, eli opiskeluoikeutta voi hakea heti, kun kaikki vaadittavat opinnot on suoritettu. Hakija täyttää erillisen paperihakulomakkeen, joka löytyy sivulta avoimen_vayla hakulomake.pdf. Hakemukseen tulee liittää seuraavat asiakirjat:. Tulostettu hakulomake. Alkuperäinen tai oikeaksi todistettu kopio avoimen yliopiston opintosuoritusotteesta, joissa mainitaan suoritettujen opintojaksojen nimet ja arvosanat.. Muista kuin Vaasan yliopiston opinnoista sisältökuvaukset esim. opinto-oppaista tai vastaavista, joista käy ilmi suoritusten taso, sisältö, laajuus, suoritustapa ja kirjallisuus.. Vapaamuotoinen perustelukirjoitelma opiskeluoikeuden hakemiselle. Liitteet tulee toimittaa hakuajan päättymiseen mennessä. Väylässä hakevat palauttavat liitteet hakulomakkeen mukana. Oikeaksi todistettu kopio on oppilaitoksen, notaarin tai kahden jäävittömän henkilön oikeaksi todistama kopio. Jäävittömällä henkilöllä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka ei ole lähisukulainen tai samassa taloudessa asuva kumppani. Valinnan tuloksista ilmoitetaan kirjallisesti kaikille hakijoille. Hakijalla, joka hakee hallintotieteisiin erillisvalinnassa, on oikeus hakea myös päävalinnassa (valintakoe). Valintaperusteet Avoimen yliopiston väylä Avoimen yliopiston väylässä voi hakea vain yhteen hakukohteeseen, eli hallintotieteiden pääaineeseen: aluetiede, julkisjohtaminen, julkisoikeus, sosiaali- ja terveyshallintotiede. Hakijalla tulee olla yhteensä 90 opintopisteen laajuiset yliopistotasoiset opinnot. Yhdessä oppiaineessa (suunniteltu pääaine) tulee olla noin 0 opintopisteen laajuiset opinnot. Pääaineopintojen tulee olla suoritettuna vähintään arvosanalla hyvät tiedot. Myös opintojen suorittamisajankohta sekä opintoihin käytetty aika otetaan huomioon. Lisäksi edellytetään, että hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon vaadittavat toisen kotimaisen ja vieraan kielen opinnot on pääosin suoritettu. HTK-tutkintoon vaaditaan äidinkielen, toisen kotimaisen sekä yhden vieraan kielen suullisen ja kirjallisen viestinnän opinnot (á op). Alkeis-/ täydennyskurssit eivät korvaa em. tutkintoon vaadittavia kieliopintoja. Hakijalla tulee olla myös muita opintoja, joiden tulee olla rakenteeltaan ja sisällöltään yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoon sopivia. Opiskelijavalinta tapahtuu aikaisempien opintojen perusteella harkinnanvaraisesti ilman valintakoetta. Hallintotieteisiin hyväksytään avoimen väylässä enintään opiskelijaa. Huomioon otetaan hakuajan päättymiseen mennessä rekisteröidyt opintosuoritukset. Opiskeluoikeutta myönnettäessä otetaan huomioon myös oppiaineen käytettävissä olevat opetusresurssit. Mikäli karsintaa joudutaan suorittamaan, valintaperusteina ovat opintomenestys ja opintojen laajuus sekä suoritetut kieliopinnot. Avoimen väylän kautta (väylä ) hyväksytyt opiskelijat saavat opiskeluoikeuden sekä hallintotieteiden kandidaatin että hallintotieteiden maisterin tutkintoihin. Avoimen yliopiston väylä Avoimen yliopiston väylä on koskee ainoastaan hakijoita, jotka suorittavat Etelä-Pohjanmaan opistossa Ilmajoella avoimen yliopiston opintoja ja jotka tähtäävät HTK-tutkintoon pääaineessa julkisjohtaminen. Väylässä on jatkuva haku. Hakijalla on oltava suoritettuna vähintään 70 op opintoja, joiden tulee sisältää kaikki hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot lukuun ottamatta julkisjohtamisen kandidaatintutkielmaa (0 op) sekä kypsyysnäytettä. Julkisjohtamisen pääaineopinnot tulee olla suoritettuna vähintään arvosanalla hyvät tiedot. Avoimen väylän kautta hyväksytyt opiskelijat saavat opiskeluoikeuden hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon. Hallintotieteiden maisterin tutkinto-oikeutta voi hakea erillisvalinnassa kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Lisätietoja hallintotieteiden avoimen yliopiston väylästä opintopäällikkö Marja Vettenranta p

16 Filosofinen tiedekunta Kielet ja viestintä Bloggaaja: Enni Yli-Hynnilä Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma,. vsk Kuortanelainen Enni raottaa opiskelijaelämän verhoa tuoreesta näkökulmasta. Toisen vuoden opiskelija on ehtinyt tutustua Fabriikin sokkeloihin ja jakaa mielellään neuvoja tulevillekin fukseille. Viestintää pääaineena lukeva Enni ehti viime vuoden aikana toimia muun muassa bilevastaavana ja kirjoittaa kirjan. Lue blogista, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan! Lue Ennin blogia Vineläinen säätää: uva.fi/blogit Kielten ja viestinnän tiedealue suuntautuu voimakkaasti kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen. Painoalat opetuksessa ja tutkimuksessa ovat ammattikielet, kielikylpy, kääntäminen ja kulttuurientuntemus. Kielten ja viestinnän koulutuksessa voi suorittaa humanistisen koulutusalan tutkintoihin kuuluvat tutkintoasetuksen 79/00 mukaiset humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot. Opiskelijat valitaan kandidaattiohjelmiin, joissa pääaine valitaan viimeistään ensimmäisen vuoden keväällä. Kandidaattiohjelmassa opiskelija suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon, joka on alempi korkeakoulututkinto. Kandidaattiohjelmiin valituille opiskelijoille myönnetään myös oikeus suorittaa maisterikoulutusohjelmassa filosofian maisterin tutkinnon, joka on ylempi korkeakoulututkinto. Maisterikoulutusohjelma valitaan toisen vuoden keväällä tai kolmantena vuonna. Humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 80 op. Tutkinto on kolmivuotinen ja se suoritetaan kandidaattiohjelmassa. Opinnot koostuvat kandidaattiohjelman yhteisistä opinnoista, pääaineen perus- ja aineopinnoista, sivuaineopinnoista, yleisopinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista sekä muista opinnoista. Opintoihin sisältyy myös liiketoimintaosaamiseen ja kansainvälistymiseen liittyviä opintoja. Kandidaattiohjelmien rakenteet, katso and_communication/bachelor/languages. Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 0 op. Tutkinto on kaksivuotinen ja se suoritetaan joko maisterikoulutusohjelmassa tai maisteriohjelmassa. Maisterikoulutusohjelmien ja maisteriohjelmien rakenteet, katso fi/fields/languages_and_communication/master/ languages_and_communication. Kielet ja viestintä Tutkinnon voi suorittaa seuraavissa koulutusohjelmissa ja pääaineissa: Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma (pääaineena suomenkielisillä ruotsin kieli, ruotsinkielisillä joko suomi toisena kotimaisena kielenä tai ruotsi äidinkielenä) Saksan kielen ja kirjallisuuden kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma (pääaineena viestintätieteet, nykysuomi tai englannin kieli) Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma (pääaineena ruotsin kieli) Sivuaineina voi edellä mainittujen pääaineiden lisäksi opiskella venäjän kieltä, ranskan kieltä, pohjoismaisia opintoja, terminologiaa ja teknistä viestintää, monikielisyyttä, kulttuurienvälistä viestintää sekä tulkkausta. Sivuaineiksi soveltuvat myös tiedekunnan tarjoamat muut oppiaineet (aluetiede, julkisjohtaminen, julkisoikeus, sosiaali- ja terveyshallintotiede sekä filosofia) sekä muiden tiedekuntien järjestämät oppiaineet. Myös muissa kotimaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintoja voi sisällyttää tutkintoon. Valmistuneiden sijoittuminen Koulutus antaa hyvän pohjan suuntautua moniin kielitaitoa ja viestinnän asiantuntemusta vaativiin tehtäviin, esim. kääntäjän, tulkin, kielenhuoltajan, tiedottajan, www-toimittajan, koulutussuunnittelijan, teknisen kirjoittajan tai mediasuunnittelijan työhön. Vaasan yliopiston sijoittumisselvitysten mukaan humanistisia tieteitä opiskelleiden työtehtävien nimikkeitä ovat olleet esim. viestintäpäällikkö, viestintäkoordinaattori, Communication Specialist, Head Coordinator, kv. koordinaattori, lehtori, kääntäjä, tekninen kirjoittaja, suunnittelija, projektipäällikkö, Designer, kielenhuoltaja, yliopettaja, Training Development Specialist, koulutussuunnittelija, mediaraportoija, ohjaaja, Resource Planner, toimittaja, Manager, tiedottaja, kehityspäällikkö, kielikouluttaja, myyntipäällikkö, 0

17 Kielet ja viestintä vientiassistentti, teknisen viestinnän asiantuntija, sisällön tuottaja, graafinen suunnittelija, toimituspäällikkö, tuotepäällikkö, tutkija, uutispäällikkö, viestintäkonsultti, User Interface Specialist, opintoneuvoja, informaatioarkkitehti, tietotekniikan tietokirjoittaja, multimediatuotteiden suunnittelija ja uusmediayrittäjä. Hakeminen Opiskelijat valitaan koulutusohjelmiin seuraavasti: Hakukohteet Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Saksan kielen ja kirjallisuuden kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisäänotto Samana vuonna voi hakea enintään kahteen kandidaattiohjelmaan. Kielikylpykoulutukseen hakemista ei oteta huomioon rajauksessa. Hakemuksessa on ilmoitettava sitova hakujärjestys, jonka perusteella hakija otetaan ensin huomioon täytettäessä ensisijaisesti haetun kandidaattiohjelman paikkoja ja sen jälkeen toissijaisesti haetussa kandidaattiohjelmassa HAKUAIKA Hakuaika alkaa.. ja päättyy tiistaina..0 klo 6.. Hakukohteen tiedot Yliopisto: Vaasan yliopisto Valinta: Humanistisen alan valinta Hakukohteet: Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma, Saksan kielen ja kirjallisuuden kandidaattiohjelma, Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. ja Yliopisto: Vaasan yliopisto Valinta: Kielikylpykoulutuksen valinta Hakukohde: Kielikylpykoulutus Katso tarkemmat ohjeet oppaan alusta, kohdasta Sähköinen yhteishaku yliopistoihin. Mikäli hakija on suorittanut muun kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon (esim. International Baccalaureate tai European Baccalaureate-tutkinnon tai muun ulkomaisen tutkinnon), kopio tutkintotodistuksesta on toimitettava Vaasan yliopiston hakijapalveluihin hakulomakkeen täyttämisen jälkeen. Myös ennen vuotta 990 ylioppilastutkinnon suorittaneet toimittavat yliopistolle kopion tutkintotodistuksestaan. Katso aikataulu todistusten palauttamisesta kohdasta Valintaoppaat ja hakulomakkeet. Liitteet toimitetaan Vaasan yliopiston hakijapalveluihin, PL 700, Wolffintie, 60 Vaasa. Vuonna 990 tai sen jälkeen suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneen hakijan ylioppilastutkinnon tiedot saadaan suoraan valtakunnallisesta rekisteristä, eikä liitteitä näin ollen tarvita. tötodistuksesta. Lopullinen valinta ratkeaa kuitenkin vasta tutkintotodistuksen saamisen jälkeen. Mikäli lopullinen tutkintotodistus poikkeaa koulun antamasta IB-päättötodistuksesta, on siitä toimitettava jäljennös hakijapalveluihin välittömästi kun se on saatu. Alkuperäinen todistus tarkistetaan heti opintojen alkaessa. Kandidaattiohjelmien esittely ja valintaperusteet Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Ohjelmassa perehdytään erikoisalaviestintään ja kääntämiseen. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai suomea toisena kotimaisena kielenä. Pääaine valitaan ensimmäisen lukuvuoden keväällä. Ilmoitus pääaineesta tehdään opintopäällikölle. Ohjelma koostuu mm. ohjelman yhteisistä opinnoista, pääaineen perus- ja aineopinnoista, toisen kotimaisen tai äidinkielen opinnoista sekä eri maisterikoulutusohjelmiin tai maisteriohjelmiin suuntaavista opinnoista. Ohjelma kouluttaa kotimaiset kielet hallitsevia kielen asiantuntijoita ja se vastaa kaksi- ja monikielisen julkishallinnon ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan. opiskelijalla on pääaineen vankka kielitaito ja kyky itsenäisesti kehittää edelleen kielitaitoaan. opiskelijalla on erikoisalaviestinnän ja kotimaisten kielten välisen kääntämisen perustaidot, ja hän pystyy analysoimaan kotimaisten kielten rakenteellisia erityispiirteitä kontrastiivisesti. opiskelija on vahvistanut suomalaisen ja pohjoismaisen yhteiskunta- ja kulttuurielämän tuntemustaan. opiskelijalle on kehittynyt kriittinen ajattelutapa, ja hänellä on valmiudet niin itsenäiseen työskentelyyn kuin vuorovaikutteiseen työskentelyyn eri ryhmissä ja yhteisöissä. opiskelijalla on työelämän edellyttämät liiketoimintaosaamisen perustaidot 6. opiskelija on opintojen ja mahdollisen opiskelijavaihdon kautta saanut valmiuksia toimia monikielisessä ja kansainvälisessä yhteiskunnassa 7. opiskelijalla on sellaiset teoreettiset tiedot ja käytännön taidot, että hän pystyy jatkamaan opintojaan maisteritasolla. Lisätietoa IB-tutkinnon 0 suorittavat Hakulomake Yliopistoon voivat hakea myös IB-tutkinnon vuonna 0 suorittavat. Tällaisen hakijan on toimitettava Vaasan yliopiston hakijapalveluihin kopio koulun antamasta IB-päät- Haku tapahtuu täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa

18 Valinnan pisteytys Valinnassa voi saada enintään 70 pistettä, joista enintään pistettä todistuksesta ja enintään pistettä valintakokeesta. Todistuspisteet Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan pisteitä enintään viidestä kokeesta (maks. p) Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma L E M C B A äidinkieli v. 007 tai sen jälkeen suoritettu äidinkielen koe v suoritettu äidinkielen koe ennen v.996 suoritettu äidinkielen koe toinen kotimainen kieli pitkän oppimäärän mukainen koe keskipitkän oppimäärän mukainen koe. vieras kieli pitkän oppimäärän mukainen koe keskipitkän tai lyhyen oppimäärän mukainen koe. vieras kieli pitkän oppimäärän mukainen koe keskipitkän tai lyhyen oppimäärän mukainen koe reaalikoe, ainereaali tai matematiikka (paras otetaan huomioon) ,, ,,,, 0, 0,,, 0, Vuonna 99 tai sitä ennen suoritetusta reaalikokeen, matematiikan, vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen laudatur-arvosanasta annetaan samat pisteet kuin eximia cum laude approbatur -arvosanasta. Valintakoe Valintakoe koostuu sekä sisältöä että kielitaitoa mittaavista osioista. Valintakokeesta voi saada enintään pistettä. Kokeeseen valmistaudutaan lukemalla verkkoaineisto. Valintakoeaineisto julkaistaan viimeistään..0 osoitteessa Valintakokeen kielitaitoa mittaavaan osioon ei ole erillistä valintakoekirjaa, vaan koe perustuu lukion oppimäärään tai vastaavaan. Valintakokeet järjestetään Valintakoetilaisuuksia järjestetään Vaasan lisäksi Tampereella, Espoossa ja Oulussa. Hakija ilmoittaa haluamansa koepaikkakunnan sähköisellä hakulomakkeella. Katso valintakoepaikkojen osoitteet ja koeohjeet oppaan alusta. Valintamenettely PERJANTAINA klo 6 Kandidaattiohjelmaan valitaan yhteensä uutta opiskelijaa. Ylioppilastutkintotodistuksen perusteella valitaan enintään parasta hakijaa (ks. todistuspistetaulukko). Ylioppilastutkintotodistusten perusteella valituille ilmoitetaan hyväksymisestä postitse viimeistään..0. Kaikki muut korkeakoulukelpoiset hakijat osallistuvat valintakokeeseen ilman eri kutsua. Ylioppilastutkintotodistuksen perusteella valittujen lisäksi ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella valitaan enintään 0 opiskelijaa pisteiden mukaisessa järjestyksessä. Mikäli saman yhteispistemäärän saavuttaneita hakijoita on useita, järjestyksen Kielet ja viestintä ratkaisee valintakokeen pistemäärä. Sen jälkeen pelkän valintakoepistemäärän perusteella valitaan vähintään 0 opiskelijaa. Varasijoilta hyväksyttävät valitaan pelkän valintakoepistemäärän perusteella. Saksan kielen ja kirjallisuuden kandidaattiohjelma Saksan kielen ja kirjallisuuden kandidaattiohjelma painottuu tämän päivän saksan kieleen ja kulttuuriin. Ohjelmassa kielitaidon parantamiseen tähtäävät opinnot yhdistyvät luontevasti maantuntemuksen, kulttuurin, kieli- ja käännöstieteen sekä kirjallisuustieteen sisältöihin. Opetus tapahtuu pääsääntöisesti saksan kielellä. Kandidaattiohjelma antaa vaadittavan pohjan filosofisen tiedekunnan humanistisen alan maisterikoulutusohjelmille. Kielen, kääntämisen, nykykirjallisuuden ja kulttuurin opinnot antavat teoreettisia ja käytännöllisiä valmiuksia toimia erilaisissa saksan kielen ja kulttuurin hyvää tuntemusta vaativissa tehtävissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, esimerkiksi yrityksissä, käännöstoimistoissa ja oppilaitoksissa. Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija. on kehittänyt saksan suullista ja kirjallista kielitaitoaan ja pystyy vaivattomasti kommunikoimaan saksan kielellä eri tilanteissa. osaa kääntää yleiskielisiä ja lyhyehköjä erikoisalan tekstejä ensisijaisesti saksasta äidinkieleen. on natiiviopettajien avulla ja mahdollisessa opiskelijavaihdossa vahvistanut tietämystään saksankielisten maiden historiasta, yhteiskunnasta ja kulttuurista. tuntee kieli- ja kirjallisuustieteen keskeisimmät käsitteet ja menetelmät sekä osaa käyttää niitä tarkoituksenmukaisella tavalla. osaa esitellä ja perustella tekemänsä ratkaisut sekä kriittisesti arvioida omia ja muiden tuotoksia 6. omaa alansa työtehtävissä vaadittavan teoreettisen ja käytännön perusosaamisen 7. omaa valmiudet syventää osaamistaan maisteriopinnoissa.

19 Lisätietoa: Valinnan pisteytys Valinnassa voi saada enintään 70 pistettä, joista enintään pistettä todistuksesta ja enintään pistettä valintakokeesta. Todistuspisteet Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan pisteitä enintään viidestä kokeesta (maks. p) Saksan kielen ja kirjallisuuden kandidaattiohjelma L E M C B A äidinkieli v. 007 tai sen jälkeen suoritettu äidinkielen koe v suoritettu äidinkielen koe ennen v.996 suoritettu äidinkielen koe saksan kieli pitkän oppimäärän mukainen koe keskipitkän tai lyhyen oppimäärän mukainen koe toinen kotimainen kieli pitkän oppimäärän mukainen koe keskipitkän tai lyhyen oppimäärän mukainen koe muu vieras kieli kuin saksa pitkän oppimäärän mukainen koe keskipitkän tai lyhyen oppimäärän mukainen koe reaalikoe, ainereaali tai matematiikka (paras otetaan huomioon) , 0, 0, 0, 0, Vuonna 99 tai sitä ennen suoritetusta reaalikokeen, matematiikan, vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen laudatur-arvosanasta annetaan samat pisteet kuin eximia cum laude approbatur -arvosanasta. Valintakoe Kaikki hakemuksensa määräaikaan mennessä jättäneet hakijat, jotka eivät ole tulleet valituksi suoraan todistuspisteiden perusteella, voivat osallistua valintakokeeseen. Valintakokeessa edellytetään saksan kielen keskeisen sanaston ja koulukieliopin hallintaa. Varsinaista valintakoekirjaa ei ole. Valintakokeesta voi saada enintään pistettä. Valintakokeet järjestetään Valintakoetilaisuuksia järjestetään Vaasan lisäksi Tampereella, Espoossa ja Oulussa. Hakija ilmoittaa haluamansa koepaikkakunnan sähköisellä hakulomakkeella. Katso valintakoepaikkojen osoitteet ja koeohjeet oppaan alusta. Valintamenettely PERJANTAINA klo 6 Kandidaattiohjelmaan valitaan yhteensä 0 uutta opiskelijaa. Ylioppilastutkintotodistuksen perusteella valitaan 6 parasta hakijaa (ks. todistuspistetaulukko). Ylioppilastutkintotodistusten perusteella valituille ilmoitetaan hyväksymisestä postitse viimeistään..0. Kaikki muut korkeakoulukelpoiset hakijat osallistuvat valintakokeeseen ilman eri kutsua. Ylioppilastutkintotodistuksen perusteella valittujen lisäksi ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella valitaan enintään opiskelijaa pisteiden mukaisessa järjestyksessä. Mikäli saman yhteispistemäärän saavuttaneita hakijoita on useita, järjestyksen ratkaisee valintakokeen pistemäärä. Sen jälkeen valitaan pelkän valintakoepistemäärän perusteella vähintään opiskelijaa. Varasijoilta hyväksyttävät valitaan pelkän valintakoepistemäärän perusteella. Kielet ja viestintä Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Koulutusohjelma tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tutkinnossaan yhdistää englannin, nykysuomen ja viestintätieteiden opintoja. Opiskelija valitsee pääaineekseen joko englannin kielen, nykysuomen tai viestintätieteet ensimmäisen vuoden keväällä. Opiskelija saa yleensä haluamansa oppiaineen (englannin kieli, nykysuomi tai viestintätieteet) pääaineekseen. Jos valintaa eri pääaineisiin joudutaan tekemään, käytetään valintaperusteena pääaineisiin viestintätieteet ja nykysuomi ensisijaisesti opintojakson Johdatus viestinnän tutkimukseen arvosanaa. Valintaperusteena pääaineeseen englannin kieli käytetään ensisijaisesti opintojakson Discourses of Spoken English arvosanaa. Toissijaisesti valintaperusteena kaikkiin pääaineisiin käytetään koulutusohjelman yhteisten opintojen arvosanaa. Koulutusohjelmassa tarkastellaan kriittisesti kielen ja viestinnän ilmiöitä monitieteisestä näkökulmasta. Ohjelmassa opiskellaan erikoisalaviestintää, diskurssintutkimusta, digitaalista viestintää, mediatutkimusta, teknistä viestintää, käännösviestintää ja kulttuurintutkimusta. Ohjelma koostuu kaikille yhteisistä opinnoista, pääaineittain eriytyvistä opinnoista ja eri maisterikoulutusohjelmiin tai maisteriohjelmiin suuntaavista opinnoista. Ohjelma antaa valmiuksia suuntautua monipuolisiin viestintäalan tehtäviin yrityksissä, julkishallinnossa ja erilaisissa muissa organisaatioissa. Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija. hallitsee kielen ja viestinnän tutkimuksen peruskäsitteet ja -teoriat. osaa analysoida kielen, viestinnän ja kulttuurin ilmiöitä sekä teoreettisesti että käytäntölähtöisesti. osaa hyödyntää digitaalisen viestinnän välineitä. kykenee toimimaan työelämässä oman alansa perustehtävissä ja soveltamaan alan tietämystä käytäntöön 6 7

20 8. omaa valmiudet syventää osaamistaan maisterivaiheessa valitsemassaan pääaineessa 6. osaa viestiä sujuvasti oman alansa edustajien ja alan ulkopuolisten kanssa suullisesti ja kirjallisesti suomeksi ja englanniksi 7. kykenee toimimaan ryhmässä erilaisten ihmisten kanssa ja tekemään kansainvälistä yhteistyötä. Lisätietoja Valinnan pisteytys Valinnassa voi saada enintään 0 pistettä, joista enintään 0 pistettä todistuksesta ja enintään 0 pistettä valintakokeesta. Todistuspisteet Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan pisteitä seuraavasti (maks. 0 p) Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma L E M C B A äidinkieli v. 007 tai sen jälkeen suoritettu äidinkielen koe v suoritettu äidinkielen koe ennen v.996 suoritettu äidinkielen koe englannin kieli pitkän oppimäärän mukainen koe keskipitkän tai lyhyen oppimäärän mukainen koe reaalikoe, ainereaali tai matematiikka (paras otetaan huomioon) toinen kotimainen kieli tai muu vieras kieli kuin englanti pitkän, keskipitkän tai lyhyen oppimäärän mukainen koe (paras otetaan huomioon),,,,, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, Vuonna 99 tai sitä ennen suoritetusta reaalikokeen, matematiikan, vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen laudatur-arvosanasta annetaan samat pisteet kuin eximia cum laude approbatur -arvosanasta. Valintakoe Kaikki hakemuksensa määräaikaan mennessä jättäneet hakijat voivat osallistua valintakokeeseen. Kokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Valintakoe koostuu tehtävistä, joiden avulla arvioidaan viestintävalmiuksia, englannin ja suomen kielen hallintaa, analyyttistä kykyä, tekstin tuottamisen taitoa ja kohderyhmän huomioonottamista. Kaikki ohjelmaan hakevat tekevät saman valintakokeen ja jokaiseen kokeen osioon on vastattava. Valintakokeesta voi saada enintään 0 pistettä. Valintakoeaineisto on saatavilla viimeistään..0 osoitteesta Valintakokeet järjestetään Valintakoetilaisuuksia järjestetään Vaasan lisäksi Tampereella, Espoossa ja Oulussa. Hakija ilmoittaa haluamansa koepaikkakunnan sähköisellä hakulomakkeella. Katso valintakoepaikkojen osoitteet ja koeohjeet oppaan alusta. Valintamenettely perjantaina klo 6 Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmaan valitaan yhteensä 7 uutta opiskelijaa. Uudet opiskelijat valitaan joko ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän (noin 0 % opiskelijoista) tai pelkän valintakoepistemäärän (noin 0 % opiskelijoista) perusteella. Ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella valitaan ensin enintään 8 opiskelijaa pisteiden mukaisessa järjestyksessä. Mikäli saman yhteispistemäärän saavuttaneita hakijoita on useita, järjestyksen ratkaisee valintakokeen pistemäärä. Sen jälkeen valitaan pelkän valintakoepistemäärän perusteella vähintään 7 opiskelijaa. Ylioppilastutkintotodistuksen pisteet: ks. todistuspistetaulukko. Varasijoilta hyväksyttävät valitaan pelkän valintakoepistemäärän mukaan. Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma Kielet ja viestintä Kielikylvyssä uusi kieli omaksutaan käyttämällä sitä luonnollisissa ja mielekkäissä kommunikaatiotilanteissa. Kielikylvyssä opettaja puhuu oppilaille vain opetettavaa kieltä, mutta ymmärtää myös oppilaiden äidinkieltä. Lapset saavat käyttää äidinkieltään, mutta heitä rohkaistaan uuden kielen aktiiviseen käyttöön. Opiskelijat valitaan suorittamaan filosofian maisterin tutkinnon (FM-tutkinto) kielikylpykoulutuksen koulutusohjelmassa, jossa pääaineena on ruotsin kieli. Koulutus järjestetään yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Kielikylpykoulutuksen koulutusohjemaan sisältyvät Vaasan yliopistossa suoritettavat ruotsin kielen perus-, aineja syventävät opinnot, monikielisyysopinnot, yleisopinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot. Lisäksi koulutusohjelman opiskelijat suorittavat sivuaineopintoina Åbo Akademissa opettajan pedagogiset opinnot sekä perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot. Koulutusohjelma antaa valmiudet toimia kielikylpyopettajana peruskoulussa, kelpoisuuden toimia peruskoulussa luokanopettajana ja kelpoisuuden toimia ruotsin kielen opettajana peruskoulussa ja lukiossa. Maisterin tutkinnon suoritettuaan. opiskelijalla on ruotsin kielen vankka kielitaito ja hän pystyy kommunikoimaan tilanteen vaatimalla tavalla erityyppisissä ammatillisissa ja sosiaalisissa tilanteissa. opiskelija on perehtynyt monikielisyyden, kielikylvyn ja ruotsi toisena kielenä alojen tutkimukseen 9