Valintaopas Urvalsguide

Transkriptio

1 Valintaopas 2015 Urvalsguide

2 Sisältö/Innehåll Hakijalle... Vaasan yliopisto... Koulutusalat ja tutkinnot... 6 Opiskelijaksi hakeminen Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin...10 Tärkeät päivämäärät vuoden 2015 opiskelijavalinnoissa...11 Valintaoppaat ja hakulomakkeet...12 Korkeakoulujen sähköinen yhteishaku...12 Valintakokeet...1 Opiskelijavalinnan tulokset...16 Opintojen aloittaminen...17 Maisterihaku...18 Yhteystietoja...19 Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella...5 Filosofiska fakulteten... 8 Språk och kommunikation... 8 Ansökning till studier...51 Elektronisk ansökan...52 Praktiska anvisningar för urvalsprovet...5 Urvalsprov...5 Presentation av kandidatprogram och urvalsgrunder...56 Poäng i urvalsprovet, Urvalsprov, Urvalsförfarande Kandidatprogrammet för de inhemska språken Kandidatprogrammet för tyska språket och kulturen Antagning på basis av studier vid öppna universitet...62 Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella...76 Muut erillishaut...76 IB- ja EB-tutkinnon suorittaneiden todistusvalinta, Haku kilpailumenestyksen perusteella, Ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet ja AICE-tutkinnon suorittaneet Kauppatieteellinen tiedekunta Kandidaattiohjelman ja pääaineiden esittely...82 Hakeminen...8 Valinnan pisteytys...8 Valintakoe...85 Valintamenettely...85 Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella.86 Filosofinen tiedekunta...20 Hallintotieteet Kandidaattiohjelman ja pääaineiden esittely...22 Hakeminen...25 Valinnan pisteytys...26 Valintakoe...27 Valintamenettely...27 Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella...28 Kielet ja viestintä... 0 Hakeminen...2 Kandidaattiohjelmien ja pääaineiden esittely...2 Valinnan pisteytys, Valintakoe, Valintamenettely. Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma Teknillinen tiedekunta... 6 Kauppatieteet Ohjelmien ja pääaineiden esittely...66 Hakeminen...67 Valinnan pisteytys...68 Valintakoe...68 Valintamenettely...69 Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella...69 Haku kilpailumenestyksen perusteella...70 Tekniikka Kandidaattiohjelman ja opintosuuntien esittely...72 Hakeminen...7 Valinnan pisteytys...7 Valintakoe...75 Valintamenettely...75 Liitteet Tilastotietoa kesän 201 opiskelijavalinnasta...88 Kartta yliopistoalueesta Vaasan yliopisto Postiosoite: PL 700, Vaasa Käyntiosoite: Wolffintie, Vaasa Puhelinvaihde: Toimitus: Vaasan yliopisto, Hakijapalvelut ja Viestintä Käännökset: Britta Klockars Taitto: Mari Ala-Mikkula Valokuvat: Vaasan yliopisto 2

3 Hakijalle Tässä valintaoppaassa kerrotaan Vaasan yliopiston vuoden 2015 opiskelijavalinnoista. Oppaasta löydät valintaperusteet ja ohjeet kevään yhteishaun hakumenettelystä hallintotieteiden, kielten ja viestinnän, kauppatieteiden ja tekniikan opintoihin. Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan kandidaatti- ja maisteriopintoihin haetaan kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa ja tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintoihin valtakunnallisessa diplomi-insinöörija arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnassa. Yhteisvalinnoissa hakevien kannattaa tutustua myös yhteisvalintojen omiin valintaoppaisiin. Hakeminen tapahtuu korkeakoulujen sähköisen yhteishakujärjestelmän kautta. Hakemukset tehdään osoitteessa Tässä oppaassa kerrotaan myös ns. erillishauista: Avoimen yliopiston opintoja riittävästi suorittaneet voivat hakea opiskeluoikeutta erillisessä haussa. Teknilliseen tiedekuntaan voivat erillishaun kautta hakea valtakunnallisissa matematiikka-, fysiikka- ja kemiakilpailuissa sekä Datatähtikilpailussa menestyneet sekä sellaiset diplomi-insinööriksi hakevat IB- ja EB-tutkinnon suorittaneet, jotka haluavat osallistua todistusvalintaan. Myös ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet ja AICE-tutkinnon suorittaneet hakevat tekniikan alan opiskeluoikeutta päävalintojen ulkopuolella. Ohjeet löytyvät kunkin koulutusalan tekstien lopusta. Opiskelijoita valitaan lisäksi maisterihaussa, jossa valinta perustuu opiskelijan aikaisemmin suorittamaan korkeakoulututkintoon. Maisterihausta julkaistaan oma valintaopas. opiskelijapalvelut edistävät opintoja ja valmistumista. Meiltä valmistuneet työllistyvät erinomaisesti. Yliopisto tekee yhteistyötä myös Vaasanseudun urheiluakatemian kanssa tarjoten mahdollisuuden yhdistää opiskelu huipulle tähtäävään urheiluun. Kaikki yliopiston toimipaikat ovat Palosaaren kaupunginosassa samalla kampusalueella. Opetus- ja tutkimustilojen lisäksi kampuksella sijaitsevat tekniikan tutkimus- ja opetuslaboratorio Technobothnia sekä viiden korkeakoulun yhteinen tiedekirjasto Tritonia. Vaasan yliopistoon voi tutustua lukemalla opiskelijablogeja osoitteesta sekä sosiaalisessa mediassa: Facebook.com/universityofvaasa Twitter.com/univaasa Youtube.com/universityofvaasa Instagram.com/univaasa Pinterest.com/univaasa Linkedin.com/company/university-of-vaasa ri kaupunkia. Yliopistossa opiskelevien terveydenhoidosta huolehtii Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS, jonka palveluita opiskelijat voivat käyttää lukukausien aikana. Vaasan seitsemässä korkeakouluyksikössä opiskelee noin opiskelijaa. Tarjolla on suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä koulutusohjelmia. Korkeakoulujen välinen sopimus joustavasta opiskeluoikeudesta antaa mahdollisuuden valita sivuaineopintoja muistakin korkeakouluista kuin Vaasan yliopistosta. Vaasassa toimivat korkeakouluyksiköt Vaasan yliopisto Åbo Akademi, Vasa Svenska handelshögskolan, Vasa Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Novia Helsingin yliopiston kaksikielinen juristikoulutus Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA, Aaltoyliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Vaasan yliopisto Vaasan yliopiston kampuksella yhdistyy merenrantapuisto, moderni arkkitehtuuri ja uudessa käytössä oleva tehdasmiljöö. Sijainti lähellä muita oppilaitoksia ja eläväistä kaupunkikeskustaa tarjoaa opiskelulle toimivat ja viihtyisät puitteet. Opiskelijoita on noin Suurin osa suorittaa perustutkintoa, jolloin ensin opiskellaan kandidaatin ja sitten maisterin tai diplomi-insinöörin tutkinto. Jatko-opiskelijat tähtäävät lisensiaatin tai tohtorin tutkintoihin. Kampuksella opiskelee myös avoimen yliopiston opiskelijoita. Vaasa opiskelukaupunkina Vaasa on sopivan kokoinen kaupunki, jossa kaikki tarvittava on lähellä. Asukkaita on noin ja luku on kasvussa. Vaasalaisista 70 % käyttää äidinkielenään suomea, 2 % ruotsia ja loput 7 % muita kieliä. Vaasassa toimivat yritykset tarjoavat opiskelijoille ja vastavalmistuneille mielenkiintoisia työmahdollisuuksia ja joustavan siirtymän työelämään opintojen päätyttyä. Hyödyllisiä linkkejä Yliopistossa voi opiskella hallintotieteitä, kauppatieteitä, kieliä ja viestintää sekä tekniikkaa kolmessa eri tiedekunnassa. Korkeakoulutusta on annettu jo yli 0 vuotta. Yliopiston strategiassa määriteltyjä painoaloja ovat Energia Johtaminen Monikielisyys Rahoitus Opiskelijamme ovat kiinnostuneita kansainvälisestä vaihdosta, ja yleensä kaikki halukkaat saavat vaihto-opiskelupaikan ulkomailta. Vaasaan hakeudutaan opiskelemaan mielellään muualta Euroopasta ja muista maanosista. Tiiviin opiskelija- ja opettajavaihdon sekä englanninkielisten koulutusohjelmien myötä kansainvälisyys on kampuksella arkipäivää. Opiskelijoista yli 00 on kotoisin ulkomailta. Tiivis opiskeluyhteisö, hyvä opintojen suunnittelu ja toimivat Vapaa-ajan viettoon Vaasassa on paljon vaihtoehtoja. Yliopistossa voi harrastaa monenlaista teatterista ultimateen ja osakunnista bänditoimintaan. Lisää vaihtoehtoja löytyy kaupungilta. Vaasan keskusta on helppo hahmottaa: kohtaamispaikat ovat tiiviisti torin, kaupungin sydämen, ympärillä. Vaasassa opiskelija-asuntoja vuokraa mm. Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS, jolla on erikokoisia asuntoja ympä- 5

4 Koulutusalat ja tutkinnot Vaasan yliopistossa voi suorittaa humanistisen, kauppatieteellisen, yhteiskuntatieteellisen ja teknillistieteellisen alan perus- ja jatkotutkintoja. Yliopiston perustutkinnot ovat kaksiportaisia siten, että opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon. Alempi korkeakoulututkinto on nimeltään kandidaatin tutkinto ja ylempi tutkinto maisterin tai diplomi-insinöörin tutkinto. Vaasan yliopistossa opiskelija saa opiskeluoikeuden sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon, tai maisterivalinnan kautta pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon. Suomessa käytetään eurooppalaista opintosuoritusten mitoitusta. Opintojen laajuus ilmaistaan opintopisteinä (op). Opintopisteet lasketaan siten, että yhden vuoden kokopäiväinen opiskelu vastaa 60 opintopistettä, jolloin yhdellä opintopisteellä tarkoitetaan keskimäärin 27 tunnin työpanosta (esim. luennot, harjoitukset, kirjallisuuden lukeminen). Alempi korkeakoulututkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Sen tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta. Ylempi korkeakoulututkinto on 120 opintopisteen laajuinen, mikä vastaa kahden vuoden opiskelua alemman korkeakoulututkinnon jälkeen. Sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on yhteensä viisi vuotta. Opiskeluajalle on asetettu rajoituksia (Yliopistolaki 558/2009). Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Opintojen enimmäisaikaan ei lasketa myöskään 2 lukuvuoden poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Tutkinnon suorittamisaikaan ei myöskään lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opinnot Perustutkintoihin sisältyy ohjelman perusopintojen/pääaineopintojen lisäksi sivuaine-, viestintä- ja kieliopintoja sekä esim. yleisopintoja ja menetelmäopintoja. Kaikkiin kandidaatin tutkintoihimme sisältyy myös liiketoimintaosaamisen ja kansainvälisyyden opintoja. Opintojen suunnittelun apuna opiskelijoilla on käytössä henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS), jotka tukevat opintojen suunnittelua ja etenemistä. Vaasan yliopistossa on mahdollista opiskella oman tiedekunnan oppiaineiden lisäksi muiden tiedekuntien oppiaineita sekä monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Opiskelija voi hakeutua myös Vaasan muihin korkeakouluyksiköihin suorittamaan esimerkiksi sivuaineen. Tarkempia tietoja saa koulutusalakohtaisilta verkkosivuilta ja opintoneuvonnasta. Yliopisto kannustaa opiskelijoita suorittamaan osan opinnoistaan ulkomailla joko vaihto-opiskelun tai kansainvälisen harjoittelun kautta. Vaasanseudun urheiluakatemia Moni urheilija on joutunut omakohtaisesti kokemaan, kuinka vaikeaa on sovittaa yhteen täysipainoinen valmentautuminen ja opiskelu korkeakouluasteella. Intensiivinen harjoittelu, kilpailu- ja leirimatkat sekä monien muiden urheiluun liittyvien asioiden hoitaminen usein vaikeuttaa siviiliuran rakentamista. Huipulle tähtäävä tai jo huipulla oleva urheilija tarvitseekin tukea siviiliuran luomisessa. Vaasanseudun Urheiluakatemia (VSUA) tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa, tarjoaa valmennusta ja harjoituskavereita sekä muita palveluita elämänhallinnan alueelta. Urheiluakatemian vahvuuksiin kuuluvat mm. loistavat harjoittelupaikat, kaksikielisyys, opinto-ohjaus ja psyykkinen valmennus. Kaikkien lajien urheilijat voivat hakea urheiluakatemiaan, mutta lajivalmennusta järjestämme mm. seuraavissa lajeissa: jääkiekko, yleisurheilu, hiihto, uinti ja suunnistus. Urheilija hankkii opiskelupaikan normaalin hakuprosessin mukaisesti. Vaasanseudun urheiluakatemiaan urheilija hakee verkkosivuilta löytyvällä hakulomakkeella. Hakemuksen voi lähettää osoitteeseen Vaasanseudun urheiluakatemia, Wolffintie 0, VAASA tai sähköpostitse yhteyshenkilölle, joka vastaa myös lisäkysymyksiin. Urheiluakatemian verkkosivut ovat osoitteessa Toiminnanjohtaja Jens Wallin, , jens.wallin@vsua.fi 6 7

5 Tiedekunnat ja oppiaineet Filosofinen tiedekunta Hallintotieteet Hallintotieteiden kandidaattiohjelma Pääaineet Aluetiede Julkisjohtaminen Julkisoikeus Sosiaali- ja terveyshallintotiede Hallintotieteiden maisteriohjelmat Aluetiede Julkisjohtaminen Julkisoikeus Sosiaali- ja terveyshallintotiede Muu oppiaine Filosofia Humanistinen koulutusala Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Pääaineet Ruotsin kieli Finska som det andra inhemska språket Modersmålet svenska Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma Pääaine Ruotsin kieli Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelma Pääaineet Saksan kieli ja kulttuuri Tyska språket och kulturen Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Pääaineet Viestintätieteet Nykysuomi Englannin kieli Kielten ja viestinnän maisteriohjelmat Comparative Cultural Studies (CCS) Pääaineet Englannin kieli Saksan kieli / tyska språket Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa (KEY) Pääaineet Englannin kieli Ruotsin kieli Modersmålet svenska Saksan kieli / tyska språket Finska som det andra inhemska språket Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelma (MAISS) Pääaine Ruotsin kieli Teknisen viestinnän maisteriohjelma (TEVI) Pääaine Viestintätieteet tai Suuntautumisvaihtoehto Terminologia Viestinnän monialainen maisteriohjelma (VIMA) Suuntautumisvaihtoehdot Organisaatioiden viestintä Digitaalinen media Muut oppiaineet ja opintokokonaisuudet Kulttuurienvälinen viestintä Monikielisyys Pohjoismaiset opinnot Ranskan kieli Terminologia ja tekninen viestintä Tulkkaus Venäjän kieli Opiskelijoita: 1828 Kauppatieteellinen tiedekunta Kauppatieteiden kandidaattiohjelma Pääaineet Johtaminen ja organisaatiot Kansainvälinen liiketoiminta Laskentatoimi ja rahoitus Markkinointi Talousoikeus Taloustiede Kauppatieteiden maisteriohjelmat Henkilöstöjohtaminen Kasvuyrityksen johtaminen (Seinäjoen yliopistokeskus) Laskentatoimi ja tilintarkastus Markkinoinnin johtaminen Strateginen talousoikeus (Seinäjoen yliopistokeskus) Talousoikeus Taloustiede International Business (kansainvälinen maisteriohjelma) Finance (kansainvälinen maisteriohjelma) Strategic Management ( lähtien Strategic Business Development, kansainvälinen maisteriohjelma) Opiskelijoita: 27 Teknillinen tiedekunta Kauppatieteellinen ala, teollisuusekonomikoulutus Kauppatieteiden kandidaattiohjelma, tietotekniikka ja tuotantotalous Pääaineet Tuotantotalous Tietotekniikka Kauppatieteiden maisteriohjelmat Tietotekniikka Teknisen viestinnän maisteriohjelma Industrial Management (kansainvälinen maisteriohjelma) Teknillistieteellinen ala Tekniikan kandidaattiohjelma, energia- ja informaatiotekniikka Opintosuunnat Sähkö- ja energiatekniikka Informaatiotekniikka Energia- ja informaatiotekniikan diplomi-insinööriohjelma Opintosuunnat Automaatiotekniikka Energiatekniikka Ohjelmistotekniikka Sähkötekniikka Communications and Systems Engineering (kansainvälinen maisteriohjelma) Muut oppiaineet Matematiikka Talousmatematiikka Tilastotiede Fysiikka Opiskelijoita:

6 Opiskelijaksi hakeminen 2015 Valintaperusteet Vaasan yliopiston opiskelijavalintoihin esitetään jäljempänä koulutusaloittain. Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin Olet kelpoinen hakemaan yhteishaussa mukana oleviin koulutuksiin, jos olet suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista: ylioppilastutkinnon International Baccalaureate (IB) -tutkinnon, Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB) tai Reifeprüfungtutkinnon (RP) vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin Keväällä 2015 ylioppilastutkinnon suorittavat ovat hakukelpoisia, vaikka saavat tutkintotodistuksensa hakuajan päättymisen jälkeen. Ammatillisen tutkinnon keväällä 2015 suorittavat ovat hakukelpoisia, mikäli toimittavat kopion tutkintotodistuksesta Vaasan yliopistoon viimeistään Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan ja diplomi-insinöörija arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnan osalta palautusaikataulut ovat ko. valintaoppaissa. Em. yhteisvalintoihin hakevat toimittavat tutkintotodistuksen Aalto-yliopiston hakijapalveluihin. Hakukelpoisuutta voi epäselvissä tapauksissa tiedustella yliopistolta etukäteen. Hakijan, joka ei kuulu yleisen korkeakoulukelpoisuuden piiriin, tulee hakuajan päättymiseen mennessä toimittaa yliopistolle perusteltu anomus hakukelpoisuuden selvittämiseksi ja liittää hakemukseen jäljennös aikaisemmin suoritetuista opinnoista ja tutkinnoista. Hakemus liitteineen toimitetaan osoitteeseen Vaasan yliopisto, Hakijapalvelut, PL 700, Vaasa. Hakijalle lähetetään postitse ao. tiedekunnan päätös oikeudesta hakea opintoihin. Sähköisen hakemuksen voi kuitenkin täyttää ennen päätöksen saapumista. Kansainvälisten ylioppilastutkintojen arvosanojen rinnastaminen suomalaisiin arvosanoihin International Baccalaureate (IB), European Baccalaureate (EB) ja Reifeprüfung-tutkinnon todistus rinnastetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon opetus- ja kulttuuriministeriön suositusten mukaisesti seuraavasti: Suomalainen yo-tutkinto IB-tutkinto *) EB-tutkinto Reifeprüfung-tutkinto vast. suomalaisessa yo-tutkinnossa pisteet pisteet pisteet laudatur eximia magna cum laude lubenter approbatur *) EB-tutkinto: Poiketen edellä olevasta taulukosta rinnastetaan pitkän tai lyhyen matematiikan osalta pistemäärät laudaturiin, pistemäärät eximia cum laude approbaturiin sekä pistemäärät cum laude approbaturiin. Tärkeät päivämäärät vuoden 2015 opiskelijavalinnoissa Hakuaika Valintakokeet Koepaikkakunnat Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot (suluissa sisäänottomäärä) Hallintotieteen kandidaattiohjelma (75) klo klo Vaasa, Espoo, Oulu, Tampere Humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot (suluissa sisäänottomäärät) - Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma / Kandidatprogrammet för de inhemska språken (5) - Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelma / Kandidatprogrammet för tyska språket och kulturen (20) - Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma (75) klo klo Vaasa, Espoo, Oulu, Tampere - Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma (20) klo Ensimmäinen vaihe (kirjallinen koe) 1.6. klo Toinen vaihe (haastattelut): klo Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot (suluissa sisäänottomäärä) - Kauppatieteet, kauppatieteellinen tiedekunta (20) - Tietotekniikka ja tuotantotalous, teknillinen tiedekunta (60) klo klo Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot (suluissa sisäänottomäärä) - Energia- ja informaatiotekniikka (60) klo Ensimmäinen vaihe: Vaasa, Espoo, Oulu, Tampere Toinen vaihe: Vaasa.6. klo 10 1 Yliopisto, jonka hakija on asettanut ensimmäiseksi hakukohteeksi kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa 1.6. klo Vaasa, Espoo, Oulu, Tampere klo 9 12 yhteiskuntatiede - klo 1 17 matematiikka klo 9 12 kemia - klo 1 18 fysiikka Vaasa, Espoo, Tampere, Lappeenranta, Oulu, Turku 10 11

7 Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella, suomenkieliset maisteriohjelmat Kansainväliset maisteriohjelmat Erillishaku teknilliseen tiedekuntaan (IB- ja EB-tutkinnon suorittaneet, haku kilpailumenestyksen perusteella, ulkomaalaisen korkeakoulukelpoisuuden tai AICE-tutkinnon suorittaneiden valinta) Valintaoppaat ja hakulomakkeet Valintaoppaat Vaasan yliopiston tutkintoihin löytyvät verkkosivulta Kauppatieteellisen alan yhteisvalintaopas löytyy lisäksi osoitteesta ja diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnan (ns. DIA-valinta) valintaopas osoitteesta Valintaoppaita voi tilata maksutta postitse yliopiston hakusivuilta tai osoitteesta Vaasan yliopisto Hakijapalvelut PL Vaasa p , hakijapalvelut@uva.fi Korkeakoulujen sähköinen yhteishaku Yhteishaussa hakeminen tapahtuu osoitteessa www. opintopolku.fi. Samalla hakulomakkeella haetaan kaikkiin yhteishaussa mukana oleviin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hakukohteisiin. Hakuaika klo Hakuaika klo Hakuaika klo Voit hakea yhteishaussa enintään kuuteen hakukohteeseen, jotka sinun pitää asettaa mieluisuusjärjestykseen hakulomakkeella. Tämä priorisointi on sitova, etkä voi muuttaa sitä enää hakuajan päättymisen jälkeen. Hakuaikana voit kuitenkin muuttaa järjestystä vapaasti joko itse kirjautumalla Opintopolun sähköiselle asiointitilille (edellyttää verkkopannkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sähköistä henkilökorttia) tai ottamalla yhteyttä jonkun hakukohteenasi olevan korkeakoulun hakijapalveluihin. Kevään yhteishaussa on kaksi erillistä hakuaikaa, jotka kuuluvat samaan yhteishakuun. 1. hakuaika on klo Ensimmäiseen hakuun kuuluvat vieraskieliset koulutukset ja Taideyliopiston koulutukset. 2. hakuaika on klo 15.00, jolloin haetaan kaikkiin muihin kuin em. koulutuksiin. Kaikkiin Vaasan yliopiston yhteishaun hakukohteisiin haetaan toisena hakuaikana. Voit kahtena hakuaikana hakea yhteensä enintään kuuteen hakukohteeseen. Jos siis haet esimerkiksi kolmeen hakukohteeseen ensimmäisenä hakuaikana, voit hakea enintään kolmeen muuhun toiveeseen toisena hakuaikana. Lähetettyäsi hakulomakkeen saat vielä vahvistusviestin onnistuneesta tallennuksesta hakulomakkeella antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Hakulomake on avoinna täytettäväksi vain hakuaikana ja se tulee lähettää viimeistään viimeisenä hakupäivänä klo mennessä, jotta hakemuksesi olisi voimassa. Mikäli et voi hakea sähköisellä hakulomakkeella, voit saada paperisen hakulomakkeen minkä tahansa hakemasi korkeakoulun hakijapalveluista. Hakemuksen liitteet Seuraavien hakijoiden tulee toimittaa mennessä kopio tutkintotodistuksestaan: ennen vuotta 1990 suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet IB-, EB- tai Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet muun kuin ylioppilastutkinnon suorittaneet, esim. kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon perusteella hakevat. Jos tutkinto valmistuu touko-kesäkuussa 2015, todistuskopio tulee toimittaa viimeistään Hallintotieteiden, kielten ja viestinnän sekä tietotekniikan ja tuotantotalouden kandidaattiohjelmiin hakevat toimittavat liitteet Vaasan yliopiston hakijapalveluihin osoitteella Vaasan yliopisto, Hakijapalvelut, PL 700, Vaasa. Diplomi-insinööri-koulutuksen ja kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan osalta edellä mainitut liitteet toimitetaan Aalto-yliopiston hakijapalveluihin osoitteella Aalto-yliopisto, Hakijapalvelut, PL 150, AALTO. Merkitse kuoreen Dia-valinta tai Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta. Katso tarkemmat ohjeet yhteisvalintojen omista valintaoppaista. Vuonna 1990 tai sen jälkeen suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneen hakijan ylioppilastutkinnon tiedot saadaan suoraan valtakunnallisesta rekisteristä, eikä liitteitä tarvitse lähettää. Hallintotieteisiin, kieliin ja viestintään ja tietotekniikkaan ja tuotantotalouteen hakevat, IB-tutkinnon vuonna 2015 suorittavat lähettävät ensivaiheessa todistuksen tutkinnon alustavista arvosanoista. Lopullinen valinta ratkeaa kuitenkin vasta tutkintotodistuksen saamisen jälkeen. Lopullisen tutkintotodistuksen jäljennös on toimitettava hakijapalveluihin välittömästi kun se on saatu. Alkuperäinen todistus tarkistetaan heti opintojen alkaessa. Mikäli tutkintosi arvosanoihin tulee muutoksia, on sinun syytä ilmoittaa siitä välittömästi yliopiston hakijapalveluihin. Valintakokeet Hallintotieteiden, kielten ja viestinnän, kielikylpykoulutuksen (kirjallinen koe) sekä tietotekniikan ja tuotantotalouden (kauppatieteet) valintakokeet järjestetään MAANANTAINA klo Kielikylpykoulutuksen haastattelut järjestetään Vaasassa , katso tarkemmat tiedot ko. koulutuksen kohdalta. Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnan ja kauppatieteellisen alan yhteisvalintojen valintakoeohjeet ovat ko. valintaoppaissa. 12 1

8 Valintakoepaikat ja salit Hallintotieteiden, kielten ja viestinnän, kielikylpykoulutuksen (kirjallinen koe) sekä tietotekniikan ja tuotantotalouden valintakoepaikaksi voi vapaasti valita Vaasan, Espoon, Oulun tai Tampereen. Haluttu valintakoepaikka ilmoitetaan sähköisellä hakulomakkeella. Vaasan yliopiston kirjallisiin valintakokeisiin ei lähetetä erillistä kutsua, vaan kokeisiin voivat osallistua kaikki hakukelpoisuuden täyttävät hakijat. Kielikylpykoulutuksen haastatteluihin (toinen vaihe) kuitenkin lähetetään kutsut sähköpostitse. Myös hakijat, jotka eivät ole saaneet ilmoitusta hyväksymisestä todistusten perusteella, osallistuvat kokeisiin. Hakijoiden on syytä saapua ajoissa koepaikalle. Koepaikoilla on opasteet, joista koesalien sijainti selviää tarkemmin. Vaasa Palosaaren kampusalue, päärakennus Tervahovi (ks. kartta valintaoppaan lopussa ja map). Koesalit ilmoitetaan valintakoepäivänä päärakennus Tervahovin aulassa, Wolffintie, Vaasa. Espoo Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu, päärakennus, 1. kerros, sali D Otakaari 1, Espoo Otaniemen kartan kohde 1 Oulu Oulun yliopisto, Linnanmaan yliopistoalue, keskusaula, 1. kerros, luentosali L5 sijaitsee noin 5 km keskustasta Tampere Tampereen teknillinen yliopisto, Hervanta Festia-rakennuksen aula, F Iso Sali Korkeakoulunkatu 8 / Hermiankatu 7, Tampere kartan kohde 8 Ohjeita valintakokeita varten Koekohtaiset ohjeet löytyvät yliopiston verkkosivuilta Aikaisempia valintakoekysymyksiä Osa aikaisempien vuosien valintakoekysymyksistä löytyy yliopiston verkkosivuilta osoitteesta fi/for/prospective/admissions/examinations/ eq. Jos koekysymyksiä ei ole julkaistu, julkaisuun ei ole saatu lupaa kokeen laatijoilta. Valintakoekirjat Valintakoekirjat tai verkkomateriaali on kerrottu jokaisen ohjelman/pääaineen esittelyn kohdalla. Valintakoekirjoja voi tiedustella kirjastoista ja kirjakaupoista. Hallintotieteiden valintakoekirjan voi myös tilata yliopiston julkaisupalveluista: > Hallintotieteet. Mitä valintakokeissa tulee olla mukana Hakijalla tulee olla kokeessa mukana kirjoitusvälineet (ei kuitenkaan esim. kynäpussia) ja valokuvalla varustettu henkilöllisyystodistus. Teknillisen alan yhteisvalinnan kokeessa mukana saa olla laskin. Eväiden tuonti valintakoesaliin on kielletty, ellei hakija ole pyytänyt siihen kirjallisesti lupaa ennen valintakoetta, ks. erityisjärjestelyt valintakokeessa. Myös avointen matkapuhelinten tuominen koesaleihin on kielletty. Erityisjärjestelyt valintakokeessa Mikäli valintakokeeseen osallistuja tarvitsee erityisjärjestelyjä (esim. lisäaikaa, irtopöydän, valintakoekysymykset pistekirjoituksella) hänen tulee esittää erityisjärjestelypyyntönsä kirjallisesti viimeistään 8.5. Pyynnössä on kerrottava millaisia järjestelyjä hakija tarvitsee ja liitteenä tulee lisäksi olla lääkärintodistus tai muun asiantuntijan antama vastaava selvitys, joka osoittaa erityisjärjestelyjen tarpeen. Hakijan on ilmoitettava jo hakuvaiheessa, mikäli hän tarvitsee terveyssyistä valintakokeen aikana välipalan tai lääkitystä. Erityisjärjestelyjä tarvitsevan hakijan on suoritettava valintakokeensa Vaasassa. Kauppatieteellisen ja teknillisen alan yhteisvalinnoissa hakevat erityisjärjestelyjä tarvitsevat ottavat yhteyttä siihen yliopistoon, jossa tekevät valintakokeensa. Maanantaina 1.6. järjestetään samanaikaisesti usean Vaasan yliopiston hakukohteen valintakokeet. Jos hakija osallistuu useamman kuin yhden koulutuksen valintakokeisiin, saa hän koetilaisuudessa kirjekuoren, joka sisältää kaikkien hakulomakkeessa ilmoitettujen hakukohteiden valintakoekysymykset. Valintakoe kestää kuitenkin aina vain neljä tuntia. 1 15

9 Opiskelijavalinnan tulokset Syksyllä 2015 alkavien yhteishaun koulutusten valintojen tulokset julkistetaan viimeistään Jos olet rekisteröitynyt Opintopolkuun, voidaan tulos ilmoittaa sinulle myös suoraan Opintopolussa. Tuloksen ilmoittamisen yhteydessä saat tiedon oletko hyväksytty, hylätty tai monennellako varasijalla olet kunkin valintatavan mukaisesti. Varasijalta valittaville ilmoitetaan tuloksesta aina erikseen hyväksymisen jälkeen. Korkeakoulujen yhteishaussa sinulle tarjotaan enintään yhtä opiskelupaikkaa, vaikka valintamenestyksesi olisi ollut hyvä useammassakin hakukohteessa. Sinulle tarjotaan paikkaa korkeimmalle mieluisuusjärjestyksessä hakulomakkeella sijoittamastasi koulutuksesta, johon valintamenestyksesi riittää. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että hakutoivejärjestystäsi verrataan kunkin hakukohteesi tulokseen. Jos valintamenestyksesi riittää hyväksytyksi tulemiseen jossakin koulutuksessa, et voi tulla enää tämän jälkeen hyväksytyksi tätä alemmas hakulomakkeella sijoittamiisi koulutuksiin. Voit kuitenkin tulla vielä hyväksytyksi korkeammalle sijoittamaasi koulutukseen varasijalta. Oikaisupyyntö Jos olet tyytymätön opiskelijavalinnan tulokseen ja siinä on tehty mielestäsi virhe, voit hakea päätökseen oikaisua. Oikaisua haetaan aina siitä korkeakoulusta, jonka hakukohteen tulokseen olet tyytymätön. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti annetun määräajan kuluessa 1 päivää tuloksen julkaisemisesta. Oikaisuvaatimuksessa sinun tulee ilmoittaa henkilö- ja yhteystietosi sekä mitä päätöstä oikaisuvaatimuksesi koskee. Sinun ei kannata jättää vastaanottamatta toista opiskelupaikkaa odottaessasi vastausta oikaisuvaatimukseesi. Mikäli oikaisuvaatimuksesi johtaa päätöksen muuttamiseen, voidaan opiskelupaikkasi vielä vaihtaa muutetun päätöksen mukaiseksi. Vastaavasti oikaisuvaatimuksen koskiessa jotakin aiempaa päätöstä (esimerkiksi hakukelpoisuus), voit osallistua valintakokeisiin vaatimuksen käsittelyn ollessa kesken. Vaasan yliopiston valintakokeeseen osallistuneella hakijalla on oikeus nähdä koepaperinsa ja tarkistaa todistuspisteensä mainittujen 1 päivän aikana Vaasan yliopiston hakijapalveluissa, Luotsi-rakennuksessa, Wolffintie. Opiskelupaikan vastaanottaminen ja varasijat Tullessasi hyväksytyksi yhteishaussa, tulee sinun ottaa tarjottu opiskelupaikka vastaan aloittaaksesi opintosi. Voit ottaa paikan vastaan joko sähköisesti Opintopolussa (edellyttää rekisteröitymistä ja tunnistautumista esim. pankkitunnuksillasi) tai vaihtoehtoisesti palauttamalla ilmoituksen vastaanottamisesta kyseiseen korkeakouluun. Paikka pitää ottaa vastaan valintatulosten yhteydessä annettuun määräaikaan mennessä, tai menetät sen. Voit ottaa paikan vastaan joko sitovasti tai ehdollisesti. Voit ottaa paikan aina vastaan sitovasti, jos se on hakutoivejärjestyksessä korkeimmalle sijoittamasi paikka tai jos et voi enää päästä mieluisammaksi priorisoimaasi kohteeseen. Kaikkien hakutulosten ilmoittamisen jälkeen voit ottaa paikan vastaan sitovasti myös silloin, jos olet varasijalla korkeammalle priorisoimiisi paikkoihin. Huomioithan, että tällöin kuitenkin menetät mahdollisuuden tulla hyväksytyksi niihin varasijalta. Voit tällöin ottaa opiskelupaikan vastaan myös ehdollisesti. Ehdollinen opiskelupaikan vastaanottaminen tarkoittaa, että voit edelleen tulla hyväksytyksi mieluisammaksi sijoittamaasi hakukohteeseen. Jos kuitenkaan et pääse niistä mihinkään varasijalta, muuttuu ehdollinen opiskelupaikan vastaanottaminen automaattisesti sitovaksi. Varasijalta voidaan hyväksyä klo saakka. Opiskelupaikan vastaanottamisen lisäksi sinun tulee vielä ilmoittautua korkeakouluun joko läsnä- tai poissaolevaksi. Tällä tavoin kerrot, oletko aloittamassa opintosi ja sinut kirjataan korkeakoulun opiskelijaksi. Huomaathan, että korkeakoulut voivat halutessaan varata aloituspaikkoja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevaksi ei katsota henkilöä, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon suomalaisessa korkeakoulussa. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevana ei myöskään pidetä korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan syksyllä 201 tai sen jälkeen alkavasta koulutuksesta vastaanottanutta henkilöä. Opiskelupaikan vastaanottamistiedon muuttamisen perusteet Opiskelupaikan vastaanottamistietoa voidaan muuttaa vain silloin, jos hakija on saanut korkeakoulusta virheellistä tai puutteellista tietoa ennen kuin hän on ottanut opiskelupaikan vastaan. Tällöin hakija tekee kirjallisen korjauspyynnön perusteluineen siihen korkeakouluun, josta hän on ottanut opiskelupaikan vastaan. Yhden korkeakoulupaikan säännös Opiskelijaksi hyväksytty voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan saman lukukauden aikana alkavasta koulutuksesta. Korkeakoulututkintoja ovat yliopistojen alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Säännös koskee ainoastaan valtakunnallisessa yhteishaussa mukana olevia koulutuksia (mukaan lukien Maanpuolustuskorkeakoulu). Yliopistojen erillisvalinnat ja ammattikorkeakoulujen vieraskielinen aikuiskoulutus, vieraskieliset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, ESRrahoitteiset koulutukset ja työvoimapoliittiset koulutukset jäävät säännöksen ulkopuolelle. Myös yhteishakujen ulkopuolisiin koulutuksiin hyväksyttyjen tulee ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta. Näihin koulutuksiin hyväksytyille hakijoille ei ole jonotusmahdollisuutta. Opintojen aloittaminen Opintojen alussa järjestetään sekä yhteisiä että koulutusala- ja oppiainekohtaisia tiedotustilaisuuksia, joissa esitellään Vaasan yliopisto ja opintojen aloittamiseen liittyvät asiat. Näiden ns. orientaatiopäivien aikana opiskelijat jaetaan myös tuutoreiden ohjaamiin pienryhmiin. Tuutori on tehtäväänsä koulutettu saman koulutusalan vanhempi opiskelija, joka auttaa uusia opiskelijoita opiskeluympäristöön, yliopistoyhteisöön ja muihin opiskelijoihin tutustumisessa sekä ohjaa opintojen aloittamiseen ja opiskeluprosessiin liittyvissä asioissa. Ilmoittautuminen Opiskelemaan hyväksyttyjen tulee ennen opintojen aloittamista ilmoittautua yliopistoon. Tarkat ohjeet ja aikataulu yliopistoon ilmoittautumisesta ilmoitetaan hyväksytyille opiskelijoille. Opintoneuvonta Tutkintokohtaista neuvontaa antavat oman koulutusalan opintoneuvonnasta vastaavat henkilöt sekä oppiaineiden opettajat. Opiskelija- ja hakijapalvelut tarjoaa mm. yleistä opintoneuvontaa, kansliapalveluita, opintotukineuvontaa ja uraohjausta. Yksityiskohtaiset tiedot tutkintojen rakenteesta, aineyhdistelmistä, opintojen kulusta jne. löytyvät opinto-oppaista. Uudet opiskelijat saavat oman koulutusalan ja kielipalveluiden painetut opinto-oppaat opintojen alkaessa. Oppaat löytyvät myös osoitteesta Opintoihin ja hakemiseen liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä yliopiston hakijapalveluihin sekä tiedekuntien opin

10 toneuvontaan. Katso yhteystiedot yliopiston verkkosivuilta > opiskelun neuvonta- ja tukipalvelut > opintoneuvonnan yhteystiedot. Opintotuki Opintotukea voidaan myöntää oppilaitokseen hyväksytylle, päätoimisesti opiskelevalle ja taloudellisen tuen tarpeessa olevalle opiskelijalle. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Kun opiskelija on valittu suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, joiden yhteenlaskettu laajuus on 00 opintopistettä, enimmäistukiaika on 50 kuukautta. Tuki myönnetään ensin alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Kaikkien korkeakouluopintojen enimmäistukiaika on yhteensä 6 kuukautta. Opiskelijoiden kaikki opintotukiasiat käsitellään Vaasan yliopiston opintotukipalveluissa. Maisterihaku Tässä valintaoppaassa esiteltyjen valintojen lisäksi Vaasan yliopiston tiedekuntiin voi hakea tutkinto-opiskelijaksi aikaisemman korkeakoulututkinnon perusteella ilman valintakokeita. Tällöin opiskeluoikeus myönnetään pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon. Valinta perustuu hakijan aikaisempiin korkeakoulutasoisiin tutkintoihin ja opintoihin. Suomenkielisten maisteriohjelmien hausta julkaistaan oma valintaopas, jonka voi tilata hakijapalveluista tai sivulta Kansainvälisistä, englanninkielisistä maisteriohjelmista saa lisätietoa esim. sivuilta Haku maisteriopintoihin tapahtuu sähköisesti osoitteessa Hakuaika on klo Englanninkielisten maisteriohjelmien hakuaika on klo Yhteystietoja Kysymykset valintaprosessista, valintakokeista ja opiskelun aloittamisesta: Vaasan yliopisto Hakijapalvelut PL Vaasa Käyntiosoite: Wolffintie, Luotsi-rakennus, Vaasa hakijapalvelut@uva.fi p , Kysymykset eri alojen opinnoista ja koulutustarjonnasta (sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@uva.fi): Filosofinen tiedekunta, hallintotieteet: Opintopäällikkö Marja Vettenranta, p Filosofinen tiedekunta, humanistinen koulutusala: Opintopäällikkö Eija Heinonen-Özdemir, p Kauppatieteellinen tiedekunta: Koordinaattori Miia-Leena Mikkilä, p Teknillinen tiedekunta: Amanuenssi Kati Kangasniemi, p Opintopäällikkö Helena Varmajoki, p Lisätietoja opintotuesta: Ylioppilaskunta Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan jäseniä ovat kaikki Vaasan yliopistossa perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Jäsenyyden merkkinä on opiskelijakortti, jolla saa etuuksia mm. VR:ltä, Matkahuollosta, ruokaloista, monista vaasalaisista liikkeistä sekä kulttuuritapahtumista. Ylioppilaskunta toimii jäsentensä yhdyssiteenä ja äänitorvena niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla ja edistää opiskelijoiden sosiaalipoliittista ja koulutuspoliittista asemaa. Lisätietoja ylioppilaskunnasta löytyy osoitteesta Yliopisto ei peri opiskelijoilta lukukausimaksuja. Ylioppilaskunnan jäsenmaksuohjeet ilmoitetaan hyväksytyille opiskelijoille

11 Filosofinen tiedekunta Hallintotieteet Filosofisessa tiedekunnassa on kaksi koulutusalaa: hallintotieteet sekä humanistiselta koulutusalalta kielet ja viestintä. Tiedekunnassa voi siis suorittaa sekä hallintotieteiden että humanistisen alan alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot. Koulutusaloille on oma opiskelijavalinta. Hallintotieteiden ydinosaamisalueita ovat hallinnon ja palveluiden järjestelmät, niiden johtaminen, oikeudellinen sääntely ja yhteiskunnan eri toimintojen kehittäminen. Opiskelemalla hallintotieteitä saa vankat perustiedot hallinnosta ja palveluista, valmiudet näitä koskevan tieteellisen tiedon omaksumiseen ja tuottamiseen sekä vaativissa työtehtävissä tarvittavat viestintä- ja kielitaidot. Kielten opiskelu ja tutkimus painottuvat enemmän nykykieliin ja tämän päivän kielenkäyttöön, vähemmän kielihistoriaan. Kielten ja viestinnän koulutus on keskittynyt opetuksessaan ja tutkimuksessaan kääntämiseen, ammattikieliin, monikielisyyteen ja kielikylpyyn, kielialueiden kirjallisuuteen ja kulttuuriin sekä multimedia- ja tietoverkkopainotteiseen viestintään. Hallintotieteet Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot Opiskelijavalinnassa opiskelija saa opiskeluoikeuden sekä kandidaatin että maisterin tutkintoihin. Ensin suoritetaan laaja-alainen kandidaatin tutkinto. Kandidaatin tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa vuodessa. Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot sisältävät kaikille yhteisiä opintoja, pääaineopintoja, kieli- ja viestintäopintoja sekä yhden tai useamman oppiaineen muodostamia opintokokonaisuuksia. Kandidaatin tutkintoon sisältyy myös liiketoimintaosaamis- ja kansainvälistymisosiot. Sekä kandidaatin että maisterin tutkintorakenteet ovat joustavia ja opiskelija voi omilla valinnoilla suunnata tutkintoaan eri alueille, kuten kauppatieteisiin, kieliopintoihin, viestintään jne. Tutkintoihin sisällytettäviä opintoja voi suorittaa myös muissa yliopistoissa sekä kotimaassa että monissa ulkomaisissa yhteistyöyliopistoissa. Hallintotieteet Opintojen rakenne Bloggaaja: Sanna-Mari Kauko Hallintotieteet Pääaineenaan julkisjohtamista lukeva hallintotieteiden opiskelija Sanna-Mari vaihtoi Etelä-Suomen sykkeen vilkkaaseen opiskelijaelämään Vaasassa, ja puuhailee mukana niin ainejärjestötouhuissa kuin tutorinakin. Blogissaan Sanna-Mari tarkastelee paitsi yliopistoelämää myös arkea Pohjanmaalla, joka tuo eteen uusia mielenkiintoisia seikkailuja ja tuttavuuksia. Lue Sanna-Marin blogia Hallarisydämellä: uva.fi/blogit Tiedekunnassa voi suorittaa yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoihin kuuluvat tutkintoasetuksen 79/200 mukaiset hallintotieteiden kandidaatin ja hallintotieteiden maisterin tutkinnot. Koulutamme uuden polven hallinto-osaajia valtion, kuntien, kolmannen sektorin ja yritysten palvelukseen vastaamaan vaativista hallintotehtävistä sekä hyvinvointipalveluiden tilaamisesta ja tuottamisesta. Koulutuksen tutkimuksellisena perustana ovat hallintotieteet hallintoa ja julkista toimintaa tutkivina yhteiskuntatieteinä. Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) Hallintotieteiden perusopinnot ja pääaineen aineopinnot Kieli- ja viestintäopinnot Orientoivat opinnot ja yleisopinnot Sivuaineopinnot Vapaasti valittavat opinnot Hallintotieteiden maisterin tutkinto (120 op) Pääaineen syventävät opinnot Viestintä- ja kieliopinnot Vapaasti valittavat opinnot Voit tutustua tarkemmin tutkintojen rakenteisiin sekä opintoihin osoitteessa (lukuvuoden opinto-opas)

12 Hallintotieteet Hallintotieteiden kandidaatit sijoittuvat julkisten ja yksityisten organisaatioiden monitasoisiin akateemista koulutusta edellyttäviin asiantuntijatehtäviin. Suoritettuaan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon opiskelija: ymmärtää yhteiskunnan alueellisia, oikeudellisia, taloudellisia, johtamisen ja hyvinvoinnin ilmiöitä osaa analysoida hallinnollisia ongelmia ja haasteita monesta näkökulmasta osaa soveltaa tutkimustietoa käytäntöön, saa valmiuksia toimia hallinnon asiantuntijatehtävissä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla sekä omaa riittävät tiedot ja taidot jatkaakseen opintojaan maisteriopinnoissa. Lisätietoja: Kandidaatin tutkinto on suunniteltu siten, että se antaa tieteellisten ja teoreettisten valmiuksien lisäksi valmiudet käytännön hallintotoimintaan. Kandidaatin tutkinnon jälkeen voi edetä pääainepohjaiseen, kaksivuotiseen maisterin tutkintoon. Maisterin tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden hallintotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin. Valmistuneiden sijoittuminen Valtionhallinto on yksi merkittävä hallintotieteiden maistereiden työnantaja, mutta yhä useammat sijoittuvat valmistuttuaan myös kuntiin, kuntayhtymiin, kolmannelle sektorille järjestöihin ja yksityiselle sektorille. Myös kansainväliset tehtävät ovat muodostuneet merkittäväksi osaksi hallintotieteilijöiden urapolkua. Valmistuneiden hallintotieteiden maistereiden sijoittumista työelämään seurataan vuosittain. Valmistuneiden työtehtäviä ovat esimerkiksi yleishallinto-, tutkimus-, suunnittelu-, henkilöstöhallinto- ja kehittämistehtävät. Vaasan yliopiston sijoittumisselvitysten mukaan tehtävänimikkeitä ovat esim. hankekoordinaattori, projektitutkija/koordinaattori, palvelupäällikkö, kouluttaja, ylitarkastaja, toimialapäällikkö, laatupäällikkö, koulutussuunnittelija, erityisasiantuntija, korvauspäällikkö, palveluneuvoja, rekrytointikonsultti, toiminnanjohtaja, henkilöstöpäällikkö, hankinta-asiantuntija, vakuutuskäsittelijä, kunnanjohtaja. Lisätietoja: Pääaineiden esittely Hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon pääaineeksi voi valita aluetieteen, julkisjohtamisen, julkisoikeuden tai sosiaali- ja terveyshallintotieteen. Pääaine valitaan ensimmäisen vuoden yhteisten opintojen jälkeen. Kandidaatin tutkinnon jälkeen voi jatkaa pääainepohjaiseen hallintotieteiden maisterin tutkintoon. Pääaineet: aluetiede: julkisjohtaminen: administrative/studies/public_management julkisoikeus: sosiaali- ja terveyshallintotiede: health_management Pääainevalinnan ensisijaisena perusteena käytetään opiskelijan omaa esitystä. Opiskelijan on hakemuksessaan esitettävä kaksi pääainevaihtoehtoa; ensisijainen ja toissijainen. Mikäli johonkin pääaineeseen ilmoittautuu enemmän opiskelijoita kuin siihen voidaan ottaa, käytetään valintaperusteena opiskelijan omaa esitystä sekä opintomenestystä ja opintojen määrää. Lisätietoja: Pääaineen vahvistamisen jälkeen toisen opiskeluvuoden syyslukukaudella laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS. HOPSin tarkoituksena on hahmottaa opiskeluun käytettävää aikaa, selkiyttää opiskelun lähtökohtia ja päämääriä - mitä opinnoiltaan odottaa, minkälaisista aihepiireistä tai asiakokonaisuuksista on kiinnostunut ja mihin mahdollisesti haluaa erikoistua. Aluetiede Aluetiede on soveltavaa maantiedettä, jossa tarkastellaan yhteiskunnan alueellista organisoitumista. Aluetieteen opetuksen ja tutkimuksen painopisteet ovat aluetalous ja aluekehittäminen. Aluetieteen opinnot antavat monipuolisen kuvan aluetalouden toimijoiden, ihmisten, yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden toiminnan alueellisista piirteistä, rakenteista ja niiden kehityksestä. Opintojen aikana tarkastellaan ympäristön ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Lisäksi opinnot perehdyttävät opiskelijan alueellisen ja paikallisen kehittämisen teorioihin ja käytäntöihin sekä aluekehittämisen monitasoiseen järjestelmään. Aluetieteen kandidaattiopinnot suoritettuaan opiskelijalla on monipuolinen käsitys aluetalouden rakenteista ja toiminnasta sekä aluekehittämisen järjestelmistä ja käytännöistä. Opiskelijalla on monipuolinen käsitys aluetalouden rakenteista ja toiminnasta sekä aluekehittämisen järjestelmistä ja käytännöistä. Hän osaa tulkita aluetieteellistä tutkimustietoa ja hallinnollisia dokumentteja sekä tuottaa suullisesti ja kirjallisesti yhteiskunnan alueelliseen ulottuvuuteen liittyviä sisältöjä. Aluetieteen maisteriopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle edellytykset työskennellä aluetalouden ja aluekehittämisen asiantuntijatehtävissä sekä kansallisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelija on perehtynyt aluetieteen teorioihin, niiden soveltamiseen sekä aluekehittämisen ammatillisiin käytäntöihin. Opiskelija hallitsee tutkivan oppimisen taidot ja hänellä on tieteelliset, menetelmälliset ja käytännön valmiudet tuottaa aluetalouteen ja aluekehittämiseen liittyvää uutta tietoa. Hän osaa soveltaa aluetieteellistä tietoa aluekehittämisen hankkeissa ja hallitsee ryhmätyötaidot. Opiskelija on lisäksi perehtynyt johonkin erikoisalaan, kuten maaseudun kehittämiseen, ympäristökysymyksiin, elinkeinojen ja yritysten kehittämiseen tai liikennejärjestelmiin. Valmistuneiden tehtäväkuvia ovat tutkimus-, suunnittelu- ja projektitehtävät kunnissa, maakuntien liitoissa, ympäristöhallinnossa ja valtion keskushallinnossa. Aluetieteilijöille sopivia asiantuntijatehtäviä on myös elinkeinoelämän organisaatioissa, palvelu- ja matkailualan yrityksissä sekä kansainvälisissä järjestöissä. Aluetieteilijät sijoittuvat myös maaseudun kehittämistehtäviin ja kansalaisjärjestöihin. Julkisjohtaminen Julkisjohtaminen syventyy oppiaineena organisaatioiden, johtamisen ja esimiestyön kysymyksiin. Opintojen ydinsisällöt muodostavat päätöksentekoon, kansalaisten palvelemiseen, eettiseen johtajuuteen, kulttuuristen rajojen ylittämiseen, esimiehenä toimimiseen, talousosaamiseen ja tutkimusvalmiuksien kartuttamiseen tähtäävistä opinnoista. Opiskelijat saavat kattavat valmiudet ymmärtää, tehdä ja käyttää tieteellistä tutkimusta ja sen tuloksia valitsemallaan uralla. Opetuksessa lomittuvat suomen ja englannin kieli, mikä antaa hyvät valmiudet toimia kansainvälisissä tehtävissä. Julkisjohtamisen kandidaattiopinnoissa painottuvat esimiestyön, johtamisen ja hallintotyön perusvalmiudet. Erityisesti opiskelija osaa hallita erilaisia muutostilanteita, tunnistaa ja etsiä ratkaisuja johtamisen eettisiin haasteisiin sekä löytää keinoja tehokkaaseen toimintaan kansainvälisissä toimintaympäristöissä äidinkielellään ja englanniksi. Opiskelija osaa soveltaa itsenäisesti kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusotteita, sekä analysoida kansallisia ja kansainvälisiä aineistoja. Muiden maiden käytäntöjen ja johtamistapojen oppimista opiskelijat voivat tukea hyvien opiskelijavaihtomahdollisuuksien ja oppiaineen kansainvälisten verkostojen kautta. Suoritettuaan julkisjohtamisen maisteriopinnot, opiskelija osaa uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen perustuen keskeiset julkisen sektorin johtamistavat ja esimiestyön sekä tunnistaa niihin liittyvät eettiset haasteet ja vaihtoehtoiset ratkaisumallit. Opiskelija tuntee palvelujen tuottamisen strategia- ja laatukysymykset, päätöksenteon tavat ja tyylit sekä asiantuntijoiden, henkilöstön ja talouden johtamisen ajankohtaiset teemat. Julkisjohtamisen opintojen suorittaminen antaa mahdollisuuden sijoittua valtion, kuntien ja muiden julkisten or- 22 2

13 Hallintotieteet ganisaatioiden hallintotehtäviin ja edetä niissä kokemuksen karttuessa esimies- ja johtamisasemaan. Jatkuvasti kasvava osuus valmistuneista sijoittuu yksityisen sektorin vastaaviin tehtäviin. Esimies- ja johtamistehtävien ohella monet työskentelevät erilaisten organisaatioiden vaativaa asiantuntijuutta edellyttävissä tehtävissä. Julkisoikeus Moderni julkinen hallinto on oikeudellisesti säänneltyä toimintaa, mikä edellyttää hallintoon liittyvän juridiikan osaamista. Julkisoikeudessa käsitellään monipuolisesti julkisen hallinnon, erityisesti valtion ja kuntien päätöksentekoon ja menettelytapoihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Tarkastelun kohteena ovat julkisen vallan käyttö ja sen uudet muodot sekä yksilön oikeudet ja velvollisuudet. Päähuomio on hallinto-oikeudessa ja perus- ja ihmisoikeuksissa, mutta myös hallinnon erityisaloilla, kuten sosiaalioikeudessa ja kunnallisoikeudessa. Suoritettuaan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon opiskelija osaa arvioida julkista toimintaa oikeudellisesta näkökulmasta ja osaa arvioida hallinnon asiakkaiden ja muiden osallistuvien oikeuksia ja julkisen vallan velvollisuuksia näitä kohtaan. Opintojen ydinaineksia ovat hallinnolliselle päätöksenteolle asetettavat hallinnon menettelyä ja harkintavallan käyttöä koskevat oikeudelliset vaatimukset sekä perus- ja ihmisoikeudet ja niiden vaikutukset julkisessa toiminnassa. Julkisoikeuden maisteriopinnoissa opiskelija voi erikoistua joko julkistalouden juridiikkaan tai yleiseen hallintojuridiikkaan. Opiskelija osaa analysoida syvällisesti julkisessa toiminnassa keskeisiä oikeudellisia kysymyksiä valitsemallaan päälohkolla. Opiskelija osaa yhdistää oikeudellisen osaamisen käytäntöön ja saa siten hyvät valmiudet julkisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä toimimiseen. Opiskelija tuntee oikeudellisen tutkimuksen teoriat ja metodologian ja saavuttaa valmiudet harjoittaa tieteellisiä jatko-opintoja. Opiskelija saa valmiudet tarkastella oikeudellisia ongelmia ja ratkaisuja vertailevassa ja eurooppalaisessa kontekstissa. Opiskelija saa valmiudet toimia hallinnollista ja oikeudellista asiantuntemusta vaativissa johto- ja suunnittelutehtävissä erityisesti valtion, kuntien ja välillisen julkishallinnon tehtävissä sekä sellaisissa yksityisen sektorin tehtävissä joissa on hyötyä hallinnon toiminnan samoin kuin yksilöiden oikeuksien tuntemuksesta. Tehtäväkuvia voivat olla esimerkiksi lainvalmisteluun liittyvät suunnittelutehtävät eri ministeriöissä sekä johto- ja asiantuntijatehtävät ministeriöissä, aluehallinnossa ja kunnallishallinnossa. Sosiaali- ja terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opetus ja tutkimus analysoi hyvinvointiyhteiskuntaa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmiä organisaatio- ja johtamisoppien näkökulmasta. Tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvät valmiudet työskennellä sosiaali- ja terveyspalvelujen vaativalla ja monitulkintaisella toiminta-alueella. Opinnot antavat välineitä sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamiseen, asiakkaiden tarpeiden ja palveluiden vaikuttavuuden tunnistamiseen, hyvinvoinnin taloudellisten elementtien käsittelemiseen sekä palvelujärjestelmien kehittämiseen. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opinnot koostuvat neljästä pääteemasta, joita ovat johtaminen, hyvinvointiyhteiskunnan kompleksisuus, organisaatioiden toiminta ja kansalaisten osallistuminen. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opinnot suoritettuaan opiskelija osaa tulkita sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen, toteuttamiseen ja johtamiseen liittyviä erityiskysymyksiä, soveltaa hyvinvointipalveluiden keskeisiä periaatteita palveluiden laadun ja vaikuttavuuden sekä osallisuuden, kompleksisuuden ja taloudellisten reunaehtojen ajankohtaisiin teemoihin, analysoida ja arvioida suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteitä tarkastelemalla hyvinvointipalvelujen laajoja kokonaisuuksia ja niiden yhteyttä muihin palvelusektoreihin sekä vertailla hyvinvointiyhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia ja tulevaisuuden haasteita. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriopinnot analysoivat hyvinvointiyhteiskunnan kompleksisia kysymyksiä kansalaisten osallistumisen ja johtamisen näkökulmasta. Tavoitteena on antaa opiskelijoille erinomaiset valmiudet tutkia, suunnitella, arvioida ja kehittää sosiaali- ja terveysorganisaatioita ja -palveluja. Opinnot antavat valmiuksia hyvinvointipalvelujen kehittämiseen ja johtamiseen sekä tuottavat kykyä reagoida sosiaali- ja terveysjärjestelmien kasvaviin haasteisiin. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriopintojen suorittaminen antaa valmiudet sijoittua sosiaali- ja terveysalan sekä muiden julkisten, yksityisten ja vapaaehtoissektorin organisaatioiden monipuolisiin ja vaativiin asiantuntijatehtäviin. Valmistuneiden tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi perusturvajohtaja, toiminnanjohtaja, henkilöstöpäällikkö, kehittämispäällikkö, talousjohtaja, johtava hoitaja tai projektikoordinaattori. Hakeminen Hyväksytyt saavat saa opiskeluoikeuden sekä kandidaatin että maisterin tutkintoihin. Pääaine valitaan ensimmäisen vuoden yhteisten opintojen jälkeen. HAKUAIKA Hakuaika alkaa 17.. ja päättyy torstaina klo Hakulomake Haku tapahtuu täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa Ennen kuin ryhdyt täyttämään hakulomaketta, lue hakemasi koulutuksen valintaperusteet huolellisesti. Voit etsiä hallintotieteiden koulutusta Opintopolusta hakusanoilla: Vaasan + yliopisto + hallintotieteet Hallintotieteiden kandidaatti / maisteri + Vaasa Katso tarkemmat ohjeet hakemuksen täyttämisestä ja mahdollisten liitteiden toimittamisesta tämän oppaan alusta, kohdista korkeakoulujen sähköinen yhteishaku ja hakemuksen liitteet. 2 25

14 Valinnan pisteytys Valinnassa voi saada enintään 120 pistettä, joista enintään 60 pistettä todistuksesta ja enintään 60 pistettä valintakokeesta. Todistuspisteet Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan enintään 60 pistettä seuraavasti: 1. Äidinkieli 2. Reaali tai jokin reaaliaineen koe. Kaksi muuta hakijalle parhaat pisteet tuottavaa koetta (voivat olla myös muita reaaliaineiden kokeita) IB-, EB- ja Reifeprüfung-tutkinnon todistus rinnastetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon opetusministeriön suosituksen mukaisesti (ks. s. 10). Äidinkieli, Reaali, Ainereaalikokeet, Laajan/ Pitkän oppimäärän kokeet, A-kielet Lyhyen/Keskipitkän oppimäärän kokeet, B-kielet Laudatur Eximia cum laude approbatur Magna cum laude approbatur Cum laude approbatur Lubenter approbatur Approbatur 1 Valintakoe Hakemuksensa määräaikaan mennessä jättänyt hakija voi osallistua valintakokeeseen. Erillistä kutsua ei lähetetä. Valintakokeen kesto on neljä tuntia ja se suoritetaan yhtäjaksoisesti. Valintakokeesta voi saada enintään 60 pistettä. Valintakokeessa voidaan esittää monivalintakysymyksiä, oikein tai väärin -väittämiä sekä essee- ja määrittelytehtäviä. Hallintotieteiden valintakoe perustuu kirjaan: Lehto, Kirsi (toim.) (201): Pirullisista ongelmista hyvään hallintoon. Vaasan yliopiston julkaisuja. Opetusjulkaisuja. Hallintotieteet 2. (Kirja ilmestyy joulukuussa 201 ja se on saatavilla myös osoitteesta orders/database > Hallintotieteet. Sen voi tilata myös painettuna saman osoitteen kautta.) Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon valintakokeet järjestetään maanantaina klo Valintakoetilaisuuksia järjestetään Vaasan lisäksi Tampereella, Espoossa ja Oulussa. Hakija ilmoittaa haluamansa koepaikkakunnan sähköisellä hakulomakkeella. Katso valintakoepaikkojen osoitteet ja koeohjeet oppaan alusta. Valintamenettely Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin hyväksytään yhteishaussa yhteensä 75 uutta opiskelijaa. Hallintotieteet Hakijat valitaan joko ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän (noin 50 %) tai pelkän valintakoepistemäärän (noin 50 %) perusteella. Hakijan ei tarvitse ilmoittaa, hakeeko hän yhteispistevalinnassa tai vain koepistevalinnassa. Hakija otetaan huomioon molemmissa valinnoissa, mikäli se on hakijan tausta huomioon ottaen mahdollista. Hakijat, jotka eivät ole suorittaneet ylioppilastutkintoa, valitaan valintaryhmästä 2. 1) Ylioppilastutkintotodistukseen ja valintakokeeseen perustuva valinta Hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen ylioppilastutkintotodistuksesta ja valintakokeesta saadun yhteispistemäärän perusteella. Valintakokeesta on saatava vähintään 15 pistettä. Parhaiten menestyneitä hakijoita valitaan yhteispistemäärän perusteella enintään 7. Mikäli saman pistemäärän saavuttaneita hakijoita on useita, järjestyksen ratkaisee valintakokeessa saavutettu pistemäärä. 2) Valintakokeeseen perustuva valinta Hakijat, jotka eivät tule valituiksi ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella, asetetaan uuteen paremmuusjärjestykseen pelkän valintakokeen pistemäärän perusteella. Tästä ryhmästä valitaan hakijoita pelkän valintakokeen perusteella vähintään 8. Tässä valintaryhmässä valituksi tuleminen edellyttää pääsääntöisesti, että hakija saavuttaa valintakokeesta vähintään 15 pistettä. Mikäli saman valintakoepistemäärän saavuttaneita on useita, heidät kaikki huomioidaan samanarvoisesti valintakokeeseen perustuvassa valintaryhmässä. Hakijat, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon, otetaan huomioon molemmissa valintaryhmissä. Ensin täytetään ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen perusteella valittavien sisäänottomäärä (ryhmä 1). Sen jälkeen valitaan valintakokeessa parhaiten menestyneet hakijat (ryhmä 2). Mikäli hallintotieteiden hakukohteeseen hyväksytty opiskelija peruuttaa opiskelupaikkansa, seuraavaksi hyväksytään valintaryhmässä 2 seuraavana oleva hakija riippumatta siitä, kummassa valintaryhmässä peruuttanut on tullut hyväksytyksi. Varasijalta ei välttämättä valita lainkaan

15 Hallintotieteet 28 Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella Haku hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin Avoimen yliopiston opintojen perusteella voi hakea yliopistoon kahta väylää pitkin: Avoimen väylä 1 on tarkoitettu niille, joilla ei ole aikaisempaa yliopistotutkintoa tai varsinaisen opiskelijan opiskeluoikeutta toisessa yliopistossa. Väylä 2 koskee ainoastaan opiskelijoita, jotka suorittavat Etelä-Pohjanmaan opistossa Ilmajoella avoimen yliopiston opintoja ja jotka tähtäävät hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon pääaineessa julkisjohtaminen. Hakumenettely ja hakulomakkeen liitteet Hakuaika alkaa ja päättyy klo Opiskelijaksi avoimen yliopiston opintojen perusteella väylässä 1 haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa Etsi ensin haluamasi koulutus sanahaulla ja klikkaa hakutuloksissa koulutuksen tiedot auki. Avattuasi koulutuksen tiedot valitse vasemmasta laidasta hakemasi pääaine, jonka nimessä mainitaan suluissa haku avoimen yliopiston opintojen perusteella. Väylässä 2 on jatkuva haku, eli opiskeluoikeutta voi hakea heti, kun kaikki vaadittavat opinnot on suoritettu. Hakija täyttää erillisen paperihakulomakkeen, joka löytyy sivulta avoimen_vayla_2_hakulomake.pdf. Hakemukseen tulee liittää seuraavat asiakirjat: 1. Alkuperäinen tai oikeaksi todistettu kopio avoimen yliopiston opintosuoritusotteesta, joissa mainitaan suoritettujen opintojaksojen nimet ja arvosanat. 2. Muista kuin Vaasan yliopiston opinnoista sisältökuvaukset esim. opinto-oppaista tai vastaavista, joista käy ilmi suoritusten taso, sisältö, laajuus, suoritustapa ja kirjallisuus.. Vapaamuotoinen perustelukirjoitelma opiskeluoikeuden hakemiselle. Liitteet tulee toimittaa mennessä. Väylässä 2 hakevat palauttavat liitteet samaan aikaan hakulomakkeen kanssa. Oikeaksi todistettu kopio on oppilaitoksen, notaarin tai kahden jäävittömän henkilön oikeaksi todistama kopio. Jäävittömällä henkilöllä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka ei ole lähisukulainen tai samassa taloudessa asuva kumppani. Valinnan tuloksista ilmoitetaan kirjallisesti kaikille hakijoille. Hakijalla, joka hakee hallintotieteisiin avoimen yliopiston opintojen perusteella, on oikeus hakea myös yhteishaussa (valintakoe). Valintaperusteet Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella, väylä 1 Avoimen yliopiston opintojen perusteella voi hakea vain yhteen hakukohteeseen, eli hallintotieteiden pääaineeseen: aluetiede, julkisjohtaminen, julkisoikeus, sosiaali- ja terveyshallintotiede. Hallintotieteisiin hyväksytään avoimen väylässä enintään 5 opiskelijaa. Hakijalla tulee olla yhteensä 90 opintopisteen laajuiset yliopistotasoiset opinnot. Yhdessä oppiaineessa (suunniteltu pääaine) tulee olla noin 50 opintopisteen laajuiset opinnot. Pääaineopintojen tulee olla suoritettuna vähintään arvosanalla hyvät tiedot. Myös opintojen suorittamisajankohta sekä opintoihin käytetty aika otetaan huomioon. Lisäksi edellytetään, että hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon vaadittavat toisen kotimaisen ja vieraan kielen opinnot on pääosin suoritettu. HTK-tutkintoon vaaditaan äidinkielen, toisen kotimaisen sekä yhden vieraan kielen suullisen ja kirjallisen viestinnän opinnot (á 5 op). Alkeis-/ täydennyskurssit eivät korvaa em. tutkintoon vaadittavia kieliopintoja. Hakijalla tulee olla myös muita opintoja, joiden tulee olla rakenteeltaan ja sisällöltään yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoon sopivia. Opiskelijavalinta tapahtuu aikaisempien opintojen perusteella harkinnanvaraisesti ilman valintakoetta. Huomioon otetaan hakuajan päättymiseen mennessä rekisteröidyt opintosuoritukset. Opiskeluoikeutta myönnettäessä otetaan huomioon myös oppiaineen käytettävissä olevat opetusresurssit. Mikäli karsintaa joudutaan suorittamaan, valintaperusteina ovat opintomenestys ja opintojen laajuus sekä suoritetut kieliopinnot. Avoimen yliopiston opintojen perusteella (väylä 1) hyväksytyt opiskelijat saavat opiskeluoikeuden sekä hallintotieteiden kandidaatin että hallintotieteiden maisterin tutkintoihin. Haku avoimen yliopiston opintojen perusteella, väylä 2 Avoimen yliopiston opintojen perusteella valittavien väylä 2 on koskee ainoastaan hakijoita, jotka suorittavat Etelä- Pohjanmaan opistossa Ilmajoella avoimen yliopiston opintoja ja jotka tähtäävät HTK-tutkintoon pääaineessa julkisjohtaminen. Väylässä 2 on jatkuva haku. Hakijalla on oltava suoritettuna vähintään 170 op opintoja, joiden tulee sisältää kaikki hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot lukuun ottamatta julkisjohtamisen kandidaatintutkielmaa (10 op) sekä kypsyysnäytettä. Julkisjohtamisen pääaineopinnot tulee olla suoritettuna vähintään arvosanalla hyvät tiedot. Väylän 2 kautta hyväksytyt opiskelijat saavat opiskeluoikeuden hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon. Hallintotieteiden maisterin tutkinto-oikeutta voi hakea erillisvalinnassa kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen Lisätietoja hausta hallintotieteisiin avoimen yliopiston opintojen perusteella: Opintopäällikkö Marja Vettenranta, p

16 Filosofinen tiedekunta Kielet ja viestintä Bloggaaja: Enni Yli-Hynnilä Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Kuortanelainen Enni raottaa opiskelijaelämän verhoa tuoreesta näkökulmasta. Toisen vuoden opiskelija on ehtinyt tutustua Fabriikin sokkeloihin ja jakaa mielellään neuvoja tulevillekin fukseille. Viestintää pääaineena lukeva Enni ehti viime vuoden aikana toimia muun muassa bilevastaavana ja kirjoittaa kirjan. Lue blogista, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan! Lue Ennin blogia Vineläinen säätää: uva.fi/blogit Kielten ja viestinnän tiedealue suuntautuu voimakkaasti kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen. Painoalat opetuksessa ja tutkimuksessa ovat ammattikielet, kielikylpy, kääntäminen ja kulttuurientuntemus. Vaasan yliopistossa on myös valtakunnallisesti ainutlaatuinen kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Kielten ja viestinnän koulutuksessa voi suorittaa humanistisen koulutusalan tutkintoihin kuuluvat tutkintoasetuksen 79/200 mukaiset humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot. Opiskelijat valitaan kandidaattiohjelmiin, joissa pääaine valitaan viimeistään ensimmäisen vuoden keväällä. Kandidaattiohjelmassa opiskelija suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon, joka on alempi korkeakoulututkinto. Kandidaattiohjelmiin valituille opiskelijoille myönnetään myös oikeus suorittaa maisteriohjelmassa filosofian maisterin tutkinnon, joka on ylempi korkeakoulututkinto. Maisteriohjelma valitaan toisen vuoden keväällä tai kolmantena vuonna. Humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op. Tutkinto on kolmivuotinen ja se suoritetaan kandidaattiohjelmassa. Opinnot koostuvat kandidaattiohjelman yhteisistä opinnoista, pääaineen perus- ja aineopinnoista, sivuaineopinnoista, yleisopinnoista, viestintä- ja kieliopinnoista sekä muista opinnoista. Opintoihin sisältyy myös liiketoimintaosaamiseen ja kansainvälistymiseen liittyviä opintoja. Kandidaattiohjelmat, katso Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 op. Tutkinto on kaksivuotinen ja se suoritetaan maisteriohjelmassa. Maisteriohjelmat, katso Kielet ja viestintä Tutkinnon voi suorittaa seuraavissa koulutusohjelmissa ja pääaineissa: Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma (Pääaineena suomenkielisillä on ruotsin kieli, ruotsinkielisillä joko suomi toisena kotimaisena kielenä tai ruotsi äidinkielenä.) Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma (Pääaineena voi olla viestintätieteet, nykysuomi tai englannin kieli.) Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma (Pääaineena ruotsin kieli.) Sivuaineina voi edellä mainittujen pääaineiden lisäksi opiskella venäjän kieltä, ranskan kieltä, pohjoismaisia opintoja, terminologiaa ja teknistä viestintää, monikielisyyttä, kulttuurienvälistä viestintää sekä tulkkausta. Sivuaineiksi soveltuvat myös tiedekunnan tarjoamat muut oppiaineet (aluetiede, julkisjohtaminen, julkisoikeus, sosiaali- ja terveyshallintotiede sekä filosofia) sekä muiden tiedekuntien järjestämät oppiaineet. Myös muissa kotimaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintoja voi sisällyttää tutkintoon. Valmistuneiden sijoittuminen Koulutus antaa hyvän pohjan suuntautua moniin kielitaitoa ja viestinnän asiantuntemusta vaativiin tehtäviin, esim. kääntäjän, tulkin, kielenhuoltajan, tiedottajan, www-toimittajan, koulutussuunnittelijan, teknisen kirjoittajan tai mediasuunnittelijan työhön. Vaasan yliopiston sijoittumisselvitysten mukaan humanistisia tieteitä opiskelleiden työtehtävien nimikkeitä ovat olleet esim. viestintäpäällikkö, viestintäkoordinaattori, Communication Specialist, Head Coordinator, kv. koordinaattori, lehtori, kääntäjä, tekninen kirjoittaja, suunnittelija, projektipäällikkö, Designer, kielenhuoltaja, yliopettaja, Training Development Specialist, koulutussuunnittelija, mediaraportoija, ohjaaja, Resource Planner, toimittaja, Manager, 0 1

17 Kielet ja viestintä tiedottaja, kehityspäällikkö, kielikouluttaja, myyntipäällikkö, vientiassistentti, teknisen viestinnän asiantuntija, sisällön tuottaja, graafinen suunnittelija, toimituspäällikkö, tuotepäällikkö, tutkija, uutispäällikkö, viestintäkonsultti, User Interface Specialist, opintoneuvoja, informaatioarkkitehti, tietotekniikan tietokirjoittaja, multimediatuotteiden suunnittelija ja uusmediayrittäjä. Hakeminen Opiskelijat valitaan koulutusohjelmiin seuraavasti: Hakukohteet Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisäänotto Voit etsiä kielten ja viestinnän koulutuksia Opintopolusta hakusanoilla: Vaasan + yliopisto + kandidaattiohjelman nimi (esim. kotimaisten kielten kandidaattiohjelma) Vaasan + yliopisto + koulutus (esim. kielikylpykoulutus) Vaasan + yliopisto + haluttu pääaine (esim. englanti, nykysuomi tai ruotsi) humanististen tieteiden kandidaatti / filosofian maisteri + Vaasa Katso tarkemmat ohjeet hakemuksen täyttämisestä ja mahdollisten liitteiden toimittamisesta tämän oppaan alusta, kohdista korkeakoulujen sähköinen yhteishaku ja hakemuksen liitteet. Kandidaattiohjelmien esittely ja valintaperusteet Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai suomea toisena kotimaisena kielenä. Opiskelijan on mahdollista suuntautua myös hallintotieteisiin. Pääaine valitaan ensimmäisen lukuvuoden keväällä. Ilmoitus pääaineesta tehdään opintopäällikölle. Ohjelma koostuu mm. ohjelman yhteisistä opinnoista, pääaineen perus- ja aineopinnoista, toisen kotimaisen tai äidinkielen opinnoista sekä eri maisteriohjelmiin suuntaavista opinnoista. Aloitat kandidaatin opinnoilla kandidaattiohjelmassa, jossa suoritat humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon. Jatkat sen jälkeen maisteriohjelmassa, jossa suoritat filosofian maisterin tutkinnon (120 op). Maisteriohjelmat, joihin voit jatkaa suoraan: katso Ohjelma kouluttaa kotimaiset kielet hallitsevia kielen asiantuntijoita ja se vastaa kaksi- ja monikielisen julkishallinnon ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Kandidaatin tutkinnon suoritettuasi sinulla on pääaineen vankka kielitaito ja kyky itsenäisesti kehittää edelleen kielitaitoa, sinulla on erikoisalaviestinnän ja kotimaisten kielten välisen kääntämisen perustaidot, ja pystyt analysoimaan kotimaisten kielten rakenteellisia erityispiirteitä kontrastiivisesti, sinä olet vahvistanut suomalaisen ja pohjoismaisen yhteiskunta- ja kulttuurielämän tuntemustasi sinulle on kehittynyt kriittinen ajattelutapa, ja sinulla on valmiudet niin itsenäiseen työskentelyyn kuin vuorovaikutteiseen työskentelyyn eri ryhmissä ja yhteisöissä, sinulla on työelämän edellyttämät liiketoimintaosaamisen perustaidot, sinulla on opintojen ja mahdollisen opiskelijavaihdon kautta saatuja valmiuksia toimia monikielisessä ja kansainvälisessä yhteiskunnassa, sinulla on sellaiset teoreettiset tiedot ja käytännön taidot, että pystyt jatkamaan opintoja maisteritasolta. Lisätietoa: HAKUAIKA Hakuaika alkaa 17.. ja päättyy torstaina klo Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma (KOTI) on tarkoitettu sinulle, joka haluat opiskella ruotsia ja suomea aidosti kaksikielisessä ympäristössä yhdessä maamme suurimmista pohjoismaisten kielten yksiköistä. Hakulomake Haku tapahtuu täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa Ennen kuin ryhdyt täyttämään hakulomaketta, lue hakemasi koulutuksen valintaperusteet huolellisesti. Koulutus keskittyy monipuolisesti työelämän kannalta keskeisiin kysymyksiin. Koulutusohjelman vahvuuksia ovat muun muassa erikoisalaviestintä, kääntäminen, tulkkaus ja monikielisyys sekä kieli yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä laajemminkin. Kotimaisten kielten kandidaattiohjelmassa opetus järjestetään joko suomen tai ruotsin kielellä. Yksittäisten opintojaksojen suorituskieli on joko suomi ja/ tai ruotsi. 2

18 Valinnan pisteytys Valinnassa voi saada enintään 0 pistettä, joista enintään 20 pistettä todistuksesta ja enintään 20 pistettä valintakokeesta. Todistuspisteet Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan pisteitä enintään neljästä kokeesta seuraavasti (maks. 20 p.) Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma L E M C B A äidinkieli v tai sen jälkeen suoritettu äidinkielen koe v suoritettu äidinkielen koe ennen v.1996 suoritettu äidinkielen koe toinen kotimainen kieli pitkän oppimäärän mukainen koe keskipitkän oppimäärän mukainen koe 5 5 reaalikoe, ainereaali tai matematiikka (paras otetaan huomioon) vieras kieli pitkän, keskipitkän tai lyhyen oppimäärän mukainen koe (paras otetaan huomioon),5 2,5 2, ,5 1, Vuonna 1995 tai sitä ennen suoritetusta reaalikokeen, matematiikan, vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen laudatur-arvosanasta annetaan samat pisteet kuin eximia cum laude approbatur -arvosanasta. IB-, EB- ja Reifeprüfung-tutktinnon todistus rinnastetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksen mukaisesti, katso s. 10. Valintakoe Kaikki hakemuksensa määräaikaan mennessä jättäneet hakukelpoiset hakijat, jotka eivät ole tulleet valituksi suoraan todistuspisteiden perusteella, voivat osallistua valintakokeeseen. Valintakoe koostuu sekä sisältöä että kielitaitoa mittaavista osioista. Valintakokeesta voi saada enintään 20 pistettä. Kokeeseen valmistaudutaan lukemalla verkkoaineisto. Valintakoeaineisto julkaistaan viimeistään osoitteessa Valintakokeen kielitaitoa mittaavaan osioon ei ole erillistä valintakoekirjaa, vaan koe perustuu lukion oppimäärään tai vastaavaan. Valintakokeet järjestetään MAANANTAINA klo Valintakoetilaisuuksia järjestetään Vaasan lisäksi Tampereella, Espoossa ja Oulussa. Hakija ilmoittaa haluamansa koepaikkakunnan sähköisellä hakulomakkeella. Katso valintakoepaikkojen osoitteet ja koeohjeet oppaan alusta. Valintamenettely Kandidaattiohjelmaan valitaan yhteensä 5 uutta opiskelijaa. Sinut voidaan valita joko ylioppilastodistuksen (1.), ylioppilastodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän (2.) tai valintakoepistemäärän perusteella (.), mikäli se on taustasi huomioon ottaen mahdollista. Jos et ole suorittanut ylioppilastutkintoa, voi tulla valituksi vain valintakoepistemäärän perusteella (.). Kielet ja viestintä 1. Ylioppilastutkintotodistuksen perusteella valitaan enintään 10 parasta hakijaa (ks. todistuspistetaulukko). Ylioppilastutkintotodistusten perusteella valituille ilmoitetaan hyväksymisestä viimeistään Kaikki muut korkeakoulukelpoiset hakijat osallistuvat valintakokeeseen ilman eri kutsua. 2. Ylioppilastutkintotodistuksen perusteella valittujen lisäksi ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella valitaan enintään 15 opiskelijaa pisteiden mukaisessa järjestyksessä. Mikäli saman yhteispistemäärän saavuttaneita hakijoita on useita, järjestyksen ratkaisee valintakokeen pistemäärä. Jotta hakija voi tulla valituksi, valintakokeesta on saatava vähintään pistettä.. Sen jälkeen pelkän valintakoepistemäärän perusteella valitaan vähintään 10 opiskelijaa. Varasijoilta hyväksyttävät valitaan pelkän valintakoepistemäärän perusteella. Jotta hakija voi tulla valituksi, valintakokeesta on saatava vähintään pistettä. Saksan kielen ja KULTTUURIN kandidaattiohjelma Saksan kielen ja kulttuurin opiskelu on tarkoitettu sinulle, joka haluat opiskella monipuolista, mielenkiintoista ja innostavaa saksan kieltä pienissä opetusryhmissä. Jokainen opiskelija otetaan huomioon ja sinun on helppo tutustua toisiin opiskelijoihin. Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelmassa pääaineen opetus- ja suorituskieli on yleensä aina saksan kieli. Tutkintoon kuuluvat muut opinnot järjestetään lähes aina suomen kielellä. Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelma keskittyy tämän päivän saksan kieleen ja kulttuuriin. Opinnot tarjoavat sinulle teoreettiset pohjatiedot, käytännön viestintä- ja kielitaitoja sekä työelämässä tarvittavia valmiuksia, niin että voit valmistuttuasi suuntautua erilaisiin tehtäviin kansallisille ja kansainvälisille työmarkkinoille. Halutessasi voit suorittaa osan opinnoistasi myös ulkomailla. Oppiaineella on tiiviit kansainväliset suhteet ja yhteistyötä eri yliopistojen kanssa ympäri maailmaa. Sinulla 5

19 Kielet ja viestintä on erinomainen tilaisuus opiskella yksi tai kaksi lukukautta ulkomailla, esim. Greifswaldissa, Münchenissä tai Wienissä. Aloitat opintosi kandidaattiohjelmassa, jossa suoritat humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon. Jatkat sen jälkeen maisteriohjelmassa, jossa suoritat filosofian maisterin tutkinnon (120 op). Maisteriohjelmat, joihin voit jatkaa suoraan: katso languages/german/studies/german/ Kielen, kääntämisen, nykykirjallisuuden ja kulttuurin opinnot antavat teoreettisia ja käytännöllisiä valmiuksia toimia erilaisissa saksan kielen ja kulttuurin hyvää tuntemusta vaativissa tehtävissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, esimerkiksi yrityksissä, käännöstoimistoissa ja oppilaitoksissa. Kandidaatin tutkinnon suoritettuasi olet kehittänyt saksan suullista ja kirjallista kielitaitoasi ja pystyt vaivattomasti kommunikoimaan saksan kielellä eri tilanteissa, osaat kääntää yleiskielisiä ja lyhyehköjä erikoisalan tekstejä ensisijaisesti saksasta äidinkieleen, olet natiiviopettajien avulla ja opiskelijavaihdossa tai kieliharjoittelussa vahvistanut tietämystäsi saksankielisten maiden yhteiskunnasta, kulttuurista ja nykyhistoriasta, tunnet kieli- ja kirjallisuustieteen keskeisimmät käsitteet ja menetelmät sekä osaat käyttää niitä tarkoituksenmukaisella tavalla, osaat esitellä ja perustella tekemäsi ratkaisut sekä kriittisesti arvioida omia ja muiden tuotoksia, sinulla on alasi työtehtävissä vaadittava teoreettinen ja käytännön perusosaaminen, sinulla on kansainvälistä kokemusta ja työelämävalmiuksia kuten yhteistyö-, ongelmanratkaisu- ja esiintymistaitoja, sinulla on valmiudet syventää osaamistasi maisteriopinnoissa. Lisätietoa: Valinnan pisteytys Valinnassa voi saada enintään 0 pistettä, joista enintään 20 pistettä todistuksesta ja enintään 20 pistettä valintakokeesta. Todistuspisteet Ylioppilastutkintotodistuksesta annetaan pisteitä seuraavasti (maks. 20 p.): Saksan kielen ja kulttuurin kandidaattiohjelma L E M C B A äidinkieli v tai sen jälkeen suoritettu äidinkielen koe v suoritettu äidinkielen koe ennen v.1996 suoritettu äidinkielen koe saksan kieli pitkän oppimäärän mukainen koe keskipitkän tai lyhyen oppimäärän mukainen koe reaalikoe, ainereaali tai matematiikka (paras otetaan huomioon) 5 5,5 2,5 2, ,5 1, toinen kotimainen kieli tai muu vieras kieli kuin saksa pitkän, keskipitkän tai lyhyen oppimäärän mukainen koe Vuonna 1995 tai sitä ennen suoritetusta reaalikokeen, matematiikan, vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen laudatur-arvosanasta annetaan samat pisteet kuin eximia cum laude approbatur -arvosanasta. IB-, EB- ja Reifeprüfung-tutkinnon todistus rinnastetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksen mukaisesti, katso s

20 Kielet ja viestintä Valintakoe Kaikki hakemuksensa määräaikaan mennessä jättäneet hakukelpoiset hakijat, jotka eivät ole tulleet valituksi suoraan todistuspisteiden perusteella, voivat osallistua valintakokeeseen. Valintakokeessa edellytetään saksan kielen keskeisen sanaston ja koulukieliopin hallintaa. Varsinaista valintakoekirjaa ei ole. Valintakokeesta voi saada enintään 20 pistettä. Valintakokeet järjestetään MAANANTAINA klo Valintakoetilaisuuksia järjestetään Vaasan lisäksi Tampereella, Espoossa ja Oulussa. Hakija ilmoittaa haluamansa koepaikkakunnan sähköisellä hakulomakkeella. Katso valintakoepaikkojen osoitteet ja koeohjeet oppaan alusta. Valintamenettely Sinut voidaan valita joko ylioppilastodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän (1.) tai valintakoepistemäärän perusteella (2.), mikäli se on taustasi huomioon ottaen mahdollista. Jos et ole suorittanut ylioppilastutkintoa, voit tulla valituksi vain valintakoepistemäärän perusteella (2.). Lisäksi sinut hyväksytään suoraan ilman valintakoetta, jos olet onnistunut ylioppilaskirjoitusten saksan kielessä erinomaisesti (.). 1. Ylioppilastutkintotodistuksen ja valintakokeen yhteispistemäärän perusteella valitaan ensin enintään 10 opiskelijaa pisteiden mukaisessa järjestyksessä. Mikäli saman yhteispistemäärän saavuttaneita hakijoita on useita, järjestyksen ratkaisee valintakokeen pistemäärä. Jotta hakija voi tulla valituksi, valintakokeesta on saatava vähintään pistettä. Ylioppilastutkintotodistuksen pisteet: ks. todistuspistetaulukko. 2. Sen jälkeen pelkän valintakoepistemäärän perusteella valitaan vähintään 10 opiskelijaa. Varasijoilta hyväksyttävät valitaan pelkän valintakoepistemäärän perusteella. Jotta hakija voi tulla valituksi, valintakokeesta on saatava vähintään pistettä.. Edellisten lisäksi kandidaattiohjelman opiskelijaksi hyväksytään ilman valintakoetta hakija, joka on kirjoittanut ylioppilaskirjoitusten saksan kielen lyhyessä oppimäärässä laudaturin, pitkässä oppimäärässä laudaturin tai eximia cum laude approbaturin tai saanut IB-, EB-, tai Reifeprüfung -tutkinnossa vastaavan arvosanan. Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma (VINE) on tarkoitettu sinulle, joka olet kiinnostunut viestinnän ja median nykyilmiöistä (esim. sosiaalinen media) sekä viestinnän kehittämisestä globalisoituneessa maailmassa, jossa viestintä tapahtuu yhä enenevässä määrin englannin kielellä. Koulutusohjelma tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tutkinnossaan yhdistää englannin, nykysuomen ja viestintätieteiden opintoja. Opiskelija valitsee pääaineekseen joko englannin, nykysuomen tai viestintätieteet ensimmäisen vuoden keväällä. Opiskelija saa yleensä haluamansa oppiaineen (englanti, nykysuomi tai viestintätieteet) pääaineekseen. Katso languages/vine/studies/planning. Kolmivuotisessa koulutusohjelmassa tarkastelet kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä monitieteellisestä näkökulmasta. Ohjelmassa voit opiskella erikoisalaviestintää, diskurssintutkimusta, digitaalista viestintää, mediatutkimusta, teknistä viestintää, käännösviestintää ja kulttuurintutkimusta. Ohjelma perustuu ajatukseen siitä, että kulttuurienvälisyys ja erilaiset ammatit sekä jatkuvasti kehittyvät viestintävälineet luovat paitsi uusia mahdollisuuksia myös haasteita kielenkäytölle ja viestinnälle nykyyhteiskunnassa. Aloitat kandidaatin opinnoilla kandidaattiohjelmassa, jossa suoritat humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon. Jatkat sen jälkeen maisteriohjelmassa, jossa suoritat filosofian maisterin tutkinnon (120 op). Maisteriohjelmat, joihin voit jatkaa suoraan: katso pääaineittain Ohjelma antaa valmiuksia suuntautua monipuolisiin viestintäalan tehtäviin yrityksissä, julkishallinnossa ja erilaisissa muissa organisaatioissa. Kandidaatin tutkinnon suoritettuasi hallitset kielen ja viestinnän tutkimuksen peruskäsitteet ja -teoriat, osaat analysoida kielen, viestinnän ja kulttuurin ilmiöitä sekä teoreettisesti että käytäntölähtöisesti, osaat hyödyntää digitaalisen viestinnän välineitä, kykenet toimimaan työelämässä oman alasi perustehtävissä ja soveltamaan alan tietämystä käytäntöön, omaat valmiudet syventää osaamista maisterivaiheessa valitsemassasi pääaineessa tai suuntautumisvaihtoehdossa, osaat viestiä sujuvasti oman alasi edustajien ja alan ulkopuolisten kanssa suullisesti ja kirjallisesti suomeksi ja englanniksi, kykenet toimimaan ryhmässä erilaisten ihmisten kanssa ja tekemään kansainvälistä yhteistyötä. Lisätietoja: languages/vine. 8 9